Käsitteet ovat mielikuvien symboleja eli ne viittaavat aina johonkin sen käsitteen ulkopuoliseen asiaan joka voi olla joko fysikaalinen (esim. auto) tai ei-fysikaalinen kuten tunteet, ideat, ajatukset, matematiikka, geometria jne.
Tietoisuutta ei mitenkään voida kokonaisuudessaan palauttaa aivotoimintaan eli sähkökemiallisiin reaktioihin siitä huolimatta että tietotekniikkaa käytetään usein tietoisuuden vertauskuvana ja tietotekniikalla voidaan feikata tietoiselta näyttävää käyttäytymistä jossain määrin.
Tekoäly on tietyssä mielessä vain nopeutettua lineaarista loogista ajattelua joka toimii parhaiten hyvin kontrolloidussa ja säännönmukaisessa ympäristössä josta on pyritty poistamaan kaikki epäsäännöllisyys ja samalla myös kaikki luovuus ja uudet asiat.
Mitä tahansa aivoista löytyykin niin se ei ole koskaan tietoisuutta koska tietoisuus on aina subjekti eikä koskaan objekti. Tietoisuutta itseään ei pidä sotkea tietoisuuden sisältöihin.
Looginen käsitteellinen ajattelu on mekaanista ja lineaarista ja usein hidasta ja kömpelöä ja johtaa väistämättä harhaan jos yksikin päättelyn premissi on virheellinen tai puutteellinen tai premissien valikoima on liian suppea. Käsitteiden tarkka määrittely tietysti varmistaa loogisen prosessin pätevyyden mutta samalla se määrittely toimii premissinä ja rajoittavana tekijänä suhteessa sen ajattelun lopputulokseen.
Käsitteellisen ajattelun ilmeinen ongelma on myös se että samat käsitteet viittavat eri yksilöillä usein erilaisiin mielikuviin ja tuottavat erilaisia assosiaatioita ja vaikka jostain kielellis-käsitteellisestä väitteestä ollaankin näennäisesti yksimielisiä niin tarkemmin tutkittuna voi usein löytyä suuriakin erimielisyyksiä näennäisestä konsensuksesta huolimatta.
Epälineaarista ajattelua ovat arvailu, intuitio ja mielikuvien kautta visualisoiminen ilman ennakko-oletuksia ja käsitteitä ja se osuu varmemmin oikeaan jos ajattelun kohteeseen on perehdytty etukäteen tarpeeksi hyvin ja sitten jätetty varsinainen prosessointi piilotajunnan tehtäväksi. Sen takia monilla luovilla ongelmanratkaisijoilla parhaat ideat syntyvät usein unessa tai heti heräämisen jälkeen.
Tieteen metodilla kyetään tutkimaan vain käyttäytymistä (miten havainto-objektit käyttäytyvät eli funktiota) kun taas kaikki ontologia (mitä asiat ovat pohjimmiltaan ) ja perimmäiset syyt ("luonnonlait", "sattuma", "tahto") ovat metafyysisiä oletuksia ja uskomuksia. Intuitiivinen näkemys ontologisista asioista ja perimmäisistä syistä voi olla oikeamman suuntainen kuin loogisen päättelyn tuottama tulos koska looginen päättely käsitteillä on aina suljettu systeemi ja seuraa usein enemmistön kantaa joka voi olla täysin virheellinen koska on alunperin urauduttu virheellisiin oletuksiin ja uskomuksiin todellisuudesta ja ne väärät oletukset on sisäistetty ehdollistumisen kautta ja ympäristön paineessa (ryhmäajattelu).
Tiedettä väitetään usein historiattomaksi. Minusta se on suuri virhe koska nimenomaan tieteen historia paljastaa miten vähitellen ajauduttiin tietynlaisiin perusoletuksiin ja tulkintoihin todellisuudesta joista suurin osa on mielestäni virheellisiä vaikka voivat kuullostaa jopa järkeviltä jostain hyvin kapeasta näkökulmasta tarkasteltuna.
Käsitteistä, tietoisuudesta ja ajattelusta
44
890
Vastaukset
- Anonyymi
Tekoäly pystyy nykyään kuulemma uskomattomiin juttuihin !
En keksi keinoa millä tekoälyn voisi koskaan todistaa olevan tietoinen.
Tähän samaan ongelmaan törmäämme , jos törmäämme vieraaseen elämään maailmankaikkeudessa. Mistä tiedämme ovatko ne örkit tietoisia vai ei..- Anonyymi
Huuhaa varoitus !
Harmaat humanoidit, eli grey-humanoidit ovat ilmeisesti sieluttomia biologisia robotteja. Kummallista että silti heidän väitetään käyttävän telepatiaa. Keskustelussa he yrittävät ohjata ihmistä päätymään tiettyyn lopputulokseen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Huuhaa varoitus !
Harmaat humanoidit, eli grey-humanoidit ovat ilmeisesti sieluttomia biologisia robotteja. Kummallista että silti heidän väitetään käyttävän telepatiaa. Keskustelussa he yrittävät ohjata ihmistä päätymään tiettyyn lopputulokseen.Tässä YouTube videossa esitellään erilaisia humanoidi / Alien lajeja tai rotuja.
https://www.youtube.com/watch?v=c76EIUMFIAA&t=0s
- Anonyymi
Mitä tehdä kun aloitus on mielenkiintoinen, mutta epätarkka.
Belisario tyylistä päätellen liikkeellä.
Aloitus on aivan liian pitkä jotta sitä voisi kommentoida, kommentista
tulisi vielä pidempi pötkö.- Anonyymi
"Aloitus on aivan liian pitkä jotta sitä voisi kommentoida, kommentista
tulisi vielä pidempi pötkö."
Aloitukseni on liian lyhyt voidakseen olla tarkka. Tarkoitus oli ottaa huomioon mahdollisimman laaja-alaisesti mahdollisimman monta toisiinsa liittyvää aspektia koska niiden yksittäisten aspektien tasolla ja erillisinä käsiteltynä kokonaisuus ei olisi ymmärrettävissä. Sattumoisin en jaksa alkaa vänkäämään lillukanvarsitasolla joten viestin pituus ja moniaspektisuus on tavallaan harkittua sekin. Verbaalipingiksessä ajaudutaan helposti loputtomaan luuppiin.
Tarkkuus ja laaja-alaisuus ovat usein toisiaan poissulkevia ja minusta iso kuva pitää selvitellä ennen kuin kiinnitetään huomio yksityiskohtiin joissa saattaa esiintyä poikkeuksia joissakin tilanteissa.
Kieli ja käsitteet on aivan liian kömpelö väline filosofisessa keskustelussa. Kaukonäkeminen, intuitio eli suoraan näkeminen ja oivaltaminen paljon parempia mutta edellyttävät vuosien harjoittelua ja jonkinlaisen meditaatiotekniikan sisäistämistä. :D
Aivan turha käyttää nikkiä kun muutenkin tunnistaa helposti. Sormet kiittää kun ei tarvi kirjoitella turhia.... :D - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Aloitus on aivan liian pitkä jotta sitä voisi kommentoida, kommentista
tulisi vielä pidempi pötkö."
Aloitukseni on liian lyhyt voidakseen olla tarkka. Tarkoitus oli ottaa huomioon mahdollisimman laaja-alaisesti mahdollisimman monta toisiinsa liittyvää aspektia koska niiden yksittäisten aspektien tasolla ja erillisinä käsiteltynä kokonaisuus ei olisi ymmärrettävissä. Sattumoisin en jaksa alkaa vänkäämään lillukanvarsitasolla joten viestin pituus ja moniaspektisuus on tavallaan harkittua sekin. Verbaalipingiksessä ajaudutaan helposti loputtomaan luuppiin.
Tarkkuus ja laaja-alaisuus ovat usein toisiaan poissulkevia ja minusta iso kuva pitää selvitellä ennen kuin kiinnitetään huomio yksityiskohtiin joissa saattaa esiintyä poikkeuksia joissakin tilanteissa.
Kieli ja käsitteet on aivan liian kömpelö väline filosofisessa keskustelussa. Kaukonäkeminen, intuitio eli suoraan näkeminen ja oivaltaminen paljon parempia mutta edellyttävät vuosien harjoittelua ja jonkinlaisen meditaatiotekniikan sisäistämistä. :D
Aivan turha käyttää nikkiä kun muutenkin tunnistaa helposti. Sormet kiittää kun ei tarvi kirjoitella turhia.... :D"Kieli ja käsitteet on aivan liian kömpelö väline filosofisessa keskustelussa."
Annat aivan väärän kuvan käsitteistä, käyttämäsi assosiaatioajattelu
ei kuitenkaan siirrä totuusarvoja luotettavasti tai ei ollenkaan.
Kuitenkin käytät tai yrität käyttää käsitteitä kuvatessasi esim kaukonäköä,
kuitenkin menet lähelle tajunnanvirta kehitelmiä, jolloin informaatio alkaa
hävitä kehitelmistäsi, esimerkkinä voisi olla sinun ja proffan puuduttavat
keskustelut, missä puhuitte toistenne ohitse, näin sivustakatsojan mielestä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Kieli ja käsitteet on aivan liian kömpelö väline filosofisessa keskustelussa."
Annat aivan väärän kuvan käsitteistä, käyttämäsi assosiaatioajattelu
ei kuitenkaan siirrä totuusarvoja luotettavasti tai ei ollenkaan.
Kuitenkin käytät tai yrität käyttää käsitteitä kuvatessasi esim kaukonäköä,
kuitenkin menet lähelle tajunnanvirta kehitelmiä, jolloin informaatio alkaa
hävitä kehitelmistäsi, esimerkkinä voisi olla sinun ja proffan puuduttavat
keskustelut, missä puhuitte toistenne ohitse, näin sivustakatsojan mielestä."Annat aivan väärän kuvan käsitteistä, käyttämäsi assosiaatioajattelu
ei kuitenkaan siirrä totuusarvoja luotettavasti tai ei ollenkaan."
Totuusarvojen siirtäminen ei onnistu kuin vain saman viitekehyksen tai paradigman puitteissa. Vertauskuvat ja assosiaatiot toimivat sitten vähän paremmin kun keskustelijoiden maailmankuvat ovat liian erilaisia toisiinsa nähden. Käsitteet ovat aina paradigmaan ja viitekehykseen sidottuja ja ilman niitä voi käyttää vain analogisia vertauskuvia joissa väärinkäsitysten vaara on tietysti myös suuri koska kukin tulkitsee ne vähän eri tavoin.
"Kuitenkin käytät tai yrität käyttää käsitteitä kuvatessasi esim kaukonäköä,
kuitenkin menet lähelle tajunnanvirta kehitelmiä, jolloin informaatio alkaa
hävitä kehitelmistäsi, esimerkkinä voisi olla sinun ja proffan puuduttavat
keskustelut, missä puhuitte toistenne ohitse, näin sivustakatsojan mielestä."
Proffan ja minun viitekehykset ja omaksutut paradigmat ovat niin suurelta osin erilaisia että keskustelumme eivät ainakaan minusta olleet kovin hedelmällisiä vaan jumitettiin koko ajan perusoletusten ja tulkintojen tasolla.
Sama tilanne oli nimimerkki "Järkisyitä" kanssa vaikka hän ei onneksi tuottanut niin paljon tekstiä niin pitkinä putkina kuin proffa parhaimmillaan tai pahimmillaan.
Molempien herrojen maailmankuva on minusta melko tiukasti ja lopullisen tuntuisesti fiksattu kun taas itse olen koko ajan säätämässä omaa maailmankuvaani koska haluan perehtyä erilaisiin paradigmoihin ja poimia niistä ne parhaat osat jatkokehittelyä varten.
Proffa on nagualismi-touhustaan huolimatta aika tyypillinen fysikalisti, determinismin ja vahvan tekoälyn kannattaja ja se nagualismikin oli hänellä valjastettu pönkittämään sitä hänen tiukasti omaksumaansa maailmankuvaa jota ei ollut ilmeisesti varaa tuumaakaan muuttaa hänen mielestään koska hän oli hyvin tyytyväinen omaan näkemykseensä . Itse kyllä väitän ymmärtäneeni hänen kantansa paremmin kuin hän minun vaikka pidän hänen kantaansa virheellisenä.
Itselleni sellainen väittely tuntui alussa mielenkiintoiselta ja haasteelliselta mutta kun sama tilanne jatkuu vuosia yhteenmenoon ja aina samoista asioista vängätään alkutekijöiden tasolla niin siihenkin alkaa kyllästyä.
On vaikea olla vahvan tekoälyn kannattaja jos on perehtynyt tietotekniikkaan sillä tasolla mitä se oli alkuaikoina vielä 1980-luvulla jolloin koneissa oli pari kilotavua muistia ja näytön tarkkuus korkeintaan 320x200 pikseliä 16 värillä ja kone operoi 8 bitillä ja massamuistina hidas kasettiasema kun nykyään kotikoneissakin voi olla 32 gigatavua muistia, muutama teratavu massamuistia ja näytön tarkkuus riittää fotorealismiin.
Ei se bittien, nopeuden ja muun rekvisiitan lisääminen muuta tietotekniikan perusteita niin paljon että olisi mitään aihetta puhua todellisesta tekoälystä joka voisi olla myös jollain tavalla tietoinen. Määrällisestä muutoksesta ei seuraa ainakaan tässä tapauksessa riittävää laadullista muutosta.
Minusta ns. fysikaalinen maailma (aivot mukaanluettuna) on vain illuusiota, harhaa, simulaatiota, matrix, hologrammi varsinkin kun jos on myös perehtynyt siihen oman tietoisuutensa maailmaan eikä pelkästään suunnannut intentiotaan ja tarkkaavaisuuttaan vain "ulospäin" jolloin se oma minuus ja tietoisuus jää silloin helposti kaikkein vieraimmaksi asiaksi vaikka se onkin niin lähellä. Mieli projisoi itselleen sen fysikaalisen ulkomaailman. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Annat aivan väärän kuvan käsitteistä, käyttämäsi assosiaatioajattelu
ei kuitenkaan siirrä totuusarvoja luotettavasti tai ei ollenkaan."
Totuusarvojen siirtäminen ei onnistu kuin vain saman viitekehyksen tai paradigman puitteissa. Vertauskuvat ja assosiaatiot toimivat sitten vähän paremmin kun keskustelijoiden maailmankuvat ovat liian erilaisia toisiinsa nähden. Käsitteet ovat aina paradigmaan ja viitekehykseen sidottuja ja ilman niitä voi käyttää vain analogisia vertauskuvia joissa väärinkäsitysten vaara on tietysti myös suuri koska kukin tulkitsee ne vähän eri tavoin.
"Kuitenkin käytät tai yrität käyttää käsitteitä kuvatessasi esim kaukonäköä,
kuitenkin menet lähelle tajunnanvirta kehitelmiä, jolloin informaatio alkaa
hävitä kehitelmistäsi, esimerkkinä voisi olla sinun ja proffan puuduttavat
keskustelut, missä puhuitte toistenne ohitse, näin sivustakatsojan mielestä."
Proffan ja minun viitekehykset ja omaksutut paradigmat ovat niin suurelta osin erilaisia että keskustelumme eivät ainakaan minusta olleet kovin hedelmällisiä vaan jumitettiin koko ajan perusoletusten ja tulkintojen tasolla.
Sama tilanne oli nimimerkki "Järkisyitä" kanssa vaikka hän ei onneksi tuottanut niin paljon tekstiä niin pitkinä putkina kuin proffa parhaimmillaan tai pahimmillaan.
Molempien herrojen maailmankuva on minusta melko tiukasti ja lopullisen tuntuisesti fiksattu kun taas itse olen koko ajan säätämässä omaa maailmankuvaani koska haluan perehtyä erilaisiin paradigmoihin ja poimia niistä ne parhaat osat jatkokehittelyä varten.
Proffa on nagualismi-touhustaan huolimatta aika tyypillinen fysikalisti, determinismin ja vahvan tekoälyn kannattaja ja se nagualismikin oli hänellä valjastettu pönkittämään sitä hänen tiukasti omaksumaansa maailmankuvaa jota ei ollut ilmeisesti varaa tuumaakaan muuttaa hänen mielestään koska hän oli hyvin tyytyväinen omaan näkemykseensä . Itse kyllä väitän ymmärtäneeni hänen kantansa paremmin kuin hän minun vaikka pidän hänen kantaansa virheellisenä.
Itselleni sellainen väittely tuntui alussa mielenkiintoiselta ja haasteelliselta mutta kun sama tilanne jatkuu vuosia yhteenmenoon ja aina samoista asioista vängätään alkutekijöiden tasolla niin siihenkin alkaa kyllästyä.
On vaikea olla vahvan tekoälyn kannattaja jos on perehtynyt tietotekniikkaan sillä tasolla mitä se oli alkuaikoina vielä 1980-luvulla jolloin koneissa oli pari kilotavua muistia ja näytön tarkkuus korkeintaan 320x200 pikseliä 16 värillä ja kone operoi 8 bitillä ja massamuistina hidas kasettiasema kun nykyään kotikoneissakin voi olla 32 gigatavua muistia, muutama teratavu massamuistia ja näytön tarkkuus riittää fotorealismiin.
Ei se bittien, nopeuden ja muun rekvisiitan lisääminen muuta tietotekniikan perusteita niin paljon että olisi mitään aihetta puhua todellisesta tekoälystä joka voisi olla myös jollain tavalla tietoinen. Määrällisestä muutoksesta ei seuraa ainakaan tässä tapauksessa riittävää laadullista muutosta.
Minusta ns. fysikaalinen maailma (aivot mukaanluettuna) on vain illuusiota, harhaa, simulaatiota, matrix, hologrammi varsinkin kun jos on myös perehtynyt siihen oman tietoisuutensa maailmaan eikä pelkästään suunnannut intentiotaan ja tarkkaavaisuuttaan vain "ulospäin" jolloin se oma minuus ja tietoisuus jää silloin helposti kaikkein vieraimmaksi asiaksi vaikka se onkin niin lähellä. Mieli projisoi itselleen sen fysikaalisen ulkomaailman."Totuusarvojen siirtäminen ei onnistu kuin vain saman viitekehyksen tai paradigman puitteissa. Vertauskuvat ja assosiaatiot toimivat sitten vähän paremmin kun keskustelijoiden maailmankuvat ovat liian erilaisia toisiinsa nähden. Käsitteet ovat aina paradigmaan ja viitekehykseen sidottuja ja ilman niitä voi käyttää vain analogisia vertauskuvia joissa väärinkäsitysten vaara on tietysti myös suuri koska kukin tulkitsee ne vähän eri tavoin."
Paljolti näin, mutta tiedostettuna tämä ei ole mikään este ajattelulle.
Jokainen elää omassa käsitekuplassaan ja näkee todellisuuden sen kautta,
sen myötä tulee esittäneeksi epätosia ajatuksia todellisuudesta.
Todet ja epätodet ajatukset valuvat paradigman tai käsitekuplan läpi
kertoen todelisuudesta missä kupla esiintyy.
Tällöin on tärkeää tunnistaa toisen käsitteistö ja nähdä sen edut ja haitat.
Esimerkkinä käyköön esittämäsi Matrix-todellisuus, jossa "elämme."
Kun kyseinen elokuva ilmestyi, oli selvää että se oli vanhojen idealismi
ideoiden uudelleen lämmitys, komeita efektejä, jännityksellä odotin
olisiko argumentit kehittyneet yhtään kuluneiden vuosisatojen aikana.
Vanhat uni- ja harha-argumentit toistuivat edellen , joten ei siellä mitään
merkittävää, elokuva taantui samantien tehoste-elokuvaksi.
Kommentti ajattelustasi.
Olet mainninut piilotajunnan aikaisemmin, piilo- tai alitajunta on olennainen osa
ihmisen tiedonkäsittelyprosessia, piilotajunnassa sijaitseva käsitekoneisto
suorittaa valtaosan ihmisen tiedonkäsittelystä.
Päivätajunta, josta olemme tietoisia, on llian ahdas prosessointiin, sinne mahtuu
vain ajatus kerrallaan.
Piilotajunnassa on ideageneraattori, joka suoltaa raakoja ideoita työstettäväksi,
raakaideat ovat kypsymättömiä, virheitä sisältäviä ja valtaosa hylättäviä.
Assosiaatioajattelussa osa näistä raakaideoista pääsee päivätajuntaan
tajunnanvirtatekniikan myötä, aiheuttaen ilkeän virhevaikutelman tai
törkeän lipsahduksen tapaisen tunteen.
Tälläinen tapahtui Halla-aholle televisiokeskustelussa, Halla-aho suoltaessa
tajunnanvirtaansa siinä lipsahti kommentti, joka oli asiasta tietäville karmea
moka, Marin ja Ohisalo tunnistivat sen heti ja naureskelivat asialle, Halla-aho
tunnisti sen heti, jäi sitten punehtuneena hiljaiseksi.
Tai sitten eräiden vihreiden tokaisu, että sähkö tulee töpselistä, ei siihen
mitään atomivoimalaa tarvita.
Paradigma tai käsitekupla eivät ole lipsahduksen pitäviä, sieltä valuu
aineistoa muiden näkyville ja arvioitavaksi, ne paljastavat myös käsitteellisten
taustaoletusten olemassaolon.
Joten kommenttisi fysikaalisen todellisuuden harhaisuudesta on
itsessään harha.
Syöt harharuokaa, käyt harha-asioilla vessassa, harhakaupassa täytyy
käydä, harhakeskustelupalstoilla tulee väiteltyä harhaihmisten kanssa.
Kaikkein harhaisin harhatapahtuma osuu joskus kohdallesi, harhakuolemasi.
Siinä tapahtuu kaksi-tai kolminkertainen harhatapahtuma.
Itse asiassa olen samaa meiltä vahvasta tekoälystä kanssasi.
Voisiko vahvaa tekoälyä simuloida, entä emuloida?
Simulointi on kuitenkin eri asia kuin emulointi. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Totuusarvojen siirtäminen ei onnistu kuin vain saman viitekehyksen tai paradigman puitteissa. Vertauskuvat ja assosiaatiot toimivat sitten vähän paremmin kun keskustelijoiden maailmankuvat ovat liian erilaisia toisiinsa nähden. Käsitteet ovat aina paradigmaan ja viitekehykseen sidottuja ja ilman niitä voi käyttää vain analogisia vertauskuvia joissa väärinkäsitysten vaara on tietysti myös suuri koska kukin tulkitsee ne vähän eri tavoin."
Paljolti näin, mutta tiedostettuna tämä ei ole mikään este ajattelulle.
Jokainen elää omassa käsitekuplassaan ja näkee todellisuuden sen kautta,
sen myötä tulee esittäneeksi epätosia ajatuksia todellisuudesta.
Todet ja epätodet ajatukset valuvat paradigman tai käsitekuplan läpi
kertoen todelisuudesta missä kupla esiintyy.
Tällöin on tärkeää tunnistaa toisen käsitteistö ja nähdä sen edut ja haitat.
Esimerkkinä käyköön esittämäsi Matrix-todellisuus, jossa "elämme."
Kun kyseinen elokuva ilmestyi, oli selvää että se oli vanhojen idealismi
ideoiden uudelleen lämmitys, komeita efektejä, jännityksellä odotin
olisiko argumentit kehittyneet yhtään kuluneiden vuosisatojen aikana.
Vanhat uni- ja harha-argumentit toistuivat edellen , joten ei siellä mitään
merkittävää, elokuva taantui samantien tehoste-elokuvaksi.
Kommentti ajattelustasi.
Olet mainninut piilotajunnan aikaisemmin, piilo- tai alitajunta on olennainen osa
ihmisen tiedonkäsittelyprosessia, piilotajunnassa sijaitseva käsitekoneisto
suorittaa valtaosan ihmisen tiedonkäsittelystä.
Päivätajunta, josta olemme tietoisia, on llian ahdas prosessointiin, sinne mahtuu
vain ajatus kerrallaan.
Piilotajunnassa on ideageneraattori, joka suoltaa raakoja ideoita työstettäväksi,
raakaideat ovat kypsymättömiä, virheitä sisältäviä ja valtaosa hylättäviä.
Assosiaatioajattelussa osa näistä raakaideoista pääsee päivätajuntaan
tajunnanvirtatekniikan myötä, aiheuttaen ilkeän virhevaikutelman tai
törkeän lipsahduksen tapaisen tunteen.
Tälläinen tapahtui Halla-aholle televisiokeskustelussa, Halla-aho suoltaessa
tajunnanvirtaansa siinä lipsahti kommentti, joka oli asiasta tietäville karmea
moka, Marin ja Ohisalo tunnistivat sen heti ja naureskelivat asialle, Halla-aho
tunnisti sen heti, jäi sitten punehtuneena hiljaiseksi.
Tai sitten eräiden vihreiden tokaisu, että sähkö tulee töpselistä, ei siihen
mitään atomivoimalaa tarvita.
Paradigma tai käsitekupla eivät ole lipsahduksen pitäviä, sieltä valuu
aineistoa muiden näkyville ja arvioitavaksi, ne paljastavat myös käsitteellisten
taustaoletusten olemassaolon.
Joten kommenttisi fysikaalisen todellisuuden harhaisuudesta on
itsessään harha.
Syöt harharuokaa, käyt harha-asioilla vessassa, harhakaupassa täytyy
käydä, harhakeskustelupalstoilla tulee väiteltyä harhaihmisten kanssa.
Kaikkein harhaisin harhatapahtuma osuu joskus kohdallesi, harhakuolemasi.
Siinä tapahtuu kaksi-tai kolminkertainen harhatapahtuma.
Itse asiassa olen samaa meiltä vahvasta tekoälystä kanssasi.
Voisiko vahvaa tekoälyä simuloida, entä emuloida?
Simulointi on kuitenkin eri asia kuin emulointi.Matrix 4 tulee kohta elokuvateattereihin .Saa nähdä onko siinä uusia ideoita aiheeseen. Traileri näyttää ainakin todella kauniilta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Totuusarvojen siirtäminen ei onnistu kuin vain saman viitekehyksen tai paradigman puitteissa. Vertauskuvat ja assosiaatiot toimivat sitten vähän paremmin kun keskustelijoiden maailmankuvat ovat liian erilaisia toisiinsa nähden. Käsitteet ovat aina paradigmaan ja viitekehykseen sidottuja ja ilman niitä voi käyttää vain analogisia vertauskuvia joissa väärinkäsitysten vaara on tietysti myös suuri koska kukin tulkitsee ne vähän eri tavoin."
Paljolti näin, mutta tiedostettuna tämä ei ole mikään este ajattelulle.
Jokainen elää omassa käsitekuplassaan ja näkee todellisuuden sen kautta,
sen myötä tulee esittäneeksi epätosia ajatuksia todellisuudesta.
Todet ja epätodet ajatukset valuvat paradigman tai käsitekuplan läpi
kertoen todelisuudesta missä kupla esiintyy.
Tällöin on tärkeää tunnistaa toisen käsitteistö ja nähdä sen edut ja haitat.
Esimerkkinä käyköön esittämäsi Matrix-todellisuus, jossa "elämme."
Kun kyseinen elokuva ilmestyi, oli selvää että se oli vanhojen idealismi
ideoiden uudelleen lämmitys, komeita efektejä, jännityksellä odotin
olisiko argumentit kehittyneet yhtään kuluneiden vuosisatojen aikana.
Vanhat uni- ja harha-argumentit toistuivat edellen , joten ei siellä mitään
merkittävää, elokuva taantui samantien tehoste-elokuvaksi.
Kommentti ajattelustasi.
Olet mainninut piilotajunnan aikaisemmin, piilo- tai alitajunta on olennainen osa
ihmisen tiedonkäsittelyprosessia, piilotajunnassa sijaitseva käsitekoneisto
suorittaa valtaosan ihmisen tiedonkäsittelystä.
Päivätajunta, josta olemme tietoisia, on llian ahdas prosessointiin, sinne mahtuu
vain ajatus kerrallaan.
Piilotajunnassa on ideageneraattori, joka suoltaa raakoja ideoita työstettäväksi,
raakaideat ovat kypsymättömiä, virheitä sisältäviä ja valtaosa hylättäviä.
Assosiaatioajattelussa osa näistä raakaideoista pääsee päivätajuntaan
tajunnanvirtatekniikan myötä, aiheuttaen ilkeän virhevaikutelman tai
törkeän lipsahduksen tapaisen tunteen.
Tälläinen tapahtui Halla-aholle televisiokeskustelussa, Halla-aho suoltaessa
tajunnanvirtaansa siinä lipsahti kommentti, joka oli asiasta tietäville karmea
moka, Marin ja Ohisalo tunnistivat sen heti ja naureskelivat asialle, Halla-aho
tunnisti sen heti, jäi sitten punehtuneena hiljaiseksi.
Tai sitten eräiden vihreiden tokaisu, että sähkö tulee töpselistä, ei siihen
mitään atomivoimalaa tarvita.
Paradigma tai käsitekupla eivät ole lipsahduksen pitäviä, sieltä valuu
aineistoa muiden näkyville ja arvioitavaksi, ne paljastavat myös käsitteellisten
taustaoletusten olemassaolon.
Joten kommenttisi fysikaalisen todellisuuden harhaisuudesta on
itsessään harha.
Syöt harharuokaa, käyt harha-asioilla vessassa, harhakaupassa täytyy
käydä, harhakeskustelupalstoilla tulee väiteltyä harhaihmisten kanssa.
Kaikkein harhaisin harhatapahtuma osuu joskus kohdallesi, harhakuolemasi.
Siinä tapahtuu kaksi-tai kolminkertainen harhatapahtuma.
Itse asiassa olen samaa meiltä vahvasta tekoälystä kanssasi.
Voisiko vahvaa tekoälyä simuloida, entä emuloida?
Simulointi on kuitenkin eri asia kuin emulointi."Paljolti näin, mutta tiedostettuna tämä ei ole mikään este ajattelulle."
Ei ole välttämättä ajattelun este varsinkaan jos ei ajattele pelkästään käsitteiden avulla vaan käyttää käsitteitä vain sen ajattelun ilmaisuun.
"Jokainen elää omassa käsitekuplassaan ja näkee todellisuuden sen kautta,
sen myötä tulee esittäneeksi epätosia ajatuksia todellisuudesta."
Minä näen asioita hyvin usein välähdyksenomaisesti ja intuitiivisesti ja niiden ilmaiseminen lineaarisella käsitteellisellä kielellä on paljon hankalampi asia varsinkin kun melkein minkä tahansa kielellisen ilmaisun voi varsinkin niin halutessaan ymmärtää väärin tai/ja liian kirjaimellisesti.
Epätotuuteen ja totuuteen tuskin kannattaa ottaa edes kantaa koska suurin osa kaikesta ns. tiedosta on aina jonkinlaista faktan ja fiktion sekoitusta ja koko tiede tiiviisti toisiinsa nivoutuneiden enemmän tai vähemmän valistuneiden arvausten kokoelma ja ikäänkuin korttitalo joka romahtaa hyvin helposti jos muutama sen kokonaisuuden premisseistä ja havaintojen tulkinnoista osoittautuu vääräksi tai vääristyneeksi.
"Todet ja epätodet ajatukset valuvat paradigman tai käsitekuplan läpi
kertoen todelisuudesta missä kupla esiintyy."
Konsensustietoisuus tuottaa ja ylläpitää sitä kuplaa niin kauan kuin sitä kuplaa pystytään ylläpitämään koulutuksella, kasvatuksella, valtamedialla ja "tieteellä" jotka kaikki ovat kontrollin välineitä ja "aivopesua" jota ylläpidetään rutiinien ja tapojen kautta. Tietysti tekniikka ja sen toimivuus on eri asia.
"Esimerkkinä käyköön esittämäsi Matrix-todellisuus, jossa "elämme.""
Matrix elokuva on vertauskuvallinen ja siinä on paljon perää.
"Kun kyseinen elokuva ilmestyi, oli selvää että se oli vanhojen idealismi
ideoiden uudelleen lämmitys, komeita efektejä, jännityksellä odotin
olisiko argumentit kehittyneet yhtään kuluneiden vuosisatojen aikana."
Idealismi on paljon kehittyneempi ja ristiriidattomampi todellisuuden hahmotus kuin esim. reduktionistinen fysikalismi (tyyliin Enqvist, Krauss ja muu nykytieteen papisto).
Top 10 Materialist Fallacies
https://www.youtube.com/watch?v=2m7BxlWlvzc
"Vanhat uni- ja harha-argumentit toistuivat edellen , joten ei siellä mitään
merkittävää, elokuva taantui samantien tehoste-elokuvaksi."
En pidä Matrix-elokuvia kovin hyvinä elokuvina eivätkä ne oikein kestä useampaa katselukertaa. Muutenkin lähes kaikki Hollywood elokuvat ovat melkoista roskaa eli liikaa tehosteita & toimintaa ja liian vähän hyviä näyttelijöitä ja juonta.
"Piilotajunnassa on ideageneraattori, joka suoltaa raakoja ideoita työstettäväksi,
raakaideat ovat kypsymättömiä, virheitä sisältäviä ja valtaosa hylättäviä."
Riippuu aika paljon siitä aineistosta mitä on elämänsä aikana kokenut ja lukenut. Itse olen lukenut vain ja ainoastaan non-fiction kirjallisuutta n. 20 vuotiaasta lähtien.
Itsesensuuri voi olla liiankin tehokasta jolloin todella hyviäkin ideoita hylätään koska ne tuntuvat helposti liian keskeneräisiltä.Piilotajunnasta pulppuavaa ainesta pitää aina työstää paljon ja kauan eikä sitä voi verrata suoraan sellaisiin jo vakiintuneisiin ideoihin joilla on ennestään laaja kannatus.
"Assosiaatioajattelussa osa näistä raakaideoista pääsee päivätajuntaan
tajunnanvirtatekniikan myötä, aiheuttaen ilkeän virhevaikutelman tai
törkeän lipsahduksen tapaisen tunteen."
Itse kehittelen usein useampia rinnakkaisia skenaarioita enkä usko niihin yhteenkään sellaisenaan mutta pidän niitä silti mahdollisina. Idea voi tuntua virheeltä tai lipsahdukselta jos kokee että pitää sitoutua ja uskoa johonkin tiettyyn jo vallitsevaan "totuuteen" ja kaikki muu pitää karsia häiritsemästä sitä "oikeassa oloa"
"Tälläinen tapahtui Halla-aholle televisiokeskustelussa,-.."
En ole katsonut tv-ohjelmia & lukenut sanomalehtiä kohta kymmeneen vuoteen.
"Joten kommenttisi fysikaalisen todellisuuden harhaisuudesta on
itsessään harha."
Vain jos uskot sen fysikaalisen todellisuuden olevan se ainoa oikea todellisuus.
"Syöt harharuokaa, käyt harha-asioilla vessassa, ....."
En minä noin tulkitse ns. fysikaalista todellisuutta vaikka pidänkin tietoisuutta ensisijaisena suhteessa materiaan.
Sen sijaan tiedän ja uskon että intentiolla ja tahdolla voidaan vaikuttaa sen fysikaalisen todellisuuden todennäköisyysjakaumaan ja mitä koherentimpi se intentio ja mitä suuremmalla joukolla harjoitettua niin sitä selkeämmin näkyy sen intention seuraukset fysikaalisella tasolla vaikkakin aina viiveellä. Ideat ovat hyvin voimakkaita ja ilman ideoita ei olisi tekniikkaa eikä kulttuuria vaan eläisimme edelleen kuin apinat.
"Kaikkein harhaisin harhatapahtuma osuu joskus kohdallesi, harhakuolemasi.
Siinä tapahtuu kaksi-tai kolminkertainen harhatapahtuma."
Sen tiedät vasta kun itse koet sen. :D
"Voisiko vahvaa tekoälyä simuloida, entä emuloida?"
Tuskin koska sitä on mahdotonta kääntää algoritmiksi.
"Simulointi on kuitenkin eri asia kuin emulointi."
Ei kovin paljoa ole eroa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Paljolti näin, mutta tiedostettuna tämä ei ole mikään este ajattelulle."
Ei ole välttämättä ajattelun este varsinkaan jos ei ajattele pelkästään käsitteiden avulla vaan käyttää käsitteitä vain sen ajattelun ilmaisuun.
"Jokainen elää omassa käsitekuplassaan ja näkee todellisuuden sen kautta,
sen myötä tulee esittäneeksi epätosia ajatuksia todellisuudesta."
Minä näen asioita hyvin usein välähdyksenomaisesti ja intuitiivisesti ja niiden ilmaiseminen lineaarisella käsitteellisellä kielellä on paljon hankalampi asia varsinkin kun melkein minkä tahansa kielellisen ilmaisun voi varsinkin niin halutessaan ymmärtää väärin tai/ja liian kirjaimellisesti.
Epätotuuteen ja totuuteen tuskin kannattaa ottaa edes kantaa koska suurin osa kaikesta ns. tiedosta on aina jonkinlaista faktan ja fiktion sekoitusta ja koko tiede tiiviisti toisiinsa nivoutuneiden enemmän tai vähemmän valistuneiden arvausten kokoelma ja ikäänkuin korttitalo joka romahtaa hyvin helposti jos muutama sen kokonaisuuden premisseistä ja havaintojen tulkinnoista osoittautuu vääräksi tai vääristyneeksi.
"Todet ja epätodet ajatukset valuvat paradigman tai käsitekuplan läpi
kertoen todelisuudesta missä kupla esiintyy."
Konsensustietoisuus tuottaa ja ylläpitää sitä kuplaa niin kauan kuin sitä kuplaa pystytään ylläpitämään koulutuksella, kasvatuksella, valtamedialla ja "tieteellä" jotka kaikki ovat kontrollin välineitä ja "aivopesua" jota ylläpidetään rutiinien ja tapojen kautta. Tietysti tekniikka ja sen toimivuus on eri asia.
"Esimerkkinä käyköön esittämäsi Matrix-todellisuus, jossa "elämme.""
Matrix elokuva on vertauskuvallinen ja siinä on paljon perää.
"Kun kyseinen elokuva ilmestyi, oli selvää että se oli vanhojen idealismi
ideoiden uudelleen lämmitys, komeita efektejä, jännityksellä odotin
olisiko argumentit kehittyneet yhtään kuluneiden vuosisatojen aikana."
Idealismi on paljon kehittyneempi ja ristiriidattomampi todellisuuden hahmotus kuin esim. reduktionistinen fysikalismi (tyyliin Enqvist, Krauss ja muu nykytieteen papisto).
Top 10 Materialist Fallacies
https://www.youtube.com/watch?v=2m7BxlWlvzc
"Vanhat uni- ja harha-argumentit toistuivat edellen , joten ei siellä mitään
merkittävää, elokuva taantui samantien tehoste-elokuvaksi."
En pidä Matrix-elokuvia kovin hyvinä elokuvina eivätkä ne oikein kestä useampaa katselukertaa. Muutenkin lähes kaikki Hollywood elokuvat ovat melkoista roskaa eli liikaa tehosteita & toimintaa ja liian vähän hyviä näyttelijöitä ja juonta.
"Piilotajunnassa on ideageneraattori, joka suoltaa raakoja ideoita työstettäväksi,
raakaideat ovat kypsymättömiä, virheitä sisältäviä ja valtaosa hylättäviä."
Riippuu aika paljon siitä aineistosta mitä on elämänsä aikana kokenut ja lukenut. Itse olen lukenut vain ja ainoastaan non-fiction kirjallisuutta n. 20 vuotiaasta lähtien.
Itsesensuuri voi olla liiankin tehokasta jolloin todella hyviäkin ideoita hylätään koska ne tuntuvat helposti liian keskeneräisiltä.Piilotajunnasta pulppuavaa ainesta pitää aina työstää paljon ja kauan eikä sitä voi verrata suoraan sellaisiin jo vakiintuneisiin ideoihin joilla on ennestään laaja kannatus.
"Assosiaatioajattelussa osa näistä raakaideoista pääsee päivätajuntaan
tajunnanvirtatekniikan myötä, aiheuttaen ilkeän virhevaikutelman tai
törkeän lipsahduksen tapaisen tunteen."
Itse kehittelen usein useampia rinnakkaisia skenaarioita enkä usko niihin yhteenkään sellaisenaan mutta pidän niitä silti mahdollisina. Idea voi tuntua virheeltä tai lipsahdukselta jos kokee että pitää sitoutua ja uskoa johonkin tiettyyn jo vallitsevaan "totuuteen" ja kaikki muu pitää karsia häiritsemästä sitä "oikeassa oloa"
"Tälläinen tapahtui Halla-aholle televisiokeskustelussa,-.."
En ole katsonut tv-ohjelmia & lukenut sanomalehtiä kohta kymmeneen vuoteen.
"Joten kommenttisi fysikaalisen todellisuuden harhaisuudesta on
itsessään harha."
Vain jos uskot sen fysikaalisen todellisuuden olevan se ainoa oikea todellisuus.
"Syöt harharuokaa, käyt harha-asioilla vessassa, ....."
En minä noin tulkitse ns. fysikaalista todellisuutta vaikka pidänkin tietoisuutta ensisijaisena suhteessa materiaan.
Sen sijaan tiedän ja uskon että intentiolla ja tahdolla voidaan vaikuttaa sen fysikaalisen todellisuuden todennäköisyysjakaumaan ja mitä koherentimpi se intentio ja mitä suuremmalla joukolla harjoitettua niin sitä selkeämmin näkyy sen intention seuraukset fysikaalisella tasolla vaikkakin aina viiveellä. Ideat ovat hyvin voimakkaita ja ilman ideoita ei olisi tekniikkaa eikä kulttuuria vaan eläisimme edelleen kuin apinat.
"Kaikkein harhaisin harhatapahtuma osuu joskus kohdallesi, harhakuolemasi.
Siinä tapahtuu kaksi-tai kolminkertainen harhatapahtuma."
Sen tiedät vasta kun itse koet sen. :D
"Voisiko vahvaa tekoälyä simuloida, entä emuloida?"
Tuskin koska sitä on mahdotonta kääntää algoritmiksi.
"Simulointi on kuitenkin eri asia kuin emulointi."
Ei kovin paljoa ole eroa."Top 10 Materialist Fallacies
https://www.youtube.com/watch?v=2m7BxlWlvzc"
Uutta idealismin saralta.
Idealisteilla on pieni rakenteellinen ongelma, missä se merkitsevä tajunta on?
Jos ajatellaan suuruus järjestystä, niin solipsismi tulee ensin.
Vain yksi tajunta on olemassa, missä kaikki tapahtuu, sanokaamme vaikka minun.
Solipsismi on loogisesti kumoamaton, siinä ei ole ristiriitoja, tosin se on
epäuskottavin kaikista idealistisista tajuntateorioista.
Koska ihmisen tajuntaa ei kannata pitää "kantavana" tajuntana, kehiteltiin
ihmisen ylittävä tajunta, niitä kokeiltiin jonkinlaisen pahuuden
tajuntoina tai jumalan tajuntana, joka oli tyydyttävä uskontojen vaikutuksen
aikoina, filosofit rohkenivat kokeilla tälläistä objektiivisen idealismin muotoa.
Ihmiskunnan yhteinen tajunta ei ole saavuttanut mitään erikoista suosiota,
en tarkoita kulttuurien yhteistyötä, vaan selvempää tajunnallista ilmiötä.
Jumala perusteinen idealismi oli jotenkin elossa niin kauan kun jumalaan
uskottiin, jumalan roolin huvetessa tuo idealismin tyyppi häipyi pois.
Nyt jumalan tilalle on tullut pahat vieraat kulttuurit, kuten Matrix tai
hologrammi versiot.
Yllä oleva youtube mainos on uutta analyyttistä idealismia, täsmällisyyteen,
logiikkaan perustuva uusi versio.
Minne analyyttisen idealismin tajunta sijoittuu?
Koska jo suoritus kykyiset kulttuurit on käytetty, on otettu iso harppaus
eteenpäin, nyt ollaan kosmisessa tajunnassa, kaikki mitä tapahtuu on
esiintymä kosmisessa tajunnassa, ehkä Hitler oli kosmisen tajunnan
tarkoituksellinen tuote.
Koska materialismi ei pysty helposti selittämään tajuntaa, edes yhden
ihmisen, postuloidaan kosminen tajunta jonne se ihmisen tajuntakin
uppoaa.
Belisario näyttää olevan jonkinlainen idealisti, kommenteissaan horjuva,
joten en uskalla arvioida sitä tarkemmin, tieteenvastainen ja uskoo todellisuuden
olevan harhaa, illuusiota, uskoo kauppojen objektiiviseen olemassaoloon.
Jos koko idealismin historian aikana sillä on ollut heikkous tai heikkouksia,
missä määrin ne ovat siirtyneet analyyttiseen idealismiin saakka?
Se onkin hyvä analyyttinen harjoitus.
Joka tapauksessa "kantavan" tajunnan siirtely tuolla tavoin kuin ollaan
tehty, ei vaikuta kovin hyvältä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Top 10 Materialist Fallacies
https://www.youtube.com/watch?v=2m7BxlWlvzc"
Uutta idealismin saralta.
Idealisteilla on pieni rakenteellinen ongelma, missä se merkitsevä tajunta on?
Jos ajatellaan suuruus järjestystä, niin solipsismi tulee ensin.
Vain yksi tajunta on olemassa, missä kaikki tapahtuu, sanokaamme vaikka minun.
Solipsismi on loogisesti kumoamaton, siinä ei ole ristiriitoja, tosin se on
epäuskottavin kaikista idealistisista tajuntateorioista.
Koska ihmisen tajuntaa ei kannata pitää "kantavana" tajuntana, kehiteltiin
ihmisen ylittävä tajunta, niitä kokeiltiin jonkinlaisen pahuuden
tajuntoina tai jumalan tajuntana, joka oli tyydyttävä uskontojen vaikutuksen
aikoina, filosofit rohkenivat kokeilla tälläistä objektiivisen idealismin muotoa.
Ihmiskunnan yhteinen tajunta ei ole saavuttanut mitään erikoista suosiota,
en tarkoita kulttuurien yhteistyötä, vaan selvempää tajunnallista ilmiötä.
Jumala perusteinen idealismi oli jotenkin elossa niin kauan kun jumalaan
uskottiin, jumalan roolin huvetessa tuo idealismin tyyppi häipyi pois.
Nyt jumalan tilalle on tullut pahat vieraat kulttuurit, kuten Matrix tai
hologrammi versiot.
Yllä oleva youtube mainos on uutta analyyttistä idealismia, täsmällisyyteen,
logiikkaan perustuva uusi versio.
Minne analyyttisen idealismin tajunta sijoittuu?
Koska jo suoritus kykyiset kulttuurit on käytetty, on otettu iso harppaus
eteenpäin, nyt ollaan kosmisessa tajunnassa, kaikki mitä tapahtuu on
esiintymä kosmisessa tajunnassa, ehkä Hitler oli kosmisen tajunnan
tarkoituksellinen tuote.
Koska materialismi ei pysty helposti selittämään tajuntaa, edes yhden
ihmisen, postuloidaan kosminen tajunta jonne se ihmisen tajuntakin
uppoaa.
Belisario näyttää olevan jonkinlainen idealisti, kommenteissaan horjuva,
joten en uskalla arvioida sitä tarkemmin, tieteenvastainen ja uskoo todellisuuden
olevan harhaa, illuusiota, uskoo kauppojen objektiiviseen olemassaoloon.
Jos koko idealismin historian aikana sillä on ollut heikkous tai heikkouksia,
missä määrin ne ovat siirtyneet analyyttiseen idealismiin saakka?
Se onkin hyvä analyyttinen harjoitus.
Joka tapauksessa "kantavan" tajunnan siirtely tuolla tavoin kuin ollaan
tehty, ei vaikuta kovin hyvältä."Idealisteilla on pieni rakenteellinen ongelma, missä se merkitsevä tajunta on?"
Se on ei missään ja kaikkialla eli fysiikan kielellä nonlokaali.
"Jos ajatellaan suuruus järjestystä, niin solipsismi tulee ensin.
Vain yksi tajunta on olemassa, missä kaikki tapahtuu, sanokaamme vaikka minun."
Koko olevaisen tasolla solipsismi tavallaan pitää paikkansa mutta silloin ei ole edes mitään koettavissa olevaa eikä havaittavissa olevaa eli tavallaan rikkoutumaton symmetria jossa kaikki on tasapainossa eikä mitään tapahdu eli tavallaan tila ennen maailmankaikkeuden ilmaantumista.
Sinun, minun ja kaikkien muidenkin tajunnat ovat sen saman kokonaistajunnan dissosiaatioita ja ne dissosiaatiot luovat vuorovaikuttaessaan toisilleen sellaisen ympäristön jota voi kokea ja havaita ja joka tuntuu fysikaaliselta eli ei-itseltä tai itsen ulkopuoliselta. Tavallaan siis idealistinen versio Big Bangistä jossa ei oleteta suurta painetta ja kuumuutta (koska lämpöä ei ole ilman hiukkasten liikettä eikä alkupaukun aikana teorian mukaan ollut hiukkasia).
Tällä on yhtä vähän konkreettista merkitystä kuin alkuräjähdyksen pohtimisella koska sellaisen rakentavaan spekulointiin tuskin koskaan tulee olemaan riittäviä edellytyksiä vaikka puhtaasti älyllisellä tasolla aika mielenkiintoista.
Big Bang on sekulaaria uskontoa jolla on Paavinkin hyväksyntä:D
"Solipsismi on loogisesti kumoamaton, siinä ei ole ristiriitoja, tosin se on
epäuskottavin kaikista idealistisista tajuntateorioista."
Solipsismi pätee vain ennen dissosiaatioprosessin alkua.
"Koska ihmisen tajuntaa ei kannata pitää "kantavana" tajuntana, kehiteltiin
ihmisen ylittävä tajunta, niitä kokeiltiin jonkinlaisen pahuuden
tajuntoina tai jumalan tajuntana, joka oli tyydyttävä uskontojen vaikutuksen
aikoina, filosofit rohkenivat kokeilla tälläistä objektiivisen idealismin muotoa."
Kollektiivinen tajunta tuottaa aineellisena koettavissa olevan todellisuuden ja se aineellisuus on ei-itseä vaikka tavallaan ja osaltaan onkin seurausta itsen valinnoista. Tuskin Kastrup kuitenkaan allekirjoittaa tulkintaasi muilta osin:D
"Ihmiskunnan yhteinen tajunta ei ole saavuttanut mitään erikoista suosiota,
en tarkoita kulttuurien yhteistyötä, vaan selvempää tajunnallista ilmiötä."
Niin koska dissosioituneet tahdot eivät vaikuta samaan suuntaan edes saman yksilön puitteissa eli yksilöiltäkin puuttuu yhtenäinen minuus ja seuraus on valtava määrä sisäisiä ristiriitoja jotka aiheuttavat ongelmia vain jos sattuvat putkahtamaan ulos omasta siististä lokerostaan sotkemaan muiden samassa kehossa asustavan pseudominuuden lokeroita.
Pseudominuus on robottitason ego joka vaihtaa jatkuvasti suuntaa sen mukaan mistä "tuuli" kulloinkin puhaltaa ja kestää hyvin ristiriitoja koska ei kykene tiedostamaan niitä yhtenäisenä todellisena minuutena.
"Jumala perusteinen idealismi oli jotenkin elossa niin kauan kun jumalaan
uskottiin, jumalan roolin huvetessa tuo idealismin tyyppi häipyi pois."
Ei ole persoonallisia jumalia - on vain vallalle persoja vahvoja tahtoja jotka haluavat alistaa muita. Kreikan ja Rooman jumaltarusto, Vanha Testamentti ja Amerikan intiaanikulttuurien uskonnot ovat täynnä ainoaksi jumalaksi julistautuneita yksilöitä jotka vaativat palvontaa ja hyväksikäyttävät niitä jotka ovat alistaneet oman jumaluutensa alaisuuteen ja koska heillä oli ylivertainen tekniikka verrattuna alkuasukkaisiin niin he pysyivät vallassa (ns. alienit joilla on vieläkin paljon valtaa mutta ei niin näkyvästi kuin yli 2000 v sitten ja he kontrolloivat nykyistä "eliittiä" vähän samaan tyyliin kuin They Live elokuvassa (1988))
"Nyt jumalan tilalle on tullut pahat vieraat kulttuurit, kuten Matrix tai
hologrammi versiot."
Hauska teoria. Minusta jumalan tilalla ovat nyt kvarkit ja geenit joita pyritään palvomaan kaikin keinoin vaikka nykyisen tieteen maailmankuva on selkeästi hölmöin ja alkeellisin viritelmä tähän mennessä.
"Yllä oleva youtube mainos on uutta analyyttistä idealismia, täsmällisyyteen,
logiikkaan perustuva uusi versio."
Entä sitten? Kannattaa tutustua laajemmin Kastrupin tuotantoon. Itse tutustuin hänen kirjoihinsa jo vuosia sitten ja vaikka en olekaan samaa mieltä kaikista asioista hänen kanssaan niin ehdottomasti paras ja selkein mallinnus tietoisuudesta se hänen mallinsa kuitenkin on.
"Minne analyyttisen idealismin tajunta sijoittuu?"
Kvanttifysiikan aikakaudella kannattaisi jo vihdoin omaksua se epälokaalisuuden idea.
jatkuu... - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Idealisteilla on pieni rakenteellinen ongelma, missä se merkitsevä tajunta on?"
Se on ei missään ja kaikkialla eli fysiikan kielellä nonlokaali.
"Jos ajatellaan suuruus järjestystä, niin solipsismi tulee ensin.
Vain yksi tajunta on olemassa, missä kaikki tapahtuu, sanokaamme vaikka minun."
Koko olevaisen tasolla solipsismi tavallaan pitää paikkansa mutta silloin ei ole edes mitään koettavissa olevaa eikä havaittavissa olevaa eli tavallaan rikkoutumaton symmetria jossa kaikki on tasapainossa eikä mitään tapahdu eli tavallaan tila ennen maailmankaikkeuden ilmaantumista.
Sinun, minun ja kaikkien muidenkin tajunnat ovat sen saman kokonaistajunnan dissosiaatioita ja ne dissosiaatiot luovat vuorovaikuttaessaan toisilleen sellaisen ympäristön jota voi kokea ja havaita ja joka tuntuu fysikaaliselta eli ei-itseltä tai itsen ulkopuoliselta. Tavallaan siis idealistinen versio Big Bangistä jossa ei oleteta suurta painetta ja kuumuutta (koska lämpöä ei ole ilman hiukkasten liikettä eikä alkupaukun aikana teorian mukaan ollut hiukkasia).
Tällä on yhtä vähän konkreettista merkitystä kuin alkuräjähdyksen pohtimisella koska sellaisen rakentavaan spekulointiin tuskin koskaan tulee olemaan riittäviä edellytyksiä vaikka puhtaasti älyllisellä tasolla aika mielenkiintoista.
Big Bang on sekulaaria uskontoa jolla on Paavinkin hyväksyntä:D
"Solipsismi on loogisesti kumoamaton, siinä ei ole ristiriitoja, tosin se on
epäuskottavin kaikista idealistisista tajuntateorioista."
Solipsismi pätee vain ennen dissosiaatioprosessin alkua.
"Koska ihmisen tajuntaa ei kannata pitää "kantavana" tajuntana, kehiteltiin
ihmisen ylittävä tajunta, niitä kokeiltiin jonkinlaisen pahuuden
tajuntoina tai jumalan tajuntana, joka oli tyydyttävä uskontojen vaikutuksen
aikoina, filosofit rohkenivat kokeilla tälläistä objektiivisen idealismin muotoa."
Kollektiivinen tajunta tuottaa aineellisena koettavissa olevan todellisuuden ja se aineellisuus on ei-itseä vaikka tavallaan ja osaltaan onkin seurausta itsen valinnoista. Tuskin Kastrup kuitenkaan allekirjoittaa tulkintaasi muilta osin:D
"Ihmiskunnan yhteinen tajunta ei ole saavuttanut mitään erikoista suosiota,
en tarkoita kulttuurien yhteistyötä, vaan selvempää tajunnallista ilmiötä."
Niin koska dissosioituneet tahdot eivät vaikuta samaan suuntaan edes saman yksilön puitteissa eli yksilöiltäkin puuttuu yhtenäinen minuus ja seuraus on valtava määrä sisäisiä ristiriitoja jotka aiheuttavat ongelmia vain jos sattuvat putkahtamaan ulos omasta siististä lokerostaan sotkemaan muiden samassa kehossa asustavan pseudominuuden lokeroita.
Pseudominuus on robottitason ego joka vaihtaa jatkuvasti suuntaa sen mukaan mistä "tuuli" kulloinkin puhaltaa ja kestää hyvin ristiriitoja koska ei kykene tiedostamaan niitä yhtenäisenä todellisena minuutena.
"Jumala perusteinen idealismi oli jotenkin elossa niin kauan kun jumalaan
uskottiin, jumalan roolin huvetessa tuo idealismin tyyppi häipyi pois."
Ei ole persoonallisia jumalia - on vain vallalle persoja vahvoja tahtoja jotka haluavat alistaa muita. Kreikan ja Rooman jumaltarusto, Vanha Testamentti ja Amerikan intiaanikulttuurien uskonnot ovat täynnä ainoaksi jumalaksi julistautuneita yksilöitä jotka vaativat palvontaa ja hyväksikäyttävät niitä jotka ovat alistaneet oman jumaluutensa alaisuuteen ja koska heillä oli ylivertainen tekniikka verrattuna alkuasukkaisiin niin he pysyivät vallassa (ns. alienit joilla on vieläkin paljon valtaa mutta ei niin näkyvästi kuin yli 2000 v sitten ja he kontrolloivat nykyistä "eliittiä" vähän samaan tyyliin kuin They Live elokuvassa (1988))
"Nyt jumalan tilalle on tullut pahat vieraat kulttuurit, kuten Matrix tai
hologrammi versiot."
Hauska teoria. Minusta jumalan tilalla ovat nyt kvarkit ja geenit joita pyritään palvomaan kaikin keinoin vaikka nykyisen tieteen maailmankuva on selkeästi hölmöin ja alkeellisin viritelmä tähän mennessä.
"Yllä oleva youtube mainos on uutta analyyttistä idealismia, täsmällisyyteen,
logiikkaan perustuva uusi versio."
Entä sitten? Kannattaa tutustua laajemmin Kastrupin tuotantoon. Itse tutustuin hänen kirjoihinsa jo vuosia sitten ja vaikka en olekaan samaa mieltä kaikista asioista hänen kanssaan niin ehdottomasti paras ja selkein mallinnus tietoisuudesta se hänen mallinsa kuitenkin on.
"Minne analyyttisen idealismin tajunta sijoittuu?"
Kvanttifysiikan aikakaudella kannattaisi jo vihdoin omaksua se epälokaalisuuden idea.
jatkuu...jatkoa:
"Koska jo suoritus kykyiset kulttuurit on käytetty, on otettu iso harppaus
eteenpäin, nyt ollaan kosmisessa tajunnassa, kaikki mitä tapahtuu on
esiintymä kosmisessa tajunnassa, ehkä Hitler oli kosmisen tajunnan
tarkoituksellinen tuote."
Jonkinlaista kosmista tajuntaa on ehkä aurinkojen ja galaksien hyperdimensionaalisella tasolla mutta yksilötasolla sellaista voidaan yrittää lähestyä vähitellen suuntaamalla se tarkkaavaisuus ensisijaisesti ulkoisen aineellisena koetun todellisuuden sijasta "sisäänpäin" ja vähitellen tiedostaa ja muuntaa se aines mitä persoonalliseen alitajuntaan on kertynyt elämän aikana ja sitä kautta voi syntyä yhtenäinen ja aito yksilöllisyys jolla voi olla realistisia mahdollisuuksia jonkinlaisen vapaaseen intentioon harmoonisessa mielessä suhteessa muiden intentioon.
Mikään tajunta ei ole koskaan täydellinen eikä valmis koska kyseessä ei ole suljettu systeemi vaan avoin ja tietoisuuksien tasolla itseorganisoituva.
Hitleristä on muuten aika mielenkiintoinen kaukonäköprojekti:
Adolf Hitler: A Remote-Viewing Psychological Profile of a Mass Murderer
https://www.youtube.com/watch?v=yXjwovIquGA&t=1s
Hitler ja Stalin olivat aika samantapaisia persoonia kuin antiikin jumalat ja Vanhan testamentin Jahve.
"Koska materialismi ei pysty helposti selittämään tajuntaa, edes yhden
ihmisen, postuloidaan kosminen tajunta jonne se ihmisen tajuntakin
uppoaa."
Materialismi ei pysty selittämään mitään. Kvarkit ovat puhdasta sekoilua ja matemaattista fiktiota kuten suurin osa nykyfysiikasta.
Idealismi puree paremmin ns. paranormaalien ilmiöiden ja varsinkin kaukonäkemisen tapauksessa jossa intentio on täysin vapaa havainnoimaan mitä tahansa missä tahansa ja koska tahansa ja vuorovaikuttamaan siellä ja silloin joka tarkoittaa sitä että eika ja paikka eivät ole lineaarisia vaan koko ajan läsnä ja muokattavissa.
Nykyinen käsitys materiasta on pelkkä matemaattinen abstraktio vailla konkretiaa eli hyvin lähellä idealismia koska matematiikka ei ole materiaa eikä edes koettavissa.
"Belisario näyttää olevan jonkinlainen idealisti, kommenteissaan horjuva,
joten en uskalla arvioida sitä tarkemmin, tieteenvastainen ja uskoo todellisuuden
olevan harhaa, illuusiota, uskoo kauppojen objektiiviseen olemassaoloon."
Se horjuminen on näennäistä. Yritän vain keskustelukumppaneiden kanssa löytää sellaisen "väylän" joka olisi helpommin materialismiin hurahtaneelle omaksuttavissa vaikka se esitys ei olisikaan täysin eksakti ja paikkansapitävä mutta silti voi palvella tarkoitustaan.
Pienet askeleet pienille jaloille. Ei kannata yrittää juosta ennen kuin on oppinut konttaamaan kunnolla:D
"Jos koko idealismin historian aikana sillä on ollut heikkous tai heikkouksia,
missä määrin ne ovat siirtyneet analyyttiseen idealismiin saakka?"
Fysikalismissa on aina ollut heikkouksia ja puutteita ja kaikki ismit ovat puutteellisia osatotuuksia mutta käsitteiden tasolla täytyy kulkea lineaarisesti ja hitaasti edistyen.
"Se onkin hyvä analyyttinen harjoitus.
Joka tapauksessa "kantavan" tajunnan siirtely tuolla tavoin kuin ollaan
tehty, ei vaikuta kovin hyvältä."
Niin koska tietoisuuskeskeinen kanta ei miellytä koska se tuota materiaalista hyötyä ja nautintoa varsinkaan egotasolla riittävässä määrin. Et usko tietoisuuskeskeisyyteen koska et halua uskoa siihen ymmärrettävistä syistä koska se merkitsisi nykyisen pseudominuutesi romahtamista ja palaamista pohjalle aloittamaan kaikki kokonaan alusta minkä joudut joka tapauksessa tekemään seuraavassa psyykkisten energioiden kierrätyksessä eli jälleensyntymässä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Idealisteilla on pieni rakenteellinen ongelma, missä se merkitsevä tajunta on?"
Se on ei missään ja kaikkialla eli fysiikan kielellä nonlokaali.
"Jos ajatellaan suuruus järjestystä, niin solipsismi tulee ensin.
Vain yksi tajunta on olemassa, missä kaikki tapahtuu, sanokaamme vaikka minun."
Koko olevaisen tasolla solipsismi tavallaan pitää paikkansa mutta silloin ei ole edes mitään koettavissa olevaa eikä havaittavissa olevaa eli tavallaan rikkoutumaton symmetria jossa kaikki on tasapainossa eikä mitään tapahdu eli tavallaan tila ennen maailmankaikkeuden ilmaantumista.
Sinun, minun ja kaikkien muidenkin tajunnat ovat sen saman kokonaistajunnan dissosiaatioita ja ne dissosiaatiot luovat vuorovaikuttaessaan toisilleen sellaisen ympäristön jota voi kokea ja havaita ja joka tuntuu fysikaaliselta eli ei-itseltä tai itsen ulkopuoliselta. Tavallaan siis idealistinen versio Big Bangistä jossa ei oleteta suurta painetta ja kuumuutta (koska lämpöä ei ole ilman hiukkasten liikettä eikä alkupaukun aikana teorian mukaan ollut hiukkasia).
Tällä on yhtä vähän konkreettista merkitystä kuin alkuräjähdyksen pohtimisella koska sellaisen rakentavaan spekulointiin tuskin koskaan tulee olemaan riittäviä edellytyksiä vaikka puhtaasti älyllisellä tasolla aika mielenkiintoista.
Big Bang on sekulaaria uskontoa jolla on Paavinkin hyväksyntä:D
"Solipsismi on loogisesti kumoamaton, siinä ei ole ristiriitoja, tosin se on
epäuskottavin kaikista idealistisista tajuntateorioista."
Solipsismi pätee vain ennen dissosiaatioprosessin alkua.
"Koska ihmisen tajuntaa ei kannata pitää "kantavana" tajuntana, kehiteltiin
ihmisen ylittävä tajunta, niitä kokeiltiin jonkinlaisen pahuuden
tajuntoina tai jumalan tajuntana, joka oli tyydyttävä uskontojen vaikutuksen
aikoina, filosofit rohkenivat kokeilla tälläistä objektiivisen idealismin muotoa."
Kollektiivinen tajunta tuottaa aineellisena koettavissa olevan todellisuuden ja se aineellisuus on ei-itseä vaikka tavallaan ja osaltaan onkin seurausta itsen valinnoista. Tuskin Kastrup kuitenkaan allekirjoittaa tulkintaasi muilta osin:D
"Ihmiskunnan yhteinen tajunta ei ole saavuttanut mitään erikoista suosiota,
en tarkoita kulttuurien yhteistyötä, vaan selvempää tajunnallista ilmiötä."
Niin koska dissosioituneet tahdot eivät vaikuta samaan suuntaan edes saman yksilön puitteissa eli yksilöiltäkin puuttuu yhtenäinen minuus ja seuraus on valtava määrä sisäisiä ristiriitoja jotka aiheuttavat ongelmia vain jos sattuvat putkahtamaan ulos omasta siististä lokerostaan sotkemaan muiden samassa kehossa asustavan pseudominuuden lokeroita.
Pseudominuus on robottitason ego joka vaihtaa jatkuvasti suuntaa sen mukaan mistä "tuuli" kulloinkin puhaltaa ja kestää hyvin ristiriitoja koska ei kykene tiedostamaan niitä yhtenäisenä todellisena minuutena.
"Jumala perusteinen idealismi oli jotenkin elossa niin kauan kun jumalaan
uskottiin, jumalan roolin huvetessa tuo idealismin tyyppi häipyi pois."
Ei ole persoonallisia jumalia - on vain vallalle persoja vahvoja tahtoja jotka haluavat alistaa muita. Kreikan ja Rooman jumaltarusto, Vanha Testamentti ja Amerikan intiaanikulttuurien uskonnot ovat täynnä ainoaksi jumalaksi julistautuneita yksilöitä jotka vaativat palvontaa ja hyväksikäyttävät niitä jotka ovat alistaneet oman jumaluutensa alaisuuteen ja koska heillä oli ylivertainen tekniikka verrattuna alkuasukkaisiin niin he pysyivät vallassa (ns. alienit joilla on vieläkin paljon valtaa mutta ei niin näkyvästi kuin yli 2000 v sitten ja he kontrolloivat nykyistä "eliittiä" vähän samaan tyyliin kuin They Live elokuvassa (1988))
"Nyt jumalan tilalle on tullut pahat vieraat kulttuurit, kuten Matrix tai
hologrammi versiot."
Hauska teoria. Minusta jumalan tilalla ovat nyt kvarkit ja geenit joita pyritään palvomaan kaikin keinoin vaikka nykyisen tieteen maailmankuva on selkeästi hölmöin ja alkeellisin viritelmä tähän mennessä.
"Yllä oleva youtube mainos on uutta analyyttistä idealismia, täsmällisyyteen,
logiikkaan perustuva uusi versio."
Entä sitten? Kannattaa tutustua laajemmin Kastrupin tuotantoon. Itse tutustuin hänen kirjoihinsa jo vuosia sitten ja vaikka en olekaan samaa mieltä kaikista asioista hänen kanssaan niin ehdottomasti paras ja selkein mallinnus tietoisuudesta se hänen mallinsa kuitenkin on.
"Minne analyyttisen idealismin tajunta sijoittuu?"
Kvanttifysiikan aikakaudella kannattaisi jo vihdoin omaksua se epälokaalisuuden idea.
jatkuu..."Sinun, minun ja kaikkien muidenkin tajunnat ovat sen saman kokonaistajunnan dissosiaatioita ja ne dissosiaatiot luovat vuorovaikuttaessaan toisilleen sellaisen ympäristön jota voi kokea ja havaita...."
Semanttista sekoilua, mutta viittaus dissosiaatioon on lähes loukkaavaa
dissosiaatiopotilaita kohtaan.
Kyse on pahimillaan lähes toimintakyvyttömäksi tekevästä häiriöstä.
Sitten toisaalla puhutaan "altereista", jotka kuuluvat dissosiaatiohäiröön.
Asia vain vahvistuu tuollaisella termien käytöllä.
- Anonyymi
"Tietoisuutta ei mitenkään voida kokonaisuudessaan palauttaa aivotoimintaan"
Totta kai tietoisuus voidaan palauttaa aivotoimintaan. Mihin muuhun se palautuisi?
"Henkiaine" ei riitä vastaukseksi, koska tietoisuuden tuottamiseksi tarvitaan riittävän monimutkainen laitos, eikä pelkkä pyöreä hehkuva pallo ole sellainen. Aivot sen sijaan ovat.- Anonyymi
"Totta kai tietoisuus voidaan palauttaa aivotoimintaan. Mihin muuhun se palautuisi?"
Tietoisuus ei palaudu mihinkään tietoisuuden ulkopuoliseen. Ns. "aine" on suhteellisen helppo johtaa loogisesti tietoisuudesta mutta tietoisuuden johtaminen fysikaalisista prosesseista on mahdotonta. Siksi sitä kutsutaan "tietoisuuden vaikeaksi ongelmaksi" (Chalmers)
Vertauskuvana voisi käyttää internetin sisällön palauttamista kännykän tai tietokoneen elektroniikkaan tai kaiken mahdollisen kirjallisuuden (sekä fiktion että faktan) sisällön ja merkityksen palauttamista paperin kemiallisiin ominaisuuksiin tai kytkimien/bittien asentoihin jos kyse on bittimuodossa olevasta kirjallisuudesta. Käsitteiden merkityskään ei palaudu kirjainten keskinäiseen konfiguraatioon eikä niiden kirjainten muotoon.
Se ettei osata edes kuvitella tietoisuutta itsenäisenä ja ehkä myös ainoana mahdollisena substanssina vaikka aine sellaiseksi kuvitellaan johtuu lähinnä siitä että tiede ja matematiikka toimii vain mekaanisten ja determinististen ennustettavissa olevien lineaaristen systeemien mallinnuksessa (mikä mahdollistaa erilaisten koneiden kehittelyn) niin tulee helposti mieleen että koko todellisuuden täytyy olla sellainen deterministinen ja mekaaninen kokonaisuus jolloin tieteilijät helposti unohtavat itsensä sen tieteen ja tekniikan tuottajana eivätkä edes huomaa että se tieteen ja tekniikan luomisen prosessi ei voi olla pelkästään algoritminen vaan edellyttää älykästä ja luovaa suunnittelua jossa on mahdollisuus erehtymiseen ja väärässä olemiseen jota taas tiukassa determinismissä ei ole edes mahdollista.
""Henkiaine" ei riitä vastaukseksi, koska tietoisuuden tuottamiseksi tarvitaan riittävän monimutkainen laitos, eikä pelkkä pyöreä hehkuva pallo ole sellainen. Aivot sen sijaan ovat."
Tuo mielikuvasi "pyöreästä hehkuvasta pallosta" on aika hupaisa. Vaikka tietotekniikalla voikin simuloida jossain määrin tietoiselta näyttävää käyttäytymistä (koska tietotekniikan ja tekoälyn suunnittelijat yrittävät siinä mallintaan omaa kognitiivista käytöstään vaihtelevalla menestyksellä) niin mikään kytkimien määrä ja monimutkaisuus ei muuta niitä kytkimiä eikä niiden kokonaisuutta tietoiseksi koska kyse on vain algoritmien käyttämisestä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kiinalaisen_huoneen_argumentti
Vaikka olen harrastanut aika tiiviisti tietotekniikkaa ja ohjelmointia jo vuodesta 1982 lähtien niin kertaakaan en vakavissani olen edes harkinnut että se pohjimmiltaan varsin "tyhmä" kone kykenisi olemaan millään tavalla tietoinen tai edes pelkästään kognitiivisella tasolla älykäs ja tunteva vaan se kaikki älykkyys on puhtaasti automaattista ja mekaanista ja se kaikki älykkyyden illuusio on lähtöisin niiden koneiden suunnittelijoista ja taitavista ohjelmoijista jotka tekevät ohjelmia sille koneelle. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Totta kai tietoisuus voidaan palauttaa aivotoimintaan. Mihin muuhun se palautuisi?"
Tietoisuus ei palaudu mihinkään tietoisuuden ulkopuoliseen. Ns. "aine" on suhteellisen helppo johtaa loogisesti tietoisuudesta mutta tietoisuuden johtaminen fysikaalisista prosesseista on mahdotonta. Siksi sitä kutsutaan "tietoisuuden vaikeaksi ongelmaksi" (Chalmers)
Vertauskuvana voisi käyttää internetin sisällön palauttamista kännykän tai tietokoneen elektroniikkaan tai kaiken mahdollisen kirjallisuuden (sekä fiktion että faktan) sisällön ja merkityksen palauttamista paperin kemiallisiin ominaisuuksiin tai kytkimien/bittien asentoihin jos kyse on bittimuodossa olevasta kirjallisuudesta. Käsitteiden merkityskään ei palaudu kirjainten keskinäiseen konfiguraatioon eikä niiden kirjainten muotoon.
Se ettei osata edes kuvitella tietoisuutta itsenäisenä ja ehkä myös ainoana mahdollisena substanssina vaikka aine sellaiseksi kuvitellaan johtuu lähinnä siitä että tiede ja matematiikka toimii vain mekaanisten ja determinististen ennustettavissa olevien lineaaristen systeemien mallinnuksessa (mikä mahdollistaa erilaisten koneiden kehittelyn) niin tulee helposti mieleen että koko todellisuuden täytyy olla sellainen deterministinen ja mekaaninen kokonaisuus jolloin tieteilijät helposti unohtavat itsensä sen tieteen ja tekniikan tuottajana eivätkä edes huomaa että se tieteen ja tekniikan luomisen prosessi ei voi olla pelkästään algoritminen vaan edellyttää älykästä ja luovaa suunnittelua jossa on mahdollisuus erehtymiseen ja väärässä olemiseen jota taas tiukassa determinismissä ei ole edes mahdollista.
""Henkiaine" ei riitä vastaukseksi, koska tietoisuuden tuottamiseksi tarvitaan riittävän monimutkainen laitos, eikä pelkkä pyöreä hehkuva pallo ole sellainen. Aivot sen sijaan ovat."
Tuo mielikuvasi "pyöreästä hehkuvasta pallosta" on aika hupaisa. Vaikka tietotekniikalla voikin simuloida jossain määrin tietoiselta näyttävää käyttäytymistä (koska tietotekniikan ja tekoälyn suunnittelijat yrittävät siinä mallintaan omaa kognitiivista käytöstään vaihtelevalla menestyksellä) niin mikään kytkimien määrä ja monimutkaisuus ei muuta niitä kytkimiä eikä niiden kokonaisuutta tietoiseksi koska kyse on vain algoritmien käyttämisestä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kiinalaisen_huoneen_argumentti
Vaikka olen harrastanut aika tiiviisti tietotekniikkaa ja ohjelmointia jo vuodesta 1982 lähtien niin kertaakaan en vakavissani olen edes harkinnut että se pohjimmiltaan varsin "tyhmä" kone kykenisi olemaan millään tavalla tietoinen tai edes pelkästään kognitiivisella tasolla älykäs ja tunteva vaan se kaikki älykkyys on puhtaasti automaattista ja mekaanista ja se kaikki älykkyyden illuusio on lähtöisin niiden koneiden suunnittelijoista ja taitavista ohjelmoijista jotka tekevät ohjelmia sille koneelle."Tietoisuus ei palaudu mihinkään tietoisuuden ulkopuoliseen."
Vaikka ei pitäisi lähtökohtana fysikalismia, niin ei mainittu väite välttämättä pidä paikkaansa. Mitä edes tarkoittaisi "tietoisuuden ulkopuolinen"?
Tietoisuus voi periaatteessa palautua moniinkin entiteetteihin, joista materia fysikalistisesti ajateltuna on vain yksi vaihtoehto. Perimmäinen kysymys ei kuitenkaan ole "mikä on todellisuuden perimmäinen luonne", vaan voitaisiinko ylipäänsä koskaan onnistua palauttamaan mitään tietoisuuden prosessia fysikaaliselle tasolle?
Mitään täsmällistä vastausta ei ole näköpiirissäkään viimeksi mainittuun kysymykseen.
Ontologinen dualismi on joka tapauksessa väärä lähtökohta tässä kysymyksessä, mikä aiheutui Descartesin perin epäonnistuneesta filosofoinnista. Eräs yksinkertaisimmista käsitteistä asiaan liittyen on emergenssi, joka on muotikäsite tietoisuutta "selittämään".
Emergenssi ei oikeastaan anna mitään lisää tietoisuuden kysymykseen vastaamiseksi. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Tietoisuus ei palaudu mihinkään tietoisuuden ulkopuoliseen."
Vaikka ei pitäisi lähtökohtana fysikalismia, niin ei mainittu väite välttämättä pidä paikkaansa. Mitä edes tarkoittaisi "tietoisuuden ulkopuolinen"?
Tietoisuus voi periaatteessa palautua moniinkin entiteetteihin, joista materia fysikalistisesti ajateltuna on vain yksi vaihtoehto. Perimmäinen kysymys ei kuitenkaan ole "mikä on todellisuuden perimmäinen luonne", vaan voitaisiinko ylipäänsä koskaan onnistua palauttamaan mitään tietoisuuden prosessia fysikaaliselle tasolle?
Mitään täsmällistä vastausta ei ole näköpiirissäkään viimeksi mainittuun kysymykseen.
Ontologinen dualismi on joka tapauksessa väärä lähtökohta tässä kysymyksessä, mikä aiheutui Descartesin perin epäonnistuneesta filosofoinnista. Eräs yksinkertaisimmista käsitteistä asiaan liittyen on emergenssi, joka on muotikäsite tietoisuutta "selittämään".
Emergenssi ei oikeastaan anna mitään lisää tietoisuuden kysymykseen vastaamiseksi."Vaikka ei pitäisi lähtökohtana fysikalismia, niin ei mainittu väite välttämättä pidä paikkaansa. Mitä edes tarkoittaisi "tietoisuuden ulkopuolinen"?"
Tietoisuus ei ole sama asia kuin tietoisuuden sisällöt eli tietoisuuden sisällöt eivät itsessään ole tietoisia ja ne ovat siinä mielessä "tietoisuuden ulkopuolella".
"Tietoisuus voi periaatteessa palautua moniinkin entiteetteihin, joista materia fysikalistisesti ajateltuna on vain yksi vaihtoehto. Perimmäinen kysymys ei kuitenkaan ole "mikä on todellisuuden perimmäinen luonne", vaan voitaisiinko ylipäänsä koskaan onnistua palauttamaan mitään tietoisuuden prosessia fysikaaliselle tasolle?"
Vertauskuvana voi käyttää keksinnön kehittämistä joka alkaa idean tai mielikuvan tasolla ensin epämääräisenä ja sitten vähitellen tarkentuen niin että se voidaan mallintaa ns. "blueprintin" tasolle josta sitten aletaan kehittää fysikaalista prototyyppiä ja sitten aikanaan se keksintö siirtyy massatuotantoon ja voi muuttaa hyvinkin radikaalisti ns. fysikaalista ympäristöä.
Näin siis idea tavallaan materialisoituu vähitellen fysikaaliseksi.
Jos sitten haluaa hieman spekuloida valtavirtafysiikan ulkopuolella niin ns. tyhjiöenergian "eetteriaine" on suoraan intention ja mielikuvien tasolla muokattavissa ja koska kaikella näkyvällä ja mitattavissa olevalla aineella (ja myös tapahtumilla) on ikäänkuin "eetterimuotti" (Sheldraken muotokenttä) niin se aine vähitellen alkaa kasaantua sen muotokentän ympärille ja muodostaa kaiken sen fysikaalisen todellisuuden mitä pidämme konkreettisena ja kiinteänä aineena vaikka sekin on illuusio koska kvanttifysiikan mukaan kaikki aine on energiaa, aaltoja ja aallonpituuksia ja niiden välisiä resonansseja.
Edellä kuvaamassani mallissa tietoisuus on siis ensisijainen ja se mitä kutsumme aineeksi sen tietoisuuden tai oikeammin intention/tahdon johdannaista ja samalla 1. persoonan kannalta tietoisuuden sisältöjä joka ei itsessään ole tietoista. Tästä seuraa myös se että tietoisuutta ei voi luoda eikä tuhota vaikka se tietoisuus voi kehittyä ja jakaantua eli dissosioitua yksilöllisiksi osatietoisuuksiksi jotka tuottavat toisilleen "ulkopuolista" tietoisuuden sisältöä eli fysikaalista ympäristöä.
Ei liene pelkkää sattumaa että monet tietoisuutta ensisijaisena pitävät idealistit kuten Bernardo Kastrup ja Thomas Campbell ovat molemmat vahvasti ohjelmointiin ja tietotekniikkaan perehtyneitä (Kastrup tietotekniikan ja filosofian tohtori ja Campbell ohjelmoinut mm. Nasalle ja koulutukseltaan fyysikko) ja ovat todenneet että vaikka tietotekniikka varsinkin nykyisessä hyvin kehittyneessä muodossaan voidaan kuvitella tietoisuuden tai mielen kaltaiseksi niin todellisuudessa tietotekniikalla ei voi luoda tietoisuutta joten ainoaksi uskottavaksi mahdollisuudeksi jää se että oletetaan tietoisuus ensisijaiseksi ja kaiken olemassaolevan tuottajaksi lukuunottamatta ehkä sitä aineen aivan pohjimmaista Planckin mittakaavan satunnaissti käyttäytyvää tasoa joka taas on nimenomaan muokattavissa suoraan intentiolla.
"Ontologinen dualismi on joka tapauksessa väärä lähtökohta tässä kysymyksessä, mikä aiheutui Descartesin perin epäonnistuneesta filosofoinnista. Eräs yksinkertaisimmista käsitteistä asiaan liittyen on emergenssi, joka on muotikäsite tietoisuutta "selittämään"."
Monismissa ei ole minkäänlaista sisäistä dynamiikkaa joka kykenisi sellaisenaan selittämään mitään. Dualismi synnyttää vastakohtaisuuksia joiden vuorovaikutusta on hyvin vaikeaa tai mahdotonta selvittää. Astetta konkreettisempi on kolmen entiteetin malli jossa esim. biologinen elämä toimii kahden erilaisen entiteetin rajapintana ja jossa niiden kahden vastakkaisen entiteetin kaikki vuorovaikutus tapahtuu. Voidaan kehitellä tätäkin vielä monimutkaisempia ontologioita jotka voivat olla vielä konkreettisempia kuin kahden tai kolmen entiteetin mahdollistama ontologia.
Itse kiinnostuin jo 1970-luvun lopulla G.I. Gurdjieffin oppilaan J.G. Bennettin teoksista ja varsinkin Dramatic Universe 4-osaisesta teoksesta jossa hän yritti luoda kokonaisvaltaisen filosofisen mallin kaikesta mahdollisesta. Siihen kuului olennaisena formaalina ja heuristisena apuvälineenä ns. systematics joka tavallaan korkeamman tason logiikkaa ja jossa toisistaan riippumattomia keskenään vuorovaikuttavia ontologisia entiteettejä on 1-12 joissa entiteettien määrän lisääminen kasvattaa myös mallinnuksen konkreettisuutta mutta kokonaisuus säilyy silti samalla selkeänä ja ymmärrettävänä.
http://www.systematics.org/
"Emergenssi ei oikeastaan anna mitään lisää tietoisuuden kysymykseen vastaamiseksi."
Niin emergenssi-käsite ei selitä mitään vaan on pelkkä kuvaus asialle jota ei osata kunnolla mallintaa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Vaikka ei pitäisi lähtökohtana fysikalismia, niin ei mainittu väite välttämättä pidä paikkaansa. Mitä edes tarkoittaisi "tietoisuuden ulkopuolinen"?"
Tietoisuus ei ole sama asia kuin tietoisuuden sisällöt eli tietoisuuden sisällöt eivät itsessään ole tietoisia ja ne ovat siinä mielessä "tietoisuuden ulkopuolella".
"Tietoisuus voi periaatteessa palautua moniinkin entiteetteihin, joista materia fysikalistisesti ajateltuna on vain yksi vaihtoehto. Perimmäinen kysymys ei kuitenkaan ole "mikä on todellisuuden perimmäinen luonne", vaan voitaisiinko ylipäänsä koskaan onnistua palauttamaan mitään tietoisuuden prosessia fysikaaliselle tasolle?"
Vertauskuvana voi käyttää keksinnön kehittämistä joka alkaa idean tai mielikuvan tasolla ensin epämääräisenä ja sitten vähitellen tarkentuen niin että se voidaan mallintaa ns. "blueprintin" tasolle josta sitten aletaan kehittää fysikaalista prototyyppiä ja sitten aikanaan se keksintö siirtyy massatuotantoon ja voi muuttaa hyvinkin radikaalisti ns. fysikaalista ympäristöä.
Näin siis idea tavallaan materialisoituu vähitellen fysikaaliseksi.
Jos sitten haluaa hieman spekuloida valtavirtafysiikan ulkopuolella niin ns. tyhjiöenergian "eetteriaine" on suoraan intention ja mielikuvien tasolla muokattavissa ja koska kaikella näkyvällä ja mitattavissa olevalla aineella (ja myös tapahtumilla) on ikäänkuin "eetterimuotti" (Sheldraken muotokenttä) niin se aine vähitellen alkaa kasaantua sen muotokentän ympärille ja muodostaa kaiken sen fysikaalisen todellisuuden mitä pidämme konkreettisena ja kiinteänä aineena vaikka sekin on illuusio koska kvanttifysiikan mukaan kaikki aine on energiaa, aaltoja ja aallonpituuksia ja niiden välisiä resonansseja.
Edellä kuvaamassani mallissa tietoisuus on siis ensisijainen ja se mitä kutsumme aineeksi sen tietoisuuden tai oikeammin intention/tahdon johdannaista ja samalla 1. persoonan kannalta tietoisuuden sisältöjä joka ei itsessään ole tietoista. Tästä seuraa myös se että tietoisuutta ei voi luoda eikä tuhota vaikka se tietoisuus voi kehittyä ja jakaantua eli dissosioitua yksilöllisiksi osatietoisuuksiksi jotka tuottavat toisilleen "ulkopuolista" tietoisuuden sisältöä eli fysikaalista ympäristöä.
Ei liene pelkkää sattumaa että monet tietoisuutta ensisijaisena pitävät idealistit kuten Bernardo Kastrup ja Thomas Campbell ovat molemmat vahvasti ohjelmointiin ja tietotekniikkaan perehtyneitä (Kastrup tietotekniikan ja filosofian tohtori ja Campbell ohjelmoinut mm. Nasalle ja koulutukseltaan fyysikko) ja ovat todenneet että vaikka tietotekniikka varsinkin nykyisessä hyvin kehittyneessä muodossaan voidaan kuvitella tietoisuuden tai mielen kaltaiseksi niin todellisuudessa tietotekniikalla ei voi luoda tietoisuutta joten ainoaksi uskottavaksi mahdollisuudeksi jää se että oletetaan tietoisuus ensisijaiseksi ja kaiken olemassaolevan tuottajaksi lukuunottamatta ehkä sitä aineen aivan pohjimmaista Planckin mittakaavan satunnaissti käyttäytyvää tasoa joka taas on nimenomaan muokattavissa suoraan intentiolla.
"Ontologinen dualismi on joka tapauksessa väärä lähtökohta tässä kysymyksessä, mikä aiheutui Descartesin perin epäonnistuneesta filosofoinnista. Eräs yksinkertaisimmista käsitteistä asiaan liittyen on emergenssi, joka on muotikäsite tietoisuutta "selittämään"."
Monismissa ei ole minkäänlaista sisäistä dynamiikkaa joka kykenisi sellaisenaan selittämään mitään. Dualismi synnyttää vastakohtaisuuksia joiden vuorovaikutusta on hyvin vaikeaa tai mahdotonta selvittää. Astetta konkreettisempi on kolmen entiteetin malli jossa esim. biologinen elämä toimii kahden erilaisen entiteetin rajapintana ja jossa niiden kahden vastakkaisen entiteetin kaikki vuorovaikutus tapahtuu. Voidaan kehitellä tätäkin vielä monimutkaisempia ontologioita jotka voivat olla vielä konkreettisempia kuin kahden tai kolmen entiteetin mahdollistama ontologia.
Itse kiinnostuin jo 1970-luvun lopulla G.I. Gurdjieffin oppilaan J.G. Bennettin teoksista ja varsinkin Dramatic Universe 4-osaisesta teoksesta jossa hän yritti luoda kokonaisvaltaisen filosofisen mallin kaikesta mahdollisesta. Siihen kuului olennaisena formaalina ja heuristisena apuvälineenä ns. systematics joka tavallaan korkeamman tason logiikkaa ja jossa toisistaan riippumattomia keskenään vuorovaikuttavia ontologisia entiteettejä on 1-12 joissa entiteettien määrän lisääminen kasvattaa myös mallinnuksen konkreettisuutta mutta kokonaisuus säilyy silti samalla selkeänä ja ymmärrettävänä.
http://www.systematics.org/
"Emergenssi ei oikeastaan anna mitään lisää tietoisuuden kysymykseen vastaamiseksi."
Niin emergenssi-käsite ei selitä mitään vaan on pelkkä kuvaus asialle jota ei osata kunnolla mallintaa.>>>Tietoisuus ei ole sama asia kuin tietoisuuden sisällöt eli tietoisuuden sisällöt eivät itsessään ole tietoisia ja ne ovat siinä mielessä "tietoisuuden ulkopuolella".<<<
Näin asiaa voidaan hahmottaa. Eksistentialismissa käsitetään tietoisuuden sisllöt "esillä olevina" objekteina. Tämä seikka ei kuitenkaan ratkaise millään tavalla olevaisen luonnetta. Se ei siis muodosta perustaa idealismille eikä materialismillekaan.
Väite oli: "Tietoisuus ei palaudu mihinkään tietoisuuden ulkopuoliseen", mikä jää edelleen ratkaisematta sikäli, että se voi olla epätosi.
Vertuskuvasi ei oikein auennut, koska idea voidaan nähdä materiaalisena, joka sitten kehittyy "blueprintin" kautta fysikaaliseksi pysyen materiaalisena alusta loppuun. Tai jonakin muuna niin kuin idealisti sen näkisi. (Siten jopa reduktionistinen matearialismi voisi olla totta.) Mutta kuten totesin aiemmassa kommentissani, näköpiirissä ei ole mitään fysikalistista selitystä tietoisuudelle.
" vaikka tietotekniikka varsinkin nykyisessä hyvin kehittyneessä muodossaan voidaan kuvitella tietoisuuden tai mielen kaltaiseksi niin todellisuudessa tietotekniikalla ei voi luoda tietoisuutta joten ainoaksi uskottavaksi mahdollisuudeksi jää se että oletetaan tietoisuus ensisijaiseksi ja kaiken olemassaolevan tuottajaksi...."
Eipä kannata olettaa mitään. Tietotekniikan kehitys on vasta alkuvaiheessa mitä tulee keinoälyyn. Avoimin mielin tutkiminen antamee parhaita tuloksia.
"aineen aivan pohjimmaista Planckin mittakaavan satunnaissti käyttäytyvää tasoa joka taas on nimenomaan muokattavissa suoraan intentiolla."
No, tuskinpa kvanttifysiikasta löytyy mitään perusteita idealistisille pohjustuksille. Useimmiten tuollaiset narratiivit perustuvat väärinkäsityksille siitä, miten kvanttifysiikan ilmiöt tapahtuvat ja mikä niiden luonne on.
"Monismissa ei ole minkäänlaista sisäistä dynamiikkaa joka kykenisi sellaisenaan selittämään mitään."
Kenties monismissakin on ratkaistavia filosofisia kysymyksiä, mutta ontologinen dualismi ei ole kuin väärin käsittämistä. Dualismia useampi tasoinen malli lienee hylättävissä jo Occamin periaatteella.
'Back to basic', olisi minun mottoni tietoisuuden filosofiaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
>>>Tietoisuus ei ole sama asia kuin tietoisuuden sisällöt eli tietoisuuden sisällöt eivät itsessään ole tietoisia ja ne ovat siinä mielessä "tietoisuuden ulkopuolella".<<<
Näin asiaa voidaan hahmottaa. Eksistentialismissa käsitetään tietoisuuden sisllöt "esillä olevina" objekteina. Tämä seikka ei kuitenkaan ratkaise millään tavalla olevaisen luonnetta. Se ei siis muodosta perustaa idealismille eikä materialismillekaan.
Väite oli: "Tietoisuus ei palaudu mihinkään tietoisuuden ulkopuoliseen", mikä jää edelleen ratkaisematta sikäli, että se voi olla epätosi.
Vertuskuvasi ei oikein auennut, koska idea voidaan nähdä materiaalisena, joka sitten kehittyy "blueprintin" kautta fysikaaliseksi pysyen materiaalisena alusta loppuun. Tai jonakin muuna niin kuin idealisti sen näkisi. (Siten jopa reduktionistinen matearialismi voisi olla totta.) Mutta kuten totesin aiemmassa kommentissani, näköpiirissä ei ole mitään fysikalistista selitystä tietoisuudelle.
" vaikka tietotekniikka varsinkin nykyisessä hyvin kehittyneessä muodossaan voidaan kuvitella tietoisuuden tai mielen kaltaiseksi niin todellisuudessa tietotekniikalla ei voi luoda tietoisuutta joten ainoaksi uskottavaksi mahdollisuudeksi jää se että oletetaan tietoisuus ensisijaiseksi ja kaiken olemassaolevan tuottajaksi...."
Eipä kannata olettaa mitään. Tietotekniikan kehitys on vasta alkuvaiheessa mitä tulee keinoälyyn. Avoimin mielin tutkiminen antamee parhaita tuloksia.
"aineen aivan pohjimmaista Planckin mittakaavan satunnaissti käyttäytyvää tasoa joka taas on nimenomaan muokattavissa suoraan intentiolla."
No, tuskinpa kvanttifysiikasta löytyy mitään perusteita idealistisille pohjustuksille. Useimmiten tuollaiset narratiivit perustuvat väärinkäsityksille siitä, miten kvanttifysiikan ilmiöt tapahtuvat ja mikä niiden luonne on.
"Monismissa ei ole minkäänlaista sisäistä dynamiikkaa joka kykenisi sellaisenaan selittämään mitään."
Kenties monismissakin on ratkaistavia filosofisia kysymyksiä, mutta ontologinen dualismi ei ole kuin väärin käsittämistä. Dualismia useampi tasoinen malli lienee hylättävissä jo Occamin periaatteella.
'Back to basic', olisi minun mottoni tietoisuuden filosofiaan."Vertuskuvasi ei oikein auennut, koska idea voidaan nähdä materiaalisena, joka sitten kehittyy "blueprintin" kautta fysikaaliseksi pysyen materiaalisena alusta loppuun."
Se on sitten jotain muuta kuin perinteistä yksitasoista fysikalistista materialismia.
J.G. Bennettin & G.I. Gurdjieffin filosofia on läpikotaisin materialistista vähän samalla tavalla kuin teosofien ontologia eli näkyvä aine, eetteriaine, astraalinaine, mentaaliaine ja niiden lähde transkendentaalinen aine-energia ja ne kaikki vuorovaikuttavat keskenään.
https://www.duversity.org/ideas/mental_energies.html
Joka malli kelpaa minulle ihan hyvin ja oikeastaan jopa paljon paremmin kuin Kastrupin idealismi ja Tom Campbellin My Big Toe vaikka sellainen energioiden hierarkinen ontologia onkin paljon vaikeammin selitettävissä sellaiselle jolle hiukkasfysiikan standardimalli ja Einsteinin relativismi ovat ainoa mahdollinen ja oikea fysiikan mallinnus.
Minulle ideat, teoriat, käsitteet ja oikeastaan kaikki mahdollinen ovat vain työkaluja kukin omaan käytännölliseen tarkoitukseensa eikä niillä edes tarvitse olla eikä niihin tarvitse liittää mitään totuus tai todennäköisyysarvoja.
"Eipä kannata olettaa mitään. Tietotekniikan kehitys on vasta alkuvaiheessa mitä tulee keinoälyyn. Avoimin mielin tutkiminen antamee parhaita tuloksia."
Voi olla varsinkin jos yhdistetään biologisesti geenimanipuloitua ainetta siihen tekoälyyn niin se tekoäly voisi toimia samanlaisena kollektiivisen tietoisuuden "antennina" kuin ihmisaivot ja jopa kyetä kaukonäkemiseen ja telepatiaan. :D
Mikään ei myöskään periaatteessa estä sellaisen tekniikan kehittämistä joka manipuloi suoraan eetteritason, astraali tai tunnetason ja älytason ainetta.
Intentio eli tahto ei kuitenkaan ole ainetta eikä "henkeä" vaan jotain transkendenttia ja jos tietoisuus nähdään samana asiana kuin intentio niin sitä ei voi palauttaa mihinkään muuhun ja periaatteessa voitaisiin kehittää robotti tai tekoäly sen intention käyttövälineeksi jolloin biologista re-inkarnaatiota ei tarvita silloin kyllä on vaarana että jälleenstyvä entiteetti voi olla vaikka Lucifer (josta Farsight instituutti teki kaukonäköprojektin) . (":D")
https://www.youtube.com/watch?v=XPvRCigfEZ8&t=159s
"No, tuskinpa kvanttifysiikasta löytyy mitään perusteita idealistisille pohjustuksille. Useimmiten tuollaiset narratiivit perustuvat väärinkäsityksille siitä, miten kvanttifysiikan ilmiöt tapahtuvat ja mikä niiden luonne on."
Päinvastoin. Max Planck, Schrödinger, Heisenberg ja monet muut kvanttifysiikan pioneerit pitivät tietoisuutta ensisijaisena ja kvanttifysiikka periaatteessa muuttaa koko käsityksen konkreettisesta ja kiinteästä aineesta.
Sitten tietysti esim. kvanttikenttäteoriat ja muut matematiikka edellä kyhätyt sekoilut ovat yrittäneet heikolla menestyksellä paluuta perinteiseen fysikalismiin ja Higgs-skandaali taas ihan puhdasta huijausta ja peitetarinaa sille todelliselle oikeasti toimivalle fysiikalle jota harjoitetaan vain salaisissa projekteissa ja joista tihkuu joskus jotain tietoa julkisuuteen. Nykyinen tiede on täynnä disinformaatiota ja toimii ihan samalla tavalla kontrollin ja manipuloinnin välineenä kuin kirkko omana valtakautenaan renesanssiaikaan asti. (TrustNo1)
"Kenties monismissakin on ratkaistavia filosofisia kysymyksiä, mutta ontologinen dualismi ei ole kuin väärin käsittämistä. Dualismia useampi tasoinen malli lienee hylättävissä jo Occamin periaatteella."
Occamin periaatetta käytetään yleisesti väärin ja unohdetaan että se alunperin laadittiin teologisia skolastisia tarkoituksia varten. Ei pelkästään Occamin periaatteella voi mitään sulkea pois vaikka oletusten määrän kanssa on hyvä olla säästäväinen mutta ei kuitenkaan liian pihi. :D
"'Back to basic', olisi minun mottoni tietoisuuden filosofiaan."
Se onkin sitten helposti jo niin basic ettei se ole enää tietoisuutta vaan ihan jotain muuta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Vertuskuvasi ei oikein auennut, koska idea voidaan nähdä materiaalisena, joka sitten kehittyy "blueprintin" kautta fysikaaliseksi pysyen materiaalisena alusta loppuun."
Se on sitten jotain muuta kuin perinteistä yksitasoista fysikalistista materialismia.
J.G. Bennettin & G.I. Gurdjieffin filosofia on läpikotaisin materialistista vähän samalla tavalla kuin teosofien ontologia eli näkyvä aine, eetteriaine, astraalinaine, mentaaliaine ja niiden lähde transkendentaalinen aine-energia ja ne kaikki vuorovaikuttavat keskenään.
https://www.duversity.org/ideas/mental_energies.html
Joka malli kelpaa minulle ihan hyvin ja oikeastaan jopa paljon paremmin kuin Kastrupin idealismi ja Tom Campbellin My Big Toe vaikka sellainen energioiden hierarkinen ontologia onkin paljon vaikeammin selitettävissä sellaiselle jolle hiukkasfysiikan standardimalli ja Einsteinin relativismi ovat ainoa mahdollinen ja oikea fysiikan mallinnus.
Minulle ideat, teoriat, käsitteet ja oikeastaan kaikki mahdollinen ovat vain työkaluja kukin omaan käytännölliseen tarkoitukseensa eikä niillä edes tarvitse olla eikä niihin tarvitse liittää mitään totuus tai todennäköisyysarvoja.
"Eipä kannata olettaa mitään. Tietotekniikan kehitys on vasta alkuvaiheessa mitä tulee keinoälyyn. Avoimin mielin tutkiminen antamee parhaita tuloksia."
Voi olla varsinkin jos yhdistetään biologisesti geenimanipuloitua ainetta siihen tekoälyyn niin se tekoäly voisi toimia samanlaisena kollektiivisen tietoisuuden "antennina" kuin ihmisaivot ja jopa kyetä kaukonäkemiseen ja telepatiaan. :D
Mikään ei myöskään periaatteessa estä sellaisen tekniikan kehittämistä joka manipuloi suoraan eetteritason, astraali tai tunnetason ja älytason ainetta.
Intentio eli tahto ei kuitenkaan ole ainetta eikä "henkeä" vaan jotain transkendenttia ja jos tietoisuus nähdään samana asiana kuin intentio niin sitä ei voi palauttaa mihinkään muuhun ja periaatteessa voitaisiin kehittää robotti tai tekoäly sen intention käyttövälineeksi jolloin biologista re-inkarnaatiota ei tarvita silloin kyllä on vaarana että jälleenstyvä entiteetti voi olla vaikka Lucifer (josta Farsight instituutti teki kaukonäköprojektin) . (":D")
https://www.youtube.com/watch?v=XPvRCigfEZ8&t=159s
"No, tuskinpa kvanttifysiikasta löytyy mitään perusteita idealistisille pohjustuksille. Useimmiten tuollaiset narratiivit perustuvat väärinkäsityksille siitä, miten kvanttifysiikan ilmiöt tapahtuvat ja mikä niiden luonne on."
Päinvastoin. Max Planck, Schrödinger, Heisenberg ja monet muut kvanttifysiikan pioneerit pitivät tietoisuutta ensisijaisena ja kvanttifysiikka periaatteessa muuttaa koko käsityksen konkreettisesta ja kiinteästä aineesta.
Sitten tietysti esim. kvanttikenttäteoriat ja muut matematiikka edellä kyhätyt sekoilut ovat yrittäneet heikolla menestyksellä paluuta perinteiseen fysikalismiin ja Higgs-skandaali taas ihan puhdasta huijausta ja peitetarinaa sille todelliselle oikeasti toimivalle fysiikalle jota harjoitetaan vain salaisissa projekteissa ja joista tihkuu joskus jotain tietoa julkisuuteen. Nykyinen tiede on täynnä disinformaatiota ja toimii ihan samalla tavalla kontrollin ja manipuloinnin välineenä kuin kirkko omana valtakautenaan renesanssiaikaan asti. (TrustNo1)
"Kenties monismissakin on ratkaistavia filosofisia kysymyksiä, mutta ontologinen dualismi ei ole kuin väärin käsittämistä. Dualismia useampi tasoinen malli lienee hylättävissä jo Occamin periaatteella."
Occamin periaatetta käytetään yleisesti väärin ja unohdetaan että se alunperin laadittiin teologisia skolastisia tarkoituksia varten. Ei pelkästään Occamin periaatteella voi mitään sulkea pois vaikka oletusten määrän kanssa on hyvä olla säästäväinen mutta ei kuitenkaan liian pihi. :D
"'Back to basic', olisi minun mottoni tietoisuuden filosofiaan."
Se onkin sitten helposti jo niin basic ettei se ole enää tietoisuutta vaan ihan jotain muuta."Se on sitten jotain muuta kuin perinteistä yksitasoista fysikalistista materialismia."
Tjaa.... Kyllä mielestäni periaatteessa jopa Enqvisrin kaltainen reduktiivinen materialisti voisi käsitellä ideat, niiden pohjalta kehitetyt luonnostelmat ja valmiit prototyypit vain alkeishiukkasten "tanssina". Eikö se Enqvistin filosofia jotakin tällaista liene (ks. esim. mainitun kirja Monimutkaisuus).
"Minulle ideat, teoriat, käsitteet ja oikeastaan kaikki mahdollinen ovat vain työkaluja kukin omaan käytännölliseen tarkoitukseensa eikä niillä edes tarvitse olla eikä niihin tarvitse liittää mitään totuus tai todennäköisyysarvoja."
Tässä kohden tunnustan olevani paljolti samanlaisen ajattelun kannalla. "Totuus" on hyvin hankala käsite, varsinkin kun sen joutuu [lauseen alussa] kirjoittamaan isolla kirjaimella. ;)
"Intentio eli tahto ei kuitenkaan ole ainetta eikä "henkeä" vaan jotain transkendenttia ja jos tietoisuus nähdään samana asiana kuin intentio niin sitä ei voi palauttaa mihinkään muuhun ...."
Husserl piti intentiota transendenttina, mutta Heidegger hylkäsi tämän käsityksen metafysiikkana. Näen itse asian samalla tavoin kuin viimeksi mainittu filosofi. Hänen eksistentialismissaan intentio elää kylläkin, mutta erilaisessa viitekehyksessä.
"Occamin periaatetta käytetään yleisesti väärin ja unohdetaan että se alunperin laadittiin teologisia skolastisia tarkoituksia varten."
Ei sen alkuperällä ole merkitystä! Rakastan suorastaan Occamin periaatetta ja jos jonkun ajattelu vaikuttaa turhan monimutkaiselta, epäilisin Occamilla olevan käyttöä.
"Se onkin sitten helposti jo niin basic ettei se ole enää tietoisuutta vaan ihan jotain muuta"
Niin, onhan se muuta. Eksistentialismia pidän hyvänä lähestymiskulmana siihen teemaan, mikä on tietoisuuden läheiskäsite; eli kysymystä "olemisen" luonteesta, kun sitä käsitellään nimenomaan inhimillisenä kokemuksena. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Se on sitten jotain muuta kuin perinteistä yksitasoista fysikalistista materialismia."
Tjaa.... Kyllä mielestäni periaatteessa jopa Enqvisrin kaltainen reduktiivinen materialisti voisi käsitellä ideat, niiden pohjalta kehitetyt luonnostelmat ja valmiit prototyypit vain alkeishiukkasten "tanssina". Eikö se Enqvistin filosofia jotakin tällaista liene (ks. esim. mainitun kirja Monimutkaisuus).
"Minulle ideat, teoriat, käsitteet ja oikeastaan kaikki mahdollinen ovat vain työkaluja kukin omaan käytännölliseen tarkoitukseensa eikä niillä edes tarvitse olla eikä niihin tarvitse liittää mitään totuus tai todennäköisyysarvoja."
Tässä kohden tunnustan olevani paljolti samanlaisen ajattelun kannalla. "Totuus" on hyvin hankala käsite, varsinkin kun sen joutuu [lauseen alussa] kirjoittamaan isolla kirjaimella. ;)
"Intentio eli tahto ei kuitenkaan ole ainetta eikä "henkeä" vaan jotain transkendenttia ja jos tietoisuus nähdään samana asiana kuin intentio niin sitä ei voi palauttaa mihinkään muuhun ...."
Husserl piti intentiota transendenttina, mutta Heidegger hylkäsi tämän käsityksen metafysiikkana. Näen itse asian samalla tavoin kuin viimeksi mainittu filosofi. Hänen eksistentialismissaan intentio elää kylläkin, mutta erilaisessa viitekehyksessä.
"Occamin periaatetta käytetään yleisesti väärin ja unohdetaan että se alunperin laadittiin teologisia skolastisia tarkoituksia varten."
Ei sen alkuperällä ole merkitystä! Rakastan suorastaan Occamin periaatetta ja jos jonkun ajattelu vaikuttaa turhan monimutkaiselta, epäilisin Occamilla olevan käyttöä.
"Se onkin sitten helposti jo niin basic ettei se ole enää tietoisuutta vaan ihan jotain muuta"
Niin, onhan se muuta. Eksistentialismia pidän hyvänä lähestymiskulmana siihen teemaan, mikä on tietoisuuden läheiskäsite; eli kysymystä "olemisen" luonteesta, kun sitä käsitellään nimenomaan inhimillisenä kokemuksena."Tjaa.... Kyllä mielestäni periaatteessa jopa Enqvisrin kaltainen reduktiivinen materialisti voisi käsitellä ideat, niiden pohjalta kehitetyt luonnostelmat ja valmiit prototyypit vain alkeishiukkasten "tanssina". Eikö se Enqvistin filosofia jotakin tällaista liene (ks. esim. mainitun kirja Monimutkaisuus)."
Minusta tuossa sotketaan idean merkitys sen idean kielelliseen notaatioon tai jopa niin pitkälle että jos se idea on kirjoitettu paperille niin niiden musteläikkien geometriseen konfiguraatioon siinä paperilla. Se on vähän samantapainen sekaannus kuin oletus että jos sormilla lasketaan niin numerot ovat palautettavissa sormiin :D
Enqvist ja hänen kaltaisensa ovat sen "kvarkkien tanssinsa" kanssa niin totaalisen väärässä kuin vain voi olla eikä se hänen filosofiansa muutu yhtään sen paremmaksi vaikka se onkin puettu näennäisesti miellyttävään retoriseen muotoon ("moni kakku päältä kaunis.." jne.)
"Ei sen alkuperällä ole merkitystä! Rakastan suorastaan Occamin periaatetta ja jos jonkun ajattelu vaikuttaa turhan monimutkaiselta, epäilisin Occamilla olevan käyttöä."
Todellisuus on kyllä niin monimuotoinen ettei mikään kovin simppeli selitys kunnolla toimi kuin korkeintaan jossain hyvin kapeasta näkökulmasta tarkasteltuna. Perusta voi olla suhteellisen yksinkertainen mutta sillä perustalla on yleensä lukuisia erilaisia aspekteja erilaisissa viitekehyksissä.
Tuli tuosta dualismista mieleen vielä että onhan aineellakin antiaine ja sähkömagnetismi kaksijakoista (negatiivinen ja positiivinen) niin miksei kokonaisuus voi muka olla monistinen ja silti sillä voi olla dualistisia ja vielä monimutkaisempia aspekteja.
"Niin, onhan se muuta. Eksistentialismia pidän hyvänä lähestymiskulmana siihen teemaan, mikä on tietoisuuden läheiskäsite; eli kysymystä "olemisen" luonteesta, kun sitä käsitellään nimenomaan inhimillisenä kokemuksena."
Niin tuossa sinulla on aika selkeä konsensuskanta eli sosiaalinen ulottuvuus eli koetaan ja ajatellaan ryhmässä kulttuurisidonnaisesti kun taas erinäisten ns. "henkisten" harjoitusten kuten esim. meditaation, itämaisten kamppailulajien, joogan eri lajien ja kaukonäkemisen kautta voidaan irtautua siinä sosiaalisesta vallitsevaan kulttuuriin sidonnaisesta konsensuksesta ja kokea sellaisia asioita jotka voivat sen vallitsevan konsensuskulttuurin ja lauma-ajattelun kannalta vieraan ja jopa mahdottoman tuntuisia vaikka todellisuudessa onkin päästy lähemmäksi sitä aitoa yksilöllistä kokemusta ja vapautta eikä sitä sellainen voi koskaan ymmärtää joka ei halua sellaisia metodeja edes kokeilla eikä edes usko niiden toimivuuden mahdollisuuteenkaan.
Itse olen lapsesta asti kulkenut omaa itse valitsemaani polkua enkä koskaan kuulunut enkä edes halunnut kuulua ja samaistua mihinkään ryhmään ja olen muutenkin aika äärimmäisen epäseurallinen ollut aina eli viihtynyt vain ja ainoastaan omissa oloissani.
Minulle se "konsensusinhimillisyys" on aika vierasta ja olen todennäköisesti ensimmäistä tai ensimmäisiä kertoja lusimassa tällä planeetalla kun useimmat muut ovat jo sisäistäneet tämän touhun eli ilmeisesti viihtyvät vankilassaan kun tarpeeksi iterointeja kertynyt :D
They live 1988
https://youtu.be/KpTlUhvD7Qc - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Tjaa.... Kyllä mielestäni periaatteessa jopa Enqvisrin kaltainen reduktiivinen materialisti voisi käsitellä ideat, niiden pohjalta kehitetyt luonnostelmat ja valmiit prototyypit vain alkeishiukkasten "tanssina". Eikö se Enqvistin filosofia jotakin tällaista liene (ks. esim. mainitun kirja Monimutkaisuus)."
Minusta tuossa sotketaan idean merkitys sen idean kielelliseen notaatioon tai jopa niin pitkälle että jos se idea on kirjoitettu paperille niin niiden musteläikkien geometriseen konfiguraatioon siinä paperilla. Se on vähän samantapainen sekaannus kuin oletus että jos sormilla lasketaan niin numerot ovat palautettavissa sormiin :D
Enqvist ja hänen kaltaisensa ovat sen "kvarkkien tanssinsa" kanssa niin totaalisen väärässä kuin vain voi olla eikä se hänen filosofiansa muutu yhtään sen paremmaksi vaikka se onkin puettu näennäisesti miellyttävään retoriseen muotoon ("moni kakku päältä kaunis.." jne.)
"Ei sen alkuperällä ole merkitystä! Rakastan suorastaan Occamin periaatetta ja jos jonkun ajattelu vaikuttaa turhan monimutkaiselta, epäilisin Occamilla olevan käyttöä."
Todellisuus on kyllä niin monimuotoinen ettei mikään kovin simppeli selitys kunnolla toimi kuin korkeintaan jossain hyvin kapeasta näkökulmasta tarkasteltuna. Perusta voi olla suhteellisen yksinkertainen mutta sillä perustalla on yleensä lukuisia erilaisia aspekteja erilaisissa viitekehyksissä.
Tuli tuosta dualismista mieleen vielä että onhan aineellakin antiaine ja sähkömagnetismi kaksijakoista (negatiivinen ja positiivinen) niin miksei kokonaisuus voi muka olla monistinen ja silti sillä voi olla dualistisia ja vielä monimutkaisempia aspekteja.
"Niin, onhan se muuta. Eksistentialismia pidän hyvänä lähestymiskulmana siihen teemaan, mikä on tietoisuuden läheiskäsite; eli kysymystä "olemisen" luonteesta, kun sitä käsitellään nimenomaan inhimillisenä kokemuksena."
Niin tuossa sinulla on aika selkeä konsensuskanta eli sosiaalinen ulottuvuus eli koetaan ja ajatellaan ryhmässä kulttuurisidonnaisesti kun taas erinäisten ns. "henkisten" harjoitusten kuten esim. meditaation, itämaisten kamppailulajien, joogan eri lajien ja kaukonäkemisen kautta voidaan irtautua siinä sosiaalisesta vallitsevaan kulttuuriin sidonnaisesta konsensuksesta ja kokea sellaisia asioita jotka voivat sen vallitsevan konsensuskulttuurin ja lauma-ajattelun kannalta vieraan ja jopa mahdottoman tuntuisia vaikka todellisuudessa onkin päästy lähemmäksi sitä aitoa yksilöllistä kokemusta ja vapautta eikä sitä sellainen voi koskaan ymmärtää joka ei halua sellaisia metodeja edes kokeilla eikä edes usko niiden toimivuuden mahdollisuuteenkaan.
Itse olen lapsesta asti kulkenut omaa itse valitsemaani polkua enkä koskaan kuulunut enkä edes halunnut kuulua ja samaistua mihinkään ryhmään ja olen muutenkin aika äärimmäisen epäseurallinen ollut aina eli viihtynyt vain ja ainoastaan omissa oloissani.
Minulle se "konsensusinhimillisyys" on aika vierasta ja olen todennäköisesti ensimmäistä tai ensimmäisiä kertoja lusimassa tällä planeetalla kun useimmat muut ovat jo sisäistäneet tämän touhun eli ilmeisesti viihtyvät vankilassaan kun tarpeeksi iterointeja kertynyt :D
They live 1988
https://youtu.be/KpTlUhvD7Qc"Enqvist ja hänen kaltaisensa ovat sen "kvarkkien tanssinsa" kanssa niin totaalisen väärässä kuin vain voi olla"
Paljon mahdollista, että hän on väärässä, mutta periaatteessa sellainen todellisuuskäsitys on mahdollinen. Se olisi kuitenkin "eloton" maailma, sillä elämykset olisivat kaikkinensa jonkinlaista harhaa.
"Todellisuus on kyllä niin monimuotoinen ettei mikään kovin simppeli selitys kunnolla toimi kuin korkeintaan jossain hyvin kapeasta näkökulmasta tarkasteltuna."
Todellisuus saattaa olla monimuotoinen, mutta Occamin periaate vaatii sitä vahvempia perusteluja mitä monimutkaisemmaksi sitä kuvailet. Luonnontieteet ovat osoittaneet maailmassa piilevää hyvin suurta yksinkertaisuutta.
"Niin tuossa sinulla on aika selkeä konsensuskanta eli sosiaalinen ulottuvuus eli koetaan ja ajatellaan ryhmässä kulttuurisidonnaisesti ..."
Eksistentialismissaan Heidegger kuvaa "kenen tahansa" olemisentapaa juuri sellaisena kuin keskimääräinen ihminen kokisi ja eläisi. Se on yksi inhimillisen olemisen perustava tapa, mutta on myös toinen mahdollisuus, jota voisi kuvata autenttiseksi olemistavaksi.
Heidegger ei tosin aseta mainittuja kahta olemisentapaa mihinkään arvojärjestykseen, vaan molemmat niistä ovat yhtä "täysiä" tapoja olla. Jokainen voi vapaasti valita, kumpaa olemistapaa pitää arvokkaampana. Elämä itse kuitenkin haastaa ihmisen sen valinnan eteen ennemmin tai myöhemmin kuolemaa-kohti-olemisessaan, mikä on seurausta elämän ajallisesta rajallisuudesta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Enqvist ja hänen kaltaisensa ovat sen "kvarkkien tanssinsa" kanssa niin totaalisen väärässä kuin vain voi olla"
Paljon mahdollista, että hän on väärässä, mutta periaatteessa sellainen todellisuuskäsitys on mahdollinen. Se olisi kuitenkin "eloton" maailma, sillä elämykset olisivat kaikkinensa jonkinlaista harhaa.
"Todellisuus on kyllä niin monimuotoinen ettei mikään kovin simppeli selitys kunnolla toimi kuin korkeintaan jossain hyvin kapeasta näkökulmasta tarkasteltuna."
Todellisuus saattaa olla monimuotoinen, mutta Occamin periaate vaatii sitä vahvempia perusteluja mitä monimutkaisemmaksi sitä kuvailet. Luonnontieteet ovat osoittaneet maailmassa piilevää hyvin suurta yksinkertaisuutta.
"Niin tuossa sinulla on aika selkeä konsensuskanta eli sosiaalinen ulottuvuus eli koetaan ja ajatellaan ryhmässä kulttuurisidonnaisesti ..."
Eksistentialismissaan Heidegger kuvaa "kenen tahansa" olemisentapaa juuri sellaisena kuin keskimääräinen ihminen kokisi ja eläisi. Se on yksi inhimillisen olemisen perustava tapa, mutta on myös toinen mahdollisuus, jota voisi kuvata autenttiseksi olemistavaksi.
Heidegger ei tosin aseta mainittuja kahta olemisentapaa mihinkään arvojärjestykseen, vaan molemmat niistä ovat yhtä "täysiä" tapoja olla. Jokainen voi vapaasti valita, kumpaa olemistapaa pitää arvokkaampana. Elämä itse kuitenkin haastaa ihmisen sen valinnan eteen ennemmin tai myöhemmin kuolemaa-kohti-olemisessaan, mikä on seurausta elämän ajallisesta rajallisuudesta."Paljon mahdollista, että hän on väärässä,...."
Se reduktio kvarkeihin ja periaatteessa mihin tahansa eliön kehon osaan, kemiaan ja fysiikkaan käytössä edellyttää sen eliön hajoittamista osiinsa. Vertauskuvan tasolla vastaava strategia olisi se että hajoitettaisiin kännykkä atomeiksi jotta saataisiin selville miten se toimii.
Suurin osa informaatiosta ja sen informaation merkityksestä ja sen osien ja ympäristön vuorovaikutuksista katoaa reduktiossa. Fysikaalisia luonnon objekteja voi hajoittaa osiinsa ja tutkia miten ne toimivat mutta eliöt ovat jotain enemmän kuin fysikaaliset osansa (kaava/blueprint/dna joka taas voi olla jonkun vielä nykytieteelle tuntemattoman aineen tason ohjelmoimaa tai ohjaamaa ja ainakin kehittyneimmillä eläimillä on yksilöllinen minuus ohjaamassa kehoa ainakin silloin kun ei olla automaattiohjauksessa).
Koneet ja ihmisten rakentamat työkalut ja esineet ovat myös jotain enemmän ja niissä pätee usein se idea että samalla tavalla toimivan koneen tai esineen voi rakentaa erilaisista aineksista (puusta, metallista,muovista jne.) jolloin se reduktio ja osien summa idea ei ole kovin yksiselitteinen ainakaan kemian tasolla.
Kvarkki-idea ja ylipäätänsä alkeishiukkaskiihdytinfysiikka on taas äärimmilleen vietyä occamia jossa ei välttämättä saada mitään tietoa siitä miten ne alkeishiukkaset käyttäytyvät esim. biologisen eliön kehossa tai missään muussakaan ns. "tavallisessa" ympäristössä.
"Todellisuus saattaa olla monimuotoinen, mutta Occamin periaate vaatii sitä vahvempia perusteluja mitä monimutkaisemmaksi sitä kuvailet. Luonnontieteet ovat osoittaneet maailmassa piilevää hyvin suurta yksinkertaisuutta."
Se yksinkertaisuus voi olla näennäistä ja edelleenkin se Occamin periaate on vain suositus välttää liikoja oletuksia koska yksinkertaisempi malli on usein parempi mutta liian yksinkertaisen mallin selitysvoima on aina heikompi kuin riittäviin oletuksiin perustuvan mallin. Se oletusten riittävyys pitää punnita aina tapauskohtaisesti.
Matematiikan tasolla se occamin puute näkyy mm. siten että ns. fudge-factoreilla ("purkkavirityksillä") melkein minkä tahansa fysiikan kaavan saa näennäisesti toimimaan ja tuottamaan päteviä ennusteita kunhan vain lisätään sopiviin paikkoihin lisää muuttujia tai vakioita (vrt. alkeishiukkasten ja parametrien suuri määrä esim. hiukkasfysiikan standardimallissa joka on malliesimerkki täysin sekopäisestä matemaattisesta fiktiosta. Kaikilla muuttujilla ja vakioilla pitää aina olla selkeä empiirinen vastine. )
"Eksistentialismissaan Heidegger kuvaa "kenen tahansa" olemisentapaa juuri sellaisena kuin keskimääräinen ihminen kokisi ja eläisi. Se on yksi inhimillisen olemisen perustava tapa, mutta on myös toinen mahdollisuus, jota voisi kuvata autenttiseksi olemistavaksi."
Muistelenkin joskus lukeneeni tuosta Heideggerin autenttisesta olemistavasta joskus 20 v sitten ja se vastaakin suurin piirtein sitä mitä esim. Gurdjieff kutsuu todelliseksi minuudeksi erotuksena väärästä minuudesta joka on lähes täysin ehdollistumisen ja ympäristön tuotetta jossa samaistutaan jokaiseen ajatukseen ja tunteeseen mitä mieleen sattuu tulemaan.
Todellista minuutta voi yrittää lähestyä esim. meditaation keinoin jolloin pyritään irtautumaan kaikesta samaistumisesta ja käsitteiden kautta ajattelusta jota Gurdjieff kutsui formatooriseksi apparaatiksi joka prosessoi mekaanisesti käsitteitä eikä kykene kokemaan suoraan sitä mihin ne käsitteet viittaavat.
"Heidegger ei tosin aseta mainittuja kahta olemisentapaa mihinkään arvojärjestykseen, vaan molemmat niistä ovat yhtä "täysiä" tapoja olla. "
"Kenen tahansa" olemistapa on aina niin täynnä ettei sinne mahdu mitään uutta.
Autenttisessa olemisessa pyritään taas olemaan mahdollisimman tyhjä niin että se oikea todellisuus heijastuu suoraan ja vääristymättä tietoisuuteen.
"Jokainen voi vapaasti valita, kumpaa olemistapaa pitää arvokkaampana. Elämä itse kuitenkin haastaa ihmisen sen valinnan eteen ennemmin tai myöhemmin kuolemaa-kohti-olemisessaan, mikä on seurausta elämän ajallisesta rajallisuudesta."
Elämän rajallisuus eli jonkinlainen resetointi kehon kuoleman yhteydessä on varmasti tarpeellinen varsinkin siinä epäautenttisessa olemisessa. Autenttisessa elämisessä ollaan tavallaan jo valmiiksi "kuolleita" koska pyritään olemaan samaistumattomuuden tilassa koko ajan.
Mielenkiintoista että esim. Hitlerin kaukonäkemisprojektissa päädyttiin näkemään hänen kuolemanjälkeinen tilansa joka muistutti sen näkijän mielestä syvän meditaation tilaa. Se tulos saatiin täysin odottamatta koska tehtävänä oli löytää merkittävin tapahtuma H:n elämässä.
....
Nyt taidan mennä nukkumaan kun yöunet jäivät aika lyhyeksi ja sain tehtyä äsken loppuviikon ruokaostokset. Nykyään nukun ja valvon aina silloin kun huvittaa koska se olotila juuri heräämisen jälkeen on usein se kaikkein selkein ja meditatiivisin jossa intuitio toimii parhaiten vaikka sen pukeminen käsitteiksi voikin toisinaan tuottaa lähinnä päänsärkyä... :D - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Paljon mahdollista, että hän on väärässä,...."
Se reduktio kvarkeihin ja periaatteessa mihin tahansa eliön kehon osaan, kemiaan ja fysiikkaan käytössä edellyttää sen eliön hajoittamista osiinsa. Vertauskuvan tasolla vastaava strategia olisi se että hajoitettaisiin kännykkä atomeiksi jotta saataisiin selville miten se toimii.
Suurin osa informaatiosta ja sen informaation merkityksestä ja sen osien ja ympäristön vuorovaikutuksista katoaa reduktiossa. Fysikaalisia luonnon objekteja voi hajoittaa osiinsa ja tutkia miten ne toimivat mutta eliöt ovat jotain enemmän kuin fysikaaliset osansa (kaava/blueprint/dna joka taas voi olla jonkun vielä nykytieteelle tuntemattoman aineen tason ohjelmoimaa tai ohjaamaa ja ainakin kehittyneimmillä eläimillä on yksilöllinen minuus ohjaamassa kehoa ainakin silloin kun ei olla automaattiohjauksessa).
Koneet ja ihmisten rakentamat työkalut ja esineet ovat myös jotain enemmän ja niissä pätee usein se idea että samalla tavalla toimivan koneen tai esineen voi rakentaa erilaisista aineksista (puusta, metallista,muovista jne.) jolloin se reduktio ja osien summa idea ei ole kovin yksiselitteinen ainakaan kemian tasolla.
Kvarkki-idea ja ylipäätänsä alkeishiukkaskiihdytinfysiikka on taas äärimmilleen vietyä occamia jossa ei välttämättä saada mitään tietoa siitä miten ne alkeishiukkaset käyttäytyvät esim. biologisen eliön kehossa tai missään muussakaan ns. "tavallisessa" ympäristössä.
"Todellisuus saattaa olla monimuotoinen, mutta Occamin periaate vaatii sitä vahvempia perusteluja mitä monimutkaisemmaksi sitä kuvailet. Luonnontieteet ovat osoittaneet maailmassa piilevää hyvin suurta yksinkertaisuutta."
Se yksinkertaisuus voi olla näennäistä ja edelleenkin se Occamin periaate on vain suositus välttää liikoja oletuksia koska yksinkertaisempi malli on usein parempi mutta liian yksinkertaisen mallin selitysvoima on aina heikompi kuin riittäviin oletuksiin perustuvan mallin. Se oletusten riittävyys pitää punnita aina tapauskohtaisesti.
Matematiikan tasolla se occamin puute näkyy mm. siten että ns. fudge-factoreilla ("purkkavirityksillä") melkein minkä tahansa fysiikan kaavan saa näennäisesti toimimaan ja tuottamaan päteviä ennusteita kunhan vain lisätään sopiviin paikkoihin lisää muuttujia tai vakioita (vrt. alkeishiukkasten ja parametrien suuri määrä esim. hiukkasfysiikan standardimallissa joka on malliesimerkki täysin sekopäisestä matemaattisesta fiktiosta. Kaikilla muuttujilla ja vakioilla pitää aina olla selkeä empiirinen vastine. )
"Eksistentialismissaan Heidegger kuvaa "kenen tahansa" olemisentapaa juuri sellaisena kuin keskimääräinen ihminen kokisi ja eläisi. Se on yksi inhimillisen olemisen perustava tapa, mutta on myös toinen mahdollisuus, jota voisi kuvata autenttiseksi olemistavaksi."
Muistelenkin joskus lukeneeni tuosta Heideggerin autenttisesta olemistavasta joskus 20 v sitten ja se vastaakin suurin piirtein sitä mitä esim. Gurdjieff kutsuu todelliseksi minuudeksi erotuksena väärästä minuudesta joka on lähes täysin ehdollistumisen ja ympäristön tuotetta jossa samaistutaan jokaiseen ajatukseen ja tunteeseen mitä mieleen sattuu tulemaan.
Todellista minuutta voi yrittää lähestyä esim. meditaation keinoin jolloin pyritään irtautumaan kaikesta samaistumisesta ja käsitteiden kautta ajattelusta jota Gurdjieff kutsui formatooriseksi apparaatiksi joka prosessoi mekaanisesti käsitteitä eikä kykene kokemaan suoraan sitä mihin ne käsitteet viittaavat.
"Heidegger ei tosin aseta mainittuja kahta olemisentapaa mihinkään arvojärjestykseen, vaan molemmat niistä ovat yhtä "täysiä" tapoja olla. "
"Kenen tahansa" olemistapa on aina niin täynnä ettei sinne mahdu mitään uutta.
Autenttisessa olemisessa pyritään taas olemaan mahdollisimman tyhjä niin että se oikea todellisuus heijastuu suoraan ja vääristymättä tietoisuuteen.
"Jokainen voi vapaasti valita, kumpaa olemistapaa pitää arvokkaampana. Elämä itse kuitenkin haastaa ihmisen sen valinnan eteen ennemmin tai myöhemmin kuolemaa-kohti-olemisessaan, mikä on seurausta elämän ajallisesta rajallisuudesta."
Elämän rajallisuus eli jonkinlainen resetointi kehon kuoleman yhteydessä on varmasti tarpeellinen varsinkin siinä epäautenttisessa olemisessa. Autenttisessa elämisessä ollaan tavallaan jo valmiiksi "kuolleita" koska pyritään olemaan samaistumattomuuden tilassa koko ajan.
Mielenkiintoista että esim. Hitlerin kaukonäkemisprojektissa päädyttiin näkemään hänen kuolemanjälkeinen tilansa joka muistutti sen näkijän mielestä syvän meditaation tilaa. Se tulos saatiin täysin odottamatta koska tehtävänä oli löytää merkittävin tapahtuma H:n elämässä.
....
Nyt taidan mennä nukkumaan kun yöunet jäivät aika lyhyeksi ja sain tehtyä äsken loppuviikon ruokaostokset. Nykyään nukun ja valvon aina silloin kun huvittaa koska se olotila juuri heräämisen jälkeen on usein se kaikkein selkein ja meditatiivisin jossa intuitio toimii parhaiten vaikka sen pukeminen käsitteiksi voikin toisinaan tuottaa lähinnä päänsärkyä... :D"Suurin osa informaatiosta ja sen informaation merkityksestä ja sen osien ja ympäristön vuorovaikutuksista katoaa reduktiossa."
Samaa mieltä; näin vaikuttaa olevan. Mutta edelleen periaatteessa reduktio voi olla pätevä tapa ymmärtää enemmän kuin osiensa summaakin, mutta silloin kaivetaan "taikalaatikosta" emergenssin käsite esiin.
"Kvarkki-idea ja ylipäätänsä alkeishiukkaskiihdytinfysiikka on taas äärimmilleen vietyä occamia jossa ei välttämättä saada mitään tietoa siitä miten ne alkeishiukkaset käyttäytyvät esim. biologisen eliön kehossa"
Hiukkaskiihdytin on tavallaan laboratorio, joten päätelmäsi on oikea. Perustutkimuksen tulokset tuolla alalla tehdäänkin matemaattisten yleistyksien kautta. Hiukkasfysiikan standardimalli on tästä hyvä esimerkki. Tutkimukset kuitenkin etenevät "kohti totuutta".
"Kenen tahansa olemistapa on aina niin täynnä ettei sinne mahdu mitään uutta.
Autenttisessa olemisessa pyritään taas olemaan mahdollisimman tyhjä niin että se oikea todellisuus heijastuu suoraan ja vääristymättä tietoisuuteen."
Suurin piirtein näin, mutta Heidegger ei käsitä "autenttisuutta" tyhjänä vaan ennemminkin paljaana olemisena siinä mielessä, että minuus olisi sitä, mitä se itsesään jo on. Tähän liittyy Heideggerin silleen jättämisen -käsite.
Tyhjyyden tavoittelu kuuluu itämaiseen filosofiaan ja Heideggerin ajattelussa vaikuttaa olevan sellaiseen viitteitä, mutta ne ovat hänellä ehkä enemmän tiedostamattomia kuin tarkoituksellisia.
- Anonyymi
Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-391)
Mielestäni on ilmeistä, että idealismissa on niin vakavia valuvikoja, että sitä ei oikeastaan kannattaisi märehtiä enää enempää. Käsittääkseni oletuksenasi (siis Belisarion:n...) on ensinnäkin se, että tietoisuus on olemassa; vaikka edes sen määrittelykään ei idealisteilta oikein tunnu onnistuvan ja vaikka määrittely on vasta ensimmäinen askel, jotta voidaan ylipäätään edes tietää, että mistä oikeastaan puhutaan ja että se ei "palaudu" mihinkään muuhun asiaan, eli ilmeisesti on laadullisesti niistä poikkeava asia ja muut asiat palautuvat siihen; jossakin merkityksessä ja että se on jopa keskeisin; eli ilmeisesti jossain merkityksessä tärkein, asia ja myös että tietoisuus on eri asia kuin tietoisuuden sisällöt. Tuollainen ajattelutapa sisältää paljon enintään hyvin huonosti perusteltuja oletuksia ja on hyvin ongelmallinen monista eri syistä.
1) Jos tietoisuutta ei voitaisi määrittää muiden asioiden kautta, niin siitä puhuminen ei olisi hyödyllistä, koska ei voitaisi tietää, että mistä puhuttaisiin, eikä siis myöskään esim. sitä, että se olisi keskeinen asia, kaiketi voitaisi tietää. Sillä ei kaiketi myöskään voisi olla mitään vuorovaikutusta minkään muiden asioiden kanssa, jos se eroaisi niistä kaikista laadullisesti ja kaiketi sillä ei voisi olla edes sisäistä rakennettakaan, koska ei olisi mitään, mikä kykenisi aikaansaamaan sen, että se jakautuisi esim. osiin, eikä sillä siis kaiketi myöskään voisi olla mitään merkitystä eläville olennoille. Reaalisille asioille sen sijaan on luonteenomaista se, että ne ovat vuorovaikutuksessa muiden reaalisten asioiden kanssa siten, että niillä on havaittua ja/tai mitattavissa olevaa vaikutusta ja elävien olentojen elämisen jatkumisen kannalta merkittäville asioille on luonteenomaista se, että niillä on vähintään välillistä vaikutusta ko. olentoihin.
2) Jos kaikki olisi tietoisuutta, niin olemassa ei voisi olla mitään muuta ja kuitenkin, koska koemme nimenomaan tietoisuuden sisältöjä, niin ne eivät tuolloin voisi olla todellisia ja kuitenkin kykenemme kokemaan vain niitä, eikä sitä oletettua tietoisuutta ja tuollainen tietoisuus-idealismi vaikuttaa siis vahvasti uskonnollistyyppiseltä ajattelulta ja tietoisuus ilman sisältöä toisaalta tyhjänjauhamiselta. Myöskään nagualismin näkökulmasta ei voi olla niin, että jotakin tai edes mitään, ns. tonaalin kautta kuvattavissa olevia; oletettuja, substansseja tms., käyttäen kyettäisiin selittämään todellisuus ns. ylimäärättömästi, koska nagualismin mukaan todellisuus on ääretön, eikä edes käsitettävissä olevakaan. Todellisuus ei siis ole redusoitavissa tietoisuudeksi, eikä siitä, että se tosiaan ei ole myöskään redusoitavissa esim. biljardipalloiksi tai matemaattisiksi pisteiksikään; ilman, että menetetään informaatiota, tietenkään seuraa, että se olisi redusoitavissa myöskään tietoisuudeksi ja jos kuitenkin yrität sitä; kuten tapanasi on, niin olet; tiedostamattomalla tasolla, kammoamasi reduktionisti. :D
3) Tietoisuudella on reaalisella tasolla havaintojemme mukaan rajoitteensa, mm. koska emme kykene tiedostamaan rajattomasti asioita aikayksikköä kohti ja toisaalta idea-tasolla tietoisuus on vain idea ja ideoilla sinällään ei voi olla mitään vaikutusta mihinkään, koska ne ovat vain reaalisten asioiden tulkintoja ja konstruktiivisia derivatiiveja. On ilmeistä, että elävien olentojen tiedostamien asioiden lisäksi on olemassa muitakin, mikä on myös nagualismin kanta, koska sen mukaan esim. ihmisen kokoomapiste voi; tietyillä edellytyksillä, liikkua, mikä puolestaan mahdollistaa sen, että tiedostetaan sellaisia asioita, joita aiemmin ei olla tiedostettu, mikä tietenkin on eräs nagualismin tavoitteista ja on siis myös selvää, että todellisuus on vain osittain tiedostettu, mikä tietenkin on myös modernin tieteen ja jopa myös ns. arkiajattelunkin mukainen kanta.
Tietoisuuden sisällöillä toisaalta tietenkin on eläville olennoille oleellinen merkitys ja sen, että mitä ne sisällöt ovat, määrittää kokoomapisteen sijainti ja sen, että missä rajoissa kokoomapiste voi liikkua, käytettävissä olevat emanaatiot ja energian määrä. Kuten olen aiemmin todennutkin, nagualismin tärkein käsite ei ole; kuten ehkä monet olettavat, tietoisuus, vaan energia, vaikka tietoisuuskin on kyllä käsitteenä tärkeä nagualismissakin.
Olen tulkinnut nagualismin siten, että: 1) eräs tietoisuuden välttämättömistä perusedellytyksistä on todellisuuden laadullisesti toisiaan vastaavien; mutta osittain dissosioituneiden, osien; eli emanaatioiden, yhteys, 2) tietoisuuden sisällöt määrittää kokoomapisteen sijainti, 3) tietoisuuden selkeyden määrittää se, että missä määrin kokoomapiste pysyy paikallaan, 4) tietoisuuden intensiteetin määrittää energian määrä ja 5) tietoisuuden laajuuden se, että kuinka monilla laadullisesti erilaisilla emanaatioilla on yhteys laadullisesti toisiaan vastaaviin emanaatioihin jne., eikä koettua tietoisuutta; kuten mitään muutakaan, siis ole olemassa ilman edellytyksiänsä...- Anonyymi
XPR-391:
"Mielestäni on ilmeistä, että idealismissa on niin vakavia valuvikoja, että sitä ei oikeastaan kannattaisi märehtiä enää enempää."
Päinvastoin. Fysikalismin ja varsinkin modernin idealimin (Kastrup) vertailu on hyvinkin hedelmällistä vaikka liikutaankin vain osatotuuksien eli ismien tasolla.
"Käsittääkseni oletuksenasi (siis Belisarion:n...) on ensinnäkin se, että tietoisuus on olemassa; vaikka edes sen määrittelykään ei idealisteilta oikein tunnu onnistuvan ...."
Sitä reduktionismia eli palautumista voisi kutsua nykytieteen sosiaalipsykiatriseksi Occam syndroomaksi koska reduktio aina hukkaa valtavasti merkitystä & informaatiota ja pelkistää samalla liikaa jolloin se olennainen helposti katoaa.
Koetapa määritellä materia tyhjentävästi ja lyhyesti. Se on yhtä helppoa ja vaikeaa kuin tietoisuuden määritelmän puristaminen muutamaan käsitteeseen.
"Tietoisuus" olet sinä ja "materia" on kaikki tietoisuuden sisällöt. Niin yksinkertaista se on eli saman kokonaisuuden eri osia eri näkökulmista/viitekehyksistä tarkasteltuna. Ei niitä voi palauttaa toisiinsa koska ne ovat saman asian erilaisia aspekteja.
Jos ne eri aspektit sotketaan samaan päättelyyn niin tuotetaan sekoilua. Aine on tietoisuuden "kuva" eli se miltä lokalisoitunut tietoisuus näyttää peilistä ja muiden silmin katsottuna. Jos otat henkilöstä valokuvan niin ei sitä henkilöä voi redusoida siihen valokuvaan vaikka juuri sitä reduktionistiset fysikalistit epätoivon vimmalla yrittävät tehdä.
"1) Jos tietoisuutta ei voitaisi määrittää muiden asioiden kautta, niin siitä puhuminen ei olisi hyödyllistä, ...."
Ei tietoisuutta voikaan tietää koska se on aina sen tietämisen subjekti eikä objekti. Ei pääjoukkoa voi palauttaa sen pääjoukon osajoukkoon.
Tuo viritelmäsi pätee vain ns. fysikaalisten asioiden suhteen joihin liittyy aina rakenne ja kausaaalinen vuorovaikutus varsinkin abstrahoituna jonkun ajanhetken "pysäytyskuviksi" vaikka sen "aineen" erillisyys ja rakennekin ovat illuusiota koska se rakenne muuttuu koko ajan ja kaikki "aine" kuuluu samaan kokonaisuuteen.
"2) Jos kaikki olisi tietoisuutta, niin olemassa ei voisi olla mitään muuta ...."
Fysikalismi on sekulaari uskonto jossa luonnonlait, evoluutioteoria ja kvarkit näyttelevät jumalien osaa. Ei mitään oikeasti voi redusoida mihinkään muuhun yhtä vähän kuin kissan voi redusoida koiraksi:D
Annat käsitteille ja määritelmille aivan liian paljon arvoa vaikka ne ovat ikäänkuin vain sormia jotka osoittavat johonkin mitä kannattaa yrittää kokea jotta siitä jotain voisi tietää. Määritelmät ovat suljettuja käsitteellisiä konstruktioita jotka vääristävät helposti todellisuuden kokemusta koska se määritelmä ja käsite tulee sotkemaan sinne väliin suoraa näkemistä ja oivaltamista. Tietoisuus on käsite joka viittaa minuun ja aine on käsite joka viittaa ei-minuun.
"3) Tietoisuudella on reaalisella tasolla havaintojemme mukaan rajoitteensa,...."
Uusien asioiden ideoiminen on mahdollista eli tuottaa sellaista todellisuutta jota ei vielä ole olemassa kokemuksessa eli esim. autoja, tietokoneita, taidetta, tiedettä jne. eli kaikkea sitä mitä ei luonnossa ole ennestään ja luonnon objektitkin voivat olla joidenkin muiden ideoimia ja konkretisoimia asioita ja tietysti idea toimii myös tulkinnan tasolla.
"Tietoisuuden sisällöillä toisaalta tietenkin on eläville olennoille oleellinen merkitys ja sen, että mitä ne sisällöt ovat, määrittää kokoomapisteen sijainti ja sen, että missä rajoissa kokoomapiste voi liikkua, käytettävissä olevat emanaatiot ja energian määrä. Kuten olen aiemmin todennutkin, nagualismin tärkein käsite ei ole; kuten ehkä monet olettavat, tietoisuus, vaan energia, vaikka tietoisuuskin on kyllä käsitteenä tärkeä nagualismissakin."
Energia syntyy symmetriarikosta jolloin havaitsemattomasta ja olemattomasta alkutilasta syntyy energian virtausta ja sen alkuräjähdyksen olettamisen sijasta voi yhtä hyvin olettaa että se symmetriarikko on jonkinlaisen prototietoisuuden aiheuttama. Tietoisuudella on aina energia-aspekti.
"Olen tulkinnut nagualismin siten, että: 1) eräs tietoisuuden välttämättömistä perusedellytyksistä on todellisuuden laadullisesti toisiaan vastaavien; mutta osittain dissosioituneiden, osien; eli emanaatioiden, yhteys, 2) tietoisuuden sisällöt määrittää kokoomapisteen sijainti, 3) tietoisuuden selkeyden määrittää se, että missä määrin kokoomapiste pysyy paikallaan, 4) tietoisuuden intensiteetin määrittää energian määrä ja 5) tietoisuuden laajuuden se, että kuinka monilla laadullisesti erilaisilla emanaatioilla on yhteys laadullisesti toisiaan vastaaviin emanaatioihin jne., eikä koettua tietoisuutta; kuten mitään muutakaan, siis ole olemassa ilman edellytyksiänsä..."
Intentio tuottaa kokoomapisteen sijainnin ja tietoisuus on sekä passiivinen kokija että aktiivinen tahtoja. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
XPR-391:
"Mielestäni on ilmeistä, että idealismissa on niin vakavia valuvikoja, että sitä ei oikeastaan kannattaisi märehtiä enää enempää."
Päinvastoin. Fysikalismin ja varsinkin modernin idealimin (Kastrup) vertailu on hyvinkin hedelmällistä vaikka liikutaankin vain osatotuuksien eli ismien tasolla.
"Käsittääkseni oletuksenasi (siis Belisarion:n...) on ensinnäkin se, että tietoisuus on olemassa; vaikka edes sen määrittelykään ei idealisteilta oikein tunnu onnistuvan ...."
Sitä reduktionismia eli palautumista voisi kutsua nykytieteen sosiaalipsykiatriseksi Occam syndroomaksi koska reduktio aina hukkaa valtavasti merkitystä & informaatiota ja pelkistää samalla liikaa jolloin se olennainen helposti katoaa.
Koetapa määritellä materia tyhjentävästi ja lyhyesti. Se on yhtä helppoa ja vaikeaa kuin tietoisuuden määritelmän puristaminen muutamaan käsitteeseen.
"Tietoisuus" olet sinä ja "materia" on kaikki tietoisuuden sisällöt. Niin yksinkertaista se on eli saman kokonaisuuden eri osia eri näkökulmista/viitekehyksistä tarkasteltuna. Ei niitä voi palauttaa toisiinsa koska ne ovat saman asian erilaisia aspekteja.
Jos ne eri aspektit sotketaan samaan päättelyyn niin tuotetaan sekoilua. Aine on tietoisuuden "kuva" eli se miltä lokalisoitunut tietoisuus näyttää peilistä ja muiden silmin katsottuna. Jos otat henkilöstä valokuvan niin ei sitä henkilöä voi redusoida siihen valokuvaan vaikka juuri sitä reduktionistiset fysikalistit epätoivon vimmalla yrittävät tehdä.
"1) Jos tietoisuutta ei voitaisi määrittää muiden asioiden kautta, niin siitä puhuminen ei olisi hyödyllistä, ...."
Ei tietoisuutta voikaan tietää koska se on aina sen tietämisen subjekti eikä objekti. Ei pääjoukkoa voi palauttaa sen pääjoukon osajoukkoon.
Tuo viritelmäsi pätee vain ns. fysikaalisten asioiden suhteen joihin liittyy aina rakenne ja kausaaalinen vuorovaikutus varsinkin abstrahoituna jonkun ajanhetken "pysäytyskuviksi" vaikka sen "aineen" erillisyys ja rakennekin ovat illuusiota koska se rakenne muuttuu koko ajan ja kaikki "aine" kuuluu samaan kokonaisuuteen.
"2) Jos kaikki olisi tietoisuutta, niin olemassa ei voisi olla mitään muuta ...."
Fysikalismi on sekulaari uskonto jossa luonnonlait, evoluutioteoria ja kvarkit näyttelevät jumalien osaa. Ei mitään oikeasti voi redusoida mihinkään muuhun yhtä vähän kuin kissan voi redusoida koiraksi:D
Annat käsitteille ja määritelmille aivan liian paljon arvoa vaikka ne ovat ikäänkuin vain sormia jotka osoittavat johonkin mitä kannattaa yrittää kokea jotta siitä jotain voisi tietää. Määritelmät ovat suljettuja käsitteellisiä konstruktioita jotka vääristävät helposti todellisuuden kokemusta koska se määritelmä ja käsite tulee sotkemaan sinne väliin suoraa näkemistä ja oivaltamista. Tietoisuus on käsite joka viittaa minuun ja aine on käsite joka viittaa ei-minuun.
"3) Tietoisuudella on reaalisella tasolla havaintojemme mukaan rajoitteensa,...."
Uusien asioiden ideoiminen on mahdollista eli tuottaa sellaista todellisuutta jota ei vielä ole olemassa kokemuksessa eli esim. autoja, tietokoneita, taidetta, tiedettä jne. eli kaikkea sitä mitä ei luonnossa ole ennestään ja luonnon objektitkin voivat olla joidenkin muiden ideoimia ja konkretisoimia asioita ja tietysti idea toimii myös tulkinnan tasolla.
"Tietoisuuden sisällöillä toisaalta tietenkin on eläville olennoille oleellinen merkitys ja sen, että mitä ne sisällöt ovat, määrittää kokoomapisteen sijainti ja sen, että missä rajoissa kokoomapiste voi liikkua, käytettävissä olevat emanaatiot ja energian määrä. Kuten olen aiemmin todennutkin, nagualismin tärkein käsite ei ole; kuten ehkä monet olettavat, tietoisuus, vaan energia, vaikka tietoisuuskin on kyllä käsitteenä tärkeä nagualismissakin."
Energia syntyy symmetriarikosta jolloin havaitsemattomasta ja olemattomasta alkutilasta syntyy energian virtausta ja sen alkuräjähdyksen olettamisen sijasta voi yhtä hyvin olettaa että se symmetriarikko on jonkinlaisen prototietoisuuden aiheuttama. Tietoisuudella on aina energia-aspekti.
"Olen tulkinnut nagualismin siten, että: 1) eräs tietoisuuden välttämättömistä perusedellytyksistä on todellisuuden laadullisesti toisiaan vastaavien; mutta osittain dissosioituneiden, osien; eli emanaatioiden, yhteys, 2) tietoisuuden sisällöt määrittää kokoomapisteen sijainti, 3) tietoisuuden selkeyden määrittää se, että missä määrin kokoomapiste pysyy paikallaan, 4) tietoisuuden intensiteetin määrittää energian määrä ja 5) tietoisuuden laajuuden se, että kuinka monilla laadullisesti erilaisilla emanaatioilla on yhteys laadullisesti toisiaan vastaaviin emanaatioihin jne., eikä koettua tietoisuutta; kuten mitään muutakaan, siis ole olemassa ilman edellytyksiänsä..."
Intentio tuottaa kokoomapisteen sijainnin ja tietoisuus on sekä passiivinen kokija että aktiivinen tahtoja.Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-392)
Belisario: "Päinvastoin. Fysikalismin ja varsinkin modernin idealimin (Kastrup) vertailu on hyvinkin hedelmällistä vaikka liikutaankin vain osatotuuksien eli ismien tasolla."
No, vertaillaan sitten. Koska kokemuksellisuus edellyttää energiaa ja energia on fysikaalista, niin fysikaalista ei kyetä selittämään tyydyttävästi tietoisuudella, eikä myöskään, koska tietoisuudella on ilmeisiä rajoitteita ja koska et määrittele tietoisuutta kunnolla, niin todettakoon, että tarkoitan sillä tässä kokemuksellisuutta, joka on aina subjektiivista.
Nagualismin mukaan ns. inhimillinen tietoisuus ei ole ikuisesti jatkuva asia, eikä jotain edellytyksistänsä irrallista, vaan tavallaan prosessituote, mikä kuitenkaan ei tarkoita sitä, etteivätkö ne tietoisuuden primitiivit, joista siis esim. se inhimillinen tietoisuus koostuu, olisi inhimillisestä näkökulmasta käsittämättömiä ja on epäselvää, että mikä "energia-primitiivien" ja "tietoisuus-primitiivien" prosessisuhde on, mutta se on kyllä tässä yhteydessä relevantti kysymys.
"Sitä reduktionismia eli palautumista voisi kutsua nykytieteen sosiaalipsykiatriseksi Occam syndroomaksi koska reduktio aina hukkaa valtavasti merkitystä & informaatiota ja pelkistää samalla liikaa jolloin se olennainen helposti katoaa."
Tieteellisen edistyksen ja suhteellisen sujuvan kommunikaation mahdollistamiseksi on silti tarkoituksenmukaista määritellä käsitteet mahdollisimman tarkkaan. Epämääräisten käsitteiden käyttö tai niiden kokonaan määrittelemättä jättäminen ovat paitsi aloittelijoiden, myös mm. uskonnollissävytteisten fanaatikkojen ja kaikesta epävarmojen huijari-tietäjien tunnusmerkkejä. :D
"Koetapa määritellä materia tyhjentävästi ja lyhyesti. Se on yhtä helppoa ja vaikeaa kuin tietoisuuden määritelmän puristaminen muutamaan käsitteeseen."
Tässä on kyse mm. siitä, että onko viestinnän osapuolilla ymmärrys siitä, että mitä se toinen osapuoli tarkoittaa sillä käyttämällään käsitteellä ja jos se käsitettä käyttävä osapuoli ei itsekään tiedä, että mitä sillä tarkoittaa, niin tilanne ei todellakaan ole hyvä informaation välittymisen, eikä riittävän kypsä tieteellisen kontribuution tuottamisen kannalta. Mitä taas materiaan tulee, niin kai siitä suhteellisen hyvä yhteisymmärrys on, että mitä sillä tarkoitetaan, eli esim., jos menet puntariin ja se näyttää, että 100 kg., niin kaikki mittaria tarkkailevat voivat omata konsensuksen siitä, että olet materiaa, vaikka kukaan ei voikaan olla varma siitä, että onko sinulla tietoisuutta. :D
"Tietoisuus" olet sinä ja "materia" on kaikki tietoisuuden sisällöt."
Nagualismin mukaan ihminen on tavallaan kokoomapiste, eikä kokoomapiste ole tietoisuus, vaan rakenne, joka kokoaa selittämättömän voiman emanaatiot kulloiseen havainnointiin liittyen. Vaikuttaa siis siltä, että tietoisuus kokemuksellisuutena tosiaan emergoituu tietoisuuden sisältöinä kokoomapisteen kokoamien emanaatioiden vuorovaikutuksen seurauksena.
"Niin yksinkertaista se on eli saman kokonaisuuden eri osia eri näkökulmista/viitekehyksistä tarkasteltuna. Ei niitä voi palauttaa toisiinsa koska ne ovat saman asian erilaisia aspekteja."
Materian koettu kuvaus on tietoisuuden sisältö, mutta sehän vain viittaa materiaan itseensä, joka materia itsessään siis ei ole tietoisuuden sisältö, koska materia mitä ilmeisimmin on olemassa riippumatta sen kokemuksellisuudesta, mutta tietoisuus puolestaan ei ole olemassa; ns. inhimillisenä kokemuksellisuutena, ilman edellytyksiensä, joista havaintojen mukaan eräitä ovat fyysinen; eli reaalinen, ruumis, joka kuitenkin myös on eri asia, kuin sen havaintoihin perustuva kuvaus sekä siihen liittyvät energian virtaukset.
Tietoisuuden ulkopuolella on jotain, joka on reaalista, koska sillä on reaalisia vaikutuksia ja eräs näkökulma on se, että sitä jotakin kutsutaan materiaksi, energiaksi tms. ja koska se myös on luonnontieteellisesti erittäin kontributiivinen näkökulma, niin ei sen muuttamiseen ole tarvetta, jos ei esitetä kelvollisia perusteluita sille, että mikä olisi käyttökelpoisempi näkökulma.
"Aine on tietoisuuden "kuva" eli se miltä lokalisoitunut tietoisuus näyttää peilistä ja muiden silmin katsottuna. Jos otat henkilöstä valokuvan niin ei sitä henkilöä voi redusoida siihen valokuvaan vaikka juuri sitä reduktionistiset fysikalistit epätoivon vimmalla yrittävät tehdä."
Olen tietenkin samaa mieltä siitä, että kuvaus on laadullisesti eri asia, kuin kuvauksen kohde, mutta koska olemassa on paljon muitakin, kuin kokemuksellisia reaalisia asioita, niin ne kaikki eivät ole redusoitavissa kokemuksellisuudeksi, eli siis tietoisuudeksi [jatkuu kohta...]. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
XPR-391:
"Mielestäni on ilmeistä, että idealismissa on niin vakavia valuvikoja, että sitä ei oikeastaan kannattaisi märehtiä enää enempää."
Päinvastoin. Fysikalismin ja varsinkin modernin idealimin (Kastrup) vertailu on hyvinkin hedelmällistä vaikka liikutaankin vain osatotuuksien eli ismien tasolla.
"Käsittääkseni oletuksenasi (siis Belisarion:n...) on ensinnäkin se, että tietoisuus on olemassa; vaikka edes sen määrittelykään ei idealisteilta oikein tunnu onnistuvan ...."
Sitä reduktionismia eli palautumista voisi kutsua nykytieteen sosiaalipsykiatriseksi Occam syndroomaksi koska reduktio aina hukkaa valtavasti merkitystä & informaatiota ja pelkistää samalla liikaa jolloin se olennainen helposti katoaa.
Koetapa määritellä materia tyhjentävästi ja lyhyesti. Se on yhtä helppoa ja vaikeaa kuin tietoisuuden määritelmän puristaminen muutamaan käsitteeseen.
"Tietoisuus" olet sinä ja "materia" on kaikki tietoisuuden sisällöt. Niin yksinkertaista se on eli saman kokonaisuuden eri osia eri näkökulmista/viitekehyksistä tarkasteltuna. Ei niitä voi palauttaa toisiinsa koska ne ovat saman asian erilaisia aspekteja.
Jos ne eri aspektit sotketaan samaan päättelyyn niin tuotetaan sekoilua. Aine on tietoisuuden "kuva" eli se miltä lokalisoitunut tietoisuus näyttää peilistä ja muiden silmin katsottuna. Jos otat henkilöstä valokuvan niin ei sitä henkilöä voi redusoida siihen valokuvaan vaikka juuri sitä reduktionistiset fysikalistit epätoivon vimmalla yrittävät tehdä.
"1) Jos tietoisuutta ei voitaisi määrittää muiden asioiden kautta, niin siitä puhuminen ei olisi hyödyllistä, ...."
Ei tietoisuutta voikaan tietää koska se on aina sen tietämisen subjekti eikä objekti. Ei pääjoukkoa voi palauttaa sen pääjoukon osajoukkoon.
Tuo viritelmäsi pätee vain ns. fysikaalisten asioiden suhteen joihin liittyy aina rakenne ja kausaaalinen vuorovaikutus varsinkin abstrahoituna jonkun ajanhetken "pysäytyskuviksi" vaikka sen "aineen" erillisyys ja rakennekin ovat illuusiota koska se rakenne muuttuu koko ajan ja kaikki "aine" kuuluu samaan kokonaisuuteen.
"2) Jos kaikki olisi tietoisuutta, niin olemassa ei voisi olla mitään muuta ...."
Fysikalismi on sekulaari uskonto jossa luonnonlait, evoluutioteoria ja kvarkit näyttelevät jumalien osaa. Ei mitään oikeasti voi redusoida mihinkään muuhun yhtä vähän kuin kissan voi redusoida koiraksi:D
Annat käsitteille ja määritelmille aivan liian paljon arvoa vaikka ne ovat ikäänkuin vain sormia jotka osoittavat johonkin mitä kannattaa yrittää kokea jotta siitä jotain voisi tietää. Määritelmät ovat suljettuja käsitteellisiä konstruktioita jotka vääristävät helposti todellisuuden kokemusta koska se määritelmä ja käsite tulee sotkemaan sinne väliin suoraa näkemistä ja oivaltamista. Tietoisuus on käsite joka viittaa minuun ja aine on käsite joka viittaa ei-minuun.
"3) Tietoisuudella on reaalisella tasolla havaintojemme mukaan rajoitteensa,...."
Uusien asioiden ideoiminen on mahdollista eli tuottaa sellaista todellisuutta jota ei vielä ole olemassa kokemuksessa eli esim. autoja, tietokoneita, taidetta, tiedettä jne. eli kaikkea sitä mitä ei luonnossa ole ennestään ja luonnon objektitkin voivat olla joidenkin muiden ideoimia ja konkretisoimia asioita ja tietysti idea toimii myös tulkinnan tasolla.
"Tietoisuuden sisällöillä toisaalta tietenkin on eläville olennoille oleellinen merkitys ja sen, että mitä ne sisällöt ovat, määrittää kokoomapisteen sijainti ja sen, että missä rajoissa kokoomapiste voi liikkua, käytettävissä olevat emanaatiot ja energian määrä. Kuten olen aiemmin todennutkin, nagualismin tärkein käsite ei ole; kuten ehkä monet olettavat, tietoisuus, vaan energia, vaikka tietoisuuskin on kyllä käsitteenä tärkeä nagualismissakin."
Energia syntyy symmetriarikosta jolloin havaitsemattomasta ja olemattomasta alkutilasta syntyy energian virtausta ja sen alkuräjähdyksen olettamisen sijasta voi yhtä hyvin olettaa että se symmetriarikko on jonkinlaisen prototietoisuuden aiheuttama. Tietoisuudella on aina energia-aspekti.
"Olen tulkinnut nagualismin siten, että: 1) eräs tietoisuuden välttämättömistä perusedellytyksistä on todellisuuden laadullisesti toisiaan vastaavien; mutta osittain dissosioituneiden, osien; eli emanaatioiden, yhteys, 2) tietoisuuden sisällöt määrittää kokoomapisteen sijainti, 3) tietoisuuden selkeyden määrittää se, että missä määrin kokoomapiste pysyy paikallaan, 4) tietoisuuden intensiteetin määrittää energian määrä ja 5) tietoisuuden laajuuden se, että kuinka monilla laadullisesti erilaisilla emanaatioilla on yhteys laadullisesti toisiaan vastaaviin emanaatioihin jne., eikä koettua tietoisuutta; kuten mitään muutakaan, siis ole olemassa ilman edellytyksiänsä..."
Intentio tuottaa kokoomapisteen sijainnin ja tietoisuus on sekä passiivinen kokija että aktiivinen tahtoja.Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-393)
Belisario: "Ei tietoisuutta voikaan tietää koska se on aina sen tietämisen subjekti eikä objekti. Ei pääjoukkoa voi palauttaa sen pääjoukon osajoukkoon."
Tietoisuus-käsitteesi vaikuttaa tyhjältä abstraktiolta, koska sillä kaiketi ei ole kokemuksellista sisältöä ja toisaalta, jos se määritelläänkin esim. kokemusten summaksi tms., niin kyllähän siitä voidaan tietää monenlaisia asioita, koska on ilmeistä, että meillä on tietämystä kokemuksistamme. Kokemamme aineen kuvaus tietenkin on abstraktio, mutta siitä ei seuraa, etteikö aine silti olisi reaalista mm. siinä merkityksessä, että sillä on vaikutusta kokemuksiimme.
"Ei mitään oikeasti voi redusoida mihinkään muuhun yhtä vähän kuin kissan voi redusoida koiraksi:D"
How:n ja now:n välillä on kuitenkin aika paljon samankaltaisuuksia, ja etenkin, jos kolmanneksi vertailukohteeksi otettaisiin jokin eloton esine. :D
"Tietoisuus on käsite joka viittaa minuun ja aine on käsite joka viittaa ei-minuun."
Minusta tietoisuus on käsite, joka viittaa subjektiiviseen kokemuksellisuuteen ja aine/energia on sen edellytys ja esim. nagualismin mukaanhan myös energia voidaan kokea subjektiivisesti.
"Uusien asioiden ideoiminen on mahdollista eli tuottaa sellaista todellisuutta jota ei vielä ole olemassa kokemuksessa..."
Tuossa on kyse siitä, että tiedostetaan se, mikä on jo olemassa ja en siis usko, että oikeasti olisi mahdollista tuottaa mitään uutta, vaan se uutuuden vaikutelma on seuraus niistä tietoisuuden rajoitteista ja ehkä siis ne kaikkein eniten itseään luovina pitävät tyypit ovatkin niitä, joilla on eniten niitä tietoisuuden rajoitteita ja kyseessä on siis ns. "luovien ihmisten Dunning-Kruger". :D
"Energia syntyy symmetriarikosta jolloin havaitsemattomasta ja olemattomasta alkutilasta syntyy energian virtausta ja sen alkuräjähdyksen olettamisen sijasta voi yhtä hyvin olettaa että se symmetriarikko on jonkinlaisen prototietoisuuden aiheuttama. Tietoisuudella on aina energia-aspekti."
Tieteen mukaan energiaa ei voida luoda eikä tuhota. Koska olemattomasta ei takuuvarmasti synny mitään, niin kaikki se, mikä on reaalista, on aina ollut olemassa, vaikka siis nimenomaan ei olekaan ollut tiedostettuna, koska tietoisuus on vain infinitesimaalisen pieni todellisuuden osajoukko. Koska energia on tietoisuuden edellytys, niin ne tietenkin esiintyvät yhdessä. Energian erilaiset karakterisoinnit ovat kyllä hyvin kiinnostavia, koska kyseessä on niin keskeinen käsite.
"Intentio tuottaa kokoomapisteen sijainnin ja tietoisuus on sekä passiivinen kokija että aktiivinen tahtoja."
Olioilla voi olla intention kokemus, mutta sen kokoomapisteen sijainnin kuitenkin tuottaa kokonaisuus, josta tietenkin suurin osa on tiedostamatonta. Nagualismin mukaan esim. ihminen ei tee mitään, jos selittämätön voima ei häntä siihen pakota, minkä pakottavan vaikutuksen ihminen sitten voi; tietyillä edellytyksillä tietenkin, esim. tulkita intentiokseen, eli ns. sisäistää sen osaksi käsitystään itsestään, mistä ilmeisesti voi seurata ns. kyberneettistä kilpailuetua... - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-392)
Belisario: "Päinvastoin. Fysikalismin ja varsinkin modernin idealimin (Kastrup) vertailu on hyvinkin hedelmällistä vaikka liikutaankin vain osatotuuksien eli ismien tasolla."
No, vertaillaan sitten. Koska kokemuksellisuus edellyttää energiaa ja energia on fysikaalista, niin fysikaalista ei kyetä selittämään tyydyttävästi tietoisuudella, eikä myöskään, koska tietoisuudella on ilmeisiä rajoitteita ja koska et määrittele tietoisuutta kunnolla, niin todettakoon, että tarkoitan sillä tässä kokemuksellisuutta, joka on aina subjektiivista.
Nagualismin mukaan ns. inhimillinen tietoisuus ei ole ikuisesti jatkuva asia, eikä jotain edellytyksistänsä irrallista, vaan tavallaan prosessituote, mikä kuitenkaan ei tarkoita sitä, etteivätkö ne tietoisuuden primitiivit, joista siis esim. se inhimillinen tietoisuus koostuu, olisi inhimillisestä näkökulmasta käsittämättömiä ja on epäselvää, että mikä "energia-primitiivien" ja "tietoisuus-primitiivien" prosessisuhde on, mutta se on kyllä tässä yhteydessä relevantti kysymys.
"Sitä reduktionismia eli palautumista voisi kutsua nykytieteen sosiaalipsykiatriseksi Occam syndroomaksi koska reduktio aina hukkaa valtavasti merkitystä & informaatiota ja pelkistää samalla liikaa jolloin se olennainen helposti katoaa."
Tieteellisen edistyksen ja suhteellisen sujuvan kommunikaation mahdollistamiseksi on silti tarkoituksenmukaista määritellä käsitteet mahdollisimman tarkkaan. Epämääräisten käsitteiden käyttö tai niiden kokonaan määrittelemättä jättäminen ovat paitsi aloittelijoiden, myös mm. uskonnollissävytteisten fanaatikkojen ja kaikesta epävarmojen huijari-tietäjien tunnusmerkkejä. :D
"Koetapa määritellä materia tyhjentävästi ja lyhyesti. Se on yhtä helppoa ja vaikeaa kuin tietoisuuden määritelmän puristaminen muutamaan käsitteeseen."
Tässä on kyse mm. siitä, että onko viestinnän osapuolilla ymmärrys siitä, että mitä se toinen osapuoli tarkoittaa sillä käyttämällään käsitteellä ja jos se käsitettä käyttävä osapuoli ei itsekään tiedä, että mitä sillä tarkoittaa, niin tilanne ei todellakaan ole hyvä informaation välittymisen, eikä riittävän kypsä tieteellisen kontribuution tuottamisen kannalta. Mitä taas materiaan tulee, niin kai siitä suhteellisen hyvä yhteisymmärrys on, että mitä sillä tarkoitetaan, eli esim., jos menet puntariin ja se näyttää, että 100 kg., niin kaikki mittaria tarkkailevat voivat omata konsensuksen siitä, että olet materiaa, vaikka kukaan ei voikaan olla varma siitä, että onko sinulla tietoisuutta. :D
"Tietoisuus" olet sinä ja "materia" on kaikki tietoisuuden sisällöt."
Nagualismin mukaan ihminen on tavallaan kokoomapiste, eikä kokoomapiste ole tietoisuus, vaan rakenne, joka kokoaa selittämättömän voiman emanaatiot kulloiseen havainnointiin liittyen. Vaikuttaa siis siltä, että tietoisuus kokemuksellisuutena tosiaan emergoituu tietoisuuden sisältöinä kokoomapisteen kokoamien emanaatioiden vuorovaikutuksen seurauksena.
"Niin yksinkertaista se on eli saman kokonaisuuden eri osia eri näkökulmista/viitekehyksistä tarkasteltuna. Ei niitä voi palauttaa toisiinsa koska ne ovat saman asian erilaisia aspekteja."
Materian koettu kuvaus on tietoisuuden sisältö, mutta sehän vain viittaa materiaan itseensä, joka materia itsessään siis ei ole tietoisuuden sisältö, koska materia mitä ilmeisimmin on olemassa riippumatta sen kokemuksellisuudesta, mutta tietoisuus puolestaan ei ole olemassa; ns. inhimillisenä kokemuksellisuutena, ilman edellytyksiensä, joista havaintojen mukaan eräitä ovat fyysinen; eli reaalinen, ruumis, joka kuitenkin myös on eri asia, kuin sen havaintoihin perustuva kuvaus sekä siihen liittyvät energian virtaukset.
Tietoisuuden ulkopuolella on jotain, joka on reaalista, koska sillä on reaalisia vaikutuksia ja eräs näkökulma on se, että sitä jotakin kutsutaan materiaksi, energiaksi tms. ja koska se myös on luonnontieteellisesti erittäin kontributiivinen näkökulma, niin ei sen muuttamiseen ole tarvetta, jos ei esitetä kelvollisia perusteluita sille, että mikä olisi käyttökelpoisempi näkökulma.
"Aine on tietoisuuden "kuva" eli se miltä lokalisoitunut tietoisuus näyttää peilistä ja muiden silmin katsottuna. Jos otat henkilöstä valokuvan niin ei sitä henkilöä voi redusoida siihen valokuvaan vaikka juuri sitä reduktionistiset fysikalistit epätoivon vimmalla yrittävät tehdä."
Olen tietenkin samaa mieltä siitä, että kuvaus on laadullisesti eri asia, kuin kuvauksen kohde, mutta koska olemassa on paljon muitakin, kuin kokemuksellisia reaalisia asioita, niin ne kaikki eivät ole redusoitavissa kokemuksellisuudeksi, eli siis tietoisuudeksi [jatkuu kohta...].XPR-392:
Ilmankos en saanut taaskaan unen päästä kiinni kun sinä olit taas kirjoittelemassa täne ja sen tietää yleensä päänsärystä joka ilmeisesti ennakoi taas sitä että pitää alkaa vääntää taas rautalangasta puhtaasti käsitteiden tasolla vaikka periaatteessa olen sitä mieltä että puhdas käsiteakrobatia on melko turhaa touhua kun kaikki ymmärtäminen edellyttää jonkintasoista henkilökohtaista kokemusta vaikka ns. näennäistietoa voi olla ilman kokemustakin ja se ilmenee aika selkeästi akateemisen tiedeyhteisön touhuista joiden käsittellinen tuotos on usein vähän liiankin tarkkaan formuloitu ja niin siloitellun ja valmiin oloinen että se pistää epäilemään että se voi olla hyvinkin suurelta osin pielessä koska ei pelkällä spekulaatiolla, laskennalla ja usein näennäisillä ennusteilla voi päästä mihinkään täydellisyyteen joten tiede hyvin todennnäköisesti on kaikissa ns. suurissa kysymyksissä järkyttävän tasoisesti totaalisesti väärässä eikä kukaan oikeasti osaa edes kuvitella mikä se oikea pohjimmainen todellisuus olisi eikä sitä kukaan edes kykenisi ymmärtämään jos se ylipäätänsä voitaisiin ilmaista nykykielen käsittein:D (kivan pitkä lause....)
"No, vertaillaan sitten. Koska kokemuksellisuus edellyttää energiaa ja energia on fysikaalista, ..."
Itse voisin kuvitella & spekuloida jonkun sellaisen protosubstanssin jossa sekä energia että tietoisuus ovat molemmat potentiaalisina olemassa mutta erottautuvat vasta sitten kun se kokonaisuuden symmetria tai nollasummavektori päätyy sellaiseen epätasapainoon että syntyy energian virtausta.
Descartesin moka aikoinaan oli jakaa olevaisen kokonaisuus kahteen vastakkaiseen kategoriaan vaikka se jako oli osittain perusteltua koska esim. sähkölläkin on kaksinapaisuus ja tavallaan siis dualismi samoin kuin jako materiaan ja antimateriaan. Jos se tieteen käsitteenmuodostus olisi säilyttänyt sen kaksoisaspektisuuden jonka toinen napaisuus on passiivinen kokemuksellisuus ja toinen taas aktiivinen energia ja niitä tasapainottamassa kolmas "voima" eli tahto/intentio (Gurjieffin mukaan ihmiset ovat sokeita sen 3. voiman suhteen) niin tätä tietoisuus vs energia/aine kiistaa tuskin olisi tieteessä koskaan syntynyt.
Eli ts. jos tieteen käsitteenmuodostuksen historiassa on tapahtunut isoja mokia jo alkuvaiheessa eli n. 300-400 v sitten niin ne mokat ovat sitten kertautuneet ja siirtyneet kaikkeen myöhempäänkin tieteen käsitteenmuodostukseen mistä seuraa että kukaan ei oikeasti ymmärrä eikä edes voi ymmärtää tieteen tuloksia vaikka kerättyä tietoa on valtavasti. Ymmärtäminen on aina kokonaisuuden ymmärtämistä eikä toisistaan irrallaan omissa lokeroissaan olevien osatotuuksien omaksumista erillisinä.
"Nagualismin mukaan ns. inhimillinen tietoisuus ei ole ikuisesti jatkuva asia, ...."
Minä olen lukenut lukuisia kertoja kymmenien vuosien ajan aika tarkkaan vain Castanedan teoksia enkä todellakaan muista että niissä mainittiin mitään tuon tyyppistä nagualismia.
Tavallaan ymmärrän miksi haluat hahmottaa todellisuuden tuolla tavoin koska ilmeisesti liittyy siihen tekoälyyn enemmän kuin tietoisuuteen ja todellisuuteen sellaisena kuin itse sen olen tähän mennessä hahmottanut lähinnä omien kokemuksieni ja niiden kanssa yhteensopivan kirjallisuuden kautta.
Tekoälyn formatoorisen apparaatin suhteen on varmasti olennaista määritellä käsitteet mahdollisimman tarkasti jotta niitä voisi algoritmisesti prosessoida mutta koska käsitteet pitäisi aina ensisijassa pyrkiä yhdistämään konkreettiseen kokemukseen niin ei niitä pidä määritellä sen enempää kuin mitä se kerätty konkreettinen kokemusaineisto sallii ja samalla jättää ne käsitteet siinä määrin avoimeksi että niihin mahtuu uutta sisältöä kun kokemusta ja ymmärrystä kerääntyy riittävästi lisää. Sen takia käsitteiden merkityksiä ei pitäisi lyödä lukkoon millään lopullisella tavalla
"Tieteellisen edistyksen ja suhteellisen sujuvan kommunikaation mahdollistamiseksi on silti tarkoituksenmukaista määritellä käsitteet mahdollisimman tarkkaan. "
Silloin helposti tapahtuu tieteen näennäistä edistymistä (kuten viimeisen sadan vuoden aikana) ja pitäsi olla sen verran nöyryyttä ettei kuvitella itseä kaikkitietäväksi ja kaikkivaltiaaksi varsinkin kun sitä kokeellista tiedettä on harjoitettu hyvin lokaalisti ja vain varsin lyhyen aikaa.
jatkuu.... - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
XPR-392:
Ilmankos en saanut taaskaan unen päästä kiinni kun sinä olit taas kirjoittelemassa täne ja sen tietää yleensä päänsärystä joka ilmeisesti ennakoi taas sitä että pitää alkaa vääntää taas rautalangasta puhtaasti käsitteiden tasolla vaikka periaatteessa olen sitä mieltä että puhdas käsiteakrobatia on melko turhaa touhua kun kaikki ymmärtäminen edellyttää jonkintasoista henkilökohtaista kokemusta vaikka ns. näennäistietoa voi olla ilman kokemustakin ja se ilmenee aika selkeästi akateemisen tiedeyhteisön touhuista joiden käsittellinen tuotos on usein vähän liiankin tarkkaan formuloitu ja niin siloitellun ja valmiin oloinen että se pistää epäilemään että se voi olla hyvinkin suurelta osin pielessä koska ei pelkällä spekulaatiolla, laskennalla ja usein näennäisillä ennusteilla voi päästä mihinkään täydellisyyteen joten tiede hyvin todennnäköisesti on kaikissa ns. suurissa kysymyksissä järkyttävän tasoisesti totaalisesti väärässä eikä kukaan oikeasti osaa edes kuvitella mikä se oikea pohjimmainen todellisuus olisi eikä sitä kukaan edes kykenisi ymmärtämään jos se ylipäätänsä voitaisiin ilmaista nykykielen käsittein:D (kivan pitkä lause....)
"No, vertaillaan sitten. Koska kokemuksellisuus edellyttää energiaa ja energia on fysikaalista, ..."
Itse voisin kuvitella & spekuloida jonkun sellaisen protosubstanssin jossa sekä energia että tietoisuus ovat molemmat potentiaalisina olemassa mutta erottautuvat vasta sitten kun se kokonaisuuden symmetria tai nollasummavektori päätyy sellaiseen epätasapainoon että syntyy energian virtausta.
Descartesin moka aikoinaan oli jakaa olevaisen kokonaisuus kahteen vastakkaiseen kategoriaan vaikka se jako oli osittain perusteltua koska esim. sähkölläkin on kaksinapaisuus ja tavallaan siis dualismi samoin kuin jako materiaan ja antimateriaan. Jos se tieteen käsitteenmuodostus olisi säilyttänyt sen kaksoisaspektisuuden jonka toinen napaisuus on passiivinen kokemuksellisuus ja toinen taas aktiivinen energia ja niitä tasapainottamassa kolmas "voima" eli tahto/intentio (Gurjieffin mukaan ihmiset ovat sokeita sen 3. voiman suhteen) niin tätä tietoisuus vs energia/aine kiistaa tuskin olisi tieteessä koskaan syntynyt.
Eli ts. jos tieteen käsitteenmuodostuksen historiassa on tapahtunut isoja mokia jo alkuvaiheessa eli n. 300-400 v sitten niin ne mokat ovat sitten kertautuneet ja siirtyneet kaikkeen myöhempäänkin tieteen käsitteenmuodostukseen mistä seuraa että kukaan ei oikeasti ymmärrä eikä edes voi ymmärtää tieteen tuloksia vaikka kerättyä tietoa on valtavasti. Ymmärtäminen on aina kokonaisuuden ymmärtämistä eikä toisistaan irrallaan omissa lokeroissaan olevien osatotuuksien omaksumista erillisinä.
"Nagualismin mukaan ns. inhimillinen tietoisuus ei ole ikuisesti jatkuva asia, ...."
Minä olen lukenut lukuisia kertoja kymmenien vuosien ajan aika tarkkaan vain Castanedan teoksia enkä todellakaan muista että niissä mainittiin mitään tuon tyyppistä nagualismia.
Tavallaan ymmärrän miksi haluat hahmottaa todellisuuden tuolla tavoin koska ilmeisesti liittyy siihen tekoälyyn enemmän kuin tietoisuuteen ja todellisuuteen sellaisena kuin itse sen olen tähän mennessä hahmottanut lähinnä omien kokemuksieni ja niiden kanssa yhteensopivan kirjallisuuden kautta.
Tekoälyn formatoorisen apparaatin suhteen on varmasti olennaista määritellä käsitteet mahdollisimman tarkasti jotta niitä voisi algoritmisesti prosessoida mutta koska käsitteet pitäisi aina ensisijassa pyrkiä yhdistämään konkreettiseen kokemukseen niin ei niitä pidä määritellä sen enempää kuin mitä se kerätty konkreettinen kokemusaineisto sallii ja samalla jättää ne käsitteet siinä määrin avoimeksi että niihin mahtuu uutta sisältöä kun kokemusta ja ymmärrystä kerääntyy riittävästi lisää. Sen takia käsitteiden merkityksiä ei pitäisi lyödä lukkoon millään lopullisella tavalla
"Tieteellisen edistyksen ja suhteellisen sujuvan kommunikaation mahdollistamiseksi on silti tarkoituksenmukaista määritellä käsitteet mahdollisimman tarkkaan. "
Silloin helposti tapahtuu tieteen näennäistä edistymistä (kuten viimeisen sadan vuoden aikana) ja pitäsi olla sen verran nöyryyttä ettei kuvitella itseä kaikkitietäväksi ja kaikkivaltiaaksi varsinkin kun sitä kokeellista tiedettä on harjoitettu hyvin lokaalisti ja vain varsin lyhyen aikaa.
jatkuu....jatkoa:
"Epämääräisten käsitteiden käyttö tai niiden kokonaan määrittelemättä jättäminen ovat paitsi aloittelijoiden, myös mm. uskonnollissävytteisten fanaatikkojen ja kaikesta epävarmojen huijari-tietäjien tunnusmerkkejä. :D""
Ennenaikaisesti lukkoonlyödyn käsitteenmuodostuksen takia helposti se niihin käsitteisiin nojautuva mallinnuskin menee pieleen. Käsiteen tarkoitus on aina viitata konkreettiseen kokemukseen ja toimia sen kokemuksen symbolina ja sen käsitteen sisältö kasvaa ja tarkentuu sitten luonnollista tietä vain jos kokemukset laajentuvat ja monipuolistuvat eli esim. kehitetään uusia mittauslaitteita ja käydään mittaamassa muuallakin kuin tämän planeetan pinnalla tai lähiavaruudessa varsinkin jos on tarkoitus mallintaa jotain universaalia luonnonlakia ja myös pitkien aikojen kuluessa koska jotkut säännönmukaisuudet voivat vaihdella hyvinkin pitkissä sykleissä.
"Tässä on kyse mm. siitä, että onko viestinnän osapuolilla ymmärrys siitä, että mitä se toinen osapuoli tarkoittaa sillä käyttämällään käsitteellä ja jos se käsitettä käyttävä osapuoli ei itsekään tiedä, että mitä sillä tarkoittaa, niin tilanne ei todellakaan ole hyvä informaation välittymisen, eikä riittävän kypsä tieteellisen kontribuution tuottamisen kannalta."
Jos ei ole yhteistä kokemussisältöä niin se kommunikointi on vaikeaa eikä siinä tarkasti määritellyt käsitteetkään paljoa oikeasti auta asiaa. Jonkun alan asiantuntemuskin tarkoittaa sitä että hallitaan teorian ja käsitteiden lisäksi myös kaikki se siihen alaan kuuluva käytäntö jolloin ei tarvitse verbaalisesti kommunikoida niin paljon vaan pienikin vihje yleensä riittää siihen että homma tulee hoidettua ja ymmärrettyä oikein.
Nyt riittää...........................!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
- Anonyymi
Älä ajattele liian monimutkaisesti.
- Anonyymi
Täytyy sanoa että Belisarion puutteet/suhtautuminen käsitteisiin,
näyttää aiheuttavan ilmeistä sokeutta idealismin filosofisiin vaikeuksiin.
Belisariolta puuttuu käsiteanalyysin taito, joka on filosofin tärkein työkalu,
Belisario on lähinnä julistaja/paasaaja, kuin sokea uskoaan saarnaava "pappi".
Itse olen lähinnä realisti, en materialisti, hyväksyn luonnontieteiden tulokset
todellisuutta kartoittavina.
Tietoisuus liittyy ihmisten aivojen luomiin subjektiivisiin kokemuksiin,
ihmiset ajattelevat käsitteillä ja siirtävät infomaatiota niillä.
Elän omassa käsitekuplassani, joka ei toisaalta estä minua, se on dynaaminen
rakennelma, joka elää ja korjautuu kokemusten myötä.
En pidä idealismia enää järkevänä oppina, Kastrupista lähinnä ajattelen miten
hän on yleensä päätynyt kosmiseen idealismiin, sehän lähentelee jo täysin
epäuskottavaa kehitelmää, etenkin jos tuntee idealismi-käsitteen historian.
Siinä on samanlaista kerrostuneisuutta kuin joulupukkikäsitteessä.
Proffa kun pääsisi nagualismistaan eroon, niin ajatukset selvenevät paremmin,
ainakin hän ymmärtää käsitteiden roolin paremmin kuin Belisario.
Idealismista on tietenkin vitsejä, jotka voivat olla enemmän paljastavia.
Intialainen opiskelijajoukko oli opettajansa kanssa metsäaukiolla tutustumassa
opettejan filosofiaan.
Opettaja: Kaikki on vain tajunnan kehittelemää harhaa, olemme unessa.
Yht'äkkiä pillastunut norsulauma ryntäsi viidakosta aukion halki.
Kaikki ryntäsivät pakoon.
Norsulauman mentyä joukko palasi takaisin.
Yksi oppilaista kysyi: Jos norsut ovat vain harhaa, miksi opettajakin juoksi
puun taakse?
Opettaja: Sekin oli vain harhaa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Täytyy sanoa että Belisarion puutteet/suhtautuminen käsitteisiin,
näyttää aiheuttavan ilmeistä sokeutta idealismin filosofisiin vaikeuksiin.
Belisariolta puuttuu käsiteanalyysin taito, joka on filosofin tärkein työkalu,
Belisario on lähinnä julistaja/paasaaja, kuin sokea uskoaan saarnaava "pappi".
Itse olen lähinnä realisti, en materialisti, hyväksyn luonnontieteiden tulokset
todellisuutta kartoittavina.
Tietoisuus liittyy ihmisten aivojen luomiin subjektiivisiin kokemuksiin,
ihmiset ajattelevat käsitteillä ja siirtävät infomaatiota niillä.
Elän omassa käsitekuplassani, joka ei toisaalta estä minua, se on dynaaminen
rakennelma, joka elää ja korjautuu kokemusten myötä.
En pidä idealismia enää järkevänä oppina, Kastrupista lähinnä ajattelen miten
hän on yleensä päätynyt kosmiseen idealismiin, sehän lähentelee jo täysin
epäuskottavaa kehitelmää, etenkin jos tuntee idealismi-käsitteen historian.
Siinä on samanlaista kerrostuneisuutta kuin joulupukkikäsitteessä.
Proffa kun pääsisi nagualismistaan eroon, niin ajatukset selvenevät paremmin,
ainakin hän ymmärtää käsitteiden roolin paremmin kuin Belisario.
Idealismista on tietenkin vitsejä, jotka voivat olla enemmän paljastavia.
Intialainen opiskelijajoukko oli opettajansa kanssa metsäaukiolla tutustumassa
opettejan filosofiaan.
Opettaja: Kaikki on vain tajunnan kehittelemää harhaa, olemme unessa.
Yht'äkkiä pillastunut norsulauma ryntäsi viidakosta aukion halki.
Kaikki ryntäsivät pakoon.
Norsulauman mentyä joukko palasi takaisin.
Yksi oppilaista kysyi: Jos norsut ovat vain harhaa, miksi opettajakin juoksi
puun taakse?
Opettaja: Sekin oli vain harhaa.Jos ymmärtää sekä materialismin että idealismin ja vaikka vielä belisarion kolmoisaspektinkin, niin mitä aiheesta vielä pitäisi ymmärtää ? Tai voisi ymmärtää ?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos ymmärtää sekä materialismin että idealismin ja vaikka vielä belisarion kolmoisaspektinkin, niin mitä aiheesta vielä pitäisi ymmärtää ? Tai voisi ymmärtää ?
Voisitko belisario tehdä pienen tiivistelmän tästä kolmois aspekti teoriasta, vai mikä se oli..
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos ymmärtää sekä materialismin että idealismin ja vaikka vielä belisarion kolmoisaspektinkin, niin mitä aiheesta vielä pitäisi ymmärtää ? Tai voisi ymmärtää ?
Materialismin ja idealismin voi "ymmärtää" eri tavoin, aikaisemman
viestin kaksi ensimmäistä lausetta kertovat Belisarion versioiden
heikot kohdat. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Täytyy sanoa että Belisarion puutteet/suhtautuminen käsitteisiin,
näyttää aiheuttavan ilmeistä sokeutta idealismin filosofisiin vaikeuksiin.
Belisariolta puuttuu käsiteanalyysin taito, joka on filosofin tärkein työkalu,
Belisario on lähinnä julistaja/paasaaja, kuin sokea uskoaan saarnaava "pappi".
Itse olen lähinnä realisti, en materialisti, hyväksyn luonnontieteiden tulokset
todellisuutta kartoittavina.
Tietoisuus liittyy ihmisten aivojen luomiin subjektiivisiin kokemuksiin,
ihmiset ajattelevat käsitteillä ja siirtävät infomaatiota niillä.
Elän omassa käsitekuplassani, joka ei toisaalta estä minua, se on dynaaminen
rakennelma, joka elää ja korjautuu kokemusten myötä.
En pidä idealismia enää järkevänä oppina, Kastrupista lähinnä ajattelen miten
hän on yleensä päätynyt kosmiseen idealismiin, sehän lähentelee jo täysin
epäuskottavaa kehitelmää, etenkin jos tuntee idealismi-käsitteen historian.
Siinä on samanlaista kerrostuneisuutta kuin joulupukkikäsitteessä.
Proffa kun pääsisi nagualismistaan eroon, niin ajatukset selvenevät paremmin,
ainakin hän ymmärtää käsitteiden roolin paremmin kuin Belisario.
Idealismista on tietenkin vitsejä, jotka voivat olla enemmän paljastavia.
Intialainen opiskelijajoukko oli opettajansa kanssa metsäaukiolla tutustumassa
opettejan filosofiaan.
Opettaja: Kaikki on vain tajunnan kehittelemää harhaa, olemme unessa.
Yht'äkkiä pillastunut norsulauma ryntäsi viidakosta aukion halki.
Kaikki ryntäsivät pakoon.
Norsulauman mentyä joukko palasi takaisin.
Yksi oppilaista kysyi: Jos norsut ovat vain harhaa, miksi opettajakin juoksi
puun taakse?
Opettaja: Sekin oli vain harhaa."Täytyy sanoa että Belisarion puutteet/suhtautuminen käsitteisiin,
näyttää aiheuttavan ilmeistä sokeutta idealismin filosofisiin vaikeuksiin."
Idealismi on samalla tavalla yksipuolinen todellisuuden hahmotustapa kuin muutkin ismit kuten fysikalismi ja poliitisessa viitekehyksessä vastaavasti sosialismi ja kapitalismi ja sosiaaliselta kannalta individualismi ja kollektivismi. Kaikissa niissä keskenään polarisoituneissa näkökulmissa on osa totuutta ja sitten vastaavasti myös paljon epätotuutta ja tyypillistä on että molempien kantojen kannattajat kykenevät näkemään vain sen vastapuolen kannan ongelmat mutta ei oman kantansa puutteita.
Olen tietoisesti tuonut esille tietoisuuskeskeistä kantaa (kuten idealismia ja erilaisia ns. henkisiä suuntauksia) koska ne ovat tässä kulttuurissa jääneet olemattomalle huomiolle kun on keskitytty vain siihen materiaaliseen ulkonaiseen todellisuuden aspektiin.
"Belisariolta puuttuu käsiteanalyysin taito, joka on filosofin tärkein työkalu,
Belisario on lähinnä julistaja/paasaaja, kuin sokea uskoaan saarnaava "pappi"."
Kyllä minä osaan analysoida käsitteitä mutta en pidä niitä käsitteitä enkä pelkästään käsitteiden tasolla operoimista kovin tärkeinä koska ne käsitteet ja niiden määritelmien pohjalta kehitetyt uskomusjärjestelmät (ideologiat, teoriat yms) helposti vääristävät todellisuuden hahmotusta ja kokemusta ihan samalla tavalla kuin värilliset silmälasit.
Pitää osata lukea ikäänkuin rivien välistä ja ymmärtää kokonaisuus ja kulloinkin käytössä oleva viitekehys koska nimenomaan se konteksti määrittelee niiden käsitteiden merkitysten osuuden siinä kokonaisuudessa. Jos tätä ei osata tai haluta tehdä niin ei kyetä näkämään ns. "metsää puilta" ja jumitetaan yksityiskohtien lillukanvarsissa eikä ymmärretä mitään.
Sen kyllä voin ymmärtää helposti että mielipiteeni miellyttävät aika harvoja ja usein onnistun suututtamaan molemmat polarisoituneiden kiistojen kannattajat koska hyvin usein pidän molempia jonkun filosofisen kiistan kannattajia harhaisina ja yksisilmäisinä "puupäinä" ja miltei "riemuidiootteina" ja siinäkin on tavallaan joskus omat huvinsa koska en ota tällaista foorumikeskustelua kovin vakavasti ja sen on ikään kuin "myrskyä vesilasissa" ja minulle taas se tuottaa lähinnä tahatonta viihdettä ja huumoria suurimman osan ajasta :D
"Itse olen lähinnä realisti, en materialisti, hyväksyn luonnontieteiden tulokset
todellisuutta kartoittavina."
Itse en hyväksy, usko enkä luota sellaisenaan mihinkään ja olen muutenkin hyvin pitkälle sitoutumaton vaikka pyrinkin usein kirjoittamaan nimenomaan aiheista jotka ovat jääneet vähälle huomiolle vaikka minusta ansaitsivat kunnollista tutkimista.
"Tietoisuus liittyy ihmisten aivojen luomiin subjektiivisiin kokemuksiin,
ihmiset ajattelevat käsitteillä ja siirtävät infomaatiota niillä."
Sellaiseen näkemykseen ehdollistettu suurin osa ihmisistä jo useamman sata vuotta koska se tekee ihmisistä helpommin kontrolloitavia ja hyväksikäytettäviä.
"Elän omassa käsitekuplassani, joka ei toisaalta estä minua, se on dynaaminen
rakennelma, joka elää ja korjautuu kokemusten myötä."
Tyypillisesti se dynaamisuus on aika olematonta varsinkin ns. suurissa asioissa eli maailmankatsomus ja poliittiset ja yhteiskunnalliset kannat yleensä betonoituvat jo n. 20 v iässä ja sitten tyypillisesti esim. äänestetään samaa puoluetta kuolemaan asti.
"En pidä idealismia enää järkevänä oppina, Kastrupista lähinnä ajattelen miten
hän on yleensä päätynyt kosmiseen idealismiin, sehän lähentelee jo täysin
epäuskottavaa kehitelmää, etenkin jos tuntee idealismi-käsitteen historian.
Siinä on samanlaista kerrostuneisuutta kuin joulupukkikäsitteessä."
Samaa voisi sanoa fysikalismista joka myös ikäänkuin uskonnollinen vakaumus eli uskomusjärjestelmä joka on sisäistetty niin hyvin ettei enää edes osata eikä haluta ajatella mitään muita mahdollisuuksia koska se oma kanta tuntuu kaikkein turvallisemmalta ja sen kannan vaihtamisesta seuraisi käyttännössä nollatasolta uudelleen aloittaminen.
Uskottavuus taas aina liittyy siihen minkä on omaksunut sellaisenaan ja johon on ympäristön taholta ehdollistettu eli ihmiset ovat mielummin ryhmänsä mukana väärässä kuin ehkä vähän oikeammassa yksinään. (ks. ryhmäajattelu).
Idealismi ei ole muodikasta nykyään ja voi olla että jos se olisi liian muodikasta niin siitäkin seuraisi lukuisia käytännön ongelmia koska ihmiset helposti urautuvat putkinäköisyyteen ja yksipuolisuuteen lähes kaikessa.
"Proffa kun pääsisi nagualismistaan eroon, niin ajatukset selvenevät paremmin,
ainakin hän ymmärtää käsitteiden roolin paremmin kuin Belisario."
Jos proffa osaisi eläytyä merkittävästi nykyistä paremmin esim. Castanedan kirjoihin niin hän ehkä ymmärtäisi niistä paljon enemmän kuin nyt mutta se edellyttää kyllä sitten niistä lähes kaikista ennakko-oletuksista ja asenteistä luopumista jotka tieteellinen koulutus ja ylipäätänsä koko koulutus & kasvatusjärjestelmä on ohjelmoinut häneen lapsesta asti.
jatkuu.... - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Täytyy sanoa että Belisarion puutteet/suhtautuminen käsitteisiin,
näyttää aiheuttavan ilmeistä sokeutta idealismin filosofisiin vaikeuksiin."
Idealismi on samalla tavalla yksipuolinen todellisuuden hahmotustapa kuin muutkin ismit kuten fysikalismi ja poliitisessa viitekehyksessä vastaavasti sosialismi ja kapitalismi ja sosiaaliselta kannalta individualismi ja kollektivismi. Kaikissa niissä keskenään polarisoituneissa näkökulmissa on osa totuutta ja sitten vastaavasti myös paljon epätotuutta ja tyypillistä on että molempien kantojen kannattajat kykenevät näkemään vain sen vastapuolen kannan ongelmat mutta ei oman kantansa puutteita.
Olen tietoisesti tuonut esille tietoisuuskeskeistä kantaa (kuten idealismia ja erilaisia ns. henkisiä suuntauksia) koska ne ovat tässä kulttuurissa jääneet olemattomalle huomiolle kun on keskitytty vain siihen materiaaliseen ulkonaiseen todellisuuden aspektiin.
"Belisariolta puuttuu käsiteanalyysin taito, joka on filosofin tärkein työkalu,
Belisario on lähinnä julistaja/paasaaja, kuin sokea uskoaan saarnaava "pappi"."
Kyllä minä osaan analysoida käsitteitä mutta en pidä niitä käsitteitä enkä pelkästään käsitteiden tasolla operoimista kovin tärkeinä koska ne käsitteet ja niiden määritelmien pohjalta kehitetyt uskomusjärjestelmät (ideologiat, teoriat yms) helposti vääristävät todellisuuden hahmotusta ja kokemusta ihan samalla tavalla kuin värilliset silmälasit.
Pitää osata lukea ikäänkuin rivien välistä ja ymmärtää kokonaisuus ja kulloinkin käytössä oleva viitekehys koska nimenomaan se konteksti määrittelee niiden käsitteiden merkitysten osuuden siinä kokonaisuudessa. Jos tätä ei osata tai haluta tehdä niin ei kyetä näkämään ns. "metsää puilta" ja jumitetaan yksityiskohtien lillukanvarsissa eikä ymmärretä mitään.
Sen kyllä voin ymmärtää helposti että mielipiteeni miellyttävät aika harvoja ja usein onnistun suututtamaan molemmat polarisoituneiden kiistojen kannattajat koska hyvin usein pidän molempia jonkun filosofisen kiistan kannattajia harhaisina ja yksisilmäisinä "puupäinä" ja miltei "riemuidiootteina" ja siinäkin on tavallaan joskus omat huvinsa koska en ota tällaista foorumikeskustelua kovin vakavasti ja sen on ikään kuin "myrskyä vesilasissa" ja minulle taas se tuottaa lähinnä tahatonta viihdettä ja huumoria suurimman osan ajasta :D
"Itse olen lähinnä realisti, en materialisti, hyväksyn luonnontieteiden tulokset
todellisuutta kartoittavina."
Itse en hyväksy, usko enkä luota sellaisenaan mihinkään ja olen muutenkin hyvin pitkälle sitoutumaton vaikka pyrinkin usein kirjoittamaan nimenomaan aiheista jotka ovat jääneet vähälle huomiolle vaikka minusta ansaitsivat kunnollista tutkimista.
"Tietoisuus liittyy ihmisten aivojen luomiin subjektiivisiin kokemuksiin,
ihmiset ajattelevat käsitteillä ja siirtävät infomaatiota niillä."
Sellaiseen näkemykseen ehdollistettu suurin osa ihmisistä jo useamman sata vuotta koska se tekee ihmisistä helpommin kontrolloitavia ja hyväksikäytettäviä.
"Elän omassa käsitekuplassani, joka ei toisaalta estä minua, se on dynaaminen
rakennelma, joka elää ja korjautuu kokemusten myötä."
Tyypillisesti se dynaamisuus on aika olematonta varsinkin ns. suurissa asioissa eli maailmankatsomus ja poliittiset ja yhteiskunnalliset kannat yleensä betonoituvat jo n. 20 v iässä ja sitten tyypillisesti esim. äänestetään samaa puoluetta kuolemaan asti.
"En pidä idealismia enää järkevänä oppina, Kastrupista lähinnä ajattelen miten
hän on yleensä päätynyt kosmiseen idealismiin, sehän lähentelee jo täysin
epäuskottavaa kehitelmää, etenkin jos tuntee idealismi-käsitteen historian.
Siinä on samanlaista kerrostuneisuutta kuin joulupukkikäsitteessä."
Samaa voisi sanoa fysikalismista joka myös ikäänkuin uskonnollinen vakaumus eli uskomusjärjestelmä joka on sisäistetty niin hyvin ettei enää edes osata eikä haluta ajatella mitään muita mahdollisuuksia koska se oma kanta tuntuu kaikkein turvallisemmalta ja sen kannan vaihtamisesta seuraisi käyttännössä nollatasolta uudelleen aloittaminen.
Uskottavuus taas aina liittyy siihen minkä on omaksunut sellaisenaan ja johon on ympäristön taholta ehdollistettu eli ihmiset ovat mielummin ryhmänsä mukana väärässä kuin ehkä vähän oikeammassa yksinään. (ks. ryhmäajattelu).
Idealismi ei ole muodikasta nykyään ja voi olla että jos se olisi liian muodikasta niin siitäkin seuraisi lukuisia käytännön ongelmia koska ihmiset helposti urautuvat putkinäköisyyteen ja yksipuolisuuteen lähes kaikessa.
"Proffa kun pääsisi nagualismistaan eroon, niin ajatukset selvenevät paremmin,
ainakin hän ymmärtää käsitteiden roolin paremmin kuin Belisario."
Jos proffa osaisi eläytyä merkittävästi nykyistä paremmin esim. Castanedan kirjoihin niin hän ehkä ymmärtäisi niistä paljon enemmän kuin nyt mutta se edellyttää kyllä sitten niistä lähes kaikista ennakko-oletuksista ja asenteistä luopumista jotka tieteellinen koulutus ja ylipäätänsä koko koulutus & kasvatusjärjestelmä on ohjelmoinut häneen lapsesta asti.
jatkuu...."Opettaja: Kaikki on vain tajunnan kehittelemää harhaa, olemme unessa."
Ei se todellisuus sinänsä ole harhaa vaan niiden käsitteiden ja uskomusjärjestelmien kautta tulkittu mielikuva eli se harha on puhtaasti psykologinen, automaattinen ja alitajuinen kokemisrutiini.
Käsitteet ovat hyödyllisiä kommunikoinnin kannalta mutta niiden käsitteiden tarkoitus on viitata johonkin konkreettiseen kokemukseen eikä niin että käsitteillä korvataan se suora kokeminen. Tyypillisesti ihmiset eivät huomaa asioita sellaisina kuin ne oikeasti ovat vaan operoivat pelkkien käsitteiden tasolla ja vain silloin jos koetulle asialle ei ole valmista käsitettä eikä sitä tunnisteta niin herätään siitä automaattisesta transsista ja aletaan tietoisella tasolla havainnoida ja huomata asioita.
Se automattisuus sinänsä on välttämätöntä koska muuten juututtaisiin ihmettelemään kaikkea mahdollista kuten pienet lapset ja energiaa kuluisi turhan paljon. Ihminen on geneettisesti optimoitunut kelpoisuuteen eikä todellisuuden kokemiseen sellaisena kuin se on.
Huumoria fysikalisteista (John Cleese) :
https://www.youtube.com/watch?v=-M-vnmejwXo
https://youtu.be/FQjgsQ5G8ug - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Voisitko belisario tehdä pienen tiivistelmän tästä kolmois aspekti teoriasta, vai mikä se oli..
"Voisitko belisario tehdä pienen tiivistelmän tästä kolmois aspekti teoriasta, vai mikä se oli.."
Lyhyesti sanottuna kolmoisaspektisuuden idea tarkoittaa sitä että kun tyypillisessä binäärisessä (kyllä/ei) ajattelussa ajatellaan toisiinsa nähden vastakohtaisten asioiden kutta niin se kolmas aspekti pyrkii tasapainottamaan ja sovittamaan yhteen eli harmonisoimaan sitä vastakohtien kautta kokemista.
Idean esitti esimmäisenä G.I. Gurdjieff 1920-luvulla ja hänen mukaansa kaikissa ilmiöissä on aina 3 aspektia jos se ilmiö ylipäätänsä onnistuu aktualisoitumaan konkreettisen todellisuuden tasolle.
Ontologian tasolla ne keskenään polarisoidut vastakohdat ovat "aine" vs "henki" ja se niitä yhteensovittava aspekti "tahto" tai intentio. Jotta se tahto voisi olla vapaa niin se edellyttää sitä että ei anneta kummalekaan vastakkaiselle kannalle periksi vaan ollaan neutraaleja ja puolueettomia niiden suhteen ja pyritään yhteensovittamaan ne vastakohtaisuudet toimivaksi kokonaisuudeksi.
Tietyssä mielessä esim. biologinen elämä esim. mahdollistaa aineen ja hengen vuorovaikutuksen koska siinä on aineksia molemmista.
Kolmiaspektisuus liittyy ns. kolminaisuusoppiin joka tunnetaan kristinuskon lisäksi myös muinaisessa Intian filosofiassa.
Hakukoneen tuloksista poimittu linkki aiheesta:
https://www.ouspenskytoday.org/wp/about-teaching-today/the-law-of-three/
Gurdjieffin, P.D. Ouspenskyn ja J.G. Bennettin teoksista löytyy lisää infoa aiheesta ja Duversity sivustolta.
https://www.duversity.org/home
Aktiivisin kauteni Gurdjieffin parissa alkoi 1970-luvun lopulla ja päättyi vuosituhannen vaihteessa koska koin tarpeelliseksi laajentaa ja monipuolistaa repertuaariani ja tutkia itselleni uusia asioita vaikka edelleenkin pidän Gurdjieffin ja myös Castanedan opetuksia hyvin hyödyllisinä ainakin itselleni.
Gurdjieffin mukaan ihminen on tyypillisesti sokea sen kolmannen aspektin vaikutukselle ja takertuu aina jompaan kumpaan vastakkaiseen aspektiin kaikessa eli ei kykene näkemään eikä kokemaan mitään puolueettomasti sellaisena kuin se oikeasti on vaan jommankumman vastakohdan kautta.
Tässä hyvin kevyt pintaraapaisu aiheesta jota olen tutkinut aika tiiviisti jo yli 40 v ja Aihe on varsin monimuotoinen ja monimutkainen varsinkin sovelluksiensa tasolla mutta periaatteessa aika helposti ymmärrettävissä jos sitä yrittää lähestyä mahdollisimman avoimin mielin ilman ennakkoasenteita ja oletuksia. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Voisitko belisario tehdä pienen tiivistelmän tästä kolmois aspekti teoriasta, vai mikä se oli.."
Lyhyesti sanottuna kolmoisaspektisuuden idea tarkoittaa sitä että kun tyypillisessä binäärisessä (kyllä/ei) ajattelussa ajatellaan toisiinsa nähden vastakohtaisten asioiden kutta niin se kolmas aspekti pyrkii tasapainottamaan ja sovittamaan yhteen eli harmonisoimaan sitä vastakohtien kautta kokemista.
Idean esitti esimmäisenä G.I. Gurdjieff 1920-luvulla ja hänen mukaansa kaikissa ilmiöissä on aina 3 aspektia jos se ilmiö ylipäätänsä onnistuu aktualisoitumaan konkreettisen todellisuuden tasolle.
Ontologian tasolla ne keskenään polarisoidut vastakohdat ovat "aine" vs "henki" ja se niitä yhteensovittava aspekti "tahto" tai intentio. Jotta se tahto voisi olla vapaa niin se edellyttää sitä että ei anneta kummalekaan vastakkaiselle kannalle periksi vaan ollaan neutraaleja ja puolueettomia niiden suhteen ja pyritään yhteensovittamaan ne vastakohtaisuudet toimivaksi kokonaisuudeksi.
Tietyssä mielessä esim. biologinen elämä esim. mahdollistaa aineen ja hengen vuorovaikutuksen koska siinä on aineksia molemmista.
Kolmiaspektisuus liittyy ns. kolminaisuusoppiin joka tunnetaan kristinuskon lisäksi myös muinaisessa Intian filosofiassa.
Hakukoneen tuloksista poimittu linkki aiheesta:
https://www.ouspenskytoday.org/wp/about-teaching-today/the-law-of-three/
Gurdjieffin, P.D. Ouspenskyn ja J.G. Bennettin teoksista löytyy lisää infoa aiheesta ja Duversity sivustolta.
https://www.duversity.org/home
Aktiivisin kauteni Gurdjieffin parissa alkoi 1970-luvun lopulla ja päättyi vuosituhannen vaihteessa koska koin tarpeelliseksi laajentaa ja monipuolistaa repertuaariani ja tutkia itselleni uusia asioita vaikka edelleenkin pidän Gurdjieffin ja myös Castanedan opetuksia hyvin hyödyllisinä ainakin itselleni.
Gurdjieffin mukaan ihminen on tyypillisesti sokea sen kolmannen aspektin vaikutukselle ja takertuu aina jompaan kumpaan vastakkaiseen aspektiin kaikessa eli ei kykene näkemään eikä kokemaan mitään puolueettomasti sellaisena kuin se oikeasti on vaan jommankumman vastakohdan kautta.
Tässä hyvin kevyt pintaraapaisu aiheesta jota olen tutkinut aika tiiviisti jo yli 40 v ja Aihe on varsin monimuotoinen ja monimutkainen varsinkin sovelluksiensa tasolla mutta periaatteessa aika helposti ymmärrettävissä jos sitä yrittää lähestyä mahdollisimman avoimin mielin ilman ennakkoasenteita ja oletuksia.Jotkut uskoo että taivaassa ei ole enää polariteetteja vaan siellä valitsee ykseys.
Jotkut uskoo myös kun tapahtuu ascension niin polariteetit katoaa.
Itse en taida tähän pystyä. Vaan pidän pahoja asioita aina pahoina asioina, enkä paina niitä villaisella kehittämällä polariteettikatoamis ajatuksia. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Täytyy sanoa että Belisarion puutteet/suhtautuminen käsitteisiin,
näyttää aiheuttavan ilmeistä sokeutta idealismin filosofisiin vaikeuksiin."
Idealismi on samalla tavalla yksipuolinen todellisuuden hahmotustapa kuin muutkin ismit kuten fysikalismi ja poliitisessa viitekehyksessä vastaavasti sosialismi ja kapitalismi ja sosiaaliselta kannalta individualismi ja kollektivismi. Kaikissa niissä keskenään polarisoituneissa näkökulmissa on osa totuutta ja sitten vastaavasti myös paljon epätotuutta ja tyypillistä on että molempien kantojen kannattajat kykenevät näkemään vain sen vastapuolen kannan ongelmat mutta ei oman kantansa puutteita.
Olen tietoisesti tuonut esille tietoisuuskeskeistä kantaa (kuten idealismia ja erilaisia ns. henkisiä suuntauksia) koska ne ovat tässä kulttuurissa jääneet olemattomalle huomiolle kun on keskitytty vain siihen materiaaliseen ulkonaiseen todellisuuden aspektiin.
"Belisariolta puuttuu käsiteanalyysin taito, joka on filosofin tärkein työkalu,
Belisario on lähinnä julistaja/paasaaja, kuin sokea uskoaan saarnaava "pappi"."
Kyllä minä osaan analysoida käsitteitä mutta en pidä niitä käsitteitä enkä pelkästään käsitteiden tasolla operoimista kovin tärkeinä koska ne käsitteet ja niiden määritelmien pohjalta kehitetyt uskomusjärjestelmät (ideologiat, teoriat yms) helposti vääristävät todellisuuden hahmotusta ja kokemusta ihan samalla tavalla kuin värilliset silmälasit.
Pitää osata lukea ikäänkuin rivien välistä ja ymmärtää kokonaisuus ja kulloinkin käytössä oleva viitekehys koska nimenomaan se konteksti määrittelee niiden käsitteiden merkitysten osuuden siinä kokonaisuudessa. Jos tätä ei osata tai haluta tehdä niin ei kyetä näkämään ns. "metsää puilta" ja jumitetaan yksityiskohtien lillukanvarsissa eikä ymmärretä mitään.
Sen kyllä voin ymmärtää helposti että mielipiteeni miellyttävät aika harvoja ja usein onnistun suututtamaan molemmat polarisoituneiden kiistojen kannattajat koska hyvin usein pidän molempia jonkun filosofisen kiistan kannattajia harhaisina ja yksisilmäisinä "puupäinä" ja miltei "riemuidiootteina" ja siinäkin on tavallaan joskus omat huvinsa koska en ota tällaista foorumikeskustelua kovin vakavasti ja sen on ikään kuin "myrskyä vesilasissa" ja minulle taas se tuottaa lähinnä tahatonta viihdettä ja huumoria suurimman osan ajasta :D
"Itse olen lähinnä realisti, en materialisti, hyväksyn luonnontieteiden tulokset
todellisuutta kartoittavina."
Itse en hyväksy, usko enkä luota sellaisenaan mihinkään ja olen muutenkin hyvin pitkälle sitoutumaton vaikka pyrinkin usein kirjoittamaan nimenomaan aiheista jotka ovat jääneet vähälle huomiolle vaikka minusta ansaitsivat kunnollista tutkimista.
"Tietoisuus liittyy ihmisten aivojen luomiin subjektiivisiin kokemuksiin,
ihmiset ajattelevat käsitteillä ja siirtävät infomaatiota niillä."
Sellaiseen näkemykseen ehdollistettu suurin osa ihmisistä jo useamman sata vuotta koska se tekee ihmisistä helpommin kontrolloitavia ja hyväksikäytettäviä.
"Elän omassa käsitekuplassani, joka ei toisaalta estä minua, se on dynaaminen
rakennelma, joka elää ja korjautuu kokemusten myötä."
Tyypillisesti se dynaamisuus on aika olematonta varsinkin ns. suurissa asioissa eli maailmankatsomus ja poliittiset ja yhteiskunnalliset kannat yleensä betonoituvat jo n. 20 v iässä ja sitten tyypillisesti esim. äänestetään samaa puoluetta kuolemaan asti.
"En pidä idealismia enää järkevänä oppina, Kastrupista lähinnä ajattelen miten
hän on yleensä päätynyt kosmiseen idealismiin, sehän lähentelee jo täysin
epäuskottavaa kehitelmää, etenkin jos tuntee idealismi-käsitteen historian.
Siinä on samanlaista kerrostuneisuutta kuin joulupukkikäsitteessä."
Samaa voisi sanoa fysikalismista joka myös ikäänkuin uskonnollinen vakaumus eli uskomusjärjestelmä joka on sisäistetty niin hyvin ettei enää edes osata eikä haluta ajatella mitään muita mahdollisuuksia koska se oma kanta tuntuu kaikkein turvallisemmalta ja sen kannan vaihtamisesta seuraisi käyttännössä nollatasolta uudelleen aloittaminen.
Uskottavuus taas aina liittyy siihen minkä on omaksunut sellaisenaan ja johon on ympäristön taholta ehdollistettu eli ihmiset ovat mielummin ryhmänsä mukana väärässä kuin ehkä vähän oikeammassa yksinään. (ks. ryhmäajattelu).
Idealismi ei ole muodikasta nykyään ja voi olla että jos se olisi liian muodikasta niin siitäkin seuraisi lukuisia käytännön ongelmia koska ihmiset helposti urautuvat putkinäköisyyteen ja yksipuolisuuteen lähes kaikessa.
"Proffa kun pääsisi nagualismistaan eroon, niin ajatukset selvenevät paremmin,
ainakin hän ymmärtää käsitteiden roolin paremmin kuin Belisario."
Jos proffa osaisi eläytyä merkittävästi nykyistä paremmin esim. Castanedan kirjoihin niin hän ehkä ymmärtäisi niistä paljon enemmän kuin nyt mutta se edellyttää kyllä sitten niistä lähes kaikista ennakko-oletuksista ja asenteistä luopumista jotka tieteellinen koulutus ja ylipäätänsä koko koulutus & kasvatusjärjestelmä on ohjelmoinut häneen lapsesta asti.
jatkuu....""Elän omassa käsitekuplassani, joka ei toisaalta estä minua, se on dynaaminen
rakennelma, joka elää ja korjautuu kokemusten myötä."
Tyypillisesti se dynaamisuus on aika olematonta varsinkin ns. suurissa asioissa eli maailmankatsomus ja poliittiset ja yhteiskunnalliset kannat yleensä betonoituvat jo n. 20 v iässä ja sitten tyypillisesti esim. äänestetään samaa puoluetta kuolemaan asti."
Kaikkiin en viitsi vastata, liian iso työ, mutta tähän kylläkin.
Kuinka dynaaminen käsitekoneistosta voidaan tehdä, sen voi antaa betonisoitua,
tai sitten sen voi "ohjelmoida" dynaamiseksi.
Ettei sen ihmeellisempää, käsitteenmuodostus tapahtuma on sinullakin
täysin automaattinen sitä ei voi estää, sitä voi suunnata ja tehostaa.
Sinäkin toimit käsitekoneiston voimalla, vaikka yrität "roolittaa" sen toisella
tavoin, sanot käyttäväsi ideoita yms.
Kuitenkin ideat ovat käsitekoneistolle usein prosessoinnin välituloksia, joita
pitää vielä hioa, ne eivät sellaisenaan kelpaa käsitteen rakennusaineeksi.
Käsite voi viitata kokemukseen, se voi myös viitata käsitekoneistoon.
Käsitteen määritelmä on pikemmin "sanan tai ilmaisun merkityssisältö"
Kun sanotaan jotakin, järjestelmä etsii vastaavan käsitteen ja tietoisuuteen
tulee sen merkitys. Se on siis tietty suhde ilmaisun ja merkityksen välillä.
Tämä tapahtuma on niin kiinni ihmisessä, ettei hän pysty estämään sen
toimintaa, hän pystyy kyllä vääristämään sitä, ohjelmoimaan itsensä
vaikka natsiksi tai kommunistiksi. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
""Elän omassa käsitekuplassani, joka ei toisaalta estä minua, se on dynaaminen
rakennelma, joka elää ja korjautuu kokemusten myötä."
Tyypillisesti se dynaamisuus on aika olematonta varsinkin ns. suurissa asioissa eli maailmankatsomus ja poliittiset ja yhteiskunnalliset kannat yleensä betonoituvat jo n. 20 v iässä ja sitten tyypillisesti esim. äänestetään samaa puoluetta kuolemaan asti."
Kaikkiin en viitsi vastata, liian iso työ, mutta tähän kylläkin.
Kuinka dynaaminen käsitekoneistosta voidaan tehdä, sen voi antaa betonisoitua,
tai sitten sen voi "ohjelmoida" dynaamiseksi.
Ettei sen ihmeellisempää, käsitteenmuodostus tapahtuma on sinullakin
täysin automaattinen sitä ei voi estää, sitä voi suunnata ja tehostaa.
Sinäkin toimit käsitekoneiston voimalla, vaikka yrität "roolittaa" sen toisella
tavoin, sanot käyttäväsi ideoita yms.
Kuitenkin ideat ovat käsitekoneistolle usein prosessoinnin välituloksia, joita
pitää vielä hioa, ne eivät sellaisenaan kelpaa käsitteen rakennusaineeksi.
Käsite voi viitata kokemukseen, se voi myös viitata käsitekoneistoon.
Käsitteen määritelmä on pikemmin "sanan tai ilmaisun merkityssisältö"
Kun sanotaan jotakin, järjestelmä etsii vastaavan käsitteen ja tietoisuuteen
tulee sen merkitys. Se on siis tietty suhde ilmaisun ja merkityksen välillä.
Tämä tapahtuma on niin kiinni ihmisessä, ettei hän pysty estämään sen
toimintaa, hän pystyy kyllä vääristämään sitä, ohjelmoimaan itsensä
vaikka natsiksi tai kommunistiksi."Ettei sen ihmeellisempää, käsitteenmuodostus tapahtuma on sinullakin
täysin automaattinen sitä ei voi estää, sitä voi suunnata ja tehostaa."
Hyvä huomio ja pitää paikkansa mutta se toimii vain kullakin kokijalla itsellään ja silloinkin puutteellisesti koska voi kokea vain ne omat kokemuksensa ja liittää ne käyttämiinsä käsitteisiin eikä sellaisenaan ole siirrettävissä muille eikä muiden automaattisesti omaksuttavissa. Käsitteiden assosiaatiot niihin kokemuksiin voivat olla hyvin erilaisia eri yksilöillä vaikka niitä yhteiskunnassa yleensä yritetään yhdenmukaistaa kasvatuksen ja koulutuksen kautta mikä taas helposti tuottaa konsensusharhaa jos se vallitseva kulttuuri on jo valmiiksi vääristynyt todellisuuden kuva mikä on todennäköisintä.
Donald Hoffman | The Case Against Reality
https://youtu.be/4HFFr0-ybg0
Donald Hoffmannin mukaan emme näe todellisuutta sellaisena kuin se on vaan sellaisena mikä edistää evoluutiokelpoisuutta (hengissä säilymistä, lisääntymistä) joten ihmisyksilön tietoisuuden default-tila on aina jo valmiiksi epätosi ja harhainen vaikkakin käyttökelpoinen käytännön kannalta.
Harhainen tila on siis default tila johon on aina taipumus palautua takaisin joten sitä autenttista kokemista ja olemista pitää koko ajan ylläpitää ja harjoitella ja se pitää aina itse opetella ja sen voi myös helposti unohtaa pitkiksi ajoiksi yhteenmenoon tai kokonaan jos e ole varuillaan jatkuvasti.
Vaikka opettelisi kaiken sen kirjallisuuden ulkoa missä opetetaan meditaatiota, kaukonäkemistä, Gurdjieffin ja Castanedan itsensäkehittämisoppeja, joogaa jne. niin silti helposti voi palautua siihen harhaiseen tilaan jossa koetaan automaattisesti kaikki niiden omaksuttujen käsitteiden kautta ja läpi ja hyvin harvoin sitten koetaan tuoreesti mitään ja kyetään oppimaan aidosti uutta. Itse olen tietämisen tasolla omaksunut Gurdjieffin ja Castanedan opetukset pääosin jo n. 40 v vuotta sitten mutta vasta viime aikoina olen alkanut ymmärtää niitä suhteessa itseeni ja omaan kokemukseeni.
Tietää voi kaikenlaisia asioita hyvinkin paljon mutta samalla ei välttämättä ymmärrä siitä yhtään mitään tai hyvin vähän. Tietäminen on käsitteiden tasolla. Ymmärtäminen on aina kunkin yksilöllisen kokemisen ja olemisen tasolla ja sitä ei voi siirtää muille kun taas tietoa voi yrittää siirtää muille mutta sen mukana ei koskaan kulje ymmärrystä vaan jokaisen pitää itse omakohtaisesti työstää sitä käsitteellistä tietoa konkreettiseen muotoon itselleen kokemusten ja oivallusten kautta.
Tarkkaavaisuuden ylläpito pitkiä aikoja yhteenmenoon on hyvin vaikeaa tai oikeastaan mahdotonta koska ajatukset ja samalla intentio alkaa helposti harhailla jo muutaman minuutin jälkeen.
"Sinäkin toimit käsitekoneiston voimalla, vaikka yrität "roolittaa" sen toisella
tavoin, sanot käyttäväsi ideoita yms.
Kuitenkin ideat ovat käsitekoneistolle usein prosessoinnin välituloksia, joita
pitää vielä hioa, ne eivät sellaisenaan kelpaa käsitteen rakennusaineeksi."
Kyllä suurimman osan ajasta koska se on energeettisesti paljon säästäväisempää.
Tottakai kukin hahmottaa ideat käsitteiksi jotka toimivat sen alkup. oivalluksen symboleina ja viittavat siihen oivallukseen mutta se oivallus itsessään (jos se on aito oivallus) ei ole koskaan käsitteellinen vaan lähinnä visuaalinen "välähdys" jossa "lamppu syttyy" mielessä.
Käsitteitä yleensä manipuloidaan ja käytettään ilman oivallusta ja ymmärrystä ja tiedekin on hyvin pitkälle systemaattista kollektiivista itsepetosta hyvin monessa tapauksessa . - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Ettei sen ihmeellisempää, käsitteenmuodostus tapahtuma on sinullakin
täysin automaattinen sitä ei voi estää, sitä voi suunnata ja tehostaa."
Hyvä huomio ja pitää paikkansa mutta se toimii vain kullakin kokijalla itsellään ja silloinkin puutteellisesti koska voi kokea vain ne omat kokemuksensa ja liittää ne käyttämiinsä käsitteisiin eikä sellaisenaan ole siirrettävissä muille eikä muiden automaattisesti omaksuttavissa. Käsitteiden assosiaatiot niihin kokemuksiin voivat olla hyvin erilaisia eri yksilöillä vaikka niitä yhteiskunnassa yleensä yritetään yhdenmukaistaa kasvatuksen ja koulutuksen kautta mikä taas helposti tuottaa konsensusharhaa jos se vallitseva kulttuuri on jo valmiiksi vääristynyt todellisuuden kuva mikä on todennäköisintä.
Donald Hoffman | The Case Against Reality
https://youtu.be/4HFFr0-ybg0
Donald Hoffmannin mukaan emme näe todellisuutta sellaisena kuin se on vaan sellaisena mikä edistää evoluutiokelpoisuutta (hengissä säilymistä, lisääntymistä) joten ihmisyksilön tietoisuuden default-tila on aina jo valmiiksi epätosi ja harhainen vaikkakin käyttökelpoinen käytännön kannalta.
Harhainen tila on siis default tila johon on aina taipumus palautua takaisin joten sitä autenttista kokemista ja olemista pitää koko ajan ylläpitää ja harjoitella ja se pitää aina itse opetella ja sen voi myös helposti unohtaa pitkiksi ajoiksi yhteenmenoon tai kokonaan jos e ole varuillaan jatkuvasti.
Vaikka opettelisi kaiken sen kirjallisuuden ulkoa missä opetetaan meditaatiota, kaukonäkemistä, Gurdjieffin ja Castanedan itsensäkehittämisoppeja, joogaa jne. niin silti helposti voi palautua siihen harhaiseen tilaan jossa koetaan automaattisesti kaikki niiden omaksuttujen käsitteiden kautta ja läpi ja hyvin harvoin sitten koetaan tuoreesti mitään ja kyetään oppimaan aidosti uutta. Itse olen tietämisen tasolla omaksunut Gurdjieffin ja Castanedan opetukset pääosin jo n. 40 v vuotta sitten mutta vasta viime aikoina olen alkanut ymmärtää niitä suhteessa itseeni ja omaan kokemukseeni.
Tietää voi kaikenlaisia asioita hyvinkin paljon mutta samalla ei välttämättä ymmärrä siitä yhtään mitään tai hyvin vähän. Tietäminen on käsitteiden tasolla. Ymmärtäminen on aina kunkin yksilöllisen kokemisen ja olemisen tasolla ja sitä ei voi siirtää muille kun taas tietoa voi yrittää siirtää muille mutta sen mukana ei koskaan kulje ymmärrystä vaan jokaisen pitää itse omakohtaisesti työstää sitä käsitteellistä tietoa konkreettiseen muotoon itselleen kokemusten ja oivallusten kautta.
Tarkkaavaisuuden ylläpito pitkiä aikoja yhteenmenoon on hyvin vaikeaa tai oikeastaan mahdotonta koska ajatukset ja samalla intentio alkaa helposti harhailla jo muutaman minuutin jälkeen.
"Sinäkin toimit käsitekoneiston voimalla, vaikka yrität "roolittaa" sen toisella
tavoin, sanot käyttäväsi ideoita yms.
Kuitenkin ideat ovat käsitekoneistolle usein prosessoinnin välituloksia, joita
pitää vielä hioa, ne eivät sellaisenaan kelpaa käsitteen rakennusaineeksi."
Kyllä suurimman osan ajasta koska se on energeettisesti paljon säästäväisempää.
Tottakai kukin hahmottaa ideat käsitteiksi jotka toimivat sen alkup. oivalluksen symboleina ja viittavat siihen oivallukseen mutta se oivallus itsessään (jos se on aito oivallus) ei ole koskaan käsitteellinen vaan lähinnä visuaalinen "välähdys" jossa "lamppu syttyy" mielessä.
Käsitteitä yleensä manipuloidaan ja käytettään ilman oivallusta ja ymmärrystä ja tiedekin on hyvin pitkälle systemaattista kollektiivista itsepetosta hyvin monessa tapauksessa .Automaattisella käsitteenmuodostuksella eikä oppimisella eli tapojen ja rutiinien omaksumisella ei ole mitään tekemistä (aidon) tietoisuuden kanssa. Ne ovat automaattisia ja tiedostamattomia prosesseja ja periaatteessa saman tasoisia kuin tietokoneen ohjelmat, tekoäly vaikka ovatkin energeettisesti ja laadullisesti korkeammalla tasolla kuin luonnossa esiintyvät säännönmukaisuudet (luonnonlait).
Tästä päästäänkin sitten siihen ontologia on todellisuudessa jakautunut erilaisiin hierarkkisiin tasoihin joissa ylempi taso pyrkii ohjailemaan alempaa tasoa ja alempi taso taas toimii ikäänkuin hajoittavana negattiivisena voimana sille ylemmälle tasolle joka on positiivinen napa sille alemmalle voimalle.
Puhtaasti fysikaalisella tasolla (A) ontologia (tai energiat) voidaan jakaa systematics -logiikan pohjalta neljään alakategoriaan alimmasta ontologian tasosta elottoman aineen/energian korkeimpaan tasoon:
1) Hajaenergia (-- energia) on hajanaista ja organisoitumatonta - Lämpö jolla ei ole omaa paikkaa, omaa muotoa, ei omaa kaavaa. Kaikki olemassaoleva sisältää lämpöä. Lämpö virtaa kaiken läpi täysin passiivisesti. Sillä on intensiteetti jota voidaan kutsua lämpätilaksi ja se virtaa aina sieltä missä on enemmän intensiteettiä sinne missä on vähemmän intensiteettiä. Lämpö on sattumanvaraista ja kaoottista ja koostuu pienhiukkasten liikkeestä.
2) Suuntaenergia(- energia) sähköenergia, vetovoima
Suunnan mukaantulo on ensimmäinen askel sellaiseen energialaatuun joka puuttuu hajanergiasta.
3) Sidosenergia ( - energia) energiat jotka pitävät kaiken koossa, kemialliset sidosenergiat. Energia jolla on kaava (kemialliset yhdisteet) ja joka mahdollistaa esim. esineiden olemassaolon. Jos olisi olemassa vain haja & suuntaenergioita niin ei voisi olla mitään planeettoja, kiinteitä kappaleita, esineitä eikä eliöiden kehoja.
4) Elastinen energia ( energia) mahdollistaa oman kaavansa säilymisen muutoksissa. Koossapysyvyys,taipuisuus, jäykkyys, ja aineen nestemäinen tila ovat seurausta elastisen energian mukanaolosta.
Sitten on vielä 2 muuta energioiden osajoukkoa energiajoukkojen kolminaisuudessa fysikaalisten energioiden lisäksi:
B. Elämänenergiat
1) Rakennusenergia eli aineenvaihduntaan liittyvä rakennusenergia joka muuntaa ravinnon ja hapen kehon ylläpitoon. Dna
2) Vitaalienergia eli elossapysymisen energia. Toistaiseksi tieteellie tuntematon aine/energia. Saattaa liitttyä eetteritason energioihin ja Sheldraken muotokenttiin ja kierrättyy muihin eliöihin eliön kuoltua.
3) Automaattienergia. Kaiken automaattisen toiminnan energia (automaattiset assosiaatiot, automaattinen aistitoiminta, kaikki liikkeemme joihin ei liity aikomusta tai valintaa. Tavat, rutiinit. Eliöiden konemainen energia joka voi tuottaa illuusion vapaasta tahdosta varsinkin ulkoapäin tarkasteltuna käyttäytymisenä.
4) Sensitiivienergia - tietoisuus omista ajatuksistani, tunteistani,kehostani, aistimuksistani. Ilman tätä energiaa olemme koneita. Tajunnan virta on sensitiivienergian virtaamista. Sensitiivienergian riittävä määrä ja intensiteetti tuottaa "elämän täyteläisyyttä". Persoonatason energia joka on aidosti omaa.
C. Universaalit energiat
1) Tajuntaenergia - tietoisuuden taso joka mahdollistaa mm. kaukonäkemisen ja muun vastaavan osallistumisen universaaliin olemassaoloon
2) Luova energia on tajunnan tavoittamattomissa. Toimii seksuaalisuuden kautta mutta seksikokemus sinänsä on sensitiivienergiaa. Tiede ja taide parhaimmillaan. Korkein suoraan ihmiskokemukseen vaikuttava energia.
3) Yhdistävä energia tekee maailmankaikkeudesta kokonaisuuden
4) Transkendenttinen energia - maailmankaikkeuden lähde
.....
Otin tämän energiamallin taas esille koska se mahdollistaa sellaisista varsinkin tietoisuuteen liittyvistä asioista kirjoittamisen yksityiskohtaisemmin kuin pelkkien tietoisuus, alitajunta yms. konsensuskielen käsitteiden kautta ja vähentää väärinkäsitysten mahdollisuuksia.
Minusta tuo J.G. Bennettin kehittämä energiaoppi on hyvin konkreettinen ja selkeä tapa hahmottaa todellisuutta ja sitä voi käyttää sekä käsitteellisenä työkaluna että heuristisena apuvälineenä.
Nykyiseen fysikkatieteeseen sitä ei kannata yrittää sotkea ja sen ideana on että kaikki olevainen on ainetta/energiaa ja sillä aineella on jokaisessa konkreettisessa tilanteessa aina määrä, laatu ja intensiteetti joka määrittelee kokemuksen sisällön suhteessa erilaisiin konkreettisiin entiteetteihin.
(Lähde: J.G. Bennett: Aineen, elämän ja kosmoksen energiat)
....
Tästä lähtien en osallistu vänkäykseen enkä kommentoi ns. debunkkausyrityksiin koska ne poikkeuksetta pohjautuvat tietämättömyyteen eli pelkkiin asenteisiin ja ennakkoluuloihin joiden korjaamisyrityksiin menisi minulta aivan liikaa aikaa ja vaivaa.
Muutenkin on tarkoitus pitää taukoa tänne kirjoittamisessa jonkun aikaa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Automaattisella käsitteenmuodostuksella eikä oppimisella eli tapojen ja rutiinien omaksumisella ei ole mitään tekemistä (aidon) tietoisuuden kanssa. Ne ovat automaattisia ja tiedostamattomia prosesseja ja periaatteessa saman tasoisia kuin tietokoneen ohjelmat, tekoäly vaikka ovatkin energeettisesti ja laadullisesti korkeammalla tasolla kuin luonnossa esiintyvät säännönmukaisuudet (luonnonlait).
Tästä päästäänkin sitten siihen ontologia on todellisuudessa jakautunut erilaisiin hierarkkisiin tasoihin joissa ylempi taso pyrkii ohjailemaan alempaa tasoa ja alempi taso taas toimii ikäänkuin hajoittavana negattiivisena voimana sille ylemmälle tasolle joka on positiivinen napa sille alemmalle voimalle.
Puhtaasti fysikaalisella tasolla (A) ontologia (tai energiat) voidaan jakaa systematics -logiikan pohjalta neljään alakategoriaan alimmasta ontologian tasosta elottoman aineen/energian korkeimpaan tasoon:
1) Hajaenergia (-- energia) on hajanaista ja organisoitumatonta - Lämpö jolla ei ole omaa paikkaa, omaa muotoa, ei omaa kaavaa. Kaikki olemassaoleva sisältää lämpöä. Lämpö virtaa kaiken läpi täysin passiivisesti. Sillä on intensiteetti jota voidaan kutsua lämpätilaksi ja se virtaa aina sieltä missä on enemmän intensiteettiä sinne missä on vähemmän intensiteettiä. Lämpö on sattumanvaraista ja kaoottista ja koostuu pienhiukkasten liikkeestä.
2) Suuntaenergia(- energia) sähköenergia, vetovoima
Suunnan mukaantulo on ensimmäinen askel sellaiseen energialaatuun joka puuttuu hajanergiasta.
3) Sidosenergia ( - energia) energiat jotka pitävät kaiken koossa, kemialliset sidosenergiat. Energia jolla on kaava (kemialliset yhdisteet) ja joka mahdollistaa esim. esineiden olemassaolon. Jos olisi olemassa vain haja & suuntaenergioita niin ei voisi olla mitään planeettoja, kiinteitä kappaleita, esineitä eikä eliöiden kehoja.
4) Elastinen energia ( energia) mahdollistaa oman kaavansa säilymisen muutoksissa. Koossapysyvyys,taipuisuus, jäykkyys, ja aineen nestemäinen tila ovat seurausta elastisen energian mukanaolosta.
Sitten on vielä 2 muuta energioiden osajoukkoa energiajoukkojen kolminaisuudessa fysikaalisten energioiden lisäksi:
B. Elämänenergiat
1) Rakennusenergia eli aineenvaihduntaan liittyvä rakennusenergia joka muuntaa ravinnon ja hapen kehon ylläpitoon. Dna
2) Vitaalienergia eli elossapysymisen energia. Toistaiseksi tieteellie tuntematon aine/energia. Saattaa liitttyä eetteritason energioihin ja Sheldraken muotokenttiin ja kierrättyy muihin eliöihin eliön kuoltua.
3) Automaattienergia. Kaiken automaattisen toiminnan energia (automaattiset assosiaatiot, automaattinen aistitoiminta, kaikki liikkeemme joihin ei liity aikomusta tai valintaa. Tavat, rutiinit. Eliöiden konemainen energia joka voi tuottaa illuusion vapaasta tahdosta varsinkin ulkoapäin tarkasteltuna käyttäytymisenä.
4) Sensitiivienergia - tietoisuus omista ajatuksistani, tunteistani,kehostani, aistimuksistani. Ilman tätä energiaa olemme koneita. Tajunnan virta on sensitiivienergian virtaamista. Sensitiivienergian riittävä määrä ja intensiteetti tuottaa "elämän täyteläisyyttä". Persoonatason energia joka on aidosti omaa.
C. Universaalit energiat
1) Tajuntaenergia - tietoisuuden taso joka mahdollistaa mm. kaukonäkemisen ja muun vastaavan osallistumisen universaaliin olemassaoloon
2) Luova energia on tajunnan tavoittamattomissa. Toimii seksuaalisuuden kautta mutta seksikokemus sinänsä on sensitiivienergiaa. Tiede ja taide parhaimmillaan. Korkein suoraan ihmiskokemukseen vaikuttava energia.
3) Yhdistävä energia tekee maailmankaikkeudesta kokonaisuuden
4) Transkendenttinen energia - maailmankaikkeuden lähde
.....
Otin tämän energiamallin taas esille koska se mahdollistaa sellaisista varsinkin tietoisuuteen liittyvistä asioista kirjoittamisen yksityiskohtaisemmin kuin pelkkien tietoisuus, alitajunta yms. konsensuskielen käsitteiden kautta ja vähentää väärinkäsitysten mahdollisuuksia.
Minusta tuo J.G. Bennettin kehittämä energiaoppi on hyvin konkreettinen ja selkeä tapa hahmottaa todellisuutta ja sitä voi käyttää sekä käsitteellisenä työkaluna että heuristisena apuvälineenä.
Nykyiseen fysikkatieteeseen sitä ei kannata yrittää sotkea ja sen ideana on että kaikki olevainen on ainetta/energiaa ja sillä aineella on jokaisessa konkreettisessa tilanteessa aina määrä, laatu ja intensiteetti joka määrittelee kokemuksen sisällön suhteessa erilaisiin konkreettisiin entiteetteihin.
(Lähde: J.G. Bennett: Aineen, elämän ja kosmoksen energiat)
....
Tästä lähtien en osallistu vänkäykseen enkä kommentoi ns. debunkkausyrityksiin koska ne poikkeuksetta pohjautuvat tietämättömyyteen eli pelkkiin asenteisiin ja ennakkoluuloihin joiden korjaamisyrityksiin menisi minulta aivan liikaa aikaa ja vaivaa.
Muutenkin on tarkoitus pitää taukoa tänne kirjoittamisessa jonkun aikaa.Hmmm...
Loppujen lopuksi sinäkin olet muiden ihmisten tavoin vain ihminen,
sinulla on vain erikoinen käsitteistö.
Miten se sitten toimii reaalisessa maailmassa, onkin toinen juttu.
Ajattelisin, että ammattifilosofit ottavat idealismit ynnä muut vain
loogisena pelinä, eivätkä lähde pyörittämään vakavissaan idealismi
käsitteistöä.
Lääkärit kyllä palauttavat kosmiseen idealismiin liiaksi kiintyneet
takaisin maan pinnalle, heillä on siihen oma termi, todellisuuden
tajun heikkeneminen. Pitkä rauhoittavien lääkkeiden kuuri karkottaa
kosmisen idealismin tehokkaasti, tai sitten....
Tämä ei ole mikään negatiivinen kommentti sinusta, ehkä suhteellisuuden
tavoittelua.
Lähinnä muistutus mistä on kyse, tässä todellisuudessa ei kannata elää
kuin vannoutunut idealisti, aikaisemmin semmoiset menivät luostareihin
syventymään ajatuksiinsa.
Voit kyllä kommentoida, lyhyesti ja ytimekkäästi, youtube linkit voit jättää
pois, niissä ei oikein ole mitään, edes loogisiin peleihin.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Katso: Ohhoh! Miina Äkkijyrkkä sai käskyn lähteä pois Farmi-kuvauksista -Kommentoi asiaa: "En ole.."
Tämä oli shokkiyllätys. Oliko tässä kyse tosiaan siitä, että Äkkijyrkkä sanoi asioita suoraan vai mistä.... Tsemppiä, Mi1304915- 303106
Haluan jutella kanssasi Nainen
Olisiko jo aika tavata ja avata tunteemme...On niin paljon asioita joihin molemmat ehkä haluaisimme saada vastaukset...O161807Poliisiauto Omasp:n edessä parkissa
Poliisiauto oli parkissa monta tuntia Seinäjoen konttorin edessä tänään. Haettiinko joku tai jotain pankista tutkittavak221760Onko mies niin,
että sinulle ei riitä yksi nainen? Minulle suhde tarkoittaa sitoutumista, tosin eihän se vankila saa olla kummallekaan.181611Voitasko leikkiä jotain tunnisteleikkiä?
Tietäisi ketä täällä käy kaipaamassa.. kerro jotain mikä liittyy sinuun ja häneen eikä muut tiedä. Vastaan itsekin kohta711481Miksi näin?
Miksi vihervassut haluaa maahan porukkaa jonka pyhä kirja kieltää sopeutumisen vääräuskoisten keskuuteen? Näin kotoutumi191237Armi Aavikko Malmin hautausmaa
Haudattiinko Armi arkussa Malmin hautausmaalle vai tuhkattiinko hänet? Kuka tietää asiasta oikein?101223Haluisin suudella ja huokailla
ja purra kaulaasi ja rakastella sinua. Haluisin puristella rintojasi ja pakaroitasi. Ei sinulla taida olla kuitenkaan ni161197Ison Omenan uhri tukahdutettiin kuoliaaksi. Kuolinsyynä sydämen pysähdys.
Eli naisen hengittäminen estettiin ja tästä oli suorana seurauksena sydämen pysähdys. Ihan oppikirjan mukainen tapaus. H171187