Heidegger on toteuttanut filosofisen vallankumouksen 1920-luvulla kirjoituksillaan Dasein'ista. Se on käsite, joka useimmiten maallikkokeskusteluissa ymmärretään väärin. Dasein käsittelee inhimillistä kokemusta, mutta ei edes käytä termiä "tietoisuus". Heideggerin kysymyksenasettelussa viimeksi mainittua käsitettä ei edes tarvita.
Dasein'issa on kysymys olemisesta. Täsmällisemmin sanottuna olemisen kysymisestä, jota varten on käsite Dasein on käytössä. Narratiivisesti voisi sanoa, että Dasein on kuin johtolanka olemisen kysymiseen.
Eksistentialismi perustuu praktiseen ajatteluun. Se ei ole perustaltaan idealistinen, eikä minuuden kokemus ole sen mukaan transendenttinen, kuten esim. Descartesilla, joka väitti kuuluisassa lauseessaan: "ajattelen, olen olemassa" ihmillisen kokemuksen itsessään olevan reaalisen todellisuuden ulkopuolella (ontologinen dualismi). Näin Descartes loi ongelman mielen ja todellisuuden välille; miten ne voisivat vaikuttaa toisiinsa?
Jos eksistentialismin perustaa pitää kuvailla lyhyesti, siinä on kyse pragmatismista, joka tutkii normatiivisia tosiseikkoja. Tässä normilla ei tarkoiteta ensisijassa säädännäistä normia, jonka asettaa jokin auktoriteetti nimenomaisesti voimaan. Kyse on implisiittisista normeista, jotka ilmenevät todellisuudessa esiintyvissä ilmiöissä ja käytännöissä. Autolla ajamista voidaan pitää ilmiönä, jota voidaan tarkastella käytännön tasolla (praksis).
Yksinkertaisimmillaan edellä sanottu normi voi olla esim. selitys, miten autoa pitää käyttää oikein ajamiseen. Taitava kuljettaja, joka jokainen suomalainen mies (tietenkin!) on, tietää, miten autolla ajetaan, ettei suistu sillä tieltä. Tästä muodostuu autolla ajamisen normit, joiden mukaisesti ajaessaan taitava kuljettaja pysyy tiellä. Nämä normit voidaan esittää eksplisiittisesti käytännön vaateiden perustalta.
Kun tarkastellaan samaan tapaan olemista, voidaan Dasein'ia hyväksi käyttäen paljastaa käytännössä, miten oleminen on ja miten se rakentuu käytännön vaateista.
Asiaan johdatuksena voidaan esittää kaksi lähtökohtaa: a) Dasein on aina sosiaalinen ja rakentuu sosiaalisissa yhteyksissä, sekä b) Dasein löytää itsensä maailmassa; ollessaan samalla sen perusrakenne.
Nämä lähtökohdat eivät ole ymmärrettävissä ilman erottelua objektien c) käsillä olevuudesta ja d) esillä olevuudesta.
Mainituista d-kohta on sitä, mitä luonnontieteen tarkastelevat objekteinaan, kuten esim. ihmisen aivokemiaa voidaan tutkia neurologisena tutkimuskohteena. Eksistentialisti voi tehdä aivan samat havainnot aivojen kemiasta ja päätyä niiden pohjalta siihen, että ihmisen tietoisuuden sisällöt ovat aivokemiasta riippuvaisia.
C-kohdan osalta kysymys on siitä, että tietyt objektit ovat käytännöllisessä suhteessa olemassa ihmisen välineinä. Esim. auto on käsillä oleva silloin, kun sitä käytetään liikkumiseen paikasta toiseen. Autoa voidaan käyttää oikein tai väärin riippuen käyttäjästään ja kuinka hyvin hän tuntee sitä koskevat käytännön vaateet (implisiittiset normit). Dasein'in maailma (vrt. edellä b-kohta) on tällaisten käytännön normien myötä muodostunut verkosto: autolla ajetaan tiellä, joka on tehty tietä koskevien vaateiden mukaisesti (ei liikaa esim. mutkia). Navigoinnissa päämääräänsä käytetään hyväksi toisenlaista osaamista ja oikeanlaista suunnistamista koskee omat norminsa, jotta pääsisi perille.
Dasein on praktisesti käsitteellisesti yhteydessä mainittuihin käsillä oleviin objekteihin. Maailma tässä mielessä käsillä olevia objekteja tarkasteltaessa muodostaa maailman, jossa Dasein aina on. Dasein ja maailma ovat aina välttämättömästi toisensa peileinä. Ilman toista ei voi olla toistakaan. Mitään cartesiolaista kysymystä mieli/maailma ei lainkana viriä.
Dasein ei ole mitään esillä olevaa. Sitä itseään ei voi tarkastella aivokemiallisena neurotieteen kohteena. Tämä johtuu siitä, että Dasein voi käsitellä esillä olevaa vain kielellisenä todellisuutena. Kysymys esim. aivokemiasta on neurotieteellisen objektin kuvaus. Kuvauksen perusteella luodaan kielessä sille käsitteet, joiden avulla ymmärretään, miten aivot toimivat *_esillä olevana_* ihmisen elimenä.
Dasein ei itse voi olla esillä olevan kuvaukseen kohteena, koska ei ole olemassa mitään käsitteitä, joilla voitaisiin kuvata "olemassa olemista" sellaisesta lähtökohdasta käsin. Oleminen on käytännön praktisena kysymyksenä yhteydessä käsillä olevaan ja niitä määrittäviin implisiittisiin normeihin.
Dasein, lyhyt johdanto praktiseen filosofiaan
13
75
Vastaukset
- Anonyymi
Kohdat a, b, c a d ovat kaikki emergentin olemassaolon muotoja. Esim. atomiydin on vain emergentisti olemassa, samoin alkuaineet ja niiden kemialliset ominaisuudet, sekä biologian ja psykologian tutkimuskohteet joihin nuo a-d kuuluvat.
Fundamentaalista olemista edustavat alkeishiukkaset ja vuorovaikutukset (gravitaatio ja sähköheikko voima), avaruus ja aika.- Anonyymi
"Heidegger on toteuttanut filosofisen vallankumouksen 1920-luvulla kirjoituksillaan Dasein'ista. Dasein käsittelee inhimillistä kokemusta, mutta ei edes käytä termiä "tietoisuus". "
Itse en ymmärrä tuota Heideggerin filosofiaa alkuunkaan enkä varsinkaan sitä miten se muka selventää mitään kun se minusta pikemminkin mikäli ylipäätänsä enää edes mahdollista onnistuu vain sotkemaan lisää asioita jotka ovat jo ennestään niin vaikeita ettei niitä pelkällä filosofialla eikä pelkällä nykytieteelläkään eikä edes niillä yhdessä voida ratkaista pitkään aikaan koska siihen ei ole koskaan koko tieteen historiassa ollut mitään edellytyksiä eikä mahdollisuuksia koska tiede on laumatoimintaa ja tietoisuuden ymmärtäminen edellyttää tarkkaavaisuuden suuntaamista sisäänpäin ns. alitajunnan suuntaan joka ei taas onnistu porukalla vaan kukin joutuu tekemään sen ihan itse itselleen.
Siihen melko alkeelliseenkin selittämiseen tarvitaan paljon nykyistä kehittyneempää fysiikkatiedettä jossa alhaalta ylöspäin emergenttejä kokonaisuuksia tuottava kausaliteetti osataan yhdistää ylhäältä alaspäin kausaliteettiin eli sellaiseen "kreationismiin" kuin esim. geenimanipulointi ja ylipäätänsä kaiken tekniikan, tieteen ja taiteen tuottaminen.
Lisäksi pitää myös ymmärtää että se perimmäinen kaiken tietoisuuden ja "aine-energian" tuottaja ei kuulu kumpaakaan luomaansa kategoriaan eikä siis ole olemassa vaikka onkin samalla myös ainoa aidosti todellinen entiteetti.
"Dasein'issa on kysymys olemisesta..."
Tuollainen filosofinen käsiteakrobatia lähinnä vain sotkee eikä selvennä mitään.
"Eksistentialismi perustuu praktiseen ajatteluun. Se ei ole perustaltaan idealistinen, eikä minuuden kokemus ole sen mukaan transendenttinen, kuten esim. Descartesilla, joka väitti kuuluisassa lauseessaan: "ajattelen, olen olemassa" ihmillisen kokemuksen itsessään olevan reaalisen todellisuuden ulkopuolella (ontologinen dualismi)"
Aito minuus on transkendenttinen, ikuinen ja ainutlaatuinen ja tuottaa kaiken kokemuksellisuuden. Kokemuksellisuus taas voi olla enemmän tai vähemmän ehdollistunutta ja samaistunutta johonkin intention tai tarkkaavaisuuden kohteeseen
"Näin Descartes loi ongelman mielen ja todellisuuden välille; miten ne voisivat vaikuttaa toisiinsa?"
Mieli ei ole sama asia kuin minuus. Descartesin ajattelu on binääristä ja tuottaa vastakohtia joiden välille voi olla vaikea löytää yhteyttä. Yksi ratkaisu on että kaikella aineella on kokemuksellisuutta eri asteisena mutta tunnetun aineen tasolla se on joko hyvin alkeellista tai korkeintaan automaattista kuten tietokoneissa, tekoälyssä ja roboteissa jotka eivät ole tietoisia siinä määrin että niillä olisi yksilöllisyyttä tai minuutta merkittävässä määrin.
Biologinen evoluutio varsinkin riittävästi geenimanipuloituna kuitenkin kykenee tuottamaan käyttövälineitä pitkälle kehittyneille epälokaaleille minuuksille mutta minuuksien eli yksilöllinen evoluutio on aivan toisenlainen kehityslinja kuin lokaali biologinen evoluutio ja edustaa lähinnä hengen laskeutumista "aineeseen" jonka rajoitukset mahdollistavat jatkokehityksen nimenomaan fysikaalisen elämän haasteellisuuden kautta.
"Asiaan johdatuksena voidaan esittää kaksi lähtökohtaa: a) Dasein on aina sosiaalinen ja rakentuu sosiaalisissa yhteyksissä, sekä b) Dasein löytää itsensä maailmassa; ollessaan samalla sen perusrakenne."
Tietoisuus ei ole pelkästään sosiaalista vuorovaikuttamista (kokemuksellisuutta) vaan myös ideoiden ja tunteiden prosessointia joten eksistentialismikin jää aika pinnalliseksi tietoisuuden selitysyritykseksi.
"Mainituista d-kohta on sitä, mitä luonnontieteen tarkastelevat objekteinaan, kuten esim. ihmisen aivokemiaa voidaan tutkia neurologisena tutkimuskohteena. Eksistentialisti voi tehdä aivan samat havainnot aivojen kemiasta ja päätyä niiden pohjalta siihen, että ihmisen tietoisuuden sisällöt ovat aivokemiasta riippuvaisia."
Heidegger yritti olla suhteessa tiedeyhteisöön "salonkikelpoinen" ja ei ole juuri sen takia merkittävä filosofi. Husserl taas tuotti oikeasti mielenkiintoista ja merkittävää filosofiaa varsinkin intention ymmärtämisen suhteen vaikka olikin vain filosofi eli ei kyennyt soveltamaan filosofiaansa käytäntöön riittävästi eli aika tyypillinen akateeminen hölmö sisäänlämpiävässä tiedeyhteisössään :D
"Mitään cartesiolaista kysymystä mieli/maailma ei lainkana viriä."
Dasein ei selvennä mitään ja binäärinen ajattelu johtaa muutenkin hyvin helposti näennäisongelmiin.
"Dasein voi käsitellä esillä olevaa vain kielellisenä todellisuutena."
Kieli on vain hyvin alkeellinen ja usein harhaanjohtava tapa kommunikoida.
Kehittyneemmät tietoisuudet keskittyvät intuitioon eli suoraan havaitsemiseen intention kautta tai kaukonäkemiseen tai telepatiaan eri muodoissaan jossa "nähdään suoraan" ilman symboleja tai epäsuoria viittauksia kielen käsitteiden kautta.
Nolla pistettä ja papukaijamerkki Heideggerille :D - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Heidegger on toteuttanut filosofisen vallankumouksen 1920-luvulla kirjoituksillaan Dasein'ista. Dasein käsittelee inhimillistä kokemusta, mutta ei edes käytä termiä "tietoisuus". "
Itse en ymmärrä tuota Heideggerin filosofiaa alkuunkaan enkä varsinkaan sitä miten se muka selventää mitään kun se minusta pikemminkin mikäli ylipäätänsä enää edes mahdollista onnistuu vain sotkemaan lisää asioita jotka ovat jo ennestään niin vaikeita ettei niitä pelkällä filosofialla eikä pelkällä nykytieteelläkään eikä edes niillä yhdessä voida ratkaista pitkään aikaan koska siihen ei ole koskaan koko tieteen historiassa ollut mitään edellytyksiä eikä mahdollisuuksia koska tiede on laumatoimintaa ja tietoisuuden ymmärtäminen edellyttää tarkkaavaisuuden suuntaamista sisäänpäin ns. alitajunnan suuntaan joka ei taas onnistu porukalla vaan kukin joutuu tekemään sen ihan itse itselleen.
Siihen melko alkeelliseenkin selittämiseen tarvitaan paljon nykyistä kehittyneempää fysiikkatiedettä jossa alhaalta ylöspäin emergenttejä kokonaisuuksia tuottava kausaliteetti osataan yhdistää ylhäältä alaspäin kausaliteettiin eli sellaiseen "kreationismiin" kuin esim. geenimanipulointi ja ylipäätänsä kaiken tekniikan, tieteen ja taiteen tuottaminen.
Lisäksi pitää myös ymmärtää että se perimmäinen kaiken tietoisuuden ja "aine-energian" tuottaja ei kuulu kumpaakaan luomaansa kategoriaan eikä siis ole olemassa vaikka onkin samalla myös ainoa aidosti todellinen entiteetti.
"Dasein'issa on kysymys olemisesta..."
Tuollainen filosofinen käsiteakrobatia lähinnä vain sotkee eikä selvennä mitään.
"Eksistentialismi perustuu praktiseen ajatteluun. Se ei ole perustaltaan idealistinen, eikä minuuden kokemus ole sen mukaan transendenttinen, kuten esim. Descartesilla, joka väitti kuuluisassa lauseessaan: "ajattelen, olen olemassa" ihmillisen kokemuksen itsessään olevan reaalisen todellisuuden ulkopuolella (ontologinen dualismi)"
Aito minuus on transkendenttinen, ikuinen ja ainutlaatuinen ja tuottaa kaiken kokemuksellisuuden. Kokemuksellisuus taas voi olla enemmän tai vähemmän ehdollistunutta ja samaistunutta johonkin intention tai tarkkaavaisuuden kohteeseen
"Näin Descartes loi ongelman mielen ja todellisuuden välille; miten ne voisivat vaikuttaa toisiinsa?"
Mieli ei ole sama asia kuin minuus. Descartesin ajattelu on binääristä ja tuottaa vastakohtia joiden välille voi olla vaikea löytää yhteyttä. Yksi ratkaisu on että kaikella aineella on kokemuksellisuutta eri asteisena mutta tunnetun aineen tasolla se on joko hyvin alkeellista tai korkeintaan automaattista kuten tietokoneissa, tekoälyssä ja roboteissa jotka eivät ole tietoisia siinä määrin että niillä olisi yksilöllisyyttä tai minuutta merkittävässä määrin.
Biologinen evoluutio varsinkin riittävästi geenimanipuloituna kuitenkin kykenee tuottamaan käyttövälineitä pitkälle kehittyneille epälokaaleille minuuksille mutta minuuksien eli yksilöllinen evoluutio on aivan toisenlainen kehityslinja kuin lokaali biologinen evoluutio ja edustaa lähinnä hengen laskeutumista "aineeseen" jonka rajoitukset mahdollistavat jatkokehityksen nimenomaan fysikaalisen elämän haasteellisuuden kautta.
"Asiaan johdatuksena voidaan esittää kaksi lähtökohtaa: a) Dasein on aina sosiaalinen ja rakentuu sosiaalisissa yhteyksissä, sekä b) Dasein löytää itsensä maailmassa; ollessaan samalla sen perusrakenne."
Tietoisuus ei ole pelkästään sosiaalista vuorovaikuttamista (kokemuksellisuutta) vaan myös ideoiden ja tunteiden prosessointia joten eksistentialismikin jää aika pinnalliseksi tietoisuuden selitysyritykseksi.
"Mainituista d-kohta on sitä, mitä luonnontieteen tarkastelevat objekteinaan, kuten esim. ihmisen aivokemiaa voidaan tutkia neurologisena tutkimuskohteena. Eksistentialisti voi tehdä aivan samat havainnot aivojen kemiasta ja päätyä niiden pohjalta siihen, että ihmisen tietoisuuden sisällöt ovat aivokemiasta riippuvaisia."
Heidegger yritti olla suhteessa tiedeyhteisöön "salonkikelpoinen" ja ei ole juuri sen takia merkittävä filosofi. Husserl taas tuotti oikeasti mielenkiintoista ja merkittävää filosofiaa varsinkin intention ymmärtämisen suhteen vaikka olikin vain filosofi eli ei kyennyt soveltamaan filosofiaansa käytäntöön riittävästi eli aika tyypillinen akateeminen hölmö sisäänlämpiävässä tiedeyhteisössään :D
"Mitään cartesiolaista kysymystä mieli/maailma ei lainkana viriä."
Dasein ei selvennä mitään ja binäärinen ajattelu johtaa muutenkin hyvin helposti näennäisongelmiin.
"Dasein voi käsitellä esillä olevaa vain kielellisenä todellisuutena."
Kieli on vain hyvin alkeellinen ja usein harhaanjohtava tapa kommunikoida.
Kehittyneemmät tietoisuudet keskittyvät intuitioon eli suoraan havaitsemiseen intention kautta tai kaukonäkemiseen tai telepatiaan eri muodoissaan jossa "nähdään suoraan" ilman symboleja tai epäsuoria viittauksia kielen käsitteiden kautta.
Nolla pistettä ja papukaijamerkki Heideggerille :D"Nolla pistettä ja papukaijamerkki Heideggerille"
Näin hauskasti kommentoivaa Daseinia pitää minukin jotenkin reflektoida. :D
Heidegger on nähty yhtenä merkittävimpänä filosofina 1900-luvulla. Mutta tietenkin jokaisella on mielipiteensä.
"Itse en ymmärrä tuota Heideggerin filosofiaa alkuunkaan enkä varsinkaan sitä miten se muka selventää mitään kun se minusta pikemminkin mikäli ylipäätänsä enää edes mahdollista onnistuu vain sotkemaan lisää asioita jotka ovat jo ennestään niin vaikeita ettei niitä pelkällä filosofialla eikä pelkällä nykytieteelläkään eikä edes niillä yhdessä voida ratkaista pitkään aikaan..."
Missä määrin olet siihen perehtynyt? Heidegger käyttää vaikeaa kieltä ja Kupiaisen tekemä suomennos Oleminen ja aika -teoksesta on vaikeaselkoinen juuri tästä Heideggerin vaikeaselkoisuudesta johtuen. Mutta lukija voi aina myös lukea muiden kommentaariteoksia Heideggeristä ja päästä sitä kautta paremmin perille siitä, mitä Heidegger yritti sanoa.
"Siihen melko alkeelliseenkin selittämiseen tarvitaan paljon nykyistä kehittyneempää fysiikkatiedettä jossa alhaalta ylöspäin emergenttejä kokonaisuuksia tuottava kausaliteetti osataan yhdistää ylhäältä alaspäin kausaliteettiin eli sellaiseen "kreationismiin" kuin esim. geenimanipulointi ja ylipäätänsä kaiken tekniikan, tieteen ja taiteen tuottaminen."
Eksistentiaalisesti voisi tuohon kommentoida, ettei fysiikan kehittäminen tule kykenemään vastaamaan ihmisen toiminnan selittämisessä odotuksiin. Heideggerin totuuskäsityksen mukaan luonnontieteen metodein tutkimus jää aina riittämättömäksi, koska tiede käsittelee vain "esillä olevaa" eikä pääse totuuden perimmäiselle (fundamentaaliselle) tasolle.
Teknologisen imperatiivin sokea seuraaminen johtanee vain uusiin ongelmiin, kuten nykyisin syntynyt ilmastokriisi osoittaa.
"Tuollainen filosofinen käsiteakrobatia lähinnä vain sotkee eikä selvennä mitään."
Tämä lienee jokaisen kohdalla henkilökohtaista, koska minä itse olen saanut erittäin paljon oivalluksia Heideggerin ideoiden ja käsitysrakenteiden tutkisteluista. Heideggerin filosofia on nimenomaan sen alkuperän tutkimista, mikä tulee ennen perinteisen filosofian ja tieteen lähtökohtia, eli mitkä ontologiat ovat edellytyksinä niille.
"Aito minuus on transendenttinen, ikuinen ja ainutlaatuinen ja tuottaa kaiken kokemuksellisuuden"
Näin ymmärtääkseni Edmund Husserl vielä ajatteli, mutta Heidegger hylkäsi sen virheellisenä käsityksenä.
"Mieli ei ole sama asia kuin minuus."
Ei olekaan. Edes Heidegger ei ajattele näin. Dasein'kaan ei ole minuus, mutta sillä voi olla omin olemus "minuutena". Se tarkoittaa jokaisen kokemusta omimmasta minuudestaan.
"Tietoisuus ei ole pelkästään sosiaalista vuorovaikuttamista (kokemuksellisuutta) vaan myös ideoiden ja tunteiden prosessointia joten eksistentialismikin jää aika pinnalliseksi tietoisuuden selitysyritykseksi."
Tässä kohden vaikutelma pinnallisuudesta johtuu siitä, että eksistentialismi ei varsinaisesti selitä eikä yritä selittää tietoisuutta. Se ei oikeastaan tarkastele mitään tuollaista lainkaan, koska sellainen olisi väärän kysymyksen asettelun vuoksi virheellinen lähestymistapa olemiseen. Eksistentialismin tutkimuskohde on "oleminen".
"Heidegger yritti olla suhteessa tiedeyhteisöön salonkikelpoinen"
Enpä tiedä tuosta. Heidegger arvosteli ankarasti teknologisen toiminnan yksipuolisuutta ja vahingollisuutta sekä epäsuorasti myös tiedettä ollen toisinajattelija.
"Kieli on vain hyvin alkeellinen ja usein harhaanjohtava tapa kommunikoida."
Tästä asiasta Heidegger on hyvin selvillä. Hän käsitteleekin filosofiassaan kielenkäytön todellisuutta avaavia ja peittäviä tendenssejä. Usein käsitteet kätkevät todellisuuden ja sen vuoksi Heidegger muotoilee idean sillensä jättämisestä välttääkseen kielellisten vääristymien vaikutuksen.
"Kehittyneemmät tietoisuudet keskittyvät intuitioon"
Intuitiolla on Heideggerille oma tärkeä paikkansa, mutta pelkällä intuitiolla ei voi tavoittaa totuutta.
Mutta jatka toki filosofien niputtamista mielesi mukaan. Oma arvioni kommentistasi on nolla. Huumorista saat toki papukaijamerkin!
- Anonyymi
Jatkan tästä vielä, koska sekin ymmärretään eksistentialismissa usein väärin: "....sekä biologian ja psykologian tutkimuskohteet joihin nuo a-d kuuluvat."
A-d eivät ole biologian tutkimuskohteena eikä varsinkaan psykologian. Dasein on abstraktio, eikä se tarkoita käsitteellisesti ihmistä, joka on biologinen olento. Dasein ei myöskään ole kukaan konkreettinen ihmisyksilö tai psyyke, mikä olisi psykologian tutkimuksen kohteena.
Dasein on ajattelun apuväline, eli sitä voisi luonnehtia filosofiseksi käsitteeksi, jonka avulla harjoitetaan abstraktia ajattelua. Heidegger kirjoitti 1960-luvulla artikkelin nimeltään Das ende der philosophie und die aufgabe des denkes (suom. Filosofian loppu ja ajattelun tehtävä). Siinä Heidegger luopuu filosofoinnin mahdollisuudesta ja luovuttaa sellaisista "oppijärjestelmistä" tehtävän pohdinnan tavalliseen ajatteluun.
Filosofoinnin ja metafyysisten totuuksien tavoittelusta luopuminen ei tarkoita (abstraktisesta) ajattelusta luopumista. Usein kuitenkin esim. Kari Enqvistin kaltaisten luonnontieteilijöiden ajattelu abstraktilla tavalla typistyy kovin paljon heidän pohtiessa "syntyjä syviä".
Kaikki biologian ja psykologian tutkimuskohteet ovat eksistentialisessa käsiteyhteydessä "esillä olevien" kohteiden tieteellistä tutkimusta. Esillä oleva on Daseinin suhteen maailmaa, mikä ilmenee Daseinille kielen kautta sen käsitteiden ja arvostelmien mukaisena.
On yhdentekevää, miten luonnontieteet määrittelevät todellisuutta eksistentialistisen abstraktiivisen käsitteistön suhteen. Ne määritykset eivät kohtaa toisiaan muutoin kuin juuri edellä mainitussa esillä olevien objektien suhteissa. Eksistentialismi tutkii abstraktimman tason ilmiöitä kuin, mitä luonnontiede voi saavuttaa. Enqvist sanoisi eksistentialismin käsitteistä, että ne ovat "hömppää", mutta ei se niitä kumoa.
Suosittelen muuten lukemaan Enqvistin kirjan Monimutkaisuus, mikä antaa erinomaisen yleiskuvan fysikaalisen todellisuuden kokonaisuudesta sillä tavalla, miten sen fysikalismin perustalta voi nähdä. Abstraktiivisella tasolla Monimutkaisuus kirjan maailmankuva on kuitenkin "esillä olevan" tasolla. - Anonyymi
Olemassa olemisen oleellisin asia on aina se että jos käsittää että ei voi olla olemassa ollenkaan niin silloin ei välttämättä ole olemassa jos käsittää että sekin on mahdollista.
Ajattelen eli en silloin ole vältttämättä olemassa ollenkaan koska käsitän käsitteen että se on mahdollista että olen olematon.- Anonyymi
Pikkuisen pitää tarkentaa tuota olemattomuuden mahdollisuutta. Olet kyllä asian jäljillä!
" jos käsittää että ei voi olla olemassa ollenkaan niin silloin ei välttämättä ole olemassa jos käsittää että sekin on mahdollista."
Nimittäin Daseinin on mahdollista käsittää oma omin olemattomuutensa mahdollisuus ja se on tietenkin kuolema. Kun tämän oikein ymmärrät, olet saavuttanut jotakin hyvin olennaista eksintentialismista. Yksi keskeisin eksistentiaali nimittäin on kuolemaa-kohti-oleminen.
Mutta ehkä tässä vaiheessa saattaa olla liian "deeppiä", joten palaan asiaan eksistentialistin eikoistumiskurssilla.
- Anonyymi
Lyhyt mukaelma praktiseen hypotermiseen ajatelmaan. Dali-maisilla piirteillä.
- Anonyymi
Elegantti analyysi elefanttien ajatuksenkulkuun.
- Anonyymi
Heidegger ei ollut eksistentialisti, kuten Nietzsche, Schopenhauer, Kierkegaard, Satre tai Camus, jotka tutkivat ihmisen filosofis-psykologista perusluonnetta konkreettisella tasolla, vaan teoreettinen fenomenologisti.
Jos on kiinnostunut eksistentialismista, niin ei kannata lukea Heideggeria lainkaan. Heidegger kuluu samaan kastiin Husserlin kanssa, joihin realistin ei kannata aikaansa tuhlata.
Heideggerin "Oleminen ja Aika" kirjaan ei missään nimessä kenenkään loogiseen ajatteluun taipuvan kannata tuhlata aikaa. Kirjan otsikko on jo järjenvastainen. Aikaa ei ole olemassa, mikä on filosofinen perustotuus, "Ja"sana otsikossa tarkoittaa loogisesti yhdysvaikutusta eli leikkausta, mutta oleminen ja aika eivät voi leikata toisiansa, koska oleminen ja olematon olio - siis aika - ovat keskenään pistevieraita.
Koska Heideggerin pääteoksin otsikko on jo järjellisyyden tuollapuollen, en näin realistina näe mitään mahdollisuutta, että avaisin ko. kirjaa.- Anonyymi
En kyllä itse osaa kuvitella minkäänlaista olemista ilman aikaa...
- Anonyymi
"Heidegger ei ollut eksistentialisti, kuten ..... , jotka tutkivat ihmisen filosofis-psykologista perusluonnetta konkreettisella tasolla, vaan teoreettinen fenomenologisti."
No, eipä voisi suuremmin enää Heideggeria väärinymmärtää kuin kommentoija tekee. Ja ihmekös tuo, jos ei ole edes Heideggerin teosta avannut (Sic!).
Heidegger kehittää toki ontologista fenomenologiaa, mutta hän kiinnittää sen aina siihen konkreettiseen olemiseen, minkä jokainen kokee arkipäiväisesti eli eksistenssiin. Ilman omakohtaista eksistenssin ymmärtämistä ei voi olla mitään eksistentialismia, vaan ihminen olisi vain ontologisten kaavailujen pohdiskelija. Eksistentialismi ei ole ensisijaisesti eikä olennaisesti teoriaa, vaan elävää omakohtaista elämää. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Heidegger ei ollut eksistentialisti, kuten ..... , jotka tutkivat ihmisen filosofis-psykologista perusluonnetta konkreettisella tasolla, vaan teoreettinen fenomenologisti."
No, eipä voisi suuremmin enää Heideggeria väärinymmärtää kuin kommentoija tekee. Ja ihmekös tuo, jos ei ole edes Heideggerin teosta avannut (Sic!).
Heidegger kehittää toki ontologista fenomenologiaa, mutta hän kiinnittää sen aina siihen konkreettiseen olemiseen, minkä jokainen kokee arkipäiväisesti eli eksistenssiin. Ilman omakohtaista eksistenssin ymmärtämistä ei voi olla mitään eksistentialismia, vaan ihminen olisi vain ontologisten kaavailujen pohdiskelija. Eksistentialismi ei ole ensisijaisesti eikä olennaisesti teoriaa, vaan elävää omakohtaista elämää.Eli onko "eksistenssi" sama asia kuin tajunta?
Olemassaoloa olisi selkeämpää ja järkevämpää pohtia ilman että sotkee siihen aivojen kognitiivisia toimintoja. Pohtii pelkkää kivenmurikkaa - mistä se koostuu, mitä on materia ja mitä materian olemassaolo on.
Aivojen emergenttejä psykologisia ilmiöitä ei tarvitse olemassaolon käsitteeseen sotkea ollenkaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eli onko "eksistenssi" sama asia kuin tajunta?
Olemassaoloa olisi selkeämpää ja järkevämpää pohtia ilman että sotkee siihen aivojen kognitiivisia toimintoja. Pohtii pelkkää kivenmurikkaa - mistä se koostuu, mitä on materia ja mitä materian olemassaolo on.
Aivojen emergenttejä psykologisia ilmiöitä ei tarvitse olemassaolon käsitteeseen sotkea ollenkaan.Olemassaolemista kivenmurikan tasolla havainnollistetaan eksistentialismissa 'esillä olevan' käsitteellä. Avauksessa jo tein jaon: " ... lähtökohdat eivät ole ymmärrettävissä ilman erottelua objektien c) käsillä olevuudesta ja d) esillä olevuudesta. " [Toki kivenmurikka voi olla 'käsillä olevakin' esim. murha-aseena.]
Maailmassa olemassaolevat olevat (=objektit) ovat aina suhteessa johonkin. Tavanomaisesti kartesiolaisittain ajateltuna objektit ovat reaalimaailmassa ja niitä tarkasteleva subjekti on tämän objekteja koskevan todellisuuden ulkopuolella (--> ontologinen dualismi). Rene Descartesin sanoin: "ajattelen, olen olemassa [havaiten objekteja ympärillä]"
Eksistentialismissa edellä mainittua jakoa ei tehdä. Koko jako mieleen/reaaliseen todellisuuteen nähdään siinä näennäisongelmana. Mainittu suhde (joka kartesiolaisittain on subjektin ja objektin välillä) käsitetään eksistentialismissa Daseinin "maailmassa-olemisena". Dasein aina jo on maailmassa, ja 'eksistenssi' on se Daseinin olemisentapa, jossa Dasein on (=eksistoi) ja joka ilmenee Daseinille sen olemisymmärryksessä. Tätä olemisymmärrystä ei voi kutsua "tajunnaksi", koska tajunta viittaisi objektiiviseen kohteeseen (vrt. edellä kohta d), mitä Dasein ei ole eikä voi millään tavalla olla.
Suhde objekteihin on eksistentisesti aina omakohtainen ja ollakseen olemassa objektit aina paljastuvat suhteessa Daseiniin, koska vain Daseinilla on ymmärrys olemisesta ja maailmasta. Ilman olemisymmärrystä ei käsite "oleminen" tarkoittaisi mitään. Siksi Heidegger käyttää omaperäisiä käsitteitään, jotta tämä tulisi esiin.
"Aivojen emergenttejä psykologisia ilmiöitä ei tarvitse olemassaolon käsitteeseen sotkea ollenkaan."
Eksistentialismissa EI psykologisia ilmiöitä (koska nekin olisivat kohta d:n kaltaisia esillä olevia) sotketa olemassaolemiseen, vaan Heidegger hahmottelee olemassaolemisen ontologisia suhteita siihen nähden, millä voi olla olemisymmärrys. Jokaisella ihmisellä on omakohtainen eksistenssinsä, jossa tämä olemisymmärrys paljastaa maailmaa.
Toisin sanoen samaa asiaa voidaan KÄÄNTÄEN lähestyä kuvitellen sellainen "universumi", jossa ei olisi ketään, jolla olisi olemisymmärrystä. Sellaisessa maailmassa ei olisi mitään käyttötarkoitusta sanalle "oleminen". Eksistenssi sen sijaan viittaa siihen ilmiöön, mikä meidän tunnetussa universumissa on jokaisen olemisymmärryksenä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Katso: Ohhoh! Miina Äkkijyrkkä sai käskyn lähteä pois Farmi-kuvauksista -Kommentoi asiaa: "En ole.."
Tämä oli shokkiyllätys. Oliko tässä kyse tosiaan siitä, että Äkkijyrkkä sanoi asioita suoraan vai mistä.... Tsemppiä, Mi1304925- 313114
Haluan jutella kanssasi Nainen
Olisiko jo aika tavata ja avata tunteemme...On niin paljon asioita joihin molemmat ehkä haluaisimme saada vastaukset...O161807Poliisiauto Omasp:n edessä parkissa
Poliisiauto oli parkissa monta tuntia Seinäjoen konttorin edessä tänään. Haettiinko joku tai jotain pankista tutkittavak221760Onko mies niin,
että sinulle ei riitä yksi nainen? Minulle suhde tarkoittaa sitoutumista, tosin eihän se vankila saa olla kummallekaan.181621Voitasko leikkiä jotain tunnisteleikkiä?
Tietäisi ketä täällä käy kaipaamassa.. kerro jotain mikä liittyy sinuun ja häneen eikä muut tiedä. Vastaan itsekin kohta711481Miksi näin?
Miksi vihervassut haluaa maahan porukkaa jonka pyhä kirja kieltää sopeutumisen vääräuskoisten keskuuteen? Näin kotoutumi191237Armi Aavikko Malmin hautausmaa
Haudattiinko Armi arkussa Malmin hautausmaalle vai tuhkattiinko hänet? Kuka tietää asiasta oikein?101233Haluisin suudella ja huokailla
ja purra kaulaasi ja rakastella sinua. Haluisin puristella rintojasi ja pakaroitasi. Ei sinulla taida olla kuitenkaan ni161207Ison Omenan uhri tukahdutettiin kuoliaaksi. Kuolinsyynä sydämen pysähdys.
Eli naisen hengittäminen estettiin ja tästä oli suorana seurauksena sydämen pysähdys. Ihan oppikirjan mukainen tapaus. H171197