Miksi jotkut pelkäävät ukkosta ja jotkut eivät lainkaan?

Ihmettelyni kohdistuu ihmisten ohella eläimiin.

Täällä muuten ukkostaa.

58

130

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • No kyllähän se salamointi on hengenvaarallista. Mutta auto olisi ehkä turvallisin paikka, näin sähköalan ammattilaisen näkökulmasta. Peltikuori=faradayn häkki.

      Mutta toisaalta kun ei ihan aukealla leijaa lennätä ja pysyy sisätiloissa, on sika pieni todennäköisyys kuolla, joten pelkääminen on turhaa, vaikka vaikeahan sitä on olla pelkäämättä, jos pelottaa vaan. 🙄

      • Ei nyt puhutaankaan järjestä..


      • Wwuwuw kirjoitti:

        Ei nyt puhutaankaan järjestä..

        Edesmennyt koira pelkäs ukkosta aivan hysteerisesti, tää nykyinenkin vähän, kissa ei välitä pätkääkään. Mä diggaan, nam.


      • Anonyymi

        Minulla on ns. sääpää. Äsken pesin ikkunoita, oli sopivan pilvistä. Sitten alkoi päässäni tuntua pahalta, kipua, sellaista ettei kunnolla näekään mitään. Pelkään aina aivoverenvuotoa. Siinä pelätessäni muistinkin, että varmasti on ukkosta ilmassa. Sähkömagneettikentät päässä ne värähtelee ei tunnu hyvältä... Eikä mennyt tällä kertaa kuin viisi minuuttia, niin alkoi salamoida ja ukkostaa. No ei ollut oikein sopiva ilma enää ikkunanpesuun. Piti heti pitää taukoa 🙄

        - Sheena


      • Wwuwuw kirjoitti:

        Edesmennyt koira pelkäs ukkosta aivan hysteerisesti, tää nykyinenkin vähän, kissa ei välitä pätkääkään. Mä diggaan, nam.

        Jospa ne koirat on saaneet siitä trauman?

        Ja veikkaan, että kissa on niin rakentunut aivoiltaan, ettei sinne teaumoja mahdu, kun niistä ei hyödy mitenkään. 🤣

        Metsämiehethän on tarkkoja, etteivät ammu esimerkiksi lintua koiran takaa. Lisäksi pennusta pitäen opetetaan kaiketi se kova pamaus ok-tapahtumaksi, minkä jälkeen vielä saa kaikkea hyvää. Suosionosoituksia ja ehkä makupaloja. 😀


      • Anonyymi kirjoitti:

        Minulla on ns. sääpää. Äsken pesin ikkunoita, oli sopivan pilvistä. Sitten alkoi päässäni tuntua pahalta, kipua, sellaista ettei kunnolla näekään mitään. Pelkään aina aivoverenvuotoa. Siinä pelätessäni muistinkin, että varmasti on ukkosta ilmassa. Sähkömagneettikentät päässä ne värähtelee ei tunnu hyvältä... Eikä mennyt tällä kertaa kuin viisi minuuttia, niin alkoi salamoida ja ukkostaa. No ei ollut oikein sopiva ilma enää ikkunanpesuun. Piti heti pitää taukoa 🙄

        - Sheena

        Luin ensin, että säpää... mietin miten säpä ja ikkunanpesu toisiinsa liittyy? 😆

        Mulla juilii kanssa, mutta voi johtua yövuorostakin. Vettä oon vetänyt simona ja otin buranankin ja kyllä tuo jossain jytisee. Saiskin sataa oikein reilusti, että viilenis keli, sekä putsautuis paikat siitepölystä.

        Kerkesin ajaa nurtsinkin, niin ei haittaa, vaikka parikin päivää satais putkeen. 😬👌


      • Anonyymi kirjoitti:

        Minulla on ns. sääpää. Äsken pesin ikkunoita, oli sopivan pilvistä. Sitten alkoi päässäni tuntua pahalta, kipua, sellaista ettei kunnolla näekään mitään. Pelkään aina aivoverenvuotoa. Siinä pelätessäni muistinkin, että varmasti on ukkosta ilmassa. Sähkömagneettikentät päässä ne värähtelee ei tunnu hyvältä... Eikä mennyt tällä kertaa kuin viisi minuuttia, niin alkoi salamoida ja ukkostaa. No ei ollut oikein sopiva ilma enää ikkunanpesuun. Piti heti pitää taukoa 🙄

        - Sheena

        Joo kyllä sen aistii.. on " sähköä ilmasssa", sanotaan.. Samoin matalapaineen tuntee..öö vaikka luissaan.


      • interlocutrice kirjoitti:

        Jospa ne koirat on saaneet siitä trauman?

        Ja veikkaan, että kissa on niin rakentunut aivoiltaan, ettei sinne teaumoja mahdu, kun niistä ei hyödy mitenkään. 🤣

        Metsämiehethän on tarkkoja, etteivät ammu esimerkiksi lintua koiran takaa. Lisäksi pennusta pitäen opetetaan kaiketi se kova pamaus ok-tapahtumaksi, minkä jälkeen vielä saa kaikkea hyvää. Suosionosoituksia ja ehkä makupaloja. 😀

        No sitä mäkin ajattelin, kun löytökoira oli, muutenkin oli arka ja hirmu riippuvainen minusta.. Joskus kun puoliso tuli mut hakemaan duunista, niin tää tapaus juoksi tassut viipottaen suoraan mun huoneeseen ja otti oikein haliotteen etutassuillaan mun jaloista.. Tosin löytökoira tää nykyinenkin on.. geenit+ ympäristö..


      • Wwuwuw kirjoitti:

        No sitä mäkin ajattelin, kun löytökoira oli, muutenkin oli arka ja hirmu riippuvainen minusta.. Joskus kun puoliso tuli mut hakemaan duunista, niin tää tapaus juoksi tassut viipottaen suoraan mun huoneeseen ja otti oikein haliotteen etutassuillaan mun jaloista.. Tosin löytökoira tää nykyinenkin on.. geenit+ ympäristö..

        No paljon sitten läheisyyttä kun toinen tärisee. Jospa se siitä korjaantuisi ja oppisi kokemaan ukonilmat ok-juttuna vielä. Rauhoitteleva puhuminen ja rapsutus/silitys varmaan helpottaa. Kokeiles. 😊


      • interlocutrice kirjoitti:

        No paljon sitten läheisyyttä kun toinen tärisee. Jospa se siitä korjaantuisi ja oppisi kokemaan ukonilmat ok-juttuna vielä. Rauhoitteleva puhuminen ja rapsutus/silitys varmaan helpottaa. Kokeiles. 😊

        Hö, ihan kuin ei oltais kokeiltu. Jonkun koiraoppaan mukaan se muuten vain vahvistaa koiran pelkoa, ja paras tapa olisi käyttäytyä täysin normaalista kuin ei mitään.


      • Wwuwuw kirjoitti:

        Hö, ihan kuin ei oltais kokeiltu. Jonkun koiraoppaan mukaan se muuten vain vahvistaa koiran pelkoa, ja paras tapa olisi käyttäytyä täysin normaalista kuin ei mitään.

        Pahin tapaus oli, kun oltiin vuokrattu mökki Nuuksiosta, ja päälle rysähti kunnon jyrinät. Taivaan iso koira murisi niin että ikkunat helisi.. Hauva tunki mun sylistä toisen syliin ja tärisi kuin horkassa.. voi pientä.. ja vieraassa paikassa kun oltiin. ..


    • Anonyymi

      No en tiedä mutta kun itse pidän jännityselokuvista niin salamaniskut ja ukkonen ovat tavallaan luonnon jännityselokuvaa.

      • Anonyymi

        kyl muistan isovanhemmat kertoi että silloin ei ollut mitään ukkossuojauksia missään puhelintöpselistäkin tuli pitkä valokaari


    • Anonyymi

      Johtunee ihmisten ja eläinten erilaisista herkkyystasoista 🤔 Elämilläkin on persoonallisuus, vaikka kaikki eivät heti sitä hoksaa.

      - Sheena

      • Niin..mutta pelkäävätkö vain herkät ukkosta?


      • Anonyymi
        Wwuwuw kirjoitti:

        Niin..mutta pelkäävätkö vain herkät ukkosta?

        Minä olen herkkä, enkä pelkää ukkosta.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Minä olen herkkä, enkä pelkää ukkosta.

        Minä olen yliherkkä, eli allerginen.


      • Anonyymi
        Wwuwuw kirjoitti:

        Niin..mutta pelkäävätkö vain herkät ukkosta?

        Kyllä se kuule niin taitaa olla. Tai ei kaikki herkätkään aina pelkää, olosuhteista ja muusta persoonallisuudesta ja varmaan kokemuksistakin riippuu.

        Ukkosta en sinänsä pelkää, en salamointiakaan, mutta sen aiheuttamia tulipaloja pelkään. Omakotitalossa erityisesti. Salamat aiheuttavat vuodessa aika paljon tulipaloja. Kerran ystävältä (+ muilta yläkerrosten asukkailta) paloi salaman sytyttämä kerrostalokoti - koko ylin kerros tuhoutui ja nopeasti. Mitään ei jäänyt koko perheelle - kaikki paloi 😢.

        - Sheena


    • Täällä on puolipilvistä. Välillä aurinko paistaa ja välillä pilvet menee eteen. Kävin aikasemmin ulkona ja kuuma oli, ei edes metsä antanut toivottua viileyttä. Oli pakko tulla takaisin sisään.

      Yhtenä iltana, oliskohan sen jälkeen, kun ne toukokuun helteet alkoi helpottaa, tuli kauhea ukkonen. Menin sänkyyn lukemaan, mutta sitten piti sammuttaa pöytälamppu ja ottaa siitäkin töpseli pois seinästä. Ukkonen oli ihan lähellä, tuntui, että salama syöksyy kohta lattiasta läpi. Heräsin monta kertaa siihen, kun kuului kauhea rysäys ja joka kerta huudahdin pelästyneenä. Kyllä ukonilmalla pelottaa, jos ukkonen on ihan päällä ja salamat iskee kovan rytinän kera. Jos ukkonen on kauempana ja kuului vain etäisenä kumuna, niin ei niin pelota.

    • Johtuu ihmisten erilaisuudesta. Joku, joka ei pelkää ukkosta lainkaan, saattaa voida pahoin nähdessään verta.

      On ehkä arempia ja sitten vähän reippaampia yksilöitä, mutta näitä psykologisia kauhutekijöitä, kuten fobioita ei pidä mennä sekoittamaan pelkuruuteen tai rohkeuteen.

    • Anonyymi

      Joskus parikymppisenä iski salama silmien edessä 20 m päässä sijaitsevaan muuntajaan maaseudulla. Syttyi palamaan. Siitä lähtien olen ollut aika pelokas.

      • Anonyymi

        Meillä iski taloon ja hajotti jakorasian. Pamsus oli kuin haulikolla ammuttu. Isovanhempien mökkiin se iski sytyttäen tulipalon. Yksi huone vähän kärsi. Kuitenkaan en pelkää ukkosta.


    • Se on se kova ääni mikä kuuluu kun jyrisee, ja mikä luo sitä pelkoa. Mä oon nuorempana (vielä yli kakskymppisenä) pelännyt ukkosta, ja nimenomaan sitä jyrinää, vaikka salamat ne vaarallisempia on kuin se ääni. Iso kaksikerroksinen maalaistalo kallion päällä, ja jossa on ääntä voimistava peltikatto, niin ei tarvitse kauaa olla yksin yläkerrassa ennen kuin oli pakko kipittää toisten luo.

      Sitä en muista miksi ja milloin tuo pelko tuli. Vasta joskus 2000-luvun puolessa välissä olen päässyt eroon ukkosen pelosta. Ei mua varsinaisesti ukkonen pelottanut silloin kun olin toisten seurassa, ja lapsena olikin upeaa katsoa järven rannassa eräällä mökillä kylässä olleena, kuinka salamat löi kerta toisensa jälkeen, ukkosen jäädessä kiertämään järveä ja ollessa pitkään päällä, mutta yksin ollessa pelotti.

      Sitten vuosien kerrostalossa asumisen jälkeen pääsin pelostani vihdoin eroon, eikä enää tule samalla lailla kiinnitettyä ukkoseen huomiota mitä nuorempana. Vaikka täytyy tunnustaa että edelleen jos salama lyö lähelle, kädet menee automaattisesti korville. Sama juttu jos näkee jonkin onnettomuuden. Kai se on alitajuntainen reaktio suojella itseään kovilta ääniltä.

      Eläimillähän kovat äänet oikeasti sattuu korviin, ja siten esim. paukkuarat koirat ja kissat pelkäävät ilotulitteita. Meillä kun koira on onnettomuutensa takia jo muutenkin arka, mutta sen lisäksi sillä on huono kokemus paukuista. Ensimmäisenä tai toisena uutenavuotena isä ja muru olivat illalla käymässä iltapissalla, ja naapurista ammuttu paukku räjähti muutaman metrin päässä heistä. Sisälle tultuaan koira pakeni portaiden alle tärisemään, ja kesti kauan ennen kuin sen sai houkuteltua sieltä pois. Sen jälkeen muru on ollut jopa niin arka, että se tärisee ja häviää omaan maailmaansa kun raketit alkavat naapurissa paukkua.

      • Se meijänkin edesmennyt koira pelkäsi ukkosen lisäksi myös älyttömästi ilotulitteita.. 😞
        Jaa, mutta sitten tää nykyinen tapaus taas pelkää älyttömästi helikoptereita..


    • Eos. En pelkää, tykkään. Mitä rajumpi ilma sen viehättävämpää.

      • Wwuwuw kirjoitti:

        Ylläpito on poistanut tästä viestin sääntöjen vastaisena.

        Niin? :)


      • MCMLXXVI kirjoitti:

        Niin? :)

        Että siellä sitä nyt ollaan..


      • Wwuwuw kirjoitti:

        Että siellä sitä nyt ollaan..

        Täällä, kotona.


      • MCMLXXVI kirjoitti:

        Täällä, kotona.

        Vuisiluvusta arvasin..


      • Wwuwuw kirjoitti:

        Vuisiluvusta arvasin..

        Juu. 1976.


      • MCMLXXVI kirjoitti:

        Juu. 1976.

        Joillakin tuntuu vaihtuvan nuo nimimerkit. Itelle riittää vaan tää yks.


      • Norppa83 kirjoitti:

        Joillakin tuntuu vaihtuvan nuo nimimerkit. Itelle riittää vaan tää yks.

        Vaihtelu virkistää.


    • Anonyymi

      Brontofobia, astrofobia on nimi. Osin ihan tervettäkin voimakkaan luonnonilmiön pelkoa, pari vuotta sitten p-karjalassa epäiltiin veljesten kuolleen salamaniskuun. Puun juurissa voi edetä pitkään. Ja voihan se töllön, tietsikanki hajottaa. Ja pallosalamien takia pitäis ovet ja ikkunat laittaa kiinni.

    • Anonyymi

      Brontofobia, vähän kuin Dinolandia? Tai Rexin Ulottuvuudet?

      • Anonyymi

        bronte, kreikk. ukkonen, myös keraunofobia, tonitrofobia


    • Anonyymi

      Vaikka olen jo 46v mies niin kyllähän kova ukonilma pistää olon hieman turvattomaksi. Mieleen tulee aina silloin kaikki ne kauhujutut kun ukkonen on tehnyt vaikka mitä tuhoja.
      90-luvulla kyllä on viimeksi pitänyt viettää yö autossa kun oli niin kerrassaan järjettömän raivokas ukkosyö, aina nousi uudestaan ja uudestaan raivoamaan.

      • Eihän se nyt mikään ikäkysymys kai ole. Mä rakastin jo lapsena ukkosenilmaa.


    • Anonyymi

      Nyt asun vähän sellaisessa laaksossa, tänne ei iske kovin helposti salama, ympärille voi iskeä. Piilaaksolssa :D

    • Anonyymi

      Perskulen, kun eniten harmittaa se, että täytyy ottaa tietokone varmuuden vuoksi pois sähköverkosta, eikä pääse nettiin ukkosen aikana.
      Ei viitti riskeerata tietokonetta, vaikka siinä sellainen ylijännitesuoja on, mut ukkonen tuskin siitä piittaa, kun tulee läpi.

    • Anonyymi

      Yöukkoset enemmän pelottaa ja sitä vaan laskee sekunteja valonvälähdyksen jälkeen, et kunka kaukana ukkonen löi.

    • Anonyymi

      Meillä oli aikoinaan koira johon oli salama pentuna iskenyt, ainakin niin lähelle ettei ihmissilmällä erottanut osuiko viereen vai koiraan. Koira oli hetken pökerryksissä.
      Tuosta lähtien se vinkui puolituntia ennen ukonilman tulemista. Vaikka oli pilvetön sää se tiesi aina että ukkonen se sieltä päälle tulee.
      Joskus kun jytisi ihan kunnolla koira laski alleen pelkästä pelosta.

      Ei kai sitä älyä pelätä sellaista joka ei itselle pahaa ole vielä tehnyt, minulla kestää vielä virtsat rakossa vaikka miten paukkaa.

      AsianVierestä

    • Anonyymi

      Parikin kertaa on mökillä ollessa salama iskenyt niin että välittömästi välähtää ja jyrinä ja mökkikin tärähti vähän, siin noin 10m etäisyydelle sähkötolpan maadoitukseen, pistorasioista tuli tulta, maadoitus ei ollut aivan riittävän hyvä suoraan salaman iskuun.

    • Anonyymi

      Mulle tulee pää kipeeks ukonilmalla. Penskana asuttiin meren lähellä ja kun ukkonen nousee mereltä päin se voi olla rajukin. Itsekin säikähtänyt penskana, kun salama oli iskenyt muuntajaan talon lähellä kuulunut kauhea paukaus. Eli pelkään ukonilmoja. On joskus ollut koira, joka vauhkoontui ukonilmalla ulkona ollessaan, äiti oli yrittänyt jäädä koiran pitämään sadetta alikulkutunneliin, rekku päätti, ett haluaa kotia, olivat tulleet melkoista vauhtia koiran tahdosta, kotia päästessä, koira oli ihan vauhkona, meni aikaa ennenkuin rauhottui. Myöhemmin sisätiloissa ollessaan, ei korvaakaan lotkauttanut ukonilman tullessa. Ei raketteja kyllä pelännyt, vaikka vieressä paukkui, yks toinen aiemmista koirista taas ei tykännyt rakettien paukkeesta.

    • Anonyymi

      Minkähänlainen maadoitus riittäisi jos jättisalama noin miljardi ampeeria ja 100000 miljardia volttia iskisi alle millisekunnissa maadoitukseen?

    • Anonyymi

      Mahtaakohan metsän villieläimet pelätä ukkosta? Niillä vaan ei ole paikkaa minne mennä pakoon ukkosta...

      • Onhan useimmilla omat pesäkolonsa..


    • Anonyymi

      Nää on yksilökohtasia fobioita, kuten vaikkapa korkean paikan kammo. Luultavasti myös lapsuuden kokemuksilla on osansa, ihminen voi pelätä käytännössä mitä tahansa, vaikkapa peltipurkkeja.

      Järjellinen selitys on se, että vaarallisia asioita pitääkin vähän pelätä, itsesuojeluvaistomme toimii näin.

      Itseäni ärsyttää ukkosessa se hitonmoinen pauke ja jyrinä. Tuliaseissa on sama juttu, se pamaus ärsyttää eniten.

    • Anonyymi

      Minä pelkään akanilmaa.

      • Ätmit pelkäävät olla ilman akkaa..

        Höhhöhöö.


    • Anonyymi

      Kissat ja koirat ovat luonnosta vieraantuneita reppanoita. Tuskin hirvi paljon ukkosta pelkää.

    • Anonyymi

      Kai se ainakin osin hermorakenteeseen liittyy. Toiset ovat ihan luonnostaan herkempiä koville äänille. Ainakin eläimillä on selvästi huomattavissa, että ukkosta pelkäävä pelkää usein muitakin yllättäviä ääniä. Kokemukset myös vaikuttavat asiaan. Itselläni on aikanaan ollut koira, joka ei pelännyt ukkosta, mutta alkoi pelkäämään kun osuttiin kerran pahan myräkän suoraan alle ja puu meni säpäliksi lähietäisyydellä. Se oli aivan järjettömän kova ääni ja siitä lähtien koira oli aina selvästi varuillaan ukonilmassa. Ei se mitenkään järkyttävän pelokkaksi muuttunut, mutta riittävästi jotta huomasi selvän eron aiempaan. Nykyään on kaksi koiraa, jotka myöskään eivät piittaa ukkosesta tai ilotulituksesta tmv. Yritän pitääkin asian niin eli vähän varjelen niitä aina pahimmalta, jos tarve vaatii. Omat koirani ovat aina olleet luonteeltaan pehmeitä, eli huono kokemus jää mieleen kerrasta.

      Itse en ukkosta pelkää, mutta kyllä se kunnon myräkkä kohdalle osuessa oli melko raju kokemus. Sisällä nyt ei järjettömästi pelottanut ja oli sitä upea katsellakin, mutta en todellakaan olis suostunut lähtemään ulos siihen keliin.

      • Anonyymi

        Ai niin ja jos eläin pelkää niin ei tosiaan mitään ylimääräisiä hellittelyjä ja säälittelyjä. Ihmisen outo käytös vaan lisää pelkoa. Mahdollisimman normaalia käytöstä, mitä se sitten onkaan. Jos mahdollista niin laita muuta meteliä lisäksi, vaikka radio päälle. Ei se sitä ukkosta peitä, mutta sillon se ei ole ainoa asia mihin keskittyä. Itse lyön aina uutenavuotena telkkarista mökää tuuttiin, että tulee äänet ja välähdykset samassa. Vaikka omat koirat ei tosiaan pelkääkään, mutta suojelen niitä vähän yllätyspamauksilta. Ukkosella ei tota ehkä tee mieli tehdä, mutta radio toimii. Ukonilman ja ilotulituksen ääniin voi myös totuttaa. Soittaa noita ääniä, aluksi hyvin pienellä volyymilla testaten missä kohtaa koira reagoi. Sitten vaan ääni päälle siihen just ja just reaktiokynnykselle ja jotain kivaa tekemistä. Vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä volyymia pikkuhiljaa nostaen, mutta ihan aidosti toimii valtaosaan elikoista.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ai niin ja jos eläin pelkää niin ei tosiaan mitään ylimääräisiä hellittelyjä ja säälittelyjä. Ihmisen outo käytös vaan lisää pelkoa. Mahdollisimman normaalia käytöstä, mitä se sitten onkaan. Jos mahdollista niin laita muuta meteliä lisäksi, vaikka radio päälle. Ei se sitä ukkosta peitä, mutta sillon se ei ole ainoa asia mihin keskittyä. Itse lyön aina uutenavuotena telkkarista mökää tuuttiin, että tulee äänet ja välähdykset samassa. Vaikka omat koirat ei tosiaan pelkääkään, mutta suojelen niitä vähän yllätyspamauksilta. Ukkosella ei tota ehkä tee mieli tehdä, mutta radio toimii. Ukonilman ja ilotulituksen ääniin voi myös totuttaa. Soittaa noita ääniä, aluksi hyvin pienellä volyymilla testaten missä kohtaa koira reagoi. Sitten vaan ääni päälle siihen just ja just reaktiokynnykselle ja jotain kivaa tekemistä. Vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä volyymia pikkuhiljaa nostaen, mutta ihan aidosti toimii valtaosaan elikoista.

        Tuo on hyvä ja ainakin mulle uus vinkki tuo ukkosen ääneen totuttaminen.. senhän voi sitten yhdistää johonkin mukavaan tekemiseen, tai makupalaan. Tosin tää mun nykyinen koira ei hirveästi ukkosta pelkkää, vähän kuitenkin.


    • Olin lapsi, jotain 7-8, kun salama iski kerrostalon nurkalla olevaan koivuun joka meni halki ja kahtia. Oltiin vieressä parvekkeella, n. 10 metrin päässä.

      Jytisi ja tutisi, korvat soi pamauksesta. Mutta sen sijaan, että olisin alkanut pelätä innostuin ukonilmoista. Että näinkin päin voi käydä.


    • Anonyymi

      Joskus muutaman vuoden ikäisenä natiaisena olin laittanut telkkarin päälle virtakytkimestä, mutta telkkari olikin hajonnut siihen paikkaan, ilmeisesti konkka räjähtänyt ja sen aiheuttama kova ääni ja odottamaton koneen käytös olivat pelästyttäneet minut niin, että jokin alitajuinen lievä kammo on jäänyt ainakin oudompia vekottomia kohtaan. Jotenkin pelkään sitä että ne käynnistyvät odottamatta, tekevät jotain odottamatonta, ehkä jopa hajoavat ja ovat kovaäänisiä...
      Esim. katossa olevat lämmitys- ja ilmastointikennot puhaltimineen ovat yksi eniten inhoamiani vehkeitä, käynnistyvät jonkin automatiikan ohjaamana, puhallin yleensä on melko kovaääninen, voivat hajota vaikka niin, että putki rikkoutuu ja alkaa vuotaa nestettä niskaan, varmaan puhaltimen moottorikaan ei siitä pitäisi vaan menisi oikosulkuun, kipinöitä ja savua kunnes sulake palaisi jossain, ehkä koko huone menisi pimeäksi sen takia, jne....

    • Anonyymi

      Minä nautin ukkosesta!
      Mitä enemmän salamoi ja paukkuu sen mahtavampaa. Siinä sellainen voima jyllää jota on juhlallista katsella. Ihminen nöyrtyy sen edessä, ei mahda mitään niille voimille.
      Muksuna maattiin marjapuskissa selällään ja syötiin marjoja ja katseltiin salamoita ukkosella kun ei satanut. Se oli hauskaa :D
      Meillä oli kotona koira joka ei reagoinut mitenkään ukkoseen, eikä ensimmäinen oma koiranikaan. Tämä nykyinen ei tykkää ja on hieman levoton, ei kuitenkaan varsinaisesti pelkää.
      Jännä tunne kun sen sähkövarauksen tuntee kropassa, melkein kuin iho kipinöisi ja hiukset.
      Ei pelota ei, tykkään.

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Torstaina tulee ulos uutispommi

      Ihan uskomatonta on luvassa.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      114
      4410
    2. Jussi Halla-aho ei jatka puolueen puheenjohtajana

      Jussi Halla-aho ei asetu ehdolle Perussuomalaisen puolueen puheenjohtajaksi.
      Maailman menoa
      408
      4051
    3. Ilmaöämpöpumpun tehonkulutus jäähdytyksessä?

      Paljonko kuluttaa, kun jatkuvasti käy täysillä? Mikä on jäähdytyksen COP ?
      47
      3243
    4. No nyt! Vappu Pimiä ja Teemu-rakas harvinaisessa yhteiskuvassa: "Suostuu, kun ei tiedä aluksi..."

      Vappu ja harvoin nähty "mysteerimies" eli aviomies Teemu poseeraavat Instassa kesäisissä tunnelmissa: https://www.suomi24.fi/viihde/no-nyt-vappu-pimia
      Kotimaiset julkkisjuorut
      11
      3001
    5. syy siepin happamuuteen selvisi!

      Voiko paljoa happamampaa ilmestystä olla kuin Sara Sieppi Kaunissaaren rannalla ? ressukka kuvitteli iskeneensä kultasuoneen ja pääsevänsä tämän uu
      Kotimaiset julkkisjuorut
      54
      1936
    6. Sofia ja velipoika.

      Sofia on tuonut velipoikansa mukaan psykologin vastaanotolle. Taitaa velikin olla yhtä hömelö kun lähtee ratsastamaan tuon lokin mukaan. Sofialla m
      Kotimaiset julkkisjuorut
      38
      995
    7. Oikeasti olisin sut halunnut mies

      omaksi, kullaksi, rakkaaksi, kumppaniksi, ystäväksi, olkapääksi, hellittäväksi, arkeen ja juhlaan, eteiseen ja peräkammariin, sohvalle ja sänkyyn, rii
      Ikävä
      76
      854
    8. Katariina Anttila oli saanut väkevää palautetta tänään 21.6. toimituksessa!

      Toimitukseen marssi hyvin harmistunut haapavetinen rouva henkilö. Oli antanut Katariinalle kunnolla palautetta Ilkka Revon jatkuvasta maalittamisesta.
      Haapavesi
      34
      796
    9. Me kuulumme yhteen.

      Mies, minä olen sinulle oikea ja sinä oikea minulle.Me kuulumme toisillemme. Me kuulumme yhteen. Se on näin.
      Ikävä
      52
      781
    10. Persujen laiva on uppoamassa!

      Persujen laiva ajoi vaaleissa kiville ja pomopersu otti lopputilin. Kauanko Persulaiva pysyy vielä pinnalla? https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/6b
      Perussuomalaiset
      227
      649
    Aihe