Vaihtaisitko työpaikkaa ihastuminen takia?
Työpaikan vaihtaminen
Anonyymi
37
1425
Vastaukset
- Anonyymi
Jos se aiheuttaa tarpeeksi ongelmia.
Toisen perään en lähtisi. - Anonyymi
En vaihtaisi. Mikäli tunteet olisivat yksipuoleisia, siitä selviää ymmärtäväisyydellä ja hienotunteisuudella ja
Mikäli tunteet olisivat molemminpuolisia ottaisin tilanteesta kaiken ilon irti !
Työelämä on niin vaativaa ja kuormittavaa että pieni sutina vaan piristäisi työpäivää.- Anonyymi
Ei piristä enää siinä vaiheessa jos tunteet muuttuvat oikeasti syviksi eikä asioiden eteen voi tehdä mitään. Oli sitten yksipuolista tai ei.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei piristä enää siinä vaiheessa jos tunteet muuttuvat oikeasti syviksi eikä asioiden eteen voi tehdä mitään. Oli sitten yksipuolista tai ei.
Olen samaa mieltä, todella rankkaa nähdä toista koko ajan, eikä tunteita pääse karkuun. Vaikka kuinka yrität ottaa etäisyyttä ja tukahduttaa tunteita niin se ei vaan onnistu. Yhtä riutumista päivästä toiseen, ehkä parempi lähteä että voisi taas elää omaa elämää, vaikka lähteminenkin sattuu niin paras vaihtoehto.
- Anonyymi
Harkinnassa parhaillaan. Vuoden ollaan kohta katseltu. Pois silmistä, ehkä sitä myöten mielestäkin, edes vähän.
- Anonyymi
Mikä aiheuttaa ongelmia tilanteessa ?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mikä aiheuttaa ongelmia tilanteessa ?
En uskalla sanoa miehelle suoraan tunteistani. Tänäänkin olin lähellään paljon ja sanat häviävät. Keskustelu vaikeaa, ei myiden työkavereiden kanssa kummallakaan. Kauhea ikävä. Melkein tekis mieli laittaa viesti perään vielä, mutta kaks työpäivää ennen lomaa. Jos lomalla sitten.
- Anonyymi
Kyllä tämä tulee olemaan osasyy vaihtoon.
Ei siis oma ihastuminen, vaan työpaikalta löytynyt häiriintynyt pakkomielteinen ihailija. Lasken jo päiviä, että pääsen eroon tyypistä.
Narsisti kun on, niin ei sitä viitsi suututtaakaan.- Anonyymi
Millä lailla tämä häiriintynyt ihailija käyttäytyy? Oletko sanonut suoraan ettet ole kiinnostunut?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Millä lailla tämä häiriintynyt ihailija käyttäytyy? Oletko sanonut suoraan ettet ole kiinnostunut?
En viitsi tarkemmin kuvailla, mutta käytös on täysin rajatonta. Sellaista, että saisi luultavasti potkut jos veisin asiaa eteenpäin. Olen sanonut suoraan ja vältellyt minkä töiltä pystyn.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
En viitsi tarkemmin kuvailla, mutta käytös on täysin rajatonta. Sellaista, että saisi luultavasti potkut jos veisin asiaa eteenpäin. Olen sanonut suoraan ja vältellyt minkä töiltä pystyn.
Sirke otan osaa, tuommoiset voi tehä elämästä helevettiä
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sirke otan osaa, tuommoiset voi tehä elämästä helevettiä
Niin, sympatiat on näiden sirkejen ja marjojen ja kohtalotovereidensa puolella. Kuvio on ulkopuoliselle selvä: vanhempi kajahtanut ukko vainoaa kymmeniä vuosia nuorempaa kollegaansa töissä ja sen ulkopuolella ja elättelee toiveita molemminpuolisista tunteista. Usein vielä työyhteisö, joka tajuaa asetelman, kannustaa tällaista todellisuudentajunsa menettänyttä yksilöä toimimaan ja repii tilanteesta huumoria. Tuollainen on ihan hirveän ahdistavaa kohteeksi joutuneelle.
- Anonyymi
Itsellä positiivinen kokemus työpaikalla ihastumisesta.
Olemme molemmat varattuja, mitään tämän enempää kuin juurikin 'sutinaa'
Ei ole hakusessa. Pientä silmäpeliä ja flirttiä, toisen huomioimista yms.
Olen saanut tästä myös positiivista nostetta omaan parisuhteeseeni. Huonoja puolia ei tule mieleen, kai tämä on jonkinlaista aikuisten leikkiä ?- Anonyymi
Asiaa hieman sivuten : käyn toisinaan tervehtimässä vaariani joka asustelee nykyään vanhusten palvelutalossa -
Siellä sitä sutinaa vasta tuntuu riittävän😄
Eiköhän tuo vastakkaisen sukupuolen ihailu ole aivan luonnollista ja meihin sisään koodattua?!
Jotkut ihmiset vaan tuntuvat saavan toisissaan endorfiinit, dopamiinit ja serotoniinit liikkeelle, oikein kunnon hormoonimyrskyn parhaimmillaan!
Toki asia erikseen on sitten ahdistelu ja vallankäyttöön yms liittyvä toisen ihmisen yksipuolinen alistaminen.
- Anonyymi
Muuten niin rasvatyyni voi muuttua sisätiloissa raivottareksi, eikä hänestä tiedä enää onko mies vai se toinen https://m.youtube.com/watch?v=2mAcciQo8sE
- Anonyymi
Jos molemmat on varattuja ja ihastuminen menee liian vakavaksi niin on se liian raastavaa kun mitään ei saa tapahtua ja pitää yrittää suojata omaa parisuhdetta.
- Anonyymi
😎 kai sitä nyt yhe kerran boi kiksauttaa kun ei vaan kerto kenellekkään ...
- Anonyymi
Huonoon parisuhteeseen ei kannata jäädä, mutta jos kaikki on hyvin niin sitten on erittäin riuduttavaa.
- Anonyymi
Riippuu niin monesta tekijästä, että ei tuohon ole yksinkertasta vastausta. Ensinnäkin riippuisi siitä kuinka tärkeä se työ mulle on. Toiseksi mihin sitä olisi vaihtamassa. Kolmanneksi millasesta ihastumisesta puhutaan.
Parempaan duuniin vaihtaisin suht helposti ilman ihastumistakin. Huonompaan en todellakaan helposti lähtisi. Lähtisinkö ihastuksen perässä? No riippuu taas mihin olisin menossa. Sellanen duuni, johon voisin mielelläni muutenkin vaihtaa niin mikä ettei. Vastenmieliseen duuniin en todellakaan. Toisaalta en mä nyt tosiasn kovin helposti kenenkään perässä menis. Semminkin kun sama työpaikka harvemmin on kovin hyvä idea. Entä lähtisinkö karkuun? Taas riippuu ja roikkuu. Mieluisesta työstä en tosiaan lähtisi, jos ei se toinen homma sitten olis vielä mieluisempi. Jos toinen homma olis mieluinen niin varmaan lähtisinkin. - Anonyymi
Mulla päin vastoin!
- Anonyymi
Mietin tässä onko ainoa vaihtoehto lähteä yhteisestä työpaikasta kun niin suuret tunteet työkaveria kohtaan ja tätä jatkunut jo kohta muutaman vuoden eikä loppua näy. Mitään ei ole tapahtunut mutta ilmeisesti tunteet samat molemmilla. 20 vuoden avioliitossa elän.
T. Ap- Anonyymi
Ainahan sitä voi laittaa verkot vesille. Jos hyvä tuuri käy ja täydellinen duuni nasahtaa kohalleen niin valinta onkin sitten helppo.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ainahan sitä voi laittaa verkot vesille. Jos hyvä tuuri käy ja täydellinen duuni nasahtaa kohalleen niin valinta onkin sitten helppo.
Ainahan sitä voi laittaa verkot vesille ja tehdä tunteet selväksi ihastuksen kohteelle, ja jos hyvä tuuri käy niin ...❤
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ainahan sitä voi laittaa verkot vesille ja tehdä tunteet selväksi ihastuksen kohteelle, ja jos hyvä tuuri käy niin ...❤
Varsin varma keino tehdä työnteosta vaikeaa, mutta toki tahtoessaan voi noinkin tehdä.
- Anonyymi
Oletko keskustellut asiasta suoraan työkaverisi kanssa, mikä mahtaa olla hänen tunnetilansa/ mielipiteensä tilanteeseen?
Kun kerran 'mitään ei ole tapahtunut '
Niin toivoisitko sinä että olisi?
Onko teillä mahdollisuus ottaa ratkaiseva askel ja ryhtyä rakastavaisiksi, joko
Julkisesti tai salasuhteeseen?
Jos työkaverisi haluaisi kanssasi salasuhteeseen, mitä vastaisit,
Riittäisikö se sinulle?
Toisaalta jos kerran 'mitään ei ole tapahtunut ' , onko teillä vielä mahdollisuus palata kaveri-zonelle?
Kyselen siksi, että itsellä muutamia vuosia sitten vähän vastaavanlainen tilanne,
vetäydyin ja olen päätöstäni siitä lähtien katunut. Emme ole tavanneet nyt kolmeen vuoteen, edelleen ikävöin ja elämäni tuntuu tyhjältä hänen jälkeensä. Koen myös seksuaalista turhautumista, emme hänen kanssaan koskaan harrastaneet seksiä niin jäi sekin sitten kokematta . - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Oletko keskustellut asiasta suoraan työkaverisi kanssa, mikä mahtaa olla hänen tunnetilansa/ mielipiteensä tilanteeseen?
Kun kerran 'mitään ei ole tapahtunut '
Niin toivoisitko sinä että olisi?
Onko teillä mahdollisuus ottaa ratkaiseva askel ja ryhtyä rakastavaisiksi, joko
Julkisesti tai salasuhteeseen?
Jos työkaverisi haluaisi kanssasi salasuhteeseen, mitä vastaisit,
Riittäisikö se sinulle?
Toisaalta jos kerran 'mitään ei ole tapahtunut ' , onko teillä vielä mahdollisuus palata kaveri-zonelle?
Kyselen siksi, että itsellä muutamia vuosia sitten vähän vastaavanlainen tilanne,
vetäydyin ja olen päätöstäni siitä lähtien katunut. Emme ole tavanneet nyt kolmeen vuoteen, edelleen ikävöin ja elämäni tuntuu tyhjältä hänen jälkeensä. Koen myös seksuaalista turhautumista, emme hänen kanssaan koskaan harrastaneet seksiä niin jäi sekin sitten kokematta .En ole keskustellut asiasta hänen kanssaan suoraan.en edes tiedä mitä toivoisin, olen niin hukassa asian kanssa. Jos tilaisuus tulisi niin luulen että en voisi vastustaa kun tunteet niin vahvat, mutta omatunto ei kestäisi sitä koska olen avioliitossa. Tunteita on yritetty kuolettaa kaikin keinoin. Olen vältellyt, ollut etäinen, puhunut puolisostani hänen kuullen, ollaan oltu välillä muutamia kuukausia näkemättä. Silti sama tilanne palaa aina. Meillä on ollut tämä kipinä ensi kohtaamisesta asti. Kaveri zonea on yritetty, mutta meillä on niin hauskaa yhdessä että tunteet tulee aina kehiin. Ja Yleensä tämmöisen tilantee jälkeen on huonompi kausi kun molemmat on etäisiä, tuntuu että yritetään jarrutella. Koskaan ei olla ääneen puhuttu asiasta mutta alkuun varsinkin flirttailu oli todella selvää, puheissa, kosketuksissa, pitkät katseet ja hymyt, näitä on edelleen mutta ajan myötä tilanteet menneet hankalammiksi. Tämä todella riuduttaa, mutta pelkään jos tätä korttia ei katso, kadunko sitä loppu elämäni?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Oletko keskustellut asiasta suoraan työkaverisi kanssa, mikä mahtaa olla hänen tunnetilansa/ mielipiteensä tilanteeseen?
Kun kerran 'mitään ei ole tapahtunut '
Niin toivoisitko sinä että olisi?
Onko teillä mahdollisuus ottaa ratkaiseva askel ja ryhtyä rakastavaisiksi, joko
Julkisesti tai salasuhteeseen?
Jos työkaverisi haluaisi kanssasi salasuhteeseen, mitä vastaisit,
Riittäisikö se sinulle?
Toisaalta jos kerran 'mitään ei ole tapahtunut ' , onko teillä vielä mahdollisuus palata kaveri-zonelle?
Kyselen siksi, että itsellä muutamia vuosia sitten vähän vastaavanlainen tilanne,
vetäydyin ja olen päätöstäni siitä lähtien katunut. Emme ole tavanneet nyt kolmeen vuoteen, edelleen ikävöin ja elämäni tuntuu tyhjältä hänen jälkeensä. Koen myös seksuaalista turhautumista, emme hänen kanssaan koskaan harrastaneet seksiä niin jäi sekin sitten kokematta .Vaihdoitko työpaikkaa? Keskustelitko asiasta työkaverisi kanssa? Tuota pelkään että teen virheen ja jään katumaan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vaihdoitko työpaikkaa? Keskustelitko asiasta työkaverisi kanssa? Tuota pelkään että teen virheen ja jään katumaan.
Klo 12.11- kirjoittajalta
Keskustelimme työkaverin kanssa, hänen aloitteestaan. Torjuin hänet kun kerran olemme tahoillamme avioliitoissa.
Hän vaihtoi työpaikkaa, sanojensa mukaan ei kestänyt enää tilannettamme.
Sain n. puolen vuoden kuluttua häneltä vielä pitkän viestin, jossa hän kertoi tunteistaan ja tilanteestaan, en uskaltanut vastata hänelle muuta kuin kannustavaa 'diibadaabaa' - ihan kaveri pohjalta!
Luulin että ajan kuluessa tämä helpottaa. Ei helpota. Nyt tekisin kaiken toisin, elämääni ei enää koskaan tule tuollaista ihmistä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Klo 12.11- kirjoittajalta
Keskustelimme työkaverin kanssa, hänen aloitteestaan. Torjuin hänet kun kerran olemme tahoillamme avioliitoissa.
Hän vaihtoi työpaikkaa, sanojensa mukaan ei kestänyt enää tilannettamme.
Sain n. puolen vuoden kuluttua häneltä vielä pitkän viestin, jossa hän kertoi tunteistaan ja tilanteestaan, en uskaltanut vastata hänelle muuta kuin kannustavaa 'diibadaabaa' - ihan kaveri pohjalta!
Luulin että ajan kuluessa tämä helpottaa. Ei helpota. Nyt tekisin kaiken toisin, elämääni ei enää koskaan tule tuollaista ihmistä.Pystyisitkö vielä ottamaan yhteyttä ja kertomaan tunteistasi? Voihan olla että hän ajattelee vielä samoin. Oliko teillä kestänyt pitkään ihastumista ennenkuin asiasta puhuttiin ääneen? Itseä pelottaa että olenko voinut ymmärtää väärin, vaikka järjellä ajateltuna ei nämä asiat enään mitään sattumaa/ystävällisyyttä voi olla. Kyllä sen yhteyden toiseen taitaa molemmat tuntea mutta kun tilannetta jatkuu pitkään niin epävarmuus ja pelko tulee kuvioihin. Hän on ollut rohkea kun uskaltanut asiasta sulle kertoa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Pystyisitkö vielä ottamaan yhteyttä ja kertomaan tunteistasi? Voihan olla että hän ajattelee vielä samoin. Oliko teillä kestänyt pitkään ihastumista ennenkuin asiasta puhuttiin ääneen? Itseä pelottaa että olenko voinut ymmärtää väärin, vaikka järjellä ajateltuna ei nämä asiat enään mitään sattumaa/ystävällisyyttä voi olla. Kyllä sen yhteyden toiseen taitaa molemmat tuntea mutta kun tilannetta jatkuu pitkään niin epävarmuus ja pelko tulee kuvioihin. Hän on ollut rohkea kun uskaltanut asiasta sulle kertoa.
En enää näin 3 vuoden jälkeen koe olevani oikeutettu yhteydenottoon.
Toivon vain että hän elää onnellisena elämäänsä.
Meillä tunteet (ainakin omalta osaltani)
Syvenivät aikanaan hiljalleen. Tunsimme useita vuosia, rakkaus syttyi kuin salaa.
En ole erityisemmin mikään romantikko mutta näin meille vain kävi. Hän otti asian puheeksi n. vuoden kärvistelyn jälkeen, seuraavat pari vuotta yritimme saada 'tilanteen haltuun',
Oli katselua, hipaisuja, viestittelyä., ikävöintiä, onnea, rakkauden tunnetta,himoa,välttelyä yms...
Nyt tekisin kaiken toisin, en torjuisi häntä vain siksi että se on muka oikein. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
En enää näin 3 vuoden jälkeen koe olevani oikeutettu yhteydenottoon.
Toivon vain että hän elää onnellisena elämäänsä.
Meillä tunteet (ainakin omalta osaltani)
Syvenivät aikanaan hiljalleen. Tunsimme useita vuosia, rakkaus syttyi kuin salaa.
En ole erityisemmin mikään romantikko mutta näin meille vain kävi. Hän otti asian puheeksi n. vuoden kärvistelyn jälkeen, seuraavat pari vuotta yritimme saada 'tilanteen haltuun',
Oli katselua, hipaisuja, viestittelyä., ikävöintiä, onnea, rakkauden tunnetta,himoa,välttelyä yms...
Nyt tekisin kaiken toisin, en torjuisi häntä vain siksi että se on muka oikein.Surullista,että asiat menivät teillä noin. Meillä saman kaltainen tilanne mutta tätä jatkunut kaksi vuotta ja se alkoi ensinäkemältä. Kumpikaan ei ole asiaa sanonut ääneen ja kynnys on kyllä suuri itsensä nolaamisen pelossa, kun ei voi kuitenkaan olla varma tunteeko toinen samoin. Kiitos viesteistäsi, ehkä tämä saa itseni ajattelemaan asiaa tunteiden kertomisesta. Toinen vaihtoehto on lähteä ja jatkaa omaa elämää.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Surullista,että asiat menivät teillä noin. Meillä saman kaltainen tilanne mutta tätä jatkunut kaksi vuotta ja se alkoi ensinäkemältä. Kumpikaan ei ole asiaa sanonut ääneen ja kynnys on kyllä suuri itsensä nolaamisen pelossa, kun ei voi kuitenkaan olla varma tunteeko toinen samoin. Kiitos viesteistäsi, ehkä tämä saa itseni ajattelemaan asiaa tunteiden kertomisesta. Toinen vaihtoehto on lähteä ja jatkaa omaa elämää.
Toivottavasti kaikki järjestyy, ja onnea jatkossa. Sen olen tässä oppinut että asiat eivät ole niin mustavalkoisia kuin yleensä annetaan ymmärtää. Mukavaa kesää sinulle kuitenkin!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Toivottavasti kaikki järjestyy, ja onnea jatkossa. Sen olen tässä oppinut että asiat eivät ole niin mustavalkoisia kuin yleensä annetaan ymmärtää. Mukavaa kesää sinulle kuitenkin!
Samoin sinulle, jos niin on tarkoitettu niin ehkä vielä kohtaatte.
- Anonyymi
Jos tilanne menisi kiusalliseksi ja en olisi unelmatyössäni, niin vaihtaisin. En, jos ihastus menisi ohi tai työ olisi unelmatyöni.
- Anonyymi
Mulla niin hyvä työpaikka että en lähde täältä sellasen takia. Ehen
- Anonyymi
Juu. Naisen takia työpaikan vaihdoin viime vuonna, helpottaa mieltä sekä omaa elämää... t:mörökölli.05
- Anonyymi
Olitteko molemmat ihastuneita? Mikä esti ettei teistä tullut mitään?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Klaukkalan onnettomuus 4.4
Klaukkalassa oli tänään se kolmen nuoren naisen onnettomuus, onko kellään mitään tietoa mitä kävi tai ketä onnettomuudes1024487Yleltä tyrmäävä uutinen
Ylen uutisen mukaan Raamattu on keksitty n. 2600. Putoaako kristinuskolta pohja kokonaan alta pois? https://yle.fi/a/743821227- 1861052
Pakko kertoa mies
Äitini tietää, että olen ihastunut sinuun. 😳 halusin että hän näkisi sinun kuvan ja pyysin googlaamaan sinua. Kommentti1091032Sinä vain tulit elämääni
Ja joku tarkoitus sillä on ollut. Näyttämään mitä olen ja kuinka arvokas voisin olla. Se muutti ja käänsi elämäni suunna85921Millaisia ajatuksia on kaivatusta ja tilanteestanne tänään?
Kerro omista mietteistäsi tai lähetä terveisiä. Ehkä hän lukee ja lähettää sinulle takaisin omia mietteitään.47901- 64891
- 64856
Riitta-Liisa ja Toni Roponen: Ero! Riitta-Liisa Roponen kertoo asiasta Instagramissa.
Riitta-Liisa ja Toni Roponen eroavat. Riitta-Liisa Roponen kertoo asiasta Instagramissa. – Talvi on ollut elämäni synk11852Onko se niin
Että meillä molemmilla on niin isot egot ettei voi alentua myöntämään kuin tykkää toisesta64826