Mitä tietoisuus on?

"kyky reagoida ärsykkeeseen"

tarkoittaa ihmisellä temperamenttia, joka on monin osin synnynnäistä. Temperamenttinen ihminen reagoi joko sisäisesti tai ulkoisesti voimallisesti ärsykkeeseen. Aistiyliherkillä ihmisillä tämä reagointivoima ärsykkeeseen on kaikkein suurin. Tämä ei välttämättä näy ulkoisena käyttäytymisenä, mutta aiheuttaa vähintäänkin voimakaan reaktion aivoissa.

Myös luovat ihmiset reagoivat voimallisesti ärsykkeeseen, koska luovien ihmisten aivoissa kaikki informaatio liittyy kaikkeen muuhun informaatioon.

Pelkkä laakea tasainen tausta on liian yksinkertainen rakenne pystyäkseen olemaan tietoinen.
Tarvitaan n. 100 miljardia neuronia jotka jatkuvasti lähettävät ja vastaanottavat impulsseja.

Kommentoija on asian ytimessä, kunhan vain jättää rohkeasti pois sanan "kenties".

Eksistentialismissa lähtökohta on, että 'dasein'ia ei voi selittää millään toisella. Se ei kuitenkaan "vain ole olemassa", kuten kommentoija otaksuu. Dasein on perusta olemassa olemiselle. Kaiken olevan voi sanoa olevan suhteessa 'dasein'iin.

PS. Dasein voi suomentaa täälläoloksi.

PS2. Pitää siis tavallaan kääntää ajattelunsa titoisuuden olemuskesta toisinpäin kuin ensiksi siitä tulee ajatelleeksi.

Anonyymi kirjoitti:

Kommentoija on asian ytimessä, kunhan vain jättää rohkeasti pois sanan "kenties".

Eksistentialismissa lähtökohta on, että 'dasein'ia ei voi selittää millään toisella. Se ei kuitenkaan "vain ole olemassa", kuten kommentoija otaksuu. Dasein on perusta olemassa olemiselle. Kaiken olevan voi sanoa olevan suhteessa 'dasein'iin.

PS. Dasein voi suomentaa täälläoloksi.

PS2. Pitää siis tavallaan kääntää ajattelunsa titoisuuden olemuskesta toisinpäin kuin ensiksi siitä tulee ajatelleeksi.

Lue lisää

"Eksistentialismissa lähtökohta on, että 'dasein'ia ei voi selittää millään toisella."

Tuo ei voi olla mikään lähtökohta, vaan kyseinen asia pitää pystyä perustelemaan. Jos sitä ei kyetä perustelemaan, on kyseessä virheellinen väite.

Anonyymi kirjoitti:

"Eksistentialismissa lähtökohta on, että 'dasein'ia ei voi selittää millään toisella."

Tuo ei voi olla mikään lähtökohta, vaan kyseinen asia pitää pystyä perustelemaan. Jos sitä ei kyetä perustelemaan, on kyseessä virheellinen väite.

Lue lisää

Tieteessä kaikki perusoletukset ovat aina vankasti perusteltuja.
Esim. suhteellisuusteorian kaavat ovat perusoletuksia joita ei voi selittää millään muilla teorioilla, mutta niihin kuitenkin uskotaan koska ne pystytään varmistamaan empiirisillä tutkimuksilla.

Sen sijaan jotain sellaista ei voi olettaa perusoletukseksi joka on empiiristen tutkimusten vastainen väite, esim. "tietoisuus on olemassa itsestään ilman aivokemiaa" kuten eksistentialistit väittävät, vaikka kaikki aivokuvantamistutkimukset osoittavat ko. väitteen olevan väärä.

Anonyymi kirjoitti:

Tieteessä kaikki perusoletukset ovat aina vankasti perusteltuja.
Esim. suhteellisuusteorian kaavat ovat perusoletuksia joita ei voi selittää millään muilla teorioilla, mutta niihin kuitenkin uskotaan koska ne pystytään varmistamaan empiirisillä tutkimuksilla.

Sen sijaan jotain sellaista ei voi olettaa perusoletukseksi joka on empiiristen tutkimusten vastainen väite, esim. "tietoisuus on olemassa itsestään ilman aivokemiaa" kuten eksistentialistit väittävät, vaikka kaikki aivokuvantamistutkimukset osoittavat ko. väitteen olevan väärä.

Lue lisää

"Tieteessä kaikki perusoletukset ovat aina vankasti perusteltuja."

Koko perusoletuksen tai aksiooman idea on että sitä ei voi perustella enää millään muulla tai perustavammalla asialla vaan ne on oletettu itsestäänselviksi asioiksi.

"Esim. suhteellisuusteorian kaavat ovat perusoletuksia joita ei voi selittää millään muilla teorioilla, mutta niihin kuitenkin uskotaan koska ne pystytään varmistamaan empiirisillä tutkimuksilla."

Fysiikan kaavat eivät ole perusoletuksia vaan ne kaavat perustuvat niihin perusoletuksiin eli ne on loogisesti pääteltävissä niistä perusoletuksista. Suhteellisuusteoriassa ne perusoletukset ovat esim. valonnopeuden vakioisuus sekä ajan ja paikan suhteellisuus suhteessa havaitsijaan.

"Sen sijaan jotain sellaista ei voi olettaa perusoletukseksi joka on empiiristen tutkimusten vastainen väite, esim. "tietoisuus on olemassa itsestään ilman aivokemiaa" kuten eksistentialistit väittävät, vaikka kaikki aivokuvantamistutkimukset osoittavat ko. väitteen olevan väärä."

Aivokemian ja tietoisuusden tai oikeammin subjektiivisen kokemuksellisuuden välillä vallitsee selkeä korrelaatio mutta korrelaatiosta ei koskaan sellaisenaan seuraa kausaliteettia.

Voidaan myös ajatella niin että aivot ja hermosto ovat jonkinlainen vastaanotin kuten radio, televisio tai internet yhteys tietokoneessa tai kännykässä. Jollemme tietäsi että esim. televisio ei tuota televiossa näkyviä ohjelmia voisimme ajatella täysin loogisesti ja empiirisesti että se televisio jotenkin tuottaa ne kaikki siinä näkyvät ohjelmat koska selkeä korrelaatio vallitsee sen television elekroniikan käyttäyminen ja niiden siinä näkyvien tv-ohjelmien välillä.

Vaikka se korrelaatio onkin olemassa television ja niiden ohjelmissa esiintyvien säännönmukaisuuksien välillä niin silti on äärimmäisen vaikeaa kuvitella miten se televisio voisi tuottaa ne ohjelmat koska niillä ei tunnu olevan keskenään mitään yhteistä viitekehystä.

Television elektroniikan viitekehys on aivan erilainen kuin niiden tv-ohjelmien monimuotoisuus ja sama tilanne vallitsee aivojen ja tietoisuuden välillä.

Tietoisuuden sisällöt voivat olla ajatuksia, ideoita, tunteita, aistimuksia jne. kun taas ne fysikaaliset aivojen rakenteet koostuvat sähköstä, kemiasta ja fysikaalisesta geometrisesta rakenteesta joka taas on hyvin abstrakti ajattelun ja havaintojen tuottama kokonaisuus.

Ehkä tietoisuus ja aine eivät ole toistensa vastakohtia tai täysin toisistaan poikkeavia asioita vaan ikäänkuin saman asteikon ääripäitä eli se aineellisuus ja kokemuksellisuus ovat molemmat saman kokonaisuuden erilaisia aspekteja joita ei sellaisenaan voi luontevasti edes palauttaa toisiinsa.

Anonyymi kirjoitti:

"Tieteessä kaikki perusoletukset ovat aina vankasti perusteltuja."

Koko perusoletuksen tai aksiooman idea on että sitä ei voi perustella enää millään muulla tai perustavammalla asialla vaan ne on oletettu itsestäänselviksi asioiksi.

"Esim. suhteellisuusteorian kaavat ovat perusoletuksia joita ei voi selittää millään muilla teorioilla, mutta niihin kuitenkin uskotaan koska ne pystytään varmistamaan empiirisillä tutkimuksilla."

Fysiikan kaavat eivät ole perusoletuksia vaan ne kaavat perustuvat niihin perusoletuksiin eli ne on loogisesti pääteltävissä niistä perusoletuksista. Suhteellisuusteoriassa ne perusoletukset ovat esim. valonnopeuden vakioisuus sekä ajan ja paikan suhteellisuus suhteessa havaitsijaan.

"Sen sijaan jotain sellaista ei voi olettaa perusoletukseksi joka on empiiristen tutkimusten vastainen väite, esim. "tietoisuus on olemassa itsestään ilman aivokemiaa" kuten eksistentialistit väittävät, vaikka kaikki aivokuvantamistutkimukset osoittavat ko. väitteen olevan väärä."

Aivokemian ja tietoisuusden tai oikeammin subjektiivisen kokemuksellisuuden välillä vallitsee selkeä korrelaatio mutta korrelaatiosta ei koskaan sellaisenaan seuraa kausaliteettia.

Voidaan myös ajatella niin että aivot ja hermosto ovat jonkinlainen vastaanotin kuten radio, televisio tai internet yhteys tietokoneessa tai kännykässä. Jollemme tietäsi että esim. televisio ei tuota televiossa näkyviä ohjelmia voisimme ajatella täysin loogisesti ja empiirisesti että se televisio jotenkin tuottaa ne kaikki siinä näkyvät ohjelmat koska selkeä korrelaatio vallitsee sen television elekroniikan käyttäyminen ja niiden siinä näkyvien tv-ohjelmien välillä.

Vaikka se korrelaatio onkin olemassa television ja niiden ohjelmissa esiintyvien säännönmukaisuuksien välillä niin silti on äärimmäisen vaikeaa kuvitella miten se televisio voisi tuottaa ne ohjelmat koska niillä ei tunnu olevan keskenään mitään yhteistä viitekehystä.

Television elektroniikan viitekehys on aivan erilainen kuin niiden tv-ohjelmien monimuotoisuus ja sama tilanne vallitsee aivojen ja tietoisuuden välillä.

Tietoisuuden sisällöt voivat olla ajatuksia, ideoita, tunteita, aistimuksia jne. kun taas ne fysikaaliset aivojen rakenteet koostuvat sähköstä, kemiasta ja fysikaalisesta geometrisesta rakenteesta joka taas on hyvin abstrakti ajattelun ja havaintojen tuottama kokonaisuus.

Ehkä tietoisuus ja aine eivät ole toistensa vastakohtia tai täysin toisistaan poikkeavia asioita vaan ikäänkuin saman asteikon ääripäitä eli se aineellisuus ja kokemuksellisuus ovat molemmat saman kokonaisuuden erilaisia aspekteja joita ei sellaisenaan voi luontevasti edes palauttaa toisiinsa.

Lue lisää

"Jollemme tietäsi että esim. televisio ei tuota televiossa näkyviä ohjelmia voisimme ajatella täysin loogisesti ja empiirisesti että se televisio jotenkin tuottaa ne kaikki siinä näkyvät ohjelmat koska selkeä korrelaatio vallitsee sen television elekroniikan käyttäyminen ja niiden siinä näkyvien tv-ohjelmien välillä."

Aistien ja aivojen toiminnasta tiedetään, että vertaus televisioon on virheellinen, ja ennemminkin pitäisi verrata elokuvakameraan eikä tv-vastaanottimeen.
Silmät ja korvat toimivat kuten kamera ja mikrofoni, ja assosiatiiviset aistialueet toimivat kuten videonauha johon ääntä ja kuvaa tallennetaan lyhytaikaiseen säilytykseen, ja osa siitä jää myös pysyvään muistiin.
Assosiatiivisten aivoalueiden lisäksi aivoissa on myös paljon muitakin alueita, otsalohkossa sijaitsee monimutkaisemmat ajattelutoiminnot. Nuo toiminnot eivät itsestään synny esim. tyhjällä valkoisella A4-paperilla tai abstraktissa nollista koostuvassa avaruudessa, vaan ne syntyvät sadan miljardin neuronin toiminnan tuloksena.

Anonyymi kirjoitti:

"Tieteessä kaikki perusoletukset ovat aina vankasti perusteltuja."

Koko perusoletuksen tai aksiooman idea on että sitä ei voi perustella enää millään muulla tai perustavammalla asialla vaan ne on oletettu itsestäänselviksi asioiksi.

"Esim. suhteellisuusteorian kaavat ovat perusoletuksia joita ei voi selittää millään muilla teorioilla, mutta niihin kuitenkin uskotaan koska ne pystytään varmistamaan empiirisillä tutkimuksilla."

Fysiikan kaavat eivät ole perusoletuksia vaan ne kaavat perustuvat niihin perusoletuksiin eli ne on loogisesti pääteltävissä niistä perusoletuksista. Suhteellisuusteoriassa ne perusoletukset ovat esim. valonnopeuden vakioisuus sekä ajan ja paikan suhteellisuus suhteessa havaitsijaan.

"Sen sijaan jotain sellaista ei voi olettaa perusoletukseksi joka on empiiristen tutkimusten vastainen väite, esim. "tietoisuus on olemassa itsestään ilman aivokemiaa" kuten eksistentialistit väittävät, vaikka kaikki aivokuvantamistutkimukset osoittavat ko. väitteen olevan väärä."

Aivokemian ja tietoisuusden tai oikeammin subjektiivisen kokemuksellisuuden välillä vallitsee selkeä korrelaatio mutta korrelaatiosta ei koskaan sellaisenaan seuraa kausaliteettia.

Voidaan myös ajatella niin että aivot ja hermosto ovat jonkinlainen vastaanotin kuten radio, televisio tai internet yhteys tietokoneessa tai kännykässä. Jollemme tietäsi että esim. televisio ei tuota televiossa näkyviä ohjelmia voisimme ajatella täysin loogisesti ja empiirisesti että se televisio jotenkin tuottaa ne kaikki siinä näkyvät ohjelmat koska selkeä korrelaatio vallitsee sen television elekroniikan käyttäyminen ja niiden siinä näkyvien tv-ohjelmien välillä.

Vaikka se korrelaatio onkin olemassa television ja niiden ohjelmissa esiintyvien säännönmukaisuuksien välillä niin silti on äärimmäisen vaikeaa kuvitella miten se televisio voisi tuottaa ne ohjelmat koska niillä ei tunnu olevan keskenään mitään yhteistä viitekehystä.

Television elektroniikan viitekehys on aivan erilainen kuin niiden tv-ohjelmien monimuotoisuus ja sama tilanne vallitsee aivojen ja tietoisuuden välillä.

Tietoisuuden sisällöt voivat olla ajatuksia, ideoita, tunteita, aistimuksia jne. kun taas ne fysikaaliset aivojen rakenteet koostuvat sähköstä, kemiasta ja fysikaalisesta geometrisesta rakenteesta joka taas on hyvin abstrakti ajattelun ja havaintojen tuottama kokonaisuus.

Ehkä tietoisuus ja aine eivät ole toistensa vastakohtia tai täysin toisistaan poikkeavia asioita vaan ikäänkuin saman asteikon ääripäitä eli se aineellisuus ja kokemuksellisuus ovat molemmat saman kokonaisuuden erilaisia aspekteja joita ei sellaisenaan voi luontevasti edes palauttaa toisiinsa.

Lue lisää

"Fysiikan kaavat eivät ole perusoletuksia vaan ne kaavat perustuvat niihin perusoletuksiin eli ne on loogisesti pääteltävissä niistä perusoletuksista."

Perusoletukseksi voidaan nostaa yhtä hyvin myös suhteellisuusteorian kaavat. Niistä seuraa valonnopeuden vakioisuus ym. asiat. Ne eivät seuraa jonkin toisen teorian kaavoista.

Anonyymi kirjoitti:

"Tieteessä kaikki perusoletukset ovat aina vankasti perusteltuja."

Koko perusoletuksen tai aksiooman idea on että sitä ei voi perustella enää millään muulla tai perustavammalla asialla vaan ne on oletettu itsestäänselviksi asioiksi.

"Esim. suhteellisuusteorian kaavat ovat perusoletuksia joita ei voi selittää millään muilla teorioilla, mutta niihin kuitenkin uskotaan koska ne pystytään varmistamaan empiirisillä tutkimuksilla."

Fysiikan kaavat eivät ole perusoletuksia vaan ne kaavat perustuvat niihin perusoletuksiin eli ne on loogisesti pääteltävissä niistä perusoletuksista. Suhteellisuusteoriassa ne perusoletukset ovat esim. valonnopeuden vakioisuus sekä ajan ja paikan suhteellisuus suhteessa havaitsijaan.

"Sen sijaan jotain sellaista ei voi olettaa perusoletukseksi joka on empiiristen tutkimusten vastainen väite, esim. "tietoisuus on olemassa itsestään ilman aivokemiaa" kuten eksistentialistit väittävät, vaikka kaikki aivokuvantamistutkimukset osoittavat ko. väitteen olevan väärä."

Aivokemian ja tietoisuusden tai oikeammin subjektiivisen kokemuksellisuuden välillä vallitsee selkeä korrelaatio mutta korrelaatiosta ei koskaan sellaisenaan seuraa kausaliteettia.

Voidaan myös ajatella niin että aivot ja hermosto ovat jonkinlainen vastaanotin kuten radio, televisio tai internet yhteys tietokoneessa tai kännykässä. Jollemme tietäsi että esim. televisio ei tuota televiossa näkyviä ohjelmia voisimme ajatella täysin loogisesti ja empiirisesti että se televisio jotenkin tuottaa ne kaikki siinä näkyvät ohjelmat koska selkeä korrelaatio vallitsee sen television elekroniikan käyttäyminen ja niiden siinä näkyvien tv-ohjelmien välillä.

Vaikka se korrelaatio onkin olemassa television ja niiden ohjelmissa esiintyvien säännönmukaisuuksien välillä niin silti on äärimmäisen vaikeaa kuvitella miten se televisio voisi tuottaa ne ohjelmat koska niillä ei tunnu olevan keskenään mitään yhteistä viitekehystä.

Television elektroniikan viitekehys on aivan erilainen kuin niiden tv-ohjelmien monimuotoisuus ja sama tilanne vallitsee aivojen ja tietoisuuden välillä.

Tietoisuuden sisällöt voivat olla ajatuksia, ideoita, tunteita, aistimuksia jne. kun taas ne fysikaaliset aivojen rakenteet koostuvat sähköstä, kemiasta ja fysikaalisesta geometrisesta rakenteesta joka taas on hyvin abstrakti ajattelun ja havaintojen tuottama kokonaisuus.

Ehkä tietoisuus ja aine eivät ole toistensa vastakohtia tai täysin toisistaan poikkeavia asioita vaan ikäänkuin saman asteikon ääripäitä eli se aineellisuus ja kokemuksellisuus ovat molemmat saman kokonaisuuden erilaisia aspekteja joita ei sellaisenaan voi luontevasti edes palauttaa toisiinsa.

Lue lisää

"Aistien ja aivojen toiminnasta tiedetään, että vertaus televisioon on virheellinen, ja ennemminkin pitäisi verrata elokuvakameraan eikä tv-vastaanottimeen."

Kamera ei tulkitse mutta ihminen tulkitsee aina havaintonsa kielellisesti vaikka se on useimmilla niin rutiininomaista ja automaattista että se harvoin tiedostetaan.


Yksi olennainen syy miksi tietoisuutta ei haluta luonnontieteissä olettaa perussubstanssiksi on se että tietoisuuden sisältöjen hahmottaminen ja määrittely ei onnistu ainakaan kovin helposti luonnontieteen metodein ja kaikki ns. ihmistieteet (psykologia, sosiologia yms.) eivät ole myöskään helposti matemaattisesti mallinnettavissa joka taas edellyttää selkeää toistettavuutta ja mekaanisuutta jota esiinny ihmisen käyttäytymisessä muuten kuin korkeintaan tapojen ja rutiinien osalta jotka taas voivat muuttua suhteellisen nopeasti toisin kuin fysiikan ja kemian säännönmukaisuudet ja vain pysyviä säännönmukaisuuksia on mielekästä mallintaa matemaattisesti.

Vertaukseni ei siis ole virheellinen vaan lähinnä epämiellyttävä sellaiselle joka haluaa mallintaa todellisuuden ja kausaliteetin "alhaalta ylöspäin" reduktionistisesti kun periaatteessa sen voisi mallintaa myös "ylhäältä alaspäin" siten että tietoisuus tuottaa kaikki fysikaaliset rakenteet jotka ovat tavallaan "jähmettynyttä ajatusta".

Aivot ja fysikaalinen keho ovat siis lähinnä tietoisuuden "työkalu" ns. "fysikaalisessa" jähmeässä todellisuudessa ja sen työkalun voi joku muu ottaa valtaansa esim. hypnoosin avulla ja kehon vastaanottimen eli aivojen yhteys katkeaa välikaikaisesti siihen tietoisuuteen esim. unitilassa ja lääketieteellisessä nukutuksessa ja on aika vaihtaa toiseen kehoon kun keholla on ikää tarpeeksi tai se vaurioituu korjauskelvottomaksi."

"Silmät ja korvat toimivat kuten kamera ja mikrofoni, ja assosiatiiviset aistialueet toimivat kuten videonauha johon ääntä ja kuvaa tallennetaan lyhytaikaiseen säilytykseen, ja osa siitä jää myös pysyvään muistiin."

Nuo ovat vain vertauskuvia ja kaiken lisäksi melko ontuvia koska aistimukset aina tulkitaan jossain uskomusjärjestelmässä tai ontologiassa joka luonnontieteissä on yleensä fysikalismi ja ontologiat ovat perusoletuksen kaltaisia koska niitä ei voi falsifioida eikä verifioida.

"Assosiatiivisten aivoalueiden lisäksi aivoissa on myös paljon muitakin alueita, otsalohkossa sijaitsee monimutkaisemmat ajattelutoiminnot. Nuo toiminnot eivät itsestään synny esim. tyhjällä valkoisella A4-paperilla tai abstraktissa nollista koostuvassa avaruudessa, vaan ne syntyvät sadan miljardin neuronin toiminnan tuloksena."

Tunnetaan tapauksia jossa henkilöllä on jäljellä hyvin vähän aivokudosta (ns. "vesipäät") ja silti esim. mitattu älykkyysosamäärä voi olla keskimääräistä suurempi ja niissä tapauksia tiettyjä mielen toimintoja ei voi enää lokalisoida joihinkin aivojen osiin. Tätä selitetään mm. neuroplastisuudella mikä ei ole edes selitys vaan pelkkä kuvaus. Ihmisillä ja kaikilla eläimillä on lukuisia synnynnäisiä taipumuksia (vaistoja) joten mikään olio ei ole "tyhjä taulu".

Vallitseva teoria on että neuronit kuvitellaan ikäänkuin tietokoneen kytkimiksi joiden suuren lukumäärän kuvitellaan tuottavan kaikki kokemukselliset ilmiöt. Tätä teoriaa on kuitenkin vaikea todentaa tai falsifioida eli se on pelkkä uskomus, oletus ja toiveajattelua.
Tietokonevertaus suhteessa tietoisuuteen on selkeä umpikuja.

Anonyymi kirjoitti:

Tieteessä kaikki perusoletukset ovat aina vankasti perusteltuja.
Esim. suhteellisuusteorian kaavat ovat perusoletuksia joita ei voi selittää millään muilla teorioilla, mutta niihin kuitenkin uskotaan koska ne pystytään varmistamaan empiirisillä tutkimuksilla.

Sen sijaan jotain sellaista ei voi olettaa perusoletukseksi joka on empiiristen tutkimusten vastainen väite, esim. "tietoisuus on olemassa itsestään ilman aivokemiaa" kuten eksistentialistit väittävät, vaikka kaikki aivokuvantamistutkimukset osoittavat ko. väitteen olevan väärä.

Lue lisää

Kommentoija väitti eksistentialismista:
"esim. "tietoisuus on olemassa itsestään ilman aivokemiaa" kuten eksistentialistit väittävät, vaikka kaikki aivokuvantamistutkimukset osoittavat ko. väitteen olevan väärä."

Väite on väärä, koska eksitentialismissa (Heidegger) ei esitetä mitään tuollaista väitettä. Eksitentialismi ei tutki lainkaan aivokemiallisia kysmyksiä eikä väitä mitään luonnotieteiden vastaista "itsestään olemassa olevaa tietoisuutta". Kommentoija kirjoittaa ymmärtämättä eksistentialismista mitään. Heidegger ei ole idealisti (toisin kuin esim. hänen opettajansa Husserl).

Anonyymi kirjoitti:

"Aistien ja aivojen toiminnasta tiedetään, että vertaus televisioon on virheellinen, ja ennemminkin pitäisi verrata elokuvakameraan eikä tv-vastaanottimeen."

Kamera ei tulkitse mutta ihminen tulkitsee aina havaintonsa kielellisesti vaikka se on useimmilla niin rutiininomaista ja automaattista että se harvoin tiedostetaan.


Yksi olennainen syy miksi tietoisuutta ei haluta luonnontieteissä olettaa perussubstanssiksi on se että tietoisuuden sisältöjen hahmottaminen ja määrittely ei onnistu ainakaan kovin helposti luonnontieteen metodein ja kaikki ns. ihmistieteet (psykologia, sosiologia yms.) eivät ole myöskään helposti matemaattisesti mallinnettavissa joka taas edellyttää selkeää toistettavuutta ja mekaanisuutta jota esiinny ihmisen käyttäytymisessä muuten kuin korkeintaan tapojen ja rutiinien osalta jotka taas voivat muuttua suhteellisen nopeasti toisin kuin fysiikan ja kemian säännönmukaisuudet ja vain pysyviä säännönmukaisuuksia on mielekästä mallintaa matemaattisesti.

Vertaukseni ei siis ole virheellinen vaan lähinnä epämiellyttävä sellaiselle joka haluaa mallintaa todellisuuden ja kausaliteetin "alhaalta ylöspäin" reduktionistisesti kun periaatteessa sen voisi mallintaa myös "ylhäältä alaspäin" siten että tietoisuus tuottaa kaikki fysikaaliset rakenteet jotka ovat tavallaan "jähmettynyttä ajatusta".

Aivot ja fysikaalinen keho ovat siis lähinnä tietoisuuden "työkalu" ns. "fysikaalisessa" jähmeässä todellisuudessa ja sen työkalun voi joku muu ottaa valtaansa esim. hypnoosin avulla ja kehon vastaanottimen eli aivojen yhteys katkeaa välikaikaisesti siihen tietoisuuteen esim. unitilassa ja lääketieteellisessä nukutuksessa ja on aika vaihtaa toiseen kehoon kun keholla on ikää tarpeeksi tai se vaurioituu korjauskelvottomaksi."

"Silmät ja korvat toimivat kuten kamera ja mikrofoni, ja assosiatiiviset aistialueet toimivat kuten videonauha johon ääntä ja kuvaa tallennetaan lyhytaikaiseen säilytykseen, ja osa siitä jää myös pysyvään muistiin."

Nuo ovat vain vertauskuvia ja kaiken lisäksi melko ontuvia koska aistimukset aina tulkitaan jossain uskomusjärjestelmässä tai ontologiassa joka luonnontieteissä on yleensä fysikalismi ja ontologiat ovat perusoletuksen kaltaisia koska niitä ei voi falsifioida eikä verifioida.

"Assosiatiivisten aivoalueiden lisäksi aivoissa on myös paljon muitakin alueita, otsalohkossa sijaitsee monimutkaisemmat ajattelutoiminnot. Nuo toiminnot eivät itsestään synny esim. tyhjällä valkoisella A4-paperilla tai abstraktissa nollista koostuvassa avaruudessa, vaan ne syntyvät sadan miljardin neuronin toiminnan tuloksena."

Tunnetaan tapauksia jossa henkilöllä on jäljellä hyvin vähän aivokudosta (ns. "vesipäät") ja silti esim. mitattu älykkyysosamäärä voi olla keskimääräistä suurempi ja niissä tapauksia tiettyjä mielen toimintoja ei voi enää lokalisoida joihinkin aivojen osiin. Tätä selitetään mm. neuroplastisuudella mikä ei ole edes selitys vaan pelkkä kuvaus. Ihmisillä ja kaikilla eläimillä on lukuisia synnynnäisiä taipumuksia (vaistoja) joten mikään olio ei ole "tyhjä taulu".

Vallitseva teoria on että neuronit kuvitellaan ikäänkuin tietokoneen kytkimiksi joiden suuren lukumäärän kuvitellaan tuottavan kaikki kokemukselliset ilmiöt. Tätä teoriaa on kuitenkin vaikea todentaa tai falsifioida eli se on pelkkä uskomus, oletus ja toiveajattelua.
Tietokonevertaus suhteessa tietoisuuteen on selkeä umpikuja.

Lue lisää

"Tyhjä taulu" viittaa yksinkertaiseen esim. matemaattiseen rakenteeseen, jossa ei ole mitään hienorakennetta tai toiminnallisuutta. Vastakohta ihmisaivoille. Miljardit neuronit eivät ole mikään "tyhjä taulu" vaan hyvin monimutkainen rakenne.

Anonyymi kirjoitti:

Kommentoija väitti eksistentialismista:
"esim. "tietoisuus on olemassa itsestään ilman aivokemiaa" kuten eksistentialistit väittävät, vaikka kaikki aivokuvantamistutkimukset osoittavat ko. väitteen olevan väärä."

Väite on väärä, koska eksitentialismissa (Heidegger) ei esitetä mitään tuollaista väitettä. Eksitentialismi ei tutki lainkaan aivokemiallisia kysmyksiä eikä väitä mitään luonnotieteiden vastaista "itsestään olemassa olevaa tietoisuutta". Kommentoija kirjoittaa ymmärtämättä eksistentialismista mitään. Heidegger ei ole idealisti (toisin kuin esim. hänen opettajansa Husserl).

Lue lisää

Mitä sitten eksistentialistit väittävät? Syntyykö heidän mukaansa tietoisuus emergenttinä ilmiönä aivosolujen toiminnasta?

Anonyymi kirjoitti:

Kommentoija on asian ytimessä, kunhan vain jättää rohkeasti pois sanan "kenties".

Eksistentialismissa lähtökohta on, että 'dasein'ia ei voi selittää millään toisella. Se ei kuitenkaan "vain ole olemassa", kuten kommentoija otaksuu. Dasein on perusta olemassa olemiselle. Kaiken olevan voi sanoa olevan suhteessa 'dasein'iin.

PS. Dasein voi suomentaa täälläoloksi.

PS2. Pitää siis tavallaan kääntää ajattelunsa titoisuuden olemuskesta toisinpäin kuin ensiksi siitä tulee ajatelleeksi.

Lue lisää

"Eksistentialismissa lähtökohta on, että 'dasein'ia ei voi selittää millään toisella. Se ei kuitenkaan "vain ole olemassa", kuten kommentoija otaksuu. Dasein on perusta olemassa olemiselle. Kaiken olevan voi sanoa olevan suhteessa 'dasein'iin."

Heidegger kuoli vuonna 1976. Jos Heideggerin päätelmät pitäisivät paikkaansa, olisi koko universumin pitänyt tuolloin lakata olemasta olemassa.

Olemassaolo ei siis riipu kenenkään tietoisuudesta. Reaalitodellisuus on olemassa sellaisena kuin on, eikä siihen vaikuta tietoiset olennot tai niiden puute.

Anonyymi kirjoitti:

Kommentoija väitti eksistentialismista:
"esim. "tietoisuus on olemassa itsestään ilman aivokemiaa" kuten eksistentialistit väittävät, vaikka kaikki aivokuvantamistutkimukset osoittavat ko. väitteen olevan väärä."

Väite on väärä, koska eksitentialismissa (Heidegger) ei esitetä mitään tuollaista väitettä. Eksitentialismi ei tutki lainkaan aivokemiallisia kysmyksiä eikä väitä mitään luonnotieteiden vastaista "itsestään olemassa olevaa tietoisuutta". Kommentoija kirjoittaa ymmärtämättä eksistentialismista mitään. Heidegger ei ole idealisti (toisin kuin esim. hänen opettajansa Husserl).

Lue lisää

"Väite on väärä, koska eksitentialismissa (Heidegger) ei esitetä mitään tuollaista väitettä. Eksitentialismi ei tutki lainkaan aivokemiallisia kysmyksiä eikä väitä mitään luonnotieteiden vastaista "itsestään olemassa olevaa tietoisuutta". Kommentoija kirjoittaa ymmärtämättä eksistentialismista mitään. Heidegger ei ole idealisti (toisin kuin esim. hänen opettajansa Husserl)."

"Itsestään olemassaolev tietoisuus" ei ole mitenkään luonnontieteiden vastainen muuten kuin tulkintojen ja perusoletusten tasolla. Ainoakaan toimiva fysiikan kaava ei muutu vääräksi vaikka oletetaan tietoisuus ensisijaiseksi aineen sijasta - korkeintaan voi käydä niin että se fysiikan kaava onkin vain erikoistapaus joissain tietyissä tapauksissa.

Idealismi ja fysikalismi ovat molemmat ontologioita ja siinä mielessä niiden välinen kiista ei ole edes ratkaistavissa tieteen metodilla. Oma ontologinen kantani tällä hetkellä on kaksoisaspektimonismi tai oikeammin kolmoisaspektimonismi koska elolliset organismit toimivat ns "henkisen" ja "aineellisen" rajapintana ja on se mielenkiintoisin aspekti ontologian kannalta.

Ontologiat kuten fysikalismi, idealismi ja niiden kaikki mahdolliset sekoitukset eivät kuitenkaan ole tiedettä koska tiede on ensisijassa metodi eikä oppi.

Eksistentialismi kuten mikään muukaan ismi ei kykene ratkaisemaan ns. tietoisuuden ongelmaa (joka on ongelma vain fysikalismin kannalta). Tieteen nykyinen fysikalistinen metafysiikka on lähinnä jonkinlaista sekulaaria uskontoa tai tyypillistä akateemista sekoilua johon sorrutaan helposti kun kokonaisuus on tiedeyhteisössä jaettu hyvin pieniin ja kapeisiin lokeroihin joiden välillä ei ole juurikaan kommunikointia ja jos on niin silloinkin reviiriajattelu on vallalla eli kukaan ei halua antaa tuumaakaan periksi omalla tontillaan.

Tietoisuuden olemus selviää parhaiten opettelemalla meditaatiota ja kaukonäkemistä.

Muut ulkonaiset 3. persoonan konsensusmetodit ovat lähinnä käsitteellistä taskubiljardia...:D

Yliopistolaitos alkaa olla jo niin pystyyn kuollut instituutio ettäå siellä oivalletaan varmaan viimeisinä jonossa todellisuuden perimmäinen olemus :D

Anonyymi kirjoitti:

"Eksistentialismissa lähtökohta on, että 'dasein'ia ei voi selittää millään toisella. Se ei kuitenkaan "vain ole olemassa", kuten kommentoija otaksuu. Dasein on perusta olemassa olemiselle. Kaiken olevan voi sanoa olevan suhteessa 'dasein'iin."

Heidegger kuoli vuonna 1976. Jos Heideggerin päätelmät pitäisivät paikkaansa, olisi koko universumin pitänyt tuolloin lakata olemasta olemassa.

Olemassaolo ei siis riipu kenenkään tietoisuudesta. Reaalitodellisuus on olemassa sellaisena kuin on, eikä siihen vaikuta tietoiset olennot tai niiden puute.

Lue lisää

Dasein ei kuollut Heideggerin kuollessa, koska Dasein ei ole kukaan yksilö. Olemassa oleminen ei myöskään riipu tietoisuudesta. Tällainen kommentti on jälleen vain väärinymmärrys eksistentialismista. Se ei ole subjektivismia eikä solipsismia.

Eksistentialismissakin reaalitodellisuus on sellaisena kuin se on. Sillensä jättäminen itse asiassa korostaa sitä, että todellisuuden pitää antaa paljastaa itsensä sellaisena kuin se on.

Anestesialääkäreille on arkipäivää tarkkailla potilaan tietoisuuden tasoa mittalaitteilla.

Anonyymi kirjoitti:

Anestesialääkäreille on arkipäivää tarkkailla potilaan tietoisuuden tasoa mittalaitteilla.

Leikkauksen voi aloittaa, kun anestesialääkäri sanoo että nyt potilaalta puuttuu olemassaolon kokemus. Kyseessä on sellainen asia, joka on täysin mitattavissa ja leikkaussaleissa sitä koko ajan tarkkaillaan ja mitataan.
Vielä matalamman tason aivotoiminnot eivät kuitenkaan saa kokonaan sammua.

Dualisteilla on tietoisuuden selittämisessä täsmälleen samat ongelmat kuin monisteillakin.
Ongelma ei poistu siirtämällä tietoisuus dualistiseksi henkiaineeksi jota ei pystyisi havainnoimaan eikä näin ollen ratkaisemaan niitä ongemia joihin monisteilla on jo aika hyvät vastaukset.

Anonyymi kirjoitti:

Dualisteilla on tietoisuuden selittämisessä täsmälleen samat ongelmat kuin monisteillakin.
Ongelma ei poistu siirtämällä tietoisuus dualistiseksi henkiaineeksi jota ei pystyisi havainnoimaan eikä näin ollen ratkaisemaan niitä ongemia joihin monisteilla on jo aika hyvät vastaukset.

Lue lisää

"Dualisteilla on tietoisuuden selittämisessä täsmälleen samat ongelmat kuin monisteillakin."

Dualistinen tai oikeammin binäärinen ajattelu johtaa aina ongelmiin ja ristiriitoihin.

"Ongelma ei poistu siirtämällä tietoisuus dualistiseksi henkiaineeksi jota ei pystyisi havainnoimaan eikä näin ollen ratkaisemaan niitä ongemia joihin monisteilla on jo aika hyvät vastaukset."

Ihan samalla tavalla kuin kylmyys ja kuumuus eivät oikeasti ole toistensa vastakohtia vaan saman asteikon ääripäiden vertailua keskenään niin kiinteä aine ja tietoisuus vain näyttävät toistensa vastakohdilta jotka pitää jotenkin muka ratkaista käsitefilosofian keinoin.

Nestemäisellä ja kaasumaisella aineella on jo paljon enemmän vapausasteita kuin kiinteällä aineella ja sitten sähkömagnetismia (kuten esim. radioaallot) voi esiintyä samassa paikassa usealla eri taajuudella mikä ei onnistu varsinkaan kiinteän aineen tapauksessa.

Kausaliteetti vaikuttaa kaikessa ihmisen kehittämässä tekniikassa ylhäältä alaspäin kun taas alhaalta ylöspäin kausaliteetti on emergenssiä ja selitettävissä fysiikan ja kemian matemaattisilla kaavoilla.

Tavallaan ylhäältä alaspäin kausaliteetti (kuten esim. tekniikan suunnittelija suhteessa suunnittelemaansa tekniikkaan) on jonkinlaista kreationismia koska sitä ei voi selittää deterministisesti eikä tilastollisesti millään alhaalta-ylöspäin emergenssillä eikä nykyisen tieteen välinein eikä sille voi myöskään kehittää mitään yleispätevää matemaattista kaavaa koska kyse on inhimillisestä luovuudesta jolle ei ole olemassa yksiselitteistä algoritmia ja joka alkaa aina ideoiden tasolta eli on siinä mielessä idealismia.

Ontologia on siis selkeästi hierarkkinen ja voidaan jakaa useampaan aspektiin (kuten esim. fysikaalinen, automaattinen, luova) eri tavoin ja erilaisia tarkoituksia varten.