Kun en oo saanu elämässä mitään aikaan. kohta täytän 30 ja edelleen asun samassa kimppakämpässä, kuin kymmenen vuotta sitten. Tässä on asunu 1-2 muuta mutta kukaan ei yli vuotta. Mun huone on 10 neliöö ja ainoo mun omaisuus on vaatteet, kännykkä ja läppäri. On mulla pari kaveria, joita nään kerran kuussa ja sitten äiti ja veli joita samoin. Ja kummitätiä kerran vuodessa. Mutta ketään naispuolista kaveria ei oo. Käyn kyllä ihan säännöllisesti töissä, mutta muuten ei elämässä mitään tapahdu. On aika vaikee löytää puolisoa, kun painaa vain 60 kg ja yhtään ei kestä alkoholia juoda. Tunto aistikin on niin herkkä, että esim. farkut tuntuu kuin peltiä ja yleensä mulla on vaan huppari ja kollarit. Oon kuitenkin ihan siisti ja käyn parturissa ja hyvä laatuisia vaatteita ja kenkiä käytän. Aika turhalta tää elämä tuntuu, vaikka ei tästä tietenkään haittaa oo verrattuna siihen jos ois kauheen iso talo, iso tehokas auto ja kymmenen lasta, niin aika kuormitus ois ympäristölle. Mulle riittäs ihan hyvin pari lasta. Mutta pitäis kuitenkin puoliso saada ensin ja se on tässä pysähtyneessä tilanteessa tosi vaikee. Ja mitä järkee ois muutta esim. yksiöön, kun kuitenkin pitää muuttaa isompaan viimestään kun lapset syntyy. Oon mä pikkuhiljaa saanu elämää eteenpäin. Oon ostanu uuden leveemmän sängyn ja käskin viedä vuokraisännän sen loppuun nukutun sängyn pois. Sitten ostin vaatekaapin tähän huoneeseen, kun ennen piti pitää vaatteet eteisen komerossa, ja ikävä alasti mennä hakeen niitä sieltä tälläsessä yhteisasumisessa. Laitoin siihen eteisen komeroon sitten isä vainaan kirjoja ja valokuvaustarvikkeita, mitä olin saanu perinnöksi, kun sen komeron käyttö kuitenkin tähän sopimukseen kuulu. Toi olikin ainoo harrastus ikinä mikä mulla on ollu, kun innostuin ottamaan vanhalla filmikameralla mustavalkosia kuvia ja kehitin niitä ite. Täällä oli kauhee purkubuumi ja sain kuvattua monta taloo ennen kun ne purettiin. Ja töiden kautta sain avaimii, että mulla on sisäkuviakin ja nyt suurennettuna tossa huoneen seinällä. Kesällä mä oon kyllä tosi paljon ulkona ja käyn juoksemassa, mutta nyt on syksy ja taas koko päivä tässä samassa huoneessa. Seuraavaks ois tarkotus ostaa uus työtuoli ja isompi näyttö tähän koneeseen, mutta siinä ne mun tulevaisuuden suunnitelmat sitten on.
Mitä pitäis tehdä
Anonyymi
1
117
Vastaukset
- Anonyymi
Hyviä jutuja löytyi kuitenkin elämästäsi.Pukeudu niin kuin haluat.Olet sosialinen mutta et arvosta itse itseäsi.Sosialisutesi tulee esin asut kimppa kämpässä,ei hävettävä asia. Menen johonkin paikakuntasi ilmasen ryhmän ,niitä o kivoja Punanen risti, diakonisalaitos asukas talot.Tapaat usia ihmisiä ja ottavat sinut vastaan selaisena kun olet olit tyttö tai poika.Mies tai nainen.Etsimällä rakaus ei löydy.se vaan tulee joskus ajalaan.terv.aikuinen nainen itä-Hesasta
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1706604
- 594492
Etsin vastaantulevista sua
Nyt kun sua ei oo, ikävöin sua niin v*tusti. 😔Jokaisesta etsin samoja piirteitä, samantyyppistä olemusta, samanlaista s283168- 612997
Kaikesta muusta
Mulla on hyvä fiilis. Mä selviän tästä ja sit musta tulee parempi ihminenkin. Ainut, mitä mun pitää nyt välttää on se ko161905- 151574
Tekis mieli lähestyä sua
Mutta pelkään että peräännyt ja en haluis häiritä sua... En tiedä mitä tekisin olet ihana salaa sua rakastan...💗271566Ajatteletko koskaan
Yhteisiä työvuosia ja millaista silloin oli? Haluaisin palata niihin vuosiin 🥹381505- 341359
T, miten mun pitäis toimia
Olen niin toivottoman ihastunut suhun...ollut jo liian,monta,vuotta. Lähestynkö viestillä? Miten? Sun katse...mä en kest471283