KOrkeat kasvit todistavat älykästä suunnittelua vastaan

Kasvit pyrkivät kilpailemaan auringon valosta. Siksi ne joutuvat kasvamaan ylöspäin niin, että latvusto on vähintään samalla tasolla kuin kilpailijoilla. Tämä varren kasvattaminen vie älyttömästi voimavaroja. Hyvin suunnitellut kasvit jakautuisivat tasaisesti maan pinnalle, ne eivät kilpailisi ja näin niillä olisi mitättömän lyhyt runko. Mikä on esimerkki tällaisesta hyvin suunnitellusta kasvuympäristöstä? Esimerkiksi vehnäpelto. Nykyaikainen kasvinjalostus on lyhentänyt korren pituutta ja kun vehnän kylvää tasaisesti niin kaikille riittää valoa eikä korren kasvattamiseen mene turhaa energiaa. Lisäksi kasviyksilöt pysyvät paremmin pystyssä sateella eikä pelto lakoonnu sateella.

PS. Ilman kasvien runkojen evolutiivista kilpailua ja taivaiden tavoittelua meillä ei olisi lentokykyisiä eläimiä.

9

<50

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
      • Anonyymi

        Hyvä artikkeli, mutta ajatuslentosi ei siitä taida suurtakaan tukea saada.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Hyvä artikkeli, mutta ajatuslentosi ei siitä taida suurtakaan tukea saada.

        "Hyvä artikkeli, mutta ajatuslentosi ei siitä taida suurtakaan tukea saada."

        Miltä osin? Hyvin suunnitellussa pellossa on lyhytkortisia viljakasveja. Koska korsi on lyhyt, se kannattelee painavamman tähkän. Lyhytkortinen ei tuhlaa voimavaroja korteen vaan tähkään ja suurempaan satoon.

        Koska villissä luonnossa evoluutio on fakta, kasvien pitää kilpailla muiden kanssa (samanlajiset sekä muun lajiset eli maatalostermein rikkaruohot) ja kasvattaa pitkät korret.

        Lentokyky on todellakin kehittynyt puissa ja kasveissa kiipeilyn seurauksena. Eläimet ovat hyppineet puusta/kasvista toiseen ja luonnonvalinta on suosinut pitempiin hyppyihin kykeneviä. Tästä on vähitellen kehittynyt liitokyky ja siitä edelleen lentokyky. Tälläkin hetkellä on olemassa tuhansia lajeja, jotka ovat lentokyvyn "välimuotoja". Yhtenä esimerkkinä vaikkapa liito-orava.


    • Anonyymi

      Kasvit tarvitsevat pimeän ja kylmän ilmentyäkseen ilmentymättömästä. mullan alta siemenestä. Ilman tietoa pimeästä ei ole tietoa valosta. Ilman kylmyyttä ei tietoa lämmöstä.

      Mikään uusi elämä ei synny ilman pimeyttä, ihminenkään, joista moni jää henkiseen pimeyteen. Kukaan tuskin väittää, että aurinko on satunnainen tai kuun vaiheet on satunnaisia. Kausivaihtelu säätelee kaiken olevaisen elämää, kasvuhormoneja ym.

      Missä välissä evolutiivinen mutaatio, joka kuulemma synnyttää uuden lajin, iskee luonnossa, aamupäivällä vai iltapäivällä, kesällä vai talvella? Ottakaa edes laajempi näkökulma aiheeseen.

      • Anonyymi

        Tulivat mieleen Lemminkäisen tietonäytteet Kalevalassa:

        "Tieän linnuksi tiaisen, kiiskisen veen kalaksi.
        Räppänä on liki lakea, liki lieska kiukoata."

        Kiitokseksi Väinämöinen lauloi hänet suohon.


      • Anonyymi

        Oikea vastaus on "joka välissä":

        "Missä välissä evolutiivinen mutaatio, joka kuulemma synnyttää uuden lajin, iskee luonnossa,.."

        Väärä väite taas on, että uusi laji syntyy aina yhdellä mutaaatiolla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Oikea vastaus on "joka välissä":

        "Missä välissä evolutiivinen mutaatio, joka kuulemma synnyttää uuden lajin, iskee luonnossa,.."

        Väärä väite taas on, että uusi laji syntyy aina yhdellä mutaaatiolla.

        Kerro tarkemmin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kerro tarkemmin.

        Kysy tarkemmin. Esimerkiksi, mitä välejä on ja minkä väleissä?


    • >>KOrkeat kasvit todistavat älykästä suunnittelua vastaan>>

      Ja MAtalat kasvit todistavat älykkään suunnittelun puolesta?

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Hallitus pyrkii rajoittamaan kaupan omien halpamerkkien myyntiä

      Helsingin Sanomien mukaan hallitus valmistelee lakihanketta, joka suitsii kaupan valtaa ja rajoittaa omien halpamerkkien
      Yhteiskunta
      237
      3580
    2. Tapettu

      On joku kangaskadulla perjantaina
      Sotkamo
      62
      3268
    3. Björn Wahlroos, maataloustuet lakkautettava

      Sanoo pankkimies. Mitäs persut ja muut tukinulliem perskärpäset tähän? "Wahlroos listaa kansallisen maataloustuen. – I
      Maailman menoa
      79
      2767
    4. Persut päättivät hiilivoiman kieltämisestä Suomessa

      Moni on jo unohanut kuka hyväksyi hiilivoimaloiden kieltämisen Suomessa: persut Sukupuolineutraalit liikennemerkitk
      Maailman menoa
      39
      2601
    5. Työvoimatoimisto

      Nyt kysyisin miksi pitää käydä työvoimatoimistossa paikanpäällä, kun he eivät muuta tee kuin laittavat koneelle uudet ve
      Työttömyys
      94
      2266
    6. Nalle Wahlroos ei ulise kuten Teemu Selänne sähkölaskuista

      Nalle "hah hah" nauroi saamistaan sähkötuista, kun taas Teemu-poika itkeä tirautti kovasta sähkön hinnasta. Nalle nauro
      Maailman menoa
      28
      1963
    7. Muistattekos kuinka kokoomus ja persut vinkuivat sähkön hinnasta?

      Oppositiossa vuonna 2022, kun sähkön hinta uhkasi nousta 20 senttiin kilowattitunnilta? Nyt ovat hiiren hiljaa, kun pitä
      Maailman menoa
      91
      1961
    8. Vain persut vastustivat hiilivoimaloiden alasajoa

      Persut vastusti jyrkästi hiilen kieltolakia ja on myöhemmin vaatinut hiilivoimaloiden pitämistä käytössä. He perusteliva
      Maailman menoa
      41
      1854
    9. Mikä aate kaiken pahan takana?

      Se laiskistuttaa kansat, opettaa vaatimaan etuisuuksia, syleilee maailmoja eikä omaa kansaa.
      Maailman menoa
      101
      1763
    10. Mietin sua liikaa

      Mietin nytkin sitä, että millaista se olisi tulla kotiin, kun sinä olisit täällä vastassa. Tai niin päin, että sinä tuli
      Ikävä
      69
      1093
    Aihe