Hesari: pitkäaikainen lääkehoito yhteydessä parempaan toimintakykyyn skitsofreenikoilla

Anonyymi

Helsingin Sanomien ameebatoimus antaa skitsofrenian pitkäaikaislääkitystä koskevassa laajaa huomiota vuonna 2018 julkaistulle Singaporessa tehdylle tutkimukselle, jonka mukaan lääkehoito on yhteydessä skitsofreenikoilla parempaan toimintakykyyn kuin lääkityksen varhainen lopettaminen. Nämä toimittajiksi itseään kutsuvat ameebat ovat jättäneet selvästi luetun ymmärtämisen, ja ylipäätään tutkimuksen lukemisen, psykiatrian professorin Jari Tiihosen vastuulle, jolta puuttuu omien tutkimustensa heikkotasoisuuden perusteella alkeelliset tutkimusmentelmävalmiudet kuten ymmärrys siitä, miten kontrolloidaan ja raportoidaan naturalististen tutkimusten taustamuuttujia. Helsingin Sanomien artikkelissa kyseistä 10 vuotta kestänyttä seurantatutkimusta pidetään osoituksena siitä, että pitkäaikainen lääkitys ehkäisee relapseja ja on yhteydessä parempaan toimintakykyyn toisin, kuin muutamat muut pitkäaikaistutkimukset antavat olettaa. Mielisairaiden on ja muidenkin aiheesta kiinnostuneiden hyvä tietää, että Helsingin Sanomien toimituksessa on töissä kehitysvammaisia ameeboja, ja siksi artikkeleissa esitettyihin tulkintoihin tutkimusten tuloksista kannattaa suhtautua hieman varauksella. Nimittäin vaikka Hesarin artikkelissa kovasti väitetään, vuonna 2018 julkaistussa singaporelaisessa tutkimuksessa ei tutkita pitkäaikaislääkityksen yhteyttä skitsofreenikoiden toimintakykyyn 10 vuoden seurantajaksolla. Tutkimus käsittelee lääkitykselle ja lääkitykseltä vieroitettujen potilaiden ennustetta 10 vuoden seurantajaksolla ja varhaisen relapsin yhteyttä pitkän aikavälin ennusteeseen.

Tutkimukseen valikoitiin 178 ensipsykoosissa olevia skitsofreniaa tai muita non-affektiivisia psykoosisairauksia sairastavaa henkilöä, jotka olivat syöneet vähintään vuoden yhtäjaksoisesti neuroleptejä. Tutkimuksen alussa nämä lääkeriippuvaiset potilaat satunnaistettiin niin, että osa jatkoi lääkityksellä ja osalta lääkitys lopetettiin (mahdollisesti seinään, vieroitusoireiden maksimoimiseksi). Vuoden ajan seurattiin, kuinka suuri osa lääkitykselle satunnaistetuista ja lääkityksellä jatkavista sai relapsin. Relapsin saaneita ei tietenkään jätetty lääkitsemättä, heidän ajettiin lääkitykselle uudelleen jos he joutuivat relapsin takia sairaalaan. Ensimmäisen vuoden aikana luonnollisesti enemmän vieroitusoireista kärsivä ryhmä ajautui useammin psykoosiin ja sai relapsin kuin lääkityksellä jatkava, ja tämä varhainen relapsi ennusti heikkoa toimintakykyä eli todennäköisyyttä klotsapiinin käytölle, pysyviä psykoottisia oireita ja kohonnutta itsemurhariskiä. Vuoden jälkeen potilaat saivat normaalia hoitoa, eikä heidän välillään ollut eroa lääkityksen kestossa eikä annostuksessa tuota vuotta lukuun ottamatta. Tutkimuksessa ei siis tutkittu sitä, onko vuosikausien lääkehoidolla yhteyttä parempaan toimintakykyyn vaan sitä, ennustaako nopeasta lääkevieroituksesta johtuvat relapsit ensimmäisen vuoden aikana heikompaa toimintakykyä kymmenen vuoden jälkeen. Hesarissa Jari Tiihonen kuitenkin väittää, että tämä tutkimus on osa "laajaa" näyttöä siitä, että skitsofreenikot hyötyvät pitkäaikaislääkityksestä. Tällaiset tulkintansa antavat hänen mukaansa selvää näyttöä siitä, että skitsofreniapotilaiden kannattaa sitoutua pitkäaikaislääkitykseen. Jos Hesarin ameebat edes viitsisivät lukea tutkimuksen joihin he artikkelissaan viittaavat he eivät kehtaisi siteerata Jari Tiihosta, joka selittää tällaisten tutkimusten todistavan, että neuroleptit mahdollisesti korjaavat jotain vielä hieman epämääräiseksi jääneitä "rasva- ja sokeriaineenvaihdunnan poikkeavuuksia". Hän on itse heikoilla tutkimusmenetelmävalmiuksillaan löytänyt myös ihmeellisiä korrelaatioita, joiden mukaan vaikeita rasva- ja sokeriaineenvaihdunnan häiriöitä aiheuttavat lääkkeet suojaavat luonnolliselta kuolleisuudelta ja Hesarin artikkelissa hän esittää, että syynä on parempi sitoutuminen statiini- ja diabeteslääkitykseen. Hesarin amebatoimittajat eivät vaivaudu tarkastamaan hänen väitteitään, ja näin koko uransa heikko-osaisten terveyden ja ihmisoikeuksien kuppaamisella rakentanut korruptoitunut tutkija saa jauhaa kehitysvammatasoista sontaansa vapaasti valtamediassa ilman mitään suodattimia. Ohessa vielä Jari Tiihosen lääkeyhtiöisidonnaisuudet, jotta lukija ymmärtää tämän professorin lähestymiskulmaa tutkimaansa ilmiöön:

Jari Tiihonen on toiminut konsulttina mm. seuraavissa lääkeyhtiöissä:
1.Lundbeck 2. Organon 3. Janssen-Cilag 3. Eli Lilly 4. Bristol-Myers Squibb sekä ottanut palkkioita seuraavilta yhtiöiltä:
1.Bristol-Myers Squibb 2. GlaxoSmithKline 3 Janssen-Cilag 4. Pfizer, Lundbeck, 5. GlaxoSmithKline 6. Astra Zeneca.

Osin nuosamat yhtiöt pyörivät Hesarissa lainatun tutkimuksenkin tutkijoiden yhteistyökumppaneina ja rahoittajina.

https://pubmed-ncbi-nlm-nih-gov.ezproxy.uef.fi:2443/29551618/
https://www.hs.fi/tiede/art-2000008203196.html

10

155

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Mitähän sitä ei tekisi sen puolesta, mistä rahaa satelee omaan pussiin......
      Mammonalla on valtava vaikutus, valitettavasti niin on sanottava.

      • Anonyymi

        Kuka puhuu?


    • Anonyymi

      Itse asiassa tuo singaporelainen tutkimus tutkii todellisuudessa pikemminkin varhaisen relapsin yhteyttä raskaan lääkityksen tarpeeseen kymmenen vuoden seurantajaksolla. Tutkijat tutkimuksessaan eivät tätä vaivaudu pohdiskelemaan, eikä heidän ehkä kannatakaan, jos haluavat vaalia hedelmällisiä suhteita rahoittajiinsa. He päin vastoin esittävät, että varhaisella relapsilla on kauas kantoisia seurauksia potilaiden ennusteeseen ja siksi lääkityksen lopettaminen ei kannata, vaikka heidän oma tutkimuksensa antaa olettaa, että lääkevieroituksen aiheuttama relapsi itse asiassa on yhteydessä raskaampaan lääkitykseen ja klotsapiinin käyttöön eli raskaampaan pitkäaikaislääkitykseen. Helsingin Sanomien amebat kuitenkin väittävät, että tämä tutkimus tutkii varhaisen lääkityksen lopettamisen yhteyttä psykoosisairauksien pitkäaikaisennusteeseen. Loppukaneetiksi voidaan vielä laittaa jo vitsiltä kuulostava Tiihosen hypoteesi, että syy miksi skitsofreenikot hyötyvät niin paljon pitkäaikaislääkityksestä saattaa johtua heidän rasva-aineenvaihdunnastaan löytyvistä poikkeamista. Jos klotsapiinilla vuosikausia elänyttä potilasta voidaan Tiihosen ja Hesarin amebojen mielestä kutsua varhain lääkityksen lopettaneeksi, niin tavallaan voihan se olla tottakin, että tällaisilta henkilöiltä tiettyjä rasva-aineenvaihdunnan poikkeamia löytynee. Ehkä Tiihosella on vain vähän erikoislaatuinen huumorintaju eikä hän olekaan niin älyllisesti vajaa, kuin hän välillä antaa olettaa.

    • Anonyymi

      Eiköhän rasva-aineenvaihdunnan hoidossa käytetä ihan eri lääkkeitä kuin neuroleptejä ?
      Klotsapiinin pitkäaikaiskäytössä tosin eteen tulee jossain vaiheessa statiinit, insuliinit, sydänlääkkeet ym.

      • Anonyymi

        Neuroleptit aiheuttavat rasva-aineenvaihdunnan häiriöitä, sehän se tässä vitsi olikin. Helsingin Sanomien artikkelissa kehitysvammainen psykiatrian tohtori, jolla on mm. usein vaikeuksia raportoida tutkimuksensa tulosten pohjalla toimivia taustamuuttujia, heittää naturalististen tutkimusten pohjalta hypoteesin, että skitsofrenia onkin kehollinen sairaus joka liittyy heillä havaittuihin rasva- ja sokeriaineenvaihdunnan poikkeavuuksiin. Älyltään amebatasolla operoivat toimittajatkin ilmeisesti pitävät Singaporessa tehtyä tutkimusta vakuuttavana näyttönä siitä, että nämä neuroleptit tosiaan korjaavat mahdollisesti jotain vielä hieman epämääräiseksi jääneitä skitsofreniaan liittyviä kehollisia puutostiloja vaikka kyseisessä tutkimuksessa "lääkityksen varhain keskeyttäneet" söivät ihan yhtä paljon lääkkeitä seurantajaksolla kuin lääkityt koehenkilöt. Relapsin saaneet ajettiin tietenkin takaisin lääkitykselle ja he söivät mahdollisesti jopa enemmän lääkkeitä kuin lääkitykselle satunnaistetut ja juuri varhainen relapsi ennusti heikkoa lopputulosta. Nämä massiivisesti ja pitkäaikaisesti lääkityt henkilöt ovat Hesarin vähämielisten amebojen mielestä lääkityksen varhain keskeyttäneitä ihmisiä.

        Kun näitä lääkkeet varhain jättäneitä ja heidän rasva-aineenvaihduntaansa tutkii, niin Tiihosen Jarikin löytää takuulla poikkeavuuksia rasva-aineenvaihdunnassa. Onneksi Helsingin Sanomien lukijoiden älykkyystaso ei ole liian korkea, niin he eivät helposti havaitse tekstissäkin ilmenevää professorin sisäistä kognitiivista dissonanssia joka liittyy neuroleptien aiheuttamaan dopamiinisupersensitiivisyyteen ja siihen paradoksiin, miten dopamiiniherkkyyttä lisäävät lääkkeet vähentäisivät potilaiden psykoosiherkkyyttä. Ainoa peruste millä noita lääkkeitä potilaille tyrkytetään on juuri se, että ne lyhytaikaisesti ovat tehokkaita salpaamaan dopamiinireseptoreja. Ilmaan hän heittää huvittavia kaukaa haettuja hypoteeseja skitsofreniasta kehollisena sairautena. Nuo hypoteesit ovat olleet ilmassa jo vuosikymmeniä, mutta edelleenkään ei ole mitään keinoa tunnistaa sellaista biologista sairausprosessia kuin skitsofrenia millään menetelmällä. Erään tutkimuksen mukaan jopa 70 % skitsofreniadiagnooseista on oikeita, joidenkin tutkimusten mukaan peräti 50 %, mitä se "oikea skitsofrenia" ikinä tarkoittaakaan. Kun on noin heikot diagnostiset välineet tunnistaa biologisia sairaustiloja, niin Tiihosena palaisin vielä tarkastamaan omia tutkimustementelmävalmiuksiaan ja pohtimaan, onko niissä sittenkin löydettävissä jotain puutteita.


    • Anonyymi

      Pitkäaikainen lääkehoito ja parempi toimintakyky...?
      Onnea heille, joilla se onnistuu tai on onnistunut.

      Itselläni on diagnosoitu psykoosisairaus kauan kauan sitten.
      Viimeinen psykoosi oli lähes 20 vuotta sitten.
      Silti minulle syötettiin psykoosilääkkeitä vielä yli 10 vuotta viimeisen psykoosin jälkeen.

      Kyllästyin itse niiden popsimiseen, ja lopetin pikkuhiljaa hitaasti, ilman vieroitusoireita.
      Lääkärit eivät olisi suostuneet lääkityksen lopettamiseen, perustuen siihen, että olisi kuulemma pitänyt syödä niitä ennaltaehkäisevästi.
      Kerroin kyllä oman mielipiteeni aika jämäkästi, enkä ole niihin pillereihin enää koskenut moneen vuoteen.

      Kirjoitin sen takia, että lääkkeitä syötettiin, kun tiesin mitä pahimmillaan voisi tapahtua, jos alkaisin uhmata lääkäriä, suurella todennäköisyydellä olisi ollut pakkohoito edessä.

      Jopa silloin, kun kerroin lääkärille lopettaneeni itse lääkkeen käytön, hän alkoi vihjata pakkohoidosta, hieman kiertäen tosin, eli epäili avohoidon riittämättömyyttä.

      Niin, siitä toimintakyvystä. Se on suurin piirtein pysynyt minulla kunnossa, eli kotihommat vielä pystyn tekemään, vaikka muuten olen fyysisesti huonona, esim. hermosto vioittunut.
      Kognitiiviset taidot minulla ovat heikentyneet jonkin verran, uuden oppiminen, muistaminen jne. on aika vaikeita.

      Pitäisin itseäni toimintakykyisenä, jos olisin kykeneväinen tekemään töitä, ja harrastamaan jotain edes vähän liikunnallista. Se vain ei ole enää mahdollista, mikä tässä kaikessa on mielestäni ikävin juttu.

      Ja tunnen, sekä olen tuntenut useampia pitkäaikaisesti lääkkeitä ( esim. klotsapiinia ) käyttäneitä, heistä yksikään ei ole työelämässä, osa asuu laitoksessa.

      Omaan kokemukseen ja näkemykseen perustuen en sanoisi, että pitkäaikaisilla lääkityksillä pysyisi kovin toimntakykyisenä.
      Kai sekin riippuu siitä kuka asian katsoo ja näkee mistäkin näkökulmasta, ja mitä se toimintakyky kenellekin merkitsee.

      Tutkijat katsovat omalta suunnaltaan näitäkin asioita, ja kokeneet katsovat ja tietävät omakohtaisen kokemuksen pohjalta.
      Kummat ovat enemmän oikeassa, se laittaa miettimään.

    • Anonyymi

      Pitkäaikaisilla lääkityksillä kannattaa opetella tekemään hauta-arkkuja

      • Anonyymi

        Samoin hankkia hyviä kavereita tuonpuoleisesta. Tietäähän sen. Sinne ollaan meikää heittämässä. Mutten ajatellu lähteä ilman pientä kahinaa. Oho. Mikäs se oli. Tuhma sana. Ui jui jui.

        Theresa USA:sta. Tosi hyvä juttelemaan...öm öm. Tässä maassa on vain yxi asia mistä keskustella. Lätkä. Pitäkää se mielessä psykoosipotilaat. Jos sun naamas ohittaa sun keskustelijan naaman ihmisten verkostoissa - - sitten sä voit sanoa "I far*ed this morning and it feld guud". Kaikki hohottaa! Ai mahtavaa!

        Jos oot mörön näköinen niinku erään 6. luokan koulukaverini mukaan mä oon, ylileveä kuljetus mulla nenän kohdalla, ei voi ees kusta muuntajaan, muuntaja kusee takaisin.


    • Anonyymi

      Suomi on siitä katala riitaisa maankolkka, että täällä saa olla vapaa vain yxinään omassa fantasiassaan. Täällä on kaikelle muulle jo määrätty pakkopaita. Ei mitään vapautta muualla. Sillä on tuurilla mahdollisuus selvitä kou-kou-Kapteeni Koukun laivasta. Muutan kommunismiin, heti kun oon tehny vallankumo - - kullin valo -- vallin kumo -- valtavan ku**in kommunistijohtajalle takapihalleni!

    • Anonyymi

      Omalla kohdallani mietin, voiko siinä olla syy lääkkeiden ottamiseen, ettei ole
      keppiä, porkkanaa, projektia
      on vain
      FlatOut Total Insanity, Dead or Alive 3, ja Fifa 15
      ...
      Sellaisia kilttejä ja fiksuja ihmisiä ei oikein ole
      Ilkeitä rohmuja vain.
      Entä jos tavaran kosketus rohmulle tuottaa ... heh he
      chaturbatessa on tavaraa, ja ihminen muka maxaa, Jeesus sentään
      Nyt nyt nyt.
      Kontenttia. sanois tampereentero, kun portsareilta
      köniin otti

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Hämeenlinnassa ammuttu poliisia!

      Alkaa olla Chigagon meininki! Kukas se on paukutellu?
      Hämeenlinna
      116
      5901
    2. TV-lääkäri Pippa Laukka ottaa kantaa kauneusleikkaushuhuihin: "Parikymppisenä olisi ehkä..."

      Pippa Laukka on 51-vuotias ja hyvässä kunnossa. Huhuja Laukan kauneusleikkauksista ja hiuslisäkkeistä on kiirinyt. Laukalla on hyvä vastaus epäilyksii
      Kotimaiset julkkisjuorut
      22
      3593
    3. Sofian uusi miesseuralainen

      Sofialla uusi miesseuralainen kun Stefan Isben kanssa Hangossa ja heppakisoissa, kukahan hän lienee?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      108
      2700
    4. Sofiaa hemmoteltu

      Upea kukkakimppu. Kyllä Therman osaa hemmotella rakastaan
      Kotimaiset julkkisjuorut
      225
      2664
    5. Minä tiedän

      Tiedän että kirjoitit tänne illalla ja että sinä tiedät minun vastanneen sinulle. Silti se ei muuta sitä että sinun on astuttava se askel minun suunt
      Ikävä
      82
      1594
    6. Gossip Mom, Maisa, tekisi mitä vaan

      …ettei ” mun elämä olis tällaista”. Niin varmasti. Ottaahan se päähän, kun kaasot miehineen, viettävät hulppeaa viikonloppua Tallinnassa. Mika Salohan
      Kotimaiset julkkisjuorut
      101
      1480
    7. Sä oot ihan hullu

      😅..🤣🤣.. Silti niin.. Mun😶..
      Ikävä
      59
      1244
    8. Uskallatko paljastaa

      mikä on saanut sinut etenkin viime aikoina pohtimaan että haluaisit tavata minut?
      Ikävä
      57
      1194
    9. Päätös epäasiallisesta käytöksestä

      otteita uusimmasta pöytäkirjasta: Judoliiton hallituksen tietoon saatetun ja useiden henkilöiden allekirjoittaman aineiston perusteella hallitus on to
      Judo
      40
      1187
    10. Hei Ohisalo, poliisi aloittaa yt-neuvottelut

      https://yle.fi/uutiset/3-12117065 Ns. poliisiministeriksi kutsuttavan sisäministerin vihreiden Ohisalon valtakaudella se nyt sitten tapahtui mitä kan
      Maailman menoa
      95
      1023
    Aihe