Painovoima

No jos siihen 2 g hauliin vaikutaa maan vetovoimaa vastaan 90 asteen suunnassa tuo voima, niin minkä matkan lyijyhauli siirtyy kohti lyijykuulaa?

Anonyymi kirjoitti:

No jos siihen 2 g hauliin vaikutaa maan vetovoimaa vastaan 90 asteen suunnassa tuo voima, niin minkä matkan lyijyhauli siirtyy kohti lyijykuulaa?

Taitaa olla alkeetkin vielä opiskelun alkutaipaleella.
Sivuttaisvoiman ja pystyvoiman suhde on langan sivuttaiskulman tangentti, valitse langan pituus ja yritä sinnikkäästi opetella lisää fysiikan alkeita.

Anonyymi kirjoitti:

Taitaa olla alkeetkin vielä opiskelun alkutaipaleella.
Sivuttaisvoiman ja pystyvoiman suhde on langan sivuttaiskulman tangentti, valitse langan pituus ja yritä sinnikkäästi opetella lisää fysiikan alkeita.

Lue lisää

Jos sulla ei ole alkeetkaan hallussa, jätä vastaaminen suosiolla muille!

Anonyymi kirjoitti:

Jos sulla ei ole alkeetkaan hallussa, jätä vastaaminen suosiolla muille!

Jotain vikaa edellisessä, vai trollaatko vain nautinnosta saada vitt,ila jollekin ?

Tuollaisissa kokeissa kun mitataan todella pieniä voimia, on otettava huomioon kaikki muutkin todella pienet voimat.
Staattinen sähkö ja vaikka kappale olisi maadoitettu, niin virtaa kulkee jatkuvasti ja synnyttää magneettikentän.
Staattinen sähkö ja magneetti kenttä taas reagoi maan magneettikentän kanssa ja ympärillä olevien varauksellisten hiukkasten kanssa.
Todella pieniä voimia, mutta samalla suuria voimia noihin mitattuihin voimiin verrattuna.

Ilmassa on jatkuvasti elektroneja ja niiden aiheuttama potentiaaliero saa ne liikkumaan ja virtaamaan ja vetämään toisiaan puoleensa tai hylkimään toisiansa.
kun elektroni koskettaa palloa joka on kytkettynä toiseen palloon, tulee pallojen välille potentiaaliero ja nämä tuppaavat tasaantumaan.
Elektroni lähtee liikkumaan kohti "alempaa sähköpainetta" liikkuessaan se aiheuttaa magneettikentän. magneettikenttä reagoi magneettikenttään, sähkökenttään, metalleihin ym.
Kyse on pienistä voimista, mutta ne voimat ovat olemassa ja vaikuttavat.

Pienen pieniä voimia mitattaessa tulee ottaa huomioon pienen pienet häiriövoimatkin.
Joku pieni ilmavirtauskin on jo moninkertainen voima siihen voimaan verrattuna mitä yritetään mitata.

Tilassa jossa mitataan ei saisi edes kävellä lähistöllä.
sähköjohtojakaan ei saa olla lähistöllä eikä mitään metalleja.
jonkun muuntajan taikka sähkölinjan aiheuttama magneettikenttäkin lähistöllä jo indusoi lyijyyn pyörrevirtoja joilla on vaikutusta.

Anonyymi kirjoitti:

Tuollaisissa kokeissa kun mitataan todella pieniä voimia, on otettava huomioon kaikki muutkin todella pienet voimat.
Staattinen sähkö ja vaikka kappale olisi maadoitettu, niin virtaa kulkee jatkuvasti ja synnyttää magneettikentän.
Staattinen sähkö ja magneetti kenttä taas reagoi maan magneettikentän kanssa ja ympärillä olevien varauksellisten hiukkasten kanssa.
Todella pieniä voimia, mutta samalla suuria voimia noihin mitattuihin voimiin verrattuna.

Ilmassa on jatkuvasti elektroneja ja niiden aiheuttama potentiaaliero saa ne liikkumaan ja virtaamaan ja vetämään toisiaan puoleensa tai hylkimään toisiansa.
kun elektroni koskettaa palloa joka on kytkettynä toiseen palloon, tulee pallojen välille potentiaaliero ja nämä tuppaavat tasaantumaan.
Elektroni lähtee liikkumaan kohti "alempaa sähköpainetta" liikkuessaan se aiheuttaa magneettikentän. magneettikenttä reagoi magneettikenttään, sähkökenttään, metalleihin ym.
Kyse on pienistä voimista, mutta ne voimat ovat olemassa ja vaikuttavat.

Pienen pieniä voimia mitattaessa tulee ottaa huomioon pienen pienet häiriövoimatkin.
Joku pieni ilmavirtauskin on jo moninkertainen voima siihen voimaan verrattuna mitä yritetään mitata.

Tilassa jossa mitataan ei saisi edes kävellä lähistöllä.
sähköjohtojakaan ei saa olla lähistöllä eikä mitään metalleja.
jonkun muuntajan taikka sähkölinjan aiheuttama magneettikenttäkin lähistöllä jo indusoi lyijyyn pyörrevirtoja joilla on vaikutusta.

Lue lisää

Siksipä ko. koe on melko yleinen fysiikan labroissa eri koulutusasteissa. Siinähän oppii ottamaan huomioon ja eliminoimaan ulkoiset mittausta ja tuloksia häiritsevät seikat.

Sinänsä se, että massaiset kappaleet vetävät toisiaan puoleensa on vedenpitävästi todettu jo satojen vuosien ajan.

Kollimaattori kirjoitti:

Siksipä ko. koe on melko yleinen fysiikan labroissa eri koulutusasteissa. Siinähän oppii ottamaan huomioon ja eliminoimaan ulkoiset mittausta ja tuloksia häiritsevät seikat.

Sinänsä se, että massaiset kappaleet vetävät toisiaan puoleensa on vedenpitävästi todettu jo satojen vuosien ajan.

Lue lisää

Taitaa selvitä asia luotettavammin laskemalla kuin empiirisellä tutkimuksella.

Anonyymi kirjoitti:

Taitaa selvitä asia luotettavammin laskemalla kuin empiirisellä tutkimuksella.

Siispä lyijyhauli jota roikotetaan jyrkänteeltä merenrannalla.
Siihen kohdistuu länsipuolelta vain kaasun aiheuttama vatovoima ja itäpuolelta maata, soraa metalli ym 200 KM paksuudelta ja massa ja täten gravitaatiovoima on miljoonia jopa miljardeja kertoja suurempi kuin tuolla laitteella kokeissa osoitetaan.
Eikö se saisi pienen haulin jo hiukan liikkumaan jyrkännettä kohti?
Varsinkin jos käytettäisiin samaa mittalaitetta, niin eikö sillä huomattaisi asia helposti, sillä ne teorian mukaan vaikuttavat voimat ovat sellaisessa kokeessa moninkertaiset.

Kollimaattori kirjoitti:

Siksipä ko. koe on melko yleinen fysiikan labroissa eri koulutusasteissa. Siinähän oppii ottamaan huomioon ja eliminoimaan ulkoiset mittausta ja tuloksia häiritsevät seikat.

Sinänsä se, että massaiset kappaleet vetävät toisiaan puoleensa on vedenpitävästi todettu jo satojen vuosien ajan.

Lue lisää

Jos teen kokeen samalla laitteella jyrkänteen reunalla.
Mikä on tulos pallolla ja ilman palloa taikka jyrkänne pallon tilalla, taikka pallo jyrkänteen sisällä taikka jyrkänteen kokoinen pallo?

Jyrkänteen aiheuttama vetovoima on paljon suurempi kuin sen pallon aiheuttama voima joka on mitattu jo satoja vuosia sitten.

Joten......

Anonyymi kirjoitti:

Jos teen kokeen samalla laitteella jyrkänteen reunalla.
Mikä on tulos pallolla ja ilman palloa taikka jyrkänne pallon tilalla, taikka pallo jyrkänteen sisällä taikka jyrkänteen kokoinen pallo?

Jyrkänteen aiheuttama vetovoima on paljon suurempi kuin sen pallon aiheuttama voima joka on mitattu jo satoja vuosia sitten.

Joten......

Lue lisää

Sinun kannattaa tutustua myös 1700-luvun Schiehallionin kokeeseen, jossa mitattiin ei jyrkänteen, vaan vuoren massan aiheuttaman sivusuuntaisen vetovoiman komponentin suuruutta.

https://en.wikipedia.org/wiki/Schiehallion_experiment

Joten...

Anonyymi kirjoitti:

Siispä lyijyhauli jota roikotetaan jyrkänteeltä merenrannalla.
Siihen kohdistuu länsipuolelta vain kaasun aiheuttama vatovoima ja itäpuolelta maata, soraa metalli ym 200 KM paksuudelta ja massa ja täten gravitaatiovoima on miljoonia jopa miljardeja kertoja suurempi kuin tuolla laitteella kokeissa osoitetaan.
Eikö se saisi pienen haulin jo hiukan liikkumaan jyrkännettä kohti?
Varsinkin jos käytettäisiin samaa mittalaitetta, niin eikö sillä huomattaisi asia helposti, sillä ne teorian mukaan vaikuttavat voimat ovat sellaisessa kokeessa moninkertaiset.

Lue lisää

Kannattaako luotilangalla mittailla massiivisten betonirakenteiden pystysuoruutta jos betonin massa vetää luotipainoa puoleensa. Ainakin hyvä selitys jos betoniseinä ei ole ihan pystysuorassa. :)

Kollimaattori kirjoitti:

Sinun kannattaa tutustua myös 1700-luvun Schiehallionin kokeeseen, jossa mitattiin ei jyrkänteen, vaan vuoren massan aiheuttaman sivusuuntaisen vetovoiman komponentin suuruutta.

https://en.wikipedia.org/wiki/Schiehallion_experiment

Joten...

Lue lisää

Nyt sitten satoja vuosia myöhemmin voitaisiin suorittaa koe uudestaan modernilla tarkemmalla tekniikalla ja tiedoilla.

Anonyymi kirjoitti:

Nyt sitten satoja vuosia myöhemmin voitaisiin suorittaa koe uudestaan modernilla tarkemmalla tekniikalla ja tiedoilla.

Miksi? Se koe kun ei antaisi mitään lisäarvoa verrattuna siihen tietoon, joka jo saadaan gravitaatiokenttää mittaavien satelliittien avulla.

https://arstechnica.com/science/2019/07/satellites-play-chase-to-measure-gravity-achieve-picometer-accuracy/

Anonyymi kirjoitti:

Nyt sitten satoja vuosia myöhemmin voitaisiin suorittaa koe uudestaan modernilla tarkemmalla tekniikalla ja tiedoilla.

Tätä koetta toistetaan yhä uudelleen ja uudelleen jo fysiikan opiskelijoiden labroissa. Valmiita mittalaitteita on myytävänä, mutta tietysti puristi proffa voi käskeä poloista opiskelijaa tekemään paperinsa 1700-luvun menetelmillä... ; )

Mistä tulee käsitys fysiikan kokeiden olevan jotenkin ainutkertaisia? Tieteen perusasioihinhan kuuluu, että teorian esittäjän on osoitettava koetulostensa lisäksi myös käytetty tutkimusmenetelmä, ja kuka tahansa vastaavilla välineillä ja taidoilla varustautunut voi toistaa kokeen saadakseen saman tuloksen.

Tieteeseen kuuluu epäily, falsifioitavuus, todistettavuus ja toistettavuus. Ainutkertaisessa ilmiössä, kuten ns. "ihmeissä" ei ole mitään tutkittavaa: silminnäkijäkertomukset ja mahdolliset kuvatodisteet voidaan rekisteröidä jälkipolville mahdollisimman luotettavassa muodossa ja siinäpä se.