Suurien asioiden äärellä ollaan taas kerran. Oman pienuuteni (en tarkoita fyysistä) olen huomannut jälleen aika karulla tavalla. Minulla ei ole tarvetta olla näkyvä ja pidetty, mikä toisaalta edesauttaa sitä etten ole näkyvä ja pidetty. Kuitenkin ajoittain havahdun siihen, miten kaipaisin että joku välittäisi minusta. Sillä tavalla, että halaisi minua ja rutistaisi.
Puolisoni saa huomiota uskomattoman monelta ihmiseltä, häntä kaivataan ja hän kaipaa muita. Minusta ei kukaan ole huolissaan. En ole mitään. Minusta puhutaan paljon paskaa, suurin osa on muunneltua totuutta, josta tulee totta kun tarpeeksi moni nielee sen totena. Se kuva mikä ulkopuolisilla on minusta, on varmasti inhottava - veikkaisin. Harva pääsee kuitenkaan tutustumaan minuun niin hyvin ja niin lähelle, että tietäisi minusta kaiken. Moni ei tunne minua lainkaan. Jos minusta saa ystävän ja luottamukseni ansaitsee, niin se on silloin ikuista.
Olisin vähään tyytyväinen, mutta vähät siitä
Anonyymi
0
149
Luetuimmat keskustelut
- 2341997
Nanna hakkasi Martinan aivot tuusan nuuskaksi!!!
Ihme jos Martina pystyy muodostaa järkeviä lauseita tämän nyrkkisateen jälkeen. Ottelupalkkio tuli, tajunta meni.2601164- 201005
Vaikea löytää samantyylistä miestä
Nyt on pakko avautua. Onko ketään muuta jonka on yksinkertaisesti todella vaikeaa löytää samanhenkistä kumppania kuin i125696- 38689
Martina ja Muhis
Aamulenkillä yhdessä valmistautumassa suuren päivään,toivottavasti heräsivät toistensa viekusta.Ihana pariskunta❤224658Rasismi ahdistaa.
Tapasin baarissa oikein lupsakan oloisen miehen, mutta arvomaailma on hyvin erilainen omani kanssa. Hän käyttää n-sanaa201597- 51445
- 38428
Olenkohan tunteideni kanssa yksin?
Salaa toivon, että sinä nainen luotat minuun niin paljon, että uskaltaisit lähentyä kanssani, vaikka tämä on vähän kiell42412