Suurimmat vaikuttajat länsimaiseen ajatteluun?

Nietzsche oli aika ristiriitainen eikä hänen jälkensä minusta ollut niin perustavaa laatua.
Mutta osin nämä ovaat makuasioita.

Oliko Jeesusta edes olemassa? Eikä Jeesuksen nimiin laitetulla opetuksella ole mitään tekemistä tieteen kanssa.

Siitä voidaan keskustella mikä oli kirkko-instituution merkitys länsimaiden kehitykselle.

Kilgore.Trout kirjoitti:

Oliko Jeesusta edes olemassa? Eikä Jeesuksen nimiin laitetulla opetuksella ole mitään tekemistä tieteen kanssa.

Siitä voidaan keskustella mikä oli kirkko-instituution merkitys länsimaiden kehitykselle.

Lue lisää

Melkoinen jarruttaja!

Itsekin myöntävät, ettei esim. ihmisoikeuksien noudattaminen ole mennyt kovinkaan onnistuneesti.

Anonyymi kirjoitti:

Melkoinen jarruttaja!

Itsekin myöntävät, ettei esim. ihmisoikeuksien noudattaminen ole mennyt kovinkaan onnistuneesti.

Kirkolle ei voi mitään ihmisoikeusmitalli antaa, mutta katolisen kirkon suurin saavutus minusta on se, että se piti virallisena kielenään latinan ja latinan opetuksen myötä antiikin ajattelu "pysyi hengissä" läpi pimeän keskiajan ja välittyi aina valistuksen aikaan saakka.

Jeesus loi suhteellisuusteorian mutta silloin sitä ei kirjattu mihinkään.

Kilgore.Trout kirjoitti:

Kirkolle ei voi mitään ihmisoikeusmitalli antaa, mutta katolisen kirkon suurin saavutus minusta on se, että se piti virallisena kielenään latinan ja latinan opetuksen myötä antiikin ajattelu "pysyi hengissä" läpi pimeän keskiajan ja välittyi aina valistuksen aikaan saakka.

Lue lisää

Vanhat kreikkalaiset ym. asiat pysyivät hengissä yli pimeän keskiajan arabikulttuurissa. Ilman sitä niistä tiedettäisiin hyvin vähän jos sitäkään.

Anonyymi kirjoitti:

Vanhat kreikkalaiset ym. asiat pysyivät hengissä yli pimeän keskiajan arabikulttuurissa. Ilman sitä niistä tiedettäisiin hyvin vähän jos sitäkään.

Osittain näin.

Hyvän vertailukohdan kielen ja perinteen vaikutuksesta antaa ortodoksisen kirkon ja katolisen kirkon vaikutusalueiden kehityksen vertailu.

Ortodoksit keksivät (Halla-ahon laajasti tutkiman) kirkkoslaavin omaksi yhteiskielekseen ja katkaisivat näin yhteyden kreikankieliseen perinteeseen ja umpioituvat omaan "oikeaoppiseen" krisitilliseen perinteeseen. Lännessä kirkon (ja yliopistojen) virkamiehille opetettiin latinaa ja opetuksessa käytettiin klassisia latinankielisiä tekstejä (koska ne olivat parempaa latinaa kuin varhaisten kirkkoisien tekstit). Teksteistä opittiin paitsi kieli, niin myös paljon antiikin ajattelutavasta ja perinteestä ja se mahdollisti renesanssin ja myöhemmin valistuksen ajan.

Kilgore.Trout kirjoitti:

Osittain näin.

Hyvän vertailukohdan kielen ja perinteen vaikutuksesta antaa ortodoksisen kirkon ja katolisen kirkon vaikutusalueiden kehityksen vertailu.

Ortodoksit keksivät (Halla-ahon laajasti tutkiman) kirkkoslaavin omaksi yhteiskielekseen ja katkaisivat näin yhteyden kreikankieliseen perinteeseen ja umpioituvat omaan "oikeaoppiseen" krisitilliseen perinteeseen. Lännessä kirkon (ja yliopistojen) virkamiehille opetettiin latinaa ja opetuksessa käytettiin klassisia latinankielisiä tekstejä (koska ne olivat parempaa latinaa kuin varhaisten kirkkoisien tekstit). Teksteistä opittiin paitsi kieli, niin myös paljon antiikin ajattelutavasta ja perinteestä ja se mahdollisti renesanssin ja myöhemmin valistuksen ajan.

Lue lisää

Joopa joo, miksi sitten protestantit kuitenkin ovat se kehittynein osa kristikuntaa? Hehän tekivät sen saman kuin ortodoksit, vieläpä pahemmin käyttäessään kaikkialla kansan omia kieliä? Miten ihmeessä kaltaisesi eu-fanaatikon ja trendi-globalistin mielestä nationalistiset umpioituneet protestantit nousivat koko maailmassa kehityksen kärkeen ja ovat siellä vieläkin, vaikka asema nyt vihdoin on horjumassa kommunistisen ja nationalisistisesti eristäytyneen Kiinan eduksi.

Anonyymi kirjoitti:

Joopa joo, miksi sitten protestantit kuitenkin ovat se kehittynein osa kristikuntaa? Hehän tekivät sen saman kuin ortodoksit, vieläpä pahemmin käyttäessään kaikkialla kansan omia kieliä? Miten ihmeessä kaltaisesi eu-fanaatikon ja trendi-globalistin mielestä nationalistiset umpioituneet protestantit nousivat koko maailmassa kehityksen kärkeen ja ovat siellä vieläkin, vaikka asema nyt vihdoin on horjumassa kommunistisen ja nationalisistisesti eristäytyneen Kiinan eduksi.

Lue lisää

Protestanttinen pohjola on maallistunein osa kristikuntaa. Kun antiikin perintö oli siirretty yli keskiajan uudelle ajalle, niin katolinen kirkko oli tehtävänsä tehnyt. Paperin käyttöönoton ja siirtokirjasimien käyttöönoton jälkeen (Gutenberg) tieto levisi aivan toisella tavalla kuin käsin kirjoitettujen pergamenttikirjojen aikakaudella.

Kilgore.Trout kirjoitti:

Protestanttinen pohjola on maallistunein osa kristikuntaa. Kun antiikin perintö oli siirretty yli keskiajan uudelle ajalle, niin katolinen kirkko oli tehtävänsä tehnyt. Paperin käyttöönoton ja siirtokirjasimien käyttöönoton jälkeen (Gutenberg) tieto levisi aivan toisella tavalla kuin käsin kirjoitettujen pergamenttikirjojen aikakaudella.

Lue lisää

Pohjolaa enemmän viittasin protestanttien menestykseen tietenkin Saksassa, Alankomaissa, Britanniassa, Sveitsissä ja ennen kaikkea Yhdysvalloissa.

Jostain syystä katolilaiset siirsivät eteenpäion myös muuta tietoa kuin uskonnollista, kun taas kreikkalaiskatoliset eivät niin tehneet. Se ehkä oli kielikysymys, tai sitten ei. Luku. ja kirjoitustaidon ulottaminen koko väestöön oli protestanttien tuoma etu, juutalaisilta kopioitu.

Lähes 2000 vuoden viive puolisentoista vuotta kestäneen toiminnan tuloksissa panee kyllä arvioimaan, että väittämäsi kausaliteetti on vain liian innokkaan mielikuvituksen tuotetta.

Anonyymi kirjoitti:

Jeesus loi suhteellisuusteorian mutta silloin sitä ei kirjattu mihinkään.

Jeesushan ei osannut kirjoittaa, vaikka hiekkaan harakanvarpaita raapustelikin.

Repe_RuutikaIlo kirjoitti:

Lähes 2000 vuoden viive puolisentoista vuotta kestäneen toiminnan tuloksissa panee kyllä arvioimaan, että väittämäsi kausaliteetti on vain liian innokkaan mielikuvituksen tuotetta.

Lue lisää

Usein ajatuksenjuoksu menee yksioikoisesti niin, että länsimainen yhteiskunta = kristitty yhteiskunta ja kaikki hyvä täällä on kristinuskon ansiota. Kuitenkin ennen Roomaa kristinusko julistettiin valtionuskonnoksi Etiopiassa, jossa on siis liki 1000 vuotta pitempi kristitty historia kuin vaikka Suomessa joten jos tieteellinen kehitys olisi kristinuskon ansiota, niin Etiopian tieteen pitäisi olla ylivertaista Suomeen verrattuna.

Niin just!Uskontopalstalle se kuuluu!!

Hyvä kysymys, mutta minusta erityisesti Länsi-Euroopassa on paljon yhteisiä kulttuuripiirteitä, jotka näkyvät juuri instituutioissa, kuten koululaitoksessa / tieteessä, oikeuslaitoksessa ja oikeusvaltioperiaatteessa sekä poliittisessa ja taloudellisessa järjestelmässä eli liberaalissa demokratiassa ja markkinataloudessa, jota täydentää kaikissa Länsi-Euroopassa jonkinlainen hyvinvointiyhteiskunta.

>Euroopan historia on taistelua saatanan ja Jeesuksen kannattajien välillä.

Olihan tämä läppää? 😮

Onneksi hänellä ei ollut tuollaiset nakkisormet;-D

Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-396)

Tieteentekijöiden merkittävyysarvojen (m1) validiteetin kannalta on lisäksi toivottavaa, että ne edellä mainitsemissani 30:ssä tutkimuksessa esiintyneet arviot suhteutetaan: 1) em. kullakin tieteenalalla vallitsevan (asiantuntija) konsensuksen asteeseen arvioitavien (kontribuution ja/tai sen vaikutuksen) merkittävyyden suhteen ja 2) ko. tieteenalojen keskinäiseen suhteelliseen merkitykseen.

Tein nämä jatkoanalyysit äsken, s.e. käytin konsensuksen arvottamisessa: 1) kunkin tieteenalan 100:n kärkeen sijoittuvien tieteentekijöiden alkuperäisten merkittävyysarvojen (m1) summaa, eli m1 kerrotaan sillä, että kuinka suurta osuutta se edustaa ko. summasta ja jos tietty tieteentekijä on tuottanut kontribuutiota useammalle alalle (kuten erityisesti: Newton, Descartes, Leibniz, M. Curie ja Faraday ovat tehneet ja myös esim. Marx, mutta taloustieteet eivät siis ole tässä mukana...), niin ko. arvot summataan lopuksi ja 2) tieteenalalle tyypillisesti nykytilanteessa myönnettävää julkista rahoitusta, jonka approksimaationa käytin USA:n NSF-rahoitusta vuosina (2018-2020), joka edustaa noin neljännestä liittovaltion USA:n yliopistojen perustutkimuksen rahoituksesta ja jonka tieteenalakohtainen profiili lienee eräs tähän tarkoitukseen riittävän hyvistä mittareista.

Nämä molemmat tarkennukset korostavat hyvin voimakkaasti ja käsittääkseni hyvin oikeutetusti fysiikan merkittävyyttä ja vähentävät voimakkaasti filosofian merkitystä, koska filosofit siis ovat erittäin paljon vähemmän yksimielisiä siitä, että ketkä ovat merkittäviä filosofeja (kuten ovat myös ei-asiantuntijatkin...), kuin fyysikot siitä, että ketkä ovat merkittäviä fyysikoita ja myös koska fysiikan alalle myönnetty em. rahoitus on ollut suuruusluokaltaan n. 10-20 kertaa suurempi kuin filosofialle myönnetty ja jos huomioon otettaisiin myös ei-julkinen yritys-rahoitus, jonka osuus lienee esim. USA:ssa jopa noin 70% kokonaisrahoituksesta, niin suhdeluvut olisivat ilmeisesti vielä paljon epäsuotuisampia filosofian kannalta.

2-kappaleessa kuvatulla arviointitavalla kaikkien aikojen 10:n kärjeksi muodostuu: 1) Einstein, 2) Newton, 3) Bohr, 4) M. Curie, 5) Galilei, 6) Maxwell, 7) Euler, 8) Faraday, 9) Feynman ja 10) Dirac, tarkoittaen sitä, että nämä ovat tuottaneet erittäin merkittävää (laajaa ja/tai laadukasta ja/tai vaikuttavaa) kontribuutiota merkittäviltä alueilta. Tämä lista kuvaa siis lähinnä yleistä (asiantuntijanäkemys) konsensusta ko. henkilöiden tuottaman kontribuution merkityksestä suhteessa niihin tarkoituksiin, joita ollaan valmiita rahoittamaan nykyisessä tilanteessa kuvatulla tavalla.

Tämä lista ei siis sisällä mm. lääketieteen ja tekniikan aloja, jotka ovat tällä arviointitavalla arvioituna hyvin merkittäviä, koska niille ja etenkin biomedikaaliselle lääke- yms. tutkimukselle ja kansanterveyteen yms. tarkoituksiin myönnetään tyypillisesti runsaasti rahoitusta ja myös muuallakin kuin USA:ssa. NSF:n suurimpia rahoitusmomentteja ovat olleet terveys- ja lääketiede (n. 25%), tekniikka (n. 19%), fysikaaliset tieteet (13-15%), ympäristötieteet (13-15%), informaatio- ja matemaattiset tieteet (12-14%), biologiaan liittyvät tieteet (n. 10%), yhteiskuntatieteet; jonka osa esim. filosofia tässä lienee (n. 3%) ja psykologia (n. 2%).

Anonyymi kirjoitti:

Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-396)

Tieteentekijöiden merkittävyysarvojen (m1) validiteetin kannalta on lisäksi toivottavaa, että ne edellä mainitsemissani 30:ssä tutkimuksessa esiintyneet arviot suhteutetaan: 1) em. kullakin tieteenalalla vallitsevan (asiantuntija) konsensuksen asteeseen arvioitavien (kontribuution ja/tai sen vaikutuksen) merkittävyyden suhteen ja 2) ko. tieteenalojen keskinäiseen suhteelliseen merkitykseen.

Tein nämä jatkoanalyysit äsken, s.e. käytin konsensuksen arvottamisessa: 1) kunkin tieteenalan 100:n kärkeen sijoittuvien tieteentekijöiden alkuperäisten merkittävyysarvojen (m1) summaa, eli m1 kerrotaan sillä, että kuinka suurta osuutta se edustaa ko. summasta ja jos tietty tieteentekijä on tuottanut kontribuutiota useammalle alalle (kuten erityisesti: Newton, Descartes, Leibniz, M. Curie ja Faraday ovat tehneet ja myös esim. Marx, mutta taloustieteet eivät siis ole tässä mukana...), niin ko. arvot summataan lopuksi ja 2) tieteenalalle tyypillisesti nykytilanteessa myönnettävää julkista rahoitusta, jonka approksimaationa käytin USA:n NSF-rahoitusta vuosina (2018-2020), joka edustaa noin neljännestä liittovaltion USA:n yliopistojen perustutkimuksen rahoituksesta ja jonka tieteenalakohtainen profiili lienee eräs tähän tarkoitukseen riittävän hyvistä mittareista.

Nämä molemmat tarkennukset korostavat hyvin voimakkaasti ja käsittääkseni hyvin oikeutetusti fysiikan merkittävyyttä ja vähentävät voimakkaasti filosofian merkitystä, koska filosofit siis ovat erittäin paljon vähemmän yksimielisiä siitä, että ketkä ovat merkittäviä filosofeja (kuten ovat myös ei-asiantuntijatkin...), kuin fyysikot siitä, että ketkä ovat merkittäviä fyysikoita ja myös koska fysiikan alalle myönnetty em. rahoitus on ollut suuruusluokaltaan n. 10-20 kertaa suurempi kuin filosofialle myönnetty ja jos huomioon otettaisiin myös ei-julkinen yritys-rahoitus, jonka osuus lienee esim. USA:ssa jopa noin 70% kokonaisrahoituksesta, niin suhdeluvut olisivat ilmeisesti vielä paljon epäsuotuisampia filosofian kannalta.

2-kappaleessa kuvatulla arviointitavalla kaikkien aikojen 10:n kärjeksi muodostuu: 1) Einstein, 2) Newton, 3) Bohr, 4) M. Curie, 5) Galilei, 6) Maxwell, 7) Euler, 8) Faraday, 9) Feynman ja 10) Dirac, tarkoittaen sitä, että nämä ovat tuottaneet erittäin merkittävää (laajaa ja/tai laadukasta ja/tai vaikuttavaa) kontribuutiota merkittäviltä alueilta. Tämä lista kuvaa siis lähinnä yleistä (asiantuntijanäkemys) konsensusta ko. henkilöiden tuottaman kontribuution merkityksestä suhteessa niihin tarkoituksiin, joita ollaan valmiita rahoittamaan nykyisessä tilanteessa kuvatulla tavalla.

Tämä lista ei siis sisällä mm. lääketieteen ja tekniikan aloja, jotka ovat tällä arviointitavalla arvioituna hyvin merkittäviä, koska niille ja etenkin biomedikaaliselle lääke- yms. tutkimukselle ja kansanterveyteen yms. tarkoituksiin myönnetään tyypillisesti runsaasti rahoitusta ja myös muuallakin kuin USA:ssa. NSF:n suurimpia rahoitusmomentteja ovat olleet terveys- ja lääketiede (n. 25%), tekniikka (n. 19%), fysikaaliset tieteet (13-15%), ympäristötieteet (13-15%), informaatio- ja matemaattiset tieteet (12-14%), biologiaan liittyvät tieteet (n. 10%), yhteiskuntatieteet; jonka osa esim. filosofia tässä lienee (n. 3%) ja psykologia (n. 2%).

Lue lisää

Vastaukseni meni vahingossa tuon seuraavan kommentin alle. Tässä kopio:

Perusteellinen analyysi.

Newtonin ja Einsteinin merkityksen vertailu on tietenkin vaikeaa, mutta minusta Newtonin ylivertainen saavutus oli se, että hän oikeastaan keksi "luonnonlait" eli ajatuksen että luonnossa on universaaleja ymmärrettävissä olevia säännönmukaisuuksia. Koko moderni luonnontiede on sen ajatuksen laajentamista ja soveltamista.

Muutenkin listallani keskityin siihen, mitä laadullisesti uutta kukin henkilö toi ajatteluun enkä siihen mitä kaikkia virheitä he tekivät. Esimerkiksi Freudin teorioista suuri osa on vahvasti ja syystä kyseenalaistettu, mutta hänen perusajatuksensa alitajunnasta ja piilomotiiveista ja psyyken kerroksellisuudesta on ilmiselvästi kestävä ja toi ihmisen ymmärtämiseen jotain oleellisesti uutta.

Kilgore.Trout kirjoitti:

Vastaukseni meni vahingossa tuon seuraavan kommentin alle. Tässä kopio:

Perusteellinen analyysi.

Newtonin ja Einsteinin merkityksen vertailu on tietenkin vaikeaa, mutta minusta Newtonin ylivertainen saavutus oli se, että hän oikeastaan keksi "luonnonlait" eli ajatuksen että luonnossa on universaaleja ymmärrettävissä olevia säännönmukaisuuksia. Koko moderni luonnontiede on sen ajatuksen laajentamista ja soveltamista.

Muutenkin listallani keskityin siihen, mitä laadullisesti uutta kukin henkilö toi ajatteluun enkä siihen mitä kaikkia virheitä he tekivät. Esimerkiksi Freudin teorioista suuri osa on vahvasti ja syystä kyseenalaistettu, mutta hänen perusajatuksensa alitajunnasta ja piilomotiiveista ja psyyken kerroksellisuudesta on ilmiselvästi kestävä ja toi ihmisen ymmärtämiseen jotain oleellisesti uutta.

Lue lisää

Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-397)

Kilgore.Trout: "Newtonin ja Einsteinin merkityksen vertailu on tietenkin vaikeaa, mutta minusta Newtonin ylivertainen saavutus oli se, että hän oikeastaan keksi "luonnonlait" eli ajatuksen että luonnossa on universaaleja ymmärrettävissä olevia säännönmukaisuuksia."

Henkilökohtainen mielipiteeni on se, että Newton on kaikkien aikojen merkittävin tieteentekijä (siis mm. matemaatikot ja filosofit mukaanlukien) ja toisaalta Einstein on selvästi vähintään 2-sijalla ja toisaalta nämä kaksi ovat erittäin selvästi edellä "pronssimitalistia", koska; kuten olen aiemminkin todennut, Newton:in "Philosophiæ Naturalis Principia Mathematica" on; erityisesti luonnonilmiöiden matemaattisen mallinnuksen osalta, kaikkien aikojen, merkittävimmän kontribuution sisältänyt teos, joka kontribuutio; eli sen tuottama tieteellinen lisäarvo, on kertakaikkisen monumentaalinen, ottaen siis huomioon sen julkaisuajankohdan; 1687, yleisen tieteellisen tason; kuten on myös ollut teoksen yleinen vaikutus tieteeseen ja erityisesti tietenkin fysiikkaan...

Einstein tarkensi oleellisesti Newton:in malleja; tietyiltä osin, kehittämäänsä suhteellisuusteoriaan liittyen, mutta tuo tapahtui vasta n. 218 v. myöhemmin... Einstein on kuitenkin siis toisaalta myös paljon "uudempi ilmiö", mikä nostaa häntä erityisesti populistisissa arvioissa ja toisaalta koska merkittävä osa Newton:in kontribuutiosta oli matematiikan alaan kuuluvaa (integraali- ja differentiaalilaskenta, jonka osalta hän toisaalta "jakoi"; mutta hyvin tunnetusti ei suinkaan myötämielisesti..., kunnian Leibniz:in kanssa...) ja toisaalta ns. puhtaan matematiikan nykyiset rahoitusosuudet ovat vähäiset suhteessa fysiikkaan, niin Einstein menee silti Newton:in edelle em. 2-arviointitavalla.

Viiden kärki neljällä tavalla arvioituna, huomioiden kaikki neljä tieteenalaa:
A) Eri tieteiden kohtelu täysin tasapäisesti (epävalidi tapa, johtuen siis mm. erittäin eri tasoisesta konsensuksen asteesta eri alojen kontribuution tieteentekijäkohtaisesta merkityksestä): 1) Newton (100), 2) Aristoteles (72), 3) Einstein (70), 4) M. Curie (68), 5) Platon (34).
B) Pelkkä konsensus (painottaen tieteenalan asiantuntijoiden näkemyksiä) (paljon parempi tapa, mutta korostaen silti liikaa sellaisia tieteenaloja, jotka käytännössä eivät saa yhtä merkittävää rahoitusta, kuin esim. fysiikka; eli kuten esim. psykologiaa, kemiaa ja matematiikkaa): 1) Newton (100), 2) Einstein (90), 3) M. Curie (45), 4) Bohr (32), 5) Euler (28).
C) Pelkkä rahoitus (painottaen käytännöllistä merkitystä ja sellaista sovellettavuutta, joka mahdollistaa riittävän laajan kannatuksen investoinneille): 1) Einstein (100), 2) Newton (73), 3) Bohr (35), 4) M. Curie (26), 5) Galilei (26).
D) Konsensuksen ja rahoituksen yhdistelmä (paras näistä tavoista): 1) Einstein (100), 2) Newton (89), 3) M. Curie (36), 4) Bohr (35), 5) Galilei (26), 6) Maxwell (20), 7) Euler (20), 8) Faraday (18), 9) Feynman (16), 10) Berzelius (15).

Vielä parempi tapa voisi olla se, että "rahoituksen imukyvyn" lisäksi tarkasteltaisiin tieteenalan yleistä vaikuttavuutta kaikkiin tieteenaloihin, esim. sitaattianalyysin keinoin, jolloin mm. matematiikan välillinen vaikutus saataisiin paremmin ja objektiivisemmin esiin, koska sillähän on erittäin keskeinen rooli mm. fysiikassa, informaatiotieteissä, tekniikassa ja taloustieteissä, vaikka ko. tieteiden edustajat voivatkin pitää sitä "lähinnä aputieteenä" ja toisaalta tietysti puhtaan matematiikan edustajien näkökulmasta useimmat niistä sovelluksista ovat silti varsin triviaaleja suhteessa siihen, että mikä heitä itseään kiinnostaa, mikä puolestaan voi olla sellaista, että sillä ei ole mitään käytännöllisiä sovelluksia esim. sataan vuoteen, mikä tietenkin asettaa omat haasteensa matemaattisen kontribuution todellisen vaikuttavuuden arvioinnille ja osa tuollaisesta matematiikasta voi olla esim. sellaista, että sillä tulee olemaan erittäin suuri merkitys syöteaineistona tuleville tekoälyjärjestelmille...

Anonyymi kirjoitti:

Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-397)

Kilgore.Trout: "Newtonin ja Einsteinin merkityksen vertailu on tietenkin vaikeaa, mutta minusta Newtonin ylivertainen saavutus oli se, että hän oikeastaan keksi "luonnonlait" eli ajatuksen että luonnossa on universaaleja ymmärrettävissä olevia säännönmukaisuuksia."

Henkilökohtainen mielipiteeni on se, että Newton on kaikkien aikojen merkittävin tieteentekijä (siis mm. matemaatikot ja filosofit mukaanlukien) ja toisaalta Einstein on selvästi vähintään 2-sijalla ja toisaalta nämä kaksi ovat erittäin selvästi edellä "pronssimitalistia", koska; kuten olen aiemminkin todennut, Newton:in "Philosophiæ Naturalis Principia Mathematica" on; erityisesti luonnonilmiöiden matemaattisen mallinnuksen osalta, kaikkien aikojen, merkittävimmän kontribuution sisältänyt teos, joka kontribuutio; eli sen tuottama tieteellinen lisäarvo, on kertakaikkisen monumentaalinen, ottaen siis huomioon sen julkaisuajankohdan; 1687, yleisen tieteellisen tason; kuten on myös ollut teoksen yleinen vaikutus tieteeseen ja erityisesti tietenkin fysiikkaan...

Einstein tarkensi oleellisesti Newton:in malleja; tietyiltä osin, kehittämäänsä suhteellisuusteoriaan liittyen, mutta tuo tapahtui vasta n. 218 v. myöhemmin... Einstein on kuitenkin siis toisaalta myös paljon "uudempi ilmiö", mikä nostaa häntä erityisesti populistisissa arvioissa ja toisaalta koska merkittävä osa Newton:in kontribuutiosta oli matematiikan alaan kuuluvaa (integraali- ja differentiaalilaskenta, jonka osalta hän toisaalta "jakoi"; mutta hyvin tunnetusti ei suinkaan myötämielisesti..., kunnian Leibniz:in kanssa...) ja toisaalta ns. puhtaan matematiikan nykyiset rahoitusosuudet ovat vähäiset suhteessa fysiikkaan, niin Einstein menee silti Newton:in edelle em. 2-arviointitavalla.

Viiden kärki neljällä tavalla arvioituna, huomioiden kaikki neljä tieteenalaa:
A) Eri tieteiden kohtelu täysin tasapäisesti (epävalidi tapa, johtuen siis mm. erittäin eri tasoisesta konsensuksen asteesta eri alojen kontribuution tieteentekijäkohtaisesta merkityksestä): 1) Newton (100), 2) Aristoteles (72), 3) Einstein (70), 4) M. Curie (68), 5) Platon (34).
B) Pelkkä konsensus (painottaen tieteenalan asiantuntijoiden näkemyksiä) (paljon parempi tapa, mutta korostaen silti liikaa sellaisia tieteenaloja, jotka käytännössä eivät saa yhtä merkittävää rahoitusta, kuin esim. fysiikka; eli kuten esim. psykologiaa, kemiaa ja matematiikkaa): 1) Newton (100), 2) Einstein (90), 3) M. Curie (45), 4) Bohr (32), 5) Euler (28).
C) Pelkkä rahoitus (painottaen käytännöllistä merkitystä ja sellaista sovellettavuutta, joka mahdollistaa riittävän laajan kannatuksen investoinneille): 1) Einstein (100), 2) Newton (73), 3) Bohr (35), 4) M. Curie (26), 5) Galilei (26).
D) Konsensuksen ja rahoituksen yhdistelmä (paras näistä tavoista): 1) Einstein (100), 2) Newton (89), 3) M. Curie (36), 4) Bohr (35), 5) Galilei (26), 6) Maxwell (20), 7) Euler (20), 8) Faraday (18), 9) Feynman (16), 10) Berzelius (15).

Vielä parempi tapa voisi olla se, että "rahoituksen imukyvyn" lisäksi tarkasteltaisiin tieteenalan yleistä vaikuttavuutta kaikkiin tieteenaloihin, esim. sitaattianalyysin keinoin, jolloin mm. matematiikan välillinen vaikutus saataisiin paremmin ja objektiivisemmin esiin, koska sillähän on erittäin keskeinen rooli mm. fysiikassa, informaatiotieteissä, tekniikassa ja taloustieteissä, vaikka ko. tieteiden edustajat voivatkin pitää sitä "lähinnä aputieteenä" ja toisaalta tietysti puhtaan matematiikan edustajien näkökulmasta useimmat niistä sovelluksista ovat silti varsin triviaaleja suhteessa siihen, että mikä heitä itseään kiinnostaa, mikä puolestaan voi olla sellaista, että sillä ei ole mitään käytännöllisiä sovelluksia esim. sataan vuoteen, mikä tietenkin asettaa omat haasteensa matemaattisen kontribuution todellisen vaikuttavuuden arvioinnille ja osa tuollaisesta matematiikasta voi olla esim. sellaista, että sillä tulee olemaan erittäin suuri merkitys syöteaineistona tuleville tekoälyjärjestelmille...

Lue lisää

>Newton:in "Philosophiæ Naturalis Principia Mathematica" on; erityisesti luonnonilmiöiden matemaattisen mallinnuksen osalta, kaikkien aikojen, merkittävimmän kontribuution sisältänyt teos, joka kontribuutio; eli sen tuottama tieteellinen lisäarvo, on kertakaikkisen monumentaalinen, ottaen siis huomioon sen julkaisuajankohdan; 1687, yleisen tieteellisen tason;

Tuolloin ja myöhemminkin uskottiin yleisesti muun muassa, että lehmään sekaantumisen tuloksena mansikki voi synnyttää puoliksi ihmismäisen epäsikiön, joita olivat luotettavat todistajat nähneetkin. Mahdettiinkohan yliopistotieteessä pitää tällaista mahdollisena? Ainakin lainoppineet uskoivat epäsikiöihin, kun jakelivat epäonnisille lehmille kuolemantuomioita.

Perusteellinen analyysi.

Newtonin ja Einsteinin merkityksen vertailu on tietenkin vaikeaa, mutta minusta Newtonin ylivertainen saavutus oli se, että hän oikeastaan keksi "luonnonlait" eli ajatuksen että luonnossa on universaaleja ymmärrettävissä olevia säännönmukaisuuksia. Koko moderni luonnontiede on sen ajatuksen laajentamista ja soveltamista.

Muutenkin listallani keskityin siihen, mitä laadullisesti uutta kukin henkilö toi ajatteluun enkä siihen mitä kaikkia virheitä he tekivät. Esimerkiksi Freudin teorioista suuri osa on vahvasti ja syystä kyseenalaistettu, mutta hänen perusajatuksensa alitajunnasta ja piilomotiiveista ja psyyken kerroksellisuudesta on ilmiselvästi kestävä ja toi ihmisen ymmärtämiseen jotain oleellisesti uutta.

Kilgore.Trout kirjoitti:

Perusteellinen analyysi.

Newtonin ja Einsteinin merkityksen vertailu on tietenkin vaikeaa, mutta minusta Newtonin ylivertainen saavutus oli se, että hän oikeastaan keksi "luonnonlait" eli ajatuksen että luonnossa on universaaleja ymmärrettävissä olevia säännönmukaisuuksia. Koko moderni luonnontiede on sen ajatuksen laajentamista ja soveltamista.

Muutenkin listallani keskityin siihen, mitä laadullisesti uutta kukin henkilö toi ajatteluun enkä siihen mitä kaikkia virheitä he tekivät. Esimerkiksi Freudin teorioista suuri osa on vahvasti ja syystä kyseenalaistettu, mutta hänen perusajatuksensa alitajunnasta ja piilomotiiveista ja psyyken kerroksellisuudesta on ilmiselvästi kestävä ja toi ihmisen ymmärtämiseen jotain oleellisesti uutta.

Lue lisää

Edellinen meni väärään paikkaan! Piti olla tuon "Professori Realisti (XPR-396)" kirjoituksen alle.

Kilgore.Trout kirjoitti:

Edellinen meni väärään paikkaan! Piti olla tuon "Professori Realisti (XPR-396)" kirjoituksen alle.

Mutta tahatonta komiikkaa tuli koko rahalla! 😅

Hetken ajattelin, että kyse oli vinkeästä vittuilusta, mutta hierarkkinen virhehän se olikin.

Kuten yllä olevassa kommentissani totean, niin kiinnitin huomion siihen, mitä kestäviä oivalluksia listan henkilöt tehkivät eikä missä kaikessa he olivat väärässä. Kaikkien ajatelusta ja ideoista voi löytää puutteita ja virheitä.

Freudin oidipuskompleksit, peniskateudet jne ovat laajasti ja syystä kyseenalaistettu, mutta hänen ideansa ihmismielen kerroksellisuudesta ja piilotajunnan merkityksestä, aiemmin koettujen traumojen merkityksestä jne on kestävä ja aikanaan mullistava.

Freud oli melko seko mutta avasi kuitenkin uuden tiedehaaran. Huvittavinta oli kaikkien naisten "peniskateus". En ole koskaan nauranut yhtä paljon kuin lukiessani siitä ensimmäistä kertaa.

Anonyymi kirjoitti:

Freud oli melko seko mutta avasi kuitenkin uuden tiedehaaran. Huvittavinta oli kaikkien naisten "peniskateus". En ole koskaan nauranut yhtä paljon kuin lukiessani siitä ensimmäistä kertaa.

Lue lisää

Freud (ja Marx) oli aikansa lapsi ja vaikka oivalsi jotain uutta eivät pystyneet irrottautumaan kulttuuritaustastaan. Jos lukee Freudin "analyysejä" omista tuntemuksistaan ja tulkintoja omista unistaan, niin on lohduttavaa nähdä että hän oli itsensä ja omien piilotajuisten tarpeidensa kaunssa yhtä eksyksissä kuin kuka tahansa tavan tallaaja.

Naispuolinen feministi-Freud olisi varmaankin keksinyt "kohtukateuden"?

Kilgore.Trout kirjoitti:

Freud (ja Marx) oli aikansa lapsi ja vaikka oivalsi jotain uutta eivät pystyneet irrottautumaan kulttuuritaustastaan. Jos lukee Freudin "analyysejä" omista tuntemuksistaan ja tulkintoja omista unistaan, niin on lohduttavaa nähdä että hän oli itsensä ja omien piilotajuisten tarpeidensa kaunssa yhtä eksyksissä kuin kuka tahansa tavan tallaaja.

Naispuolinen feministi-Freud olisi varmaankin keksinyt "kohtukateuden"?

Lue lisää

Miksi esittelet kurssikirjaviisauksiasi ateismipalstalla? Osoittaisit nyt suurta fiksuuttasi vaikka purkamalla Alvin Plantingan teistisiä argumentteja.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi esittelet kurssikirjaviisauksiasi ateismipalstalla? Osoittaisit nyt suurta fiksuuttasi vaikka purkamalla Alvin Plantingan teistisiä argumentteja.

Haha!Plantingan mystisismin penkomisesta on sama hyöty kuin levittäisi kompostin terassille!

Anonyymi kirjoitti:

Miksi esittelet kurssikirjaviisauksiasi ateismipalstalla? Osoittaisit nyt suurta fiksuuttasi vaikka purkamalla Alvin Plantingan teistisiä argumentteja.

Miksi sinä kuvittelet että tämä on joku viisausmittelö?
Mitähän Freud sanoisi tuollaisesta reagoinnista? Tai Jung?

Plantigan vaikutus kokonaisuutena länsimaiseen ajatteluun on mitätön. Hän on jälkijättöinen ja yksisilmäinen kristinuskon puolustelija, jonka ajattelussa kuvastuu häkellyttävän syvä historiattomuus. Hän puolustelee teististä jumalkäsitystä jonain "ihmisen perusluontoon" kuuluvana asiana, vaikka tiedämme, että teistiset jumalkäsitykset ovat ihmiskunnan kulttuurihistoriassa (ja uskontojen historiassa) hyvin myöhäinen muoto. Uskonnon juuret on animismissa. Miten joku "ihmisluontoon sisäänrakennettu" ajatusmalli ilmestyy vasta maanviljelyksen ja laajojen hierarkisten yhteisöjen myötä? Eikä kaikkialle edes maanviljelyn mukana.

Jos Freud ja Marx olivat puutteissaan aikansa lapsia, niin Platinga on täydellisen uppoutunut omaan äärikristilliseen kuplaansa. Ja toisin kuin Freud tai Marx hän ei ole tehnyt yhtäkään oivallusta, jolla tulisi olemaan laajempaa ja pitempää vaikutusta ihmiskunnan tai länsimaiden historiassa.

Kilgore.Trout kirjoitti:

Kuten yllä olevassa kommentissani totean, niin kiinnitin huomion siihen, mitä kestäviä oivalluksia listan henkilöt tehkivät eikä missä kaikessa he olivat väärässä. Kaikkien ajatelusta ja ideoista voi löytää puutteita ja virheitä.

Freudin oidipuskompleksit, peniskateudet jne ovat laajasti ja syystä kyseenalaistettu, mutta hänen ideansa ihmismielen kerroksellisuudesta ja piilotajunnan merkityksestä, aiemmin koettujen traumojen merkityksestä jne on kestävä ja aikanaan mullistava.

Lue lisää

Hän kyseenalaisti itsekin aikaisemmat arviot naisten penis kateudesta.
Aikakausi oli paljon sortavampi ja konservatiivisempi tuolloin.
😁

Anonyymi kirjoitti:

Freud oli melko seko mutta avasi kuitenkin uuden tiedehaaran. Huvittavinta oli kaikkien naisten "peniskateus". En ole koskaan nauranut yhtä paljon kuin lukiessani siitä ensimmäistä kertaa.

Lue lisää

Paavali huvittaa minua.
"Jeesus tulee pian, ei kannata mennä naimisiin enään"

Uskovaiset eivät tottele tätäkään kehotusta.
😁

Kilgore.Trout kirjoitti:

Freud (ja Marx) oli aikansa lapsi ja vaikka oivalsi jotain uutta eivät pystyneet irrottautumaan kulttuuritaustastaan. Jos lukee Freudin "analyysejä" omista tuntemuksistaan ja tulkintoja omista unistaan, niin on lohduttavaa nähdä että hän oli itsensä ja omien piilotajuisten tarpeidensa kaunssa yhtä eksyksissä kuin kuka tahansa tavan tallaaja.

Naispuolinen feministi-Freud olisi varmaankin keksinyt "kohtukateuden"?

Lue lisää

Yhtä eksyksissä?
Johan tuolle nauraa naurismaan aidatkin.
😁

Luther tai hänen seuraajaansa hajottivat katolisen kirkon ja se toki oli merkittävä askel Länsi-Euroopan sekularisoitumisessa. Luther ei kuitenkaan "keksinyt" uskonpuhdistusta, vaan häntäkin ennen oli hyvin samansuuntaisia ajatuksia esitetty. Merkittävimpiä "esiuskonpuhdistajia" olivat Jan Hus ja John Wycliffe.

Parlamentarismin ja demokratian murentajia on ollut ennen ja jälkeen UKK:n, joten ei hän laajemmassa katsannossa niin ainutlaatuinen ollut.

Ne olivat jo kristinuskosia.
Valheellinen luterilaisuus just funkar inte.
Sä där!
😁

Kilgore.Trout kirjoitti:

Luther tai hänen seuraajaansa hajottivat katolisen kirkon ja se toki oli merkittävä askel Länsi-Euroopan sekularisoitumisessa. Luther ei kuitenkaan "keksinyt" uskonpuhdistusta, vaan häntäkin ennen oli hyvin samansuuntaisia ajatuksia esitetty. Merkittävimpiä "esiuskonpuhdistajia" olivat Jan Hus ja John Wycliffe.

Parlamentarismin ja demokratian murentajia on ollut ennen ja jälkeen UKK:n, joten ei hän laajemmassa katsannossa niin ainutlaatuinen ollut.

Lue lisää

Miten UKK muka murensi parlamentarismia ja demokratiaa?

Anonyymi kirjoitti:

Miten UKK muka murensi parlamentarismia ja demokratiaa?

Tämä kävi hyvin selvästi ilmi kun Kekkosen loppuaikana hän jyrähti, että Koiviston hallituksen ei pitäisi enää jatkaa. Kun Koivisto tämän jälkeen suorassa TV-haastattelussa (jotta hänen lausumaansa tulisi kokonaan julkisuuteen) sanoi, että hänen hallituksensa istuu niin kauan kun sillä on eduskunnan luottamus, niin se aiheutti valtavan kohun, vaikka Koiviston lausuma oli parlamentarismissa täyssin triviaali itsestäänselvyys.

Suomessa oli Kekkosen voiman vuosina totuttu, että hallituksen pitää nauttia ensin Kekkosen (ja Kekkosen kautta Moskovan) luottamusta ja vasta sitten eduskunnan. Se oli parlamentarismin irvikuva.

Kilgore.Trout kirjoitti:

Tämä kävi hyvin selvästi ilmi kun Kekkosen loppuaikana hän jyrähti, että Koiviston hallituksen ei pitäisi enää jatkaa. Kun Koivisto tämän jälkeen suorassa TV-haastattelussa (jotta hänen lausumaansa tulisi kokonaan julkisuuteen) sanoi, että hänen hallituksensa istuu niin kauan kun sillä on eduskunnan luottamus, niin se aiheutti valtavan kohun, vaikka Koiviston lausuma oli parlamentarismissa täyssin triviaali itsestäänselvyys.

Suomessa oli Kekkosen voiman vuosina totuttu, että hallituksen pitää nauttia ensin Kekkosen (ja Kekkosen kautta Moskovan) luottamusta ja vasta sitten eduskunnan. Se oli parlamentarismin irvikuva.

Lue lisää

Mitäs Moskovalla muka oli Vladimirovin kaveria Koivistoa vastaan? Sen hallituksen ulkoministerinä oli Paavo Väyrynen, joten kai ainakin sinun mielestäsi ulkosuhteet olivat kunnossa itään.

Koivistoa arvoteltiin jahkailusta ja kun asiat eivät lähteneet etenemään, Kekkonen viimeisillä voimillaan olisi halunnut vaihtaa toisen hallituksen, joka olisi kyennyt tekemään tarvittavat päätökset. Käytäntö ei ollut Kekkosen keksimä, mutta riitaisa aikakausi, jona hän oli presidenttinä, vaikutti siihen, että asioihin piti puuttua usein.

Nykyinen tapa, jossa hallitukset istuvat koko kauden, ei ole tehnyt politiikasta mitenkään parempaa. Päin vastoin, taloudessa päätökset ovat olleet selkeästi huonompia, alkaen aina Holkerin sinipunahallituksesta. Mitä suorempaa kansanvalta on, sitä enemmän eduskuntaan äänestetyt julkkikset ja urheilijat sekä muut Pirkka-Pekka Peteliukset tuottavat sutta ja sekundaa.

Anonyymi kirjoitti:

Mitäs Moskovalla muka oli Vladimirovin kaveria Koivistoa vastaan? Sen hallituksen ulkoministerinä oli Paavo Väyrynen, joten kai ainakin sinun mielestäsi ulkosuhteet olivat kunnossa itään.

Koivistoa arvoteltiin jahkailusta ja kun asiat eivät lähteneet etenemään, Kekkonen viimeisillä voimillaan olisi halunnut vaihtaa toisen hallituksen, joka olisi kyennyt tekemään tarvittavat päätökset. Käytäntö ei ollut Kekkosen keksimä, mutta riitaisa aikakausi, jona hän oli presidenttinä, vaikutti siihen, että asioihin piti puuttua usein.

Nykyinen tapa, jossa hallitukset istuvat koko kauden, ei ole tehnyt politiikasta mitenkään parempaa. Päin vastoin, taloudessa päätökset ovat olleet selkeästi huonompia, alkaen aina Holkerin sinipunahallituksesta. Mitä suorempaa kansanvalta on, sitä enemmän eduskuntaan äänestetyt julkkikset ja urheilijat sekä muut Pirkka-Pekka Peteliukset tuottavat sutta ja sekundaa.

Lue lisää

Parlamenttaarinen demokratia tarkoittaa sitä, että hallituksen on nautittava vain ja ainoastaan parlamentin luottamusta. Sitä ei muuta se mitä mieltä kustakin pääministeristä sinä tai joku muu on. Kekkosen aikana malli vääristyi ja käytännössä pääministerin piti nauttia ensisijassa Kekkosen luottamusta.

Kilgore.Trout kirjoitti:

Parlamenttaarinen demokratia tarkoittaa sitä, että hallituksen on nautittava vain ja ainoastaan parlamentin luottamusta. Sitä ei muuta se mitä mieltä kustakin pääministeristä sinä tai joku muu on. Kekkosen aikana malli vääristyi ja käytännössä pääministerin piti nauttia ensisijassa Kekkosen luottamusta.

Lue lisää

Miten niin Kekkosen aikana vääristyi? Samalla tavalla hallitukset erosivat aiemminkin. Yhä edelleen presidentti nimeää hallitustunnistelijan, josta yleensä tulee pääministeri.

Tuollaiset populisti-jonnet eivät tiedä Kekkosen ajasta yhtään mitään.

Anonyymi kirjoitti:

Miten niin Kekkosen aikana vääristyi? Samalla tavalla hallitukset erosivat aiemminkin. Yhä edelleen presidentti nimeää hallitustunnistelijan, josta yleensä tulee pääministeri.

Tuollaiset populisti-jonnet eivät tiedä Kekkosen ajasta yhtään mitään.

Lue lisää

Päivitä tietosi. Hallitustunnustelijan nimeää eduskunta.

Kilgore.Trout kirjoitti:

Päivitä tietosi. Hallitustunnustelijan nimeää eduskunta.

Päivitä itse. Presidentin aiemmat valtuudet eivät olleet Kekkosen keksimiä, vaan kaikilla hänen edeltäjillään oli samat valtuudet. Lisäksi aina Koiviston valintaan saakka hallitus erosi aina kun uusi (tai sama entinen) presidentti valittiin tehtäväänsä. Eikä sekään ollut Kekkosen keksintöä, ennen Kekkosta presidentti jopa osallistui hallituksen istuntoihin, Kekkonen luopui siitä tavasta, ja niin taisi tehdä jo Paasikivi.

Miksi teillä ateisteilla pitää aina olla suuri saatananne? Eikö ateistina voi elää tuntematta elämää suurempaa vihaa tai katkeruutta?

Kilgore.Trout kirjoitti:

Luther tai hänen seuraajaansa hajottivat katolisen kirkon ja se toki oli merkittävä askel Länsi-Euroopan sekularisoitumisessa. Luther ei kuitenkaan "keksinyt" uskonpuhdistusta, vaan häntäkin ennen oli hyvin samansuuntaisia ajatuksia esitetty. Merkittävimpiä "esiuskonpuhdistajia" olivat Jan Hus ja John Wycliffe.

Parlamentarismin ja demokratian murentajia on ollut ennen ja jälkeen UKK:n, joten ei hän laajemmassa katsannossa niin ainutlaatuinen ollut.

Lue lisää

Puolustan Kekkosta. Neuvostoliitto oli maailmanmahti. Me siinä kyljessä. UKK oli reaalipoliitikko.
Muista vaarini kertoman vitsin. Puhelu tuli Kremlistä. Kekkonen kuunteli ja sanoi da, da, da, da, da, njet.
Avustaja kysyi,miten uskalsit sanota 'njet' Krelille. Kekkonen vastasi, että kysyttiin, eikö kieli väsy, kun koko ajan sanoo vain da.

Saatiin bilateraalinen kauppa, jolloin saatiin metelliteollisuus vientiin. Ostettiin halpoja raaka-aineita ja vietiin valmiita tuotteita.

Anonyymi kirjoitti:

Puolustan Kekkosta. Neuvostoliitto oli maailmanmahti. Me siinä kyljessä. UKK oli reaalipoliitikko.
Muista vaarini kertoman vitsin. Puhelu tuli Kremlistä. Kekkonen kuunteli ja sanoi da, da, da, da, da, njet.
Avustaja kysyi,miten uskalsit sanota 'njet' Krelille. Kekkonen vastasi, että kysyttiin, eikö kieli väsy, kun koko ajan sanoo vain da.

Saatiin bilateraalinen kauppa, jolloin saatiin metelliteollisuus vientiin. Ostettiin halpoja raaka-aineita ja vietiin valmiita tuotteita.

Lue lisää

UKK oli toki reaalipoliitikkokin, mutta myös äärimmäisen vallanhimoinen ja vanhemmiten hänen käsityksensä omasta korvaamattomuudestaan oli silmiinpistävää. Kekkosen valtakauttahan jatkettiin kerran jopa eduskunnan poikkeuslailla oikeastaan vain koska Kekkonen ei halunut vaalihässäkkää. Se on aika pöyristyttävää demokratian halveksimista. Myös Kekkosen ympärille syntynyt itsesensuurin kulttuuri oli häpeällistä.

Tietenkin voi kysyä paljonko on syytä Kekkosessa ja paljonko erityisesti silloisen Keskustapuolueen ns. "perässähiihtäjistä". Kekkostahan ehdotettiin Keskustan seuraavaksi presidenttiehdokkaaksi vielä siinä vaiheessa kun sisäpiirille on täysin selvää Kekkosen vakava dementoituminen. Muistaakseni viimeinen ehdotus jatkosta tehtiin vain kuukausia ennen kun Kekkonen erosi tai todettiin täysin kykenemättömäksi hoitamaan töitään. Ilmeisesti Kekkonen itse ei enää lainkaan ymmärtänyt mitä teki kun allekirjoitti eroanomuksensa.

Ja Vilho Petter Nenonen, jonka luovaa tykistöajattelua vailla olisimme voineet saada rysäpöksyiltä turpiimme ratkaisevasti pahemmin.

Kilgore.Trout kirjoitti:

Tämä kävi hyvin selvästi ilmi kun Kekkosen loppuaikana hän jyrähti, että Koiviston hallituksen ei pitäisi enää jatkaa. Kun Koivisto tämän jälkeen suorassa TV-haastattelussa (jotta hänen lausumaansa tulisi kokonaan julkisuuteen) sanoi, että hänen hallituksensa istuu niin kauan kun sillä on eduskunnan luottamus, niin se aiheutti valtavan kohun, vaikka Koiviston lausuma oli parlamentarismissa täyssin triviaali itsestäänselvyys.

Suomessa oli Kekkosen voiman vuosina totuttu, että hallituksen pitää nauttia ensin Kekkosen (ja Kekkosen kautta Moskovan) luottamusta ja vasta sitten eduskunnan. Se oli parlamentarismin irvikuva.

Lue lisää

Totaalisesti näin. 👍

Kilgore.Trout kirjoitti:

Päivitä tietosi. Hallitustunnustelijan nimeää eduskunta.

Ja hänestä tulee yleensä pääministeri siksi, että suurimman puolueen johtajalla on tyypillisesti yhteistyökykyä ja poliittista osaamista.

Itsestään selvää tämä ei tosin ole ja toisinkin voi käydä.

Kilgore.Trout kirjoitti:

UKK oli toki reaalipoliitikkokin, mutta myös äärimmäisen vallanhimoinen ja vanhemmiten hänen käsityksensä omasta korvaamattomuudestaan oli silmiinpistävää. Kekkosen valtakauttahan jatkettiin kerran jopa eduskunnan poikkeuslailla oikeastaan vain koska Kekkonen ei halunut vaalihässäkkää. Se on aika pöyristyttävää demokratian halveksimista. Myös Kekkosen ympärille syntynyt itsesensuurin kulttuuri oli häpeällistä.

Tietenkin voi kysyä paljonko on syytä Kekkosessa ja paljonko erityisesti silloisen Keskustapuolueen ns. "perässähiihtäjistä". Kekkostahan ehdotettiin Keskustan seuraavaksi presidenttiehdokkaaksi vielä siinä vaiheessa kun sisäpiirille on täysin selvää Kekkosen vakava dementoituminen. Muistaakseni viimeinen ehdotus jatkosta tehtiin vain kuukausia ennen kun Kekkonen erosi tai todettiin täysin kykenemättömäksi hoitamaan töitään. Ilmeisesti Kekkonen itse ei enää lainkaan ymmärtänyt mitä teki kun allekirjoitti eroanomuksensa.

Lue lisää

Se on kyllä surullinen luku historiassa. Mutta sitä edeltävät - kasvettiin rauhassa ja demokratiassa?

Anonyymi kirjoitti:

Se on kyllä surullinen luku historiassa. Mutta sitä edeltävät - kasvettiin rauhassa ja demokratiassa?

Suomessa on ollut poliittista viisautta(kin). Vuodenvaihteen 1918-19 kunnallisvaalit olivat yksi nerokkaimmista poliittisista päätöksistä ikinä. Vasemmistokin sai osallistua vaaleihin ja samat miehet, jotka olivat katselleet toisiaan kiväärinpiippua pitkin alle vuotta aikaisemmin päätyivät yhteiseen kunnanvaltuustoon väittelemään koulujen ja siltarumpujen kunnostusmäärärahoista. Se oli ansainnut Nobelin rauhanpalkinnon jos sellaisia olisi silloin jaettu.

Muutenkin sisällissodan jäkeistä sovintopolitiikka ajaneet poliitikot tekivät kauaskantoisempaa työtä kuin edes itse ymmärsivät. Jos vastakkainasettelua olisi jatkettu ja korostettu, niin miten olisi käynyt talvisodan syttyessä? Olisiko punavankien kakarat lähtenee Mannerheimin komennossa Suomea puolustamaan? Sovintolinjan marttyyri oli sisäministeri Ritavuori, jonka äärioikeistolaiset murhasivat hänen liian "pehmeän" linjansa takia.

Kilgore.Trout kirjoitti:

Suomessa on ollut poliittista viisautta(kin). Vuodenvaihteen 1918-19 kunnallisvaalit olivat yksi nerokkaimmista poliittisista päätöksistä ikinä. Vasemmistokin sai osallistua vaaleihin ja samat miehet, jotka olivat katselleet toisiaan kiväärinpiippua pitkin alle vuotta aikaisemmin päätyivät yhteiseen kunnanvaltuustoon väittelemään koulujen ja siltarumpujen kunnostusmäärärahoista. Se oli ansainnut Nobelin rauhanpalkinnon jos sellaisia olisi silloin jaettu.

Muutenkin sisällissodan jäkeistä sovintopolitiikka ajaneet poliitikot tekivät kauaskantoisempaa työtä kuin edes itse ymmärsivät. Jos vastakkainasettelua olisi jatkettu ja korostettu, niin miten olisi käynyt talvisodan syttyessä? Olisiko punavankien kakarat lähtenee Mannerheimin komennossa Suomea puolustamaan? Sovintolinjan marttyyri oli sisäministeri Ritavuori, jonka äärioikeistolaiset murhasivat hänen liian "pehmeän" linjansa takia.

Lue lisää

Tämä on totta. Mun molemmat punakapinallisten kakarat taistelivat talvisodassa ja jatkosodassa Suomen puolesta.
Suomi oli kuitenkin hyvä paikka elää. Vaikka sodan jälkeen entiset natsit ottivat opettajien paikat ja työläisten kakaroilla ei ollut samanlaisia oikuksia. Mutta meidän tukena oli rauha ja Neuvostoliitto, jotka turvasivat yhteiskunnan kehityksen.

Sinun kannattaisi varmaa ottaa selvää mitä Darwin oivalsi.

Kilgore.Trout kirjoitti:

Sinun kannattaisi varmaa ottaa selvää mitä Darwin oivalsi.

> Sinun kannattaisi varmaa ottaa selvää mitä Darwin oivalsi.

Darwin päivitti vanhan äitimaa-jumalkultin modernille ihmiselle sopivaksi. Ei mitään järkeä hänen teoriassaan..

Anonyymi kirjoitti:

> Sinun kannattaisi varmaa ottaa selvää mitä Darwin oivalsi.

Darwin päivitti vanhan äitimaa-jumalkultin modernille ihmiselle sopivaksi. Ei mitään järkeä hänen teoriassaan..

Lue lisää

Ei taida tiedemaailma lainkaan kaivata Darwinille aitouskovaisten hyväksyntää.

Marx on vastuussa Stalinin julmuuksista yhtä vähän kuin Jeesus ja Paavali Srebrenican joukkomurhasta, jossa kristityt teurastivat muslimeja.

Marx oli yhteiskunnallinen ajattelija ja kuten jo aiemmin totesin, niin joissakin asioissa pahasti metsässä. Hänen perusoivalluksensa oli kuitenkin talouden ja teknologian perustava vaikutus historialliseen kehitykseen. Kun nyt joka mediassa jauhetaan kyllästymiseen saakka miten "digitalisaatio muuttaa taloutta ja yhteiskuntia" niin se on pohjimmiltaan puhtaan marxilainen ajatus. Ennen Marxia historia nähtiin suurmiesten ja "kansojen" pyrkimysten temmellyskenttänä ja talouden ja teknologian kehitys oli sivujuonne.

Marx kuoli 1883 ja ehti nähdä jotain siitä millä tavoilla hänen ajatuksiaan lähdettiin "soveltamaan" ja niitä ihmetellessään totesi: "Minä en taida olla marxilainen."

Astioiden tiskaajaksi sulla korkeintaan on kykyjä älyn puolesta.

Kilgore.Trout kirjoitti:

Marx on vastuussa Stalinin julmuuksista yhtä vähän kuin Jeesus ja Paavali Srebrenican joukkomurhasta, jossa kristityt teurastivat muslimeja.

Marx oli yhteiskunnallinen ajattelija ja kuten jo aiemmin totesin, niin joissakin asioissa pahasti metsässä. Hänen perusoivalluksensa oli kuitenkin talouden ja teknologian perustava vaikutus historialliseen kehitykseen. Kun nyt joka mediassa jauhetaan kyllästymiseen saakka miten "digitalisaatio muuttaa taloutta ja yhteiskuntia" niin se on pohjimmiltaan puhtaan marxilainen ajatus. Ennen Marxia historia nähtiin suurmiesten ja "kansojen" pyrkimysten temmellyskenttänä ja talouden ja teknologian kehitys oli sivujuonne.

Marx kuoli 1883 ja ehti nähdä jotain siitä millä tavoilla hänen ajatuksiaan lähdettiin "soveltamaan" ja niitä ihmetellessään totesi: "Minä en taida olla marxilainen."

Lue lisää

Käsittääkseni Marksin lääke vaivoihin oli, että työ vapauttaa.

kioski21 kirjoitti:

Käsittääkseni Marksin lääke vaivoihin oli, että työ vapauttaa.

Arbeit macht frei, oli kyllä se iskulause keskitysleirien sisääntulossa. Lue historiaa!

kioski21 kirjoitti:

Käsittääkseni Marksin lääke vaivoihin oli, että työ vapauttaa.

"Arbeit macht frei" oli saksankielisten talonpoikien sanonta, joka sittemmin on tullut tunnetuksi kovin paljon synkemmistä yhteyksistä. Marxia en siihen yhdistäisi.

Kilgore.Trout kirjoitti:

"Arbeit macht frei" oli saksankielisten talonpoikien sanonta, joka sittemmin on tullut tunnetuksi kovin paljon synkemmistä yhteyksistä. Marxia en siihen yhdistäisi.

Marksin nimissä laillistetaan sosialismi/kommunismi ja orjuutetaan ihmisiä. EU (Peto) on kommunismin luvattu maa.

kioski21 kirjoitti:

Marksin nimissä laillistetaan sosialismi/kommunismi ja orjuutetaan ihmisiä. EU (Peto) on kommunismin luvattu maa.

Jeesuksen nimissä on tapettu miljooni ihmisiä mutta se ei kerro mitään Jeesuksen ajatuksista - tai niistä ajatuksista joita evankeliumeissa kerrotaan Jeesuksen lausuneen.

Kilgore.Trout kirjoitti:

Jeesuksen nimissä on tapettu miljooni ihmisiä mutta se ei kerro mitään Jeesuksen ajatuksista - tai niistä ajatuksista joita evankeliumeissa kerrotaan Jeesuksen lausuneen.

Jeshuan nimessä ei ole tapettu ketään, hellenistien jeesus on antikristus eli paavi. Jeshua toimii eritavoin.
John. 11:43 Ja sen sanottuansa hän huusi suurella äänellä: "Lasarus, tule ulos!"
44 Ja kuollut tuli ulos, jalat ja kädet siteisiin käärittyinä, ja hänen kasvojensa ympärille oli kääritty hikiliina. Jeesus sanoi heille: "Päästäkää hänet ja antakaa hänen mennä."

kioski21 kirjoitti:

Jeshuan nimessä ei ole tapettu ketään, hellenistien jeesus on antikristus eli paavi. Jeshua toimii eritavoin.
John. 11:43 Ja sen sanottuansa hän huusi suurella äänellä: "Lasarus, tule ulos!"
44 Ja kuollut tuli ulos, jalat ja kädet siteisiin käärittyinä, ja hänen kasvojensa ympärille oli kääritty hikiliina. Jeesus sanoi heille: "Päästäkää hänet ja antakaa hänen mennä."

Lue lisää

Eli Jeesus (tai Paavali) ei vastaa siitä mitä Jeesuksen nimissä on tehty, mutta Marx on syyllinen kaikkeen mitä hänen nimissään on tehty?

Ensimmäiset keskitysleirit perustivat engelsmannit Etelä-Afrikkaan. Jos kuningaskunta oli marksilainen, sitten varmaan Marx oli niihin syyllinen.

kioski21 kirjoitti:

Käsittääkseni Marksin lääke vaivoihin oli, että työ vapauttaa.

Olet käsittänyt ilmeisen monia asioita pahasti väärin.

kioski21 kirjoitti:

Marksin nimissä laillistetaan sosialismi/kommunismi ja orjuutetaan ihmisiä. EU (Peto) on kommunismin luvattu maa.

Uskosi on vapauttanut sinut järjen orjuudesta.

Kilgore.Trout kirjoitti:

Eli Jeesus (tai Paavali) ei vastaa siitä mitä Jeesuksen nimissä on tehty, mutta Marx on syyllinen kaikkeen mitä hänen nimissään on tehty?

Vastaavasti murhaavat kristityt eivät lainkaan edusta kristittyjä, kun taas murhaavat muslimit kyllä edustavat kaikkia muhamettilaisia.

Repe_RuutikaIlo kirjoitti:

Vastaavasti murhaavat kristityt eivät lainkaan edusta kristittyjä, kun taas murhaavat muslimit kyllä edustavat kaikkia muhamettilaisia.

No true Scotsman...

Sosiaaliset infuensserit vetävät nykyisin lammaslaumoja onneen.
Osta sitä ja tätä, pääset paratiisiin ja ehkä omaksi kuvakseen.
😁

Oletko oikeasti suomalaisen peruskoulun suorittanut? Mikä on käsityksesi suomalaisuudesta ja eurooppalaisuudesta?

Siis tietty tarkoitin kalvinistisen, protestanttisen ja luterilaisen kristinuskon vs. katolilaisuuteen. Se uskonto taipuu moneksi. Tarpeen mukaan.

Tukahdutetuimmat näistä Freud&Kinsey.

Vallan kolmijako oli hyvä lisäys!

Katolisten maiden alempiin itsemurhalukuihin en luottaisi. Koska itsemurha on sananmukaisesti vieläkin suuri synti ja häpeä, niin näissä maissa on tendenssi rekisteröidä itsemurhat onnettomuuksiksi.

Kilgore.Trout kirjoitti:

Katolisten maiden alempiin itsemurhalukuihin en luottaisi. Koska itsemurha on sananmukaisesti vieläkin suuri synti ja häpeä, niin näissä maissa on tendenssi rekisteröidä itsemurhat onnettomuuksiksi.

Lue lisää

Siellä on se syntien anteeksiantaminen ripitäytymällä. Oikeesti. Saat anteeksi muutamalla Ave Marialla. Luterilainenkantaa rekeään hautaan saakka.

Anonyymi kirjoitti:

Siis tietty tarkoitin kalvinistisen, protestanttisen ja luterilaisen kristinuskon vs. katolilaisuuteen. Se uskonto taipuu moneksi. Tarpeen mukaan.

Tämä on totta. Luterilaisuuden ydinhän oli oikeastaan se, että uskonto ei saa häiritä hallitsijoiden toimia (sotia, avioeroja jne) eikä porvareiden liiketoimintaa.

Anonyymi kirjoitti:

Siellä on se syntien anteeksiantaminen ripitäytymällä. Oikeesti. Saat anteeksi muutamalla Ave Marialla. Luterilainenkantaa rekeään hautaan saakka.

Höpö höpö.
Luterilaisetkin saavat anteeksi yksin alfauroksen ansiosta.
Lue kirkon dokkarista!
😁

Kilgore.Trout kirjoitti:

Tämä on totta. Luterilaisuuden ydinhän oli oikeastaan se, että uskonto ei saa häiritä hallitsijoiden toimia (sotia, avioeroja jne) eikä porvareiden liiketoimintaa.

Evankelis-luterilainen uskonto on yksiyisasia, minun ja Jumalan välinen. Vallanpitäjät ovat sen ulkopuolella
On se osa mun kulttuuriperintöä.

Kilgore.Trout kirjoitti:

Vallan kolmijako oli hyvä lisäys!

Ja mitä pidät Weberin byrokratiamallista? Olen ilokseni nähnyt sitä kaikkialla:-)

Anonyymi kirjoitti:

Tukahdutetuimmat näistä Freud&Kinsey.

Ja se näkyy Euroopan väestötilastoissa.

Anonyymi kirjoitti:

Ja mitä pidät Weberin byrokratiamallista? Olen ilokseni nähnyt sitä kaikkialla:-)

Kukapa ei byrokratiasta pitäisi?
Ihmiset tekevät töitään ohjeistuksen alaisina ja heidän asemansa perustuu osaamiseen ja ammattitaitoon. Päätökset tehdään samoissa tapauksissa samanlaisina. Virkamiehet valitaan pätevyyden perusteella eikä sukulaisia suosita:-)
Tai no, onhan se vaikuttanut meidän ajatuksiimme, pidämme sitä itsestäänselvyytenä.
Toimiessaan hyvin byrokratia on kuin tehokas, hyvin toimiva prosessi, joka tuottaa tasa-arvoista ja tasalaatuista tulosta. Keskitytään asioihin.

Pakko sanoa, olen myös nähnyt ei-toivottuja sivuvaikutuksia:-)

Anonyymi kirjoitti:

Kukapa ei byrokratiasta pitäisi?
Ihmiset tekevät töitään ohjeistuksen alaisina ja heidän asemansa perustuu osaamiseen ja ammattitaitoon. Päätökset tehdään samoissa tapauksissa samanlaisina. Virkamiehet valitaan pätevyyden perusteella eikä sukulaisia suosita:-)
Tai no, onhan se vaikuttanut meidän ajatuksiimme, pidämme sitä itsestäänselvyytenä.
Toimiessaan hyvin byrokratia on kuin tehokas, hyvin toimiva prosessi, joka tuottaa tasa-arvoista ja tasalaatuista tulosta. Keskitytään asioihin.

Pakko sanoa, olen myös nähnyt ei-toivottuja sivuvaikutuksia:-)

Lue lisää

Joku minua viisaampi sanoi, että byrokratia on kuin kolesteroli elimistössä. Se on välttämätön aine, jota ilman solut hajoaa, mutta jos sitä on liikaa, niin elimistö menee tukkoon.

Kilgore.Trout kirjoitti:

Joku minua viisaampi sanoi, että byrokratia on kuin kolesteroli elimistössä. Se on välttämätön aine, jota ilman solut hajoaa, mutta jos sitä on liikaa, niin elimistö menee tukkoon.

Lue lisää

Se on pohja, oikeuskäsitys ja toimintapa. Joo, sen päälle on hyvä rakentaa 'ad hoc'- johtjuutta- Tai what ever.

Kilgore.Trout kirjoitti:

Joku minua viisaampi sanoi, että byrokratia on kuin kolesteroli elimistössä. Se on välttämätön aine, jota ilman solut hajoaa, mutta jos sitä on liikaa, niin elimistö menee tukkoon.

Lue lisää

On se, välttämätön aine. Säännöt ja ohjeet. Että ihmiset tietää, mitä ne tekee ja miksi:-)

Sillai tää rullaa paremmin.

Sanotko vielä, ketä nää on?

Jos tietotekniikkaan lähdetään, niin eikö silloin Alan Touring ole ohittamaton.

Anonyymi kirjoitti:

Sanotko vielä, ketä nää on?

Timppa keksi www:n eli "netin". Hänon varmaan eniten ihmisten elämään vaikuttanut nimi viime vuosikymmeniltä.

Kilgore.Trout kirjoitti:

Jos tietotekniikkaan lähdetään, niin eikö silloin Alan Touring ole ohittamaton.

Siis Turing. Allu on tuore esimerkki nerosta, joka häpäistiin täydellisesti hänen eläessään ja nostettiin valtavaan (ja aiheelliseen) kunniaan, kunhan "perinteiset arvot" ensin riittävästi murtuivat.

Minusta heidän ajatuksensa liittyvät ennen kaikkea uskonnollisesta ajattelusta irtautumiseen.

Kuka vaan voi sanoa noudattavansa kenen tahansa oppeja ja tehdä omien mieltymystensä mukaan. Yhteys Platonin ja Pol Potin ajatusten välillä on vähintään keinotekoinen.

Kilgore.Trout kirjoitti:

Kuka vaan voi sanoa noudattavansa kenen tahansa oppeja ja tehdä omien mieltymystensä mukaan. Yhteys Platonin ja Pol Potin ajatusten välillä on vähintään keinotekoinen.

Pitää muistaa,että Pol Potin agendan keskeinen elementti oli rekrytoida kaupunkien älymystö maaseudulle elintarviketuotannon perustehtäviin ruoan hinnan laskemiseksi.
Pitää muistaa,että jo Plaattonin aikoina kaupunkien rahvas usein protestoi kohoavia elintarvikkeiden hintoja.
Näin siis Pol Potin päämääränä oli saada kysyntä ja tarjonta paremmin kohtaamaan.

Anonyymi kirjoitti:

Pitää muistaa,että Pol Potin agendan keskeinen elementti oli rekrytoida kaupunkien älymystö maaseudulle elintarviketuotannon perustehtäviin ruoan hinnan laskemiseksi.
Pitää muistaa,että jo Plaattonin aikoina kaupunkien rahvas usein protestoi kohoavia elintarvikkeiden hintoja.
Näin siis Pol Potin päämääränä oli saada kysyntä ja tarjonta paremmin kohtaamaan.

Lue lisää

Pol Potin ideologiaa leimasi "takaisin maalle" ja "irti rahan vallasta" -ajatukset. Tuloksena oli miljoonia kuolleita.

Kilgore.Trout kirjoitti:

Pol Potin ideologiaa leimasi "takaisin maalle" ja "irti rahan vallasta" -ajatukset. Tuloksena oli miljoonia kuolleita.

Hän oli siis joskus kaivattu äärikeskustalainen. 😆

#mitä on papplan aidan toisella puolella#

papplan aidan toisella puolella ruoho on vihreämpää.............

Newton oli sekopää mystikko ja hyvä esimerkki siitä, että älykkäät ja tieteeseen paljon kontribuoineet ihmisetkin voivat olla muilla elämänalueilla kaikkea muuta kuin ylivertaisia tai esimerkillisiä. Keskeistä on kuitenkin se kestävä mitä he ovat jättäneet jälkeensä.

Banaali vertaus voisi olla vaikka "Tavaramarkkina" -yhtye. Se teki suomalaisen kevyenmusiikin klassikon "Kevät" (se jossa kuljetaan Hakaniemen rantaa) ja nipun aivan kamalia yritelmiä, joita ei enää kukaan jaksa kuunnella. Tuo kaikki moska ei vähennä Kevät -kappaleen kauneutta.

Raamattu, Jumalan sana selittää itse itsensä.
Jeremia profetoi Israelin paluun diasporasta.
Israelin valtio perustettiin v. 1948.

*Sentähden, katso, päivät tulevat, sanoo Herra, jolloin ei enää sanota: 'Niin totta kuin Herra elää, joka johdatti israelilaiset Egyptin maasta',
vaan: 'Niin totta kuin Herra elää, joka johdatti ja toi Israelin heimon jälkeläiset pohjoisesta maasta ja kaikista muista maista, joihin minä olin heidät karkoittanut.' Ja niin he saavat asua omassa maassansa." *
Jeremia 23:7,8

Kilgore.Trout kirjoitti:

Newton oli sekopää mystikko ja hyvä esimerkki siitä, että älykkäät ja tieteeseen paljon kontribuoineet ihmisetkin voivat olla muilla elämänalueilla kaikkea muuta kuin ylivertaisia tai esimerkillisiä. Keskeistä on kuitenkin se kestävä mitä he ovat jättäneet jälkeensä.

Banaali vertaus voisi olla vaikka "Tavaramarkkina" -yhtye. Se teki suomalaisen kevyenmusiikin klassikon "Kevät" (se jossa kuljetaan Hakaniemen rantaa) ja nipun aivan kamalia yritelmiä, joita ei enää kukaan jaksa kuunnella. Tuo kaikki moska ei vähennä Kevät -kappaleen kauneutta.

Lue lisää

Tavaramarkkinoiden lähes kaikki kappalet lauloi kaiketi Akimoffin Lissu, mutta ei juuri Kevättä, jossa on äänessä Elisa Korjus. Näinkin piti käydä, että vasta loppumetrien jäsen piirsi bändin historiaan ja vieläpä erityisesti yrittämättä.

Freudin vähättely seksuaalisten paljastusten takia on huvittavaa.
😁

Anonyymi kirjoitti:

Freudin vähättely seksuaalisten paljastusten takia on huvittavaa.
😁

Vähättelijöiden seksuaalielämä on rypistynyttä.

Anonyymi kirjoitti:

Freudin vähättely seksuaalisten paljastusten takia on huvittavaa.
😁

Freudin heikkous tulee siitä, että mitään piilotajuntaa ei ole olemassa, vaikka kovasti sellaista tyrkytetään moderniksi ajatteluksi. Toki ihmisellä on enemmän ja vähemmän tiedostettuja tarpeita, mutta ei ne mitään piilotajuntaa muodosta, joka siellä pinnan alla jotenkin kausaalisesti päättäisi ihmisen puolesta, mitä hän milloinkin tarvitsee ja päättää tehdä.

Kiitos hyvästä kommentista, joskin olen siitä joissakin kohdin tyystin eri mieltä.

1. Witgenstein.

En kiistä W: n vaikutusta filosofiassa ja erityisesti analyyttisessä filosofiassa, mutta hänen ajatuksensa olivat aika mutkikkaita jotta niillä olisi voinut olla vaikutusta laajemmin "massojen" ajatteluun. Väitöstilaisuudessaan W itse sanoi vastaväittelijänä toimineelle Bertrand Russellille (joka ei hänkään ihan turha filosofi ollut), että "Älä huoli, et sinä koskaan tätä tule kokonaan ymmärtämään". Hän viittasi teokseensa Tractatus logico-philosophicus, joka toimi myös hänen väitöskirjanaan.

Minua viehättää W:n ajatus siitä, että yskiosainen Tractus-kirja on oikeastaan kaksiosainen: Ensimmäinen osa on itse kirja ja mitä siihen on kirjoitettu ja toinen osa on kaikki se, mitä siihen ei ole kirjoitettu. Tässä on kyse aika paljon juuri kielestä ja sen rajoista, mutta en ole ihan varma miten pitkälle ja laajasti tämä on nykyajattelussa ja -keskustelussa sisäistetty?

Yksi Witgensteinin ajatus oli tarinoiden lähtökohtainen valheellisuus. Elämässä ei ole juonta ja jälkikäteen rakennetut tapahtumaketjut ovat aina epätosia. Tässä mielessä elämme jopa "anti-witgesteiniläistä" aikaa, kun kaikki halutaan tarinallistaa. W:n ajatus elämästä sattumien kaoottisena summana ei ole valtavirtaa.

2. Galilei

G sai tunnettuutta kun joutui törmäyskurssille katolisen kirkon kanssa, mutta aihe oli Kopernikuksen esittämä teoria aurinkokeskeisyydestä, jota Galilei kannatti. Joten miksei Nikolaus Kopernikus ole se varsinainen "sankari" joka riisti maapallolta aseman universumin keskipisteenä? Kopernikus voisi kuulua listalle.

6. Rousseau

Minusta aika rinnakkainen Locken kanssa. Molemmat olivat poliittisten järjestelmien analyytikkoja. Rousseau vastusti välillistä demokratiaa joten ainakaan sillä saralla hänen ajatuksensa poliittisesta järjestelmästä ei mennyt läpi ja en tiedä katsellaanko maailmalla pelkästään ihaillen Sveitsin jatkuvien kansanäänestysten mallia.

Rousseaulla oli uraauurtava teoreetikko (ja vain teoreetikko) kasvatuksen ja lasten aseman ymmärtäjänä. Hänen teos "Emilie-kasvatuksesta" oli ensimmäisiä joissa lapsia ei nähty vain keskenkasvuisina ja keskeneräisinä aikuisina ja sinällään merkittävä. Lapsien ymmärtäjänä Rousseaun mainetta mustaa se, että hän teki taloudenhoitajansa kanssa useammankin aviottoman lapsen jotka kaikki hän lähetti orpokotiin häiritsemästä hänen työtään. Vaikka teoriassa Rousseau osasi kuvata lasten tarpeita aikalaisiaan paremmin käytännön toteutus omien lapsien osalta oli puistattavan huono.

7. Einstein

Merkittävää fyysikko, mutta minusta seisoi kuitenkin Newtonin hartioilla. Newton keksi ja todisti että luonnon säännönmukaisuuksia voi kuvata matemaattisilla malleilla. Einstein todisti että osin tämä matematiikka voi olla hyvin monimutkaista ja epäintuitiivista.

Toki Einsteinin asemaa listalla tosin puolustaa se, että hänen teorioidensa pohjalta päädyttiin ajatukseen alkuräjähdyksestä (jota Einstein tosin itse aluksi vahvasti vieroksui) ja sillä tavalla hänellä oli ratkaiseva osa vastattaessa kysymykseen "mistä olemme tulleet". Einstein oli tavallaan kosmologiassa sitä, mitä Darwin oli biologiassa.

Karl Marx

Kuten kirjoitin, minusta Marxin idea taloudesta ja teknologiasta historian käyttövoimana oli uusi ja perustavalla tavalla oikea. Siinä mielessä esimerkiksi puhe "digitalisaatiosta" ja miten se vaikuttaa jopa politiikan tekemisen tapaan tai miten digijättien valta vaikuttaa maailmassa on hyvin "marxilaista" vaikka Karl Marx ei nimenä ole mitenkään "muodissa".

Sigmund Freud

Minusta Freudin ideoita ei voi sivuttaa. Vaikka hän yksityiskohdissa oli väärässä niin ajatus piilotajunnasta ja tiedostamattomista motiiveista oli monessa merkityksessä tajiunnan räjäyttävä. Jos merkitystä katsoo "myytinmurtaja" -näkökulmasta, niin Kopernikus mursi myytin maapallon asemasta universumin keskipisteenä, Darwin mursi myytin ihmisestä Jumalan kuvana ja Freud mursi myytin ihmisestä puhtaan järjen ja tietoisen ajattelun ohjaamana olentona.

Anonyymi kirjoitti:

Freudin heikkous tulee siitä, että mitään piilotajuntaa ei ole olemassa, vaikka kovasti sellaista tyrkytetään moderniksi ajatteluksi. Toki ihmisellä on enemmän ja vähemmän tiedostettuja tarpeita, mutta ei ne mitään piilotajuntaa muodosta, joka siellä pinnan alla jotenkin kausaalisesti päättäisi ihmisen puolesta, mitä hän milloinkin tarvitsee ja päättää tehdä.

Lue lisää

Mainostajat osaavat käyttää kohderyhmän jäsenten piilotajuntaa ostamisen kiihottamiseksi, jopa tarpeiden luomiseksi sitä kautta.
😁

Ranskan vallankumous on hyvä vertailukohta. Vallankumousihanteet vapaus, veljeys ja tasa-arvo, yhtäläiset oikeudet, kirkon ja valtion erottaminen jne olivat kaikki kauaskantoisia ideoita ja tavoitteita, jotka näkyvät eurooppalaisessa ajattelussa tänääkin, vaikka itse vallankumous rapautui aika pian silmittömäksi teurastukseksi.

Vallankumoukset voivat "syödä lapsensa" monella tavalla. Olihan varhaiskristillisyyskin vähäväkisten liike ja monessa mielessä kapinallinen ja jos ei "valtiovastainen" niin ylikansallinen ja "epäkansallismielinen" ja maallista vaurautta halveksiva. Siitä kehittyi katolinen kirkko, joka kukoistuksessaan maailman rikkain instituutio, merkittävä vallankäyttäjä, joka myös sorti ja rajoitti. Ja nyt itsenäisyyspäivänä pappi saarnaa sotilasparaatin yhteydessä ja isänmaallisuus ja uskonto on onnistuttu naittamaan yhteen.

Menemättä syvemmälle politiikkaan, niin sosialidemokraattinen liike on myöhempi versio samasta ilmiöst. Alunperin kyse oli "köyhällistön kapinasta" ja liike esitti radikaaleja ja mahdottomana pidettyjää vaatimuksia, kuten 8 tunnin työpäivä, ilmainen terveydenhuolto, sosiaaliturva jne. ja nyt ne ovat paljolti valtionhoitajapuolue ja säilyttäjä.

Jos katsoo mitä marxilaisena ainakin itse itseään tuolloin pitänyt Suomen sos.dem puolue vuonna 1903 vaati, niin nuo vaatimukset ovat toteutuneet ja leimaavat hyvin paljon nykyistä yhteiskuntaamme: yleinen ja yhtäläinen äänioikeus, työaikalait, ylityökorvaukset, ilmainen/halpa terveydenhuolto, ilmainen koulutus, järjestäytymisoikeus, sananvapaus, ...

Voimme sanoa, että elämme hyvin marxilaisessa yhteiskunnassa. Oikeastaan ainoa toteutumaton asia demareiden Forssassa 1903 esittämästä listasta on valtion ja kirkon erottaminen.

Kilgore.Trout kirjoitti:

Jos katsoo mitä marxilaisena ainakin itse itseään tuolloin pitänyt Suomen sos.dem puolue vuonna 1903 vaati, niin nuo vaatimukset ovat toteutuneet ja leimaavat hyvin paljon nykyistä yhteiskuntaamme: yleinen ja yhtäläinen äänioikeus, työaikalait, ylityökorvaukset, ilmainen/halpa terveydenhuolto, ilmainen koulutus, järjestäytymisoikeus, sananvapaus, ...

Voimme sanoa, että elämme hyvin marxilaisessa yhteiskunnassa. Oikeastaan ainoa toteutumaton asia demareiden Forssassa 1903 esittämästä listasta on valtion ja kirkon erottaminen.

Lue lisää

Olen niin samaa mieltä! Kirkon ja valtion erottamisen merkitys on tosin pienentymyt, koska kirkko on sopeutunut. Siis tää meidän ev-lut- kirkko. Se sallii ja tukee eikä siitä ole haittaa lapsen kasvatukselle:-)

Astetta vakavammin, on hyvä huomio että vaikutusta se on huonokin vaikutus. Voi kysyä ketkä ovat ne ajattelijat joiden ajatuksilla on ollut negatiivinen vaikutus länsimaiseen ajatteluun.

Esimerkiksi nationalismi ja kansallisvaltiot ovat olleet yksi länsimaisen ajattelun perusjuonne valistusajan jälkeen ja sen "isänä" pidetään usein von Herderiä, joka keksi nationalismi-termin 1770-luvulla. Rasismille ei taida löytyä keksijää, mutta antisemitismin tiivistämisessä valtionkirkkomme oppi-isän Lutherin merkitys on kiistaton. Natsien juutalaisvainojen väkivaltaisin vaihe alkoi tarkoituksellisesti Lutherin syntymäpäivänä, jonka kunniaksi järjestettiin "kristalliyönä" tunnettu juutalaisia ja heidän omaisuuttaan vastaan tehty hyökkäys. Kristalliyön käsikirjoitus oli suoraan Lutherin teoksesta "Juutalaisista ja heidän valheistaan".

Kilgore.Trout kirjoitti:

Astetta vakavammin, on hyvä huomio että vaikutusta se on huonokin vaikutus. Voi kysyä ketkä ovat ne ajattelijat joiden ajatuksilla on ollut negatiivinen vaikutus länsimaiseen ajatteluun.

Esimerkiksi nationalismi ja kansallisvaltiot ovat olleet yksi länsimaisen ajattelun perusjuonne valistusajan jälkeen ja sen "isänä" pidetään usein von Herderiä, joka keksi nationalismi-termin 1770-luvulla. Rasismille ei taida löytyä keksijää, mutta antisemitismin tiivistämisessä valtionkirkkomme oppi-isän Lutherin merkitys on kiistaton. Natsien juutalaisvainojen väkivaltaisin vaihe alkoi tarkoituksellisesti Lutherin syntymäpäivänä, jonka kunniaksi järjestettiin "kristalliyönä" tunnettu juutalaisia ja heidän omaisuuttaan vastaan tehty hyökkäys. Kristalliyön käsikirjoitus oli suoraan Lutherin teoksesta "Juutalaisista ja heidän valheistaan".

Lue lisää

Nationalismi ja uskonnot ova olleet suurimpia syitä monenlaisiin sotiin ihmiskunnan historiassa.

Ei ole mun oma ajatukseni, mutta allekirjoitan.

Sekin on myytti että katoliset eivät olisi saarnanneet kansankielellä. Liturgiset "vakio-osat" ja "puhe jumalalle" pidettiin latinaksi, mutta saarnat kansankielellä. Saksankielisiä (tai "kanta-saksan") raamatunkäännöksiä oli viimeistään 1390-luvulla. Frankit käänsivät Raamatun jo 900-luvulla.

Lutherin juutalaisvastaiset kirjoitukset ovat todella synkkää luettavaa. Nykypäivän vihapuhe jää kakkoseksi.

On.
Afrikassa kaikki perheet olisivat kymmenpäisiä jos niillä olisi rahaa riittävästi.
😁

Länsimaiden kulutuksen taso johtuu siitä, että tieteellistekninen kehitys on nostanut elintasomme maailman korkeimmaksi. Ainoa realistinen mahdollisuus ratkaista luontokadon ja ilmastomuutoksen uhat on sama tieteellistekninen kehitys. Meidän täytyy muuttaa tapamme tuottaa energiaa ja ravinto.

Edesmennyt Neuvostoliitto oli hyvä huono esimerkki siitä, että valtio voi saastuttaa ja tuhota ympäristöä ja saastuttaa vähintään länsi-eurooppalaisella tasolla vaikka ei kykene nostmaan kansalaistensa elintasoa samalle tasolle.

Mitkä olisi vaihtoehdot?