Palaan Ortodoksiseen kirkkoon

Anonyymi

Erosin aikoinaan ortodoksisesta kirkosta ja välittömästi kun olin lähetänyt eroilmoituksen niin iski katumus.
Olen ollut nyt kirkosta erossa yli kaksi vuotta ja viiimeisen puolen vuoden ajan olen miettinyt palaamista.
Olen saanut pappiin yhteyden ja tapaamme piakkoin. Olen kertonut hänelle, että haluan palata kirkon yhteyteen. Minua vähän jännittää papin tapaaminen mutta toisaalta odotan sitä innoissani. Ilmeisesti tuo tapaaminen riiittää siihen, että minut liitetään kirkkoon.
Ehtoollisen saaminen kuitenkin edellyttää katumuksen sakramenttia ja sen ajankohta varmaan päätetään tulevassa tapaamisessa.

Minua hävettää toisaalta mennä juttelemaan papin kanssa. Eroaminen kirkosta hävettää kun se pitää vielä papillekkin tunnustaa mutta katumus on tie eteenpäin

17

1078

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      No symbolisia eleitä ovat vain hyvillään kun tulee lisää veronmaksajia.

      • Anonyymi

        Miksi edellinen vastaa noin ilkeästi?
        Mitä nautintoa sinä 08.06.2021 22:22 oikein saat irvailuistasi?

        Eikö toinen ihminen saa kirjoittaa itselleen tärkeästä ja herkästä asiasta niin että sinä, kuka lienet, olet heti vinoilemassa?

        Aloittaja, älä välitä tästä ed. kommentista!


    • Anonyymi

      Olen tämän keskustelun aloittaja. Minulla oli tänään keskustelu papin kanssa. Juttelimme tunnin ajan syystä miksi erosin ja miten aikoinaan kiinnostuin kirkosta. Pappi oli oikein mukava ja missään vaiheessa keskustelua en tuntenut ahdistusta.
      Papin kanssa allekirjoitin kaavakkeen kirkkoon liittymisestä ja sain lopuksi lahjaksi pienen ikonin.
      Kysyin katumuksen sakramentista, joka täytyy suorittaa kirkkoon palaavalle ennenkuin saa ehtoollisen niin pappi sanoi että tämä käyty kesksutelu oli samalla katumuksen sakramentti. Kertoi siitä, kuinka helposti ihminen lähtee seuraamaan lakia ja kuinka siinä itsensä helposti väsyttää.
      Kirkolla on kuulema kaksi keinoa katumuksen sakramenttiin. Ensimmäinen on kovan linjan sakramentti, jossa toimitaan kaikki rukoukset kaavan mukaan ja toinen on pehmeämpi tapa joka on enemmän keskustelun omainen. Minuun sovellettiin tuota pehmeämpää tapaa.

      Helpotti tosi paljon nyt kun olen takaisin kirkon yhteydessä ja enää ikinä en tee sitä virhettä että eroaisin kirkosta.
      Pappi muuten sanoi, että vaikka olisi eronnut kirkosta niin kuitenkin aina säilyy ortodoksina. Kirkko toimittaa myös kirkosta eronneille ortodokseille esimerkiksi avioliittoon vihkimisiä mutta perii niistä eronneelta maksun.

      Nyt on hyvä olla

      • Anonyymi

        No hyvä, että sait sielunrauhan. Tuosta nuo Pyhätkin varoittaa sanoen " katolisesta ortodoksisesta kirkosta ja seurakunnasta älkää koskaan erotko ".


      • Anonyymi

        Erikoista puhe tällaisesta pehmeästä tavasta. Ilo tietysti, että tulit takaisin, silti katumuksen sakramentti on katumuksen sakramentti, enkä itse ole milloinkaan kuullut siitä olevan mitään laimennettua versiota.

        Sopii räähkällä käydä, vaikka hävettäisikin - on yhteisen uskomme ydintä, kuten muutkin salaisuudet.

        Hienoa että tulit takaisin!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No hyvä, että sait sielunrauhan. Tuosta nuo Pyhätkin varoittaa sanoen " katolisesta ortodoksisesta kirkosta ja seurakunnasta älkää koskaan erotko ".

        Toivon että sinäkin saisit sielunrauhan!
        Kun sen saat, niin muuttuu ehkä asenteesi kanssaihmisiin.

        Minusta on hienoa, että aloittaja on kertonut tarinansa.
        Itselleni oli uutta, että kirkosta eronneelle ortodoksi säilyy aina ortodoksina.
        Miten lohdullista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Toivon että sinäkin saisit sielunrauhan!
        Kun sen saat, niin muuttuu ehkä asenteesi kanssaihmisiin.

        Minusta on hienoa, että aloittaja on kertonut tarinansa.
        Itselleni oli uutta, että kirkosta eronneelle ortodoksi säilyy aina ortodoksina.
        Miten lohdullista.

        ? .


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Erikoista puhe tällaisesta pehmeästä tavasta. Ilo tietysti, että tulit takaisin, silti katumuksen sakramentti on katumuksen sakramentti, enkä itse ole milloinkaan kuullut siitä olevan mitään laimennettua versiota.

        Sopii räähkällä käydä, vaikka hävettäisikin - on yhteisen uskomme ydintä, kuten muutkin salaisuudet.

        Hienoa että tulit takaisin!

        Näyttää enemmänkin siltä, että monien kristittyjen yhteinen usko ei ainakaan perustu ahtaasta portista menemiseen. He eivät näytä taistelevan vääryyttä vastaan. Mitä helpommin ja mukavammin elämä käy, sen parempi?


      • Anonyymi

        Ai pappi toimittaa avioliiton sakramentin kirkosta eronneelle ja vielä ottaa maksun. Kenelle rahat menee? Ei pitäisi olla mahdollista Suomen ort. kirkossa.


    • Anonyymi

      Varsinainen aloitus ei tunnu satuilulta. Kirjoituksen seuraava jo kyllä menee satuiluksi. Katumuksen sakramentti on katumuksen sakramentti, ei mikään sielunhoidollinen keskustelu.

      • Anonyymi

        "Kirjoituksen seuraava jo kyllä menee satuiluksi."

        Koska kysymys on Suomen ortodoksisesta kirkosta, ei kannata yllättyä mistään. Suomen kirkossa kaikki näyttää olevan mahdollista, kokemusta on.


    • Anonyymi

      Mikä laittaa häpeämään? Itse olen eronnut kirkosta, enkä ole katunut päivääkään. Luuleeko aloittaja Jumalan olevan pettynyt vai mistä on kyse?
      Olen ortodoksikirkossa nähnyt, miten pomoja kumarretaan otsa lattiaan koskettaen. Papit ja seurakunta ei näytä kyseenalaistavan käskyä "vain Jumalaa pitää sinun kumartaman". Aina löytyy joku selitys miksi kirkon teot pitäisi sallia.

    • Anonyymi
    • Anonyymi

      Anna palaa, mutta jos nyt ei sitä kirkkoa kuitenkaan.
      Mutta miksi jo vapautunut menee vapaaehtoisesti takaisin henkiseen vankilaan.

      • Anonyymi

        Aloittaja, - älä välitä näistä tökeröistä vastauksista.
        Ne on muun uskovien viisasteluja.

        Ne eivät ole itse ortodoksien kirjoittamia.
        Ortodoksit toivottavat sinut takaisin!
        Jatka juttelua papin kanssa.


    • Anonyymi

      Mielestäni kannattaa kuulua kirkkoon. Kuulun kastekirkkooni. Olen iloinen ja ylpeä kirkostani ja siihen kuulumisestani. Mutta hyväksyn ja ymmärrän mahdollisuuksina myös muutkin kirkkoon liittymiset ja kuulumiset. On hyvä, että löysit omasi.

    • Anonyymi

      Mietin tänään, miten voi erota kasteestaan? Kirkosta formaalisesti, verotus- tai mistä vain syystä, juu ja kyllä. Mutta entäpä kasteestaan?

      Ja toisinpäin, mitäpä jos kaste tai sakramentit yleensäkin, yhtyvät valikoiden. Leipä annettiin leipänä, ennen siunaamista, ilman olemusta - kun luonne ja tarkoitusperät olivat mitä olivat, mitä usein kohtaamme, mekin - jopa itsessämmekin. Varsinkin itsessämme.

      Mitäpä, jos joku onkin kirkossa, siitä koskaan kuulemattaan. Ja toinen tekee kaiken ulkoisesti täydellisesti, mutta koska altruismi puuttuu, jopa kastekin, olisikin vain sitä tavallista vettä. Hälle ja heille. Mitäpä jos vaatteet, liputlaput ja eleet ovatkin mimikoitavissa, mutta rakkaus, tietoisuuden tasona, ei. Rakkaus oikealta vasemmalle lähimmäisenrakkautena, ja Ylhäältä alas kiintymyssuhteena.

      ..Juovuksissa, mitä on olla Rauhassa. Miten paljon, ja kuinka ihanaa onkaan kärsiä - kun se kerrankin, tapahtuu palkiten. Ja palkiten tavoin, joita mitkään maailman kielet sanoineen, ilmaisuineen eivät tule ikinä edes etäisesti koskettamaan, sitä mikä on koskettelematonta. Sitä mikä on aidosti, kerta toisensa jälkeen, Puhdasta.

      Mutta se Yhteys, mikä siinä voi saada kaipuun aikaan? Mikä voi viedä takaisin? Mikä voi, ylipäätään, tuoda sisään? Mikä saa ikävän aikaan? Mistä jäämme paitsi, kun kaipaamme takaisin?

      Kun olin nuori, rakastuin monta kertaa vuodessa. Tänään, uudelleenrakastun tuhansia kertoja päivässä. Joku voisi sanoa että, todennäköisesti useamminkin, mutta kun hetket muuttuvat jatkumoiksi, on vaikea pysyä laskuissa mukana. Jotkut, tarvitset sen uudelleenrakastumisen rakastamiseen tunteet, toiset tarvitsevat sen ynnättynä vastarakkaudella. Ortodoksia on mielenkiintoinen sen vuoksi, että siinä uudelleen rakastuminen on vastavuoroista. Ja jos se ei vedä jalkoja alta ja saa perhosia jopa aikuiselle miehelle vatsaan, niin takaan että ei mikään muukaan.

      Totuus on, aidosti, henkeäsalpaava.
      Tie on, todella, Hän. Alusta loppuun.
      Ja niille jotka eivät halunneet uskoa, mutta he uskoo, koska usko on muutettu kokemuksen kautta tiedoksi, on perin kirjaimellisesti ihme.

      Katumus iskee, parhaimmillaan, kun avaa suunsa. Koska sen ollessa suljettuna, kaikki mikä oli suljettu, yht'äkkiä, olikin avointa.

      Kaikki mikä on Hänen, voi olla ja on myös sen joka itsensä unohtaa ja sen kapean tien valitsee. Oli se rohkeaa ja viisasta oma-aloittellisuutta, tai kuten meille heikommille tapahtui, johdatusta.

      Kysymys kuuluu: Onko rakasta ja tee mitä haluat, oikeasti, kapeaa? Vai voisiko se sittenkin olla se .. Totuus, joka monista tekee vapaan?

      Vapaan valitsemaan eron ja yhteyden, tai pikemminkin yhdistymisen väliltä. Joskus tosin, kenraalit eivät enää halua muistaa hallitsijan sääntökirjan olemassaoloa. Tällöin, viinitarha siirtyy heille, joille välittäminen, todella, on elämäntapa.

      Tällöin, kaste on siellä pysyäkseen.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ootko nainen noin mustis musta

      Onhan se toki imartelevaa kun olet kaunis ja kaikkea muutakin, mutta ehkä vähän kummallista, kun ei varsinaisesti olla t
      Ikävä
      88
      7141
    2. Sen kerran kun siellä käyn

      Voisit olla paikalla💚💛☘️
      Ikävä
      35
      3791
    3. Kumpa tietäisin. Miehelle.

      Vieläkö toivot jotain viestiä, vai suutuitko taas...kun...🤔
      Ikävä
      45
      3360
    4. Kauan säkin jaksoit

      Minun perässä juosta. Kunnes pahoitit mielen. Kuinka monta anteeksipyyntöä olet vailla? 🧐
      Ikävä
      40
      2532
    5. rakastan sinua!

      Tule ja ota, kasvetaan yhdessä paremmiksi ❤️❤️❤️❤️ kaikki anteeksi ❤️❤️❤️
      Ikävä
      41
      2262
    6. Joel Harkimo ja Janni Hussi eroavat

      Tämä on ilon päivä 😊
      Kotimaiset julkkisjuorut
      206
      2259
    7. Sä olet nainen kuuluisa..

      ..etkä mitenkään hyvällä tavalla.
      Suhteet
      122
      2192
    8. Miksi kaipaat

      Ja olet elämässäni vielä kaiken tämän jälkeen? Eikö kaikki ole jo selvää välillämme?
      Ikävä
      29
      2119
    9. Mietin tässä T....

      Oletko jo kesälomalla.?Keli on ihanaa, ja sinä nautit veneilystä.... Edelleen käyt mielessä.... En ole unohtanut sinua..
      Suhteet
      24
      1868
    10. Siis hetkonen

      Rakastetaankohan me kummatkin toisiamme, ja aletaan tajuamaan se pikkuhiljaa 🤯
      Ikävä
      40
      1749
    Aihe