Voiko villipetoa kesyttää? Varmaan monien huulilla nyt

Neuvostoliiton hyökkäys ja miehitys.

Vuonna 1979 Neuvostoliitto hyökkäsi Afganistaniin ja asensi marxilaisen nukkehallinnon, joka yritti asettaa järjestystä kahden erillisen vallankaappauksen jälkeen. Miljoonat afganistanilaiset pakenivat Pakistaniin ja muihin läheisiin maihin, kun taas tuhannet muut tarttuivat aseisiin Puna -armeijaa vastaan. Yhdysvallat näki mahdollisuuden torjua kylmän sodan vihollisensa ja toimitti aseita Afganistanin miliiseille, mukaan lukien radikaalit islamistiryhmät. Vuonna 1989 Neuvostoliiton armeija vetäytyi.

Sotapäälliköt ja kaaos.
Neuvostoliiton vetäytymisen jälkeen myös Yhdysvallat irtautui. Verinen kaaos seurasi, kun miliisit taistelivat vallasta, kaikki paitsi tasoittamassa Kabulia prosessissa. 1990 -luvun alussa Taleban muodostettiin maan eteläosassa hurskaiden nuorten keskuudessa. He muuttivat itsensä taisteluvoimiksi ja valloittivat Kabulin vuonna 1996. Taleban määräsi ankaran teokraattisen säännön ja pani ankarat rajoitukset erityisesti naisille, jotka olivat pääsääntöisesti kiellettyjä koulutuksesta ja työstä. Taleban tarjosi myös tukikohdan terroristijärjestölle al-Qaida, joka oli muodostettu taistelemaan Neuvostoliittoa vastaan, mutta jo vuonna 1998 käynnisti kampanjan Yhdysvaltoja vastaan

Amerikan väliintulo

Vuonna 2001, kun Taleban kieltäytyi luovuttamasta al-Qaidan johtajaa Osama bin Ladenia ryhmänsä syyskuun 11. päivän hyökkäysten jälkeen Yhdysvaltoihin, Yhdysvallat hyökkäsi Afganistaniin. Kun bin Laden ja Taleban-johto pakenivat, Yhdysvaltain operaatio muuttui kansakunnan rakentamisyritykseksi-mutta rajallisilla sotilaallisilla resursseilla, kun Yhdysvallat keskittyi erilliseen Irakin sotaan. Lopulta yli 50 valtiota liittyi Pohjois -Atlantin sopimusjärjestön johtamaan koalitioon. Yhdysvaltojen tukema Kabulin hallitus edisti naisten oikeuksia ja palautti tyttöjen koulutusmahdollisuudet. Mutta korruptio vaivasi hallitusta. Ja Afganistanin turvallisuusjoukot, huolimatta Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten koulutuksesta ja tuesta, eivät pystyneet estämään Pakistanista turvasataman löytäneitä Talebania saamasta voimia takaisin.

Obaman nousu ja käänne.
Vuonna 2009 Yhdysvaltain presidentti Barack Obama määräsi joukkojen "nousun", joka saavutti huippunsa 140 000 vuonna 2011, ja hänen varapresidenttinsä Biden vastusti päätöstä, joka kannatti rajoitetumpaa terrorismin vastaista sitoutumista. Sotilaskomentajat raportoivat edistymisestä kentällä, mutta sodan väsyminen kotona, erityisesti bin Ladenin tappamisen jälkeen Pakistanissa, sai Obaman aloittamaan amerikkalaisten joukkojen läsnäolon lopettamisen. Epäilykset siitä, että Afganistanin armeija pystyisi seisomaan yksinään, saivat hänet jättämään viimeisen heistä paikoilleen, kun hän luovutti puheenjohtajakauden Donald Trumpille tammikuussa 2017.

Trumpin neuvottelut.
Trump tuli virkaansa julistaen, että Yhdysvaltojen tulisi välttää sotilaallisia sotkeutumisia ja kansakunnan rakentamista ulkomailla keskittääkseen enemmän resursseja kotona. Mutta vuoden sisällä hän oli lähettänyt maahan lisää 3500 Yhdysvaltain sotilasta Pentagonin kehotuksesta. Vuonna 2020 turhautuneena Talebanin sitkeyteen hän teki sopimuksen ryhmän kanssa ja aloitti uuden nosto -ohjelman, jonka oli määrä valmistua toukokuuhun 2021 mennessä.

Bidenin poistuminen.
Biden astui virkaan vuonna 2021 väittäen, että Amerikan taakka ei ole vapauttaa Afganistania Talebanista ja että jäljelle jäämisen hinta oli liian korkea menestyksen todennäköisyyden vuoksi; Siihen mennessä Yhdysvallat oli kuollut noin 2400 ihmistä ja käyttänyt noin 970 miljardia dollaria konfliktiin. Bidenin virkamiehet olivat kannustaneet neuvotteluihin Talebanin ja Afganistanin presidentin Ashraf Ghanin hallituksen välillä taisteluiden lopettamiseksi ennen Yhdysvaltain joukkojen lähtöä, mutta neuvottelut horjuivat. Huhtikuussa Biden ilmoitti, että kaikki Yhdysvaltain joukot vedetään pois Afganistanista 11. syyskuuta 2001 tehtyjen hyökkäysten 20. vuosipäivään mennessä, ja sanoi, että on aika lopettaa "ikuinen sota". Elokuun puolivälissä Talebanin kanssa Kabulin portit, Ghani pakeni maasta.

Varmaan kaikki ollaan samaa mieltä, että eiköhän tuo sota jo riitä, se ei siitä sotimalla kummene, muuta kuin kärsimyksiä vain tulee. Yleensä uudet voittajat tulee toivottuina, nyt on päinvastoin, kun ihmisarvo poletaan voittajien mukana alas.
Mutta toisaalta, kun katsonut uutisointiaan, myös sorrettuja naisia jotka kannattaa tätä uutta järjestystä?


Jospa uusi järjestys kuitenkin edes jotain hyvääkin toisi?
Varmaan monet kysytte että mistä Taliban saa voiman ja aseet, se on sitten oma tarinansa. Kun muslimit ei toisaan tue, ja suuret toisuskovaiset on muulla mm Iran.

Kiina kyllä menee Afganistaniin jos siellä rikkauksia. Varmaan vuorissa on mineraareja Kiinan kovaan kysyntään.