IPCC |1- ja niin moni vielä haraa vastaan: "Ei merkitystä - olemme ajan virrassa, jonka kaikkia muuttujia emme edes tunne"
[PROLOGI] Ihmiset kuluttivat valtavat määrät maaperästä raakaöljyä, joka on tunnetusti ammoin kuollutta Elämää - siis biosfäärin muunnoksia miljoonien vuosien takaa |2. Jäännökset ovat/ olivat näin myös hiilivarastoja, ja nuo varastot me verotimme omiin itsekkäisiin tarpeisiimme - liikkumiseen, raaka-aineiksi ja lämmitykseen.
..
YLE: "Ilmaston lämpeneminen tuskin pysähtyy tavoiteltuun 1,5 asteeseen – kansainvälinen ilmastopaneeli luo hälyttävän kuvan uudella raportillaan"
~ https://yle.fi/uutiset/3-12051309 -
..
Mitään noista hiilivarastoista muu eläinkunta ei tarvitse - me ihmiset sen sijaan tarvitsemme
Noiden kuluttamiemme hiilivarastojen luontiin (prosessointiin) luonnolta meni miljoonia vuosia ja me ihmiset onnistuimme niitä kuluttamaan vain parissa sadassa vuodessa!
--
IPCC toteaa yksiselitteisesti että ihminen toimillaan on aikaansaanut tämän meneillään olevan ylimääräisen lämpenemisen (=kuumenemisen |3) - ilmakehän, merien kuin maaperänkin osalta.
Me kulutamme yksinkertaisesti liikaa ja vieläpä hyvin epätasaisesti ja näin Elämän oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo eivät toteudu kuin keskenään harvojen osalta - heidän juuri, jotka kuluttavat liikaa, näiden ihmisten ollen itsekkäästi etuoikeutettuja.
Kulutukselliseen epätasajakoon pitää nyt kuulua velvollisuuden pakko osata huomioida koko ihmiskunta ja näin kuluttavimpien osalta vähentämisen velvollisuus |4. Luopuminen liiasta - siis kulutuksen pienentäminen merkittävästi on nopein keino tehdä tuloksia, joista biosfääri kiittää!
Yksilötason kulutukseen voidaan vaikuttaa parhaiten haittaverolla |5, siis mitä enemmän jätät ympäristöjälkeä haitallisesti - sen enemmän maksat kulutuksellista haittaveroa. Nykyinen langaton tietoliikenne erilaisine pilvipalveluineen mahdollistaa tuon haittaveron reaaliaikaisuuden ja tämä vain vaatii valtiohallinnoilta ja lainlaatijoilta nopeita ja määrätietoisia toimia.
Meille voisi muodostua henkilökohtainen haittavaikuttamisen suhdeluku - jos se on negatiivinen, jokainen tietää kulutuksen olevan haitallisesti liiallista ja jos taas positiivinen, voisi se tuottaa yksilölle verotuksellisia etuuksia, ja näitä etuja on poliitikoidenkin varsin miellyttävää keksiä.
--
Gaia kuumenee - jäähdyttelemmekö kulutustamme?
[ ~ https://www.tiede.fi/keskustelu/78138/gaia-kuumenee-jaahdyttelemmeko-kulutustamme-iii?changed=1628533208 - ]
Nyt se on pakko - vitsit on kerrottu ja vähättelevät epäilysväitteet kaikuvat meitä kaikkia Elättävän luontobiologian kuuroille korville.
Luonto jatkaa senkin jälkeen, jos ihminen onnistuu tuhoamaan omat elinympäristönsä omilla ajattelemattomilla toimilla, joihin kuuluvat oleellisesti luontoa kuluttavat materiaalistalouden kasvuhokema |6 kuin myös yksilötason näyttö- ja vertailutalous |7, jossa kilvoittelemme reliikeillämme paikasta Auringossa.
Miksi poliitikot, talousasiantuntijat kuin viisaat ekonomistit huutavat kasvua -
.. eikö olisi helppoa hyväksyä vankka tosiasia, ettei rajallisesta voida loputtomasti nyhtää. On helppo nähdä tämä kasvuhokeman mantra, kun katsoo tuotantoa, kulutusta ja raaka-aineiden kuin veden käyttöä viimeiseltä 1000 vuodelta, josta viimeiset 150 vuotta on kohtalokkaimmat -
.. söimme enemmän kuin tienasimme osuudellamme kokonaisvaltaisesta biosfääristä sen monimuotisuuksia kuluttaen hälyttävällä kiihkeydellä |8
Vuotuinen ylikulutuspäivä siirtyy edelleen |9 aina vain lähemmäksi vuoden alkua - meillä Suomessakin tuo vuotuisen biologian varanto on syöty jo toukokuussa ja maailmallisesti elokuussa. Vilkkuvatko hälytysvalot?
--
Aivan ensimmäiseksi opettelemme mitä merkitsee kumuloituvuus, siis miten elinympäristömme varastoi käyttämiämme haitallisuusjälkiä - vaikkapa hiilidioksidina ilmakehässä. Seuraavaksi perehdymme huolella mitä merkitsee henkilökohtainen jäljenjättö |10, jossa vastuu tulee ulottua jokaiseen yksilönä.
Elämme individualismin aikakautta - tämä erityisesti läntisessä järjestelmässä, jonka kumuloitunut haittajälki on jo tuon 150 vuoden ikäinen - itä punnertaa kulutusjuhlassaan lännen perässä, jossa maailman suurin talous Kiina |11 on jo kokonaisuutena viime vuoden suurin absoluuttinen jäljenjättäjä - vaikkapa hiilidioksidina, tosin emme tuossa absoluuttisuudessamme huomioi Kiinan "individualismia" 1403 miljoonaisena väestönä.
Nyt ihmetelläänkin miksi Kiina kollektiivisuudessaan toimii tiukasti ja määrätietoisesti tässä meneillään olevassa Koronakierteessä |12-
.. syy on äärimmäisen selvä:
Kiina varautuu huomattavasti vaikeampaan Elämänhallintaan, kun Gaia kuumenee, makea vesi vähenee, maaperä aavikoituu |13 ja ravinnon tuotanto pienenee |14. Kiina osaa suurien asukasmäärien hallinnan ja ajat tulevat vakaan varmasti vaikeutumaan - ja näin kansan tulee siihen varautua. Koronassa on hyvä paikka opetella nopeiden ja yksiselitteisten hallintokäskyjen antoa ja niiden toteuttamista!>
...
36460
Ei vain ilmastonmuutos kuumentumisena - vaan ympäristön hengenhätä!
0
65
Vastaukset
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Suomen kansa haluaa Antti Lindtmanista pääministerin
Lindtman on miltei tuplasti suositumpi kuin etunimikaimansa Kaikkonen. Näin kertoo porvarimedian teettämä kysely. http2604596Vain 21% kannattaa Lindtmania pääministeriksi
se on selvästi vähemmän kuin puolueen kannatus, mites nyt noin?1323003Miten löydän sinut
Ja saan sanottua kaiken mitä haluan sinulle kertoa? Ja kuinka kuuntelisit minua sen hetken? Kuinka voin ilmaista sen mit422770Yöllinen autolla kaahari Heinolan seudulla
Asukkaita häiriköivän nuoren herran autokaahaus keskustelu poistettu, onko jokin hyvävelijärjestelmä käytössä ?751749Vaikea tilanne
Hieman kolkuttaa omatuntoa, kun on osoittanut kiinnostusta väärää naista kohtaan. En ymmärrä miten toinen on voinut te1061604Jouluksi miettimistä: kuka tai mikä valmistaa rahan?
Nyt kun on ollut vääntöä rahasta ja eritoten sen vähyydestä, niin olisi syytä uida rahan alkulähteille, eli mistä se syn281493- 551334
- 931245
- 471119
Julkinen sektori on elänyt aivan liian leveästi yli varojensa!
Viimeisen 15 vuoden aikana julkisen puolen palkat ovat nousseet n. 40%, kun taas yksitysellä sektorilla vain n. 20%. En2081116
