Suuri suru

Anonyymi

Jouduin tänään viemään 16 vuotiaan rakkaan kissani lopetettavaksi, alkoi oksentamaan verta ja kaikki labra-arvot romahtivat. Vatsasta löytyi kasvain joka ilmeisesti vuoti. Minulla on hirveä olo, itken silmät päästä, tuntuu etten saa kunnolla henkeä ja on valtava ikävä. Kotona kaikki muistuttaa kissasta, en tiedä miten selviän tästä. Miten olette selvinneet lemmikin kuolemasta?

11

236

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Itkemällä, muistamalla ja ajan kanssa toipumalla. Jossain vaiheessa voi ottaa uuden kissaystävän, kun siltä tuntuu.

    • Anonyymi

      Minäkin koin, etten selviä kissani kuolemasta. Nyt siitä on viisi vuotta. Jo vuoden kuluttua kissani kuolemasta halusin uuden kissan. Siitä alkoi taas elämä valjeta ja hyvin menee.

    • Anonyymi

      Miten selvisit ensimmäisistä päivistä, viikoista? Minulla oikeasti tuntuu että en pysty hengittämään, en syömään ja olen ihan turta. Kissani lähtö oli onnexi kaunis ja rauhallinen ja sain hyvästellä hänet paremmille metsästys maille.

    • Anonyymi

      Syvä osanottoni. Läheistä lemmikkiähän suree kuin ihmistä.
      Viikon voi pahimmalta tuntua,mutta tiedät että kissasi ei enää kärsi kipuja.
      Sen oli aika.
      Otat uuden kissan muutaman viikon päästä,kun olet käynyt muistoja läpi.
      Tein itse niin. Ensin oli vaikeaa,tottua eritapaoseen kissaan,mutta yli puolitoista v ja me ollaan jo tuttujuttu kamaa.
      Suru on ihan normaali reaktio,ei ongelma,annat sen tehdä työnsä.
      Se menee ohi. Näit ja koit että ystävä lähtee,ja siitä alkaa asian käsittely,yleensä rajuudessaan suru onkin parempi kuin turta tilanne.

    • Anonyymi

      Alkaako pikku hiljaa helpottaa? Voimia sinne.

      • Anonyymi

        Ei ole vielä helpottanut, ei maita ruoka ja nukuttua ei saa, vaikka olen ottanut nukahtamislääkettä. Tuntuu että kaikki pysähtyi hetkeen jolloin kissani lähti . En voi uskoa ettei kisu tule enää takaisin. Ei ketään ovella vastassa kun tulee kotiin, ei yhteisiä kävelylenkkejä ulkona, parvekkeen tähystys torni on tyhjä...kaikki on niin tyhjää...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei ole vielä helpottanut, ei maita ruoka ja nukuttua ei saa, vaikka olen ottanut nukahtamislääkettä. Tuntuu että kaikki pysähtyi hetkeen jolloin kissani lähti . En voi uskoa ettei kisu tule enää takaisin. Ei ketään ovella vastassa kun tulee kotiin, ei yhteisiä kävelylenkkejä ulkona, parvekkeen tähystys torni on tyhjä...kaikki on niin tyhjää...

        Onko mahdollista ajatella, että antaisit mahdollisuuden uudelle kissaystävälle, jolloin koti ei tuntuisi niin karmivan tyhjälle? Jokainen on toki korvaamaton oma persoonansa, mutta epämiellyttävä totuus on, että meidän elämät ovat pituudeltaan toisenlaiset.

        Uusi alku voisi tuoda lohtua ja uskoa elämän jatkumiseen. Uusi kissa ei vähennä rakkautta, jota olet edesmennyttä ystävääsi kohtaan kokenut.


    • Anonyymi

      En pysty edes ajattelemaan uutta kissaa, mikään eikä kukaan korvaa kissaani, kiitos kuitenkin kauniista ajatuksesta. Kissani oli niin erityinen, hauska, uskomattoman fiksu ja hyväluontoinen. Ja kaikki samassa paketissa 😻

      • Anonyymi

        Ymmärrän. Surutyö on vielä niin kesken.
        Meidän kissamme nukkui pois 1kk sitten. Ensimmäinen viikko oli järkyttävä. Itkin alvariinsa. Kävin katsomassa kahta pentuetta, kummassakin oli ihania tapauksia ja toisesta valittiin uusi ystävä, joka on nyt ilahduttanut koko perhettä ja tuonut kaivattua lohtua. Vaikka edeltäjä oli yksi suurimpia persoonia ja korvaamaton, tuntuu hyvältä tämä uusi alku.


      • Anonyymi

        Mikään tai kukaan ei varmasti korvaa rakasta kissaasi. Mutta kun aikaa kuluu, olet taas valmis tutustumaan uuteen ystävään. Uudelle kissalle löytyy oma sijansa, vaikka nyt kivuttomille kentille siirtynyt ystävä säilyy rakkaana muistoissa.

        Eihän mitään kiirettä ole, sure poisnukkunutta niin kauan kuin surettaa ja ikävä kalvaa. Myrskyn jälkeen paistaa aurinko!


    • Itkemällä ja muistamalla, tosi surullista oli mutta kyllä se siitä sitten;)

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kuka oli töllöntyön tekijä?

      Ketä on nyt pidätetty? Oliko syy mustasukkaisuus tyttöystävästä tai oliko muita lieventäviä seikkoja? Katuuko tekijä nyt
      Pieksämäki
      33
      3064
    2. Kotikasvatus siitä se lähtee eli missä meni vikaan että lapsesta tuli puukottaja

      Ottakaa muut oppia, normaali kotielämä. Ei liikaa edes hengellisyyttä.
      Pieksämäki
      44
      1530
    3. Kun kohtaat jotain ainutlaatuista

      ja upeaa, johon rakastut ehkä ensimmäistä kertaa ihan tosissaan. Sitten sähläät kaiken omien epävarmuuksien vuoksi. Eikö
      Ikävä
      19
      971
    4. Mua ahdistaa

      Tämä juttu. Miksi nainen torjuit minut vaikka kiinnostuksen merkkejä oli? Eihän tämän jutun olisi tarvinut johtaa sen pi
      Ikävä
      32
      959
    5. Ei tämä enää tervettä oo

      Sydän pamppaillen oon jo tunnin meinannu laittaa sulle viestiä... Sormi tärisee lähetä kuvakkeen kohdalla.
      Ikävä
      22
      928
    6. Minkälaisessa asunnossa

      haluaisit kaivattusi kanssa asua?
      Ikävä
      56
      924
    7. Tuli vain mieleen

      että etkös sä yritäkin muiden miehiä? Se sun tuttava kertoi. En arvosta tuollaista naista, ihmekös kun oot sinkku. m -
      Ikävä
      37
      840
    8. Perämoottoreiden huolto melkoisen kallista

      Minulla on tuollainen keskikokoinen perämoottori ja yleistä merkkiä. Kyselin sille keväthuoltoa paikallisista liikkeistä
      Savonlinna
      36
      793
    9. Tanskademarit: ilman risusavottaa ei rahaa!

      Näin persuna on pakko ihailla noita Tanskan demareita. Tanskalaisessa sosiaalidemokratiassa ei työtön saa rahaa ellei os
      Maailman menoa
      173
      783
    10. Mikä siinä on että sinkku yrittää varattua?

      Siis ihan aina yrittävät muiden puolisoita.
      Sinkut
      48
      699
    Aihe