virvelikalastusta Kytäjän alueen metsälammissa ja -järvillä -60-luvulla

Kaikki on suhteellista, tuollaisissa pienissä erämaa lammissa ei kummoisia kalakantoja ole. Pieniä ahvenen sinttejä, kääpiöitynyttä kantaa, sitä niistä tulee. Kai se pilkkiukoille on sitten jotain, mutta kunnon kaloja havittelemalle kalastajalle ei noissa lammissa löydy kiinnostuksen kohteita.

Anonyymi kirjoitti:

Kaikki on suhteellista, tuollaisissa pienissä erämaa lammissa ei kummoisia kalakantoja ole. Pieniä ahvenen sinttejä, kääpiöitynyttä kantaa, sitä niistä tulee. Kai se pilkkiukoille on sitten jotain, mutta kunnon kaloja havittelemalle kalastajalle ei noissa lammissa löydy kiinnostuksen kohteita.

Lue lisää

Joopa, pikkukaloja noissa lammissa on, tosivähän, ja niitäkin vaikea saada ylös. Kalastuskieltokylttejäkin on joissakin. Ainakin Usminlammen pohjoispäässä oli lappu, jossa teksti "kalastus kielletty luvatta". Olisivat kieltäneet luvallisesti eivätkä luvatta. Hehe!
Hyvinkäältä Kytäjälle vetävän tien varressa niiden mutkien alueella on vajaan kymmenen metrin mutahauta. Siinäkin on keltainen, ruostunut peltinen kyltti jossa kielletään kalastus jonkin lainpykälän mukaan. Kuka lienee tuon vitsin keksinyt. Siinä lammikossa on vain sammakoita. Olisikohan jollakin ollut siinä 60- luvulla ruutanoita? Kuinkahan suuria kaloja on siinä Maatalousopiston kastelulammikossa?
Lohijokiahan Hyvinkäällä on paljon, Tehtaansuon ojiakin pitkin lohet nousevat Vantaasta käsin, kuulemma. Sieltä ne nousta vongertavat Palojen kautta ja loputa Sillankorvankaadun varren ojaa pitkin ja alittavat viemäriputkien kautta Sillankorvankadun ja pääsevät siihen sorsalammikkoon ja edelleen terveysmetsän ojiin.
Katselkaahan js satuttenäkemään nousevan vaelluskalan. Se hinta on pyydystettynä 3600 euroa.

Anonyymi kirjoitti:

Kaikki on suhteellista, tuollaisissa pienissä erämaa lammissa ei kummoisia kalakantoja ole. Pieniä ahvenen sinttejä, kääpiöitynyttä kantaa, sitä niistä tulee. Kai se pilkkiukoille on sitten jotain, mutta kunnon kaloja havittelemalle kalastajalle ei noissa lammissa löydy kiinnostuksen kohteita.

Lue lisää

Niinhän sitä joku luulisi. Kerralla 3 haukea, suurin 3,6 kg. Ja myöhemmin yksittäin muutakin, jopa valtava ruutana. Talvella ei lähdetty millekään jäille hytisemään.

Anonyymi kirjoitti:

Joopa, pikkukaloja noissa lammissa on, tosivähän, ja niitäkin vaikea saada ylös. Kalastuskieltokylttejäkin on joissakin. Ainakin Usminlammen pohjoispäässä oli lappu, jossa teksti "kalastus kielletty luvatta". Olisivat kieltäneet luvallisesti eivätkä luvatta. Hehe!
Hyvinkäältä Kytäjälle vetävän tien varressa niiden mutkien alueella on vajaan kymmenen metrin mutahauta. Siinäkin on keltainen, ruostunut peltinen kyltti jossa kielletään kalastus jonkin lainpykälän mukaan. Kuka lienee tuon vitsin keksinyt. Siinä lammikossa on vain sammakoita. Olisikohan jollakin ollut siinä 60- luvulla ruutanoita? Kuinkahan suuria kaloja on siinä Maatalousopiston kastelulammikossa?
Lohijokiahan Hyvinkäällä on paljon, Tehtaansuon ojiakin pitkin lohet nousevat Vantaasta käsin, kuulemma. Sieltä ne nousta vongertavat Palojen kautta ja loputa Sillankorvankaadun varren ojaa pitkin ja alittavat viemäriputkien kautta Sillankorvankadun ja pääsevät siihen sorsalammikkoon ja edelleen terveysmetsän ojiin.
Katselkaahan js satuttenäkemään nousevan vaelluskalan. Se hinta on pyydystettynä 3600 euroa.

Lue lisää

Osasyynä tuon lammen kalastuskieltoon lienee sen läheisen alueen historialla. Mitä lieneevätkään siihen lampeen silloin kaataneet. Sotien jälkeen oli kaikenlaista rangaistusmuotoa. Viimeiset rakennusten rauniot häipyneet muutaman vuoden aikana.

Anonyymi kirjoitti:

Joopa, pikkukaloja noissa lammissa on, tosivähän, ja niitäkin vaikea saada ylös. Kalastuskieltokylttejäkin on joissakin. Ainakin Usminlammen pohjoispäässä oli lappu, jossa teksti "kalastus kielletty luvatta". Olisivat kieltäneet luvallisesti eivätkä luvatta. Hehe!
Hyvinkäältä Kytäjälle vetävän tien varressa niiden mutkien alueella on vajaan kymmenen metrin mutahauta. Siinäkin on keltainen, ruostunut peltinen kyltti jossa kielletään kalastus jonkin lainpykälän mukaan. Kuka lienee tuon vitsin keksinyt. Siinä lammikossa on vain sammakoita. Olisikohan jollakin ollut siinä 60- luvulla ruutanoita? Kuinkahan suuria kaloja on siinä Maatalousopiston kastelulammikossa?
Lohijokiahan Hyvinkäällä on paljon, Tehtaansuon ojiakin pitkin lohet nousevat Vantaasta käsin, kuulemma. Sieltä ne nousta vongertavat Palojen kautta ja loputa Sillankorvankaadun varren ojaa pitkin ja alittavat viemäriputkien kautta Sillankorvankadun ja pääsevät siihen sorsalammikkoon ja edelleen terveysmetsän ojiin.
Katselkaahan js satuttenäkemään nousevan vaelluskalan. Se hinta on pyydystettynä 3600 euroa.

Lue lisää

Jos tarkoitat Maatalousopiston kastelulammikolla Ankkalampea, niin siinä oli aikoinaan ainakin ruutanoita. Ja näyttävätpä linnut haikaraa myöten sieltä jotakin syömistä löytävän. Itse en söisi Ankkalammesta ongittuja kaloja.

Anonyymi kirjoitti:

Joopa, pikkukaloja noissa lammissa on, tosivähän, ja niitäkin vaikea saada ylös. Kalastuskieltokylttejäkin on joissakin. Ainakin Usminlammen pohjoispäässä oli lappu, jossa teksti "kalastus kielletty luvatta". Olisivat kieltäneet luvallisesti eivätkä luvatta. Hehe!
Hyvinkäältä Kytäjälle vetävän tien varressa niiden mutkien alueella on vajaan kymmenen metrin mutahauta. Siinäkin on keltainen, ruostunut peltinen kyltti jossa kielletään kalastus jonkin lainpykälän mukaan. Kuka lienee tuon vitsin keksinyt. Siinä lammikossa on vain sammakoita. Olisikohan jollakin ollut siinä 60- luvulla ruutanoita? Kuinkahan suuria kaloja on siinä Maatalousopiston kastelulammikossa?
Lohijokiahan Hyvinkäällä on paljon, Tehtaansuon ojiakin pitkin lohet nousevat Vantaasta käsin, kuulemma. Sieltä ne nousta vongertavat Palojen kautta ja loputa Sillankorvankaadun varren ojaa pitkin ja alittavat viemäriputkien kautta Sillankorvankadun ja pääsevät siihen sorsalammikkoon ja edelleen terveysmetsän ojiin.
Katselkaahan js satuttenäkemään nousevan vaelluskalan. Se hinta on pyydystettynä 3600 euroa.

Lue lisää

Siitä kytäjäntien lammesta lähtee kyllä ihan virtaava oja/puro kytäjokeen eli kai siihen voi lohi nousta. Onkohan siinä lähde...
Netistä löytyy selvitys hyvinkään alueen puroista ja toinen selvitys lammista ja järvistä, mutta kyseistä lampea tai siihen liittyviä puroja ei löydy. Lammesta ei itseasiassa löydy mitään tietoa, ei edes nimeä...

Anonyymi kirjoitti:

Siitä kytäjäntien lammesta lähtee kyllä ihan virtaava oja/puro kytäjokeen eli kai siihen voi lohi nousta. Onkohan siinä lähde...
Netistä löytyy selvitys hyvinkään alueen puroista ja toinen selvitys lammista ja järvistä, mutta kyseistä lampea tai siihen liittyviä puroja ei löydy. Lammesta ei itseasiassa löydy mitään tietoa, ei edes nimeä...

Lue lisää

Salaperäistä on juuri tuon lammen kohdalla ollut vuosikymmeniä. Rangaistussiirtolalla on siihen vakutusta, mutta 1960 luvun vuosista on jo aikaa. Viimeiset rakennusten rauniot olivat näkyvissä silloin. Radioaktiivinen myrkky lienee legendaa, koska kukaan alueella ei niistä tiedä mitään.

Anonyymi kirjoitti:

Jos tarkoitat Maatalousopiston kastelulammikolla Ankkalampea, niin siinä oli aikoinaan ainakin ruutanoita. Ja näyttävätpä linnut haikaraa myöten sieltä jotakin syömistä löytävän. Itse en söisi Ankkalammesta ongittuja kaloja.

Lue lisää

Ei Maatalousopiston ankkalampi ole lähelläkään Kytäjää.

Anonyymi kirjoitti:

Salaperäistä on juuri tuon lammen kohdalla ollut vuosikymmeniä. Rangaistussiirtolalla on siihen vakutusta, mutta 1960 luvun vuosista on jo aikaa. Viimeiset rakennusten rauniot olivat näkyvissä silloin. Radioaktiivinen myrkky lienee legendaa, koska kukaan alueella ei niistä tiedä mitään.

Lue lisää

Jaa, siinä on ollut rangaistussiirtola?

Mutta, nyt löytyi karttoja missä näkyy että lampeen laskee puro metsästä, vähän ylempänä on paikannimiä kuten kivisilta ja kivisillannotko, joku 1871 kartta näyttää Wanhan kytäjäntien menevän siellä ja sillan puron yli. Onkohan siellä metsässä yhä kivinen silta? Vanhan tien kohdalla ei näy nykykartoissa edes polkua.

Ilmeisesti lohi sitten nousee näihin pieniin puroihin kutemaan.
En usko että mitään radioaktiivista jätettä lammessa olisi, se olisi hyvin äkkiä sitten vantaanjoessa ja se kyllä huomattaisiin. Helsinki ottaa varavetensä vantaasta.

mutta joo, google ei löydä mitään kytäjän kivisillasta, kivisillannotkosta tai rangaistussiirtolasta... Saati sitten lammesta.

Anonyymi kirjoitti:

Jaa, siinä on ollut rangaistussiirtola?

Mutta, nyt löytyi karttoja missä näkyy että lampeen laskee puro metsästä, vähän ylempänä on paikannimiä kuten kivisilta ja kivisillannotko, joku 1871 kartta näyttää Wanhan kytäjäntien menevän siellä ja sillan puron yli. Onkohan siellä metsässä yhä kivinen silta? Vanhan tien kohdalla ei näy nykykartoissa edes polkua.

Ilmeisesti lohi sitten nousee näihin pieniin puroihin kutemaan.
En usko että mitään radioaktiivista jätettä lammessa olisi, se olisi hyvin äkkiä sitten vantaanjoessa ja se kyllä huomattaisiin. Helsinki ottaa varavetensä vantaasta.

mutta joo, google ei löydä mitään kytäjän kivisillasta, kivisillannotkosta tai rangaistussiirtolasta... Saati sitten lammesta.

Lue lisää

Itse itselleni vastaten, kivisilta näyttää osuvan satelliittikuvassa nykään pellon kohdalle ja paikalla on puron/ojan yli menevä silta keskellä peltoa. Varmaan korvattu rummulla nykyään.. :/

Anonyymi kirjoitti:

Jaa, siinä on ollut rangaistussiirtola?

Mutta, nyt löytyi karttoja missä näkyy että lampeen laskee puro metsästä, vähän ylempänä on paikannimiä kuten kivisilta ja kivisillannotko, joku 1871 kartta näyttää Wanhan kytäjäntien menevän siellä ja sillan puron yli. Onkohan siellä metsässä yhä kivinen silta? Vanhan tien kohdalla ei näy nykykartoissa edes polkua.

Ilmeisesti lohi sitten nousee näihin pieniin puroihin kutemaan.
En usko että mitään radioaktiivista jätettä lammessa olisi, se olisi hyvin äkkiä sitten vantaanjoessa ja se kyllä huomattaisiin. Helsinki ottaa varavetensä vantaasta.

mutta joo, google ei löydä mitään kytäjän kivisillasta, kivisillannotkosta tai rangaistussiirtolasta... Saati sitten lammesta.

Lue lisää

Tie Hyvinkäältä Kytäjälle oli Palkkisillan ja Herusten kautta. Oli myös kulkuyhteys metsän reunoja pitkin Helletorpan ja Kytäjän kartanon metsäteitä pitkin. Nykyisiä peltoaukeita ei silloin ollut nykyisessä laajuudessaan. Torppia tuolla välillä ei ollut montaa ja suurin osa nykyisistä tiloista rakennettiin sotien jälkeen Karjalan evakoille Niihinkin liittyy montaa tarinaa, mutta se toinen juttu. Rangaistussiirtola tuli sodan jälkeen, mutta liittyykö se valvontakomission määräyksiin, en tiedä faktoja, vain huhuja.

Anonyymi kirjoitti:

Tie Hyvinkäältä Kytäjälle oli Palkkisillan ja Herusten kautta. Oli myös kulkuyhteys metsän reunoja pitkin Helletorpan ja Kytäjän kartanon metsäteitä pitkin. Nykyisiä peltoaukeita ei silloin ollut nykyisessä laajuudessaan. Torppia tuolla välillä ei ollut montaa ja suurin osa nykyisistä tiloista rakennettiin sotien jälkeen Karjalan evakoille Niihinkin liittyy montaa tarinaa, mutta se toinen juttu. Rangaistussiirtola tuli sodan jälkeen, mutta liittyykö se valvontakomission määräyksiin, en tiedä faktoja, vain huhuja.

Lue lisää

Joo tossa 1871 kartassa näkyy mutkitteleva polku metsän reunoja pitkin. Sitä lampea ei muuten ole siinä kartassa, on vain muutaman kertaa lampea isompi kosteikkoalue, joka myöhemmin on kuivatettu ja kulmaan kaivettu lampi, ja uusi tie on vedetty kuivatetun kosteikon läpi. Eli lammella ei ehkä ole edes varsinaista nimeä kun se on suhteellisen uusi. (Tosin, siinä kartassa on niin paljon virheitä että voihan se lammen puuttuminen olla vain virhe)

1936 ilmakuvassa tie ja lampi on jo, ja alkuperäisestä kosteikosta näkyy vain tummempi alue pellossa. Lammen välittömässä läheisyydessä on rakennuksia eli se on jonkun pihapiirissä, ehkä senkin takia sillä ei ole virallista nimeä.
Jos kiinnostaa niin vanhoja karttoja katselen https://vanhatkartat.fi ja vanhoja ilmakuvia https://kartta.paikkatietoikkuna.fi

Wanhassa kartassa muuten Urojärvi on nimellä Uhrajärvi... Mielenkiintoista.

Anonyymi kirjoitti:

Tie Hyvinkäältä Kytäjälle oli Palkkisillan ja Herusten kautta. Oli myös kulkuyhteys metsän reunoja pitkin Helletorpan ja Kytäjän kartanon metsäteitä pitkin. Nykyisiä peltoaukeita ei silloin ollut nykyisessä laajuudessaan. Torppia tuolla välillä ei ollut montaa ja suurin osa nykyisistä tiloista rakennettiin sotien jälkeen Karjalan evakoille Niihinkin liittyy montaa tarinaa, mutta se toinen juttu. Rangaistussiirtola tuli sodan jälkeen, mutta liittyykö se valvontakomission määräyksiin, en tiedä faktoja, vain huhuja.

Lue lisää

Helletorpan alueet olivat aiemmin Nikkilän ratsutilan takamaita.

Anonyymi kirjoitti:

Helletorpan alueet olivat aiemmin Nikkilän ratsutilan takamaita.

Niin oli, mutta metsätien sijaintiin ei se vaikuttanut. Nikkilän ja Kytäjän raja oli samalla kylien raja ja on edelleen nykyisissäkin kartoissa samassa paikassa.

Anonyymi kirjoitti:

Joo tossa 1871 kartassa näkyy mutkitteleva polku metsän reunoja pitkin. Sitä lampea ei muuten ole siinä kartassa, on vain muutaman kertaa lampea isompi kosteikkoalue, joka myöhemmin on kuivatettu ja kulmaan kaivettu lampi, ja uusi tie on vedetty kuivatetun kosteikon läpi. Eli lammella ei ehkä ole edes varsinaista nimeä kun se on suhteellisen uusi. (Tosin, siinä kartassa on niin paljon virheitä että voihan se lammen puuttuminen olla vain virhe)

1936 ilmakuvassa tie ja lampi on jo, ja alkuperäisestä kosteikosta näkyy vain tummempi alue pellossa. Lammen välittömässä läheisyydessä on rakennuksia eli se on jonkun pihapiirissä, ehkä senkin takia sillä ei ole virallista nimeä.
Jos kiinnostaa niin vanhoja karttoja katselen https://vanhatkartat.fi ja vanhoja ilmakuvia https://kartta.paikkatietoikkuna.fi

Wanhassa kartassa muuten Urojärvi on nimellä Uhrajärvi... Mielenkiintoista.

Lue lisää

Tuon vanhan kartan mukaan siinä lammen mutkassa ollut asuinrakennus oli siinä jo 1871 ! Eli kyseessä lienee Kytäjän torppa, yksi niist. Työsiirtola siis rakennettiin torpan alueelle. Pellot alueelle on pääosin raivattu myöhemmin. Kärrypolku oli metsän sisällä niissä kohdin missä peltoa ei ollut.

Anonyymi kirjoitti:

Tuon vanhan kartan mukaan siinä lammen mutkassa ollut asuinrakennus oli siinä jo 1871 ! Eli kyseessä lienee Kytäjän torppa, yksi niist. Työsiirtola siis rakennettiin torpan alueelle. Pellot alueelle on pääosin raivattu myöhemmin. Kärrypolku oli metsän sisällä niissä kohdin missä peltoa ei ollut.

Lue lisää

Kytäjän suoran kohdalla ja päässä oli Kytäjän kartanon Suon ulkotila. Teoksessa Mennyttä aikaa muistellen. Kytäjää ennen ja nyt kerrotaan seuraavaa: "Suon suoran päässä mäen päällä olevista taloista muodostettiin vuonna 1923 Kartanon omistama erillinen ulkotila. Tyhjentyneisiin rakennuksiin majoitettiin myöhemmin mm. siirtokarjalaisia."

Anonyymi kirjoitti:

Ei Maatalousopiston ankkalampi ole lähelläkään Kytäjää.

Ei kovinkaan lähellä. On siinä kilometrejä välissä. Mitähän kirjoittaja, jonka viestiin vastasin, mahtoi tarkoittaa maatalousopiston kastelulammikolla?

Anonyymi kirjoitti:

Ei kovinkaan lähellä. On siinä kilometrejä välissä. Mitähän kirjoittaja, jonka viestiin vastasin, mahtoi tarkoittaa maatalousopiston kastelulammikolla?

Se lampi näkyy tuossa "vanhat kartat" linkissä ja on näköjään ollut jo 1871, eli luonnonlampi. Löytyy Krissin kohdalta ja on siellä Suorannan torppakin. Tervamäki on epäselvä kun tiet on ns. eri paikassa. Lampi ei liity mitenkään Kytäjäntien juttuun.

Anonyymi kirjoitti:

Se lampi näkyy tuossa "vanhat kartat" linkissä ja on näköjään ollut jo 1871, eli luonnonlampi. Löytyy Krissin kohdalta ja on siellä Suorannan torppakin. Tervamäki on epäselvä kun tiet on ns. eri paikassa. Lampi ei liity mitenkään Kytäjäntien juttuun.

Lue lisää

Krissin, Tervamäen ja Suorannan alueella on edelleen lampia, joista suurin on mainittu Ankkalampi, sekä kosteikkoja. Alueen kautta valuu vettä Petkelsuolta Vantaaseen, ja se on osittain myös entistä Hyvinkäänjärveä. Mitä epäselvää Tervamäessä on?

Anonyymi kirjoitti:

Ei kovinkaan lähellä. On siinä kilometrejä välissä. Mitähän kirjoittaja, jonka viestiin vastasin, mahtoi tarkoittaa maatalousopiston kastelulammikolla?

"Vanhat" hyvinkääläiset sanoivat 70-luvulla , että silloin on kesä, kun Hyvinkään selästä ovat jäät lähteneet. Kun muualta tulleena kysyin mikä se Hyvnkään selkä sain selvityksen että se on vesivarasto maaseutuopiston tontilla vanhan kolmostien ja opiston rakennusten välissä. Kasteluvesilammikko on kaivettu ilmeisesti 50-luvulla. Siinähän se on edelleen. Tuo kalajuttu oli tietenkin huuli.

Anonyymi kirjoitti:

"Vanhat" hyvinkääläiset sanoivat 70-luvulla , että silloin on kesä, kun Hyvinkään selästä ovat jäät lähteneet. Kun muualta tulleena kysyin mikä se Hyvnkään selkä sain selvityksen että se on vesivarasto maaseutuopiston tontilla vanhan kolmostien ja opiston rakennusten välissä. Kasteluvesilammikko on kaivettu ilmeisesti 50-luvulla. Siinähän se on edelleen. Tuo kalajuttu oli tietenkin huuli.

Lue lisää

Vanhan kolmostien ja opiston rakennusten välissä sijaitseva lampi, ns. Ankkalampi, on ollut olemassa paljon ennen 50-lukua. Opistossa opetettiin ankkojen ja hanhien kasvatusta, ja lampi kuului osana oppimisympäristöön. Jo ennen opiston aikojakin lampi oli olemassa. Siihen hukkui aikoinaan Krissin pehtoorin kaksi pientä lasta. Mahdollisesti lammen nimi oli ennen opistoa ja sen ankkoja Sammakkolammi, sillä vielä muutama kymmen vuotta sitten sen rannalla kohosi Krissin aikainen Sammakkolammin lato.
Hyvinkään selästä en ryhdy väittelemään, mutta uskoisin sen tarkoittaneen Hyvinkäänjärveä.

Anonyymi kirjoitti:

Tuon vanhan kartan mukaan siinä lammen mutkassa ollut asuinrakennus oli siinä jo 1871 ! Eli kyseessä lienee Kytäjän torppa, yksi niist. Työsiirtola siis rakennettiin torpan alueelle. Pellot alueelle on pääosin raivattu myöhemmin. Kärrypolku oli metsän sisällä niissä kohdin missä peltoa ei ollut.

Lue lisää

50-luvun lopulla työsiirtolassa oli esim. miehiä jotka suorittivat rattijuoppous tuomioita. Itse asuin tuolloin Keihäsjoen rannassa vastapäätä Karlbergin kartanoa. Eräänä syysaamuna äitini löysi navetasta kolme miestä nukkumasta heinäkasasta. Oli tarjonnut kulkijoille jäähdytyshuoneesta maitoa juotavaksi. Vähin äänin miehet olivat lähteneet tien päälle. Olivat sitten jääneet kiinni linja-auto pysäkiltä Nopossa. Selvisi myöhemmin että veijarit olivat ka rkumatkalla työsiirtolasta. 777

Anonyymi kirjoitti:

50-luvun lopulla työsiirtolassa oli esim. miehiä jotka suorittivat rattijuoppous tuomioita. Itse asuin tuolloin Keihäsjoen rannassa vastapäätä Karlbergin kartanoa. Eräänä syysaamuna äitini löysi navetasta kolme miestä nukkumasta heinäkasasta. Oli tarjonnut kulkijoille jäähdytyshuoneesta maitoa juotavaksi. Vähin äänin miehet olivat lähteneet tien päälle. Olivat sitten jääneet kiinni linja-auto pysäkiltä Nopossa. Selvisi myöhemmin että veijarit olivat ka rkumatkalla työsiirtolasta. 777

Lue lisää

Vanhan kolmostien - samoin kuin Seutulan lentokentän - lapiotyöt tekivät rattijuopot ja perhepinnarit. Jossakin he yönsä tietysti viettivät.

Anonyymi kirjoitti:

Salaperäistä on juuri tuon lammen kohdalla ollut vuosikymmeniä. Rangaistussiirtolalla on siihen vakutusta, mutta 1960 luvun vuosista on jo aikaa. Viimeiset rakennusten rauniot olivat näkyvissä silloin. Radioaktiivinen myrkky lienee legendaa, koska kukaan alueella ei niistä tiedä mitään.

Lue lisää

Siihen lammikkoon liittyy myös laajennettu itsemurha. Joku nuori kaveri ja vähän vanhempi nainen. Muistaako kukaan enää sitä tapausta?

Anonyymi kirjoitti:

Kytäjän suoran kohdalla ja päässä oli Kytäjän kartanon Suon ulkotila. Teoksessa Mennyttä aikaa muistellen. Kytäjää ennen ja nyt kerrotaan seuraavaa: "Suon suoran päässä mäen päällä olevista taloista muodostettiin vuonna 1923 Kartanon omistama erillinen ulkotila. Tyhjentyneisiin rakennuksiin majoitettiin myöhemmin mm. siirtokarjalaisia."

Lue lisää

Pitkän suoran päässä oli lato. Joskus -70 luvulla joku selätti Ford Caprin siihen viereen.

Koskesta? Sen padon aukon alapuolelta, vai Kytäjärven myllypadon alapuolelta?

Anonyymi kirjoitti:

Koskesta? Sen padon aukon alapuolelta, vai Kytäjärven myllypadon alapuolelta?

Kytäjärven padon koskesta josta Kytöjoki lähtee.

Anonyymi kirjoitti:

Kytäjärven padon koskesta josta Kytöjoki lähtee.

OK, siis sen pengerpadon patoaukon "koskesta". Ongin siitä joskus reilut kolmekymmentä vuotta sitten mato-ongella, mutta huonolla kalaonnella. Silloin jigejä ei oltu vielä keksitty minun kalastusvälineisiini. Kiitos vinkistä, käyn kokeilemassa kunhan säät viilenevät ja pumppu jaksaa paremmin.

Samoin Suolijärven välipadolta tulee ahventa hyvin.