Mielipiteenne musta ysiluokkalaisena?

Jep, tuolloin mulla oli oikeasti varsin huono itsetunto ulkonäköni takia. Näytän tuossa kuvassa mielestäni poikkeuksellisen hyvältä ollakseen tuolta ajalta, tai sitten aika "kultaa" muistot, kuten sanotaan 🙄 Kun oli finnejä naamassa, niin otsatukka oli helppo pikaratkaisu, mutta ei nyt varsinaisesti tehnyt yhtään coolimman näköiseksi. Samoin tukkani rasvoittui tosi helposti, sitä piti monesti pestä kahdesti päivässä ja silti sai joskus kuulla nälvimistä asiasta. Ja tosiaan vaatteet oli niitä Tokmannin (siihen aikaan Vapaa Valinta) verkkareita ja halpis t-paitoja ja huppareita, niin kyllähän tällaiset perheensä sosioekonomisen aseman hyvin tiedostavat kivaoppilas-tyypit niitä naureskeli aika ajoin.

Mulla on ajokortissa vaaleat hiukset ja geelillä hieman pystyssä 🙈 Kyllä mä silti ihan omalta itseltäni siinä näytän, eikä muuten ole montaa viikkoa aikaa kun kaupan myyjä kysyi henkkareita kun ostin tupakkaa 😅 Mulla taisi silloin olla musta yksivärinen t-paita, mustat shortsit, olkalaukku ja mustat Lacoste-tennarit eli ei mikään työmies-look, tukkani on tällä hetkellä vähän tällainen puolipitkä Fernando Alonso-tyylinen, ja todennäköisesti silloin olin juuri hiljattain ajanut parran. Eipä siinä, totesin vain että varsin imartelevaa ja ilahduttavaa kolmenkympin kriisin kynnyksellä 😁

Niinpä. Heh, kunpa olisi ollut korvien välistäkin ihan normi poika 😄🙄

p234racing kirjoitti:

Niinpä. Heh, kunpa olisi ollut korvien välistäkin ihan normi poika 😄🙄

No kuka meistä on? Ei kukaan. 😏

MCMLXXVI kirjoitti:

No kuka meistä on? Ei kukaan. 😏

Ihan totta, enkä edes aikuisiällä erityisemmin häpeä asiaa, mutta yläasteen pihan hierarkia on ihan oma juttunsa. Valitettavasti.

Tai no, ei mua kaikki kiusanneet ja oli mulla kavereita rinnakkaisilta luokilta, niitä kun oli isossa koulussa A:sta F:ään. Kaverit oli enimmäkseen muita vähän nörttityyppejä, sekä jotkut sellasia wannabe-koviksia jotka oli varsinkin pienemmässä porukassa ihan mukavia. Ja kuten olen joskus sanonutkin palstalla, niin arvostan/arvostin ns. rehellisiä kusipäitä 100x enemmän kuin näitä kaksinaamaisia luokan vastuuoppilaita tms, vanhempien ollessa jossain vanhempainyhdistyksessä, ja tottakai myös jossain urheiluseurassa sun muissa pätemässä 🙄

p234racing kirjoitti:

Ihan totta, enkä edes aikuisiällä erityisemmin häpeä asiaa, mutta yläasteen pihan hierarkia on ihan oma juttunsa. Valitettavasti.

Tai no, ei mua kaikki kiusanneet ja oli mulla kavereita rinnakkaisilta luokilta, niitä kun oli isossa koulussa A:sta F:ään. Kaverit oli enimmäkseen muita vähän nörttityyppejä, sekä jotkut sellasia wannabe-koviksia jotka oli varsinkin pienemmässä porukassa ihan mukavia. Ja kuten olen joskus sanonutkin palstalla, niin arvostan/arvostin ns. rehellisiä kusipäitä 100x enemmän kuin näitä kaksinaamaisia luokan vastuuoppilaita tms, vanhempien ollessa jossain vanhempainyhdistyksessä, ja tottakai myös jossain urheiluseurassa sun muissa pätemässä 🙄

Lue lisää

Juu, tiedän sen hierarkian. Mua kiusattiin ala-asteella ekat 3 vuotta, sitten se loppui. Kuudennella pari poikaa kiusasi randomisti, mutta lopetti kun pyörin lumihangessa pääjehun.

Yläasteella muutama taas yritti kiusata, mutta lopetti kun otin paidankauluksesta kiinni ja käskin lopettaa tai koppaan kuonoon.

Kyllä se julli lopetti sitten.

Rajat selviksi minkä yli ei mennä. Tai...

Joo, sama juttu. Mielummin kursailematta kusipää kun kiero liero.

MCMLXXVI kirjoitti:

Juu, tiedän sen hierarkian. Mua kiusattiin ala-asteella ekat 3 vuotta, sitten se loppui. Kuudennella pari poikaa kiusasi randomisti, mutta lopetti kun pyörin lumihangessa pääjehun.

Yläasteella muutama taas yritti kiusata, mutta lopetti kun otin paidankauluksesta kiinni ja käskin lopettaa tai koppaan kuonoon.

Kyllä se julli lopetti sitten.

Rajat selviksi minkä yli ei mennä. Tai...

Joo, sama juttu. Mielummin kursailematta kusipää kun kiero liero.

Lue lisää

Jep aivan. Mutta se hierarkia on mielestäni sellainen, että se loppupeleissä määrittelee, tai siitä pystyy ennustamaan, miten kunkin tulevaisuus ja aikuisikä sujunee. Varsinkin pojilla tuossa iässä se atm/ktm/ytm -poika asetelma on aika korostunut. Vaikka palstalla ollaan siitä jauhettu, milloin miehellä on parhaat nuoruusvuodet, ja mäkin kallistun vähän Darkkiksen mielipiteeseen että ne voi hyvinkin olla parikymppisenä vasta edessäpäin, niin pidän silti tuota sanotaan 12-18v ajanjaksoa korostuneen tärkeänä esim. minäkuvan luomisessa ja että kuinka tasapainoinen aikuinen kenestäkin kasvaa. Tosin ei sen tarvitse loppuelämän tuomio olla, mutta sanotaan näin että jos olet tuossa iässä suosittu niin ei sen eteen aikuisiälläkään tarvinne tehdä paljoakaan töitä. Ja sitten esim. mä olen amiksessa, varhaisaikuisuudessa ja ihan viime vuosinakin /aikoinakin tehnyt paljon töitä sen eteen että pääsee eroon siitä kiusatun asemasta ja muotista. Ulkoisesti ja sisäisesti. Ehkä myöhäisessä teini-iässä ja ihan varhaisaikuisuudessa paikkasin jotain haavaa käyttäytymällä vähän yli-itsevarmasti ja muutin tyyliäni kaikin puolin räväkämmäksi, joka jälkikäteen katsottuna saattaisi vaikuttaa ihan naurettavalta, mutta sittemmin olen ehkä vähän aikuistunut ja elämä kasvattanut, niin sellainen terveellä tavalla itsevarma käytös tulee luonnostaan ja onpahan tässä ollut aikaa harjoitella sosiaalisia taitoja esim. työssäni.

p234racing kirjoitti:

Jep aivan. Mutta se hierarkia on mielestäni sellainen, että se loppupeleissä määrittelee, tai siitä pystyy ennustamaan, miten kunkin tulevaisuus ja aikuisikä sujunee. Varsinkin pojilla tuossa iässä se atm/ktm/ytm -poika asetelma on aika korostunut. Vaikka palstalla ollaan siitä jauhettu, milloin miehellä on parhaat nuoruusvuodet, ja mäkin kallistun vähän Darkkiksen mielipiteeseen että ne voi hyvinkin olla parikymppisenä vasta edessäpäin, niin pidän silti tuota sanotaan 12-18v ajanjaksoa korostuneen tärkeänä esim. minäkuvan luomisessa ja että kuinka tasapainoinen aikuinen kenestäkin kasvaa. Tosin ei sen tarvitse loppuelämän tuomio olla, mutta sanotaan näin että jos olet tuossa iässä suosittu niin ei sen eteen aikuisiälläkään tarvinne tehdä paljoakaan töitä. Ja sitten esim. mä olen amiksessa, varhaisaikuisuudessa ja ihan viime vuosinakin /aikoinakin tehnyt paljon töitä sen eteen että pääsee eroon siitä kiusatun asemasta ja muotista. Ulkoisesti ja sisäisesti. Ehkä myöhäisessä teini-iässä ja ihan varhaisaikuisuudessa paikkasin jotain haavaa käyttäytymällä vähän yli-itsevarmasti ja muutin tyyliäni kaikin puolin räväkämmäksi, joka jälkikäteen katsottuna saattaisi vaikuttaa ihan naurettavalta, mutta sittemmin olen ehkä vähän aikuistunut ja elämä kasvattanut, niin sellainen terveellä tavalla itsevarma käytös tulee luonnostaan ja onpahan tässä ollut aikaa harjoitella sosiaalisia taitoja esim. työssäni.

Lue lisää

No enpä nyt tioä, osa niistä ns. Ytm pojista joilla oli tyttöjä, hienot mopot, peruskoulun jälkeen isien ostamat uudet autot jne. Niin nyt niistä moni on rapajuoppoja eronneita paskamahaisia perseaukisia ja ei välttis edes töitä.

Ja ne nk. atm nörtit, on osa yrittäjiä ja jotkut peukku suussa seisseet naimisissakin. Ktm kaverit on sitten sekä ettää.

MCMLXXVI kirjoitti:

No enpä nyt tioä, osa niistä ns. Ytm pojista joilla oli tyttöjä, hienot mopot, peruskoulun jälkeen isien ostamat uudet autot jne. Niin nyt niistä moni on rapajuoppoja eronneita paskamahaisia perseaukisia ja ei välttis edes töitä.

Ja ne nk. atm nörtit, on osa yrittäjiä ja jotkut peukku suussa seisseet naimisissakin. Ktm kaverit on sitten sekä ettää.

Lue lisää

*tiiä

Heh kiitos 🤗 Tosta Jonne-nimestä tuli aasinsiltana mieleen, että omasta mielestäni näytän tuossa kuvassa hieman Kalle Rovanperältä 😄 Eikä tää liity edes siihen että olen kiinnostunut rallista, enkä varsinaisesti edes fanita Kallea, mutta jotain samoja piirteitä mielestäni.

Ja tuo on ihan totta. Kiusattiin mua välillä puhelimesta, joko se oli liian vanha tai liian hieno. Ja voi hyvä luoja mikähän meininki tänä päivänä on ton asian suhteen, silloin kun vertailtiin vain jotain näppäin-Nokialaisia. Samoin kiinalainen mankini oli melkoinen irvailunaihe, mutta kummasti kelpasi joidenkin irvileukojenkin ajella sillä pellolla tai täällä pikkuteillä 🙄 Myös äitini melko pienipalkkaiset työt ja hieman pätkittäinen työura siinä elämänvaiheessa herätti myös jotain naurua, mutta muistan että sillä kerralla siihen tuli pari-kolme sellasta kovista ja yllättäen puolustivat mua, tai ainakin osallistuivat takaisinsanomisiin. Voi hyvin olla, että näidenkään tyyppien vanhemmat eivät olleet mitään Nokian pikkupomoja, niin ne pilkkakirveet saattoivatkin lentää vähän tarkoitettua laajemmalle yleisölle.
Ärrävika tottakai oli "hyvä" syy, samoin jotkut aspergeriin liittyneet kiinnostuksenkohteeni, joista en muistaakseni kauheasti kuitenkaan luennoinut, mutta niitä pidettiin vähän outoina. Ainahan noita syitä riittää.

Mutta mä en siihen silti varsinaisesti alistunut, ja saatoin ehkä luoda itselleni hieman ärsyttävän tyypin maineen kun kerroin aika helposti kiusaamisesta, varsinkin parille tietylle miesopettajalle joiden kanssa tulin hyvin toimeen. Ja välillä toki konfrontoin kiusaajia verbaalisesti, ja joskus tein jotain kiusaa takaisin, mutta mä olin ysiluokalla vielä joku 155-160cm pitkä ja varsin hoikka, niin en nyrkit pystyssä lähtenyt kostamaan.

p234racing kirjoitti:

Heh kiitos 🤗 Tosta Jonne-nimestä tuli aasinsiltana mieleen, että omasta mielestäni näytän tuossa kuvassa hieman Kalle Rovanperältä 😄 Eikä tää liity edes siihen että olen kiinnostunut rallista, enkä varsinaisesti edes fanita Kallea, mutta jotain samoja piirteitä mielestäni.

Ja tuo on ihan totta. Kiusattiin mua välillä puhelimesta, joko se oli liian vanha tai liian hieno. Ja voi hyvä luoja mikähän meininki tänä päivänä on ton asian suhteen, silloin kun vertailtiin vain jotain näppäin-Nokialaisia. Samoin kiinalainen mankini oli melkoinen irvailunaihe, mutta kummasti kelpasi joidenkin irvileukojenkin ajella sillä pellolla tai täällä pikkuteillä 🙄 Myös äitini melko pienipalkkaiset työt ja hieman pätkittäinen työura siinä elämänvaiheessa herätti myös jotain naurua, mutta muistan että sillä kerralla siihen tuli pari-kolme sellasta kovista ja yllättäen puolustivat mua, tai ainakin osallistuivat takaisinsanomisiin. Voi hyvin olla, että näidenkään tyyppien vanhemmat eivät olleet mitään Nokian pikkupomoja, niin ne pilkkakirveet saattoivatkin lentää vähän tarkoitettua laajemmalle yleisölle.
Ärrävika tottakai oli "hyvä" syy, samoin jotkut aspergeriin liittyneet kiinnostuksenkohteeni, joista en muistaakseni kauheasti kuitenkaan luennoinut, mutta niitä pidettiin vähän outoina. Ainahan noita syitä riittää.

Mutta mä en siihen silti varsinaisesti alistunut, ja saatoin ehkä luoda itselleni hieman ärsyttävän tyypin maineen kun kerroin aika helposti kiusaamisesta, varsinkin parille tietylle miesopettajalle joiden kanssa tulin hyvin toimeen. Ja välillä toki konfrontoin kiusaajia verbaalisesti, ja joskus tein jotain kiusaa takaisin, mutta mä olin ysiluokalla vielä joku 155-160cm pitkä ja varsin hoikka, niin en nyrkit pystyssä lähtenyt kostamaan.

Lue lisää

Ja mitä enemmän näen näitä kiusaamisia lukee olen iloinen siitä ettei kavereita ollut. Minusta nyt toinen oppilas kuulu kasvattaa nyrkein vaan koulun ja vanhempien seurata ettei kiusaamista tapahdu.

Pistetään tämä nyt
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/nyt-ne-jonnet-muistaa-etunimen-suosio-romahti-saatuaan-negatiivisen-merkityksen-kielitoimisto-puolustaa-jonnen-valintaa-sanakirjaansa/6933184

Mitäkö ihmiset tykkäis jos pistäisin oman nuoruus kuva? 😅

Ongelmana taitaisi tulla kun omat lapset muistuttaa itseäni.😅

Enkä ole niin pidetty
Kun oon erilainen.

Jep, totta. Mutta ei se auta, jos esim. liikunnantunnilla pelattiin vaikkapa futista ja vastassa oli luokalle jäänyt tammikuussa syntynyt nuori mies, siinä missä mä suoritin kouluni ajallaan ja olen joulukuussa syntynyt. 🙄

p234racing kirjoitti:

Jep, totta. Mutta ei se auta, jos esim. liikunnantunnilla pelattiin vaikkapa futista ja vastassa oli luokalle jäänyt tammikuussa syntynyt nuori mies, siinä missä mä suoritin kouluni ajallaan ja olen joulukuussa syntynyt. 🙄

Lue lisää

Tuollaista kilpailua ei kannata ajatella.

p234racing kirjoitti:

Jep, totta. Mutta ei se auta, jos esim. liikunnantunnilla pelattiin vaikkapa futista ja vastassa oli luokalle jäänyt tammikuussa syntynyt nuori mies, siinä missä mä suoritin kouluni ajallaan ja olen joulukuussa syntynyt. 🙄

Lue lisää

Pelissä kysessä peli ,ei voitto.

p234racing kirjoitti:

Jep, totta. Mutta ei se auta, jos esim. liikunnantunnilla pelattiin vaikkapa futista ja vastassa oli luokalle jäänyt tammikuussa syntynyt nuori mies, siinä missä mä suoritin kouluni ajallaan ja olen joulukuussa syntynyt. 🙄

Lue lisää

Jalkapallojoukkueessa on n 18-35 ikävuoteen ettei sillein ole merkitystä jos joku on ”vuoden” taitavampi
18 v voi olla taitavampi kuin 35v.
Näissä taas sit jo voitto tärkeä kun rahat liikkuu.

valtakunta kirjoitti:

Pelissä kysessä peli ,ei voitto.

Kunnioitan mielipidettäsi, mutta täytyy sanoa etten ole samaa mieltä.

Yläasteen pihalla tapahtuvat jutut, sekä liikunnantunnit nimenomaan on eräänlaista peliä, jossa on voittajia ja häviäjiä. En mäkään siitä asetelmasta pitänyt enkä pidä, mutta niin se on. Enkä nyt tarkoita että se olisi aina sidoksissa johonkin liikuntasuoritukseen tai tulokseen, olin mäkin esimerkiksi ihan hyvä perus kuntotesteissä missä juostiin, sekä keilauksessa joskus harvoin kun siellä käytiin. Mutta jos olet 15v tyttö ja katsot kentän laidalta 185cm pitkää 17-vuotiasta lätkänpelaajaa ja alle 160cm pitkää 15-vuotiasta finninaamaa, niin... 🤷‍♂️

Ajatuksesi on kaunis, mutta totuus on monesti aika raakaa ja rumaa.

p234racing kirjoitti:

Kunnioitan mielipidettäsi, mutta täytyy sanoa etten ole samaa mieltä.

Yläasteen pihalla tapahtuvat jutut, sekä liikunnantunnit nimenomaan on eräänlaista peliä, jossa on voittajia ja häviäjiä. En mäkään siitä asetelmasta pitänyt enkä pidä, mutta niin se on. Enkä nyt tarkoita että se olisi aina sidoksissa johonkin liikuntasuoritukseen tai tulokseen, olin mäkin esimerkiksi ihan hyvä perus kuntotesteissä missä juostiin, sekä keilauksessa joskus harvoin kun siellä käytiin. Mutta jos olet 15v tyttö ja katsot kentän laidalta 185cm pitkää 17-vuotiasta lätkänpelaajaa ja alle 160cm pitkää 15-vuotiasta finninaamaa, niin... 🤷‍♂️

Ajatuksesi on kaunis, mutta totuus on monesti aika raakaa ja rumaa.

Lue lisää

Noh tuota tuosta pituudesta voin sanoa että mun poika on 14v ja se on vielä minua lyhyempi ja oon 163.8cm sillä on jo tyttis kuitenkin.
Mutta se muistuttaakin Zeldan Link: iä
Myös tytöt on jahdannut ala-asteelta lähtien. Jostain kumman syystä pusu littaa ja poika ihan paniikissa, eikä sitä edes tajunnut ne opettajat, että koki kiusaamisena

https://www.emp.fi/p/breath-of-the-wild---link/480399St.html?gclid=Cj0KCQjwraqHBhDsARIsAKuGZeFTMYa5bh0iuxvRylhQkvMrguuXLht78lNXauWLO6NRUD3C3VuFPlAaAoAuEALw_wcB&sc=freeshippingscfi&wt_mc=mp.google.pla.emp_fi_gaming_pla.9599343255.102013581554.480399StFI3.380849992957.pla-380849992957.m.

Jospa se sitten menettää sen tyttelin lyhyyden takia jos on nii ulkonäköpaineisia tytteleitä.

p234racing kirjoitti:

Kunnioitan mielipidettäsi, mutta täytyy sanoa etten ole samaa mieltä.

Yläasteen pihalla tapahtuvat jutut, sekä liikunnantunnit nimenomaan on eräänlaista peliä, jossa on voittajia ja häviäjiä. En mäkään siitä asetelmasta pitänyt enkä pidä, mutta niin se on. Enkä nyt tarkoita että se olisi aina sidoksissa johonkin liikuntasuoritukseen tai tulokseen, olin mäkin esimerkiksi ihan hyvä perus kuntotesteissä missä juostiin, sekä keilauksessa joskus harvoin kun siellä käytiin. Mutta jos olet 15v tyttö ja katsot kentän laidalta 185cm pitkää 17-vuotiasta lätkänpelaajaa ja alle 160cm pitkää 15-vuotiasta finninaamaa, niin... 🤷‍♂️

Ajatuksesi on kaunis, mutta totuus on monesti aika raakaa ja rumaa.

Lue lisää

Eipä se meitä vanhempia ei nyt pitemmäksi voi tulla.
Ettei se tule edes 180cm koskaan olemaan.
Täytyy nyt toivoo, ettei ne pelottavan pitkät vie mennessään tytteliä.

valtakunta kirjoitti:

Eipä se meitä vanhempia ei nyt pitemmäksi voi tulla.
Ettei se tule edes 180cm koskaan olemaan.
Täytyy nyt toivoo, ettei ne pelottavan pitkät vie mennessään tytteliä.

Lue lisää

Jep ok, ja kyllähän mäkin olen nyt aikuisiällä noin 185cm pitkä, kasvoin aika nopeaan tahtiin ysiluokan syksystä ammattikoulun ekan vuoden syksyyn asti, jolloin aloin olemaan tän pituinen. Mutta esim. rippijuhlani oli 8-9 luokan välisenä kesänä, ja se puku ei mahdu päälleni, eikä mahtunut varmaan 1-2 vuotta rippijuhlien jälkeenkään. Tai no takki mahtuu jotenkuten nyt kun olen hoikemmassa kunnossa, mutta hihat on selkeästi muutaman sentin liian lyhyet. Muistelisin että joskus ammattikoulun ekan lukuvuoden jälkeisenä kesälomana, jolloin olin 16 ja mulla oli eka ns. tyttöystävä niin olin silloin joku 63kg 😅 Tää tyttö välillä jotain naureskelikin että mulla oli ohuemmat reidet kuin hänellä, vaikka tyttö oli varmaan joku 20cm mua lyhyempi, joskaan ei nyt mikään läski. Aikuisiällä se painoni pyöri pitkään noin 70 kilossa, kunnes käväisi jossain reilussa 95 kilossa keväällä 2020 kun olin silloin juonut sen verran pitkään ja paljon. Muistaakseni sen 9 päivän sairaalareissun aikana lähti ekat 7kg ja viime vuoden aikana paino tippui tasaiseen tahtiin, mutta on nyt asettunut noin 74 kiloon johon olen itse varsin tyytyväinen. En ihan niin lapsellisen näköinen rimpula ole kuin teininä, mutta ei ole enää juurikaan mahaa eikä yleisesti ottaen pöhötystä. Tänään kävin pyörällä kaupassa, joku kymmenisen kilsaa oli matkaa edestakaisin enkä mä erityisemmin väsynyt tai hengästynyt, vaikka olen nykyään vähän laiskemmin liikkunutkin. Ei ole tullut koronan takia käytyä uimassa, eikä jaksanut mitään kovin pitkiä pyörälenkkejä tehdä, mutta esim. työjutuissa olen kai saanut ihan hyvin hyötyliikuntaa.

p234racing kirjoitti:

Kunnioitan mielipidettäsi, mutta täytyy sanoa etten ole samaa mieltä.

Yläasteen pihalla tapahtuvat jutut, sekä liikunnantunnit nimenomaan on eräänlaista peliä, jossa on voittajia ja häviäjiä. En mäkään siitä asetelmasta pitänyt enkä pidä, mutta niin se on. Enkä nyt tarkoita että se olisi aina sidoksissa johonkin liikuntasuoritukseen tai tulokseen, olin mäkin esimerkiksi ihan hyvä perus kuntotesteissä missä juostiin, sekä keilauksessa joskus harvoin kun siellä käytiin. Mutta jos olet 15v tyttö ja katsot kentän laidalta 185cm pitkää 17-vuotiasta lätkänpelaajaa ja alle 160cm pitkää 15-vuotiasta finninaamaa, niin... 🤷‍♂️

Ajatuksesi on kaunis, mutta totuus on monesti aika raakaa ja rumaa.

Lue lisää

Sekaannun tähän. Olen ollut 15-vuotias tyttö enkä ollenkaan innostunut koululiikunnasta sen enempää kuin lätkänpelaajapojistakaan. Yhteisenä tekijänä pojille/miehille joista ikinä olen ollut kiinnostunut on vain heidän kiinnostavuus persoonana, pituus on sivuseikka. Joten kiinnostavien joukkoon on mahtunut poikia/miehiä 160cm aina 195cm saakka. Aina, ihan aina olen onnistunut näkemään myös ihmisen, en hänen finnejään. Uskon etten todellakaan ole ainoa tyttö/nainen, joka näin ajattelee. Finnit on aknea, joka on ihosairaus, johon saa hoitoa, joka todennäköisesti auttaa jossain vaiheessa. Kaikkiin ihosairauksiin ei ole parantavaa hoitoa kuten psoriasikseen.

- Sheena

Anonyymi kirjoitti:

Sekaannun tähän. Olen ollut 15-vuotias tyttö enkä ollenkaan innostunut koululiikunnasta sen enempää kuin lätkänpelaajapojistakaan. Yhteisenä tekijänä pojille/miehille joista ikinä olen ollut kiinnostunut on vain heidän kiinnostavuus persoonana, pituus on sivuseikka. Joten kiinnostavien joukkoon on mahtunut poikia/miehiä 160cm aina 195cm saakka. Aina, ihan aina olen onnistunut näkemään myös ihmisen, en hänen finnejään. Uskon etten todellakaan ole ainoa tyttö/nainen, joka näin ajattelee. Finnit on aknea, joka on ihosairaus, johon saa hoitoa, joka todennäköisesti auttaa jossain vaiheessa. Kaikkiin ihosairauksiin ei ole parantavaa hoitoa kuten psoriasikseen.

- Sheena

Lue lisää

Sama juttu. Ne lätkänpelaajapojut on aina olleet niitä epäkiinnostavimpia. Pituuskaan ei ole koskaan ollut millään tavalla oleellinen asia. Sama pituushaitari ollut itselläkin. Kaikilla ihastuksilla on varmaan ollut finnejäkin enemmän tai vähemmän. En myöskään ollut 15-17v. ihastunut itseäni pari vuotta vanhempiin poikiin, vaan yhteen nuorempaan ja yhteen 10 vuotta vanhempaan. Sen nuoremman kanssa myöhemmin seurustelin. Toinen oli vain kaukainen haave. Eikä todellakaan lätkänpelaaja :D

Brian de Palman Carrie (kauhuleffa v. -76), joka tuli tv.stä perjantaina, kuvastaa hyvin omia yläasteen aikaisia tunnelmia 😄

Heh, kiitos 😊

Jep, se kiusaaminen on monesti myös sellaista, että voi saada alkunsa jostain ihan pikkuasiasta ja sitten joku vain nostetaan tikun nokkaan, toisten kiusatessa aktiivisemmin ja toisten seuratessa sivusta hiljaa hyväksyen, ja se asetelma sitten jää päälle vuosikausiksi. Lol, ei oikeastaan eroa tän palstan ilmapiiristä erityisemmin 😅

En mä tiedä olenko mä siitä varsinaisesti ylpeä että on kiusattu, mutta voi se joissain tapauksissa myös vahvistaakin pitkällä aikavälillä. Ainakin itse osaan esim. työssäni sanoa "ei" tarvittaessa jämptisti, mutta kohteliaasti, en ole jäänyt roikkumaan suhteisiin joissa mua on kohdeltu huonosti, ja vaikka se monesti sotii kaikkia soidinmenojen luonnonlakeja vastaan, niin kyllä mä tiedän olleeni tuossa iässä paljon fiksumpi monessa asiassa kuin moni muu ikäiseni, ja tiedän olevani tänä päivänäkin vaikka se ei välttämättä kaikissa asioissa näykään.

Ja se on myös hyvä, että tänä päivänä moni julkisuuden henkilökin on puhunut kiusaamisesta ja myös mielenterveysongelmista. Se on aina ilahduttavaa lukea jos joku on menestynyt elämässään vaikka olisi ollut kiusattu, ja ainakin omalla kohdallani mielenterveysongelmien ja sen aiemman vakavan alkoholiongelmani käsittelyä on helpottanut tieto siitä, että se ei tosiaankaan katso kehen se sairaus iskee. Kykenen esim. samaistumaan niinkin erilaisiin ääripäihin kuin Karalahteen ja Latvalaan. Tiedän mitä on alkoholismi ja sen seuraukset, ja myös sen kun on vähän sellainen "mies jonka ympäriltä tuolit viedään" ja samaan aikaan elämä potkii joka suunnasta, niin kyllä siinä herkempi voi ns. romahtaa. Cheekistä en sinänsä pidä erityisemmin, mutta jos miettii hänenkin suosiotaan, tulojaan, elintasoaan, asemaa naisten silmissä jne. niin kaksisuuntainen mielialahäiriö veti Jaren käsittääkseni joskus aika lailla toimintakyvyttömäksi ja muistaakseni syö säännöllisesti lääkkeitä. Räppäri Mercedes Bentson tarina on oma mielenkiintoinen stoorinsa, mutta toki vähän vaikea omakohtaisesti asettua naisen asemaan tai en oikein tiedä miten suhtautua.

p234racing kirjoitti:

Heh, kiitos 😊

Jep, se kiusaaminen on monesti myös sellaista, että voi saada alkunsa jostain ihan pikkuasiasta ja sitten joku vain nostetaan tikun nokkaan, toisten kiusatessa aktiivisemmin ja toisten seuratessa sivusta hiljaa hyväksyen, ja se asetelma sitten jää päälle vuosikausiksi. Lol, ei oikeastaan eroa tän palstan ilmapiiristä erityisemmin 😅

En mä tiedä olenko mä siitä varsinaisesti ylpeä että on kiusattu, mutta voi se joissain tapauksissa myös vahvistaakin pitkällä aikavälillä. Ainakin itse osaan esim. työssäni sanoa "ei" tarvittaessa jämptisti, mutta kohteliaasti, en ole jäänyt roikkumaan suhteisiin joissa mua on kohdeltu huonosti, ja vaikka se monesti sotii kaikkia soidinmenojen luonnonlakeja vastaan, niin kyllä mä tiedän olleeni tuossa iässä paljon fiksumpi monessa asiassa kuin moni muu ikäiseni, ja tiedän olevani tänä päivänäkin vaikka se ei välttämättä kaikissa asioissa näykään.

Ja se on myös hyvä, että tänä päivänä moni julkisuuden henkilökin on puhunut kiusaamisesta ja myös mielenterveysongelmista. Se on aina ilahduttavaa lukea jos joku on menestynyt elämässään vaikka olisi ollut kiusattu, ja ainakin omalla kohdallani mielenterveysongelmien ja sen aiemman vakavan alkoholiongelmani käsittelyä on helpottanut tieto siitä, että se ei tosiaankaan katso kehen se sairaus iskee. Kykenen esim. samaistumaan niinkin erilaisiin ääripäihin kuin Karalahteen ja Latvalaan. Tiedän mitä on alkoholismi ja sen seuraukset, ja myös sen kun on vähän sellainen "mies jonka ympäriltä tuolit viedään" ja samaan aikaan elämä potkii joka suunnasta, niin kyllä siinä herkempi voi ns. romahtaa. Cheekistä en sinänsä pidä erityisemmin, mutta jos miettii hänenkin suosiotaan, tulojaan, elintasoaan, asemaa naisten silmissä jne. niin kaksisuuntainen mielialahäiriö veti Jaren käsittääkseni joskus aika lailla toimintakyvyttömäksi ja muistaakseni syö säännöllisesti lääkkeitä. Räppäri Mercedes Bentson tarina on oma mielenkiintoinen stoorinsa, mutta toki vähän vaikea omakohtaisesti asettua naisen asemaan tai en oikein tiedä miten suhtautua.

Lue lisää

Toi että oon ollut jo palstoilla yli 10 vuotta kiusattu kyllä sekin mennyt just siten että minun pitänyt sitä käytöstä opettaa vieläkin aikuisille ihmisille virkapyyntöjen voimin.

p234racing kirjoitti:

Heh, kiitos 😊

Jep, se kiusaaminen on monesti myös sellaista, että voi saada alkunsa jostain ihan pikkuasiasta ja sitten joku vain nostetaan tikun nokkaan, toisten kiusatessa aktiivisemmin ja toisten seuratessa sivusta hiljaa hyväksyen, ja se asetelma sitten jää päälle vuosikausiksi. Lol, ei oikeastaan eroa tän palstan ilmapiiristä erityisemmin 😅

En mä tiedä olenko mä siitä varsinaisesti ylpeä että on kiusattu, mutta voi se joissain tapauksissa myös vahvistaakin pitkällä aikavälillä. Ainakin itse osaan esim. työssäni sanoa "ei" tarvittaessa jämptisti, mutta kohteliaasti, en ole jäänyt roikkumaan suhteisiin joissa mua on kohdeltu huonosti, ja vaikka se monesti sotii kaikkia soidinmenojen luonnonlakeja vastaan, niin kyllä mä tiedän olleeni tuossa iässä paljon fiksumpi monessa asiassa kuin moni muu ikäiseni, ja tiedän olevani tänä päivänäkin vaikka se ei välttämättä kaikissa asioissa näykään.

Ja se on myös hyvä, että tänä päivänä moni julkisuuden henkilökin on puhunut kiusaamisesta ja myös mielenterveysongelmista. Se on aina ilahduttavaa lukea jos joku on menestynyt elämässään vaikka olisi ollut kiusattu, ja ainakin omalla kohdallani mielenterveysongelmien ja sen aiemman vakavan alkoholiongelmani käsittelyä on helpottanut tieto siitä, että se ei tosiaankaan katso kehen se sairaus iskee. Kykenen esim. samaistumaan niinkin erilaisiin ääripäihin kuin Karalahteen ja Latvalaan. Tiedän mitä on alkoholismi ja sen seuraukset, ja myös sen kun on vähän sellainen "mies jonka ympäriltä tuolit viedään" ja samaan aikaan elämä potkii joka suunnasta, niin kyllä siinä herkempi voi ns. romahtaa. Cheekistä en sinänsä pidä erityisemmin, mutta jos miettii hänenkin suosiotaan, tulojaan, elintasoaan, asemaa naisten silmissä jne. niin kaksisuuntainen mielialahäiriö veti Jaren käsittääkseni joskus aika lailla toimintakyvyttömäksi ja muistaakseni syö säännöllisesti lääkkeitä. Räppäri Mercedes Bentson tarina on oma mielenkiintoinen stoorinsa, mutta toki vähän vaikea omakohtaisesti asettua naisen asemaan tai en oikein tiedä miten suhtautua.

Lue lisää

Joo, kiusaaminen yläasteella on julmaa peliä ja on vähän jo tuuristakin kiinni, kuka joutuu kohteeksi. Sen ikäiset käyttäytyvät vähän kuin kanat. Kun kanalaumassa yhdellä kanalla on päässä vaikka pieni läiskä, josta puuttuu höyheniä, toiset kanat alkavat nokkia sitä kanaa ja läiskää. Se ilman höyheniä oleva kohta siitä vaan suurenee ja suurenee ja nokkiminen pahenee. Usein se kana kuolee siihen, jos sitä ei joku ihminen pelasta ja ota syrjään. Erilaisuus on ihmisillekin tuossa iässä monelle punainen vaate, mitä kohti hyökätä laumana.

Tuo on hyvä, että kiusaaminen on vahvistanut sua. Niin koen itsekin tapahtuneen. Omat rajat on helpompi asettaa ja tajuta myöhemmällä iällä, että ei; en halua kokea tätä enää uudestaan.

En ole lukenut elämänkertoja vuosiin, ja ehkä juuri nuo henkilöt, etenkään Karalahti ole itseä oikein innostavia ihmisiä 😉 Olen myös erittäin anti-Cheek-fani, mutta sen huomioin aikanaan, että tuo oli ehdottomasti positiivista, kun kertoi julkisuudessa kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstään. M. Bentson tarinaan olen kyllä ajatellut joskus perehtyä. Ehkäpä juuri siksi, että hän on tehnyt täysin itselle vieraita ratkaisuja, kamalien kokemuksiensa jälkeen.

valtakunta kirjoitti:

Toi että oon ollut jo palstoilla yli 10 vuotta kiusattu kyllä sekin mennyt just siten että minun pitänyt sitä käytöstä opettaa vieläkin aikuisille ihmisille virkapyyntöjen voimin.

Lue lisää

Ai sinä olet ollut kiusattu? Oho.

Anonyymi kirjoitti:

Ai sinä olet ollut kiusattu? Oho.

Niinpä.se on kyllä oikealta nimeltä henkistä väkivaltaa, kunnianloukkaus yms.todella pahaksi menevää.
En minä kestä niitä kyllä olen ilmoittanut eteenpäin mutta en ole vieläkään saanut loppuun kun kiusaamisia niin paljon joten jäi kesken. Poliisille rikosilmoitukset pitäisi yksi asia kerrallaan ei mikään helppo juttu kun on paljon monien gigoja. Könttä vaan pitäisi laittaa eteenpäin.
Pelkään kovin että jatkavat aina pientä yritystä leimata jatkuvasti.

Anonyymi kirjoitti:

Ai sinä olet ollut kiusattu? Oho.

En minä vaan lähde tuohon rumaan nimittelyyn tai muuhun väkivallan harjoittamiseen. Enkä nyt yksin mitään lakia vie läpi, se on vaan yksi ääni mitä kannan. Turvallisen elämän lapsille haluan. Minua ei ne pahat ihmiset kiinnosta, joiden itsekkyys on kovin korkealla ja jotenkin eivät ymmärrä syy-seuraus asioita, koska erilaisuus ei saa kuulua koska leimaavat joko tai ei, mutta lapsien eteen teen, en kyllä jaksa itseni takia, minulle hyvin tärkeätä lapset ja niiden onnistuminen mutta sen takia yritän itseni takia enemmän kun taas sitten jaksan enemmän.


Sanoma minua huolettaa koska, jos ainoa tiedon lähde on Sanoma se tällä hetkellä rahoittaa ihan kaikkea ensin maksutonta ja sit kovat hinnat joka asiaa kuin opiskelussa sanoma pro kyllä huolettaa kun ylä yrittää sensuroida opetus ja suoratoistoja.
Se on vaarallista jos sama asia tiedotetaan joka lehdessä samoin kun monen lehden jo omistaa.
Myös oppimateriaalit kirjoissa menee näiden omii lehtiin.

Ei yhtään kivaa varsinkin nyt kun ilmastonmuutoskin ainut sitäkin on estää vain kouluttaa vielä paremmin lapset selviytymään. Ei nyt pitäisi pistää kaikkea maksullisien taakse pistää.

3 kirjaa käyn läpi 6 vuotiaan kanssa oppimateriaaleja.
Voin sanoa tämä on uuvuttavaa kohta se eskari alkaa ja sitä on osattava järjellisesti tukea jos pitää paikkaan vajaa 30 vuoden päästä on vielä vaikeammat olot.

En ihmettele että haluavat ihmisasutusta pistää marssiin.

yksinkertainen.blondi kirjoitti:

Joo, kiusaaminen yläasteella on julmaa peliä ja on vähän jo tuuristakin kiinni, kuka joutuu kohteeksi. Sen ikäiset käyttäytyvät vähän kuin kanat. Kun kanalaumassa yhdellä kanalla on päässä vaikka pieni läiskä, josta puuttuu höyheniä, toiset kanat alkavat nokkia sitä kanaa ja läiskää. Se ilman höyheniä oleva kohta siitä vaan suurenee ja suurenee ja nokkiminen pahenee. Usein se kana kuolee siihen, jos sitä ei joku ihminen pelasta ja ota syrjään. Erilaisuus on ihmisillekin tuossa iässä monelle punainen vaate, mitä kohti hyökätä laumana.

Tuo on hyvä, että kiusaaminen on vahvistanut sua. Niin koen itsekin tapahtuneen. Omat rajat on helpompi asettaa ja tajuta myöhemmällä iällä, että ei; en halua kokea tätä enää uudestaan.

En ole lukenut elämänkertoja vuosiin, ja ehkä juuri nuo henkilöt, etenkään Karalahti ole itseä oikein innostavia ihmisiä 😉 Olen myös erittäin anti-Cheek-fani, mutta sen huomioin aikanaan, että tuo oli ehdottomasti positiivista, kun kertoi julkisuudessa kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstään. M. Bentson tarinaan olen kyllä ajatellut joskus perehtyä. Ehkäpä juuri siksi, että hän on tehnyt täysin itselle vieraita ratkaisuja, kamalien kokemuksiensa jälkeen.

Lue lisää

Jep, no mä olin helppo kohde alkuun todennäköisesti asperger-piirteideni takia, yläasteelle mennessä en samalla tavalla ollut päivittänyt vaatekertaani kuten monet kaverini, murrosikäni alkoi suht myöhään, kiinnostuksenkohteet nyt ovat vaihdelleet mutta harvoin mitään kovin mainstreamia, myöhemmin tuli pahentunut akne kuvioihin jne. Hyvin sanottu, että erilaisuus on joillekin kuin punainen vaate, ja se pätee monesti myös aikuisiässäkin. Kun on tähden muotoinen palikka, niin ei mahdu ympäristön määrittelemään pyöreään muottiin vaikka kuinka yritettäisiin tunkea 🤷‍♂️ Mutta aikuisena toki osaa helpommin sanoa takaisin, tai servata jollain lakonisen nokkelalla, passiivis-aggressiivisella argumentilla, jos joku luulee tietävänsä vähän liikaa toisen elämästä, tai antaa ohjeita kuinka se elämä kuuluisi suorittaa 😃

Noi oli helppoja mainstream-esimerkkejä julkisuudesta, mutta silloin kun itse jouduin haimatulehduksen takia sairaalaan, ja ekoina kaikkein ratkaisevimpina päivinä olin vielä todella huonossa kunnossa, niin muistin että olin nähnyt joskus Youtubessa todella mielenkiintoisen, joskin aika lyhyen haastattelunpätkän entisestä Indycar-tähti Al Unser Jr:stä jolle kävi aktiiviuran jälkeen vähän "Mika Myllylät" vaikka oli ysärillä Amerikassa tunnetuimpia supertähtiä ja palkka sen mukainen. Muistan että katsoin sitä videota ja kuten tuossa ylempänä sanoinkin, niin omaa toipumistani helpotti paljon tieto siitä että se sairaus ei todellakaan katso kehen iskee, jos on iskeäkseen. Toki asiasta on julkisuudessa moni tyyppi puhunut, eli ei siihen nyt tarvita mitään pitkän Youtube-videon selaamista oikeaan kohtaan, mutta jotenkin omakohtaisesti on toki helpompi samaistua sellaisiin henkilöihin joita tietyllä tapaa "fanittaa" eikä vain tiedä nimeltä jonkun Iltapäivälehden otsikoista 🙄

Kaivoin sen haastattelun äsken Youtubesta, videon pitäisi alkaa 37.31 kohdalla kun kopioin videon osoitteen siitä kohtaa mihin sen pysäytin https://youtu.be/o3IBw67AFCw?t=2252
Kaksinkertaisen Indycar-mestarin ja Indy500-voittajan kohdalla olemassa olevan sairauden laukaisi yllättävä karsiutuminen vuoden 1995 kisasta, ja se että sen jälkeen oli estynyt moneen vuoteen yrittämään, sillä laji jakautui kahtia vuonna 1996. Olikohan vuonna 2000 kun pikku-Al pääsi seuraavan kerran Indyyn kun vaihtoi toiseen sarjaan, mutta ei sittemmin enää juurikaan menestynyt kuten ei 90-luvun puolivälin jälkeenkään. Tuskin kunnon rapulat toistuvasti ainakaan yhtään helpotti ajamista kun pitäisi ajaa 380km/h taulussa betonirännissä 🙄

p234racing kirjoitti:

Jep, no mä olin helppo kohde alkuun todennäköisesti asperger-piirteideni takia, yläasteelle mennessä en samalla tavalla ollut päivittänyt vaatekertaani kuten monet kaverini, murrosikäni alkoi suht myöhään, kiinnostuksenkohteet nyt ovat vaihdelleet mutta harvoin mitään kovin mainstreamia, myöhemmin tuli pahentunut akne kuvioihin jne. Hyvin sanottu, että erilaisuus on joillekin kuin punainen vaate, ja se pätee monesti myös aikuisiässäkin. Kun on tähden muotoinen palikka, niin ei mahdu ympäristön määrittelemään pyöreään muottiin vaikka kuinka yritettäisiin tunkea 🤷‍♂️ Mutta aikuisena toki osaa helpommin sanoa takaisin, tai servata jollain lakonisen nokkelalla, passiivis-aggressiivisella argumentilla, jos joku luulee tietävänsä vähän liikaa toisen elämästä, tai antaa ohjeita kuinka se elämä kuuluisi suorittaa 😃

Noi oli helppoja mainstream-esimerkkejä julkisuudesta, mutta silloin kun itse jouduin haimatulehduksen takia sairaalaan, ja ekoina kaikkein ratkaisevimpina päivinä olin vielä todella huonossa kunnossa, niin muistin että olin nähnyt joskus Youtubessa todella mielenkiintoisen, joskin aika lyhyen haastattelunpätkän entisestä Indycar-tähti Al Unser Jr:stä jolle kävi aktiiviuran jälkeen vähän "Mika Myllylät" vaikka oli ysärillä Amerikassa tunnetuimpia supertähtiä ja palkka sen mukainen. Muistan että katsoin sitä videota ja kuten tuossa ylempänä sanoinkin, niin omaa toipumistani helpotti paljon tieto siitä että se sairaus ei todellakaan katso kehen iskee, jos on iskeäkseen. Toki asiasta on julkisuudessa moni tyyppi puhunut, eli ei siihen nyt tarvita mitään pitkän Youtube-videon selaamista oikeaan kohtaan, mutta jotenkin omakohtaisesti on toki helpompi samaistua sellaisiin henkilöihin joita tietyllä tapaa "fanittaa" eikä vain tiedä nimeltä jonkun Iltapäivälehden otsikoista 🙄

Kaivoin sen haastattelun äsken Youtubesta, videon pitäisi alkaa 37.31 kohdalla kun kopioin videon osoitteen siitä kohtaa mihin sen pysäytin https://youtu.be/o3IBw67AFCw?t=2252
Kaksinkertaisen Indycar-mestarin ja Indy500-voittajan kohdalla olemassa olevan sairauden laukaisi yllättävä karsiutuminen vuoden 1995 kisasta, ja se että sen jälkeen oli estynyt moneen vuoteen yrittämään, sillä laji jakautui kahtia vuonna 1996. Olikohan vuonna 2000 kun pikku-Al pääsi seuraavan kerran Indyyn kun vaihtoi toiseen sarjaan, mutta ei sittemmin enää juurikaan menestynyt kuten ei 90-luvun puolivälin jälkeenkään. Tuskin kunnon rapulat toistuvasti ainakaan yhtään helpotti ajamista kun pitäisi ajaa 380km/h taulussa betonirännissä 🙄

Lue lisää

Joo, lähipiirissäkin huomattu, että asperger-piirteet aiheuttaa väärinkäsityksiä ja sosiaalisia ongelmia, vaikkei varsinaista kiusaamista olisikaan. Onneksi medioissa alkaa olla aika paljon tietoa aiheesta läheisille, kouluihin, työpaikkoihin ja ihan heille itsellekin, keillä piirteitä on. Moni voi elää aika vanhaksikin, ennen kuin tajuaa tai kuulee, että on autismin kirjon piirteitä. Vaikka siinä on haasteensa, aspergereillä on myös usein erityisvahvuutensa, joista voi olla hyötyä vaikka töissä.

Toi on "hyvä", että joku fanituksen kohde yllättäen kärsiikin jostain samasta ongelmasta, kuin itse. Siten on helpompi sulattaa, että kaikkea voi tapahtua ja ongelmista silti voi selviytyä, keinolla tai toisella.

Esinnäkin älykkyyteni hyvin korkea verrattuna tuollaisiin herjaajiin ja alistajiin.

Suosin ottamaan kasvatus opukset käsiin.

Kaiken kruunaa pääkallohuppari. Pahimmilla vielä pääkallohuivi peittämässä sisuskumia.

Aika hyvä provo, mutta tartun siihen silti ja totean ettei 29-vuotias ole vielä lähellekään keski-ikäistä 😃 Ja mä hyväksyn sen, ja olen siihen ihan tyytyväinenkin, että iän myötä näytän eriltä kuin joskus ysiluokkalaisena. Niin sen kuuluukin mennä. Mutta jos en pukeudu työvaatteisiin, käytän kesällä monesti silmälasien sijaan aurinkolaseja, parta on ajettu jne. niin kyllä mä mielestäni näytän ikäisekseni suht nuorelta, senhän todistaa jo tuo mistä ylempänä kerroinkin, eli varmaankin joskus kesäkuussa kyseltiin viimeksi papereita kaupan kassalla 😅

Ja vaikka pukeudun suht nuorekkaasti myös tän ikäisenä, niin jotkut pääkallohupparit ja paidat on kyllä vähän nounou. Enimmäkseen yksivärisiä vaatteita käytän, paljon on HM:stä ja Lidlistä ostettuja sellaisia.

Olet harmillisen oikeassa. Tuossa iässä en pahemmin juonut, enkä myöhemminkään teini-iässä pahemmin porukoissa, vaikka kiljua itse valmistinkin toisinaan. Sitten otinkin aikuisiällä muiden etumatkan kiinni juomalla kaksin käsin, kunnes siitä tuli kiellettyä jos aikoo elämästä selvitä hengissä, heh 😅