Suojeltujen vanhojen metsien

Olen samoillut metsiä hoidettuja ja hoitamattomia. Siis kaikkea näitä eläimiä on talousmetsissäkin ja enemmän. Vain sen takia, että vanha, heikosti kasvava ja elossa pysyvä kuiva suojelu metsä ei anna ruokaa eikä suojaakaan riittävästi eläimille tottahan ne sen tietää. Olin juuri viime viikolla eräässä tällaisessa hoitamattomassa, todella tihessä vanhassa kuusikossa. Ei siinä metsässä ollut aluskasvillisuutta juuri lainkaan, ei edes kitukasvusta sammalta. Ruskea neulasmatto peitti maan. Turhaa sieltä on eläinten ruokaa etsiä. Eikä ne sitä sieltä etsikään. Tikkalinnut viihtyvät ainoastaan rehevissä, hyvin käpyjä tuottavissa metsissä. Talousmetsiin jää lahopuuta hakkuiden jäljiltä todella paljon, mäntypistiäisten ym. puun tuholaisten syötäviksi. Siis kyllä luonnon kannalta olis tärkeintä ottaa vanhat kuolemassa olevat metsät talteen ja istuttaa uusi entistä ehompi tilalle. Se on oikeaa luonnon suojelua se.

Anonyymi kirjoitti:

Olen samoillut metsiä hoidettuja ja hoitamattomia. Siis kaikkea näitä eläimiä on talousmetsissäkin ja enemmän. Vain sen takia, että vanha, heikosti kasvava ja elossa pysyvä kuiva suojelu metsä ei anna ruokaa eikä suojaakaan riittävästi eläimille tottahan ne sen tietää. Olin juuri viime viikolla eräässä tällaisessa hoitamattomassa, todella tihessä vanhassa kuusikossa. Ei siinä metsässä ollut aluskasvillisuutta juuri lainkaan, ei edes kitukasvusta sammalta. Ruskea neulasmatto peitti maan. Turhaa sieltä on eläinten ruokaa etsiä. Eikä ne sitä sieltä etsikään. Tikkalinnut viihtyvät ainoastaan rehevissä, hyvin käpyjä tuottavissa metsissä. Talousmetsiin jää lahopuuta hakkuiden jäljiltä todella paljon, mäntypistiäisten ym. puun tuholaisten syötäviksi. Siis kyllä luonnon kannalta olis tärkeintä ottaa vanhat kuolemassa olevat metsät talteen ja istuttaa uusi entistä ehompi tilalle. Se on oikeaa luonnon suojelua se.

Lue lisää

Et edes tunnista ja näe kuin pienen osan eläimistä, suuri osa pieniä ja arkoja ei näe koskaan. Ei se edes ole vanhaa metsää jos tiheää, suuret puut kuihduttaa pienet alta ja tilalle kasvaa uutta vasta kun vanha puu kuolee. Vanhassa metsässä on kaiken ikäisiä ja -lajisia puita riippuen tietysti sijainnista ja maaperästä.

Kuvailemasi on hoitamaton talousmetsä, niissä on hankala liikkua ja kasvillisuus köyhää, vanha luonnonvarainen metsä on upea kokemus. Suojelualueita on paljon, mutta suuri osa soita tai Lapissa, e-Suomessa lehtoalueilla ei kovinkaan paljoa.

Anonyymi kirjoitti:

Et edes tunnista ja näe kuin pienen osan eläimistä, suuri osa pieniä ja arkoja ei näe koskaan. Ei se edes ole vanhaa metsää jos tiheää, suuret puut kuihduttaa pienet alta ja tilalle kasvaa uutta vasta kun vanha puu kuolee. Vanhassa metsässä on kaiken ikäisiä ja -lajisia puita riippuen tietysti sijainnista ja maaperästä.

Kuvailemasi on hoitamaton talousmetsä, niissä on hankala liikkua ja kasvillisuus köyhää, vanha luonnonvarainen metsä on upea kokemus. Suojelualueita on paljon, mutta suuri osa soita tai Lapissa, e-Suomessa lehtoalueilla ei kovinkaan paljoa.

Lue lisää

Varmasti sitä sinun kuvailemaasi luonnonvaraista metsää on joskus hoidettu ja harvennettu eli se on vanhaa talousmetsää. Jos se olisi aikoinaan jätetty hoitamatta, se olisi nyt melkoista ryteikköä.

Anonyymi kirjoitti:

Varmasti sitä sinun kuvailemaasi luonnonvaraista metsää on joskus hoidettu ja harvennettu eli se on vanhaa talousmetsää. Jos se olisi aikoinaan jätetty hoitamatta, se olisi nyt melkoista ryteikköä.

Lue lisää

Höpöhöpö, et tiedä ollenkaan miten luonnonvarainen metsä kasvaa.

Anonyymi kirjoitti:

Olen samoillut metsiä hoidettuja ja hoitamattomia. Siis kaikkea näitä eläimiä on talousmetsissäkin ja enemmän. Vain sen takia, että vanha, heikosti kasvava ja elossa pysyvä kuiva suojelu metsä ei anna ruokaa eikä suojaakaan riittävästi eläimille tottahan ne sen tietää. Olin juuri viime viikolla eräässä tällaisessa hoitamattomassa, todella tihessä vanhassa kuusikossa. Ei siinä metsässä ollut aluskasvillisuutta juuri lainkaan, ei edes kitukasvusta sammalta. Ruskea neulasmatto peitti maan. Turhaa sieltä on eläinten ruokaa etsiä. Eikä ne sitä sieltä etsikään. Tikkalinnut viihtyvät ainoastaan rehevissä, hyvin käpyjä tuottavissa metsissä. Talousmetsiin jää lahopuuta hakkuiden jäljiltä todella paljon, mäntypistiäisten ym. puun tuholaisten syötäviksi. Siis kyllä luonnon kannalta olis tärkeintä ottaa vanhat kuolemassa olevat metsät talteen ja istuttaa uusi entistä ehompi tilalle. Se on oikeaa luonnon suojelua se.

Lue lisää

Saman olen nähnyt ja marjattomuuden kokenut pystyyn kuivuneessa ryteikkömetsässä. Ei siellä ole hirviä, peuroja eikä kauriita näkynyt. Talvella jokunen jäniksen jälki. Tuollaisen ryteikön puolustajat täälläkin joitain periaatteessapuolustajia, jotka eivät Helsingin lähiöstä lähde tätä kohdetta tarkastelemaan, koska sen läheisyyteen pääsee vain autolla.

Sähköautoja ei ole ilman kaivoksia.

Anonyymi kirjoitti:

Sähköautoja ei ole ilman kaivoksia.

Siis ne pienet näkymättömät elikot elää vaan joittenkin mielikuvituksessa. Sen sijaan oikeat eläimet elää siellä missä niillä on ruokaa ja suojaa riittävästi . Se on nähty ja koettu lukemattomilla metsästys ja vaellus retkillä.

Anonyymi kirjoitti:

Siis ne pienet näkymättömät elikot elää vaan joittenkin mielikuvituksessa. Sen sijaan oikeat eläimet elää siellä missä niillä on ruokaa ja suojaa riittävästi . Se on nähty ja koettu lukemattomilla metsästys ja vaellus retkillä.

Lue lisää

Se oli eläintarha missä kävit, luonnossa näkee vain hyvin harvoja eläimiä, nehän karttaa ihmisiä.

Anonyymi kirjoitti:

Se oli eläintarha missä kävit, luonnossa näkee vain hyvin harvoja eläimiä, nehän karttaa ihmisiä.

Lapsesta asti metsässä liikkuneena olen harvoin tavannut lintuja suurempia eläimiä.
Niitten jätöksiä ja jälkiä kylläkin runsaasti.
Sekametsät ovat monipuolisimpia isompienkin nisäkkäiden asuinalueita johtuen tietysti ravintokasvien riittävyydestä ja myyrien ja jänisten runsaudesta esim.karhujen,. ilvesten, susien ja kettujen ravinnoksi.
Meitä luonnossa liikuvia on hyvin erilaisia henkilöitä. Jokaisella on omat havaintonsa ja motiivinsa metsässä kulkemisessa.

Anonyymi kirjoitti:

Sähköautoja ei ole ilman kaivoksia.

Osuit asian ytimeen.

Likaista vihreää energiaa
https://areena.yle.fi/1-50482461

Luonnon suojelualueilla pitäisi ehdottomasti kaatuneet puuryteiköt kerätä talteen ja hakkurin kautta lämpö laitoksille. Koska kaatuneet isot rungot vie kasvutilan aluskasvillisuudelta ja näin ollen se heikentää ja pienentää eläinten ruokamaita. Varsinkin pohjoisessa, jossa valtavat kaatuneet kelot makaavat vuosikymmeniä täysin muuttumattomina ja näin ollen peittävät alleen kymmeniä hehtaareja hyviä eläinten ruokamaita. Siis aivan hoopoa ja päätöntä hommaa.

Minusta "ilmastonmuutoksen" varjolla on käynnissä monen muotoista liiallisuuksiin menevää toimintaa.
Yksi sellainen on yletön innostus vanhojen metsien määrän kasvattamiseen..
Mielestäni nykyiset suojelualueet riittäisivät. Uusia ei ainakaan kuusivaltaisilla alueilla saisi tehdä mm. kirjanpainajatuhojen johdosta.
Mitä tapahtuu näillä vanhojen metsien alueella tulevaisuudessa.?. Ne kyllä sitoo hiiltä aluksi mutta viimeistään sadan vuoden päästä kasvu hiipuu .
Mikä on sitten tilanne jatkossa?
Kasvu pysähtyy ja lahoaminen alkaa. Eikö tämän lainen metsä muutu hiiltä päästäväksi .
Jos niitä olisi Suomessa paljon niin olisiko Suomi enää "Euroopan keuhkot"?

Anonyymi kirjoitti:

Minusta "ilmastonmuutoksen" varjolla on käynnissä monen muotoista liiallisuuksiin menevää toimintaa.
Yksi sellainen on yletön innostus vanhojen metsien määrän kasvattamiseen..
Mielestäni nykyiset suojelualueet riittäisivät. Uusia ei ainakaan kuusivaltaisilla alueilla saisi tehdä mm. kirjanpainajatuhojen johdosta.
Mitä tapahtuu näillä vanhojen metsien alueella tulevaisuudessa.?. Ne kyllä sitoo hiiltä aluksi mutta viimeistään sadan vuoden päästä kasvu hiipuu .
Mikä on sitten tilanne jatkossa?
Kasvu pysähtyy ja lahoaminen alkaa. Eikö tämän lainen metsä muutu hiiltä päästäväksi .
Jos niitä olisi Suomessa paljon niin olisiko Suomi enää "Euroopan keuhkot"?

Lue lisää

Vanhoissa metsissä vanhoja puita kuolee ja uusia kasvaa koko ajan, ei ne kerralla tuhoudu kuten aukkohakkuussa. Kyntäminen kaikkein järjettömintä, se taitaa onneksi olla vähentymässä, mutta tuhot näkyy kauan.

Anonyymi kirjoitti:

Vanhoissa metsissä vanhoja puita kuolee ja uusia kasvaa koko ajan, ei ne kerralla tuhoudu kuten aukkohakkuussa. Kyntäminen kaikkein järjettömintä, se taitaa onneksi olla vähentymässä, mutta tuhot näkyy kauan.

Lue lisää

Vanhan metsän kasvu ei sido sitä hiilimäärää joka lahoamiisen yhteydessä vapautuu.
Lisäksi aluskasvillisuutta ei ole muuta kuin sammalta joten marjamaita on turha etsiä. Sieniä sentään taitaisi löytyä.

Anonyymi kirjoitti:

Vanhoissa metsissä vanhoja puita kuolee ja uusia kasvaa koko ajan, ei ne kerralla tuhoudu kuten aukkohakkuussa. Kyntäminen kaikkein järjettömintä, se taitaa onneksi olla vähentymässä, mutta tuhot näkyy kauan.

Lue lisää

Vanhoissa tiheissä metsissä, taimet kehittyvät valon ja tilan puuttuessa todella hitaasti. Siis metrin mittaisen kuusen taimen ikä vanhassa kuusikossa voi hyvin olla 25 vuotta. Kun se hoidetussa taimikossa olis kasvanut 7 - 8 metriseksi. Ei kuivahko kitukasvuinen tiheä kuusikko mitään hiilidioksiidia tarvitse, eikä uutta happea tuota, kun ei se kasvakaan. Pitää antaa ja luoda puustolle hyvät kasvun edellytykset. Se on oikeaa luonnon ja metsän suojelua. Meille on annettu tehtäväksi viljellä ja varjella, niin metsää kun peltojakin ja koko luomakunta.

Anonyymi kirjoitti:

Vanhoissa tiheissä metsissä, taimet kehittyvät valon ja tilan puuttuessa todella hitaasti. Siis metrin mittaisen kuusen taimen ikä vanhassa kuusikossa voi hyvin olla 25 vuotta. Kun se hoidetussa taimikossa olis kasvanut 7 - 8 metriseksi. Ei kuivahko kitukasvuinen tiheä kuusikko mitään hiilidioksiidia tarvitse, eikä uutta happea tuota, kun ei se kasvakaan. Pitää antaa ja luoda puustolle hyvät kasvun edellytykset. Se on oikeaa luonnon ja metsän suojelua. Meille on annettu tehtäväksi viljellä ja varjella, niin metsää kun peltojakin ja koko luomakunta.

Lue lisää

Metsää voi verrata ihmisen hoitoon, onhan ihminen osa luontoa.
Jos ihmisen tukkaa ja kynsiä ei ikinä leikata. Eikä häntä ikinä pestä mistään paikasta, niin kyllä olis elämä tukalaa, täitä kirppuja ja muita väiveitä olis ihmistä järsimässä ja syömässä, no olishan se sitä luonnon monimuotoisuutta sitten vissiin. Jos ihminen joutuisi olemaan elämänsä niin ahtaasti ja hämärässä , että tuskin kääntymään pääsisi niin ei sekään hääviä olisi.
Siis jos metsää hoidetaan, se kasvaa hyvin, siellä kasvaa hyvin metsämaasta riippuen, niin mustikat, puolukat sienet ja muut metsän aluskasvit. Sekä eläimet niin näkyväiset kun näkymättömät, sekä runsaasti puhdasta uutta happea keuhkojemme tarpeisiin. Siis hoitamattomasta ryteiköstä ei niitä löydy. Hyvä kasvu vaatii hoidon lisäksi myös paljon hiilidioksiidia, vettä ja aurinkoa.

Anonyymi kirjoitti:

Vanhan metsän kasvu ei sido sitä hiilimäärää joka lahoamiisen yhteydessä vapautuu.
Lisäksi aluskasvillisuutta ei ole muuta kuin sammalta joten marjamaita on turha etsiä. Sieniä sentään taitaisi löytyä.

Lue lisää

Et ole koskaan vanhoissa metsissä käynytkään, niissä juuri on paljon marjoja, taimikoissa ei ole ja juuri kun ehtivät kasvaa, taas kaadetaan puut ja istutetaan uusi taimikko. Tiheässä taimikossa ei ole edes sieniä. Suojellussa metsässä lahopuut toimii ravinteena uusille, talousmetsässä joutuu lannoittamaan tai vähitellen humuskerros ohenee ja kasvu hidastuu.

Anonyymi kirjoitti:

Vanhoissa tiheissä metsissä, taimet kehittyvät valon ja tilan puuttuessa todella hitaasti. Siis metrin mittaisen kuusen taimen ikä vanhassa kuusikossa voi hyvin olla 25 vuotta. Kun se hoidetussa taimikossa olis kasvanut 7 - 8 metriseksi. Ei kuivahko kitukasvuinen tiheä kuusikko mitään hiilidioksiidia tarvitse, eikä uutta happea tuota, kun ei se kasvakaan. Pitää antaa ja luoda puustolle hyvät kasvun edellytykset. Se on oikeaa luonnon ja metsän suojelua. Meille on annettu tehtäväksi viljellä ja varjella, niin metsää kun peltojakin ja koko luomakunta.

Lue lisää

Höpöhöpö, suojellussa metsässä ne kasvaa juuri oikeaan tahtiin luonnollisesti, talousmetsien riu'ut kaatuu myrksyssäkin heti, lumet katkoo latvat ja tuholaiset tekee tuhojaan. Niitä sinun tiheitä kuusikkoja on vain hoitamattomissa talousmetsissäsi. Ihan samalla tavalla täälläkin kuin sademetsissä luonto, eläimet ja metsät voi parhaiten ellei ihmiset sekaannu. Tsernobylin ympäristössäkin luonto kukoistaa ja eläimiä valtavasti kun ihmiset häipyi.

Anonyymi kirjoitti:

Metsää voi verrata ihmisen hoitoon, onhan ihminen osa luontoa.
Jos ihmisen tukkaa ja kynsiä ei ikinä leikata. Eikä häntä ikinä pestä mistään paikasta, niin kyllä olis elämä tukalaa, täitä kirppuja ja muita väiveitä olis ihmistä järsimässä ja syömässä, no olishan se sitä luonnon monimuotoisuutta sitten vissiin. Jos ihminen joutuisi olemaan elämänsä niin ahtaasti ja hämärässä , että tuskin kääntymään pääsisi niin ei sekään hääviä olisi.
Siis jos metsää hoidetaan, se kasvaa hyvin, siellä kasvaa hyvin metsämaasta riippuen, niin mustikat, puolukat sienet ja muut metsän aluskasvit. Sekä eläimet niin näkyväiset kun näkymättömät, sekä runsaasti puhdasta uutta happea keuhkojemme tarpeisiin. Siis hoitamattomasta ryteiköstä ei niitä löydy. Hyvä kasvu vaatii hoidon lisäksi myös paljon hiilidioksiidia, vettä ja aurinkoa.

Lue lisää

Kummallista miten luonnossa eläimet pysyy puhtaina, mutta navetassa on paksut lantapanssarit, sorkat kasvaa liikaa ellei leikata, luonnossa eivät tarvitse leikkaamista. Alkuasukkaat ovat terveitä, hoikkia ja kauniita, mutta kun "sivistys" saavuttaa niin läskistyvät ja tulee kaikki elintasosairaudet, monet kansat kuoleet sukupuuttoon tartutettujen sairauksien takia ja pilattu elinmahdollisuudet. Alkuasukkaat osaa elää sovussa luonnon kanssa, tukijullit tuhoaa kaiken ja ovat itse läskejä ja kaikkein sairaimpia.

Anonyymi kirjoitti:

Kummallista miten luonnossa eläimet pysyy puhtaina, mutta navetassa on paksut lantapanssarit, sorkat kasvaa liikaa ellei leikata, luonnossa eivät tarvitse leikkaamista. Alkuasukkaat ovat terveitä, hoikkia ja kauniita, mutta kun "sivistys" saavuttaa niin läskistyvät ja tulee kaikki elintasosairaudet, monet kansat kuoleet sukupuuttoon tartutettujen sairauksien takia ja pilattu elinmahdollisuudet. Alkuasukkaat osaa elää sovussa luonnon kanssa, tukijullit tuhoaa kaiken ja ovat itse läskejä ja kaikkein sairaimpia.

Lue lisää

Onhan alkuasukkaittenkin elin ikä noussut ja lapsikuolleisuus vähentynyt huomattavasti, kun on otettu oikeita asioita käyttöön. Kommenteista päätellen, ainakin osa porukasta ei luonnossa juurikaan liiku, eikä marjojen keräily metsistä kiinnosta. Kun niin vähillä tiedoilla ja jos jotain tietoa on, niin sekin on hyvin pitkälti mielikuvituksen tuotetta. Kyllä marjat jäis saamatta, jos ei olis hoidettuja pulukkakankaita ja hoidettuja mustikka tyypin metsäalueita.

Anonyymi kirjoitti:

Onhan alkuasukkaittenkin elin ikä noussut ja lapsikuolleisuus vähentynyt huomattavasti, kun on otettu oikeita asioita käyttöön. Kommenteista päätellen, ainakin osa porukasta ei luonnossa juurikaan liiku, eikä marjojen keräily metsistä kiinnosta. Kun niin vähillä tiedoilla ja jos jotain tietoa on, niin sekin on hyvin pitkälti mielikuvituksen tuotetta. Kyllä marjat jäis saamatta, jos ei olis hoidettuja pulukkakankaita ja hoidettuja mustikka tyypin metsäalueita.

Lue lisää

Onhan niin että joillekin joku asia on pinttynyt niin syvälle ettei sitä saa kirveelläkään oikaistua vaikka se olisi kuinka paljon väärin.

Väännän asian uudelta kantilta rautakangella eli METSÄSSÄ::
-mikä kasvaa eniten niin se yhteyttää eniten
--mikä yhteyttää eniten se myös sitoo hiiltä eniten.
Eli metsä joka kasvaa eniten niin se myös sitoo hiiltä eniten.
-Siten parhaiten metsä yhteyttää, kasvaa ja sitoo hiiltä 30 - 60 vuoden iässä.
60 vuoden jälkeen kasvu hidastuu mutta tukkipuuosuuden kasvun takia se kannattaa kasvattaa ainakin parikymmentä vuotta.

Anonyymi kirjoitti:

Vanhoissa metsissä vanhoja puita kuolee ja uusia kasvaa koko ajan, ei ne kerralla tuhoudu kuten aukkohakkuussa. Kyntäminen kaikkein järjettömintä, se taitaa onneksi olla vähentymässä, mutta tuhot näkyy kauan.

Lue lisää

Itsestään kuolevien hoitamattomien vanhojen metsien uusiutuminen on todella hidasta. Varjoisessa vanhassa kuusikossa, metrin mittainen kuusen taimi on kasvanut jo 25 vuotta, ku se samassa ajassa hoidetussa taimikossa on kasvanut jo lähes kymmen metriseksi. On siinä hiilen sidonnalla iso ero.

Anonyymi kirjoitti:

Onhan alkuasukkaittenkin elin ikä noussut ja lapsikuolleisuus vähentynyt huomattavasti, kun on otettu oikeita asioita käyttöön. Kommenteista päätellen, ainakin osa porukasta ei luonnossa juurikaan liiku, eikä marjojen keräily metsistä kiinnosta. Kun niin vähillä tiedoilla ja jos jotain tietoa on, niin sekin on hyvin pitkälti mielikuvituksen tuotetta. Kyllä marjat jäis saamatta, jos ei olis hoidettuja pulukkakankaita ja hoidettuja mustikka tyypin metsäalueita.

Lue lisää

Juu, alkuasukkailla hoidetaan sivistyksen tuomia sairauksia ja maataan vanhoina sairaalassa ylipainoisena ja liikuntakyvyttömänä. Parempi olisi elää mahdollisimman pitkään hoikkana ja terveenä terveellisellä ruualla ja alkuasukkailla on jopa lääkkeitä mitä ei ole kehittyneissä maissa. Esim ylipainon, alkoholismin ja liikunnan puutteen takia kuolee kehittyneissä maissa paljon enemmän jo nuorina.

Anonyymi kirjoitti:

Onhan niin että joillekin joku asia on pinttynyt niin syvälle ettei sitä saa kirveelläkään oikaistua vaikka se olisi kuinka paljon väärin.

Väännän asian uudelta kantilta rautakangella eli METSÄSSÄ::
-mikä kasvaa eniten niin se yhteyttää eniten
--mikä yhteyttää eniten se myös sitoo hiiltä eniten.
Eli metsä joka kasvaa eniten niin se myös sitoo hiiltä eniten.
-Siten parhaiten metsä yhteyttää, kasvaa ja sitoo hiiltä 30 - 60 vuoden iässä.
60 vuoden jälkeen kasvu hidastuu mutta tukkipuuosuuden kasvun takia se kannattaa kasvattaa ainakin parikymmentä vuotta.

Lue lisää

Ei suojeltuja metsiä pidekään vain hiilidioksidin sitomisen takia vaan luonnon monimuotoisuuden. Silloinhan kaikki suotkin pitäisi kuivattaa ettei vapautuisi metaania ja kasvaisi puut paremmin, soita halutaan suojella koska siellä on oma kasvisto ja eläimet. Koska soita on Suomessa valtavasti, niitä ei minusta kannattaisi soistaa enää turpeennoston jälkeen, ainakaan kaikkia.

Anonyymi kirjoitti:

Itsestään kuolevien hoitamattomien vanhojen metsien uusiutuminen on todella hidasta. Varjoisessa vanhassa kuusikossa, metrin mittainen kuusen taimi on kasvanut jo 25 vuotta, ku se samassa ajassa hoidetussa taimikossa on kasvanut jo lähes kymmen metriseksi. On siinä hiilen sidonnalla iso ero.

Lue lisää

Olet oikeassa, kestää kauan ennen kuin hoitamaton talousmetsä muttuu upeaksi luonnonmetsäksi ja luonnossa suuri osa niistä miljoonista itäneistä siemenistä kuuluukin kuihtua pois, eivät kasva edes metrisiksi kun suuret puut varjostaa ja hirvetkin syö niitä taimia. On se vaan hienoa kun on paljon eri puulajeja pelkän kuusen sijaan, samoin erilaista aluskasvillisuutta ja eläimiä.

Metsässä on metsän eläimet, eivät ne kysy onko. Metsä suojeltu vai suojelematon. Eläimet viihtyvät niissä metsissä ja maisemissa, missä niillä on hyvät ruokamaat ja suojaa. Sellaiset metsiköt, joiden puusto on hyvässä kasvussa, niiden aluskasvillisuus kasvaa myös hyvin sammaleet kanervat heinäkasvit ja mustikat puolukat ym. Metsän eläimet suosivat myös alueita, joissa on monen ikäisiä alueita, taimikoista tukkimetsään. Onneksi meillä Suomessa metsät on suurimmaksi osaksi talousmetsiä. Niin kauan kun näin on, meillä on marja ja riistamaat turvattu.

Ei kaikki sentään ole vielä tehometsiä missä ei kasva marjoja ja vain honteloita puita myrskyn kaadettavaksi 😁

Näissä ns. suojeluasioissa on mukana kaikenlaisia vouhakkeita jotka ovat normaalista elämästä ulkona ja myös jotkut erilaisten päihteiden vietävissä. Mutta "asiantuntijaa" luonnon suhteen heidän pitää eikkiä vaikka väkisin. Siinä sitten joskus syntyy kitkaa normaalien veronmaksajien kanssa.