Matematiikkaa

Parempia miten?

Vaikka puhutaan parinvalinnasta, on myös kyse siitä, että ITSE tulee valituksi. Jos on kaventanut kelpaavien joukon pieneksi yli oman tason, on turha odottaa, että tulee valituksi.

kynä.mi kirjoitti:

Vaikka puhutaan parinvalinnasta, on myös kyse siitä, että ITSE tulee valituksi. Jos on kaventanut kelpaavien joukon pieneksi yli oman tason, on turha odottaa, että tulee valituksi.

Lue lisää

Jos ei itse kelpaa niille jotka kokee kelpaaviksi itselleen, niin sehän on vain hyvä. Ei sellaisesta suhteesta mitään tule, jossa itseään parempana pitävä "kelpuuttaa" jonkun jota pitää itseään jollain tavalla "huonompana".

Eihän kukaan halua olla se jonka toinen "kelpuuttaa" suhteeseen, paremman puutteessa.

kynä.mi kirjoitti:

Vaikka puhutaan parinvalinnasta, on myös kyse siitä, että ITSE tulee valituksi. Jos on kaventanut kelpaavien joukon pieneksi yli oman tason, on turha odottaa, että tulee valituksi.

Lue lisää

Kuka sen tason määrää? Omat mieltymykset on mitä on ja jos yrittää ne väkisin sivuuttaa tai niistä kovin tinkii, on seurauksena onnettomia ihmisiä ja parisuhteita. Näin se vaan on. Jos ei kolahda, niin ei kolahda.

Anonyymi kirjoitti:

Kuka sen tason määrää? Omat mieltymykset on mitä on ja jos yrittää ne väkisin sivuuttaa tai niistä kovin tinkii, on seurauksena onnettomia ihmisiä ja parisuhteita. Näin se vaan on. Jos ei kolahda, niin ei kolahda.

Lue lisää

Tason määrittää vastakkainen sukupuoli. Määritys on alitajuista, mutta sosiologinen tutkimus on havainnut siinä selvät säännöt. Oma taso taas määrittyy kokeilemalla, jolloin hakee lopulta partneria omalta tasoltaan.

kynä.mi kirjoitti:

Vaikka puhutaan parinvalinnasta, on myös kyse siitä, että ITSE tulee valituksi. Jos on kaventanut kelpaavien joukon pieneksi yli oman tason, on turha odottaa, että tulee valituksi.

Lue lisää

Siksi onkin hyvä, että ihan vaan yksi riittää. Ei tarvitse kelvata tuhansille.

kynä.mi kirjoitti:

Tason määrittää vastakkainen sukupuoli. Määritys on alitajuista, mutta sosiologinen tutkimus on havainnut siinä selvät säännöt. Oma taso taas määrittyy kokeilemalla, jolloin hakee lopulta partneria omalta tasoltaan.

Lue lisää

Toiseten ilmeisesti tarvitsee kokeilla. Itselläni ei jostain syystä e ollut sellaista tarvetta. Olen aina "päässyt" parisuhteeseen juuri sen ihmisen kanssa, jonka olen halunnut. Molemmat olivat nykymittapuulla pitkiä parisuhteita.

Ihmisten pitäisi pikemmin asettaa lisää "vaatimuksia"niille ehdokkaille ja seuloa vieläkin tarkemmin. Sillä tavalla löytää itsensä kanssa paremmin yhteensopivan kumppanin. Ei kukaan sopivaa kumppania etsivä tarvitse tuhansia vaihtoehtoja. Yksi oikeasti sopiva riittää.

Anonyymi kirjoitti:

Siksi onkin hyvä, että ihan vaan yksi riittää. Ei tarvitse kelvata tuhansille.

Todennäköisyyslaskenta auttaisi hahmottamaan tilanteen. Mitä pienempi on kelpuuttamasi joukko, sitä todennäköisempää on, että sinut kelpuuttava ei mahdu tuohon joukkoon. Eli todennäköisyys, että jäät yksin, kasvaa.

Jos kuitenkin olet jo löytänyt omasi, olet kuin lottovoittaja. Sinun kohdallasi pieni todennäköisyys on lauennut myönteisesti.

kynä.mi kirjoitti:

Todennäköisyyslaskenta auttaisi hahmottamaan tilanteen. Mitä pienempi on kelpuuttamasi joukko, sitä todennäköisempää on, että sinut kelpuuttava ei mahdu tuohon joukkoon. Eli todennäköisyys, että jäät yksin, kasvaa.

Jos kuitenkin olet jo löytänyt omasi, olet kuin lottovoittaja. Sinun kohdallasi pieni todennäköisyys on lauennut myönteisesti.

Lue lisää

Ei ole ollut tarvetta harrastaa matematiikkaa tuossa asiassa. Miksi turhaan vaikkeuttaa asiaa, joka on hyvin helppoa? Olen aina "päässyt" halutessani parisuhteeseen ja juuri sen ihmisen kanssa johon olen tykästynyt. Irtoseksiä en harrasta, mutta sitä vasta helppoa olisikin saada, jos kiinnostaisi.

Anonyymi kirjoitti:

Toiseten ilmeisesti tarvitsee kokeilla. Itselläni ei jostain syystä e ollut sellaista tarvetta. Olen aina "päässyt" parisuhteeseen juuri sen ihmisen kanssa, jonka olen halunnut. Molemmat olivat nykymittapuulla pitkiä parisuhteita.

Ihmisten pitäisi pikemmin asettaa lisää "vaatimuksia"niille ehdokkaille ja seuloa vieläkin tarkemmin. Sillä tavalla löytää itsensä kanssa paremmin yhteensopivan kumppanin. Ei kukaan sopivaa kumppania etsivä tarvitse tuhansia vaihtoehtoja. Yksi oikeasti sopiva riittää.

Lue lisää

Tunsin erään sisaren, joka muinoin tansseissa miesten haun aikana tuli aina haetuksi. Hän ei lainkaan edes selitettäessä voinut ymmärtää, minkälaista tuskaa kokivat seinäruusuksi jääneet tytöt.

Olet ilmeisesti alfa, mutta sinulta puuttuukin kokemus toisesta tilanteesta.

kynä.mi kirjoitti:

Tunsin erään sisaren, joka muinoin tansseissa miesten haun aikana tuli aina haetuksi. Hän ei lainkaan edes selitettäessä voinut ymmärtää, minkälaista tuskaa kokivat seinäruusuksi jääneet tytöt.

Olet ilmeisesti alfa, mutta sinulta puuttuukin kokemus toisesta tilanteesta.

Lue lisää

Sinulla on siis tuollainen subjektiivinen kokemus. No mikäs siinä.

En ole alfa. Kaukana siitä.

Anonyymi kirjoitti:

Sinulla on siis tuollainen subjektiivinen kokemus. No mikäs siinä.

En ole alfa. Kaukana siitä.

Olen mies, enkä ole koskaan käynyt tansseissa. Suloisen vaimoni löysin seurakunnan opintopiiristä.

kynä.mi kirjoitti:

Olen mies, enkä ole koskaan käynyt tansseissa. Suloisen vaimoni löysin seurakunnan opintopiiristä.

Niin, yleensä ihmiset löytävät samanhenkistä seuraa jostain oman ihan tavallisen elämänsä varrelta, ilman sen kummempia matemaattisia pohdintoja.

Anonyymi kirjoitti:

Niin, yleensä ihmiset löytävät samanhenkistä seuraa jostain oman ihan tavallisen elämänsä varrelta, ilman sen kummempia matemaattisia pohdintoja.

Yliopistomaailmassa harjoitetaan tieteellistä tutkimusta ja opetusta. Etsitään lainalaisuudet aivan tavallisille arkipäivän asioille, joita common sensen mukaisesti pidetään jokseenkin selvinä ja tuttuina. Näiden lakien selvittäminen tuo esiin ilmiöitten rakenteen, joka on matemaattisesti ilmaistavissa.

Jos matematiikka ei kiinnosta eikä ilmiöitten syvempi luonne, se käy kyllä, mutta ei neuvoksi niille, joita kiinnostaa.

kynä.mi kirjoitti:

Yliopistomaailmassa harjoitetaan tieteellistä tutkimusta ja opetusta. Etsitään lainalaisuudet aivan tavallisille arkipäivän asioille, joita common sensen mukaisesti pidetään jokseenkin selvinä ja tuttuina. Näiden lakien selvittäminen tuo esiin ilmiöitten rakenteen, joka on matemaattisesti ilmaistavissa.

Jos matematiikka ei kiinnosta eikä ilmiöitten syvempi luonne, se käy kyllä, mutta ei neuvoksi niille, joita kiinnostaa.

Lue lisää

Harvalle ihmiselle (edes yliopistolla) nämä ovat olennaisia oman pariutumisen kannalta. Saa kaikkea tutkia ja lainalaisuuksia löytyy, mutta harva tällainwn kenenkään käytännön elämään vaikuttaa. Elämä on hyvin vaikea oikeasti teoretisoida.

Anonyymi kirjoitti:

Harvalle ihmiselle (edes yliopistolla) nämä ovat olennaisia oman pariutumisen kannalta. Saa kaikkea tutkia ja lainalaisuuksia löytyy, mutta harva tällainwn kenenkään käytännön elämään vaikuttaa. Elämä on hyvin vaikea oikeasti teoretisoida.

Lue lisää

Moni ei tiedä, mitä tiedämme. Yliopistomaailmassa on jo kauan sitten ohitettu aika, jolloin kaikki tietämys oli yksittäisen henkilön hallittavissa. Sielläkin on työnjako. Useimmilla ei siellä ole aavistustakaan, mitä sosiologiassa on selvitetty.

Aivan sama pätee muillakin aloilla, matematiikassa, fysiikassa, biologiassa, kemiassa, kielitieteessä, kirjallisuuden tutkimuksessa ym. Vain harvat hallitsevat kultakin alalta vain pienen viipaleen, kiinnostuksen ja voimavarojen mukaan.

On yleinen käsitys suuren yleisön keskuudessa, että tieteellinen tutkimus olisi vähäarvoista. Jos perustutkimustakaan ei olisi, saati pitemmälle menevää, olisimme oppimattomia ja täysin huhujen ja salaliittoteorioiden armoilla, kuten muinoin.

kynä.mi kirjoitti:

Moni ei tiedä, mitä tiedämme. Yliopistomaailmassa on jo kauan sitten ohitettu aika, jolloin kaikki tietämys oli yksittäisen henkilön hallittavissa. Sielläkin on työnjako. Useimmilla ei siellä ole aavistustakaan, mitä sosiologiassa on selvitetty.

Aivan sama pätee muillakin aloilla, matematiikassa, fysiikassa, biologiassa, kemiassa, kielitieteessä, kirjallisuuden tutkimuksessa ym. Vain harvat hallitsevat kultakin alalta vain pienen viipaleen, kiinnostuksen ja voimavarojen mukaan.

On yleinen käsitys suuren yleisön keskuudessa, että tieteellinen tutkimus olisi vähäarvoista. Jos perustutkimustakaan ei olisi, saati pitemmälle menevää, olisimme oppimattomia ja täysin huhujen ja salaliittoteorioiden armoilla, kuten muinoin.

Lue lisää

Kyseinen asia on silti täysin yhdentekevä valtaosan ihmisistä jokapäiväisen elämän ja parinmuodostuksen kannalta. Aivan samalla tavalla vaikkapa ruoanlaitto voidaan selittää tieteellisesti erilaisten kemiallisten reaktioiden kautta. Valtaosalla ihmisistä ei kuitenkaan ole minkäänlaista tarvetta esim. maillard reaktion tuntemiseen.

Naisten suurin lisääntymisetu syntyy, kun parittelee laatumiehen kanssa. Miehen suurin lisääntymisetu tapahtuu, kun parittelee mahdollisimman monen naisen kanssa. Ero johtuu biologisesta seikasta. Nainen voi saada lapsen vain noin runsaan vuoden välein, mies moninkertaisen määrän.

Siksi evoluution mukana nainen on kehittynyt valikoivammaksi eli krantummaksi.

kynä.mi kirjoitti:

Naisten suurin lisääntymisetu syntyy, kun parittelee laatumiehen kanssa. Miehen suurin lisääntymisetu tapahtuu, kun parittelee mahdollisimman monen naisen kanssa. Ero johtuu biologisesta seikasta. Nainen voi saada lapsen vain noin runsaan vuoden välein, mies moninkertaisen määrän.

Siksi evoluution mukana nainen on kehittynyt valikoivammaksi eli krantummaksi.

Lue lisää

No nykyään ei enää ole tarvetta ruikkia sinne tänne jälkikasvua ja pääosin siitä jää yhteiskunnalle jälki, sekä seuraamukset. Naistenkaan ei tarvitse jäädä miehen suojelukseen tms. Joten biologisella pohjilla ei ole samaa merkitystä kuin 50 vuotta sitten.

Ilokseni olen huomannut, että nuoret miehet nykyään miettii myös tulevaisuuttaan ja tutustuu nsisiin, eivätkä enää ihan ole biologisen viettiensä orjia.

Ehkä parempi ja ajattelevammat sukupolvet tuo vastauksen liikakansoitukseen maailmassa. Väkivalta kitkeytyy jo pois kummasti, niin uskon myös lisääntymisenkin vähenevän ja kokonaisvaltainen suunniteltu vanhemmuus antaa paremmat avut tulevaisuuteen lapsille.

Evoluutio on hienoa...

kynä.mi kirjoitti:

Naisten suurin lisääntymisetu syntyy, kun parittelee laatumiehen kanssa. Miehen suurin lisääntymisetu tapahtuu, kun parittelee mahdollisimman monen naisen kanssa. Ero johtuu biologisesta seikasta. Nainen voi saada lapsen vain noin runsaan vuoden välein, mies moninkertaisen määrän.

Siksi evoluution mukana nainen on kehittynyt valikoivammaksi eli krantummaksi.

Lue lisää

Mä itse asiassa olen samaa mieltä tästä. Yksilöiden väliset erot on tietysti suuria, mutta yleistäen voi sanoa, että miesten hinku päästä parittelemaan on aivan huomattavasti paljon suurempaa kuin naisten. Ja koska se on niin yleistä, niin uskon, että taustalla vaikuttaa nimenomaan biologia. Naisten pitääkin olla kranttuja ja valikoivia, vaikka se miehiä suututtaakin.

interlocutrice kirjoitti:

No nykyään ei enää ole tarvetta ruikkia sinne tänne jälkikasvua ja pääosin siitä jää yhteiskunnalle jälki, sekä seuraamukset. Naistenkaan ei tarvitse jäädä miehen suojelukseen tms. Joten biologisella pohjilla ei ole samaa merkitystä kuin 50 vuotta sitten.

Ilokseni olen huomannut, että nuoret miehet nykyään miettii myös tulevaisuuttaan ja tutustuu nsisiin, eivätkä enää ihan ole biologisen viettiensä orjia.

Ehkä parempi ja ajattelevammat sukupolvet tuo vastauksen liikakansoitukseen maailmassa. Väkivalta kitkeytyy jo pois kummasti, niin uskon myös lisääntymisenkin vähenevän ja kokonaisvaltainen suunniteltu vanhemmuus antaa paremmat avut tulevaisuuteen lapsille.

Evoluutio on hienoa...

Lue lisää

Biologinen pohja on syntynyt koko eliökunnan olemassaolon, monien miljoonien vuosien aikana. Se muuttuu, mutta erittäin hitaasti verrattuna kulttuurin muutoksin. Nykyihmisen biologia on suunnilleen samalla tasolla kuin varhaisemmilla ihmismuodoilla puolentuhatta vuotta sitten.

Kulttuurin kehitys on viime vuosisatoina ollut erityisen ripeä. On tullut riittävämpi ravinto, lääketieteellinen hoito ja tehokas ehkäisy. Nämä näkyvät evoluutiossa suurella viipeellä, tuhansien vuosien päästä, mutta kulttuurikäytöksessä jo nyt.

kynä.mi kirjoitti:

Naisten suurin lisääntymisetu syntyy, kun parittelee laatumiehen kanssa. Miehen suurin lisääntymisetu tapahtuu, kun parittelee mahdollisimman monen naisen kanssa. Ero johtuu biologisesta seikasta. Nainen voi saada lapsen vain noin runsaan vuoden välein, mies moninkertaisen määrän.

Siksi evoluution mukana nainen on kehittynyt valikoivammaksi eli krantummaksi.

Lue lisää

Ihminen onneksi kykenee lajina myös toimimaan vastoin pelkän biologian sanelemia raameja. Nykyihminen toimii vastoin biologiaansa todella monessa asiassa ja nykymaailmassa se usein jopa välttämätöntä. Tietysti biologia kannattaa tiedostaa. Vain tiedostamalla voi tietoisesti toimia toisin.

Anonyymi kirjoitti:

Mä itse asiassa olen samaa mieltä tästä. Yksilöiden väliset erot on tietysti suuria, mutta yleistäen voi sanoa, että miesten hinku päästä parittelemaan on aivan huomattavasti paljon suurempaa kuin naisten. Ja koska se on niin yleistä, niin uskon, että taustalla vaikuttaa nimenomaan biologia. Naisten pitääkin olla kranttuja ja valikoivia, vaikka se miehiä suututtaakin.

Lue lisää

Joo, en minäkään sitä kiellä. Kyllä minustakin moni mies juoksee munansa vetäessä.

Minusta vaan on hienoa se, että nainen voi erota ja elää miehestä irti. Lisäksi on mahdollisuus löytää kumppani vierelle, joka kohtelee hyvin. Jos miettii, että nainen on vaikka tehnyt munaheikin kanssa pojan, joka siis näkee isäänsä, mutta myös uuden äidin kumppanin, hänestä ei ehkä tule samanlainen munaheikki kuin isästään.

Esimerkiksi sodan jälkeen moni ihminen eli lapsuuttaan jonkinlaisen alkoholismin, tai muun ”ikeen” alla, kun erot ei olleet yhtä hyväksyttyjä. Mutta onneksi nykyään on mahdollisuuksia katkaista kierre.

Ihmisoikeuksien puolustamisella yhteiskunnassa on suuri merkitys ihmisten tulevaisuuteen. 😊

kynä.mi kirjoitti:

Biologinen pohja on syntynyt koko eliökunnan olemassaolon, monien miljoonien vuosien aikana. Se muuttuu, mutta erittäin hitaasti verrattuna kulttuurin muutoksin. Nykyihmisen biologia on suunnilleen samalla tasolla kuin varhaisemmilla ihmismuodoilla puolentuhatta vuotta sitten.

Kulttuurin kehitys on viime vuosisatoina ollut erityisen ripeä. On tullut riittävämpi ravinto, lääketieteellinen hoito ja tehokas ehkäisy. Nämä näkyvät evoluutiossa suurella viipeellä, tuhansien vuosien päästä, mutta kulttuurikäytöksessä jo nyt.

Lue lisää

No minusta tässä viimeisen 50 vuoden aikana naisten ja lasten oikeuksiin on tehty länsimaisessa kulttuurissa iso muutos. Ja se näkyy hyvinvointina suuressa kuvassa.

Miesten kohdalla se taas tulee siitä muutoksesta... miesten oloja ei ole toimilla muutettu, mutta ne vääjäämättä muuttuu.

Nyt varmaan tällähetkellä 30-60 vuotiaat miehet ovat väliinputoajia kulttuurimuutosten kourissa ja se näkyy heidän ongelmissa elää tässä muuttuneessa maailmassa. Mutta tuo nuorempi miessukupolvi saakin jo ihan toisenlaista mieskuvaa evääksi.

Mieshän on biologisesti väkivaltaisempi kuin nainen, mutta senkin merkitys on laskenut miehen biologiassa ihan kulttuurin voimalla. Joskus alkoi tulla lakeja, mitkä esti väkivaltaa, se ei ollutkaan hyvä piirre. Jotkut tutkijat tutkivat ihmisten biologiaa, aivoja vuosisatojen ajalta ja löysivät merkittäviä muutoksia.

Samankaltainen muutos varmaan tulee myös pariutumisen kohdalla käymään. Kun ihmiset elävät pidempään, paremmin, ei se jälkeläisten määrä olekaan se suvun jatkumisen yhtälöstä haettava summa, vaan laatu.

Ois kiva nähdä mitä maailma on 100-200 vuoden päästä. 😄

Anonyymi kirjoitti:

Ihminen onneksi kykenee lajina myös toimimaan vastoin pelkän biologian sanelemia raameja. Nykyihminen toimii vastoin biologiaansa todella monessa asiassa ja nykymaailmassa se usein jopa välttämätöntä. Tietysti biologia kannattaa tiedostaa. Vain tiedostamalla voi tietoisesti toimia toisin.

Lue lisää

Minusta biologia on muuttuvaa. Se ei ole kiveenhakattu vakio missään nimessä. Evoluutio muokkaa sitä. Joillain lajeilla enemmän, joillain vähemmän.
Jotenkin huomaan, että kehittyneimmillä lajeilla muuttuminen ja mukautuminen on nopeampaa. Mateliat ja muut yksinkertaisimmat lajit ei ole muuttuneet kovinkaan paljon, mutta nisäkkäät sitäkin enemmän. Ihminen etunenässä...

interlocutrice kirjoitti:

Minusta biologia on muuttuvaa. Se ei ole kiveenhakattu vakio missään nimessä. Evoluutio muokkaa sitä. Joillain lajeilla enemmän, joillain vähemmän.
Jotenkin huomaan, että kehittyneimmillä lajeilla muuttuminen ja mukautuminen on nopeampaa. Mateliat ja muut yksinkertaisimmat lajit ei ole muuttuneet kovinkaan paljon, mutta nisäkkäät sitäkin enemmän. Ihminen etunenässä...

Lue lisää

Ei olekaan. "Biologia" muuttuu koko ajan. Siinä ei ole olemassa yhtään ainoaa pysyvää vakiota, joka ei voisi ajan kuluessa muuttua, jos olosuhteet muuttuvat.

Mutta ihmisen kohdalla oleellista on my9s tosiaan tuo meidän omatietoisuutemme. Ihminen tekee valtavasti asioita, joissa ei ole mitään järkeä puhtaasti biologisista ja evolutiivisista ja lajin säilymiseen liittyvistä syistä. Tietysti biologia vaikuttaa, mutta ihminen tosiaan kykenee toimimaan myös vaistojaan vastaan.

interlocutrice kirjoitti:

No minusta tässä viimeisen 50 vuoden aikana naisten ja lasten oikeuksiin on tehty länsimaisessa kulttuurissa iso muutos. Ja se näkyy hyvinvointina suuressa kuvassa.

Miesten kohdalla se taas tulee siitä muutoksesta... miesten oloja ei ole toimilla muutettu, mutta ne vääjäämättä muuttuu.

Nyt varmaan tällähetkellä 30-60 vuotiaat miehet ovat väliinputoajia kulttuurimuutosten kourissa ja se näkyy heidän ongelmissa elää tässä muuttuneessa maailmassa. Mutta tuo nuorempi miessukupolvi saakin jo ihan toisenlaista mieskuvaa evääksi.

Mieshän on biologisesti väkivaltaisempi kuin nainen, mutta senkin merkitys on laskenut miehen biologiassa ihan kulttuurin voimalla. Joskus alkoi tulla lakeja, mitkä esti väkivaltaa, se ei ollutkaan hyvä piirre. Jotkut tutkijat tutkivat ihmisten biologiaa, aivoja vuosisatojen ajalta ja löysivät merkittäviä muutoksia.

Samankaltainen muutos varmaan tulee myös pariutumisen kohdalla käymään. Kun ihmiset elävät pidempään, paremmin, ei se jälkeläisten määrä olekaan se suvun jatkumisen yhtälöstä haettava summa, vaan laatu.

Ois kiva nähdä mitä maailma on 100-200 vuoden päästä. 😄

Lue lisää

Evoluutio on pirullinen automatiikka, joka on luonut maailman ristiriitoineen, sotineen, sortoineen, rikollisuuksineen ja kiusaamisineen. Kulttuurikehitys on tehnyt elämästä siedettävämpää. Elämme maailmanhistorian parasta aikaa.

Anonyymi kirjoitti:

Ei olekaan. "Biologia" muuttuu koko ajan. Siinä ei ole olemassa yhtään ainoaa pysyvää vakiota, joka ei voisi ajan kuluessa muuttua, jos olosuhteet muuttuvat.

Mutta ihmisen kohdalla oleellista on my9s tosiaan tuo meidän omatietoisuutemme. Ihminen tekee valtavasti asioita, joissa ei ole mitään järkeä puhtaasti biologisista ja evolutiivisista ja lajin säilymiseen liittyvistä syistä. Tietysti biologia vaikuttaa, mutta ihminen tosiaan kykenee toimimaan myös vaistojaan vastaan.

Lue lisää

Ihminenhän on laumaeläin. Se on pyrkinyt paljon juuri siihen biologiansa ”kumoamiseen” laatimalla sosiaalisia sääntöjä. Ja jotenkin ne kokoajan menee siihen suuntaan, että yksilöllisiä vahvuuksia edistetään. Eli laatu korvaa määrän. 😊

interlocutrice kirjoitti:

Ihminenhän on laumaeläin. Se on pyrkinyt paljon juuri siihen biologiansa ”kumoamiseen” laatimalla sosiaalisia sääntöjä. Ja jotenkin ne kokoajan menee siihen suuntaan, että yksilöllisiä vahvuuksia edistetään. Eli laatu korvaa määrän. 😊

Lue lisää

Pitkälti juuri noin. Iso osa laeista tosiaan on juuri niitä viettejä ja "viidakon lakia" vastaan luotuja. Laitkin jalostuvat jatkuvasti.

interlocutrice kirjoitti:

Ihminenhän on laumaeläin. Se on pyrkinyt paljon juuri siihen biologiansa ”kumoamiseen” laatimalla sosiaalisia sääntöjä. Ja jotenkin ne kokoajan menee siihen suuntaan, että yksilöllisiä vahvuuksia edistetään. Eli laatu korvaa määrän. 😊

Lue lisää

Ja ajatellaan nyt vaikkapa jotain tulta. Eläimen luonnollinen vaisto on paeta tulta ja väistää sitä. Pelkkä voimakas savun haju voi laukaista paniikkireaktion. Harva ihminen kuitenkaan reagoi tuleen noin. Me koemme olomme jopa turvallisemmaksi tulen lähellä. Saman muuten huomaa lemmikikoirista, joiden kanssa harrastetaan vaikkapa vaeltamista. Ne ovat huomattavasti rauhallisempia leirinuotiolla, kuin pimeässä metsässä. Ne tuntuvat jollain tasolla tajuavan, että ihmisen "hallitseman" tulen vieressä on turvallista olla vähän vähemmän valpas.

kynä.mi kirjoitti:

Evoluutio on pirullinen automatiikka, joka on luonut maailman ristiriitoineen, sotineen, sortoineen, rikollisuuksineen ja kiusaamisineen. Kulttuurikehitys on tehnyt elämästä siedettävämpää. Elämme maailmanhistorian parasta aikaa.

Lue lisää

Niin, että tiedostaa suunnan, kannattaa katsoa tarpeeksi taaksepäin.

Nyt eletään hyvin, tulevaisuudessa paremmin.

Tietysti jotkin asiat muuttuu niin nopeasti, että väkisillä joku siitä kärsii.

Anonyymi kirjoitti:

Ja ajatellaan nyt vaikkapa jotain tulta. Eläimen luonnollinen vaisto on paeta tulta ja väistää sitä. Pelkkä voimakas savun haju voi laukaista paniikkireaktion. Harva ihminen kuitenkaan reagoi tuleen noin. Me koemme olomme jopa turvallisemmaksi tulen lähellä. Saman muuten huomaa lemmikikoirista, joiden kanssa harrastetaan vaikkapa vaeltamista. Ne ovat huomattavasti rauhallisempia leirinuotiolla, kuin pimeässä metsässä. Ne tuntuvat jollain tasolla tajuavan, että ihmisen "hallitseman" tulen vieressä on turvallista olla vähän vähemmän valpas.

Lue lisää

Koirat onkin lajins muovaantuneet elämään ihmisen rinnalla. Ja joskus aikoinaan australiaan karanneet koirat (dingot) pärjäsivät luonnossa paremmin kuin luontaiset kilpailijansa. Karu esimerkki, mutta siinä sen näkee.

Jossain aikaisemmin tuumin esimerkiksi nykyään valtaa pitävistä hanhista, että nekin voivat lihavasti ihan ihmisen takia. Isot viljapellot pitää ne vallitsevina lajeina täällä isoissa linnuissa. Nykyajan suuret peltopinta-alat saa sen aikaan.

Näitä hämmästyksiä löytyy koko ajan lisää.

Ainakin tämä on tuttua muustakin eläinmaailmasta, kun koiraat kilpailevat naaraista, ja naaras sitten valitsee heistä parhaimman. On siis varmaankin evoluution aikaansaannosta.

Anonyymi kirjoitti:

Ainakin tämä on tuttua muustakin eläinmaailmasta, kun koiraat kilpailevat naaraista, ja naaras sitten valitsee heistä parhaimman. On siis varmaankin evoluution aikaansaannosta.

Lue lisää

Juu, vaan ei mene noin kaikilla lajeilla.

Parien SUURI enemmistö on yhteensopimattomia. Yleensä parikit joutuvat miettimään yksinolemisen ja epäonnistuneen liiton välillä, ja tulevat siihen tulokseen, että epäonnistunut liitto on pienempi paha. Ei ole todennäköistä, että löytäisi uuden ja paremman kumppanin.

Ei siis ole mahdollista valita hyvän ja pahan välillä, vaan on valittava kahdesta pahasta pienempi paha.

kynä.mi kirjoitti:

Parien SUURI enemmistö on yhteensopimattomia. Yleensä parikit joutuvat miettimään yksinolemisen ja epäonnistuneen liiton välillä, ja tulevat siihen tulokseen, että epäonnistunut liitto on pienempi paha. Ei ole todennäköistä, että löytäisi uuden ja paremman kumppanin.

Ei siis ole mahdollista valita hyvän ja pahan välillä, vaan on valittava kahdesta pahasta pienempi paha.

Lue lisää

Parien suuresta yhteensopimattomien määrästä kertoo erotilastot. Ne on Suomessa varsin suuret. Selkeästi siis suuri enemmistö miettii että yksinolo on pienempi paha, kuin epäonnistuneessa liitossa kitkuttaminen.

Anonyymi kirjoitti:

Parien suuresta yhteensopimattomien määrästä kertoo erotilastot. Ne on Suomessa varsin suuret. Selkeästi siis suuri enemmistö miettii että yksinolo on pienempi paha, kuin epäonnistuneessa liitossa kitkuttaminen.

Lue lisää

Näin näyttää olevan.

kynä.mi kirjoitti:

Parien SUURI enemmistö on yhteensopimattomia. Yleensä parikit joutuvat miettimään yksinolemisen ja epäonnistuneen liiton välillä, ja tulevat siihen tulokseen, että epäonnistunut liitto on pienempi paha. Ei ole todennäköistä, että löytäisi uuden ja paremman kumppanin.

Ei siis ole mahdollista valita hyvän ja pahan välillä, vaan on valittava kahdesta pahasta pienempi paha.

Lue lisää

Se mikä vaikkapa sinusta on epäonnistunut liitto, ei välttämättä ole sitä muista. Ei parisuhteen tarvitse kestää lopunikää ollakseen onnistunut ja toimiva. Itselläni on takana 2 parisuhdetta, jotka olivat onnistuneita ja toimivia. Nykyelämä on monin tavoin paljon arvaamattomampaa, kuin menneinä vuosikymmeninä. Harva esim. tekee enää yhtenäisen työuran yhdessä ainoassa työpaikassa. Elämä heittää eteen asioita ja joskus toimivakaan parisuhde ei ole lopuksi ikää.

Anonyymi kirjoitti:

Parien suuresta yhteensopimattomien määrästä kertoo erotilastot. Ne on Suomessa varsin suuret. Selkeästi siis suuri enemmistö miettii että yksinolo on pienempi paha, kuin epäonnistuneessa liitossa kitkuttaminen.

Lue lisää

Suurin ongelma erotilastojen kannalta on se, että hyvin usein ihmiset miettivät paria valitessaan yhteensopivuuden kannalta epäolennaisia asioita. Se on kylläkin ymmärrettävää. Voidakseen etsiä yhteensopivaa kumppania ihmisen pitää ensiksi tuntea itsensä ja ne asia, jotka tulevat olemaan itselle onnistumisen kannalta olennaisia asioita. Harva ihminen lopulta oikeasti tuntee itseään tarpeeksi hyvin.

Anonyymi kirjoitti:

Se mikä vaikkapa sinusta on epäonnistunut liitto, ei välttämättä ole sitä muista. Ei parisuhteen tarvitse kestää lopunikää ollakseen onnistunut ja toimiva. Itselläni on takana 2 parisuhdetta, jotka olivat onnistuneita ja toimivia. Nykyelämä on monin tavoin paljon arvaamattomampaa, kuin menneinä vuosikymmeninä. Harva esim. tekee enää yhtenäisen työuran yhdessä ainoassa työpaikassa. Elämä heittää eteen asioita ja joskus toimivakaan parisuhde ei ole lopuksi ikää.

Lue lisää

Vaikuttaa siltä, että olet tyytyväinen. Onneksi olkoon!

kynä.mi kirjoitti:

Vaikuttaa siltä, että olet tyytyväinen. Onneksi olkoon!

Valtaosa ihmisistä on tyytyväisiä myös eron jälkeen. Ero tietysti aina sattuu, mutta harvalle se on maailmanloppu. Elämä jatkuu ja elämässä kokee aina myös menetyksiä.

Jos vaatimustaso ei laske, on hyvin EPÄTODENNÄKÖISTÄ, että sattuu löytämään omaa tasoansa paremman. Sosiologinen tutkimus osoittaa, että jos vaatimustekijät eritellään ja pisteytetään, molemmat kumppanit saavat suunnilleen saman yhteispistemäärän, eli ovat SAMALLA tasolla. Faktorit ovat vaihdettavissa, kokonaispistemäärä ratkaisee.

Jos vaatii kumppanilta korkeampaa tasoa kuin itsellä, ei yleensä onnistu. Parinvalinta tapahtuu normaalisti siten, että aluksi asettaa itseään korkeammat kriteerit, mutta epäonnistumisien myötä aivan alitajuisesti vaatimustaso laskee omalle tasolle, jolloin on mahdollista löytää pari.

On myös vähän henkilöitä, joiden vaatimustaso ei laske. He eivät juuri koskaan löydä kumppania pitkäaikaiseen liittoon, mutta lyhyissä suhteissa vaatimustaso saattaa kuitenkin olla laskenut, niin että välttämätön seksuaalinen tyydytys tulee täytetyksi.

Tuskin voi tietoisesti pakottautua laskemaan vaatimustasoa. Yleensä se automaattisesti laskee omalle tasolle, mutta jos ei laske, tuskin mitään on tehtävissä.

kynä.mi kirjoitti:

Jos vaatimustaso ei laske, on hyvin EPÄTODENNÄKÖISTÄ, että sattuu löytämään omaa tasoansa paremman. Sosiologinen tutkimus osoittaa, että jos vaatimustekijät eritellään ja pisteytetään, molemmat kumppanit saavat suunnilleen saman yhteispistemäärän, eli ovat SAMALLA tasolla. Faktorit ovat vaihdettavissa, kokonaispistemäärä ratkaisee.

Jos vaatii kumppanilta korkeampaa tasoa kuin itsellä, ei yleensä onnistu. Parinvalinta tapahtuu normaalisti siten, että aluksi asettaa itseään korkeammat kriteerit, mutta epäonnistumisien myötä aivan alitajuisesti vaatimustaso laskee omalle tasolle, jolloin on mahdollista löytää pari.

On myös vähän henkilöitä, joiden vaatimustaso ei laske. He eivät juuri koskaan löydä kumppania pitkäaikaiseen liittoon, mutta lyhyissä suhteissa vaatimustaso saattaa kuitenkin olla laskenut, niin että välttämätön seksuaalinen tyydytys tulee täytetyksi.

Tuskin voi tietoisesti pakottautua laskemaan vaatimustasoa. Yleensä se automaattisesti laskee omalle tasolle, mutta jos ei laske, tuskin mitään on tehtävissä.

Lue lisää

Kyllä mä kuitenkin olen ollut tasoltani parempi, kun nuo kaltoinkohtelevat tyypit. Siitä ei epäilystäkään.

kynä.mi kirjoitti:

Jos vaatimustaso ei laske, on hyvin EPÄTODENNÄKÖISTÄ, että sattuu löytämään omaa tasoansa paremman. Sosiologinen tutkimus osoittaa, että jos vaatimustekijät eritellään ja pisteytetään, molemmat kumppanit saavat suunnilleen saman yhteispistemäärän, eli ovat SAMALLA tasolla. Faktorit ovat vaihdettavissa, kokonaispistemäärä ratkaisee.

Jos vaatii kumppanilta korkeampaa tasoa kuin itsellä, ei yleensä onnistu. Parinvalinta tapahtuu normaalisti siten, että aluksi asettaa itseään korkeammat kriteerit, mutta epäonnistumisien myötä aivan alitajuisesti vaatimustaso laskee omalle tasolle, jolloin on mahdollista löytää pari.

On myös vähän henkilöitä, joiden vaatimustaso ei laske. He eivät juuri koskaan löydä kumppania pitkäaikaiseen liittoon, mutta lyhyissä suhteissa vaatimustaso saattaa kuitenkin olla laskenut, niin että välttämätön seksuaalinen tyydytys tulee täytetyksi.

Tuskin voi tietoisesti pakottautua laskemaan vaatimustasoa. Yleensä se automaattisesti laskee omalle tasolle, mutta jos ei laske, tuskin mitään on tehtävissä.

Lue lisää

"Jos vaatimustaso ei laske, on hyvin EPÄTODENNÄKÖISTÄ, että sattuu löytämään omaa tasoansa paremman. Sosiologinen tutkimus osoittaa, että jos vaatimustekijät eritellään ja pisteytetään, molemmat kumppanit saavat suunnilleen saman yhteispistemäärän, eli ovat SAMALLA tasolla. Faktorit ovat vaihdettavissa, kokonaispistemäärä ratkaisee."

Merkitään naisen taso x-akselille ja miehen y-akselille. Sinä väität, että tasojen välillä olisi positiivinen lineaarinen korrelaatio. Sen lisäksi väität, että ihmiset yleensä aluksi asettavat kumppanilleen korkeammat kriteerit kuin mitä on mahdollista saavuttaa tämän korrelaation puitteissa.

Mielestäni tarkastelet asiaa yksipuolisesti. Väität, että nainen lähestyy miehiä ensin siten, että x:n ja y:n leikkauspiste sijoittuu regressiosuoran yläpuolelle eli nainen vaatii mieheltä korkeampaa tasoa kuin mihin hänen oma tasonsa riittää. Väität myös, että miehen lähestyessä naista x ja y kohtaavat ensin pisteessä, joka on regressiosuoran yläpuolella. Sen jälkeen kumpikin laskeutuu alaspäin lähemmäksi regressiosuoraa, jotta parisuhde voi syntyä.

Et kuitenkaan ota huomioon tilanteita, joissa merkittävästi regressiosuoran alapuolelle sijoittuva lähestyminen johtaa torjumiseen VASTAKKAISEN sukupuolen toimesta. Tällöin ei ole järkevää puhua liian korkeasta vaatimustasosta, koska silloin kyseessä olisi miehen tai naisen liian matala vaatimustaso. Parisuhde syntyy vasta, kun on liikuttu ylöspäin regressiosuoran tasolle.

Anonyymi kirjoitti:

"Jos vaatimustaso ei laske, on hyvin EPÄTODENNÄKÖISTÄ, että sattuu löytämään omaa tasoansa paremman. Sosiologinen tutkimus osoittaa, että jos vaatimustekijät eritellään ja pisteytetään, molemmat kumppanit saavat suunnilleen saman yhteispistemäärän, eli ovat SAMALLA tasolla. Faktorit ovat vaihdettavissa, kokonaispistemäärä ratkaisee."

Merkitään naisen taso x-akselille ja miehen y-akselille. Sinä väität, että tasojen välillä olisi positiivinen lineaarinen korrelaatio. Sen lisäksi väität, että ihmiset yleensä aluksi asettavat kumppanilleen korkeammat kriteerit kuin mitä on mahdollista saavuttaa tämän korrelaation puitteissa.

Mielestäni tarkastelet asiaa yksipuolisesti. Väität, että nainen lähestyy miehiä ensin siten, että x:n ja y:n leikkauspiste sijoittuu regressiosuoran yläpuolelle eli nainen vaatii mieheltä korkeampaa tasoa kuin mihin hänen oma tasonsa riittää. Väität myös, että miehen lähestyessä naista x ja y kohtaavat ensin pisteessä, joka on regressiosuoran yläpuolella. Sen jälkeen kumpikin laskeutuu alaspäin lähemmäksi regressiosuoraa, jotta parisuhde voi syntyä.

Et kuitenkaan ota huomioon tilanteita, joissa merkittävästi regressiosuoran alapuolelle sijoittuva lähestyminen johtaa torjumiseen VASTAKKAISEN sukupuolen toimesta. Tällöin ei ole järkevää puhua liian korkeasta vaatimustasosta, koska silloin kyseessä olisi miehen tai naisen liian matala vaatimustaso. Parisuhde syntyy vasta, kun on liikuttu ylöspäin regressiosuoran tasolle.

Lue lisää

Käsitykseni ei noudata omaa oivallustani, vaan sosiologista tutkimusta, jota professori selosti sosiologian luennolla. Yksityistapaukset, joita olen tarkastellut tätä tutkimusta vasten, sopivat hyvin tutkimusten perusteella laadittuun teoriaan.

Se seikka, että tulee tutustuttua myös itseään alemmalla tasolla olevaan toiveessa, että hän olisikin parempaa tasoa, ei poista sitä seikkaa, että ensi alkuun henkilöllä on ylisuuret luulot mahdollisuuksistaan, jotka asettuvat valintaprosessin edetessä realistiselle tasolle, eli omalle tasolle.

kynä.mi kirjoitti:

Käsitykseni ei noudata omaa oivallustani, vaan sosiologista tutkimusta, jota professori selosti sosiologian luennolla. Yksityistapaukset, joita olen tarkastellut tätä tutkimusta vasten, sopivat hyvin tutkimusten perusteella laadittuun teoriaan.

Se seikka, että tulee tutustuttua myös itseään alemmalla tasolla olevaan toiveessa, että hän olisikin parempaa tasoa, ei poista sitä seikkaa, että ensi alkuun henkilöllä on ylisuuret luulot mahdollisuuksistaan, jotka asettuvat valintaprosessin edetessä realistiselle tasolle, eli omalle tasolle.

Lue lisää

"Se seikka, että tulee tutustuttua myös itseään alemmalla tasolla olevaan toiveessa, että hän olisikin parempaa tasoa,"

Tämä väite "toiveesta, että joku olisikin parempaa tasoa" on oletus. En tiedä onko se sinun vai jonkun muun oletus, mutta se on vain oletus. Sillä ei voi selittää regressiosuoran alapuolelle sijoittuvia havaintoja.

Anonyymi kirjoitti:

"Se seikka, että tulee tutustuttua myös itseään alemmalla tasolla olevaan toiveessa, että hän olisikin parempaa tasoa,"

Tämä väite "toiveesta, että joku olisikin parempaa tasoa" on oletus. En tiedä onko se sinun vai jonkun muun oletus, mutta se on vain oletus. Sillä ei voi selittää regressiosuoran alapuolelle sijoittuvia havaintoja.

Lue lisää

Hakuammunta on myös tilastollinen ilmiö, joten osa kohteista on matalatasoisia. Poikkeuksia normaalitasosta aiheuttaa mm. vireystila, hormonaalinen tila, seura, alkoholi, mahdollisesti koettu yksinäisyys ynnä muut elimistön tilaan vaikuttavat seikat.

kynä.mi kirjoitti:

Hakuammunta on myös tilastollinen ilmiö, joten osa kohteista on matalatasoisia. Poikkeuksia normaalitasosta aiheuttaa mm. vireystila, hormonaalinen tila, seura, alkoholi, mahdollisesti koettu yksinäisyys ynnä muut elimistön tilaan vaikuttavat seikat.

Lue lisää

Epätoivoinen tosiaan harvoin tekee järkeviä valintoja. Tärkeintä olisi tuntea itsensä ja olla rehellinen itselleen. Itselle epäsopivaa on turha kokeilla, edes epätoivoisena.

kynä.mi kirjoitti:

Hakuammunta on myös tilastollinen ilmiö, joten osa kohteista on matalatasoisia. Poikkeuksia normaalitasosta aiheuttaa mm. vireystila, hormonaalinen tila, seura, alkoholi, mahdollisesti koettu yksinäisyys ynnä muut elimistön tilaan vaikuttavat seikat.

Lue lisää

Kuvailemiesi "hakuammuntojen" luokitteleminen siten, että regressiosuoran yläpuolelle sijoittuvat havainnot selitetään biologialla ja suoran alapuolelle sijoittuvat havainnot jollain muulla on toki ensivaikutelman perusteella houkuttelevaa, mutta se ei kuulosta matemaattisesti rehelliseltä.

Jotta voisimme pitäytyä ehdotuksessasi, tarvitsisimme numeerista tietoa siitä, että regressiosuoran yläpuolella on enemmän havaintoja kuin alapuolella, jos havainnoiksi lasketaan pelkät lähestymisyritykset. Lisäksi tarvitsisimme tiedon siitä, että regressiosuoran alapuolelle sijoittuvien pisteiden kuvaamista kohtaamisista syntyisi määrällisesti vähemmän parisuhteita kuin regressiosuoran yläpuolelle sijoittuvista kohtaamisista. Suoralle tai sen läheisyyteen sijoittuviin pisteisiin niitä ei kannata verrata, koska oletus on, että suoran tuntumassa kohtaavat x:n ja y:n arvot johtavat parisuhteeseen kaikkein todennäköisimmin.

Anonyymi kirjoitti:

Kuvailemiesi "hakuammuntojen" luokitteleminen siten, että regressiosuoran yläpuolelle sijoittuvat havainnot selitetään biologialla ja suoran alapuolelle sijoittuvat havainnot jollain muulla on toki ensivaikutelman perusteella houkuttelevaa, mutta se ei kuulosta matemaattisesti rehelliseltä.

Jotta voisimme pitäytyä ehdotuksessasi, tarvitsisimme numeerista tietoa siitä, että regressiosuoran yläpuolella on enemmän havaintoja kuin alapuolella, jos havainnoiksi lasketaan pelkät lähestymisyritykset. Lisäksi tarvitsisimme tiedon siitä, että regressiosuoran alapuolelle sijoittuvien pisteiden kuvaamista kohtaamisista syntyisi määrällisesti vähemmän parisuhteita kuin regressiosuoran yläpuolelle sijoittuvista kohtaamisista. Suoralle tai sen läheisyyteen sijoittuviin pisteisiin niitä ei kannata verrata, koska oletus on, että suoran tuntumassa kohtaavat x:n ja y:n arvot johtavat parisuhteeseen kaikkein todennäköisimmin.

Lue lisää

Ei tuossa mallissa lie ajatuksesi pysynyt koossa?
Laitat siihen nainen on x, mies y. Kun nainen hakee miestä (x -> y) tulee kuvioon rasti. Kun sitten mies hakee naista, niin laitetaanko (y -> x) , siis (peilikuva)rasti toiselle puolelle korrelaatiosuoraa, vai?
Tässä varmaan jo eväät sekaannukselle. Ja miten samaan kuvaan rastitaan toiveet ja sitten myöhempi todellisuustilanne. Ja eikös regressio (selitys- tai riippuvuuskäppyrät) ole eri teoriaa kuin pelkkä korrelaatioviiva jonkun hajontakuvan läpi?

Toinen asia: ei toisilleen epäsopivia luonteita, eri tavoitteita, eri mieltymyksiä, eri persoonallisuuspiirteitä voi pisteyttää johonkin tasoulottuvuuteen, ns.eri korkeuksille.
ps. toki harjoitus- ja opinnäytätöissä tuotakin on tehty, muodon vuoksi ja mekaanisesti niinku, mutta ei silloin tulosteiden sisällöissä ja tulkinnoissa kovin kummoista järkeä kyllä ole.

Anonyymi kirjoitti:

Ei tuossa mallissa lie ajatuksesi pysynyt koossa?
Laitat siihen nainen on x, mies y. Kun nainen hakee miestä (x -> y) tulee kuvioon rasti. Kun sitten mies hakee naista, niin laitetaanko (y -> x) , siis (peilikuva)rasti toiselle puolelle korrelaatiosuoraa, vai?
Tässä varmaan jo eväät sekaannukselle. Ja miten samaan kuvaan rastitaan toiveet ja sitten myöhempi todellisuustilanne. Ja eikös regressio (selitys- tai riippuvuuskäppyrät) ole eri teoriaa kuin pelkkä korrelaatioviiva jonkun hajontakuvan läpi?

Toinen asia: ei toisilleen epäsopivia luonteita, eri tavoitteita, eri mieltymyksiä, eri persoonallisuuspiirteitä voi pisteyttää johonkin tasoulottuvuuteen, ns.eri korkeuksille.
ps. toki harjoitus- ja opinnäytätöissä tuotakin on tehty, muodon vuoksi ja mekaanisesti niinku, mutta ei silloin tulosteiden sisällöissä ja tulkinnoissa kovin kummoista järkeä kyllä ole.

Lue lisää

Tässä ketjussa on ollut tarkoitus miettiä asioita nimenomaan matematiikan näkökulmasta, joka aloittajalla on mielestäni puutteellinen.

"Laitat siihen nainen on x, mies y. Kun nainen hakee miestä (x -> y) tulee kuvioon rasti. Kun sitten mies hakee naista, niin laitetaanko (y -> x) , siis (peilikuva)rasti toiselle puolelle korrelaatiosuoraa, vai?"

Se kumpi hakee kumpaa ei vaikuta pisteen sijaintiin, koska jos molemmat osapuolet tavoittelevat itseään tasokkaampaa henkilöä, piste osuu joka tapauksessa ensin suoran yläpuolelle. Suora on nouseva. Y kuvaa vain miehen "tasoa" ja x naisen. Lähestyjän sukupuoli ei siis vaikuta asiaan.

"Tässä varmaan jo eväät sekaannukselle. Ja miten samaan kuvaan rastitaan toiveet ja sitten myöhempi todellisuustilanne."

Ketjun aloittajan mukaan (tai hänen esille tuomansa teorian mukaan) lähestyminen tapahtuisi aina parisuhteen syntymisen mahdollistavan x,y-pisteen yläpuolelle, kunnes henkilö laskisi vaatimustasoaan. Kuvasin parisuhteen todennäköisintä syntypistettä regressiosuoralla.

En ole miettinyt sitä, miten pisteet merkittäisiin eikä se ole mielestäni relevanttia.

"Ja eikös regressio (selitys- tai riippuvuuskäppyrät) ole eri teoriaa kuin pelkkä korrelaatioviiva jonkun hajontakuvan läpi?"

Regressiokäyrä lasketaan, kun kyseessä on tilastollinen eli epätäydellinen riippuvuus. Silloin tietty muuttujan arvo korreloi toisen muuttujan arvojen kanssa, mutta riippuvuus ei ole täydellistä. Täydellistä riippuvuutta voidaan kuvata matemaattisella funktiolla. Koska ketjun aloittaja puhui pariutumisesta, katson tilastollisen riippuvuuden todennäköisemmäksi miehen ja naisen "tason" välillä kuin täydellisen riippuvuuden, johon olisi olemassa eksakti funktio.

Minä en muuten ole ottanut kantaa itse tasoluokitteluun. Yritän vain ajatella matemaatiikan kautta ilmiötä, jonka aloittaja väittää olevan puhdasta matematiikkaa. Aloittaja puhuu usein siitä, miten eri ominaisuudet voidaan pisteyttää ja miten puolisoiden pistemäärät korreloivat keskenään. Tiedä sitten miten ne ominaisuudet on muutettu numeeriseen muotoon matemaattista tarkastelua varten... 🤔😂

Anonyymi kirjoitti:

Tässä ketjussa on ollut tarkoitus miettiä asioita nimenomaan matematiikan näkökulmasta, joka aloittajalla on mielestäni puutteellinen.

"Laitat siihen nainen on x, mies y. Kun nainen hakee miestä (x -> y) tulee kuvioon rasti. Kun sitten mies hakee naista, niin laitetaanko (y -> x) , siis (peilikuva)rasti toiselle puolelle korrelaatiosuoraa, vai?"

Se kumpi hakee kumpaa ei vaikuta pisteen sijaintiin, koska jos molemmat osapuolet tavoittelevat itseään tasokkaampaa henkilöä, piste osuu joka tapauksessa ensin suoran yläpuolelle. Suora on nouseva. Y kuvaa vain miehen "tasoa" ja x naisen. Lähestyjän sukupuoli ei siis vaikuta asiaan.

"Tässä varmaan jo eväät sekaannukselle. Ja miten samaan kuvaan rastitaan toiveet ja sitten myöhempi todellisuustilanne."

Ketjun aloittajan mukaan (tai hänen esille tuomansa teorian mukaan) lähestyminen tapahtuisi aina parisuhteen syntymisen mahdollistavan x,y-pisteen yläpuolelle, kunnes henkilö laskisi vaatimustasoaan. Kuvasin parisuhteen todennäköisintä syntypistettä regressiosuoralla.

En ole miettinyt sitä, miten pisteet merkittäisiin eikä se ole mielestäni relevanttia.

"Ja eikös regressio (selitys- tai riippuvuuskäppyrät) ole eri teoriaa kuin pelkkä korrelaatioviiva jonkun hajontakuvan läpi?"

Regressiokäyrä lasketaan, kun kyseessä on tilastollinen eli epätäydellinen riippuvuus. Silloin tietty muuttujan arvo korreloi toisen muuttujan arvojen kanssa, mutta riippuvuus ei ole täydellistä. Täydellistä riippuvuutta voidaan kuvata matemaattisella funktiolla. Koska ketjun aloittaja puhui pariutumisesta, katson tilastollisen riippuvuuden todennäköisemmäksi miehen ja naisen "tason" välillä kuin täydellisen riippuvuuden, johon olisi olemassa eksakti funktio.

Minä en muuten ole ottanut kantaa itse tasoluokitteluun. Yritän vain ajatella matemaatiikan kautta ilmiötä, jonka aloittaja väittää olevan puhdasta matematiikkaa. Aloittaja puhuu usein siitä, miten eri ominaisuudet voidaan pisteyttää ja miten puolisoiden pistemäärät korreloivat keskenään. Tiedä sitten miten ne ominaisuudet on muutettu numeeriseen muotoon matemaattista tarkastelua varten... 🤔😂

Lue lisää

Kehotan lukemaan uudestaan aloitukseni ja sen otsikon. Kysymys on yksinkertaisesti siitä, että pienentämällä ylikorkealla vaatimustasolla mahdollisten kumppanien määrää, samalla lisää mahdollisuutta, ettei itse tule valituksi. Oliko siinä joku matemaattinen virhe?

Ei pitäisi olla vaikeata ymmärtää, jos ymmärtää todennäköisyyden käsitteen. Vain RELEVANTTIA matematiikka tarvitaan, ei koko matematiikkaa. Vastaavasti ei tarvita trigonometriaa, kun päätellään, että kolmiulotteisessa avaruudessa säteily vähenee etäisyyden neliössä, eikä esimerkiksi kuutiossa.

kynä.mi kirjoitti:

Kehotan lukemaan uudestaan aloitukseni ja sen otsikon. Kysymys on yksinkertaisesti siitä, että pienentämällä ylikorkealla vaatimustasolla mahdollisten kumppanien määrää, samalla lisää mahdollisuutta, ettei itse tule valituksi. Oliko siinä joku matemaattinen virhe?

Ei pitäisi olla vaikeata ymmärtää, jos ymmärtää todennäköisyyden käsitteen. Vain RELEVANTTIA matematiikka tarvitaan, ei koko matematiikkaa. Vastaavasti ei tarvita trigonometriaa, kun päätellään, että kolmiulotteisessa avaruudessa säteily vähenee etäisyyden neliössä, eikä esimerkiksi kuutiossa.

Lue lisää

Olet nimenomaan jättänyt pois kirjoituksestasi relevanttia matematiikkaa. Väität, että vaatimustasoa laskemalla todennäköisyys pariutumiseen paranee (tai teoriasi väittää niin).

Jos naisen ja miehen "tasoluokitukset" korreloivat lineaarisesti, ei voida sanoa, että todennäköisyys pariutumiseen paranee yksinomaan vaatimustasoa laskemalla. Jos vaatimustaso on ollut liian matalalla, todennäköisyys pariutumiseen paranee vain sitä nostamalla.

Gaussin käyrä on käyttökelpoinen, kun muuttujia on vain yksi, esim. VAIN miesten tai VAIN naisten vastimustaso. Tällöin väitteesi pitäisi paikkansa. Koska muuttujia on kaksi eli sekä miesten ETTÄ naisten vaatimustaso, pisteparvikuvio kuvaa tilannetta paremmin kuin normaalijakauma, johon ilmeisesti todennäköisyydelläsi viittaat.

Anonyymi kirjoitti:

Olet nimenomaan jättänyt pois kirjoituksestasi relevanttia matematiikkaa. Väität, että vaatimustasoa laskemalla todennäköisyys pariutumiseen paranee (tai teoriasi väittää niin).

Jos naisen ja miehen "tasoluokitukset" korreloivat lineaarisesti, ei voida sanoa, että todennäköisyys pariutumiseen paranee yksinomaan vaatimustasoa laskemalla. Jos vaatimustaso on ollut liian matalalla, todennäköisyys pariutumiseen paranee vain sitä nostamalla.

Gaussin käyrä on käyttökelpoinen, kun muuttujia on vain yksi, esim. VAIN miesten tai VAIN naisten vastimustaso. Tällöin väitteesi pitäisi paikkansa. Koska muuttujia on kaksi eli sekä miesten ETTÄ naisten vaatimustaso, pisteparvikuvio kuvaa tilannetta paremmin kuin normaalijakauma, johon ilmeisesti todennäköisyydelläsi viittaat.

Lue lisää

Naiset määrittävät miesten haluttavuuden osatekijät eli faktorit, kuten varakkuus, oppineisuus, älykkyystaso, komeus, huumorintaju, luotettavuus jne. ja pisteyttävät miehen tason kullakin osatekijällä. Kokonaispistemäärä ilmaisee miehen haluttavuustason.

Vastaavasti miehet määrittelevät naisten haluttavuuden faktorit, kuten kauneus, sopeutuvaisuus, oppineisuus, älykkyystaso, äidillisyys, huumorintaju, luotettavuus jne. naisen tason kullakin osatekijällä. Kokonaispistemäärä ilmaisee naisen haluttavuustason.

Faktorit eivät ole naisilla ja miehillä samat, mutta ne on siten justeerattu, että keskimäärinen yhteispistemäärä on sama. Kummankin sukupuolen faktoripisteet ovat osoittautuneet vaihdannaisiksi, esimerkiksi naisen kauneus voi korvata puutteita muilla osatekijöillä. Kokonaispistemäärä ratkaisee.

Näin kuvattu haluttavuustaso on havaittu parikeilla liki samaksi ja hajonta pieneksi, mikä tarkoittaa sitä, että TODELLISISSA liitoissa nainen ja mies on samaa tasoa. Sekä nainen että mies tekee haluttavuustasopäätelmänsä ALITAJUISESTI että hyvin tarkasti ja nopeasti. Evoluutio on luonut tämän kyvyn.

Gaußin käyrästä näkyy havainnollisestikin, että jos vaatimustaso on liian korkea, sen toteuttajia on VÄHÄN, joten laatunaisia tai laatumiehiä ei riitä kaikille halukkaille, vaan ne menevät harvoille muille laatunaisille ja laatumiehille. Kullakin tasolla olevat juuri ja juuri kelpuuttavat kumppanikseen omalla tasolla olevat, mutta eivät alempitasoisia.

Kun kukin on löytänyt omalta tasoltaan kumppanin, jää jäljelle jäämä niin matalatasoisia, että omakin taso iljettää, ja kumppanuutta ei synny.

Jos vaatimustaso ei laske, jää ilman, kuten muutamille on käynytkin.

Eri asia sitten on, että omalla tasolla olevia kumppaniehdokkaita ei suinkaan voi käydä kaikkia läpi. Riippuu paljon tuttavapiirin suuruudesta, asuinpaikasta, työpaikasta ym., kuka kumppaniksi valikoituu, mutta melkein aina se on omalta tasolta.

Anonyymi kirjoitti:

Olet nimenomaan jättänyt pois kirjoituksestasi relevanttia matematiikkaa. Väität, että vaatimustasoa laskemalla todennäköisyys pariutumiseen paranee (tai teoriasi väittää niin).

Jos naisen ja miehen "tasoluokitukset" korreloivat lineaarisesti, ei voida sanoa, että todennäköisyys pariutumiseen paranee yksinomaan vaatimustasoa laskemalla. Jos vaatimustaso on ollut liian matalalla, todennäköisyys pariutumiseen paranee vain sitä nostamalla.

Gaussin käyrä on käyttökelpoinen, kun muuttujia on vain yksi, esim. VAIN miesten tai VAIN naisten vastimustaso. Tällöin väitteesi pitäisi paikkansa. Koska muuttujia on kaksi eli sekä miesten ETTÄ naisten vaatimustaso, pisteparvikuvio kuvaa tilannetta paremmin kuin normaalijakauma, johon ilmeisesti todennäköisyydelläsi viittaat.

Lue lisää

Vielä vaatimustasosta. Empiirinen havainto osoittaa, että se on aniharvoin liian matala, mutta asetuttaessa suhdemarkkinoille aluksi useimmilla liian korkea. Siitä se sitten kokemuksen kautta huomaamatta laskee omalle tasolle, alitajuisesti ja automaattisesti.

kynä.mi kirjoitti:

Naiset määrittävät miesten haluttavuuden osatekijät eli faktorit, kuten varakkuus, oppineisuus, älykkyystaso, komeus, huumorintaju, luotettavuus jne. ja pisteyttävät miehen tason kullakin osatekijällä. Kokonaispistemäärä ilmaisee miehen haluttavuustason.

Vastaavasti miehet määrittelevät naisten haluttavuuden faktorit, kuten kauneus, sopeutuvaisuus, oppineisuus, älykkyystaso, äidillisyys, huumorintaju, luotettavuus jne. naisen tason kullakin osatekijällä. Kokonaispistemäärä ilmaisee naisen haluttavuustason.

Faktorit eivät ole naisilla ja miehillä samat, mutta ne on siten justeerattu, että keskimäärinen yhteispistemäärä on sama. Kummankin sukupuolen faktoripisteet ovat osoittautuneet vaihdannaisiksi, esimerkiksi naisen kauneus voi korvata puutteita muilla osatekijöillä. Kokonaispistemäärä ratkaisee.

Näin kuvattu haluttavuustaso on havaittu parikeilla liki samaksi ja hajonta pieneksi, mikä tarkoittaa sitä, että TODELLISISSA liitoissa nainen ja mies on samaa tasoa. Sekä nainen että mies tekee haluttavuustasopäätelmänsä ALITAJUISESTI että hyvin tarkasti ja nopeasti. Evoluutio on luonut tämän kyvyn.

Gaußin käyrästä näkyy havainnollisestikin, että jos vaatimustaso on liian korkea, sen toteuttajia on VÄHÄN, joten laatunaisia tai laatumiehiä ei riitä kaikille halukkaille, vaan ne menevät harvoille muille laatunaisille ja laatumiehille. Kullakin tasolla olevat juuri ja juuri kelpuuttavat kumppanikseen omalla tasolla olevat, mutta eivät alempitasoisia.

Kun kukin on löytänyt omalta tasoltaan kumppanin, jää jäljelle jäämä niin matalatasoisia, että omakin taso iljettää, ja kumppanuutta ei synny.

Jos vaatimustaso ei laske, jää ilman, kuten muutamille on käynytkin.

Eri asia sitten on, että omalla tasolla olevia kumppaniehdokkaita ei suinkaan voi käydä kaikkia läpi. Riippuu paljon tuttavapiirin suuruudesta, asuinpaikasta, työpaikasta ym., kuka kumppaniksi valikoituu, mutta melkein aina se on omalta tasolta.

Lue lisää

"Naiset määrittävät miesten haluttavuuden osatekijät eli faktorit, kuten varakkuus, oppineisuus, älykkyystaso, komeus, huumorintaju, luotettavuus jne. ja pisteyttävät miehen tason kullakin osatekijällä. Kokonaispistemäärä ilmaisee miehen haluttavuustason."

Sivusta ...

Ei pidä paikkaansa. Ihminen ei oikeastaan koskaan systemaattisesti laske pisteitä, osapisteitä tai tasoja. Lähes kenelläkään ei ole jotain taulukkoa ja selkeitä ja yksiselitteisiä pistemääriä mitä mistäkin saa. Tämä aiheuttaa sen, että eri osa-alueet tulevat aina automaattisesti painotettua eri tavoin ja lopullinen "taso" on aina yksilöllinen preferenssi.

kynä.mi kirjoitti:

Vielä vaatimustasosta. Empiirinen havainto osoittaa, että se on aniharvoin liian matala, mutta asetuttaessa suhdemarkkinoille aluksi useimmilla liian korkea. Siitä se sitten kokemuksen kautta huomaamatta laskee omalle tasolle, alitajuisesti ja automaattisesti.

Lue lisää

Itselläni on täysin vastakainen käytännöm kokemus tuttavapiirissäni. Oikeastaan jokainen tuntemani ihminen on nostanut vaatimustasoaan epäonnistumisten kautta. Ensimmäisessä epäonnistuneessa yrityksessä on katsottu läpi sormien jotain huonoa ominaisuutta. Toisella kertaa noin ei käy, vaan asia lisätään vaatimuslistaan. Se ensimäisen kerran lista "minimivaatimuksista" pysyy kuitenkin samana. Jokaisen epäonnistuneen yrityksen myötä listalle lisätään jotain ja pikkuhiljaa se kasvaa. Listalta saatetaan toki joskus myös poistaa jotain, jos se saatiin kerran ja todettiin ettei se ollutkaan oleellista. Itse en tosiaan tunne ketään, jokaettä olisi kokmuksen myötä laskenut vaatimustasoaan.

Tuo edellämainittu kokemus osoittaa myös varsin kiistatta sen, että kovasta vaatimustasosta on hyötyä. Kun ne itselle oikeasti oleelliset asiat on listattu, niin voi löytyä kestävä parisuhde. Jos yksikin oikeasti oleellinen asia puuttuu, niin suhde ei tule kestämään.

En myöskään tunne ketään, joka olisi jäänyt parisuhteetta vaatimustensa takia, kunhan ne vaatimukset ovat edes suhteellisen järkeviä ja kohtuullisia. Esimerkiksi hyvä tulotaso on lopulta varsin helppo löytää, mutta miljardööri vaikea. Moniko lopulta tarvitsee miljardööriä? Ei oikeastaan kukaan. Sama pätee lähes kaikkeen. Ihminen jää tahtomattaan yksin yleensä itsessään olevien selkeiden puutteiden vuoksi (esim. epäsosiaalisuuden), ei niinkään vaatimustensa.

Anonyymi kirjoitti:

Tässä ketjussa on ollut tarkoitus miettiä asioita nimenomaan matematiikan näkökulmasta, joka aloittajalla on mielestäni puutteellinen.

"Laitat siihen nainen on x, mies y. Kun nainen hakee miestä (x -> y) tulee kuvioon rasti. Kun sitten mies hakee naista, niin laitetaanko (y -> x) , siis (peilikuva)rasti toiselle puolelle korrelaatiosuoraa, vai?"

Se kumpi hakee kumpaa ei vaikuta pisteen sijaintiin, koska jos molemmat osapuolet tavoittelevat itseään tasokkaampaa henkilöä, piste osuu joka tapauksessa ensin suoran yläpuolelle. Suora on nouseva. Y kuvaa vain miehen "tasoa" ja x naisen. Lähestyjän sukupuoli ei siis vaikuta asiaan.

"Tässä varmaan jo eväät sekaannukselle. Ja miten samaan kuvaan rastitaan toiveet ja sitten myöhempi todellisuustilanne."

Ketjun aloittajan mukaan (tai hänen esille tuomansa teorian mukaan) lähestyminen tapahtuisi aina parisuhteen syntymisen mahdollistavan x,y-pisteen yläpuolelle, kunnes henkilö laskisi vaatimustasoaan. Kuvasin parisuhteen todennäköisintä syntypistettä regressiosuoralla.

En ole miettinyt sitä, miten pisteet merkittäisiin eikä se ole mielestäni relevanttia.

"Ja eikös regressio (selitys- tai riippuvuuskäppyrät) ole eri teoriaa kuin pelkkä korrelaatioviiva jonkun hajontakuvan läpi?"

Regressiokäyrä lasketaan, kun kyseessä on tilastollinen eli epätäydellinen riippuvuus. Silloin tietty muuttujan arvo korreloi toisen muuttujan arvojen kanssa, mutta riippuvuus ei ole täydellistä. Täydellistä riippuvuutta voidaan kuvata matemaattisella funktiolla. Koska ketjun aloittaja puhui pariutumisesta, katson tilastollisen riippuvuuden todennäköisemmäksi miehen ja naisen "tason" välillä kuin täydellisen riippuvuuden, johon olisi olemassa eksakti funktio.

Minä en muuten ole ottanut kantaa itse tasoluokitteluun. Yritän vain ajatella matemaatiikan kautta ilmiötä, jonka aloittaja väittää olevan puhdasta matematiikkaa. Aloittaja puhuu usein siitä, miten eri ominaisuudet voidaan pisteyttää ja miten puolisoiden pistemäärät korreloivat keskenään. Tiedä sitten miten ne ominaisuudet on muutettu numeeriseen muotoon matemaattista tarkastelua varten... 🤔😂

Lue lisää

"Laitat siihen nainen on x, mies y. Kun nainen hakee miestä (x -> y) tulee kuvioon rasti. Kun sitten mies hakee naista, niin laitetaanko (y -> x) , siis (peilikuva)rasti toiselle puolelle korrelaatiosuoraa, vai?"

Tarkennan tätä vielä.

Jos nainen lähestyy miestä, joka on alemmalla tasolla kuin hän itse, piste sijoittuu regressiosuoran alapuolelle, kuvion oikeaan alareunaan. Piste osuu samalle alueelle, jos mies lähestyy naista, joka on miestä korkeammalla tasolla. Eli tässä kohdin korjaan eilistä tekstiäni.

Vastaavasti jos nainen lähestyy miestä, joka on korkeammalla tasolla kuin nainen itse, piste sijoittuu suoran yläpuolelle, kuvion vasempaan yläreunaan. Piste osuu tälle alueelle myös, jos mies lähestyy naista, joka on miestä matalammalla tasolla.

Ketjun aloittaja väittää, että lähestyminen tapahtuu aina siinä pisteessä, jossa lähestyjän taso on lähestyttävän tasoa matalampi. Hänen mukaansa naisten lähestymisiä kuvaavat pisteet olisivat siis kuvion vasemmassa yläreunassa ja miesten lähestymisiä kuvaavat pisteet kuvion oikeassa alakulmassa.

Minä sen sijaan väitän, että kun tilanne on ristikkäinen eli piste on vasemmassa yläreunassa sen vuoksi, että mies on lähestynyt itseään matalatasoisempaa naista tai oikeassa alareunassa sen vuoksi, että nainen on lähestynyt itseään matalatasoisempaa miestä, tuloksena on edelleen parisuhteen syntymättömyys.

Ketjun aloittajan mukaan näin ei pitäisi olla, vaan omaa vaatimusstasoaan madaltamalla todennäköisyyttä parisuhteen syntymiselle voisi lisätä.

Anonyymi kirjoitti:

Itselläni on täysin vastakainen käytännöm kokemus tuttavapiirissäni. Oikeastaan jokainen tuntemani ihminen on nostanut vaatimustasoaan epäonnistumisten kautta. Ensimmäisessä epäonnistuneessa yrityksessä on katsottu läpi sormien jotain huonoa ominaisuutta. Toisella kertaa noin ei käy, vaan asia lisätään vaatimuslistaan. Se ensimäisen kerran lista "minimivaatimuksista" pysyy kuitenkin samana. Jokaisen epäonnistuneen yrityksen myötä listalle lisätään jotain ja pikkuhiljaa se kasvaa. Listalta saatetaan toki joskus myös poistaa jotain, jos se saatiin kerran ja todettiin ettei se ollutkaan oleellista. Itse en tosiaan tunne ketään, jokaettä olisi kokmuksen myötä laskenut vaatimustasoaan.

Tuo edellämainittu kokemus osoittaa myös varsin kiistatta sen, että kovasta vaatimustasosta on hyötyä. Kun ne itselle oikeasti oleelliset asiat on listattu, niin voi löytyä kestävä parisuhde. Jos yksikin oikeasti oleellinen asia puuttuu, niin suhde ei tule kestämään.

En myöskään tunne ketään, joka olisi jäänyt parisuhteetta vaatimustensa takia, kunhan ne vaatimukset ovat edes suhteellisen järkeviä ja kohtuullisia. Esimerkiksi hyvä tulotaso on lopulta varsin helppo löytää, mutta miljardööri vaikea. Moniko lopulta tarvitsee miljardööriä? Ei oikeastaan kukaan. Sama pätee lähes kaikkeen. Ihminen jää tahtomattaan yksin yleensä itsessään olevien selkeiden puutteiden vuoksi (esim. epäsosiaalisuuden), ei niinkään vaatimustensa.

Lue lisää

👍👍👍

Anonyymi kirjoitti:

"Naiset määrittävät miesten haluttavuuden osatekijät eli faktorit, kuten varakkuus, oppineisuus, älykkyystaso, komeus, huumorintaju, luotettavuus jne. ja pisteyttävät miehen tason kullakin osatekijällä. Kokonaispistemäärä ilmaisee miehen haluttavuustason."

Sivusta ...

Ei pidä paikkaansa. Ihminen ei oikeastaan koskaan systemaattisesti laske pisteitä, osapisteitä tai tasoja. Lähes kenelläkään ei ole jotain taulukkoa ja selkeitä ja yksiselitteisiä pistemääriä mitä mistäkin saa. Tämä aiheuttaa sen, että eri osa-alueet tulevat aina automaattisesti painotettua eri tavoin ja lopullinen "taso" on aina yksilöllinen preferenssi.

Lue lisää

Ehdokkaan määrittely on tiedotonta, alitajuista, nopeaa ja tarkkaa, mutta henkilö ei tunne tekevänsä tällaista määrittelyä, koska se todellakin on ALITAJUISTA, evoluution meihin luoma arviointikyky.

Alitajuinen on paljon, paljon suurempi osa aivojen kapasiteetista kuin tietoinen.

Anonyymi kirjoitti:

Itselläni on täysin vastakainen käytännöm kokemus tuttavapiirissäni. Oikeastaan jokainen tuntemani ihminen on nostanut vaatimustasoaan epäonnistumisten kautta. Ensimmäisessä epäonnistuneessa yrityksessä on katsottu läpi sormien jotain huonoa ominaisuutta. Toisella kertaa noin ei käy, vaan asia lisätään vaatimuslistaan. Se ensimäisen kerran lista "minimivaatimuksista" pysyy kuitenkin samana. Jokaisen epäonnistuneen yrityksen myötä listalle lisätään jotain ja pikkuhiljaa se kasvaa. Listalta saatetaan toki joskus myös poistaa jotain, jos se saatiin kerran ja todettiin ettei se ollutkaan oleellista. Itse en tosiaan tunne ketään, jokaettä olisi kokmuksen myötä laskenut vaatimustasoaan.

Tuo edellämainittu kokemus osoittaa myös varsin kiistatta sen, että kovasta vaatimustasosta on hyötyä. Kun ne itselle oikeasti oleelliset asiat on listattu, niin voi löytyä kestävä parisuhde. Jos yksikin oikeasti oleellinen asia puuttuu, niin suhde ei tule kestämään.

En myöskään tunne ketään, joka olisi jäänyt parisuhteetta vaatimustensa takia, kunhan ne vaatimukset ovat edes suhteellisen järkeviä ja kohtuullisia. Esimerkiksi hyvä tulotaso on lopulta varsin helppo löytää, mutta miljardööri vaikea. Moniko lopulta tarvitsee miljardööriä? Ei oikeastaan kukaan. Sama pätee lähes kaikkeen. Ihminen jää tahtomattaan yksin yleensä itsessään olevien selkeiden puutteiden vuoksi (esim. epäsosiaalisuuden), ei niinkään vaatimustensa.

Lue lisää

"... kovasta vaatimustasosta on hyötyä." Niin on. Se on evoluution luoma taipumus, joka pyrkii varmistamaan, ettei vahingossakaan hankkiutuisi yhteen tarpeettoman matalatasoisen kanssa, että maksimoisi puolisonsa tason.

kynä.mi kirjoitti:

"... kovasta vaatimustasosta on hyötyä." Niin on. Se on evoluution luoma taipumus, joka pyrkii varmistamaan, ettei vahingossakaan hankkiutuisi yhteen tarpeettoman matalatasoisen kanssa, että maksimoisi puolisonsa tason.

Lue lisää

Matalatasoisuus on hyvin puhtasti näkökulmakysymys. Täysin sama tekijä lisää "tasoa" yhden silmissä ja voi laskea sitä toisen silmissä. Ei ole olemassa oikeastaan yhtään ainoaa tekijää, joka yksiselitteisesti aina nostaisi "tasoa". Juuri tuosta syystä tasoteoria ei toimi lainkaan yksittäisten ihmisten yksittäisten parisuhteiden kohdalla. Pikemmin pitäisi puhua yhteensopisuudesta kuin tasoista.

Anonyymi kirjoitti:

Matalatasoisuus on hyvin puhtasti näkökulmakysymys. Täysin sama tekijä lisää "tasoa" yhden silmissä ja voi laskea sitä toisen silmissä. Ei ole olemassa oikeastaan yhtään ainoaa tekijää, joka yksiselitteisesti aina nostaisi "tasoa". Juuri tuosta syystä tasoteoria ei toimi lainkaan yksittäisten ihmisten yksittäisten parisuhteiden kohdalla. Pikemmin pitäisi puhua yhteensopisuudesta kuin tasoista.

Lue lisää

Tuohan on täysin selvää monille meistä. Mutta mietitään asiaa nyt ketjun aloittajan näkökulmasta. Hän on esittänyt kaksi matemaattisesti ristiriitaista väitettä:

1. Kumppaneiden tasot korreloivat keskenään positiivisesti.
2. Liian korkea tasotavoite kumppaniehdokkaille laskee pariutumisen todennäköisyyttä.

Väitteestä 2. voidaan johtaa väite 3, jonka mukaan kumppaniehdokkaan tasotavoitteen laskeminen lisäisi pariutumisen todennäköisyyttä.

Jos väite 1. pitää paikkansa, väitteet 2. ja 3. voivat toteutua vain kun tavoittelee itseään tasokkaampaa kumppania. Väitteet 2. ja 3. eivät voi olla tosia, jos tavoittelee itseään matalatasoisempaa kumppania, koska silloin tasojen korrelaatio rikkoutuu.

Eikö tämä ole matematiikan näkäkulmasta aivan selvää?

Anonyymi kirjoitti:

Matalatasoisuus on hyvin puhtasti näkökulmakysymys. Täysin sama tekijä lisää "tasoa" yhden silmissä ja voi laskea sitä toisen silmissä. Ei ole olemassa oikeastaan yhtään ainoaa tekijää, joka yksiselitteisesti aina nostaisi "tasoa". Juuri tuosta syystä tasoteoria ei toimi lainkaan yksittäisten ihmisten yksittäisten parisuhteiden kohdalla. Pikemmin pitäisi puhua yhteensopisuudesta kuin tasoista.

Lue lisää

Poikkeamat keskimäärästä eivät poista keskimäärän olemassaoloa. Tasot ovat keskimäärisiä. Poikkeaman suuruutta keskimäärästä kuvataan luvulla keskipoikkeama.

kynä.mi kirjoitti:

Poikkeamat keskimäärästä eivät poista keskimäärän olemassaoloa. Tasot ovat keskimäärisiä. Poikkeaman suuruutta keskimäärästä kuvataan luvulla keskipoikkeama.

Yksittäisen yksilön näkökulmasta on ihan sama puhutaanko vaikka nyt keskipoikkeamasta.Se ei, muuta sitä, että vaikkapa hyvä ulkonäkö ei auta yhtään, jos pyörii seurassa, jossa ulkonäkö on epäolennainen tekijä. Siellä upeakaan ulkonäkö ei nosta osakkeita yhtään. Päinvastoin se voi jopa laskea tasoa ja haluttuutta.

Anonyymi kirjoitti:

Tuohan on täysin selvää monille meistä. Mutta mietitään asiaa nyt ketjun aloittajan näkökulmasta. Hän on esittänyt kaksi matemaattisesti ristiriitaista väitettä:

1. Kumppaneiden tasot korreloivat keskenään positiivisesti.
2. Liian korkea tasotavoite kumppaniehdokkaille laskee pariutumisen todennäköisyyttä.

Väitteestä 2. voidaan johtaa väite 3, jonka mukaan kumppaniehdokkaan tasotavoitteen laskeminen lisäisi pariutumisen todennäköisyyttä.

Jos väite 1. pitää paikkansa, väitteet 2. ja 3. voivat toteutua vain kun tavoittelee itseään tasokkaampaa kumppania. Väitteet 2. ja 3. eivät voi olla tosia, jos tavoittelee itseään matalatasoisempaa kumppania, koska silloin tasojen korrelaatio rikkoutuu.

Eikö tämä ole matematiikan näkäkulmasta aivan selvää?

Lue lisää

Ei ole matemaattisesti ristiriitaista. Tavoittelu ja TOTEUTUNUT parinmuodostus ovat kaksi eri asiaa. Asettuessaan parimarkkinoille, ihmiset yleensä asettavat toiveensa liian korkealle, jolloin toiveitten mukaista ehdokasta ei löydy,

Kun Siperia on opettanut, vaatimustaso laskee omalle tasolle, jolloin pari yleensä löytyy. Koska kukin pyrkii löytämään parin niin korkealta kuin madollista, on tyydyttävä omaan, mutta ei tarvitse tyytyä alempaan. Pariutuminen alempitasoisen kanssa on niin harvinaista, että ne näkyvät vain pienenä poikkeamana keskimäärästä.

Matemaattinen AUTOMATIKKA johtaa siihen, että melkein kaikki pariutuvat oman tasoisensa kanssa, kunnes saavutetaan pienehkö jäännös, jota omakin taso iljettää.

Virheesi on siinä, että

1. Kuvittelet merkittävän osan haluavan pariutua alempitasoisen kansa. Ei halua juuri kukaan, on sosiologiassa havaittu.

2. Tarjoat irrelevanttia matematiikkaa ja haluat keskustella siitä, vaikka sillä ei ole mitään kosketuspintaa asian kanssa.

Sosiologian professori tiivisti: "Jokainen pyrkii saamaan parin niin korkealta kuin mahdollista, mutta joutuu tyytymään omaan tasoonsa."

kynä.mi kirjoitti:

Ei ole matemaattisesti ristiriitaista. Tavoittelu ja TOTEUTUNUT parinmuodostus ovat kaksi eri asiaa. Asettuessaan parimarkkinoille, ihmiset yleensä asettavat toiveensa liian korkealle, jolloin toiveitten mukaista ehdokasta ei löydy,

Kun Siperia on opettanut, vaatimustaso laskee omalle tasolle, jolloin pari yleensä löytyy. Koska kukin pyrkii löytämään parin niin korkealta kuin madollista, on tyydyttävä omaan, mutta ei tarvitse tyytyä alempaan. Pariutuminen alempitasoisen kanssa on niin harvinaista, että ne näkyvät vain pienenä poikkeamana keskimäärästä.

Matemaattinen AUTOMATIKKA johtaa siihen, että melkein kaikki pariutuvat oman tasoisensa kanssa, kunnes saavutetaan pienehkö jäännös, jota omakin taso iljettää.

Virheesi on siinä, että

1. Kuvittelet merkittävän osan haluavan pariutua alempitasoisen kansa. Ei halua juuri kukaan, on sosiologiassa havaittu.

2. Tarjoat irrelevanttia matematiikkaa ja haluat keskustella siitä, vaikka sillä ei ole mitään kosketuspintaa asian kanssa.

Sosiologian professori tiivisti: "Jokainen pyrkii saamaan parin niin korkealta kuin mahdollista, mutta joutuu tyytymään omaan tasoonsa."

Lue lisää

"1. Kuvittelet merkittävän osan haluavan pariutua alempitasoisen kansa. Ei halua juuri kukaan, on sosiologiassa havaittu."

Minä katson tätä asiaa nyt matematiikan näkökulmasta. Voimme toistaiseksi jättää sosiologiset selitykset pois, koska matemaattisia ilmiöitä ei yleensä selitetä sosiologialla. Sosiologia sen sijaan voi käyttää matematiikkaa, mutta ei mielellään toisin päin.

"2. Tarjoat irrelevanttia matematiikkaa ja haluat keskustella siitä, vaikka sillä ei ole mitään kosketuspintaa asian kanssa."

Olen mielestäni erittäin hyvin perustellut, millä tavalla väitteeni liittyvät keskusteltavaan asiaan. Se, etten hyväksy matematiikkaan sosiologiaa perusteeksi ei ole peruste syyttää kosketuspinnan puutteesta. Ne argumentit, joita matematiikassa käsitellään, ovat aivan jotain muuta kuin sosiologiset empiiriset havainnot. Todennäköisyyksistä esimerkiksi voidaan keskustella ilman ainuttakaan toteutunutta empiiristä havaintoa keskusteltavasta aiheesta.

Anonyymi kirjoitti:

"1. Kuvittelet merkittävän osan haluavan pariutua alempitasoisen kansa. Ei halua juuri kukaan, on sosiologiassa havaittu."

Minä katson tätä asiaa nyt matematiikan näkökulmasta. Voimme toistaiseksi jättää sosiologiset selitykset pois, koska matemaattisia ilmiöitä ei yleensä selitetä sosiologialla. Sosiologia sen sijaan voi käyttää matematiikkaa, mutta ei mielellään toisin päin.

"2. Tarjoat irrelevanttia matematiikkaa ja haluat keskustella siitä, vaikka sillä ei ole mitään kosketuspintaa asian kanssa."

Olen mielestäni erittäin hyvin perustellut, millä tavalla väitteeni liittyvät keskusteltavaan asiaan. Se, etten hyväksy matematiikkaan sosiologiaa perusteeksi ei ole peruste syyttää kosketuspinnan puutteesta. Ne argumentit, joita matematiikassa käsitellään, ovat aivan jotain muuta kuin sosiologiset empiiriset havainnot. Todennäköisyyksistä esimerkiksi voidaan keskustella ilman ainuttakaan toteutunutta empiiristä havaintoa keskusteltavasta aiheesta.

Lue lisää

Ohesta pikaisesti muuan ajatus:
aloittajan kanssa samoilla linjoilla, eli ajatusmallisi ei näytä olevan vielä valmis.
- ei havainnot asettuisi likikään samalle viivalle, siltikin vaikka lineaarisuus selvästi todettavissa
- ajattelet korrelaatioviivaa annettuna, melkeinpä ankkuroituna paikalleen, eli tukeudut siihen kovin vahvasti, vaikka todellisuudessa se, korrelaatio siis, elää ja liikkuu täysin havaintojen mukana
(so. tässä lähellä sama harha, kuin 'klassisessa' kyselytuloksessa: "suurin osa ajattelee olevansa keskimääräistä parempi autokuskina liikenteessä... " (ei niin voi olla))
- tavoittelumalli ja toteutunut erottelu ei selkeä (miten hölskyvä kahtalainen todellisuus kahlitaan kaavoihin,..)
- regressio -termikin mielestäni väärä, tässähän ei olla selittämässä kummankaan muuttujan selittämistä ja sen vahvuutta toisen avulla

Nuo nyt päältä katsoen pisti silmään

Anonyymi kirjoitti:

"1. Kuvittelet merkittävän osan haluavan pariutua alempitasoisen kansa. Ei halua juuri kukaan, on sosiologiassa havaittu."

Minä katson tätä asiaa nyt matematiikan näkökulmasta. Voimme toistaiseksi jättää sosiologiset selitykset pois, koska matemaattisia ilmiöitä ei yleensä selitetä sosiologialla. Sosiologia sen sijaan voi käyttää matematiikkaa, mutta ei mielellään toisin päin.

"2. Tarjoat irrelevanttia matematiikkaa ja haluat keskustella siitä, vaikka sillä ei ole mitään kosketuspintaa asian kanssa."

Olen mielestäni erittäin hyvin perustellut, millä tavalla väitteeni liittyvät keskusteltavaan asiaan. Se, etten hyväksy matematiikkaan sosiologiaa perusteeksi ei ole peruste syyttää kosketuspinnan puutteesta. Ne argumentit, joita matematiikassa käsitellään, ovat aivan jotain muuta kuin sosiologiset empiiriset havainnot. Todennäköisyyksistä esimerkiksi voidaan keskustella ilman ainuttakaan toteutunutta empiiristä havaintoa keskusteltavasta aiheesta.

Lue lisää

Matematiikka on vastaansanomatonta totuutta, mutta on katsottava, mihin matematiikan mikin osa-alue on relevantti.

Esimerkiksi lukuteorialla ei ole mitään sanomista, kun pyritään selvittämään, minkälaista geometriaa kosmos noudattaa. Siltikin sekä lukuteoria että erilaiset geometriat ovat virheetöntä matematiikkaa, joka pitää paikkansa kaikissa mahdollisissa maailmoissa ja vaikka mitään ei olisikaan. Matematiikka on muuntumatonta ikuista totuutta, eikä se sijaitse missään.

Mutta empiirinen maailma noudattaa vain matematiikan jotakin lajia. On olemassa myös IRRELEVANTTIA matematiikka. Ei tarvita esimerkiksi kompleksilukuja, kun lasketaan ympyrän kehä, kun halkaisija tiedetään.

Anonyymi kirjoitti:

Ohesta pikaisesti muuan ajatus:
aloittajan kanssa samoilla linjoilla, eli ajatusmallisi ei näytä olevan vielä valmis.
- ei havainnot asettuisi likikään samalle viivalle, siltikin vaikka lineaarisuus selvästi todettavissa
- ajattelet korrelaatioviivaa annettuna, melkeinpä ankkuroituna paikalleen, eli tukeudut siihen kovin vahvasti, vaikka todellisuudessa se, korrelaatio siis, elää ja liikkuu täysin havaintojen mukana
(so. tässä lähellä sama harha, kuin 'klassisessa' kyselytuloksessa: "suurin osa ajattelee olevansa keskimääräistä parempi autokuskina liikenteessä... " (ei niin voi olla))
- tavoittelumalli ja toteutunut erottelu ei selkeä (miten hölskyvä kahtalainen todellisuus kahlitaan kaavoihin,..)
- regressio -termikin mielestäni väärä, tässähän ei olla selittämässä kummankaan muuttujan selittämistä ja sen vahvuutta toisen avulla

Nuo nyt päältä katsoen pisti silmään

Lue lisää

Kiitos kommenteista! Ilmaisuni oli hieman epätarkkaa tilan säästämisen vuoksi, mutta se johti ilmeisesti väärinkäsityksiin.

"- ei havainnot asettuisi likikään samalle viivalle, siltikin vaikka lineaarisuus selvästi todettavissa"

Havainnot eivät tietystikään sijoitu viivalle, mutta jos lineaarisuutta todetaan, viiva voidaan piirtää avuksi.

"- ajattelet korrelaatioviivaa annettuna, melkeinpä ankkuroituna paikalleen, eli tukeudut siihen kovin vahvasti, vaikka todellisuudessa se, korrelaatio siis, elää ja liikkuu täysin havaintojen mukana
(so. tässä lähellä sama harha, kuin 'klassisessa' kyselytuloksessa: "suurin osa ajattelee olevansa keskimääräistä parempi autokuskina liikenteessä... " (ei niin voi olla))"

En ajattele näin. En itse asiassa edes omista mielipidettä miehen ja naisen tason korrelaatiosta. Yritin vain pukea matemaattiseen muotoon sen, mitä ketjun aloittaja on väittänyt. Jos puhutaan yleisemmällä tasolla, voitaneen puhua vaikka kuvion positiivisista ja negatiivisista lohkoista. Viiva on apuväline.

"- tavoittelumalli ja toteutunut erottelu ei selkeä (miten hölskyvä kahtalainen todellisuus kahlitaan kaavoihin,..)"

Ketjun aloittajan mukaan siten, että ensin tapahtuu epäonnistuneita yrityksiä ja sen jälkeen toteutunut suhde tai suhteita. Eli jos sen matemaattisesti ajattelee, nämä kaikki x,y-parit pitäisi merkitä kuvioon. Parisuhdetta kuvaava tapahtuma saa tietysti eri x:n arvon tai eri y:n arvon kuin yritys. Toinen pysyy samana, kun on kyse henkilön omasta tasosta. Tai sitten yritykset ja toteutuneet suhteet kuvataan kokonaan eri kuvioissa, joita verrataan yrityksiä edustavaan kuvioon.

"- regressio -termikin mielestäni väärä, tässähän ei olla selittämässä kummankaan muuttujan selittämistä ja sen vahvuutta toisen avulla"

Voitko selventää tätä? Aloittaja väittää, että muuttujilla on yhteys. Hän puhuu faktoreista, joiden laatu on erilainen mutta määrä parisuhteen osapuolilla likimain sama. Jos nämä muutetaan numeeriseen muotoon ja unohdetaan laadulliset erot, miksi regressiota ei voisi käyttää?

"Nuo nyt päältä katsoen pisti silmään"

Kiitos. Aloittaja ei ole suostunut kommentoimaan viestieni sisältöä. Hän lähinnä toistaa omaa näkemystään.

kynä.mi kirjoitti:

Matematiikka on vastaansanomatonta totuutta, mutta on katsottava, mihin matematiikan mikin osa-alue on relevantti.

Esimerkiksi lukuteorialla ei ole mitään sanomista, kun pyritään selvittämään, minkälaista geometriaa kosmos noudattaa. Siltikin sekä lukuteoria että erilaiset geometriat ovat virheetöntä matematiikkaa, joka pitää paikkansa kaikissa mahdollisissa maailmoissa ja vaikka mitään ei olisikaan. Matematiikka on muuntumatonta ikuista totuutta, eikä se sijaitse missään.

Mutta empiirinen maailma noudattaa vain matematiikan jotakin lajia. On olemassa myös IRRELEVANTTIA matematiikka. Ei tarvita esimerkiksi kompleksilukuja, kun lasketaan ympyrän kehä, kun halkaisija tiedetään.

Lue lisää

Lisäisin vielä kolmannen kohdan.

3. Pitää osata sen verran abstrahoida merkityksettömät asiat pois, että operoi vain merkityksellisillä. Kun tarkastellaan syntyneitä liittoja, ei ole merkitystä, kenen aloitteesta ne ovat syntyneet ja millä tavalla.

Meillä on tutkimuskohteemme mukaan vain kysymys, A) poikkeavatko parikkien tasot runsaasti (laaja hajonta) vai B) niukasti (pieni hajonta). Tämän saamme selville esittämäni tutkimusmenetelmän mukaan.

Tulos on pieni hajonta. Toiveitten alenemisen ajan funktiona saamme selville esimerkiksi kyselemällä. Tulos, että yleensä alenee, päinvastoin ei juuri koskaan TOTEUTUNEISSA liitoissa.

Näistä seikoista johtuu, että ei voi ryhtyä liittoon merkittävästi ylempitasoisen kanssa, koska ylempitasoiset ovat jo loppuneet pariutuessaan mahdollisimman ylätasoisen kanssa, ja samalla automatiikalla muutkin tasot vertaistensa kanssa.

Jos yrittää luoda puhtaalla matematiikalla teorian, joka ottaisi huomioon myös empiiriset tosiasiat, luo sellaisen sekasotkun, jossa menee harhaan itse nainen Gruusiasta.

Siis summa summarum, VAIN relevantteja seikkoja tulee arvioida.

kynä.mi kirjoitti:

Lisäisin vielä kolmannen kohdan.

3. Pitää osata sen verran abstrahoida merkityksettömät asiat pois, että operoi vain merkityksellisillä. Kun tarkastellaan syntyneitä liittoja, ei ole merkitystä, kenen aloitteesta ne ovat syntyneet ja millä tavalla.

Meillä on tutkimuskohteemme mukaan vain kysymys, A) poikkeavatko parikkien tasot runsaasti (laaja hajonta) vai B) niukasti (pieni hajonta). Tämän saamme selville esittämäni tutkimusmenetelmän mukaan.

Tulos on pieni hajonta. Toiveitten alenemisen ajan funktiona saamme selville esimerkiksi kyselemällä. Tulos, että yleensä alenee, päinvastoin ei juuri koskaan TOTEUTUNEISSA liitoissa.

Näistä seikoista johtuu, että ei voi ryhtyä liittoon merkittävästi ylempitasoisen kanssa, koska ylempitasoiset ovat jo loppuneet pariutuessaan mahdollisimman ylätasoisen kanssa, ja samalla automatiikalla muutkin tasot vertaistensa kanssa.

Jos yrittää luoda puhtaalla matematiikalla teorian, joka ottaisi huomioon myös empiiriset tosiasiat, luo sellaisen sekasotkun, jossa menee harhaan itse nainen Gruusiasta.

Siis summa summarum, VAIN relevantteja seikkoja tulee arvioida.

Lue lisää

Mainiota. Alat vihdoin keskustella itse asiasta. (Kauan siihen menikin, köh köh.)

Kun kaikki yllä kirjoittamasi otetaan huomioon ja yhdistetään siihen aloituksesi teksti, eikö niistä voi yhdessä päätellä, että oman pariutumisensa todennäköisyyttä voi lisätä laskemalla omaa vaatimustasoaan?

Tarkoitan tätä kohtaa aloituksessasi:
"Mitä tiukemmat vaatimukset puolison tai seksikumppanin suhteen, sitä pienempi valinnanvara. Pätee molempiin sukupuoliin. Monilla on niin suuret vaatimukset, että jää kokonaan ilman, jos ei vaatimustaso laske."

Etkö tuossa nimenomaan väitä, että vaatimusten tiukentaminen vähentää valinnanvaraa ja niiden löysentäminen lisää sitä?

Eihän sellainen ole kerta kaikkiaan mahdollista, jos parien tasoissa on pieni hajonta? Pienen hajonnan tilanne tarkoittaisi itse asiassa sitä, ettei omilla vaatimuksilla olisi mitään merkitystä pariutumisessa, koska oma ja kumppanin taso olisivat joka tapauksessa lähellä toisiaan jonkin automaattisen mekanismin ansiosta.

Etkö itse näe tuossa samaa ristiriitaa, jonka minä näen?

Anonyymi kirjoitti:

Mainiota. Alat vihdoin keskustella itse asiasta. (Kauan siihen menikin, köh köh.)

Kun kaikki yllä kirjoittamasi otetaan huomioon ja yhdistetään siihen aloituksesi teksti, eikö niistä voi yhdessä päätellä, että oman pariutumisensa todennäköisyyttä voi lisätä laskemalla omaa vaatimustasoaan?

Tarkoitan tätä kohtaa aloituksessasi:
"Mitä tiukemmat vaatimukset puolison tai seksikumppanin suhteen, sitä pienempi valinnanvara. Pätee molempiin sukupuoliin. Monilla on niin suuret vaatimukset, että jää kokonaan ilman, jos ei vaatimustaso laske."

Etkö tuossa nimenomaan väitä, että vaatimusten tiukentaminen vähentää valinnanvaraa ja niiden löysentäminen lisää sitä?

Eihän sellainen ole kerta kaikkiaan mahdollista, jos parien tasoissa on pieni hajonta? Pienen hajonnan tilanne tarkoittaisi itse asiassa sitä, ettei omilla vaatimuksilla olisi mitään merkitystä pariutumisessa, koska oma ja kumppanin taso olisivat joka tapauksessa lähellä toisiaan jonkin automaattisen mekanismin ansiosta.

Etkö itse näe tuossa samaa ristiriitaa, jonka minä näen?

Lue lisää

Alkaa jo tuntua, että tutkimus ei oikein ole sinun lajisi. Jos et näe kuvion selvää matemaattista rakennetta, mikä johtuu empiirisestä alkuasetelmasta, et näe sitä edes neuvottuna.

kynä.mi kirjoitti:

Alkaa jo tuntua, että tutkimus ei oikein ole sinun lajisi. Jos et näe kuvion selvää matemaattista rakennetta, mikä johtuu empiirisestä alkuasetelmasta, et näe sitä edes neuvottuna.

Lue lisää

En minä ole mikään tutkija.

Sellainen kysymys vielä että eikö tämä ketju nyt sitten ollutkaan puhtaasti matematiikkaan liittyvä? Sosiologiaako tämä onkin, jos liikkeelle lähdetään empiirisistä havainnoista?

Anonyymi kirjoitti:

En minä ole mikään tutkija.

Sellainen kysymys vielä että eikö tämä ketju nyt sitten ollutkaan puhtaasti matematiikkaan liittyvä? Sosiologiaako tämä onkin, jos liikkeelle lähdetään empiirisistä havainnoista?

Lue lisää

Kyniksen ketjuissa on sallittua kommentoida vain, jos on samaa mieltä kaikessa kyniksen kanssa ;) Kynis saa itse päättää mistä keskustellaan ja hänellä on valta vaihtaa aloituksen aihetta lennosta, muille ei tätä samaa etua suoda ;)

Anonyymi kirjoitti:

En minä ole mikään tutkija.

Sellainen kysymys vielä että eikö tämä ketju nyt sitten ollutkaan puhtaasti matematiikkaan liittyvä? Sosiologiaako tämä onkin, jos liikkeelle lähdetään empiirisistä havainnoista?

Lue lisää

Pyrin kertomaan, mitä tieteellisen tutkimuksen perusteella tiedetään pariutumisesta.

Tieteellinen menetelmä on loogis-empiirinen. On eri asia kuin loogis-empiirinen filosofia, ns. Wienin piiri, joka oli eräs filosofian muoto. Tieteellinen menetelmä ei nojaa mihinkään filosofiaan, koska kaikissa filosofioissa uskotaan, että tietoa on saatavissa myös ajatusteitse.

Yleensä aloitetaan havainnoista. Niitä kerätään runsaasti noudattaen otoksen ottamisen sääntöjä, jolloin voidaan laskea myös tuloksen tarkkuus. Sitten tulee matemaattinen puoli. Selvitetään, noudattavatko havainnot jotakin matemaattista tai loogista rakennetta. Yleensä noudattavat.

Tutkimuksen lopputulos ilmaistaan joko normaalilla kielellä niin yksiselitteisesti kuin mahdollista, ja mielellään niin numeerisesti kuin mahdollista.

Tutkimustyön tarkoitus on saada tietoa maailmasta, siksi empiirinen puoli. Matemaattinen puoli taas ei ole "tietoa", koska se on yleispätevää ja maailmasta riippumatonta, puhtaasti ajatustyöllä saavutettavissa, ilman havaintoja.

Koko matematiikkaa ei valjasteta, koska vain pieni osa matematiikan koko alueesta on relevanttia tässä tutkimuksessa.

Menestystä matematiikan opinnoissa! Se on jalo ala.

kynä.mi kirjoitti:

Pyrin kertomaan, mitä tieteellisen tutkimuksen perusteella tiedetään pariutumisesta.

Tieteellinen menetelmä on loogis-empiirinen. On eri asia kuin loogis-empiirinen filosofia, ns. Wienin piiri, joka oli eräs filosofian muoto. Tieteellinen menetelmä ei nojaa mihinkään filosofiaan, koska kaikissa filosofioissa uskotaan, että tietoa on saatavissa myös ajatusteitse.

Yleensä aloitetaan havainnoista. Niitä kerätään runsaasti noudattaen otoksen ottamisen sääntöjä, jolloin voidaan laskea myös tuloksen tarkkuus. Sitten tulee matemaattinen puoli. Selvitetään, noudattavatko havainnot jotakin matemaattista tai loogista rakennetta. Yleensä noudattavat.

Tutkimuksen lopputulos ilmaistaan joko normaalilla kielellä niin yksiselitteisesti kuin mahdollista, ja mielellään niin numeerisesti kuin mahdollista.

Tutkimustyön tarkoitus on saada tietoa maailmasta, siksi empiirinen puoli. Matemaattinen puoli taas ei ole "tietoa", koska se on yleispätevää ja maailmasta riippumatonta, puhtaasti ajatustyöllä saavutettavissa, ilman havaintoja.

Koko matematiikkaa ei valjasteta, koska vain pieni osa matematiikan koko alueesta on relevanttia tässä tutkimuksessa.

Menestystä matematiikan opinnoissa! Se on jalo ala.

Lue lisää

Aloituksessasi ilmaiset että haluat keskustella puhtaasti matematiikasta, mutta huomatessasi ettet pärjää matemaattisessa keskustelussa, vaihdoit takaisin puhtaaseen huuhaaseen.

Anonyymi kirjoitti:

Aloituksessasi ilmaiset että haluat keskustella puhtaasti matematiikasta, mutta huomatessasi ettet pärjää matemaattisessa keskustelussa, vaihdoit takaisin puhtaaseen huuhaaseen.

Lue lisää

No äläs nyt. Ihan hyvin tuo oli perusteltu. Noiden perustelujen jälkeen tosin otsikoisin ketjun jollain muulla tavalla kuin "Matematiikkaa".

Kiitokset menestyksen toivotuksista nimimerkille kynä.mi!

Anonyymi kirjoitti:

Aloituksessasi ilmaiset että haluat keskustella puhtaasti matematiikasta, mutta huomatessasi ettet pärjää matemaattisessa keskustelussa, vaihdoit takaisin puhtaaseen huuhaaseen.

Lue lisää

Itsekin aluksi luulin, että palstalla esiintyvällä matemaatikolla olisi jotakin sanottavaa pariutumisesta. Sitten tajusin, että hänen ehdotelmansa perustui vääriin empiirisiin oletuksiin ja abstrahoimiskyvyn puutteeseen.

Anonyymi kirjoitti:

No äläs nyt. Ihan hyvin tuo oli perusteltu. Noiden perustelujen jälkeen tosin otsikoisin ketjun jollain muulla tavalla kuin "Matematiikkaa".

Kiitokset menestyksen toivotuksista nimimerkille kynä.mi!

Lue lisää

Kiitos ystävällisistä terkuista!

kynä.mi kirjoitti:

Itsekin aluksi luulin, että palstalla esiintyvällä matemaatikolla olisi jotakin sanottavaa pariutumisesta. Sitten tajusin, että hänen ehdotelmansa perustui vääriin empiirisiin oletuksiin ja abstrahoimiskyvyn puutteeseen.

Lue lisää

Ei ehkä kannata sitten aloittaa ketjua matematiikasta, ellei sulla ole taitoa keskustella matematiikasta.
Pitäydy vaan siellä huuhaa-puolella, se sulla on tiukasti hallussa!

Anonyymi kirjoitti:

Ei ehkä kannata sitten aloittaa ketjua matematiikasta, ellei sulla ole taitoa keskustella matematiikasta.
Pitäydy vaan siellä huuhaa-puolella, se sulla on tiukasti hallussa!

Lue lisää

Yllättävän kiva ketju!
Mielenkiintoisia yhdistelmiä.
Hauskaa.

Niin, matematiikka on filosofiaa.
Arvoituksia ja merkkejä. Oma kieli, jota pitää opetella lukemaan.

Anonyymi kirjoitti:

Kiitos kommenteista! Ilmaisuni oli hieman epätarkkaa tilan säästämisen vuoksi, mutta se johti ilmeisesti väärinkäsityksiin.

"- ei havainnot asettuisi likikään samalle viivalle, siltikin vaikka lineaarisuus selvästi todettavissa"

Havainnot eivät tietystikään sijoitu viivalle, mutta jos lineaarisuutta todetaan, viiva voidaan piirtää avuksi.

"- ajattelet korrelaatioviivaa annettuna, melkeinpä ankkuroituna paikalleen, eli tukeudut siihen kovin vahvasti, vaikka todellisuudessa se, korrelaatio siis, elää ja liikkuu täysin havaintojen mukana
(so. tässä lähellä sama harha, kuin 'klassisessa' kyselytuloksessa: "suurin osa ajattelee olevansa keskimääräistä parempi autokuskina liikenteessä... " (ei niin voi olla))"

En ajattele näin. En itse asiassa edes omista mielipidettä miehen ja naisen tason korrelaatiosta. Yritin vain pukea matemaattiseen muotoon sen, mitä ketjun aloittaja on väittänyt. Jos puhutaan yleisemmällä tasolla, voitaneen puhua vaikka kuvion positiivisista ja negatiivisista lohkoista. Viiva on apuväline.

"- tavoittelumalli ja toteutunut erottelu ei selkeä (miten hölskyvä kahtalainen todellisuus kahlitaan kaavoihin,..)"

Ketjun aloittajan mukaan siten, että ensin tapahtuu epäonnistuneita yrityksiä ja sen jälkeen toteutunut suhde tai suhteita. Eli jos sen matemaattisesti ajattelee, nämä kaikki x,y-parit pitäisi merkitä kuvioon. Parisuhdetta kuvaava tapahtuma saa tietysti eri x:n arvon tai eri y:n arvon kuin yritys. Toinen pysyy samana, kun on kyse henkilön omasta tasosta. Tai sitten yritykset ja toteutuneet suhteet kuvataan kokonaan eri kuvioissa, joita verrataan yrityksiä edustavaan kuvioon.

"- regressio -termikin mielestäni väärä, tässähän ei olla selittämässä kummankaan muuttujan selittämistä ja sen vahvuutta toisen avulla"

Voitko selventää tätä? Aloittaja väittää, että muuttujilla on yhteys. Hän puhuu faktoreista, joiden laatu on erilainen mutta määrä parisuhteen osapuolilla likimain sama. Jos nämä muutetaan numeeriseen muotoon ja unohdetaan laadulliset erot, miksi regressiota ei voisi käyttää?

"Nuo nyt päältä katsoen pisti silmään"

Kiitos. Aloittaja ei ole suostunut kommentoimaan viestieni sisältöä. Hän lähinnä toistaa omaa näkemystään.

Lue lisää

Perehtymättä toistaiseksi ketjuun tarkemmin, vastaan tekniseen kysymykseesi.

Regressioanalyysin henki on se, etteivät verrattavat muuttujat (akselit) ole tavallaan rinnasteisia, vaan käyttö on se, että korrelaatiota havaittaessa toisella asialla yritetään ns.selittää toista.
Esim. voidaan pituudella selittää painoa, ja laskea tälle (havaintokuviolle) likimääräisen lineaarisen suoran. Teknisesti voidaan myös selittää painoa pituudella ja laskea taas suoran. Tämä suora ei kuitenkaan ole sama kuin edellinen, johtuen taustaperiaatteista joihin nähden regressioanalyysimenetelmät on kehitetty.
Kumpi akseli kuviossasi olisi ns.kontrollimuuttuja ja kumpaa selitetään?
Lopputulos hommassa olisi se, että huolimatta hienosta menetelmästä painoarvoista infoa ei saataisi maksimissaankaan yhtään enempää ulos kuin suoraan havaintokuvaa (otosaineistoa) visuaalisesti eli silmämääräisesti katsomalla.
Näin lyhyesti.

Anonyymi kirjoitti:

Kiitos kommenteista! Ilmaisuni oli hieman epätarkkaa tilan säästämisen vuoksi, mutta se johti ilmeisesti väärinkäsityksiin.

"- ei havainnot asettuisi likikään samalle viivalle, siltikin vaikka lineaarisuus selvästi todettavissa"

Havainnot eivät tietystikään sijoitu viivalle, mutta jos lineaarisuutta todetaan, viiva voidaan piirtää avuksi.

"- ajattelet korrelaatioviivaa annettuna, melkeinpä ankkuroituna paikalleen, eli tukeudut siihen kovin vahvasti, vaikka todellisuudessa se, korrelaatio siis, elää ja liikkuu täysin havaintojen mukana
(so. tässä lähellä sama harha, kuin 'klassisessa' kyselytuloksessa: "suurin osa ajattelee olevansa keskimääräistä parempi autokuskina liikenteessä... " (ei niin voi olla))"

En ajattele näin. En itse asiassa edes omista mielipidettä miehen ja naisen tason korrelaatiosta. Yritin vain pukea matemaattiseen muotoon sen, mitä ketjun aloittaja on väittänyt. Jos puhutaan yleisemmällä tasolla, voitaneen puhua vaikka kuvion positiivisista ja negatiivisista lohkoista. Viiva on apuväline.

"- tavoittelumalli ja toteutunut erottelu ei selkeä (miten hölskyvä kahtalainen todellisuus kahlitaan kaavoihin,..)"

Ketjun aloittajan mukaan siten, että ensin tapahtuu epäonnistuneita yrityksiä ja sen jälkeen toteutunut suhde tai suhteita. Eli jos sen matemaattisesti ajattelee, nämä kaikki x,y-parit pitäisi merkitä kuvioon. Parisuhdetta kuvaava tapahtuma saa tietysti eri x:n arvon tai eri y:n arvon kuin yritys. Toinen pysyy samana, kun on kyse henkilön omasta tasosta. Tai sitten yritykset ja toteutuneet suhteet kuvataan kokonaan eri kuvioissa, joita verrataan yrityksiä edustavaan kuvioon.

"- regressio -termikin mielestäni väärä, tässähän ei olla selittämässä kummankaan muuttujan selittämistä ja sen vahvuutta toisen avulla"

Voitko selventää tätä? Aloittaja väittää, että muuttujilla on yhteys. Hän puhuu faktoreista, joiden laatu on erilainen mutta määrä parisuhteen osapuolilla likimain sama. Jos nämä muutetaan numeeriseen muotoon ja unohdetaan laadulliset erot, miksi regressiota ei voisi käyttää?

"Nuo nyt päältä katsoen pisti silmään"

Kiitos. Aloittaja ei ole suostunut kommentoimaan viestieni sisältöä. Hän lähinnä toistaa omaa näkemystään.

Lue lisää

Taisi tulla seuraava kommentti väärään kohtaan
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17162316/matematiikkaa#comment-110763131
sori ;)

Anonyymi kirjoitti:

Perehtymättä toistaiseksi ketjuun tarkemmin, vastaan tekniseen kysymykseesi.

Regressioanalyysin henki on se, etteivät verrattavat muuttujat (akselit) ole tavallaan rinnasteisia, vaan käyttö on se, että korrelaatiota havaittaessa toisella asialla yritetään ns.selittää toista.
Esim. voidaan pituudella selittää painoa, ja laskea tälle (havaintokuviolle) likimääräisen lineaarisen suoran. Teknisesti voidaan myös selittää painoa pituudella ja laskea taas suoran. Tämä suora ei kuitenkaan ole sama kuin edellinen, johtuen taustaperiaatteista joihin nähden regressioanalyysimenetelmät on kehitetty.
Kumpi akseli kuviossasi olisi ns.kontrollimuuttuja ja kumpaa selitetään?
Lopputulos hommassa olisi se, että huolimatta hienosta menetelmästä painoarvoista infoa ei saataisi maksimissaankaan yhtään enempää ulos kuin suoraan havaintokuvaa (otosaineistoa) visuaalisesti eli silmämääräisesti katsomalla.
Näin lyhyesti.

Lue lisää

"Teknisesti voidaan myös selittää painoa pituudella ja laskea taas suoran. "
Tietenkin: ...*pituutta painolla*..-
sori tää kohellus

kynä.mi kirjoitti:

Ei ole matemaattisesti ristiriitaista. Tavoittelu ja TOTEUTUNUT parinmuodostus ovat kaksi eri asiaa. Asettuessaan parimarkkinoille, ihmiset yleensä asettavat toiveensa liian korkealle, jolloin toiveitten mukaista ehdokasta ei löydy,

Kun Siperia on opettanut, vaatimustaso laskee omalle tasolle, jolloin pari yleensä löytyy. Koska kukin pyrkii löytämään parin niin korkealta kuin madollista, on tyydyttävä omaan, mutta ei tarvitse tyytyä alempaan. Pariutuminen alempitasoisen kanssa on niin harvinaista, että ne näkyvät vain pienenä poikkeamana keskimäärästä.

Matemaattinen AUTOMATIKKA johtaa siihen, että melkein kaikki pariutuvat oman tasoisensa kanssa, kunnes saavutetaan pienehkö jäännös, jota omakin taso iljettää.

Virheesi on siinä, että

1. Kuvittelet merkittävän osan haluavan pariutua alempitasoisen kansa. Ei halua juuri kukaan, on sosiologiassa havaittu.

2. Tarjoat irrelevanttia matematiikkaa ja haluat keskustella siitä, vaikka sillä ei ole mitään kosketuspintaa asian kanssa.

Sosiologian professori tiivisti: "Jokainen pyrkii saamaan parin niin korkealta kuin mahdollista, mutta joutuu tyytymään omaan tasoonsa."

Lue lisää

Tunnetteko te edes stable-marrige probleemaa. Erdös ja Vera Sos (lol, Amoggus SUS!!!!!) ratkaisivat sen jo 80-luvulla. Turhaapa uudestaan pyörää keksitte.

Ei ole positiivista. Mitä pienempi valinnanvara, sitä todennäköisempää, että ei ITSE tule valituksi ollenkaan.

kynä.mi kirjoitti:

Ei ole positiivista. Mitä pienempi valinnanvara, sitä todennäköisempää, että ei ITSE tule valituksi ollenkaan.

Minä uskon, että ihmiset on tässä realistisempia kuin halutaan myöntää. En minä ainakaan ole mikään missi ja tiedän sen hyvin itsekin. On minussa silti hyviäkin puolia. Siten en itsekään edellytä mahdolliselta kumppanilta täydellisyyttä enkä sellaista tavoittele. Suurin osa meistä on taviksia ja me tiedämme sen. Kumppanin valinta on mun mielestä huomattavasti hienojakoisempaa hommaa, kuin mitä tasoajattelu hyväksyy. Ja useimmiten se kosahtaa yksinkertaisesti siihen, ettei kaksi persoonaa vaan sovi yhteen.

On olemassa suuri joukko normaaleja ihmisiä, jotka löytävät useita potentiaalisia kumppaneita normaalien ihmisten joukosta. Tasomatematiikka koskee lähinnä marginaalissa olevia yksilöitä, jotka ovat fyysisesti tai psyykkisesti poikkeuksellisia.
🐱

Anonyymi kirjoitti:

On olemassa suuri joukko normaaleja ihmisiä, jotka löytävät useita potentiaalisia kumppaneita normaalien ihmisten joukosta. Tasomatematiikka koskee lähinnä marginaalissa olevia yksilöitä, jotka ovat fyysisesti tai psyykkisesti poikkeuksellisia.
🐱

Lue lisää

Matematiikka koskee kaikkia. Sosiologinen tutkimus kertoo myös yksityiskohtia. Vaikka kuinka haluaisi väittää vastaan, todellisten parisuhteiden tutkimus osoittaa, että parikeilla on melkein sama pistemäärä. Hajonta on pieni.

Anonyymi kirjoitti:

On olemassa suuri joukko normaaleja ihmisiä, jotka löytävät useita potentiaalisia kumppaneita normaalien ihmisten joukosta. Tasomatematiikka koskee lähinnä marginaalissa olevia yksilöitä, jotka ovat fyysisesti tai psyykkisesti poikkeuksellisia.
🐱

Lue lisää

Nimenomaan juuri noinhan se menee. Valtaosa ihmisistä pariutuu ihan yhtä yksinkertaisesti ja helposti, kuin aina aiemminkin. Nuokin ongelmat kasautuvat tietylle joukolle ihmisiä ja varmasti korostuvat esim. deittiapeissa. Ne ovat luonteeltaan sellaisia, että ongelmien muodostumista on melko mahdoton välttää.

kynä.mi kirjoitti:

Matematiikka koskee kaikkia. Sosiologinen tutkimus kertoo myös yksityiskohtia. Vaikka kuinka haluaisi väittää vastaan, todellisten parisuhteiden tutkimus osoittaa, että parikeilla on melkein sama pistemäärä. Hajonta on pieni.

Lue lisää

Aivan ja valtaosa ihmisistä pariutuu edelleen helposti. Tästä voimme siis päätellä, että pääosin ihmiset määrittävät ne tasot ihan kohdilleen. Ongelma on lopulta hyvin pienellä joukolla ihmisiä.

kynä.mi kirjoitti:

Ei ole positiivista. Mitä pienempi valinnanvara, sitä todennäköisempää, että ei ITSE tule valituksi ollenkaan.

Kaupassa on 50 lajia erilaista jogurttia.
Jos tietää edes vähän millaista on vailla, voi suoraan karsia pohdintalistaa. Sitten se mieleisin jogurtti löytyy helpommin, kun ei tarvitse ihan jokaista 50:stä vaihtoehdosta kokeilla läpi.

On siis äärimmäisen positiivista tietää suht tarkkaan mitä etsii, ettei tarvitse sokkona arpoa.

Anonyymi kirjoitti:

Minä uskon, että ihmiset on tässä realistisempia kuin halutaan myöntää. En minä ainakaan ole mikään missi ja tiedän sen hyvin itsekin. On minussa silti hyviäkin puolia. Siten en itsekään edellytä mahdolliselta kumppanilta täydellisyyttä enkä sellaista tavoittele. Suurin osa meistä on taviksia ja me tiedämme sen. Kumppanin valinta on mun mielestä huomattavasti hienojakoisempaa hommaa, kuin mitä tasoajattelu hyväksyy. Ja useimmiten se kosahtaa yksinkertaisesti siihen, ettei kaksi persoonaa vaan sovi yhteen.

Lue lisää

Kumppanin valinta on henkisyyttä ja psykologiaa huomattavasti enemmän kuin matematiikkaa. Aloittajalla ei ole käsitystä kummastakaan.

- Sheena

kynä.mi kirjoitti:

Ei ole positiivista. Mitä pienempi valinnanvara, sitä todennäköisempää, että ei ITSE tule valituksi ollenkaan.

Höpsistä. Kuten edellä sanottiin "potentiaalinen valinnanvara". Se tarkoittaa henkilöitä, sanotaan vaikka omassa tapauksessani miehiä, jotka nimenomaan haluavat harkita suhdetta kanssani, samoin kuin minä heidän. Sellainen ei ole potentiaalinen eikä pelkkä valinnanvarakaan, jossa esim. mies haluaisi suhteeseen kanssani, mutta minä en halua suhdetta hänen kanssaan. Voisi olla tietysti toisinkinpäin.

- Sheena

Anonyymi kirjoitti:

Kaupassa on 50 lajia erilaista jogurttia.
Jos tietää edes vähän millaista on vailla, voi suoraan karsia pohdintalistaa. Sitten se mieleisin jogurtti löytyy helpommin, kun ei tarvitse ihan jokaista 50:stä vaihtoehdosta kokeilla läpi.

On siis äärimmäisen positiivista tietää suht tarkkaan mitä etsii, ettei tarvitse sokkona arpoa.

Lue lisää

Aivan. Arpomalla tuskin osuu nappiin edes jogurttien suhteen, saati parisuhteen kanssa. Kuten Apulanta opettaa:
"Vaikee löytää kun ei tiedä mitä etsitään
Vaikee suunnistaa kun ei nää yhtään mitään"
Siksi onkin tärkeää tuntea itsensä, ja tietää mitä haluaa ja tärkeää; mitä ei halua ☝ Mitä enemmän on tekemisissä muiden ihmisten kanssa, sitä paremmin tietää mitä ei ainakaan halua.

- Sheena

Anonyymi kirjoitti:

Minä uskon, että ihmiset on tässä realistisempia kuin halutaan myöntää. En minä ainakaan ole mikään missi ja tiedän sen hyvin itsekin. On minussa silti hyviäkin puolia. Siten en itsekään edellytä mahdolliselta kumppanilta täydellisyyttä enkä sellaista tavoittele. Suurin osa meistä on taviksia ja me tiedämme sen. Kumppanin valinta on mun mielestä huomattavasti hienojakoisempaa hommaa, kuin mitä tasoajattelu hyväksyy. Ja useimmiten se kosahtaa yksinkertaisesti siihen, ettei kaksi persoonaa vaan sovi yhteen.

Lue lisää

Ei ole vain missejä ja luusereita, vaan kaikkia tasoja siltä väliltä. Tuskinpa monikaan luulee edes aloittaessaan olevansa missitasoa kauneudessa.

kynä.mi kirjoitti:

Ei ole vain missejä ja luusereita, vaan kaikkia tasoja siltä väliltä. Tuskinpa monikaan luulee edes aloittaessaan olevansa missitasoa kauneudessa.

Olet oikeassa. Valtaosa ihmisistä ei ikinä uhraa yhtään ajatusta tasoille. He vaan löytävät jonkun, johon tykästyvät ja tämä tykästyy heihin ja sitten aletaan olla yhdessä ilman sen kummempia matematiikkaharjotuksia. Saa kaikesta toki tehdä just niin vaikeaa kuin haluaa. Onneksi suurin osa ihmisistä ei tee.

Anonyymi kirjoitti:

Olet oikeassa. Valtaosa ihmisistä ei ikinä uhraa yhtään ajatusta tasoille. He vaan löytävät jonkun, johon tykästyvät ja tämä tykästyy heihin ja sitten aletaan olla yhdessä ilman sen kummempia matematiikkaharjotuksia. Saa kaikesta toki tehdä just niin vaikeaa kuin haluaa. Onneksi suurin osa ihmisistä ei tee.

Lue lisää

Juuri noin. Valtaosa ihmisistä ei pohdi jotain keinotekoisia tasoja. Ihmiset voivat miettiä omanaisuuksia, mutta eivät tasoja.

Esimerkiksi, ajatellaan joskun etsivän raitista kumppania tai hyvin vähän alkoholia käyttävää kumppania. Harva ajattelee kohtuudella käyttävän olevan "alempitasoinen". Moni kohtuudella käyttävä kun voi ihan yhtä olla "ylempitasoinen". Se kohtuukäyttäjä voi olla vaikkapa jumalattoman hyvän näköinen tai menestynyt tai millä muilla ominaisuuksilla tällä palstalla nyt ihmisiä tasoihin jaetaa. Silti se kohtuukäyttäjä voi juoda ihan liikaa ollakseen kiinnostava.

Prosentin kokoiseen joukkoon kuitenkin törmää helposti. Ja lisäksi etsintäalgoritmiin voi lisätä löytymistä tehostavia juttuja.

Tuo on kyllä totta, että asuinpaikka vaikuttaa moneen asiaan, kuten tietynlaisen kumppanin löytymiseen.

- Sheena

Anonyymi kirjoitti:

Tuo on kyllä totta, että asuinpaikka vaikuttaa moneen asiaan, kuten tietynlaisen kumppanin löytymiseen.

- Sheena

Totta. Jos nyt ottaa ja muuttaa kymmenen asukkaan pikkukylään ja odottaa löytävänsä kumppanin alle kilometrin etäisyydeltä, niin tiukka voi tehdä.

Mainitsemalla huono-osaisimmat EN TARKOITA, että säälillä voisi heitä auttaa. Kun pääsisimme edes siihen, ettei kovaosaisia lisäksi pieksettäisi kuin vierasta sikaa ja syyllistettäisi kovasta osastaan.

Mutta emme pääse. Yhtä vähän onnistuneet kuin epäonniset ovat voineet vaikuttaa perimiinsä geeneihin ja ympäristöönsä. Onnistuneet vain LUULEVAT onnensa johtuvan tekemistään valinnoista ja sitten syyttävät epäonnistujia.

Ihminen ei ole oman onnensa seppä.

kynä.mi kirjoitti:

Mainitsemalla huono-osaisimmat EN TARKOITA, että säälillä voisi heitä auttaa. Kun pääsisimme edes siihen, ettei kovaosaisia lisäksi pieksettäisi kuin vierasta sikaa ja syyllistettäisi kovasta osastaan.

Mutta emme pääse. Yhtä vähän onnistuneet kuin epäonniset ovat voineet vaikuttaa perimiinsä geeneihin ja ympäristöönsä. Onnistuneet vain LUULEVAT onnensa johtuvan tekemistään valinnoista ja sitten syyttävät epäonnistujia.

Ihminen ei ole oman onnensa seppä.

Lue lisää

Ihminen ei tosiaan ole oman onnensa seppä, vaan kaikki vaikuttaa. Kuten ihmisen omat resurssit, kyvyt/taidot ja ympäristö, vuorovaikutus kanssaihmisten kanssa. Eniten kuitenkin vaikuttaa omat hyvät valinnat.

Geenitkin tietysti vaikuttavat osaltaan. Mutta ne eivät estä ihmistä tekemästä sitä mihin tuntee vetoa/mielenkiintoa/intohimoa ja niiden kautta noita hyviä valintoja.

- Sheena

Noin on katkeroituneen helppo kuvitella, ei tarvitse etsiä syitä kumppanin löytymättömyyteen itsestä vaan naisista.

Todellisessa elämässä lyhyetkin miehet löytävät parisuhteita, eikä tosiaan tarvitse olla rikas.

- Sheena

Omassa elämässäni en tunne yhtään esimerkkiä, jossa mies olisi jäänyt vaille parisuhdetta pituutensa vuoksi. Katkeroituneen asenteen ja vihamielisyyden vuoksi parisuhteetta jääneitä taas tunnen kyllä - pitkiäkin miehiä ja jopa varakkaita.

Myös ihmissuhdetaidoissa ihmiset ovat eritasoisia, kuten pituudessa, kauneudessa/komeudessa, varakkuudessa ja kaikenlaisissa taidoissa.

Kun ihmiset asetetaan järjestykseen ihmissuhdetaitojen mukaan, syntyy sama Gaußin käyrä kuin muidenkin ominaisuuksien suhteen. Ihmissuhdetaidot on muiden joukossa yksi valintatekijä, jonka vaikutusta kokonaistasoon käsitellään matemaattisesti.

kynä.mi kirjoitti:

Myös ihmissuhdetaidoissa ihmiset ovat eritasoisia, kuten pituudessa, kauneudessa/komeudessa, varakkuudessa ja kaikenlaisissa taidoissa.

Kun ihmiset asetetaan järjestykseen ihmissuhdetaitojen mukaan, syntyy sama Gaußin käyrä kuin muidenkin ominaisuuksien suhteen. Ihmissuhdetaidot on muiden joukossa yksi valintatekijä, jonka vaikutusta kokonaistasoon käsitellään matemaattisesti.

Lue lisää

Ihmissuhdetaitojansa voi aina kehittää. Ohan jokainen, jonka aivot edes jollain tasolla toimivat, kykenee kehittämääm ihmissuhdetaitojaan.

Anonyymi kirjoitti:

Ihmissuhdetaitojansa voi aina kehittää. Ohan jokainen, jonka aivot edes jollain tasolla toimivat, kykenee kehittämääm ihmissuhdetaitojaan.

Monet ovat kokeilleet jos mitäkin konsteja ihmissuhdetaitojen kehittämiseksi ilman tulosta. Perintögeenit määrännevät tason enemmän kuin konstit.

kynä.mi kirjoitti:

Monet ovat kokeilleet jos mitäkin konsteja ihmissuhdetaitojen kehittämiseksi ilman tulosta. Perintögeenit määrännevät tason enemmän kuin konstit.

Ei pidä paikkaansa. Jokainen kykenee kehittämään ihmissuhdetaitojaan. Se onnistuu, vaikka tunneälykin puuttuisi. Silloin mennään järjellä ja syy seuraussuhteella. Ihmisen ei tarvitse välttämättä omistaa lainkaan tunneälyä kyetäkseen esittämään hyvinkin rakastettavaa yksilöä. Vaikka psykopaateilla harvoin juuri tunneälyä löytyy, mutta he ovat halutessaan erittäin taitavia feikkaamaan sitä.

Anonyymi kirjoitti:

Ihmissuhdetaitojansa voi aina kehittää. Ohan jokainen, jonka aivot edes jollain tasolla toimivat, kykenee kehittämääm ihmissuhdetaitojaan.

Miksi sitten Sarkka-Liisi (nimi muutettu) ei tullu kenenkään kanssa toimeen, vaikka oli opettaja, jonka yksi opetusala oli juuri ihmissuhdetaidot.

JeroP kirjoitti:

Miksi sitten Sarkka-Liisi (nimi muutettu) ei tullu kenenkään kanssa toimeen, vaikka oli opettaja, jonka yksi opetusala oli juuri ihmissuhdetaidot.

Jaa-a. Ehkä häntä ei kiinnostanut kehittää niitä ihmissuhdetaitojaan. Tai ehkä hän ei tajunnut, että olisi ollut syytä kehittää itseä ja moitti syyn olevan aina kaikissa muissa.

kynä.mi kirjoitti:

Myös ihmissuhdetaidoissa ihmiset ovat eritasoisia, kuten pituudessa, kauneudessa/komeudessa, varakkuudessa ja kaikenlaisissa taidoissa.

Kun ihmiset asetetaan järjestykseen ihmissuhdetaitojen mukaan, syntyy sama Gaußin käyrä kuin muidenkin ominaisuuksien suhteen. Ihmissuhdetaidot on muiden joukossa yksi valintatekijä, jonka vaikutusta kokonaistasoon käsitellään matemaattisesti.

Lue lisää

Ihmiset ovat erilaisia ihmissuhdetaidoissaan, en todellakaan puhuisi eritasoisista. Taitoja voi myös kehittää haluamaansa suuntaan. Tärkeintä olisi ymmärtää, ettei ihmissuhdetaitoja voi eikä edes kannata vertailla toisiinsa.

kynä.mi kirjoitti:

Monet ovat kokeilleet jos mitäkin konsteja ihmissuhdetaitojen kehittämiseksi ilman tulosta. Perintögeenit määrännevät tason enemmän kuin konstit.

Ei pidä paikkaansa. Ihmissuhdetaitoja voi todellakin vahvasti kehittää, jos siihen löytyy kiinnostusta. Normaalisti ihmissuhdetaidot kehittyvät läpi elämän, kun on ihmisten kanssa tekemisissä. Näin ihan varhaislapsuudesta lähtien.

JeroP kirjoitti:

Miksi sitten Sarkka-Liisi (nimi muutettu) ei tullu kenenkään kanssa toimeen, vaikka oli opettaja, jonka yksi opetusala oli juuri ihmissuhdetaidot.

Olisiko hän kyynistynyt? Tai hermostunut ja uupunut vain?

kynä.mi kirjoitti:

Monet ovat kokeilleet jos mitäkin konsteja ihmissuhdetaitojen kehittämiseksi ilman tulosta. Perintögeenit määrännevät tason enemmän kuin konstit.

Tuo on vitsi.

Anonyymi kirjoitti:

Ihmiset ovat erilaisia ihmissuhdetaidoissaan, en todellakaan puhuisi eritasoisista. Taitoja voi myös kehittää haluamaansa suuntaan. Tärkeintä olisi ymmärtää, ettei ihmissuhdetaitoja voi eikä edes kannata vertailla toisiinsa.

Lue lisää

Ihminen rakastuu helpommin toiseen, jolla on vahvemmat ihmissuhdetaidot kuin sellaiseen, jolla ne ovat heikommat. Kyllä ihmissuhdetaitojen ero on pariutumiseen vaikuttava tekijä.

Anonyymi kirjoitti:

Tuo on vitsi.

Ei ole vitsi. Tarkoitin, mitä sanoin.

kynä.mi kirjoitti:

Ei ole vitsi. Tarkoitin, mitä sanoin.

No sitten tiedoissasi on todella paha aukko. Ihmissuhdetaitojaan voi kehittää ja niitä voi kehittää erittäin paljon. Ne eivät ole geneettinen juttu, vaan opittuja. Esimerkiksi persoonallisuuspiirteet ja synnynnäinen temperamenttityyppi toki vaikuttavat siihen miten helppoa se oppiminen on, mutta ihan jokainen kykenee kehittymään paljon, jos vaan motivaatiota riittää.

On se sikäli epäreilua että nainen on oikeutettu saamaan miehen.

Anonyymi kirjoitti:

On se sikäli epäreilua että nainen on oikeutettu saamaan miehen.

Missä niin sanotaan?

Anonyymi kirjoitti:

Missä niin sanotaan?

Ihan tuolla ulkona ja Tinderissä ja mitä näitä paikkoja nyt onkaan.

Anonyymi kirjoitti:

Ihan tuolla ulkona ja Tinderissä ja mitä näitä paikkoja nyt onkaan.

Aika oudoissa paikoissa olet pyörinyt. Itse en ole koskaan törmännyt tuollaiseen väitteeseen. Ei kukaan ole oikeutettu mitään tai ketään saamaan. Ihmistä ei voi omistaa.

Anonyymi kirjoitti:

Aika oudoissa paikoissa olet pyörinyt. Itse en ole koskaan törmännyt tuollaiseen väitteeseen. Ei kukaan ole oikeutettu mitään tai ketään saamaan. Ihmistä ei voi omistaa.

Tarkoitin että käytännössä nainen on oikeutettu saamaan miehen. Tällaista teoriaa tai lakia ei ole. Se kyllä kieltämättä vähän harmittaa että jokin asia on toisille niin helppo ja toisille niin vaikea. Aika isostakin asiasta on kuitenkin kyse pienen ihmisen elämässä.

Anonyymi kirjoitti:

Tarkoitin että käytännössä nainen on oikeutettu saamaan miehen. Tällaista teoriaa tai lakia ei ole. Se kyllä kieltämättä vähän harmittaa että jokin asia on toisille niin helppo ja toisille niin vaikea. Aika isostakin asiasta on kuitenkin kyse pienen ihmisen elämässä.

Lue lisää

Ei ole käytännössäkään. Yksikään nainen ei ole oikeutettu moiseen. En ole koskaan törmännyt moiseen väitteeseen. Miehet(kin) ovat ihmisiä ja päättävät ihan itse omasta elämästään.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ole käytännössäkään. Yksikään nainen ei ole oikeutettu moiseen. En ole koskaan törmännyt moiseen väitteeseen. Miehet(kin) ovat ihmisiä ja päättävät ihan itse omasta elämästään.

Lue lisää

Tuskin sinä sellaiseen väitteeseen törmäät missään mutta käytännön kokemuksiin voit hyvinkin törmätä jos vähänkin seuraat ihmisten touhuja.

Anonyymi kirjoitti:

Tuskin sinä sellaiseen väitteeseen törmäät missään mutta käytännön kokemuksiin voit hyvinkin törmätä jos vähänkin seuraat ihmisten touhuja.

En ole koskaan törmännyt tuollaiseen käytökseenkään. Ehkä sinun kannattaisi lähestyä toisen tyyppisiä ihmisiä. Enemmän ihan tavallista ja normaalia ihmistä ja vähän vähemmän etuoikeutettua "instaprinsessaa".

Anonyymi kirjoitti:

On se sikäli epäreilua että nainen on oikeutettu saamaan miehen.

Miksi noin hullusti ajattelet? Ihmissuhteissa ei ole mitään oikeutuksia.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi noin hullusti ajattelet? Ihmissuhteissa ei ole mitään oikeutuksia.

Kylläpä tämä nyt on vaikeaa. Nainen saa aina miehen jos on vähänkään realistisin odotuksin liikkeellä. Kyllä sitä voi oikeudeksi sanoa koska se toteutuu varmaan aina.

Anonyymi kirjoitti:

Kylläpä tämä nyt on vaikeaa. Nainen saa aina miehen jos on vähänkään realistisin odotuksin liikkeellä. Kyllä sitä voi oikeudeksi sanoa koska se toteutuu varmaan aina.

Ei pidä paikkaansa. Toiveet voivat olla miten realistisia tahansa, mutta aina ei onnista.

Anonyymi kirjoitti:

Ei pidä paikkaansa. Toiveet voivat olla miten realistisia tahansa, mutta aina ei onnista.

Toiveet eivät välttämättä ole edes pelkkiä toiveita vaan kriteereitä. Hyvin yleisesti naisilla on pari kolme asiaa, joista ei voi tinkiä. Jos ko. mies ei osu kohdalle, on parempi olla ilman miestä.

Anonyymi kirjoitti:

Kylläpä tämä nyt on vaikeaa. Nainen saa aina miehen jos on vähänkään realistisin odotuksin liikkeellä. Kyllä sitä voi oikeudeksi sanoa koska se toteutuu varmaan aina.

Kyse ei olekaan saamisesta vaan siitä haluaako nainen miehen.

Anonyymi kirjoitti:

Toiveet eivät välttämättä ole edes pelkkiä toiveita vaan kriteereitä. Hyvin yleisesti naisilla on pari kolme asiaa, joista ei voi tinkiä. Jos ko. mies ei osu kohdalle, on parempi olla ilman miestä.

Lue lisää

Ja juuri noinhan sen kuuluisi jokaisen ihmisen kohdalla olla. Jos ihmisellä on elämässään yhtään ainoaa asiaa, jolla on aidosti merkitystä, niin ne kannattaa ehdottomasti ottaa huomioon kumppania etsittäessä. Muutoin parisuhde ei tule toimimaan, vaan ne oleelliset asiat tulevat kaatamaan yrityksen.

Ainoa poikkeus tuohon lienee sellainen ihminen, jolle millään ei olisi mitään väliä. Onkohan sellaisia oikeasti olemassa?

No siinä sitten etsit naisen, joka on kanssasi samaa mieltä. Onnea matkaan.

En ole kirjoittajan kanssa samaa mieltä. Naiset ovat oikeutetusti saaneet tasa-arvoisen aseman pitkän sorron jälkeen. Naiset ovat kauniita, suloisia, fiksuja ja laadukkaita. 🌹👀

kynä.mi kirjoitti:

En ole kirjoittajan kanssa samaa mieltä. Naiset ovat oikeutetusti saaneet tasa-arvoisen aseman pitkän sorron jälkeen. Naiset ovat kauniita, suloisia, fiksuja ja laadukkaita. 🌹👀

Lue lisää

Kissatkin on suloisia

kynä.mi kirjoitti:

En ole kirjoittajan kanssa samaa mieltä. Naiset ovat oikeutetusti saaneet tasa-arvoisen aseman pitkän sorron jälkeen. Naiset ovat kauniita, suloisia, fiksuja ja laadukkaita. 🌹👀

Lue lisää

Tasa-arvo on vielä kaukana naisilla. Miehiä pitää edelleen pelätä.

Anonyymi kirjoitti:

Tasa-arvo on vielä kaukana naisilla. Miehiä pitää edelleen pelätä.

Miehet pahoinpitelevät eniten toisia miehiä. Siksi miehilläkin on reaalinen syy pelätä.

kynä.mi kirjoitti:

Miehet pahoinpitelevät eniten toisia miehiä. Siksi miehilläkin on reaalinen syy pelätä.

Vaikka onkin totta että miehet pahoinpitelevät eniten toisia miehiä, on myös totta että miehet pahoinpitelevät naisia enemmän kuin toiset naiset pahoinpitelevät naisia. Siksipä naisilla on hyvä syy pelätä miehiä enemmän kuin toisia naisia.

Parisuhdeväkivalta on maassamme edelleen suurin syy naisten vammoihin. Suurin osa parisuhteista on heterosuhteita joten lyhyelläkin matikalla voi laskelmoida, että suurimman osan pahoinpidellyistä naisista on pahoinpidellyt se oma miespuolinen kumppani. Valitettavasti.

Anonyymi kirjoitti:

Vaikka onkin totta että miehet pahoinpitelevät eniten toisia miehiä, on myös totta että miehet pahoinpitelevät naisia enemmän kuin toiset naiset pahoinpitelevät naisia. Siksipä naisilla on hyvä syy pelätä miehiä enemmän kuin toisia naisia.

Parisuhdeväkivalta on maassamme edelleen suurin syy naisten vammoihin. Suurin osa parisuhteista on heterosuhteita joten lyhyelläkin matikalla voi laskelmoida, että suurimman osan pahoinpidellyistä naisista on pahoinpidellyt se oma miespuolinen kumppani. Valitettavasti.

Lue lisää

Tämä on pahoinpitelevien miesten syvä häpeä.

kynä.mi kirjoitti:

Miehet pahoinpitelevät eniten toisia miehiä. Siksi miehilläkin on reaalinen syy pelätä.

Miesten naisiin kohdistama väkivalta on vakavampaa kuin miehen mieheen kohdistama. Lisäksi jos otetaan huomioon seksuaaliväkivalta niin miesten naisiin kohdistama väkivalta on armottomasti tilastojen kärjessä.

Anonyymi kirjoitti:

Vaikka onkin totta että miehet pahoinpitelevät eniten toisia miehiä, on myös totta että miehet pahoinpitelevät naisia enemmän kuin toiset naiset pahoinpitelevät naisia. Siksipä naisilla on hyvä syy pelätä miehiä enemmän kuin toisia naisia.

Parisuhdeväkivalta on maassamme edelleen suurin syy naisten vammoihin. Suurin osa parisuhteista on heterosuhteita joten lyhyelläkin matikalla voi laskelmoida, että suurimman osan pahoinpidellyistä naisista on pahoinpidellyt se oma miespuolinen kumppani. Valitettavasti.

Lue lisää

Täytyy muistaa raiskaukset. Niissä tekijänä aina mies ja lähes 100% kohde on nainen.

Anonyymi kirjoitti:

Miesten naisiin kohdistama väkivalta on vakavampaa kuin miehen mieheen kohdistama. Lisäksi jos otetaan huomioon seksuaaliväkivalta niin miesten naisiin kohdistama väkivalta on armottomasti tilastojen kärjessä.

Lue lisää

Onko näin, sitä suurempi häpeä pahoinpitelijöille.

Entä jos ei kuulu työväen luokkaan, saako silti?

Vielä jos erehtyy ajattelemaan millainen tilanne olisi vastaavanlaisella naisella...seuraa ja huomiota riittäisi ja varmasti myös parisuhteeseen asti. Turhahan näitä tilanteita on verrata koska jokainen elää vain omaa elämäänsä mutta väärältä se silti tuntuu.

Anonyymi kirjoitti:

Vielä jos erehtyy ajattelemaan millainen tilanne olisi vastaavanlaisella naisella...seuraa ja huomiota riittäisi ja varmasti myös parisuhteeseen asti. Turhahan näitä tilanteita on verrata koska jokainen elää vain omaa elämäänsä mutta väärältä se silti tuntuu.

Lue lisää

Seura ja huomio ei automaattisesti tarkoita, että seuraa olisi taholla, joka kiinnostaisi lainkaan. Toisille ehkä kelpaa ihan mikä seura vaan, mutta ajattele jos vaikka et kotihiiri ja aina seuraasi tunkee bilehileitä. Ei sellasen kanssa voi parisuhteeseen alkaa, jonka kanssa ajatukset elämästä ovat ihan vastakkaisia. Tai jos itse haluat asua kaupungissa ja tarjokkaat joko asuvat perämetsissä tai haluavat muuttaa johonkin perämetsiin.

Anonyymi kirjoitti:

Vielä jos erehtyy ajattelemaan millainen tilanne olisi vastaavanlaisella naisella...seuraa ja huomiota riittäisi ja varmasti myös parisuhteeseen asti. Turhahan näitä tilanteita on verrata koska jokainen elää vain omaa elämäänsä mutta väärältä se silti tuntuu.

Lue lisää

Näin se on.. Naisia taitaa vaan olla enemmän, niin jää vaan kysymys että mikä itsessä meni pieleen.. Ehkä joskus sen oppii.

Pakottamalla ei todella tule parisuhdetta. Heti kun sinusta huokuu tasapainoisuus, viihdyt itsesi kanssa, ja olet avoin, voi tulla vipinää.

Case is closed.. ?
No ei muuten ole.. Samat ihmiset vaihtaa kylillä kyllä paria kuin kanit, niin siinä mielessä homma on kyllä taputeltu. Mutta joskus harvoin tulee sijaa uudelle jokerille.

Niin kauan kun silmä liikuu, niin on muutosta olemassa :D

Sosiologinen tutkimus operoi TODELLISTEN pariutumisten kanssa. Siinä on havaittu että parikit ovat samalla tasolla, ja että hajonta on pieni.

Jos joku ei kelpuuta parikseen samalla tasolla olevaa, jää ilman paria, eikä siten kuulu näiden tutkimusten piiriin.

kynä.mi kirjoitti:

Sosiologinen tutkimus operoi TODELLISTEN pariutumisten kanssa. Siinä on havaittu että parikit ovat samalla tasolla, ja että hajonta on pieni.

Jos joku ei kelpuuta parikseen samalla tasolla olevaa, jää ilman paria, eikä siten kuulu näiden tutkimusten piiriin.

Lue lisää

Ja koska valtaosa ihmisistä pariutuu helposti, niin ihmiset selvästi osaavat tuon homman. Tasojen kohtaamattomuus on hyvin pienen porukan ongelma ja heillä on yleensä muitakin ongelmia kuin vain tasojen kohtaamattomuus.

Suurempi määrä vähemmän itselle sopivia vaihtoehtoja ei ole yhtään sen parempi, jos etsitään kestävää ja toimivaa suhdetta

Anonyymi kirjoitti:

Suurempi määrä vähemmän itselle sopivia vaihtoehtoja ei ole yhtään sen parempi, jos etsitään kestävää ja toimivaa suhdetta

Otetaan esimerkki vaikkapa työelämän puolelta. Jokainen yritys ottaa mielummin vastaan vaikka vain yhden aidosti tehtävään sopivan ihmisen hakemuksen kuin sata vääränlaista hakemusta.

Jälkimmäinen tilanne tuottaa turhaa työtä, tuhlaa aikaa, kuluttaa resursseja, aiheuttaa turhautumista ja etsintä jatkuu.

Anonyymi kirjoitti:

Suurempi määrä vähemmän itselle sopivia vaihtoehtoja ei ole yhtään sen parempi, jos etsitään kestävää ja toimivaa suhdetta

Tilanne on tietysti eri sellaisen yksilön kohdalla, joka ns. pitää prosessista. Ihminen, joka tykkää deittailla eikä ole varsinaisesti edes kiinnostunut itse parisuhteesta, haluaa paljon vaihtoehtoja.

Anonyymi kirjoitti:

Suurempi määrä vähemmän itselle sopivia vaihtoehtoja ei ole yhtään sen parempi, jos etsitään kestävää ja toimivaa suhdetta

Vaticinium ex eventu, sekä sen huomiotta jättäminen, ettei mahdollisesti tule ollenkaan vastapuolen valitsemaksi.

kynä.mi kirjoitti:

Vaticinium ex eventu, sekä sen huomiotta jättäminen, ettei mahdollisesti tule ollenkaan vastapuolen valitsemaksi.

Se riski toki on rekrytoidessa aina olemassa. Silti lähes aina on kannattavampaa laittaa toinen hakukierros, kolmas ja ehkä neljäskin kuin palkata tehtävään sopimaton tyyppi. Kyllä se sopiva sieltä lähes aina lopulta löytyy.

kynä.mi kirjoitti:

Vaticinium ex eventu, sekä sen huomiotta jättäminen, ettei mahdollisesti tule ollenkaan vastapuolen valitsemaksi.

Niitä jälkikäteen tehtyjä ennustuksia kutsutaan kansanomaisemmin kokemukseksi. Saat ihan vapaasti väheksyä kokemusta, mutta silti kokemuksesta on enemmän hyötyä kuin teoriasta. Ihan turha hakata päätänsä seinään sellaisten asioiden kanssa, jotka eivät tule toimimaan.

Anonyymi kirjoitti:

Niitä jälkikäteen tehtyjä ennustuksia kutsutaan kansanomaisemmin kokemukseksi. Saat ihan vapaasti väheksyä kokemusta, mutta silti kokemuksesta on enemmän hyötyä kuin teoriasta. Ihan turha hakata päätänsä seinään sellaisten asioiden kanssa, jotka eivät tule toimimaan.

Lue lisää

Tieteellinen tutkimus ei selvitä sitä, miten pitäisi olla, vaan miten on.

kynä.mi kirjoitti:

Tieteellinen tutkimus ei selvitä sitä, miten pitäisi olla, vaan miten on.

Tiede ja tieto ovat hyviä olemassa, mutta ne ovat hyvin usein käytännön elämän kannalta myös tarpeettomia.

On hyvä tutkia vaikka tulivuoria ja ihmiskunnan on syytä tietää enemmän niistä. Vaan emme me silti paljon mahda, kun sellainen päättää purkautua.

On hyvä, että ruoanlaiton kemiaa on tutkittu ja se on jopa mielenkiintoista. Vaan ei sillä niiden kemiallisten reaktioiden ymmärtämisellä silti varsinaisesti parempaa ruokaa tehdä.

On ihan hyvä ymmärtää parinmuodostuksen biologisia perusteita,mutta ei se auta löytämään toimivaa parisuhdetta.

Anonyymi kirjoitti:

Tiede ja tieto ovat hyviä olemassa, mutta ne ovat hyvin usein käytännön elämän kannalta myös tarpeettomia.

On hyvä tutkia vaikka tulivuoria ja ihmiskunnan on syytä tietää enemmän niistä. Vaan emme me silti paljon mahda, kun sellainen päättää purkautua.

On hyvä, että ruoanlaiton kemiaa on tutkittu ja se on jopa mielenkiintoista. Vaan ei sillä niiden kemiallisten reaktioiden ymmärtämisellä silti varsinaisesti parempaa ruokaa tehdä.

On ihan hyvä ymmärtää parinmuodostuksen biologisia perusteita,mutta ei se auta löytämään toimivaa parisuhdetta.

Lue lisää

En ole väittänyt, enkä väitä, että tieto parisuhteen muodostumisesta lisäisi todennäköisyyttä sen onnistumiseksi.

kynä.mi kirjoitti:

En ole väittänyt, enkä väitä, että tieto parisuhteen muodostumisesta lisäisi todennäköisyyttä sen onnistumiseksi.

Eikä kukaan ole väittänyt sinun niin väittäneen. Tuo kuvitelma on täysin sinun itse luomasi.

kynä.mi kirjoitti:

Tieteellinen tutkimus ei selvitä sitä, miten pitäisi olla, vaan miten on.

Kokemuskaan ei pohjaudu siihen miten pitäisi olla. Se pohjautuu siihen miten asiat menevät. Etukäteen voi vain arvella ja jälkikäteen tietää varmaksi miten asiat menivät.

Kuitenkin henkilökohtainen kokemus on jokaiselle yksilölle hänen elämänsä kannalta olennaisempaa kuin teoria.

Anonyymi kirjoitti:

Kuitenkin henkilökohtainen kokemus on jokaiselle yksilölle hänen elämänsä kannalta olennaisempaa kuin teoria.

Tarkoitatko, että tieteellinen tutkimus on hyödytöntä?

kynä.mi kirjoitti:

Tarkoitatko, että tieteellinen tutkimus on hyödytöntä?

Eihän tässä sellaista ole väitetty. Mutta kun on parinvalinnasta kyse, niin ei kukaan valitse kumppania teoria edellä. Harva edes miettii miettii niitä kriteerejä, biologiaa, alitajuntaa, vaistoja tai mitä lie. Silloin kun ihastuu ja rakastuu, niin ei noilla ole merkitystä yksilölle. Kaikenlaista voi tutkia ja vääntää teoriaksi, mutta ei se yksilön arkielämässä vaikuta siihen, kelpaako joku tai kelpaako jollekin.

Anonyymi kirjoitti:

Eihän tässä sellaista ole väitetty. Mutta kun on parinvalinnasta kyse, niin ei kukaan valitse kumppania teoria edellä. Harva edes miettii miettii niitä kriteerejä, biologiaa, alitajuntaa, vaistoja tai mitä lie. Silloin kun ihastuu ja rakastuu, niin ei noilla ole merkitystä yksilölle. Kaikenlaista voi tutkia ja vääntää teoriaksi, mutta ei se yksilön arkielämässä vaikuta siihen, kelpaako joku tai kelpaako jollekin.

Lue lisää

En ole väittänyt, enkä väitä, että tieto parinvalinnan säännönmukaisuudesta vaikuttaisi arkielämän rakastumisiin tai ratkaisuihin.

kynä.mi kirjoitti:

Tarkoitatko, että tieteellinen tutkimus on hyödytöntä?

Typerä kysymys. Ei tietenkään se ole hyödytöntä. Vaikka hyvin isolla osalla tieteelisestä tiedosta ei olekaan juuri käyttöarvoa käytännön elämässä niin tieto on aina hyödyllistä.

kynä.mi kirjoitti:

En ole väittänyt, enkä väitä, että tieto parinvalinnan säännönmukaisuudesta vaikuttaisi arkielämän rakastumisiin tai ratkaisuihin.

Eikä kukaan ole väittänyt sinun väittäneen noin. Jokainen edes semitäysjäkinen tajuaa että teoria parivalinnasta ei juuri käytännön elämään vaikuta.

Anonyymi kirjoitti:

Typerä kysymys. Ei tietenkään se ole hyödytöntä. Vaikka hyvin isolla osalla tieteelisestä tiedosta ei olekaan juuri käyttöarvoa käytännön elämässä niin tieto on aina hyödyllistä.

Lue lisää

"Typerä kysymys." Kertoo henkilön keskustelukyvystä ja sivistystasosta.

kynä.mi kirjoitti:

"Typerä kysymys." Kertoo henkilön keskustelukyvystä ja sivistystasosta.

Jos kysymys on typerä niin olisi sivistymätöntä olla sanomatta sitä. Vieläkin sivistumättömämpää on esittää tuollaisia kysymyksiä, jotka eivät lainkaan pohjaa aiempien kirjoittajien teksteihin. Tuollainen "tuulesta tempaaminen" on täysin asiallisen, tietopohjaisen ja tieteellisen keskustelun petiaatteiden vastaista. Se, jos mikä, kertoo heikosta sivistystasosta ja keskustelukyvystä. Sivistynyt ja kyvykäs keskustelija ei pyri laittamaan olemattomia sanoja ja itse keksimiään ajatuksia muiden suuhun.

Riemannin hypoteesinhän voi ratkaista varmaan täysin geometrisesti. Oletko jo gpu-ytimet laittanut laskemaan sitä? Ei taida kynä.m (ent. ruusu.m) saada kynällä ja paperilla yhtä pitkälle kuin grafiikkaprosessori saa sekunnissakaan.

Anonyymi kirjoitti:

Riemannin hypoteesinhän voi ratkaista varmaan täysin geometrisesti. Oletko jo gpu-ytimet laittanut laskemaan sitä? Ei taida kynä.m (ent. ruusu.m) saada kynällä ja paperilla yhtä pitkälle kuin grafiikkaprosessori saa sekunnissakaan.

Lue lisää

En tunne nimimerkkiä ruusu.m.

Kävitkö jo opettamassa peliohjelmointia koululuokalle. Voisit käyttää Scrätsiä!

Anonyymi kirjoitti:

Kävitkö jo opettamassa peliohjelmointia koululuokalle. Voisit käyttää Scrätsiä!

Hyvin matemaattinen tuo joo. Jokin matikkakissa ja integraaliviikset! Kolmiokorvat.

Selviytyjät viki-pedia tosiaanpa juu. Siellä olisi varmaan selitetty norsumanipulaatio, että kasvattaako hän jonkin norsun poikasen jyräämään muut kilpailijat.

Aloittajan aivoituksissa...

No siis nimenomaan noin se menee. Teoriat ovat hyviä olemassa ja niillä on osalla takanaan ihan vahvaa tieteellistä näyttöäkin. Tietysti osa teorioista on vähän heikommin todistettu ja tiede myös luo jatkuvasti uusia teorioita ja todisteita niiden tueksi. Vaan oli miten oli, niin tiede, tutkimus ja teoriat ovat hyviä juttuja vaikkapa keskustelun pohjaksi. Vaan yksittäisen yksilön ja hänen parinmuodostuksensa kannalta niillä ei tosiaan ole juuri merkitystä.

En näe, että sosiologista tai biologista tutkimusta olisi mitenkään vastustettu. Saa aivan vapaasti tutkia ja etsiä selityksiä. Ihmiset eivät vain tavallisessa arjessa noita tutkimuksia ja niiden tuloksia tippaakaan mieti. Rakastuu jos rakastuu, ihan sama johtuuko se korkeimman johdatuksesta, tuurista, feromoneista tai hermoradoista.

Kyllä, rakastuminen on kemiallisesti huumetrippiin verrattava kokemus. Vaan ei jokainen yksilö saa aikaiseksi sitä huumetrippiä.

Eivät näytä tatuoinnit nykyään hidastavan. Valtaosin vaikuttaa olevan päinvastainen vaikutus. Niin ne ajat muuttuvat.

Anonyymi kirjoitti:

Eivät näytä tatuoinnit nykyään hidastavan. Valtaosin vaikuttaa olevan päinvastainen vaikutus. Niin ne ajat muuttuvat.

Juu ja täytyy todeta, että itse keksin miehestä PALJON pahempiakin turnoffeja kuin pahanhajuinen hengitys. Ei sellasta tietenkään tee mieli pussata, mutta hammashygieniaa parantamalla siitä pääsee. Monista muista jutuist on huomattavasti vaikeampi päästä eroon.

Ja minä kun luulin, että yleisimmät turn offit olivat lihavuus, ikä, vääränlaiset hiukset ja naama, sekä lapset. :-D Onko palstalla taas valehdeltu?? >:-(

Mielenkiintoista, mistä tutkimuksesta olet ottanut nuo "yleisimmät turn-offit" jotka tässä mainitset?

Kiinnostaa miten suuri otanta gallupeissa on ollut ja keneltä kysytty.

Saa nimittäin aika eri vastauksia riippuen keneltä kysyy. Keski-ikäisiltä miehiltä jos kysyy, varmasti tatuoinnit naisilla pääsevät top10:iin. Nuoremmilla jannuilla tuskin pääsisi top10:iin.

Naisten listalla ikäryhmästä huolimatta ei pahanhajuinen hengitys ole millään löytämälläni listalla päässyt top5:een, joten kiinnostaa mitä gallupia sinä olet tähän lainannut?

Anonyymi kirjoitti:

Mielenkiintoista, mistä tutkimuksesta olet ottanut nuo "yleisimmät turn-offit" jotka tässä mainitset?

Kiinnostaa miten suuri otanta gallupeissa on ollut ja keneltä kysytty.

Saa nimittäin aika eri vastauksia riippuen keneltä kysyy. Keski-ikäisiltä miehiltä jos kysyy, varmasti tatuoinnit naisilla pääsevät top10:iin. Nuoremmilla jannuilla tuskin pääsisi top10:iin.

Naisten listalla ikäryhmästä huolimatta ei pahanhajuinen hengitys ole millään löytämälläni listalla päässyt top5:een, joten kiinnostaa mitä gallupia sinä olet tähän lainannut?

Lue lisää

Hän muistelee kuulleensa näin radiosta.

Pikaisella hakemisella löytyi tutkimuksia, joissa molempien sukupuolien yleisimmiksi turn-offeiksi nousi ylipaino ja tupakointi.
Jos tarkemmin etsisi niin varmaan löytyisi tilastot siitä että millä ikäluokalla mikäkin ominaisuus on yleisin turn-off.
Nyt ei kuitenkaan osunut silmään yhtäkään joissa ykköseksi olisi kavunneet tatuoinnit ja huono hengitys.

Wwuwuw kirjoitti:

Hän muistelee kuulleensa näin radiosta.

Valehtelee.

En KOSKAAN ole kuunnellut radiota. Arvostan hiljaisuutta. Itse tiedon lähdettä en muista. Mikäli on liikkeellä eriäviä tietoja turn offeista, voi tietoa pitää esimerkkinä. Tärkeätä on vain, että käsite turn off tulee tutuksi myös niille, jotka eivät sitä ennestään tunne.

kynä.mi kirjoitti:

Valehtelee.

En KOSKAAN ole kuunnellut radiota. Arvostan hiljaisuutta. Itse tiedon lähdettä en muista. Mikäli on liikkeellä eriäviä tietoja turn offeista, voi tietoa pitää esimerkkinä. Tärkeätä on vain, että käsite turn off tulee tutuksi myös niille, jotka eivät sitä ennestään tunne.

Lue lisää

Itse näin ilmoitit, kun sinulta tivattiin aiemmin useamman kerran lähdettä. Sitten vihdoin ilmoitit että olit näin kuullut radio-ohjelmasta. Jos nyt väität muuta, niin itse valehtelet joko silloin tai nyt.

Wwuwuw kirjoitti:

Itse näin ilmoitit, kun sinulta tivattiin aiemmin useamman kerran lähdettä. Sitten vihdoin ilmoitit että olit näin kuullut radio-ohjelmasta. Jos nyt väität muuta, niin itse valehtelet joko silloin tai nyt.

Lue lisää

Valehtelee edelleen. Kun edellisen kerran rohkeni kommentoida minua, väitti että pidin Kyöpelinvuorta todellisena paikkana.

kynä.mi kirjoitti:

Valehtelee edelleen. Kun edellisen kerran rohkeni kommentoida minua, väitti että pidin Kyöpelinvuorta todellisena paikkana.

Minä en valehtele. Minkä minä sille voin ettet muista kaikkia tänne selittämiäsi höpöjuttujasi ja muita satuilujasi.

Wwuwuw kirjoitti:

Minä en valehtele. Minkä minä sille voin ettet muista kaikkia tänne selittämiäsi höpöjuttujasi ja muita satuilujasi.

Kerrotko Kyöpelinvuori-jutusta? Valehtelitko tietoisesti, vai tekikö aivosi sinulle tepposet?

kynä.mi kirjoitti:

Kerrotko Kyöpelinvuori-jutusta? Valehtelitko tietoisesti, vai tekikö aivosi sinulle tepposet?

Sehän oli tietysti vitsi, johon taas epätoivoisesti takerrut. Eikä mua muutenkaan sun juttus ole pitkään aikaan kiinnostanut, vaikka minua ihan nimellä kaipailitkin, kun toistelet vain samoja asioita ketjusta toiseen. Ehkä johtuu iän tuomasta muistin hapertumisesta sekin, tai ehkä vain tykkäät lämmitellä ja jankata aina vain samaa asiaa. Oli miten oli, mutta jätän osaltani tähän.

Wwuwuw kirjoitti:

Sehän oli tietysti vitsi, johon taas epätoivoisesti takerrut. Eikä mua muutenkaan sun juttus ole pitkään aikaan kiinnostanut, vaikka minua ihan nimellä kaipailitkin, kun toistelet vain samoja asioita ketjusta toiseen. Ehkä johtuu iän tuomasta muistin hapertumisesta sekin, tai ehkä vain tykkäät lämmitellä ja jankata aina vain samaa asiaa. Oli miten oli, mutta jätän osaltani tähän.

Lue lisää

Kiitos!

kynä.mi kirjoitti:

Valehtelee.

En KOSKAAN ole kuunnellut radiota. Arvostan hiljaisuutta. Itse tiedon lähdettä en muista. Mikäli on liikkeellä eriäviä tietoja turn offeista, voi tietoa pitää esimerkkinä. Tärkeätä on vain, että käsite turn off tulee tutuksi myös niille, jotka eivät sitä ennestään tunne.

Lue lisää

Mutta kerrohan sitten mistä tuon sun viittaaman tilaston yleisimmistä turn-offeista voi muutkin löytää luettavaksi?

Anonyymi kirjoitti:

Mutta kerrohan sitten mistä tuon sun viittaaman tilaston yleisimmistä turn-offeista voi muutkin löytää luettavaksi?

En todellakaan muista, mutta voin vakuuttaa, että luin sen jostakin. Se ei siis ole minun keksimäni. Toisaalta vaikuttaa siltä, että liikkuvat tiedot eivät ole turn offien yleisyyden nimeämisessä suinkaan tarkkoja, koska lukijat ovat saaneet kovin monenlaisia, joissa tatuointeja ja pahanhajuista hengitystä ei edes mainita.

Intentioni oli kuitenkin ensi sijassa tehdä käsite turn off selväksi niillekin, jotka eivät sitä tunne. Laajan tiedon valossa aikaisemmin yleisimmiksi luulemaani tuleekin pitää vain esimerkkeinä.

kynä.mi kirjoitti:

En todellakaan muista, mutta voin vakuuttaa, että luin sen jostakin. Se ei siis ole minun keksimäni. Toisaalta vaikuttaa siltä, että liikkuvat tiedot eivät ole turn offien yleisyyden nimeämisessä suinkaan tarkkoja, koska lukijat ovat saaneet kovin monenlaisia, joissa tatuointeja ja pahanhajuista hengitystä ei edes mainita.

Intentioni oli kuitenkin ensi sijassa tehdä käsite turn off selväksi niillekin, jotka eivät sitä tunne. Laajan tiedon valossa aikaisemmin yleisimmiksi luulemaani tuleekin pitää vain esimerkkeinä.

Lue lisää

Jaa, että tuon koko pitkän pätkän ainoa tarkotus oli selventä itsestäänselvyyksiä? Turn off voi olla sinulle uutta ja ihmeellistä, mutta kyllä tuo käsite on palstalla tunnettu. Sitä paitsi sen ymmärtämiseen ei tarvita ihan hirveä kattavaa englanninkielen taitoakaan.

kynä.mi kirjoitti:

En todellakaan muista, mutta voin vakuuttaa, että luin sen jostakin. Se ei siis ole minun keksimäni. Toisaalta vaikuttaa siltä, että liikkuvat tiedot eivät ole turn offien yleisyyden nimeämisessä suinkaan tarkkoja, koska lukijat ovat saaneet kovin monenlaisia, joissa tatuointeja ja pahanhajuista hengitystä ei edes mainita.

Intentioni oli kuitenkin ensi sijassa tehdä käsite turn off selväksi niillekin, jotka eivät sitä tunne. Laajan tiedon valossa aikaisemmin yleisimmiksi luulemaani tuleekin pitää vain esimerkkeinä.

Lue lisää

Pitäisihän sinun tieteen miehenä tietää, ettet voi esittää väitteitäsi faktoina ellei sinulla ole tarjota todisteita tukemaan väitteitäsi.

Mikäli esität omia mielipiteitäsi, tulee sinun mainita kyseessä olevan mutu eikä fakta.

Anonyymi kirjoitti:

Pitäisihän sinun tieteen miehenä tietää, ettet voi esittää väitteitäsi faktoina ellei sinulla ole tarjota todisteita tukemaan väitteitäsi.

Mikäli esität omia mielipiteitäsi, tulee sinun mainita kyseessä olevan mutu eikä fakta.

Lue lisää

Eihän hän ole ikinä esittänyt yhtään ainoaa todistetta yhdenkään väitteensä tueksi. Miksi muuttaa hyväksi koettua tekniikkaa? Tuokin on varmaan "perustietoa", "yleisesti tunnustettu tosiasia" ja "opetetaan yliopiston peruskurssilla" kuten kaikki muutkin alottajan väitteet.

Eläinmaailmasta tuttua huttua: urokset asettuvat tarjolle, naaraat valitsevat parhaat päältä omien "kovien lisäkriteeriensä" mukaan.

Se ei vielä riitä valituksi tulemiseen, että jalkovälissä roikkuu siitin. Todella monen muunkin faktorin tulee olla priimaa, jotta tulee naaraiden valitsemaksi.
Luonto on raaka - mikäli uroksella ei ole naaraan mieleen olevia faktoreita, ei uros pääse parittelemaan.

Siihen on paljon hyviä syitä miksi naarailla on "kovia lisäkriteerejä" parinvalinnassa. Naaraille on tarjokkaita pilvin pimein ja niistä täytyy jollain keinolla rajata pois ehdokkaita, jotta on pienempi otanta mistä valita sopivin spermanluovuttaja.

Tuossapa järkevää puhetta.
Noin ajattelen minäkin. Minulla on selkeät ajatukset mitä kumppaniltani vaadin, ja niissä pysyn.
Yhden tekevää pieneneekö vai suureneeko valinnan vara, en missään tapauksessa huolisi sellaista kumppania jota en tunne itselleni oikeaksi.
Miksi ihmeessä alkaisin suhteeseen jossa tuntisin koko ajan ikäänkuin kulkevani kivi kengässä. Koko ajan hankaa ja ahdistaa.
Jos joku katsoo että olen nirso, katsokoot. Jos joku pystyy elämään omaa itseään vastaan, eläkööt. Minä en, ja sitä ei kukaan voi mielipiteillään muuttaa.
Kenenkään elämään ei sen pitäisi vaikuttaa että en huoli ketä tahansa. Hoidan omat asiani, hoitakoot muut omansa.

Anonyymi kirjoitti:

Tuossapa järkevää puhetta.
Noin ajattelen minäkin. Minulla on selkeät ajatukset mitä kumppaniltani vaadin, ja niissä pysyn.
Yhden tekevää pieneneekö vai suureneeko valinnan vara, en missään tapauksessa huolisi sellaista kumppania jota en tunne itselleni oikeaksi.
Miksi ihmeessä alkaisin suhteeseen jossa tuntisin koko ajan ikäänkuin kulkevani kivi kengässä. Koko ajan hankaa ja ahdistaa.
Jos joku katsoo että olen nirso, katsokoot. Jos joku pystyy elämään omaa itseään vastaan, eläkööt. Minä en, ja sitä ei kukaan voi mielipiteillään muuttaa.
Kenenkään elämään ei sen pitäisi vaikuttaa että en huoli ketä tahansa. Hoidan omat asiani, hoitakoot muut omansa.

Lue lisää

Juuri noin. :)

Anonyymi kirjoitti:

Tuossapa järkevää puhetta.
Noin ajattelen minäkin. Minulla on selkeät ajatukset mitä kumppaniltani vaadin, ja niissä pysyn.
Yhden tekevää pieneneekö vai suureneeko valinnan vara, en missään tapauksessa huolisi sellaista kumppania jota en tunne itselleni oikeaksi.
Miksi ihmeessä alkaisin suhteeseen jossa tuntisin koko ajan ikäänkuin kulkevani kivi kengässä. Koko ajan hankaa ja ahdistaa.
Jos joku katsoo että olen nirso, katsokoot. Jos joku pystyy elämään omaa itseään vastaan, eläkööt. Minä en, ja sitä ei kukaan voi mielipiteillään muuttaa.
Kenenkään elämään ei sen pitäisi vaikuttaa että en huoli ketä tahansa. Hoidan omat asiani, hoitakoot muut omansa.

Lue lisää

Monikin on etukäteen uhonnut, miten pitää jääräpäisesti kiinni periaatteistaan, mutta on sitten kuitenkin tullut toisiin ajatuksiin, kun yksinäisyys on aivan konkreettisesti tullut eteen. Ei voi hakeutua edes entisten tuttujensa seuraan, kun he ovat jo pariutuneet, ja heillä on aivan eri jutut. Tuntee itsensä sivulliseksi ja ulkopuoliseksi.

Yksinäisyyttä ei saata etukäteen edes kuvitella

Juuri noin se valtaosalla menee. Ennakkokarsinta on pääosin vain positiivinen juttu. Ei ole mitään järkeä kuluttaa aikaa jo ennakkoon sopimattomiksi tiedettyihin vaihtoehtoihin, ellei tarkoitus sitten ole ihan vaan tappaa aikaa. Eivät ihmiset käy katsomassa jokaista asuntoakaan, tai hae jokaista vapaata työpaikkaa, tmv. Siinä nyt ei vaan ole mitään järkeä, jos on tarkotus löytää jotain oikeasti sopivaakin.

Tuossa toimintatavassa on tietysti omat riskinsä ja moni asia voi mennä pieleenkin. Joskus oma ajattelu voi olla pielessä tai ei näe muita mahdollisuuksia tai kriteerit on väärin asetettu tai muuta vastaavaa. Noin yleisesti ottaen huono parisuhde on kuitenkin suurempi riski kuin ei parisuhdetta lainkaan. Huono parisuhde voi pilata elämän hyvin pitkäksi aikaa, vielä päättymisensä jälkeenkin.

Erityisen tärkeää on pitää kiinni niistä itselle olennaisista kriteereistä. Niiden suhteen ei kannata joustaa, tai homma ei taatusti toimi. Valtaosalla omista tuttavistani kriteetit ja "vaatimukset" ovat vain nousseet iän ja kokemuksen myötä. En taida tuntea ketään, joka olis laskenut vaatimustasoaan ajan kuluessa. Ehkä niin käy, jos epätoivo iskee?

Anonyymi kirjoitti:

Juuri noin se valtaosalla menee. Ennakkokarsinta on pääosin vain positiivinen juttu. Ei ole mitään järkeä kuluttaa aikaa jo ennakkoon sopimattomiksi tiedettyihin vaihtoehtoihin, ellei tarkoitus sitten ole ihan vaan tappaa aikaa. Eivät ihmiset käy katsomassa jokaista asuntoakaan, tai hae jokaista vapaata työpaikkaa, tmv. Siinä nyt ei vaan ole mitään järkeä, jos on tarkotus löytää jotain oikeasti sopivaakin.

Tuossa toimintatavassa on tietysti omat riskinsä ja moni asia voi mennä pieleenkin. Joskus oma ajattelu voi olla pielessä tai ei näe muita mahdollisuuksia tai kriteerit on väärin asetettu tai muuta vastaavaa. Noin yleisesti ottaen huono parisuhde on kuitenkin suurempi riski kuin ei parisuhdetta lainkaan. Huono parisuhde voi pilata elämän hyvin pitkäksi aikaa, vielä päättymisensä jälkeenkin.

Erityisen tärkeää on pitää kiinni niistä itselle olennaisista kriteereistä. Niiden suhteen ei kannata joustaa, tai homma ei taatusti toimi. Valtaosalla omista tuttavistani kriteetit ja "vaatimukset" ovat vain nousseet iän ja kokemuksen myötä. En taida tuntea ketään, joka olis laskenut vaatimustasoaan ajan kuluessa. Ehkä niin käy, jos epätoivo iskee?

Lue lisää

Kova ennakkokarsinta lopettaa monen laadukkaankin miehen mielenkiinnon. On todellinen vaara, että menee onnensa ohi.

kynä.mi kirjoitti:

Monikin on etukäteen uhonnut, miten pitää jääräpäisesti kiinni periaatteistaan, mutta on sitten kuitenkin tullut toisiin ajatuksiin, kun yksinäisyys on aivan konkreettisesti tullut eteen. Ei voi hakeutua edes entisten tuttujensa seuraan, kun he ovat jo pariutuneet, ja heillä on aivan eri jutut. Tuntee itsensä sivulliseksi ja ulkopuoliseksi.

Yksinäisyyttä ei saata etukäteen edes kuvitella

Lue lisää

No, itse olen naimaton 40-v. nainen. En ole koskaan ollut avoliitossa tai naimisissa. Tiedän kyllä, mitä parisuhteettomuus on. Olen tapaillut kyllä miehiä. Tapailen tai seurustelen vain mielenkiintoisten ihmisten kanssa, en säälistä. Sitä säälipeliä on kyllä joskus nuorempana ollut mutta sellaiseen en enää lähde. Onneksi sellaisiakin on, jotka ovat kiinnostavia. Harvemmin vaan törmää sellaisiin. Minulla on ollut se ongelma, että en ole pitänyt itseäni esillä tarpeeksi ja olen etäsuhteillut nuoresta aikuisuudesta saakka ja asunut eri kaupungeissa ja maissa kuin tapailemani henkilöt. Tietysti muutkin asiat voi naimattomuutta ja sinkkuutta selittää jossain kohtaa elämää. Nykyään seuran hakeminen on siirtynyt myös paljon nettiin mutta kaikki ei koe sosiaalista mediaa omana tapana solmia tuttavuuksia tai paikkana ehdotella tapaamisia.

En kuitenkaan toimi itseäni vastaan tuossa. Ei se ole uhoamista, jos on rehellinen itselleen. Olen kyllä huomannut, että joitakin ottaa päähän toisten rohkeus ja vahvuus olla yksin. Olen pärjännyt ilman kaksilahkeisia eikä minulla tosiaan sitä parisuhteen henkistä ja taloudellista turvaa ole koskaan ollut. Haluan yhtä vahvan ihmisen rinnalleni enkä mitään ripustautujaa, joka ei seiso omilla jaloillaan. Tietysti paljon muutakin kuin itsenäisyys tulee kumppanista löytyä positiivisessa mielessä.

kynä.mi kirjoitti:

Monikin on etukäteen uhonnut, miten pitää jääräpäisesti kiinni periaatteistaan, mutta on sitten kuitenkin tullut toisiin ajatuksiin, kun yksinäisyys on aivan konkreettisesti tullut eteen. Ei voi hakeutua edes entisten tuttujensa seuraan, kun he ovat jo pariutuneet, ja heillä on aivan eri jutut. Tuntee itsensä sivulliseksi ja ulkopuoliseksi.

Yksinäisyyttä ei saata etukäteen edes kuvitella

Lue lisää

Vai sillä tavalla :)
Yksin olen ollut, siis ilman seurustelukumppania jo useamman vuoden. Yksinäisyytttä en ole tuntenut päivääkään.
Entiset ystävät ja tutut on edelleen ystäviä ja tuttuja, heistä osa on koko ajan olleet parisuhteessa, varmaan yksi on löytänyt kumppanin näitten vuosien aikana.
Ja edelleen hyvät rakkaat ystävät kumppaneineen ovat rakkaita ystäviä joita tapaan ja joiden kanssa olen yhteyksissä entiseen malliin.
Kummallisia "ystäviä" sinulla jos noin heppoisin perustein ystävyyden katkaisee. En sanoisi ystäviksi ollenkaan.
En tunne itseäni ulkopuoliseski millään muotoa. Tietenkin heillä on oma elämä mutta niin on minullakin. En tunne tarvetta riippua iilimatona kenessäkään. Meidän ystävyys perustuu vapaaehtoisuuteen.
Minulla on mielenkiintoinen ja vaativakin työ jossa viihdyn todella hyvin. On mukavat työlkaverit joita nyt tosin tapaan harvemmin kun työskentelemme kotikonttorissa.
Minulla on kuusi sisarusta, kolme veljeä ja kolme siskoa. Heistä suurin osa perheellisiä ja meillä on läheisert ja lämpimät välit.
Ihmissuhteita siis on ja hyviä sellaisia. Huonoilla en mitään teksikään ja siksi en tunne tarvetta huonoa suhdetta solmia. Yksinolemisessa ei ole mitään pelättävää eikä vikaa.
On oma viihtyisä ja rakas koti jossa saan olla rauhassa ja hiljaisuudessa kun niin haluan.
Päätän rahankäyttöni täysin itse. Päätän asioitani täysin itse.
On todella surullista jos yksin oleminen pelottaa niin paljon että mieluummin roikkuu huonossa suhteessa. Ei voi olla kovinkaan onnellinen elämä.
Totta kai suurin osa ihmisiä kaipaa ihmissuhteita, mutta se ei tarkoita sitä että väkisin pakottaa itsensä suhteeseen joka ei kerta kaikkiaan omalle tunnu. Mitä iloa siitä saa?
Ihmissuhteitani ovat ystävät ja läheiset, tuttavat. En nyt vain kaipaa miestä huusholliini enkä elämääni. Kun en tunne siihen tarvetta enkä halua, en toimi itseäni vastaan.

En muuten ymmärrä tuota asennetta että kun joku, varsinkin nainen, valitsee sinkkuuden, hänen kimppuunsa hyökätään ja pyritään mollaamaan kaikin tavoin.
Ottaako se miehiselle itsetunnolle niin kovin että useimmat naiset tosipaikan tullen pärjäisivät mainiosti täysin ilman miestä elämässään?

kynä.mi kirjoitti:

Kova ennakkokarsinta lopettaa monen laadukkaankin miehen mielenkiinnon. On todellinen vaara, että menee onnensa ohi.

Kokemus puhuu aivan toista kieltä. Sellainen mies, jota ennakkokarsinta ahdistaa, on jo lähtökohtaisesti niin heikkoa materiaalia, että siinä ei mitään menetä. Asiallinen ja harkitsemisen arvoinen mies harrastaa itsekin ennakkokarsintaa, eikä hänelle kelpaa kuka vaan. Huono suhde on paljon yksinäisyyttä suurempi riski.

Anonyymi kirjoitti:

Juuri noin se valtaosalla menee. Ennakkokarsinta on pääosin vain positiivinen juttu. Ei ole mitään järkeä kuluttaa aikaa jo ennakkoon sopimattomiksi tiedettyihin vaihtoehtoihin, ellei tarkoitus sitten ole ihan vaan tappaa aikaa. Eivät ihmiset käy katsomassa jokaista asuntoakaan, tai hae jokaista vapaata työpaikkaa, tmv. Siinä nyt ei vaan ole mitään järkeä, jos on tarkotus löytää jotain oikeasti sopivaakin.

Tuossa toimintatavassa on tietysti omat riskinsä ja moni asia voi mennä pieleenkin. Joskus oma ajattelu voi olla pielessä tai ei näe muita mahdollisuuksia tai kriteerit on väärin asetettu tai muuta vastaavaa. Noin yleisesti ottaen huono parisuhde on kuitenkin suurempi riski kuin ei parisuhdetta lainkaan. Huono parisuhde voi pilata elämän hyvin pitkäksi aikaa, vielä päättymisensä jälkeenkin.

Erityisen tärkeää on pitää kiinni niistä itselle olennaisista kriteereistä. Niiden suhteen ei kannata joustaa, tai homma ei taatusti toimi. Valtaosalla omista tuttavistani kriteetit ja "vaatimukset" ovat vain nousseet iän ja kokemuksen myötä. En taida tuntea ketään, joka olis laskenut vaatimustasoaan ajan kuluessa. Ehkä niin käy, jos epätoivo iskee?

Lue lisää

Joillekin voi käydä niin. Itselläni ei ole käynyt niin pariinkymmeneen vuoteen. Perusta ja paljon muutakin pitää olla kunnossa, että joku tosissaan kiinnostaa. Minusta on tällä hetkelläkin kiinnostuneita korkeasti koulutettuja miehiä Suomessa ja ulkomailla. Jotkut kiinnostaa vain kavereina.

En tosiaan aio rimaani laskea, koska se tarkoittaisi epärehellisyyttä itseäni kohtaan. Sinkkuus ei ole myöskään uhka itselleni, tosin ei se ole se mieluisinkaan vaihtoehto. Hyvän kumppanin kanssa hyvä ja toimiva parisuhde on se paras vaihtoehto. En ole mielestäni asettanut myöskään väärin kriteereitä, tiedän, että sitä joillakin kyllä tapahtuu. Periaate tulisi olla, että mitä itse ei voi antaa toiselle, ei voi myöskään pyytää toiselta. Sen mukaan ne kriteerit pitäisi aina arvioida. Tietysti kumppanilla voi olla jotain mitä sinulla ei ole mutta sinulla voi olla taas jotain, mitä kumppanilla ole (niin positiivisessa kuin negatiivisessa mielessäkin).

Anonyymi kirjoitti:

Vai sillä tavalla :)
Yksin olen ollut, siis ilman seurustelukumppania jo useamman vuoden. Yksinäisyytttä en ole tuntenut päivääkään.
Entiset ystävät ja tutut on edelleen ystäviä ja tuttuja, heistä osa on koko ajan olleet parisuhteessa, varmaan yksi on löytänyt kumppanin näitten vuosien aikana.
Ja edelleen hyvät rakkaat ystävät kumppaneineen ovat rakkaita ystäviä joita tapaan ja joiden kanssa olen yhteyksissä entiseen malliin.
Kummallisia "ystäviä" sinulla jos noin heppoisin perustein ystävyyden katkaisee. En sanoisi ystäviksi ollenkaan.
En tunne itseäni ulkopuoliseski millään muotoa. Tietenkin heillä on oma elämä mutta niin on minullakin. En tunne tarvetta riippua iilimatona kenessäkään. Meidän ystävyys perustuu vapaaehtoisuuteen.
Minulla on mielenkiintoinen ja vaativakin työ jossa viihdyn todella hyvin. On mukavat työlkaverit joita nyt tosin tapaan harvemmin kun työskentelemme kotikonttorissa.
Minulla on kuusi sisarusta, kolme veljeä ja kolme siskoa. Heistä suurin osa perheellisiä ja meillä on läheisert ja lämpimät välit.
Ihmissuhteita siis on ja hyviä sellaisia. Huonoilla en mitään teksikään ja siksi en tunne tarvetta huonoa suhdetta solmia. Yksinolemisessa ei ole mitään pelättävää eikä vikaa.
On oma viihtyisä ja rakas koti jossa saan olla rauhassa ja hiljaisuudessa kun niin haluan.
Päätän rahankäyttöni täysin itse. Päätän asioitani täysin itse.
On todella surullista jos yksin oleminen pelottaa niin paljon että mieluummin roikkuu huonossa suhteessa. Ei voi olla kovinkaan onnellinen elämä.
Totta kai suurin osa ihmisiä kaipaa ihmissuhteita, mutta se ei tarkoita sitä että väkisin pakottaa itsensä suhteeseen joka ei kerta kaikkiaan omalle tunnu. Mitä iloa siitä saa?
Ihmissuhteitani ovat ystävät ja läheiset, tuttavat. En nyt vain kaipaa miestä huusholliini enkä elämääni. Kun en tunne siihen tarvetta enkä halua, en toimi itseäni vastaan.

En muuten ymmärrä tuota asennetta että kun joku, varsinkin nainen, valitsee sinkkuuden, hänen kimppuunsa hyökätään ja pyritään mollaamaan kaikin tavoin.
Ottaako se miehiselle itsetunnolle niin kovin että useimmat naiset tosipaikan tullen pärjäisivät mainiosti täysin ilman miestä elämässään?

Lue lisää

Minäkin ihmettelen tuota vapaaehtoisesti (tai osittain vapaaehtoisesti) sinkkuuden valitsevien naisten parjaamista (erityisesti miesten toimesta). Rehellisesti sanottuna tulisi mieli nostaa jalkaa ja päästää haiseva ja kovaääninen parjaavien kohdalla. Ehkä pitääkin jatkossa. ;) ;D

kynä.mi kirjoitti:

Monikin on etukäteen uhonnut, miten pitää jääräpäisesti kiinni periaatteistaan, mutta on sitten kuitenkin tullut toisiin ajatuksiin, kun yksinäisyys on aivan konkreettisesti tullut eteen. Ei voi hakeutua edes entisten tuttujensa seuraan, kun he ovat jo pariutuneet, ja heillä on aivan eri jutut. Tuntee itsensä sivulliseksi ja ulkopuoliseksi.

Yksinäisyyttä ei saata etukäteen edes kuvitella

Lue lisää

Eipä ole kummoisia ystävyyssuhteita, jos kaatuvat siihen että yksi seurustelee ja toinen on sinkku. Parempi silloin onkin ilman moisia valeystäviä.

kynä.mi kirjoitti:

Kova ennakkokarsinta lopettaa monen laadukkaankin miehen mielenkiinnon. On todellinen vaara, että menee onnensa ohi.

"Laadukas mieskin" ennakkokarsii. Suurin osa ihmisistä "tasosta" riippumatta jossain määrin karsii. Se on hyvin inhimillistä ja hyvin ymmärrettävää. Sehän on itsensä suojeluakin jossain määrin.

kynä.mi kirjoitti:

Kova ennakkokarsinta lopettaa monen laadukkaankin miehen mielenkiinnon. On todellinen vaara, että menee onnensa ohi.

Eihän se "laatumies" silloin ollut sille hypoteettiselle ennakkokarsija-naiselle mitenkään potentiaalinen kumppani, mikäli "kova ennakkokarsinta" lopetti hänen mielenkiintonsa.

Sehän on vain hyvä että tuon "laatumiehen" mielenkiinto lopahti, sillä "kovaa ennakkokarsintaa" harjoittava nainen etsii miestä, jolle "kova ennakkokarsinta" ei ole mielenkiinnon lopahtamista aiheuttava tekijä.

Anonyymi kirjoitti:

Eipä ole kummoisia ystävyyssuhteita, jos kaatuvat siihen että yksi seurustelee ja toinen on sinkku. Parempi silloin onkin ilman moisia valeystäviä.

No siis todella. Ovat miesten "ystävyyssuhteet" todella noin hepposia? Mä olen ainakin kuvitellut miesten(kin) ystävyyssyhteiden olevan parisuhteista riippumattomia. Ainakin naisten ystävyyssuhteet yleensä ovat.

Ystävien kanssa on omat jutut ja mahdollisessa parisuhteessa eri jutut. Tietysti erilaiset elämäntilanteet vaikuttavat ystävyyssuhteisiin. Ns. ruuhkavuosissa ystävyyssuhteille on vähemmän aktiivista aikaa, mutta kyllä oikea ystävyys sen kestää.

Anonyymi kirjoitti:

No siis todella. Ovat miesten "ystävyyssuhteet" todella noin hepposia? Mä olen ainakin kuvitellut miesten(kin) ystävyyssyhteiden olevan parisuhteista riippumattomia. Ainakin naisten ystävyyssuhteet yleensä ovat.

Ystävien kanssa on omat jutut ja mahdollisessa parisuhteessa eri jutut. Tietysti erilaiset elämäntilanteet vaikuttavat ystävyyssuhteisiin. Ns. ruuhkavuosissa ystävyyssuhteille on vähemmän aktiivista aikaa, mutta kyllä oikea ystävyys sen kestää.

Lue lisää

Tuo pisti joo silmään.

Toki on sellaisiakin ihmisiä, jotka karsivat kaveripiiristä eri elämäntilanteessa olevat frendit. Osa hälläväli-tutuista karsiutuu pois ihan vaan yhteydenpidon puutteen vuoksi. Ei kukaan varmasti kiistä tällaisten tyyppien olemassaoloa.

Mutta eipä ne aidot ystävät useimmilla ihmisillä häviä ympäriltä siksi, että elämät lähtevät eri suuntiin.

Niitä hälläväli-tuttuja löytyy lisää jokaisesta uudesta työpaikasta/ harrastuksesta/ mistä vaan. Ne on ihan kivoja olla olemassa mutta ei niiden katoaminen paljoa haittaa ja aina niitä tulee lisää, jos vähänkään omaa sosiaalisia taitoja.

Anonyymi kirjoitti:

No, itse olen naimaton 40-v. nainen. En ole koskaan ollut avoliitossa tai naimisissa. Tiedän kyllä, mitä parisuhteettomuus on. Olen tapaillut kyllä miehiä. Tapailen tai seurustelen vain mielenkiintoisten ihmisten kanssa, en säälistä. Sitä säälipeliä on kyllä joskus nuorempana ollut mutta sellaiseen en enää lähde. Onneksi sellaisiakin on, jotka ovat kiinnostavia. Harvemmin vaan törmää sellaisiin. Minulla on ollut se ongelma, että en ole pitänyt itseäni esillä tarpeeksi ja olen etäsuhteillut nuoresta aikuisuudesta saakka ja asunut eri kaupungeissa ja maissa kuin tapailemani henkilöt. Tietysti muutkin asiat voi naimattomuutta ja sinkkuutta selittää jossain kohtaa elämää. Nykyään seuran hakeminen on siirtynyt myös paljon nettiin mutta kaikki ei koe sosiaalista mediaa omana tapana solmia tuttavuuksia tai paikkana ehdotella tapaamisia.

En kuitenkaan toimi itseäni vastaan tuossa. Ei se ole uhoamista, jos on rehellinen itselleen. Olen kyllä huomannut, että joitakin ottaa päähän toisten rohkeus ja vahvuus olla yksin. Olen pärjännyt ilman kaksilahkeisia eikä minulla tosiaan sitä parisuhteen henkistä ja taloudellista turvaa ole koskaan ollut. Haluan yhtä vahvan ihmisen rinnalleni enkä mitään ripustautujaa, joka ei seiso omilla jaloillaan. Tietysti paljon muutakin kuin itsenäisyys tulee kumppanista löytyä positiivisessa mielessä.

Lue lisää

Sain sinusta sellaisen kuvan, ettet ole nuorempanakaan harrastanut uhoamista. Vaikuttaa myös, että olet sopeutuva luonne. Et siten ole joutunut kokemaan, mitä voi kokea. Arvelisin, että sinulla on vielä tavallista paremmat mahdollisuudet löytää omasi, jos haluat.

Onnea sinulle! 🌹👀

kynä.mi kirjoitti:

Sain sinusta sellaisen kuvan, ettet ole nuorempanakaan harrastanut uhoamista. Vaikuttaa myös, että olet sopeutuva luonne. Et siten ole joutunut kokemaan, mitä voi kokea. Arvelisin, että sinulla on vielä tavallista paremmat mahdollisuudet löytää omasi, jos haluat.

Onnea sinulle! 🌹👀

Lue lisää

Kiitos. :)

Anonyymi kirjoitti:

Kokemus puhuu aivan toista kieltä. Sellainen mies, jota ennakkokarsinta ahdistaa, on jo lähtökohtaisesti niin heikkoa materiaalia, että siinä ei mitään menetä. Asiallinen ja harkitsemisen arvoinen mies harrastaa itsekin ennakkokarsintaa, eikä hänelle kelpaa kuka vaan. Huono suhde on paljon yksinäisyyttä suurempi riski.

Lue lisää

Kuvauksesi perusteella vaikutat sosiaaliselta. Kaikkein positiivisinta on, ettet tunne itseäsi ulkopuoliseksi.

kynä.mi kirjoitti:

Kuvauksesi perusteella vaikutat sosiaaliselta. Kaikkein positiivisinta on, ettet tunne itseäsi ulkopuoliseksi.

No jaa. Nuorempana olin hyvin ujo ja arka, mutta onneksi sosiaalista rohkeutta on helppo kasvattaa, kun vaan ottaa ja menee toistuvasti mukavuusalueen ulkopuolelle.

Anonyymi kirjoitti:

No jaa. Nuorempana olin hyvin ujo ja arka, mutta onneksi sosiaalista rohkeutta on helppo kasvattaa, kun vaan ottaa ja menee toistuvasti mukavuusalueen ulkopuolelle.

Lisään ...

Mä olen sosiaalinen introvertti. Viihdyn kyllä sosiaalisissa tilanteissa ja nykyään osaan jopa ottaa niistä irti kaiken positiivisen. Sosiaaliset tilanteet kuitenkin syövät multa valtavasti energiaa ja niiden jälkeen on usein takki ihan tyhjä. Silloin kaipaa yksinäisyyttä ja hiljaisuutta akkujen lataamiseen. Ei sen tietenkään mitään täydellistä tarvitsisi olla. Kyllä mun elämääni parisuhde mahtuisi, mutta vain toimiva, rauhallinen ja suhteellisen kitkaton (täysin kitkatontahan ei ole olemassa) parisuhde. Muunlainenkin on koettu ja siitä oppineena lisätty asioita listalle "tällaista miestä en enää huoli".

Mä viihdyn myös yksinäisyydessä ja kaipaankin sitä. Yksinäisyys ei ole musta lainkaan pelottava olotila.

Anonyymi kirjoitti:

"Laadukas mieskin" ennakkokarsii. Suurin osa ihmisistä "tasosta" riippumatta jossain määrin karsii. Se on hyvin inhimillistä ja hyvin ymmärrettävää. Sehän on itsensä suojeluakin jossain määrin.

Lue lisää

Kaikki ennakkokarsivat aivan mahdottomat. KOVA ennakkokarsinta, josta puhuin, on vienyt monen onnensa ohi.

kynä.mi kirjoitti:

Kaikki ennakkokarsivat aivan mahdottomat. KOVA ennakkokarsinta, josta puhuin, on vienyt monen onnensa ohi.

Nimenomaan kova ennakkokarsinta on tarpeen. Tietysti kohtuuttomuuksiin ei kannata mennä, mutta oleellisten asioiden suhteen kannattaa olla kova ja ehdoton. Kova ennakkokarsinta on järkevää.

Anonyymi kirjoitti:

Eihän se "laatumies" silloin ollut sille hypoteettiselle ennakkokarsija-naiselle mitenkään potentiaalinen kumppani, mikäli "kova ennakkokarsinta" lopetti hänen mielenkiintonsa.

Sehän on vain hyvä että tuon "laatumiehen" mielenkiinto lopahti, sillä "kovaa ennakkokarsintaa" harjoittava nainen etsii miestä, jolle "kova ennakkokarsinta" ei ole mielenkiinnon lopahtamista aiheuttava tekijä.

Lue lisää

Näin kova ennakkokarsinta yleensä vaimenee, mutta jos ei vaimene, johtaa tavallisesti sinkkuuteen.

kynä.mi kirjoitti:

Näin kova ennakkokarsinta yleensä vaimenee, mutta jos ei vaimene, johtaa tavallisesti sinkkuuteen.

Se mahdollisuus on toki olemassa. Sinkkuus on kuitenkin huomattavasti parempi vaihtoehto, kuin huono parisuhde. Parisuhde niin heikkopäisen miehen kanssa, joka ei ymmärrä ennakkokarsinnan tarpeellisuutta, taas olisi väistämättä ihan toivoton yritys. Menköön epätoivoiset yhteen toisten epätoivoisten kanssa. Se toimii paremmin.

Anonyymi kirjoitti:

Kiitos. :)

Ei ollut myöskään vaikeaa havaita , että tekstisi takana on hienostunut ihminen.

Anonyymi kirjoitti:

No jaa. Nuorempana olin hyvin ujo ja arka, mutta onneksi sosiaalista rohkeutta on helppo kasvattaa, kun vaan ottaa ja menee toistuvasti mukavuusalueen ulkopuolelle.

Ujous on ollut minunkin pysyvänä ongelmana, mutta työssäni jouduin juuri päinvastaiseen. Ei se parantanut. En ollut vain esillä, vaan suorastaan silmätikkuna. Palstalla taas luullaan, että olisi päinvastoin, että olisin rohkea kuin mikä.

Anonyymi kirjoitti:

Lisään ...

Mä olen sosiaalinen introvertti. Viihdyn kyllä sosiaalisissa tilanteissa ja nykyään osaan jopa ottaa niistä irti kaiken positiivisen. Sosiaaliset tilanteet kuitenkin syövät multa valtavasti energiaa ja niiden jälkeen on usein takki ihan tyhjä. Silloin kaipaa yksinäisyyttä ja hiljaisuutta akkujen lataamiseen. Ei sen tietenkään mitään täydellistä tarvitsisi olla. Kyllä mun elämääni parisuhde mahtuisi, mutta vain toimiva, rauhallinen ja suhteellisen kitkaton (täysin kitkatontahan ei ole olemassa) parisuhde. Muunlainenkin on koettu ja siitä oppineena lisätty asioita listalle "tällaista miestä en enää huoli".

Mä viihdyn myös yksinäisyydessä ja kaipaankin sitä. Yksinäisyys ei ole musta lainkaan pelottava olotila.

Lue lisää

Jos minulla ei olisi rakasta vaimoani, olisin täydelleen hukassa. En pysty enää edes arjen rutiineihin.

kynä.mi kirjoitti:

Ujous on ollut minunkin pysyvänä ongelmana, mutta työssäni jouduin juuri päinvastaiseen. Ei se parantanut. En ollut vain esillä, vaan suorastaan silmätikkuna. Palstalla taas luullaan, että olisi päinvastoin, että olisin rohkea kuin mikä.

Lue lisää

Tietenkään ihmisen perusluonne ei muutu. Se olisi mahdotonta, ilman aivovammaa. Tilanteen kanssa oppii kuitenkin elämään ja selviämään.

kynä.mi kirjoitti:

Jos minulla ei olisi rakasta vaimoani, olisin täydelleen hukassa. En pysty enää edes arjen rutiineihin.

Mitä tuohon sanoisi. Sinulla se on noin ja. ilmeisesti ihan ok. Minä taas kokisin tuollaisen painajaismaiseksi tilanteeksi. Eri juttu, jos riippuvuus on esim. sairauden aiheuttamaa, mutta muutoin terve ja toimintakykyinen ihminen, joka riippuisi ja roikkuisi minussa, olisi ihan kammotus.

kynä.mi kirjoitti:

Jos minulla ei olisi rakasta vaimoani, olisin täydelleen hukassa. En pysty enää edes arjen rutiineihin.

Miten käy miehen, jos vaimo lähtee ennen sinua? Palvelutaloon?

Anonyymi kirjoitti:

Miten käy miehen, jos vaimo lähtee ennen sinua? Palvelutaloon?

Palvelutaloon ei nykyisin noin vain mennä. Ei sinne oteta eikä mahdu. Vaimoni sisko oli palvelutalokunnossa jo vuosikymmenen. Kitkutteli pakotettuna "kotihoitoon". Kuoli sairaalassa viikko sitten.

kynä.mi kirjoitti:

Palvelutaloon ei nykyisin noin vain mennä. Ei sinne oteta eikä mahdu. Vaimoni sisko oli palvelutalokunnossa jo vuosikymmenen. Kitkutteli pakotettuna "kotihoitoon". Kuoli sairaalassa viikko sitten.

Lue lisää

Voi se vaimo yhtä hyvin heittää vaikka lusikan nurkkaan ennen sinua, vaikka onkin tilastollisesti epätodennäkoistä, jos olette suht saman ikäiset.

kynä.mi kirjoitti:

Jos minulla ei olisi rakasta vaimoani, olisin täydelleen hukassa. En pysty enää edes arjen rutiineihin.

No tuo selittää hieman tuota irrationaalista pelkoasi sinkkuutta kohtaan. Tuo kertoo kuitenkin lähinnä juuri sinusta itsestäsi. Hyvin monille muille siinkkuus ei ole mikään kammottava mörkö, jota pitäisi vältellä keinolla millä hyvänsä.

Anonyymi kirjoitti:

No tuo selittää hieman tuota irrationaalista pelkoasi sinkkuutta kohtaan. Tuo kertoo kuitenkin lähinnä juuri sinusta itsestäsi. Hyvin monille muille siinkkuus ei ole mikään kammottava mörkö, jota pitäisi vältellä keinolla millä hyvänsä.

Lue lisää

Ja hyvin monille sinkkuus on ainoa oikea valinta.

kynä.mi kirjoitti:

Jos minulla ei olisi rakasta vaimoani, olisin täydelleen hukassa. En pysty enää edes arjen rutiineihin.

Kotihoito auttaa selviämään arjen rutiineista.

Anonyymi kirjoitti:

Kotihoito auttaa selviämään arjen rutiineista.

Harvoilla paikkakunnilla on riittävästi kotihoidon henkilöstöä. Lähinnä se on sitä, että käydään tarkistamassa, vieläkö hoidettava on hengissä, vai joko kutsutaan hautausurakoitsija.

Anonyymi kirjoitti:

Kotihoito auttaa selviämään arjen rutiineista.

Isoin apu olisi tietenkin siitä, että aikuinen ihminen opettelisi edes vanhoilla päivillään ihan itse pyörittämään arkea. Jos riittää virtaa trollata ympäri vuorokauden, vuodesta toiseen nettipalstoilla, ei ole mitään selitystä siihen miksi ei ole riittänyt virtaa opetella arjen rutiinien hoitamista itse.

Tainnut käydä niin että vaimo on polvillaan hoitanut ukon puolesta aina kaiken. Se on valitettavaa ja rampauttaa palveltavan juuri tuollaiseksi läheisriippuvaiseksi, joka on päivittäisten asioiden hoidossa pienen lapsen tasolla.

kynä.mi kirjoitti:

Näin kova ennakkokarsinta yleensä vaimenee, mutta jos ei vaimene, johtaa tavallisesti sinkkuuteen.

Sinkkuus onkin useimmille parempi optio kuin karsinnasta luopuminen ja vain johonkin tyytyminen.

Anonyymi kirjoitti:

Harvoilla paikkakunnilla on riittävästi kotihoidon henkilöstöä. Lähinnä se on sitä, että käydään tarkistamassa, vieläkö hoidettava on hengissä, vai joko kutsutaan hautausurakoitsija.

Lue lisää

Paremmin kyllä hoidetaan, vaikka henkilöstöpulaa on.

Aloittajan kohdalla ei ole kyse mistään vaihtoehdoista, vaan riippuvuudesta. Hän saa kiksejä kaikinpuolin, kun vaimo häärää hänen vuokseen. Suomatta ajatustakaan sille miten vaimo jaksaa ja voi.

- Sheena

Anonyymi kirjoitti:

Paremmin kyllä hoidetaan, vaikka henkilöstöpulaa on.

Aloittajan kohdalla ei ole kyse mistään vaihtoehdoista, vaan riippuvuudesta. Hän saa kiksejä kaikinpuolin, kun vaimo häärää hänen vuokseen. Suomatta ajatustakaan sille miten vaimo jaksaa ja voi.

- Sheena

Lue lisää

Vaimon jaksaminen on PÄÄLLIMMÄISIN ajatukseni. Rakastan häntä syvästi ja hän minua. Poden pysyvää huonoa omaatuntoa, että olen vaimoni taakkana, mutta hän yrittää tasoittaa omaatuntoani sanomalla, etten ole. Tiedän kuitenkin, että olen. Olen hyvin sairas ja vaimoni on melkein yhtä sairas.

Niinpä. Toiset tarvitsevat vahvaa karsintaa, matematiikkaa ja mitä vielä. Itse luotan automaatioon parinvalinnassakin.

- Sheena

Anonyymi kirjoitti:

Niinpä. Toiset tarvitsevat vahvaa karsintaa, matematiikkaa ja mitä vielä. Itse luotan automaatioon parinvalinnassakin.

- Sheena

Tieto parinvalinnan mekanismeista ei todellakaan hyödytä parinvalinnassa.

Anonyymi kirjoitti:

Niinpä. Toiset tarvitsevat vahvaa karsintaa, matematiikkaa ja mitä vielä. Itse luotan automaatioon parinvalinnassakin.

- Sheena

Ihan uteliaisuudesta kysyn, että miten parinvalinta toteutetaan automaatiolla? Eikö kuitenkin ole välttämätöntä jotenkin pyrkiä etukäteen selvittämään millainen tyyppi se toinen on? Etukäteen siinä mielessä, että ennen kuin ollaan ihan vakavissaan. Jos ei, niin eikö tuossa ole suht paha riski pieleenmenolle? Tai siis mitä tarkoitat tuolla automaatiolla?

Anonyymi kirjoitti:

Ihan uteliaisuudesta kysyn, että miten parinvalinta toteutetaan automaatiolla? Eikö kuitenkin ole välttämätöntä jotenkin pyrkiä etukäteen selvittämään millainen tyyppi se toinen on? Etukäteen siinä mielessä, että ennen kuin ollaan ihan vakavissaan. Jos ei, niin eikö tuossa ole suht paha riski pieleenmenolle? Tai siis mitä tarkoitat tuolla automaatiolla?

Lue lisää

Automaatio -sanan tilalle käy hyvin vaisto/vainu/tunne/intuitio. "Tietää/tuntee, kun osuu sopiva hyvä kohdalle". Sitä ei voi sanoin etukäteen selittää eikä selvittää. Ja kun sitten osuu, niin juttu luistaa automaattisesti.

Toki aina on hyvä olla pari ajatusta siitä millaisen ihmisen kanssa voisi jakaa elämänsä. Tai ainakin millainen ihminen ei ainakaan käy. Kuten itselläni konkreettinen esimerkki: alkoholimies ei käy, vaikka olisi kuinka hyvä ja mahtava muuten. Ystävänä ja kaverina käy, ei parisuhteessa.

- Sheena

Anonyymi kirjoitti:

Automaatio -sanan tilalle käy hyvin vaisto/vainu/tunne/intuitio. "Tietää/tuntee, kun osuu sopiva hyvä kohdalle". Sitä ei voi sanoin etukäteen selittää eikä selvittää. Ja kun sitten osuu, niin juttu luistaa automaattisesti.

Toki aina on hyvä olla pari ajatusta siitä millaisen ihmisen kanssa voisi jakaa elämänsä. Tai ainakin millainen ihminen ei ainakaan käy. Kuten itselläni konkreettinen esimerkki: alkoholimies ei käy, vaikka olisi kuinka hyvä ja mahtava muuten. Ystävänä ja kaverina käy, ei parisuhteessa.

- Sheena

Lue lisää

Juuri näin. Parinvalinta on mekanismi, jonka evoluutio on luonut. Se on täysin alitajuinen. Biologia ja sosiologia paljastavat, kuinka se toimii, mutta tästä tiedosta ei ole mitään hyötyä parinvalinnassa.

Kas, siellä parisuhdeosiossa tosiaan on sun 10 vuotta vanha avautuminen teinitytöistä. :-D Oletko sä reppana trollannut täällä jo noin kauan? Säälittävää.

Sä olet itse täällä palstoilla niin kovasti valehdellut jo vuosikymmennen. Heittelet "faktoja" ja olet kyvytön todistamaan niiden totuuspohjaa = valehtelet.

Mutuilet ja kun sulta penätään todisteita, väität ettet muista mistä kuulit/ jankkaat asian olevan perustietoa/ jne roskaa.

Olet diagnosoimassa jokaisen kanssasi eri mieltä olevan milloin miksikin heikkolahjaiseksi tai lapseksi.

Jos ei kestä lämpöä, täytyy pysyä poissa saunasta. Itsehän sinä sitä löylyä jatkuvasti heität lisää kiukaalle. Turha pillittää alakynteen jäädessä, kun itse aloitit koko shown.

Minusta toinen henkilö ei voi määrätä, mitä toinen tekee. Sinkuksi haluava saa jäädä sinkuksi ja laadusta tinkivä saa tinkiä. Kukin saa valita oman tiensä.

kynä.mi kirjoitti:

Minusta toinen henkilö ei voi määrätä, mitä toinen tekee. Sinkuksi haluava saa jäädä sinkuksi ja laadusta tinkivä saa tinkiä. Kukin saa valita oman tiensä.

Siitähän ei nyt ollut kyse, että kukaan määräilisi ketään muuta. Mutta tapa se on tuokin vältellä hankaliin kysymyksiin vastaamista.

Jatkan pohdintaani ...

Ainakaan tämänhetkisen tutkimuksen ja käyttäjädatan perusteella en usko, että edellä pohtimani kaltainen nettideittipalvelu loisi suurta innostusta. Nykyisen kaltaisten nettideittipalveluiden käyttäjät kuuluvat pääosin ihmisiin, jotka haluavat nimenomaan määrittää tarkasti ja jättää mahdollisimman vähän sattuman varaan. He ärsyyntyvät siitä, jos "vastapuoli" ei sitten täytäkään niitä heidän kriteereitään. Tämän näkee monista teksteistä täälläkin.

Jotta kuvaamani kaltainen nettideittipalvelu voisi ottaa tuulta siipiensä alle, se vaatisi nykytilanteesta hieman poikkeavan kaltaisten ihmisryhmien kiinnostuvan ko. palvelusta ja alkavan laajemmassa määrin nettideittailla. Tarkoitan tällä pitkälti sellaisia ryhmiä, jotka tällä hetkellä etsivät seuransa orgaanisesti oikean elämänsä piiristä.

Jos tuota edellä kuvaamaani nettideittipalvelua haluaisi muuttaa vieläkin aidomman elämän tuntuiseksi, niin siihen pitäisi luoda mahdollisuus myös yhdistää tuntemiaan ihmisiä. Jos vaikkapa keskustelen jonkun kanssa, jonka kokisin sopivan hyvin ystävälleni, niin voisin yhdistää heidät. Oleellista olisi se, että he eivät mitenkään automaattisesti löytäisi toisiaan vain koska ovat minun tuttaviani. Tuollainen systeemi luo liikaa valinnanvaraa ja aiheuttaa luokittelua ja mahdollisuuden antamisen vähenemistä. Homma voisi toimia vain, jos tapaamisen mahdollisuutta rajoitettaisiin keinotekoisesti ja siitä tehtäisiin erityisempää. Oikeassa elämässä aidosti kiinnostavan ihmisen löytäminen kun on erityistä, eikä mitään sivuillepyyhkimistä.

Anonyymi kirjoitti:

Jatkan pohdintaani ...

Ainakaan tämänhetkisen tutkimuksen ja käyttäjädatan perusteella en usko, että edellä pohtimani kaltainen nettideittipalvelu loisi suurta innostusta. Nykyisen kaltaisten nettideittipalveluiden käyttäjät kuuluvat pääosin ihmisiin, jotka haluavat nimenomaan määrittää tarkasti ja jättää mahdollisimman vähän sattuman varaan. He ärsyyntyvät siitä, jos "vastapuoli" ei sitten täytäkään niitä heidän kriteereitään. Tämän näkee monista teksteistä täälläkin.

Jotta kuvaamani kaltainen nettideittipalvelu voisi ottaa tuulta siipiensä alle, se vaatisi nykytilanteesta hieman poikkeavan kaltaisten ihmisryhmien kiinnostuvan ko. palvelusta ja alkavan laajemmassa määrin nettideittailla. Tarkoitan tällä pitkälti sellaisia ryhmiä, jotka tällä hetkellä etsivät seuransa orgaanisesti oikean elämänsä piiristä.

Jos tuota edellä kuvaamaani nettideittipalvelua haluaisi muuttaa vieläkin aidomman elämän tuntuiseksi, niin siihen pitäisi luoda mahdollisuus myös yhdistää tuntemiaan ihmisiä. Jos vaikkapa keskustelen jonkun kanssa, jonka kokisin sopivan hyvin ystävälleni, niin voisin yhdistää heidät. Oleellista olisi se, että he eivät mitenkään automaattisesti löytäisi toisiaan vain koska ovat minun tuttaviani. Tuollainen systeemi luo liikaa valinnanvaraa ja aiheuttaa luokittelua ja mahdollisuuden antamisen vähenemistä. Homma voisi toimia vain, jos tapaamisen mahdollisuutta rajoitettaisiin keinotekoisesti ja siitä tehtäisiin erityisempää. Oikeassa elämässä aidosti kiinnostavan ihmisen löytäminen kun on erityistä, eikä mitään sivuillepyyhkimistä.

Lue lisää

Kaikki nettipalvelut kompastuvat siihen, että niitä käyttäen ihmiset pyrkivät löytämään parin, joka täyttäisi tiukemmat kriteerit kuin itse. Sellaisia ei ole.

Nettipalvelut eivät johda ihmisiä yhteen, mutta tuovat toimeentulon niitä pitäville tahoille.

kynä.mi kirjoitti:

Kaikki nettipalvelut kompastuvat siihen, että niitä käyttäen ihmiset pyrkivät löytämään parin, joka täyttäisi tiukemmat kriteerit kuin itse. Sellaisia ei ole.

Nettipalvelut eivät johda ihmisiä yhteen, mutta tuovat toimeentulon niitä pitäville tahoille.

Lue lisää

Ei se ihan noinkaan mene. Ihmisen vaateet eivät automaattisesti ole "tasokkaammat kuin hän itse". Ei todellakaan. Moni "kelpuuttaa" myös "alemman" ja myös nettideittopalveluissa ja tämä on fakta, jonka voi helposti myös tarkistaa.

Ongelma on tuo täysin keinotekoinen arvioiminen. Jokaisella meistä on oma käsityksemme siitä millainen ihminen on vaikkapa fiksu, älykäs, varakas, hyvännäköinen, hauska, huumorintajuinen, mukava, jne. Nuo ovat kaikki subjektiivisia juttuja, joita ei voi yksinkertaisesti määrittää. Jos otat vaikkapa nipun kaveruksia ja kysyt millainen nainen/mies on hyvännäköinen, niin jokikinen antaa erilaisen vastauksen ja he tuskin pääsevät yhteisymmärrykseen. Tähän kun lisätään se, että ihmisen pitäisi vielä kyetä arvioimaan itsensä muiden silmissä, niin ei onnistu. Kyse ei todellakaan automaattisesti ole mistään "tasokkaamman tavoittelusta", vaan hyvinkin puhtaasti makuasioista.

kynä.mi kirjoitti:

Kaikki nettipalvelut kompastuvat siihen, että niitä käyttäen ihmiset pyrkivät löytämään parin, joka täyttäisi tiukemmat kriteerit kuin itse. Sellaisia ei ole.

Nettipalvelut eivät johda ihmisiä yhteen, mutta tuovat toimeentulon niitä pitäville tahoille.

Lue lisää

Sun kannattaa tutkija-henkisenä ihmisenä tutustua vähän tarkemmin nettideittailun tilastoihin.
Saat huomata että vanhanaikaiset ennakkoluulosi asian suhteen ovat auttamatta vääriä.

"Me tapaamme ja joko pidämme toisistamme tai emme pidä ja kaikki tuo tapahtuu orgaanisesti sen kummempia etukäteen analysoimatta."

Puhu vain omasta puolestasi. Analyysikyvytön tai -haluton ihminen on puoliksi kuollut ja sen vuoksi erittäin epäkiinnostava.

🦄

Anonyymi kirjoitti:

"Me tapaamme ja joko pidämme toisistamme tai emme pidä ja kaikki tuo tapahtuu orgaanisesti sen kummempia etukäteen analysoimatta."

Puhu vain omasta puolestasi. Analyysikyvytön tai -haluton ihminen on puoliksi kuollut ja sen vuoksi erittäin epäkiinnostava.

🦄

Lue lisää

Hyvin harva ihminen analysoi etukäteen sellaisia ihmisiä, jotka ehkä tapaa vaikkapa huomenna. Se vaatii varsin harvinaisia selvänäkijän kykyjä.

Valtaosa ihmisistä tapaa toisia ihmisiä analysoimatta sen kummemmin etukäteen. Tapaamisen jälkeen ihmiset toki pohtivat ja analysoivat. Tuossa kohtaa siitä toisesta on kuitenkin pidetty ja jääty asiaa analysoimaan tai ei pidetty ja jätetty analysoimatta.

Anonyymi kirjoitti:

Hyvin harva ihminen analysoi etukäteen sellaisia ihmisiä, jotka ehkä tapaa vaikkapa huomenna. Se vaatii varsin harvinaisia selvänäkijän kykyjä.

Valtaosa ihmisistä tapaa toisia ihmisiä analysoimatta sen kummemmin etukäteen. Tapaamisen jälkeen ihmiset toki pohtivat ja analysoivat. Tuossa kohtaa siitä toisesta on kuitenkin pidetty ja jääty asiaa analysoimaan tai ei pidetty ja jätetty analysoimatta.

Lue lisää

Lisään ...

Sen sijaan vaikkapa nettitreffeistä puhuttaessa ihmiset pohtivat ja analysoivat hyvinkin paljon sellaisia ihmisiä, joita he eivät ole koskaan tavanneet ja joista he eivät tiedä yhtään mitään. He tekevät analyysia siinä kohtaa, kun esittävät kriteerejä siitä ketä heille edes näytetään.

Anonyymi kirjoitti:

Lisään ...

Sen sijaan vaikkapa nettitreffeistä puhuttaessa ihmiset pohtivat ja analysoivat hyvinkin paljon sellaisia ihmisiä, joita he eivät ole koskaan tavanneet ja joista he eivät tiedä yhtään mitään. He tekevät analyysia siinä kohtaa, kun esittävät kriteerejä siitä ketä heille edes näytetään.

Lue lisää

Väitän, että virheellisen ennen tapaamista suoritetun analyysin perimmäinen syy on virheellinen analyysi omasta itsestä eli siitä, mikä itselle on tärkeää.

Kärjistän: jos karsii vaikkapa netissä ehdokkaita esimerkiksi pituuden vuoksi, ja myöhemmin huomaa, että se ei ollut hyvä karsintakriteeri parinvalinnassa, syynä lienee puutteellinen analyysi omasta itsestä.

🦄

Anonyymi kirjoitti:

Väitän, että virheellisen ennen tapaamista suoritetun analyysin perimmäinen syy on virheellinen analyysi omasta itsestä eli siitä, mikä itselle on tärkeää.

Kärjistän: jos karsii vaikkapa netissä ehdokkaita esimerkiksi pituuden vuoksi, ja myöhemmin huomaa, että se ei ollut hyvä karsintakriteeri parinvalinnassa, syynä lienee puutteellinen analyysi omasta itsestä.

🦄

Lue lisää

Kyllä, tietysti kyseessä on virheellinen analyysi. Vaan onko virheellinen analyysi tehty lukijan taholta vaiko kirjoittajan taholta. Molemmat voivat tehdä tahattomia virheanalyyseja. Molemmat voivat myös täysin rehellisesti omassa mielessään tehdä oikean analyysin. Heillä voi vain sattua olemaan hyvin erilaiset lähtökohdat ja kriteerit siinä omassa analyysissaan. Maailmassa on lopulta hyvin sellaisia ominaisuuksia, jotka ovat absoluuttisia ja eivät riippuisi lainkaan katsojan näkökulmasta ja ajattelutavasta.

Jokaisella voi olla (ja luultavasti onkin) omassa päässään ennakoanalyysi siitä millaisen kumppanin tahtoisi. Maailma ei kuitenkaan skannaa niitä tietoja kenenkään aivoista ja niiden perusteella määritä kenet se siihen eteesi lätkäisee. Maailma haastaa jatkuvasti ennakko-oletuksiamme, deittipalvelu ei koskaan tee sitä.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä, tietysti kyseessä on virheellinen analyysi. Vaan onko virheellinen analyysi tehty lukijan taholta vaiko kirjoittajan taholta. Molemmat voivat tehdä tahattomia virheanalyyseja. Molemmat voivat myös täysin rehellisesti omassa mielessään tehdä oikean analyysin. Heillä voi vain sattua olemaan hyvin erilaiset lähtökohdat ja kriteerit siinä omassa analyysissaan. Maailmassa on lopulta hyvin sellaisia ominaisuuksia, jotka ovat absoluuttisia ja eivät riippuisi lainkaan katsojan näkökulmasta ja ajattelutavasta.

Jokaisella voi olla (ja luultavasti onkin) omassa päässään ennakoanalyysi siitä millaisen kumppanin tahtoisi. Maailma ei kuitenkaan skannaa niitä tietoja kenenkään aivoista ja niiden perusteella määritä kenet se siihen eteesi lätkäisee. Maailma haastaa jatkuvasti ennakko-oletuksiamme, deittipalvelu ei koskaan tee sitä.

Lue lisää

Jatkan ...

Se, että ennakko-oletuksiamme ei lainkaan haasteta, ei ole näissä asioissa ihmisaivoille kovin luonnollinen olotila.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä, tietysti kyseessä on virheellinen analyysi. Vaan onko virheellinen analyysi tehty lukijan taholta vaiko kirjoittajan taholta. Molemmat voivat tehdä tahattomia virheanalyyseja. Molemmat voivat myös täysin rehellisesti omassa mielessään tehdä oikean analyysin. Heillä voi vain sattua olemaan hyvin erilaiset lähtökohdat ja kriteerit siinä omassa analyysissaan. Maailmassa on lopulta hyvin sellaisia ominaisuuksia, jotka ovat absoluuttisia ja eivät riippuisi lainkaan katsojan näkökulmasta ja ajattelutavasta.

Jokaisella voi olla (ja luultavasti onkin) omassa päässään ennakoanalyysi siitä millaisen kumppanin tahtoisi. Maailma ei kuitenkaan skannaa niitä tietoja kenenkään aivoista ja niiden perusteella määritä kenet se siihen eteesi lätkäisee. Maailma haastaa jatkuvasti ennakko-oletuksiamme, deittipalvelu ei koskaan tee sitä.

Lue lisää

"Maailma ei kuitenkaan skannaa niitä tietoja kenenkään aivoista ja niiden perusteella määritä kenet se siihen eteesi lätkäisee."

Sinulla on kovin persoonaton ja loogis-empiirinen käsitys tietoisuuden ja materian yhteydestä. Tylsää. Tuo on niin jo nähty.

🦄

Anonyymi kirjoitti:

"Maailma ei kuitenkaan skannaa niitä tietoja kenenkään aivoista ja niiden perusteella määritä kenet se siihen eteesi lätkäisee."

Sinulla on kovin persoonaton ja loogis-empiirinen käsitys tietoisuuden ja materian yhteydestä. Tylsää. Tuo on niin jo nähty.

🦄

Lue lisää

Kyllä, toimin näissä asioissa faktojen pohjalta. Harrastan mielikuvituksen kehittämistä ihan tarpeeksi työni parissa, joten mun ei tarvitse kuvitella satuja reaalielämään.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä, toimin näissä asioissa faktojen pohjalta. Harrastan mielikuvituksen kehittämistä ihan tarpeeksi työni parissa, joten mun ei tarvitse kuvitella satuja reaalielämään.

Lue lisää

Saduissa on se hyvä puoli, että ne kannustavat haastamaan ennakko-oletuksia.

🦄

Anonyymi kirjoitti:

Saduissa on se hyvä puoli, että ne kannustavat haastamaan ennakko-oletuksia.

🦄

Tietysti. Sitä kannattaa aina harrastaa, vaikka harrastaisikin myös deittisovelluksia.

Anonyymi kirjoitti:

Tietysti. Sitä kannattaa aina harrastaa, vaikka harrastaisikin myös deittisovelluksia.

Vakavasti puhuen: tämänastinen lyhyt kokemukseni elämästä on ollut hyvin pitkälle juuri sellainen, että ikään kuin jokin itseni ulkopuolinen taho skannaisi toiveitani ja sitten toteuttaisi niitä yksi toisensa jälkeen. Todennäköisesti kyse on vain analyysi- ja intuitiotaitojen hydyntämisestä. Ei menetelmällä itse asiassa ole edes merkitystä, koska usein tuntuu siltä kuin eläisi keskellä todellista satua, jossa toiveita voi toteuttaa oman mielen mukaan. Ei se yleensä nopeasti tapahdu mutta tapahtuu kuitenkin.

Ihmissuhteissa, samoin kuin työasioissa ja millä tahansa elämänalueella tulee vastoinkäymisiä. Kun ne analysoi tarpeeksi tarkkaan ja sen jälkeen keskittää huomionsa siihen, mitä todella toivoo, on suhteellisen helppoa toteuttaa toiveensa. Ihmeellisintä on aina se, että yleensä toiveet toteutuvat vielä paremmassa muodossa kuin mitä oli uskaltanut toivoa. Joskus jokin sellainen asia, jota oli jossain vaiheessa pitänyt merkityksellisenä, vaipuu taka-alalle. Etualalle saattaa nousta jokin sellainen ominaisuus tai tapahtuma, jonka toteutumisen toive oli ollut niin syvällä sydämessä, ettei siitä ollut itsekään tietoinen. Mutta se toteutui, ja vieläpä paljon paremmassa muodossa kuin uskalsi toivoa.

Elämä on ihmisen paras satu. Mekanismeja ei onneksi edes tarvitse tietää, jotta tästä voi nauttia. Uskaltaisin silti väittää, että analysoinnilla on osansa kokemuksissani.

🦄

Anonyymi kirjoitti:

Vakavasti puhuen: tämänastinen lyhyt kokemukseni elämästä on ollut hyvin pitkälle juuri sellainen, että ikään kuin jokin itseni ulkopuolinen taho skannaisi toiveitani ja sitten toteuttaisi niitä yksi toisensa jälkeen. Todennäköisesti kyse on vain analyysi- ja intuitiotaitojen hydyntämisestä. Ei menetelmällä itse asiassa ole edes merkitystä, koska usein tuntuu siltä kuin eläisi keskellä todellista satua, jossa toiveita voi toteuttaa oman mielen mukaan. Ei se yleensä nopeasti tapahdu mutta tapahtuu kuitenkin.

Ihmissuhteissa, samoin kuin työasioissa ja millä tahansa elämänalueella tulee vastoinkäymisiä. Kun ne analysoi tarpeeksi tarkkaan ja sen jälkeen keskittää huomionsa siihen, mitä todella toivoo, on suhteellisen helppoa toteuttaa toiveensa. Ihmeellisintä on aina se, että yleensä toiveet toteutuvat vielä paremmassa muodossa kuin mitä oli uskaltanut toivoa. Joskus jokin sellainen asia, jota oli jossain vaiheessa pitänyt merkityksellisenä, vaipuu taka-alalle. Etualalle saattaa nousta jokin sellainen ominaisuus tai tapahtuma, jonka toteutumisen toive oli ollut niin syvällä sydämessä, ettei siitä ollut itsekään tietoinen. Mutta se toteutui, ja vieläpä paljon paremmassa muodossa kuin uskalsi toivoa.

Elämä on ihmisen paras satu. Mekanismeja ei onneksi edes tarvitse tietää, jotta tästä voi nauttia. Uskaltaisin silti väittää, että analysoinnilla on osansa kokemuksissani.

🦄

Lue lisää

Saahan sitä uskoa ihan mihin vaan. Kyllä noita uskontoja riittää muillakin.

Anonyymi kirjoitti:

Saahan sitä uskoa ihan mihin vaan. Kyllä noita uskontoja riittää muillakin.

Kirjoitin enemmän reaalimaailman kokemisesta ja tuntemuksistani siellä kuin uskomisesta mihinkään. Uskominen vaatii, että on jokin uskomus. Tätä tarkoitin, kun sanoin että mekanismiin ei tarvitse ottaa kantaa lainkaan.

🦄

Ajatuksesi on päällisin puolin järkevän kuuloinen, mutta en voi olla samaa mieltä ehdotuksestasi, kahdesta syystä:

Ensinnäkin reaalimaailman versio ihmisestä ei välttämättä ole sen todenmukaisempi kuin virtuaaliversiokaan. Mm. sosiologi Goffman vertaa persoonaa rooliin, eikä hän varmasti ole ainoa.

Toinen on keinotekoinen raja, jonka rakennat deittailuun liittymättömän virtuaalimaailman ja reaalimaailman deittailuun liittymättömien aktiviteettien välille. Niissä molemmissa suurin ongelma on sama, eli se, miten lähestyä romanttisessa tai seksuaalisessa kehyksessä henkilöä, joka on saapunut tilaan ilman tuota kehystä.

Heti kun tämä kehys luodaan valmiiksi, joko deittipalvelun muodossa tai reaalimaailman seuranhakupaikkana, ihmisen representaatio itsestään kallistuu siihen suuntaan, että kehys otetaan huomioon.

🦄

Anonyymi kirjoitti:

Vakavasti puhuen: tämänastinen lyhyt kokemukseni elämästä on ollut hyvin pitkälle juuri sellainen, että ikään kuin jokin itseni ulkopuolinen taho skannaisi toiveitani ja sitten toteuttaisi niitä yksi toisensa jälkeen. Todennäköisesti kyse on vain analyysi- ja intuitiotaitojen hydyntämisestä. Ei menetelmällä itse asiassa ole edes merkitystä, koska usein tuntuu siltä kuin eläisi keskellä todellista satua, jossa toiveita voi toteuttaa oman mielen mukaan. Ei se yleensä nopeasti tapahdu mutta tapahtuu kuitenkin.

Ihmissuhteissa, samoin kuin työasioissa ja millä tahansa elämänalueella tulee vastoinkäymisiä. Kun ne analysoi tarpeeksi tarkkaan ja sen jälkeen keskittää huomionsa siihen, mitä todella toivoo, on suhteellisen helppoa toteuttaa toiveensa. Ihmeellisintä on aina se, että yleensä toiveet toteutuvat vielä paremmassa muodossa kuin mitä oli uskaltanut toivoa. Joskus jokin sellainen asia, jota oli jossain vaiheessa pitänyt merkityksellisenä, vaipuu taka-alalle. Etualalle saattaa nousta jokin sellainen ominaisuus tai tapahtuma, jonka toteutumisen toive oli ollut niin syvällä sydämessä, ettei siitä ollut itsekään tietoinen. Mutta se toteutui, ja vieläpä paljon paremmassa muodossa kuin uskalsi toivoa.

Elämä on ihmisen paras satu. Mekanismeja ei onneksi edes tarvitse tietää, jotta tästä voi nauttia. Uskaltaisin silti väittää, että analysoinnilla on osansa kokemuksissani.

🦄

Lue lisää