Suuri suru

Anonyymi

Jouduin tänään viemään 16 vuotiaan rakkaan kissani lopetettavaksi, alkoi oksentamaan verta ja kaikki labra-arvot romahtivat. Vatsasta löytyi kasvain joka ilmeisesti vuoti. Minulla on hirveä olo, itken silmät päästä, tuntuu etten saa kunnolla henkeä ja on valtava ikävä. Kotona kaikki muistuttaa kissasta, en tiedä miten selviän tästä. Miten olette selvinneet lemmikin kuolemasta?

11

244

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Itkemällä, muistamalla ja ajan kanssa toipumalla. Jossain vaiheessa voi ottaa uuden kissaystävän, kun siltä tuntuu.

    • Anonyymi

      Minäkin koin, etten selviä kissani kuolemasta. Nyt siitä on viisi vuotta. Jo vuoden kuluttua kissani kuolemasta halusin uuden kissan. Siitä alkoi taas elämä valjeta ja hyvin menee.

    • Anonyymi

      Miten selvisit ensimmäisistä päivistä, viikoista? Minulla oikeasti tuntuu että en pysty hengittämään, en syömään ja olen ihan turta. Kissani lähtö oli onnexi kaunis ja rauhallinen ja sain hyvästellä hänet paremmille metsästys maille.

    • Anonyymi

      Syvä osanottoni. Läheistä lemmikkiähän suree kuin ihmistä.
      Viikon voi pahimmalta tuntua,mutta tiedät että kissasi ei enää kärsi kipuja.
      Sen oli aika.
      Otat uuden kissan muutaman viikon päästä,kun olet käynyt muistoja läpi.
      Tein itse niin. Ensin oli vaikeaa,tottua eritapaoseen kissaan,mutta yli puolitoista v ja me ollaan jo tuttujuttu kamaa.
      Suru on ihan normaali reaktio,ei ongelma,annat sen tehdä työnsä.
      Se menee ohi. Näit ja koit että ystävä lähtee,ja siitä alkaa asian käsittely,yleensä rajuudessaan suru onkin parempi kuin turta tilanne.

    • Anonyymi

      Alkaako pikku hiljaa helpottaa? Voimia sinne.

      • Anonyymi

        Ei ole vielä helpottanut, ei maita ruoka ja nukuttua ei saa, vaikka olen ottanut nukahtamislääkettä. Tuntuu että kaikki pysähtyi hetkeen jolloin kissani lähti . En voi uskoa ettei kisu tule enää takaisin. Ei ketään ovella vastassa kun tulee kotiin, ei yhteisiä kävelylenkkejä ulkona, parvekkeen tähystys torni on tyhjä...kaikki on niin tyhjää...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei ole vielä helpottanut, ei maita ruoka ja nukuttua ei saa, vaikka olen ottanut nukahtamislääkettä. Tuntuu että kaikki pysähtyi hetkeen jolloin kissani lähti . En voi uskoa ettei kisu tule enää takaisin. Ei ketään ovella vastassa kun tulee kotiin, ei yhteisiä kävelylenkkejä ulkona, parvekkeen tähystys torni on tyhjä...kaikki on niin tyhjää...

        Onko mahdollista ajatella, että antaisit mahdollisuuden uudelle kissaystävälle, jolloin koti ei tuntuisi niin karmivan tyhjälle? Jokainen on toki korvaamaton oma persoonansa, mutta epämiellyttävä totuus on, että meidän elämät ovat pituudeltaan toisenlaiset.

        Uusi alku voisi tuoda lohtua ja uskoa elämän jatkumiseen. Uusi kissa ei vähennä rakkautta, jota olet edesmennyttä ystävääsi kohtaan kokenut.


    • Anonyymi

      En pysty edes ajattelemaan uutta kissaa, mikään eikä kukaan korvaa kissaani, kiitos kuitenkin kauniista ajatuksesta. Kissani oli niin erityinen, hauska, uskomattoman fiksu ja hyväluontoinen. Ja kaikki samassa paketissa 😻

      • Anonyymi

        Ymmärrän. Surutyö on vielä niin kesken.
        Meidän kissamme nukkui pois 1kk sitten. Ensimmäinen viikko oli järkyttävä. Itkin alvariinsa. Kävin katsomassa kahta pentuetta, kummassakin oli ihania tapauksia ja toisesta valittiin uusi ystävä, joka on nyt ilahduttanut koko perhettä ja tuonut kaivattua lohtua. Vaikka edeltäjä oli yksi suurimpia persoonia ja korvaamaton, tuntuu hyvältä tämä uusi alku.


      • Anonyymi

        Mikään tai kukaan ei varmasti korvaa rakasta kissaasi. Mutta kun aikaa kuluu, olet taas valmis tutustumaan uuteen ystävään. Uudelle kissalle löytyy oma sijansa, vaikka nyt kivuttomille kentille siirtynyt ystävä säilyy rakkaana muistoissa.

        Eihän mitään kiirettä ole, sure poisnukkunutta niin kauan kuin surettaa ja ikävä kalvaa. Myrskyn jälkeen paistaa aurinko!


    • Itkemällä ja muistamalla, tosi surullista oli mutta kyllä se siitä sitten;)

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Haluan sinut, kuuletko minua.

      Haluan sinut. Toivon, että voisimme olla yhdessä. Mietin pystynkö täyttämään toiveesi, olemaan arvoisesi. Voisitko saad
      Ikävä
      62
      1208
    2. Hän on tosi

      hyvännäköinen. Ei edes ryppyi oo. :D
      Ikävä
      42
      901
    3. Alastomat miehet seksikeinussa lasten nähden PRIDEssä!

      https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/adf62289-a0b6-4b4c-9672-9e19c01beb51 Eikö nyt muka mene jo aivan liian pitkälle että
      Maailman menoa
      335
      685
    4. Rakastan häntä

      Jumala, rakastan häntä. Haluan olla hänen omansa. Hänen vierellä. Halata häntä.
      Ikävä
      51
      661
    5. Ei kukaan ole katsonut

      Kuten sinä. Niin välittävä ja hellä katse.
      Ikävä
      51
      638
    6. Anteeksipyynnöstä

      Uskotko anteeksipyynnön voimaan? Mikä tekee anteeksipyynnöstä vaikeaa? Onko se mielestäsi joskus turhaa, joko pyytäjän
      Ikävä
      116
      636
    7. Kuka sitä naista maalittaa

      Täällä oikeasti?
      Ikävä
      99
      613
    8. Naiselle Kuuleppa Tämä

      Tämä ei ole mikään vitsi. Minulla on ikävä sinua nainen! Naiselle mieheltä
      Ikävä
      38
      605
    9. Oletko päässyt minusta

      Eteenpäin?
      Ikävä
      76
      582
    10. Onko mun toinen

      Puoliskoni täällä, huhuuu 😍❤️ Ihanista ihanin 😚😚
      Ikävä
      56
      574
    Aihe