Ihmiset ovat skeptikkoja eksistentialistisesti

Anonyymi

Eksistentialismin mukaan totuus on ihmisen olemisen tapa, jossa ollaan yhtäaikaa totuudessa ja epätotuudessa. Totuus (ja epätotuus) on inhimillisen olemisen perustava olemistapa (eksistentiaali).

Totuus olemisena paljastuu ja peittyy alkuperässään välttämättä, eli ts. mitään puhtaita totuuksia ei ole, vaan kaikkea sen vuoksi on epäiltävä. Tätä alkuperäistä olemisymmärrystä vasten ihmiset sitten kehittelevät "teorioita" totuudesta, kuten tunnettua suosittu on esim. korrespondenssiteoria, eli totuus olisi käsitteen ja todellisuuden vastaavuutta.

Viimeksi mainitulla teorialla ei ole mahdollisuutta menestyä, koska käsite on mentaalista "olevaa" ja reaalisen todellisuuden kohteena esineellinen "oleva". Ne eivät ole millään muotoa samanlaisia, joita voisi mitenkään pitää toisiaan vastaavina. Myönnettävä on toki, että vastaavuudelle voidaan kehittää tilastollisia yhtäpitävyyksia, mutta tulos jää riittämättömäksi alkuperäisen totuuden kriteerein.

Alkuperäinen totuus on olemisentapa. Se on suhteessa täälläoloomme itsensä paljastavana modifikaationa. Olemisymmärryksessä tulkitsemme tosiasioita ja sen vuoksi yleisempi totuus jää aina välttämättä saavuttamatta. Vain niin kauan kuin olemisymmärrys on, voidaan puhua totuudesta.

7

1452

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Totuus on siis eksistentialismissa monella tavalla kiinni yksilöstä. Siitä miten eri yksilöt havainnoivat todellisuutta, mikä on heidän kokemuksensa, joka voi jossain vaihessa leimahtaa "totuudeksi", etenkin silloin, jos joku toinen näkee saman asian eri tavalla, näinhän se on jokseenkin aina historian saatossa ollut.

      Oikeastaan eksistentialismi syntyi samaan aikaan kuin "absoluuttinen totuus" eli lähinnä kirkon valta Euroopassa väheni.Katsantokannat laajenivat, ja yhä enenevästi sai sanoa mitä ajatteli. Tosin nykyään sekin jo mietityttää, että miksi niin herkästi useimmat sanovat mitä ajattelevat. Jos mielipide on olemassa joka asiaan, ilman että siitä mitään todella tietää, ja sen voi määritellä "omaksi totuudeksi", jonka haluaa sanoa ääneen, niin ei ihme ettäikö maailma monesti tunnu olevan nykyisin vähän vinksallaan?!
      Mutta näinhän se on tapahtunut ja tapahtuu koko ajan netin ja sosiaalisen media ym.avulla, ja ilmiöt seuraavat toisiaan. Jossain ehkä kriittisyyttäkin on, mutta myös yhä enemmän joukkoliikkeitä, jotka eivät tunnetusti näe totuutta, vaan sen sijaa näkevät "yhden totuuden", eivät sen alkua tuskin loppuakaan ...

      Joskus 1800 luvun loppupuolella kun Friedrich Nietzsche "totesi Jumalan kuolleeksi" oli varmaan yksi alkua "jokaisen omalle totuudelle" (vaikkakin joukkoliikkessä nämä totuudet yhä herkemmin muuttuvat takaisin "yhdeksi"). Luotiin alku sille mitä reilu 100 viimeistä vuotta täällä eläneet ovat voineet(joutuneet?!) todistamaan : ihmiset etsivät ja vaativat yhä enenevästi yksilölistä identiteettlään. Tosin samaan aikaa ihmisiä on yhä enemmän, ja paremman elintason ja koulutuksenkaan kautta ei oma minuus lähellekään pakosta löydy.
      Mitä ihmettä siihen sitten tarvitaan?!

      Ehkä on niin (toivottavasi?!) että ihmisyksilö ei pysty kuitenkaan lopullisesti elämään vain ja ainoastaan itselleen, vaan pitään myöskin ymmärtää ja antaa arvoa toisten minuuksille, ja kenties tehdä jotain yhteisesti hyödyttävää yhteistyötä.
      Kaiketi paradoksi on myöskin siinä, että eikös vain suurimman ihmiskunnan diktaattorit ole myöskin "löytäneet absoluuttisen minuuden", identiteettinsä, jonka voimalla on voitu murskata ja tuhota vähemmistöjä, vaikkapa Stalinin tapauksessa jopa miljoonia oman kansan edustajia, jotka on voitu katsoa ties millä tavalla "oman absoluuttisen minuuden vastaiseksi". Minuus ei vain itse riitä, se on vailla ymmärrystä ja sosiaalista sellaista ilman on ihmiselämä lopulta vain taistelua.

      Onko siis siten, että identiteetit vain suurentavat ihmistä, ja lopullinen yksilöllisyys on harha. Paras elonsija olisi jossain kaukaisessa ja kentied yksinkertaisessa menneisyydessä, elämisessä luonnon rytmiin jonain metsästäjä-keräilijänä, taikka paimentolaisena. Vaikkakin investointipankkiirit, sijoittajat, suuromistajat, ja jopa koulujen opinto-ohjaajatkin väittävät se olevan talouskasvun yms.periaatteiden ja siten nykyajan elämäntapojen absolutian vastaista ...

      Menneen saa kuitenkin kiinni (jos tahtoo todella!!). Noin 7 miljardia ihmistä maapallolla on kuitenkin paljon, ja jokainen heistä ei voi olla "yksilö", sanan varsinaisessa merkityksessä. Lopulta "yksilöpeli" tekee vain yli-ihmisiä, eli Friedrich Nietzscheä tässä voisi taas esille ottaa (tosin en ota, koska Nietzsche ymmärretään aina liian helposti väärin ...).
      Tuskin on kovin viisasta (vaikkakin ajan hengen mukaista) rakentaa elämäänsä "yksilöllisesti", minusta se olisi viisaampaa rakentaa ymmärtävästi, ja tasa-arvo luoden, toki myöskin vastuullisesti ja rakentain sitä kautta että ihmisissä on (kulttuureista ja roduista ym. huolimatta) kuitenkin enemmän yhtäläisyyksiä. Mielestäni ymmärrys tuo kuitenkin toteutuessaan paljon enemmän kuin "yksilöllinen totuus" taikka "absoluuttinen kokemus", jotka ovat myös olleet (ja ovat edelleen) vaarallisia, kun kaksi totuutta kohtaa, niin voi syntyä konflikti ja usein syntyykin.
      Ymmärrys ei johda konfliktiin, eikä se tarkoita, että kaikesta on oltava samaa mieltä. Ei, koska myös erilaisuutta ja eri mielipiteitä kuuluu kunnioittaa. Eksistentialismi korosti ja korostaa yksilön totuutta, ja omalla tavallaan myös mursi ja poisti vanhoja auktoriteettejä Euroopasta. Mutta monella tavalla olen kyllä nähnyt, että on menty liiankin yksilölliseen suuntaan, ja nykyään se kertoo ehkä myös niistä ongelmista mitä tämä yksilöllisyyttä korostanut aika on peittänyt alleen : ongelmia joita ei yhteiskunnassa enää suostuta näkemään (muissa yhteiskunnissa kylläkin!), koska lopulta pelätään että se joka on muille, on sitten itseltä pois ... EIkö tämä ajattelu sitten ole kuitenkaan lopulta sitä vanhakantaisuutta : lopulta yksilöllisyys johtaa vain kateuteen : vaikka minulla on paljon, niin (kuvitellaan) että toisella on kuitenkin liikaa ... jne.jne.jne. ...

      • Anonyymi

        Tässä on hyvä huomata, että ei ole olemassa yhtä "eksistentialismia", kun puhut yksilöllisestä totuudesta. Tällainen väärinkäsitys elää kenties Sartren esittämässä "eksistentialismissa", jossa Sartre korosti yksilön valintaa omassa elämässään.

        Avaus perustuu Martin Heideggerin eksistentialistiseen ajatteluun (hän irtisanoutui jyrkästi Sartren käsityksistä).

        "Jos mielipide on olemassa joka asiaan, ilman että siitä mitään todella tietää, ja sen voi määritellä "omaksi totuudeksi", jonka haluaa sanoa ääneen, niin ei ihme ettäikö maailma monesti tunnu olevan nykyisin vähän vinksallaan?!"

        Heidegger kirjoitti mielipiteestä, että se on jokaisella "kenellä tahansa" olemisen tavassaan. Tämä käsite viittaa keskimääräiseen ihmiseen, joka toteuttaa sellaista elämää, mitä kuka tahansa muukin eläisi. Sellaiselle elämäntavalle on ominaista julkisuus ja siinä käytävä "juttelu", jollaisena Heidegger kuvaa keskustelua, jossa ei argumentoida totuuden puolesta eikä sitä vastaan, vaan joka vain ilmaisee jokapäiväistä olemistapaa. Juttelu sanoo vain sen, mikä on muutenkin sanottavissa. 'Sanominen' on ikään kuin itse tarkoitus. Näinhän nykyinen some-todellisuus käy vuorovaikutusta.

        "Ehkä on niin (toivottavasi?!) että ihmisyksilö ei pysty kuitenkaan lopullisesti elämään vain ja ainoastaan itselleen, vaan pitään myöskin ymmärtää ja antaa arvoa toisten minuuksille, ja kenties tehdä jotain yhteisesti hyödyttävää yhteistyötä."

        Tällaista yhteistyötä Heidegger tarkoittaa, kun kirjoittaa "Daseinin" olevan "kanssaolemisessaan" aina yhdessä muiden kanssa. Yksilö ei siis eksistentiaalisessa olemisessaan ole koskaan vain yksilö, vaan hän elää maailmassa, jossa on jo aina muita yksilöitä. Dasein perustava olemistapa on nimenomaan muiden kanssa olemisessa ja sitä myötä sosiaalisella tavalla eläessään ykslö on kasvanut muiden kanssa itsekseenkin.

        "Minuus ei vain itse riitä, se on vailla ymmärrystä ja sosiaalista sellaista ilman on ihmiselämä lopulta vain taistelua."

        Nimenomaan näin juuri on. Dasein ei ole minuus, vaan se on aina sosiaalinen perustaltaan. Dasein ei voi myöskään tulla kuvatuksi minään "identiteettinä", koska se olisi minuuden objektivoimista sellaiseksi olemisessaan, mitä se ei ole. Eksitentialismissa ei ole mitään identiteettipolitiikkaa eikä se pyri irtaannuttamaan yksilöä muista, vaan aivan päinvastoin eksistentialismissa todetaan, että omimman itsensä olemistavan on löydettävä toiset, joiden kautta myös minuus voi ylipäänsä rakentua.

        "Eksistentialismi korosti ja korostaa yksilön totuutta, ja omalla tavallaan myös mursi ja poisti vanhoja auktoriteettejä Euroopasta. Mutta monella tavalla olen kyllä nähnyt, että on menty liiankin yksilölliseen suuntaan"

        Kirjoitat selvästi Sartren ajattelusta. Sartre ymmärsi usein täysin väärin sen, mitä Heidegger oli eksistentialismistaan kirjoittanut. Nykyinen kovin egoistinen ajanhenki ei ole peräisin eksistentialismista, vaan se on juuri sitä, mitä heidegger kuvailisi "kenen tahansa" yksilöllisyytenä. Jokainen nykyajan yksilö pyrkii olemaan yksilöllinen, koska kaikki muutkin pyrkivät sellaiseen. Tällainen yksilö ostaa erottauakseen samanlaisen muka "yksilöllisen" tuotteen kuin muutkin vain ilmentääkseen sitä sosiaalista painetta erottautumiseen muista. Silloin käy itse asiassa täysin toisinpäin kuin tavoitellaan, ja päädytään ostamaan massatuotteita, joilla mainoksien mukaan ollaan "yksilöitä", vaikka mitään ominta omaa ei tuollaisessa kuluttamisessa olekaan.


    • Anonyymi

      Poliittisen vasemmiston ideologiassa on luotu omintakeista todellisuutta, jossa se voidaan nähdä vain ideologian kautta. Se määrittelee oikeat mielipiteet, näkemykset, arvostelut jne. totuudeksi ja ei-vasemmistolaiset vastaavat valheelliseksi, totuuden viholliseksi. Vasemmistolaisuudesta on muotoutunut kasvavassa määrin kollektiivi, joka on ehdollistettu jakamaan samankaltaisen ajattelutavan, sekä jyrkentyneet perusperiaatteet olemiselle ja käyttäytymiselle. He kutsuvat tätä "yhteen hiileen puhaltamisena". He eivät kuitenkaan näe, että heidän todellisuuskuvansa on vääristynyt ja usein pahasti irti realismista. He eivät siis koe muunlaisia ideologioita, näkemyksiä, mielipiteitä jne. vääränä pahuuttaan, vaan koska eivät ymmärrä maailmaa oman todellisuuskuplansa ulkopuolella. Monikin on jo havainnut, kuinka poliittinen vasemmisto pyrkii keinolla tai toisella säilyttämään totuutensa, jopa pyrkimällä tekemään itsestään ainoan poliittisen vaihtoehdon. Silti he puhuvat demokratiasta, tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta.

    • Anonyymi

      Totuus on filosofinen fakta. Me tiedämme että Totuus vallitsee aina ja iankaikkisesti. Se on tieteenkin lähtökohta. Kun puhumme skeptisyydestä ja epäilemisestä, käsittelemme toisten luomaa kuvaa jostakin Totuuden havaitusta ilmiöstä. Kaikki ei siis ole varsinkaan valhetta tai epätotta vaan kuvaa siitä miten maailmaamme käsitämme ja käsittelemme. Meidän hyväkymämme totuus on sopimuksen kaltainen mihin olemme tieteen ja kokemustemme kautta päätyneet. Siihen on myös uskottava. Oppiminen tässä on henkinen prosessi. Tutkijana on mieli vielä vapaa.

      Jos emme tyydy todellisuuteemme tai se muodostuu elämälle mahdottomaksi, olemme taipuvaisia kehittämään omia totuuksia eli uskontoja ja ideologioita. Niitäkin tarvitaan, mutta koska ne perustuvat vain uskomiseen ja auktoriteetteihin, syntyy jännitteitä aina sotia myöten.

      Tässä kaikessa on kyse järjettömyyteen laajentuneesta maailmankuvistamme, järjestelmistä ja teknologisesta kehityksestä. Emme enää omaa sellaista konkreettisen totuuden määrää jonka varassa osaisimme elää riippumattomana.

      • Anonyymi

        Tieteellisillä totuuksilla on tapana muuttua tiedon lisääntyessä, joten viitannet lähinnä uskontoon jossa totuus on hakattu kiveen. Totuus on se, että kaikki muuttuu eikä mikään ole ikuista ei edes maailmankaikkeus. Yleensä totuus on siis se, että ei ole yhtään mitään ja rauha vallitsee tyhjyydessä. Tämä on vain tilapäistä ja ohimenevää.


    • Anonyymi

      Normaali ihminen on hyvin skeptinen skepsismin suhteen.

      • Anonyymi

        Tuollainen viittaamasi "normaali ihminen" on sama kuin Heideggerin "kuka tahansa". Se on keskimääräiseen ihminen, joka toteuttaa sellaista elämää, mitä kuka tahansa muukin eläisi. Sellaiselle elämäntavalle on ominaista julkisuus ja siinä käytävä "juttelu", jollaisena Heidegger kuvaa keskustelua, jossa ei argumentoida totuuden puolesta eikä sitä vastaan, vaan joka vain ilmaisee jokapäiväistä olemistapaa. Tällaisessa juttelussa skeptismi on varmastikin kauhistus.

        Jutteleva, 'kuka tahansa ihminen' ei halua, että sitä arkista itsestään selvää maailmaa, jossa hän elää tavallista arkeaan, epäillään. Hänelle kaikki se, mitä muutkin ihmiset ajattelevat ja mitä muut pitävät vaikkapa muodikkaana on hänelle merkityksellistä. Hän ei halua luopua siitä ja miettiä, voisiko hän sittenkin elää jollakin toisella tavalla, joka olisi hänelle itselleen omimpaa.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mielessäni vieläkin T

      Harmi että siinä kävi niinkuin kävi, rakastin sinua. Toivotan sulle kaikkea hyvää. Toivottavasti löydät sopivan ja hyvän
      Ikävä
      37
      1555
    2. Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa

      Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k
      Isovanhempien jutut
      6
      1331
    3. Ei luottoa lakko maahan

      Patria menetti sovitun ksupan.
      Suomen Keskusta
      8
      1267
    4. Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?

      Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.
      Ikävä
      1
      1265
    5. Persut petti kannattajansa, totaalisesti !

      Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,
      Maailman menoa
      4
      1243
    6. Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita

      Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p
      Jyväskylä
      41
      1238
    7. Sinäkö se olit...

      Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis
      Ikävä
      0
      1224
    8. Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat

      Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin
      Vaipat
      1
      1200
    9. Hyvää yötä ja kauniita unia!

      Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä
      Tunteet
      2
      1160
    10. Lepakot ja lepakkopönttö

      Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta
      1
      1146
    Aihe