- "Satu-kulta, antaisitko Samulle ja Petterille iltapalaa sitten joskus yhdeksän maissa? Äh, mitäs mä näitä kyselen, olethan sä hoitanut poikia ennenkin! Kun pojat kerran viihtyyteillä ihan mainiosti, niin voisiko ne myös nukkua teillä? Meillä saattaa Markun kanssa mennä...tota, vähän myöhään, niin ei pojat sitten herää siihen. Sopisiko se?", naapurini Kirsi kysyi meikkipeilin kautta katsoen minua viimeistellessään upeata juhlameikkiään.
- "Joo, ilman muuta! Kyllä me poikien kanssa pärjätään! Viettäkää nyt oikein romanttinen ilta kynttilän valossa. Tiedä, kuule mitä se illan mittaan poikiikaan!", vinkkasin Kirsille silmää ja jatkoin nauraen: "Hääpäivät on aina erikoistapauksia. Ai - mihin te muuten ajattelitte mennä jatkoille, jos saan udella sen verran?"
-" Ööh...kyllä Markku sen nimen sanoi... odotas.. ei, en kyllä muista sen paikan nimeä nyt..anteeks, Satu.", Kirsi pyyteli hieman vaivautuneen näköisenä anteeksi.
- "Voi, ei se haittaa! Kerro sitten jälkikäteen, jos muistat. No, hei sitten ja hauskaa iltaa!", toivotin Kirsille. Kirsillä ja hänen miehellään on juuri tänään 5-vuotishääpäivä ja he olivat kertoneet lähtevänsä juhlistamaan sitä. Kirsin komea, tummahiuksinen mies - Markku - on maahantuontifirman ostopäällikkö ja joutuu työnsä vuoksi matkustelemaan paljon. Kirsi puolestaan on erittäin edustavan
näköinen, neljissäkymmenissä oleva, mainosalalla uransa luonut vaaleaverikkö, joka on nyt kuitenkin omistautunut perheelleen.
Markun pitkien poissaolojen takia heidän yhteinen aikansa tuppaa jäämään varsin vähiin. Senpä vuoksi tarjouduinkin kaitsemaan heidän 4- ja 6-vuotiaita poikiaan, kun kuulin, että heidän hääpäivänsä oli tulossa. Kirsi ja Markku ovat aina olleet erittäin mukavia minua kohtaan ja olen saanut olla monissa ihanissa illan-
istujaisissa heidän kanssaan.
Monesti olen salaa kadehtien ihastellut Kirsin upeata vartaloa, jota hän ei muodikkailla ja tyköistuvilla vaatteillaan todellakaan yritä peitellä. Hänellä on valtava määrä ihania asuja, kenkiä ja saappaita, joita he ovat ulkomaanmatkoiltaan ostaneet, tai Markku tuonut reissuiltansa. Olen itsekin varsin hyväkroppainen nainen, mutta ehkä muutama vuosi sitten salamana kirkkaalta taivaalta tullut avioero verotti hehkustani juuri sen kirkkaimman loisteen... Kirsissä tuo sama loiste on tallella. En ole katkera kenellekään. Enkä varsinkaan kateellinen Kirsille, josta alkuajan vaikeina hetkinä tähän taloon muuttaessani sain uskomattoman hyvän kuuntelijan, sekä mitä parhaimman ystävän.
Kerroimme toisillemme lähestulkoon kaiken maan ja taivaan väliltä, vaikka toisinaan minusta tuntui, että Kirsillä on silti jokin salaisuus, josta hän ei ole ollut vielä valmis kertomaan. En halunnut urkkia asiasta, sillä eihän se minulle edes kuulunut!
Söimme iltapalaa Samun ja Petterin kanssa, jonka jälkeen poikien oli määrä käydä nukkumaan. Samu nuorimpana halusi kuitenkin unipehmolelunsa sänkyyn, mutta sitä ei löytynyt mistään. Etsin joka paikasta, mutta tuloksetta. Kysyin, että oliko Samu ottanut lelun kotoa tullessaan mukaan ja hän vastasi että ei.
Niinpä sitten ajattelin, että sen on oltava hänen kotonaan ja päätin käydä sen hakemassa, koska asuimme ihan seinänaapureina. Peittelin Samun ja sanoin tulevani ihan pian. Petteri jo näyttikin nukkuvan, joten ajattelin, että muutaman minuutin poissaolo ei varmasti olisi paha rikos.
Olemme Kirsin kanssa vaihtaneet vara-avaimemme keskenämme, joten minulla oli avain heidän asuntoonsa. Avasin ulko-oven ja sytytin eteisen valot. Nousin portaat yläkertaan ja käännyin kohti Samun huonetta, joka sijaitsi aivan Kirsin ja Markun makuuhuoneen vieressä. Löysin pehmolelun Samun sängyltä ja nappasin sen mukaani lähteäkseni takaisin. Tulin samalla vilkaisseeksi makuuhuoneeseen ja käytävän valon kajossa näin, että vuoteella oli muutamia aikakauslehtiä. "Ahaa, Kirsin uusimmat muotivinkit", ajattelin naurahtaen ja otin yhden lehdistä käteeni. Suuni kuivui siinä silmänräpäyksessä, kun näin kansilehden kuvan...
Siinä poseerasi Kirsi! Kirsillä oli kuvassa yllään jostakin hyvin oudosta, kiiltävästä, mustasta materiaalista tehty ihoa nuoleva body ja jaloissaan huikean korkeilla koroilla varustetut kiiltävät, korokepohjaiset saappaat, joiden varsi ylettyi lähes nivusiin asti!! Minun oli pakko nipistää itseäni varmistaakseni, että kuvassa
oleva nainen todellakin oli Kirsi! Selasin pikapikaa lehden läpi. Lehdessä oli saksankielinen haastattelu monivärikuvin ja kuvissa todentotta oli kuin olikin naapurini Kirsi.. Lehdessä hänet kuitenkin oli nimetty "Brigitte":ksi. Olin aivan puulla päähän lyöty ja seisoin varmasti useita minuutteja paikallani tuijottaen
naapuristani otettuja hyvin eroottisia kuvia. Joka kuvassa Kirsillä oli yllään tuo sama hyvin tiukalta näyttävä bodymainen asuste. Kyseinen body näytti tekevän Kirsin vartalolle mitä suurimmassa määrin oikeutta korostaen uhkeaa povea ja kapeaa uumaa. Asu näytti olevan kuin valettu Kirsin päälle... "Missä vetoketju tai napit olivat?", huomasin ajattelevani.
- "Joo, ilman muuta! Kyllä me poikien kanssa pärjätään! Viettäkää nyt oikein romanttinen ilta kynttilän valossa. Tiedä, kuule mitä se illan mittaan poikiikaan!", vinkkasin Kirsille silmää ja jatkoin nauraen: "Hääpäivät on aina erikoistapauksia. Ai - mihin te muuten ajattelitte mennä jatkoille, jos saan udella sen verran?"
-" Ööh...kyllä Markku sen nimen sanoi... odotas.. ei, en kyllä muista sen paikan nimeä nyt..anteeks, Satu.", Kirsi pyyteli hieman vaivautuneen näköisenä anteeksi.
- "Voi, ei se haittaa! Kerro sitten jälkikäteen, jos muistat. No, hei sitten ja hauskaa iltaa!", toivotin Kirsille. Kirsillä ja hänen miehellään on juuri tänään 5-vuotishääpäivä ja he olivat kertoneet lähtevänsä juhlistamaan sitä. Kirsin komea, tummahiuksinen mies - Markku - on maahantuontifirman ostopäällikkö ja joutuu työnsä vuoksi matkustelemaan paljon. Kirsi puolestaan on erittäin edustavan
näköinen, neljissäkymmenissä oleva, mainosalalla uransa luonut vaaleaverikkö, joka on nyt kuitenkin omistautunut perheelleen.
Markun pitkien poissaolojen takia heidän yhteinen aikansa tuppaa jäämään varsin vähiin. Senpä vuoksi tarjouduinkin kaitsemaan heidän 4- ja 6-vuotiaita poikiaan, kun kuulin, että heidän hääpäivänsä oli tulossa. Kirsi ja Markku ovat aina olleet erittäin mukavia minua kohtaan ja olen saanut olla monissa ihanissa illan-
istujaisissa heidän kanssaan.
Monesti olen salaa kadehtien ihastellut Kirsin upeata vartaloa, jota hän ei muodikkailla ja tyköistuvilla vaatteillaan todellakaan yritä peitellä. Hänellä on valtava määrä ihania asuja, kenkiä ja saappaita, joita he ovat ulkomaanmatkoiltaan ostaneet, tai Markku tuonut reissuiltansa. Olen itsekin varsin hyväkroppainen nainen, mutta ehkä muutama vuosi sitten salamana kirkkaalta taivaalta tullut avioero verotti hehkustani juuri sen kirkkaimman loisteen... Kirsissä tuo sama loiste on tallella. En ole katkera kenellekään. Enkä varsinkaan kateellinen Kirsille, josta alkuajan vaikeina hetkinä tähän taloon muuttaessani sain uskomattoman hyvän kuuntelijan, sekä mitä parhaimman ystävän.
Kerroimme toisillemme lähestulkoon kaiken maan ja taivaan väliltä, vaikka toisinaan minusta tuntui, että Kirsillä on silti jokin salaisuus, josta hän ei ole ollut vielä valmis kertomaan. En halunnut urkkia asiasta, sillä eihän se minulle edes kuulunut!
Söimme iltapalaa Samun ja Petterin kanssa, jonka jälkeen poikien oli määrä käydä nukkumaan. Samu nuorimpana halusi kuitenkin unipehmolelunsa sänkyyn, mutta sitä ei löytynyt mistään. Etsin joka paikasta, mutta tuloksetta. Kysyin, että oliko Samu ottanut lelun kotoa tullessaan mukaan ja hän vastasi että ei.
Niinpä sitten ajattelin, että sen on oltava hänen kotonaan ja päätin käydä sen hakemassa, koska asuimme ihan seinänaapureina. Peittelin Samun ja sanoin tulevani ihan pian. Petteri jo näyttikin nukkuvan, joten ajattelin, että muutaman minuutin poissaolo ei varmasti olisi paha rikos.
Olemme Kirsin kanssa vaihtaneet vara-avaimemme keskenämme, joten minulla oli avain heidän asuntoonsa. Avasin ulko-oven ja sytytin eteisen valot. Nousin portaat yläkertaan ja käännyin kohti Samun huonetta, joka sijaitsi aivan Kirsin ja Markun makuuhuoneen vieressä. Löysin pehmolelun Samun sängyltä ja nappasin sen mukaani lähteäkseni takaisin. Tulin samalla vilkaisseeksi makuuhuoneeseen ja käytävän valon kajossa näin, että vuoteella oli muutamia aikakauslehtiä. "Ahaa, Kirsin uusimmat muotivinkit", ajattelin naurahtaen ja otin yhden lehdistä käteeni. Suuni kuivui siinä silmänräpäyksessä, kun näin kansilehden kuvan...
Siinä poseerasi Kirsi! Kirsillä oli kuvassa yllään jostakin hyvin oudosta, kiiltävästä, mustasta materiaalista tehty ihoa nuoleva body ja jaloissaan huikean korkeilla koroilla varustetut kiiltävät, korokepohjaiset saappaat, joiden varsi ylettyi lähes nivusiin asti!! Minun oli pakko nipistää itseäni varmistaakseni, että kuvassa
oleva nainen todellakin oli Kirsi! Selasin pikapikaa lehden läpi. Lehdessä oli saksankielinen haastattelu monivärikuvin ja kuvissa todentotta oli kuin olikin naapurini Kirsi.. Lehdessä hänet kuitenkin oli nimetty "Brigitte":ksi. Olin aivan puulla päähän lyöty ja seisoin varmasti useita minuutteja paikallani tuijottaen
naapuristani otettuja hyvin eroottisia kuvia. Joka kuvassa Kirsillä oli yllään tuo sama hyvin tiukalta näyttävä bodymainen asuste. Kyseinen body näytti tekevän Kirsin vartalolle mitä suurimmassa määrin oikeutta korostaen uhkeaa povea ja kapeaa uumaa. Asu näytti olevan kuin valettu Kirsin päälle... "Missä vetoketju tai napit olivat?", huomasin ajattelevani.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Pidän