Suomalainen metsä on hyvä kun

Ja kaatakaa Puunne aina ajoissa.

H.

"Anonyymi"

Niinpä.
Jokainen voi aina ostaa oman Metsänsä.
Katkoa sitten Mustikan-Varpujaan...jne.
Niin tekee teollisuuskin.
Suomessa kun elää vapaa Kansa.

H.

huruksz kirjoitti:

"Anonyymi"

Niinpä.
Jokainen voi aina ostaa oman Metsänsä.
Katkoa sitten Mustikan-Varpujaan...jne.
Niin tekee teollisuuskin.
Suomessa kun elää vapaa Kansa.

H.

Lue lisää

...Katkoa sitten Mustikan-Varpujaan...
Sieniensä Kauloja...jne.

H.

Kukaan ainakaan mainitsemistasi tahoista ei tähtää muuhun kuin tehometsätalouden taloudellisen kannattavuuden nostamiseen. Silmänlumeeksi jollakin pienellä pläntillä saatetaan antaa jopa useamman puulajin kasvaa ja ehkä satunnaisesti jopa 60- 100- vuotiaiksi.
Vai kuvitteletko ihan aikuisten oikeasti että isojen pörssiyhtiöiden ties missä maailmalla asuvat osakkeenomistajat olisivat kiinnostuneet metsän hyvinvoinnista jossain syrjäisessä suomessa?

Kerrotko vaikka kaksi aluetta joissa voin käydä kävelemässä entisessä puupellossa jossa nyt kasvaa luonnollinen puusto, pensaisto jne.

Anonyymi kirjoitti:

Kukaan ainakaan mainitsemistasi tahoista ei tähtää muuhun kuin tehometsätalouden taloudellisen kannattavuuden nostamiseen. Silmänlumeeksi jollakin pienellä pläntillä saatetaan antaa jopa useamman puulajin kasvaa ja ehkä satunnaisesti jopa 60- 100- vuotiaiksi.
Vai kuvitteletko ihan aikuisten oikeasti että isojen pörssiyhtiöiden ties missä maailmalla asuvat osakkeenomistajat olisivat kiinnostuneet metsän hyvinvoinnista jossain syrjäisessä suomessa?

Kerrotko vaikka kaksi aluetta joissa voin käydä kävelemässä entisessä puupellossa jossa nyt kasvaa luonnollinen puusto, pensaisto jne.

Lue lisää

Tein tämän aloituksen kun tulee luettua mitä tutkimukset kertoo silloin tällöin, metsien pirstaleisuus eteläisessä suomessa siinä mielessä hyvä että sekaan mahtuu monenlaista metsää joissa säilyy luonnon monimuotoisuus.
Metsähallitus julkaisee kyllä tietoa ja tavotteita.

Pertikki kirjoitti:

Tein tämän aloituksen kun tulee luettua mitä tutkimukset kertoo silloin tällöin, metsien pirstaleisuus eteläisessä suomessa siinä mielessä hyvä että sekaan mahtuu monenlaista metsää joissa säilyy luonnon monimuotoisuus.
Metsähallitus julkaisee kyllä tietoa ja tavotteita.

Lue lisää

Otapa menemällä metsään, kerro sitten että mistä löydän isompia aloja sitä monimuotoista metsää. Ei, en pyydä niiden pikkuruisten suojelutilkkujen osoitteita. Monimuotoisuus tarkoittaa kirjaimellisesti monimuotoisuutta ja monimuotoisessa metsässä kasvaa ja lahoaakin paljon sellaista josta ei omistaja saa taloudellista hyötyä.
Mistä löydän esim. eteläisestä suomesta metsän jossa on vaikka edes 300 ha alueella monimuotoista, luonnollista metsää, lahoavia kaatuneita puuvanhuksia, keloutuneita puita, ns. kolopuita, vanhoja terveitä puita, nuoria terveitä puita, puita eri lajeja, pensaita sen sataa lajia jne. jne.

Nii, muistan 80-luvulla jossain Sodankylässä, kun olin tulemassa puolen vuoden reissusta Norjasta, kyydissä Sodankyläläinen lähellä tämän kotipaikkaa tuumasin kyytiläiselle " teillä on sit komeaa tukkipuu metsää " tähän kaveri " silmän lumetta, kun menet vähän tieltä syrjään alkaa uakeeta luakeeta niin kauas kuin silmä kantaa.. avohakkuuta tie molemmin puolin.

Innokkaana mehtiä samoillut ikäni, välillä järveä myöten nähnyt muutoksen mitä metsissä tapahtunut, metsän omistajan voi arvioida näkemättä kun näkee metsän.

Pertikki kirjoitti:

Nii, muistan 80-luvulla jossain Sodankylässä, kun olin tulemassa puolen vuoden reissusta Norjasta, kyydissä Sodankyläläinen lähellä tämän kotipaikkaa tuumasin kyytiläiselle " teillä on sit komeaa tukkipuu metsää " tähän kaveri " silmän lumetta, kun menet vähän tieltä syrjään alkaa uakeeta luakeeta niin kauas kuin silmä kantaa.. avohakkuuta tie molemmin puolin.

Innokkaana mehtiä samoillut ikäni, välillä järveä myöten nähnyt muutoksen mitä metsissä tapahtunut, metsän omistajan voi arvioida näkemättä kun näkee metsän.

Lue lisää

https://www.youtube.com/watch?v=kFVaDkGBPJI

Suomalainen metsä, todella hyvä.

Noinhan se luontoihminen toimii, ei se näe kuin rahan kiillon silmissään, ei se kunnioita lintusten pesäkolopuita eikä oikein mitään mistä ei saisi rahaa, sen "metsä" on yksipuolista puupeltoa.

Anonyymi kirjoitti:

Noinhan se luontoihminen toimii, ei se näe kuin rahan kiillon silmissään, ei se kunnioita lintusten pesäkolopuita eikä oikein mitään mistä ei saisi rahaa, sen "metsä" on yksipuolista puupeltoa.

Lue lisää

Kun hakataan aukko metsään siihen aurattuun aukkoon, jossa saattaa kävely olla vaikeaa, istutetaan vain yhtä lajia, kasvuvaiheessa pidetään huoli ettei siinä pääse muu puulaji kasvamaan.
Huonosti käydessään tulee hirvi joka syö taimikon pilalle jopa useaan kertaan.

Luonnonvarainen sekametsä ei tarvitse avohakkuita välttämättä, eikä tarvitse välttämättä istutuksia, kyllä metsä siementää itsensä.
Sekämetsä tuottaa vähemmän, ei kovin paljon.

Metsät on yksilöllisiä, sama menenetelmä ei sovi joka paikkaan.

Metsästä riittä kerrottavaa kirjaston verran, jos se oikeaa metsää.

Anonyymi kirjoitti:

Noinhan se luontoihminen toimii, ei se näe kuin rahan kiillon silmissään, ei se kunnioita lintusten pesäkolopuita eikä oikein mitään mistä ei saisi rahaa, sen "metsä" on yksipuolista puupeltoa.

Lue lisää

Onneksi linnuilla on siivet ja ne voivat lentää uusille koloalueille

onneksi ihmisetkin osaavat valita kohteensa, joilla haluavat liikkua
yhdet etsivät hakkuuaukkoja ja sieltä korvasieniä ja
toiset sitten jotain muuta, mitä etsivätkään

onneksi metsäpohja ei ole koskaan tasaista
suomalaista metsää kasvatetaan uskomattomissa louhikoissa.
Aina on tietysti metsitetty peltoja,
sellaisessa metsässä voi joutua hyppäämään ojan yli silloin tällöin. Tosi harmillista.
Mielenkiintoista nähdä kuinka käy nyt turvetuotannosta luopuville,
saadaanko niille metsitystukea ja haluaako turvetuottajat edes metsittää.
Sieltä tulee tasamaametsiä niitä kaipaaville.

Onneksi meillä on vielä metsänomistajia,
jotka huolehtivat suomalaisen puun kasvattamisesta tehtaille ja sahoille,
ja maailman markkinoille
ettei ainoa tuote olisi vain kierrätyspaperista valssattu vessapaperi.

Onneksi meillä on jokamiehenoikeus,
että kaikki ihmiset voivat liikkua metsässä ja ehkä
poiketa metsään sienestämään ja marjastamaan,
hyvin hoidetussa metsässä sekin puuha on paljon mukavampaa.

maissiii kirjoitti:

Onneksi linnuilla on siivet ja ne voivat lentää uusille koloalueille

onneksi ihmisetkin osaavat valita kohteensa, joilla haluavat liikkua
yhdet etsivät hakkuuaukkoja ja sieltä korvasieniä ja
toiset sitten jotain muuta, mitä etsivätkään

onneksi metsäpohja ei ole koskaan tasaista
suomalaista metsää kasvatetaan uskomattomissa louhikoissa.
Aina on tietysti metsitetty peltoja,
sellaisessa metsässä voi joutua hyppäämään ojan yli silloin tällöin. Tosi harmillista.
Mielenkiintoista nähdä kuinka käy nyt turvetuotannosta luopuville,
saadaanko niille metsitystukea ja haluaako turvetuottajat edes metsittää.
Sieltä tulee tasamaametsiä niitä kaipaaville.

Onneksi meillä on vielä metsänomistajia,
jotka huolehtivat suomalaisen puun kasvattamisesta tehtaille ja sahoille,
ja maailman markkinoille
ettei ainoa tuote olisi vain kierrätyspaperista valssattu vessapaperi.

Onneksi meillä on jokamiehenoikeus,
että kaikki ihmiset voivat liikkua metsässä ja ehkä
poiketa metsään sienestämään ja marjastamaan,
hyvin hoidetussa metsässä sekin puuha on paljon mukavampaa.

Lue lisää

Lentää uusille koloalueille...ei ole totta että joku päästelee noin lapsellisia kommentteja ja on ilmeisesti vieläpä aikuisikäinen ihminen..missä niitä "uusia" koloalueita sitten sijaitsee kun metsät likimain kaikkialla ovat tehometsätalouden käytössä olevia puupeltoja.
Muuten, ennen kuin peltoja voidaan metsittää on ne samaiset pellot aikanaan raivattu metsät poistamalla...Lähes kaikki viiniviljelmätkin on tehty luontoon poistamalla ihan aluksi ihan kaikki puusto, sinnekö niiden kolopesijöiden olisi hyvä lennellä?

Suomen "metsissä" saa kasvaa pääsoin enää kaksi puulajia, mänty ja kuusi, siinä on metsiemme monimuotoisuus ja luonnollisuus.
Paljon on puuha mukavampaa, kyllä kyllä, mukavuudenhalu jyllää kaikessa, mukavuudenhalu ja rahanahneus...
Joku aiemmin tällä sivulla mainitsi että metsänomistajan luontosuhteen ja luontoystävällisyyden toteamiseksi ei tarvitse tavata ko. ihmistä, riittää kun tutustuu hänen metsiinsä. ja aika harvassa meillä on niin rohkeita metsänomistajia jotka vastoin metsänhoitolautakuntien ja metsänhoitajien ja isojen puunjalostusfirmojen yms. neuvoja ja "suosituksia" uskaltaisivat antaa metsiensä olla metsiä.
Kunnioitan syvästi jokaista metsäomistajaa jonka silmissä on muutakin poltetta kuin hullu rahanhimo...Itse asiassa rahanahneet metsänmyyjät eivät edes tule ajatelleeksi esimerkiksi sitä, miten vähän rahaa he keskenkasvuisia taimikoitaan myymällä saavat, ei niillä tiliä tehdä, muutaman hassun kympin saa myyjä sellupuukuutiosta ja siihen kuutioon pitää niittää jo puuta huomattavan monta kappaletta, tarkkaan ottaen yhdestä sellupuutikusta saa myyjä 2- 3,5 Euroa ja ihan ovat laskettuja totuuksia tämäkin. Tee tuolla sitten tiliä!

Anonyymi kirjoitti:

Lentää uusille koloalueille...ei ole totta että joku päästelee noin lapsellisia kommentteja ja on ilmeisesti vieläpä aikuisikäinen ihminen..missä niitä "uusia" koloalueita sitten sijaitsee kun metsät likimain kaikkialla ovat tehometsätalouden käytössä olevia puupeltoja.
Muuten, ennen kuin peltoja voidaan metsittää on ne samaiset pellot aikanaan raivattu metsät poistamalla...Lähes kaikki viiniviljelmätkin on tehty luontoon poistamalla ihan aluksi ihan kaikki puusto, sinnekö niiden kolopesijöiden olisi hyvä lennellä?

Suomen "metsissä" saa kasvaa pääsoin enää kaksi puulajia, mänty ja kuusi, siinä on metsiemme monimuotoisuus ja luonnollisuus.
Paljon on puuha mukavampaa, kyllä kyllä, mukavuudenhalu jyllää kaikessa, mukavuudenhalu ja rahanahneus...
Joku aiemmin tällä sivulla mainitsi että metsänomistajan luontosuhteen ja luontoystävällisyyden toteamiseksi ei tarvitse tavata ko. ihmistä, riittää kun tutustuu hänen metsiinsä. ja aika harvassa meillä on niin rohkeita metsänomistajia jotka vastoin metsänhoitolautakuntien ja metsänhoitajien ja isojen puunjalostusfirmojen yms. neuvoja ja "suosituksia" uskaltaisivat antaa metsiensä olla metsiä.
Kunnioitan syvästi jokaista metsäomistajaa jonka silmissä on muutakin poltetta kuin hullu rahanhimo...Itse asiassa rahanahneet metsänmyyjät eivät edes tule ajatelleeksi esimerkiksi sitä, miten vähän rahaa he keskenkasvuisia taimikoitaan myymällä saavat, ei niillä tiliä tehdä, muutaman hassun kympin saa myyjä sellupuukuutiosta ja siihen kuutioon pitää niittää jo puuta huomattavan monta kappaletta, tarkkaan ottaen yhdestä sellupuutikusta saa myyjä 2- 3,5 Euroa ja ihan ovat laskettuja totuuksia tämäkin. Tee tuolla sitten tiliä!

Lue lisää

Eikö se ole jotenkin turhaa huutaa kolopuita, jos niitä ei kerran ole,
olen tosin aukoissa nähnyt usein kolopuita, joita metsäyhtiöt ovat suojelutoimenpiteinä sinne jättäneet.
Metsiä voidaan myös suojella erilaisilla suojelupäätöksillä, estää jopa hakkuut kokonaan., jos puusto tai maapohja vaatii suojelua.

Eihän se ole metsänomistajien vika, jos metsissä kasvaa mäntyä, kuustä ja koivua enimmäkseen.
Se voi tietenkin johtua myös maaperästä, oikea puu oikealle kasvualustalle, ilmasto-olosuhteista, mutta kuvittelisin lapsellisella mielikuvituksellani, että miksi metsänkasvattaja kasvattaisi puuta, jota Suomen teoollisuus ei pysty käyttämään.
Metsänkasvatus on elinkeino niin kuin muutkin elinkeinot.

Kiva, että kunnioitat edes joitakin metsänomistajia, mutta olen kyllä sitä mieltä, että tavallisia , ahkeria metsänomistajia on turha kadehtia, sillä tilistä menee puolet valtiolle neljännes alv ja neljännes veroihin. Metsästähän toki tehdään monelaista tiliä, muutakin kuin päätehakkuita.

Omituista vaatia metsänomistajalta muuta, kuin saada metsästään paras mahdollinen hinta, muutenhan sen metsän voi jättää oman onnensa lomaan, Niin monet ovat tehneet kun valtio tukipussiaan raottelee ja ehkä ei viitsitä kaatuneita puita edes korjata. Oman onnensa huomaan jätettyjä metsiä näkee Venäjällä. Siellä lienee kolopuita ja ainakin siellä on risukoita, sen verran olen siellä käynyt tutustumassa. Ehkä siellä kukoistaa nämä öttiäiset ja lintuset, no ainakin sudet siellä viihtyy.

Viimeaikoina on lehtikuusikoita näkee yhä useammin. paljon tutkitaan, että harvinaisempia puita tuotaisiin vieraslajeiksi Suomen metsiin. Tyhmää sekin.
Koristepuina kasvatetaan jo vaikka mitä, kävin vähän aikaa sitten puusepän verstaalla, joka käyttää vain erikoisimpia puita. Yleensä ne vuosikymmeniä kasvaneita ja saatu puistoista melkein lahjoituksina . niistä valmistetaan huonekaluja ja kaapistoja

Olet ehkä viisaana perillä siitä, mitä ja millaista puuta käyttää tämä metsäteollisuus, jonka nimeen nyt kovasti uskotaan ja joka valmistaa lankaa ja kangasta puusta. siinä kehräillää kuituja, Mutta eikös se viskoosikin ollut aikoinaan puusta mistäs muusta, pystyi hyödyntämään kaikkia puulajeja.

Mielestäni on tyhmää nimitellä suomalaisia metsän kasvattajia ja omistajia ahneiksi rahankiiltosilmiksi, kuitenkin heidän tuottamasta raaka-aineesta tulee ihan hyvä osa Suomen vientituloista.

Jos ei SUomen metsiä olisi hyvin hoidettu, tuskin Presidenttikään kehuskelisi Suomen metsiä vastikään päättyneessä ilmastokokouksessa, vai mahtoiko hän moittia metsänkasvattajia ahneiksi kiilusilmiksi, en ole lukenut hänen puhettaan, kait sen jostain löytäisi.

maissiii kirjoitti:

Eikö se ole jotenkin turhaa huutaa kolopuita, jos niitä ei kerran ole,
olen tosin aukoissa nähnyt usein kolopuita, joita metsäyhtiöt ovat suojelutoimenpiteinä sinne jättäneet.
Metsiä voidaan myös suojella erilaisilla suojelupäätöksillä, estää jopa hakkuut kokonaan., jos puusto tai maapohja vaatii suojelua.

Eihän se ole metsänomistajien vika, jos metsissä kasvaa mäntyä, kuustä ja koivua enimmäkseen.
Se voi tietenkin johtua myös maaperästä, oikea puu oikealle kasvualustalle, ilmasto-olosuhteista, mutta kuvittelisin lapsellisella mielikuvituksellani, että miksi metsänkasvattaja kasvattaisi puuta, jota Suomen teoollisuus ei pysty käyttämään.
Metsänkasvatus on elinkeino niin kuin muutkin elinkeinot.

Kiva, että kunnioitat edes joitakin metsänomistajia, mutta olen kyllä sitä mieltä, että tavallisia , ahkeria metsänomistajia on turha kadehtia, sillä tilistä menee puolet valtiolle neljännes alv ja neljännes veroihin. Metsästähän toki tehdään monelaista tiliä, muutakin kuin päätehakkuita.

Omituista vaatia metsänomistajalta muuta, kuin saada metsästään paras mahdollinen hinta, muutenhan sen metsän voi jättää oman onnensa lomaan, Niin monet ovat tehneet kun valtio tukipussiaan raottelee ja ehkä ei viitsitä kaatuneita puita edes korjata. Oman onnensa huomaan jätettyjä metsiä näkee Venäjällä. Siellä lienee kolopuita ja ainakin siellä on risukoita, sen verran olen siellä käynyt tutustumassa. Ehkä siellä kukoistaa nämä öttiäiset ja lintuset, no ainakin sudet siellä viihtyy.

Viimeaikoina on lehtikuusikoita näkee yhä useammin. paljon tutkitaan, että harvinaisempia puita tuotaisiin vieraslajeiksi Suomen metsiin. Tyhmää sekin.
Koristepuina kasvatetaan jo vaikka mitä, kävin vähän aikaa sitten puusepän verstaalla, joka käyttää vain erikoisimpia puita. Yleensä ne vuosikymmeniä kasvaneita ja saatu puistoista melkein lahjoituksina . niistä valmistetaan huonekaluja ja kaapistoja

Olet ehkä viisaana perillä siitä, mitä ja millaista puuta käyttää tämä metsäteollisuus, jonka nimeen nyt kovasti uskotaan ja joka valmistaa lankaa ja kangasta puusta. siinä kehräillää kuituja, Mutta eikös se viskoosikin ollut aikoinaan puusta mistäs muusta, pystyi hyödyntämään kaikkia puulajeja.

Mielestäni on tyhmää nimitellä suomalaisia metsän kasvattajia ja omistajia ahneiksi rahankiiltosilmiksi, kuitenkin heidän tuottamasta raaka-aineesta tulee ihan hyvä osa Suomen vientituloista.

Jos ei SUomen metsiä olisi hyvin hoidettu, tuskin Presidenttikään kehuskelisi Suomen metsiä vastikään päättyneessä ilmastokokouksessa, vai mahtoiko hän moittia metsänkasvattajia ahneiksi kiilusilmiksi, en ole lukenut hänen puhettaan, kait sen jostain löytäisi.

Lue lisää

No eivät ne metsänomistajat sitä puuta varsinaisesti tuota, luonto sen kasvattaa...

maissiii kirjoitti:

Eikö se ole jotenkin turhaa huutaa kolopuita, jos niitä ei kerran ole,
olen tosin aukoissa nähnyt usein kolopuita, joita metsäyhtiöt ovat suojelutoimenpiteinä sinne jättäneet.
Metsiä voidaan myös suojella erilaisilla suojelupäätöksillä, estää jopa hakkuut kokonaan., jos puusto tai maapohja vaatii suojelua.

Eihän se ole metsänomistajien vika, jos metsissä kasvaa mäntyä, kuustä ja koivua enimmäkseen.
Se voi tietenkin johtua myös maaperästä, oikea puu oikealle kasvualustalle, ilmasto-olosuhteista, mutta kuvittelisin lapsellisella mielikuvituksellani, että miksi metsänkasvattaja kasvattaisi puuta, jota Suomen teoollisuus ei pysty käyttämään.
Metsänkasvatus on elinkeino niin kuin muutkin elinkeinot.

Kiva, että kunnioitat edes joitakin metsänomistajia, mutta olen kyllä sitä mieltä, että tavallisia , ahkeria metsänomistajia on turha kadehtia, sillä tilistä menee puolet valtiolle neljännes alv ja neljännes veroihin. Metsästähän toki tehdään monelaista tiliä, muutakin kuin päätehakkuita.

Omituista vaatia metsänomistajalta muuta, kuin saada metsästään paras mahdollinen hinta, muutenhan sen metsän voi jättää oman onnensa lomaan, Niin monet ovat tehneet kun valtio tukipussiaan raottelee ja ehkä ei viitsitä kaatuneita puita edes korjata. Oman onnensa huomaan jätettyjä metsiä näkee Venäjällä. Siellä lienee kolopuita ja ainakin siellä on risukoita, sen verran olen siellä käynyt tutustumassa. Ehkä siellä kukoistaa nämä öttiäiset ja lintuset, no ainakin sudet siellä viihtyy.

Viimeaikoina on lehtikuusikoita näkee yhä useammin. paljon tutkitaan, että harvinaisempia puita tuotaisiin vieraslajeiksi Suomen metsiin. Tyhmää sekin.
Koristepuina kasvatetaan jo vaikka mitä, kävin vähän aikaa sitten puusepän verstaalla, joka käyttää vain erikoisimpia puita. Yleensä ne vuosikymmeniä kasvaneita ja saatu puistoista melkein lahjoituksina . niistä valmistetaan huonekaluja ja kaapistoja

Olet ehkä viisaana perillä siitä, mitä ja millaista puuta käyttää tämä metsäteollisuus, jonka nimeen nyt kovasti uskotaan ja joka valmistaa lankaa ja kangasta puusta. siinä kehräillää kuituja, Mutta eikös se viskoosikin ollut aikoinaan puusta mistäs muusta, pystyi hyödyntämään kaikkia puulajeja.

Mielestäni on tyhmää nimitellä suomalaisia metsän kasvattajia ja omistajia ahneiksi rahankiiltosilmiksi, kuitenkin heidän tuottamasta raaka-aineesta tulee ihan hyvä osa Suomen vientituloista.

Jos ei SUomen metsiä olisi hyvin hoidettu, tuskin Presidenttikään kehuskelisi Suomen metsiä vastikään päättyneessä ilmastokokouksessa, vai mahtoiko hän moittia metsänkasvattajia ahneiksi kiilusilmiksi, en ole lukenut hänen puhettaan, kait sen jostain löytäisi.

Lue lisää

Mutta mikä niille linnuille ja tuhansille ja taas tuhansille pieneliöille tärkeille kolopuille ja ylipäätään vanhoille ja lahoavillekin puille tuli jos kerran metsiä meillä niin hyvin hoidetaan? Eivätkö ihmiset pidäkään monimuotista luontoa tärkeänä, monimuotoiseen luontoon kuuluvat linnut joista osa tarvitsisi niitä kolopuita pesäpaikoikseen. Varsinkaan ahneimmat rahankiilusilmäisimmät metsänomistajat eivät näe luonnossa niin mitään muita arvoja ja muuta arvoa kuin rahan, rahan ja rahan. Siksi niitä puupeltoja syntyy aina vaan lisää.

Eikö niitä kolopuita sitä paitsi pitänyt olla jossain muualla, eikö joku kehottanut lintuja lentelemään sinne missä ON kolopuita? Miksi tuollaista huudellaan ellei kerran ole kolopuita sielläkään "jossain"?

Anonyymi kirjoitti:

No eivät ne metsänomistajat sitä puuta varsinaisesti tuota, luonto sen kasvattaa...

Heh, heh,
Eläköön itsestään kasvava suomalainen metsä!!!!!

Eläköön tontut suomalaisissa metsissä!!!!!

Anonyymi kirjoitti:

Mutta mikä niille linnuille ja tuhansille ja taas tuhansille pieneliöille tärkeille kolopuille ja ylipäätään vanhoille ja lahoavillekin puille tuli jos kerran metsiä meillä niin hyvin hoidetaan? Eivätkö ihmiset pidäkään monimuotista luontoa tärkeänä, monimuotoiseen luontoon kuuluvat linnut joista osa tarvitsisi niitä kolopuita pesäpaikoikseen. Varsinkaan ahneimmat rahankiilusilmäisimmät metsänomistajat eivät näe luonnossa niin mitään muita arvoja ja muuta arvoa kuin rahan, rahan ja rahan. Siksi niitä puupeltoja syntyy aina vaan lisää.

Eikö niitä kolopuita sitä paitsi pitänyt olla jossain muualla, eikö joku kehottanut lintuja lentelemään sinne missä ON kolopuita? Miksi tuollaista huudellaan ellei kerran ole kolopuita sielläkään "jossain"?

Lue lisää

Kuka hullu nyt lahoja kasvattaisi.
Esimerkiksi vanhojen kuusien tylilaho aihettaavuosittain isot menetykset
talousmetsissä.

Lahopuuta tulee etelä.suomessa 3-4 %
pohjoisessa enemmän ehkä jotain 7%.
Siellä pohjoisessa on muutenkin rauhalliset olot niille lahoissa eläville,
ehkä ne linnut yms hakeutuvat sinne koloja etsimään
jos eivät etelästä sopivia koloja löydä.

Luonnon monimuotoisuus taitaa olla käsite,
jonka tulkitaan eri tavalla riippuen tulkitsijasta.

maissiii kirjoitti:

Kuka hullu nyt lahoja kasvattaisi.
Esimerkiksi vanhojen kuusien tylilaho aihettaavuosittain isot menetykset
talousmetsissä.

Lahopuuta tulee etelä.suomessa 3-4 %
pohjoisessa enemmän ehkä jotain 7%.
Siellä pohjoisessa on muutenkin rauhalliset olot niille lahoissa eläville,
ehkä ne linnut yms hakeutuvat sinne koloja etsimään
jos eivät etelästä sopivia koloja löydä.

Luonnon monimuotoisuus taitaa olla käsite,
jonka tulkitaan eri tavalla riippuen tulkitsijasta.

Lue lisää

tietenkin se on tyvilaho, joka...

kirjoitusvirheöttiäiset vaivaavat...

maissiii kirjoitti:

Kuka hullu nyt lahoja kasvattaisi.
Esimerkiksi vanhojen kuusien tylilaho aihettaavuosittain isot menetykset
talousmetsissä.

Lahopuuta tulee etelä.suomessa 3-4 %
pohjoisessa enemmän ehkä jotain 7%.
Siellä pohjoisessa on muutenkin rauhalliset olot niille lahoissa eläville,
ehkä ne linnut yms hakeutuvat sinne koloja etsimään
jos eivät etelästä sopivia koloja löydä.

Luonnon monimuotoisuus taitaa olla käsite,
jonka tulkitaan eri tavalla riippuen tulkitsijasta.

Lue lisää

Talousmetsä...isot menetykset...rahaa, rahaa ja rahaa, miksi kaikessa aina vain puhutaan rahasta?
Niinpä, talousmetsissä ei tunneta ikääntyviä puita jotka mahdollisesti ensin keloutuisivatkin mutta sitten vieläkin ikääntyneempinä kaatuilisivat ja maassa hitaasti lahoaisivat. Ilmeisesti useimmat nykyihmiset eivät käsitä koko asiaa, on vain se lyhytikäinen talousmetsä ja siinä heille on metsä, muuta ei enää tunneta eikä ymmärretä.
Eteläisessä Suomessa elävistä linnuista moniakaan ei tavat kuin käymäseltään pohjoisessa Suomessa. Eikä siellä pohjoisen kitukasvuisessa minikokoisessa tunturikoivussa juuri ole tilaa pesäkoloille...

Anonyymi kirjoitti:

Talousmetsä...isot menetykset...rahaa, rahaa ja rahaa, miksi kaikessa aina vain puhutaan rahasta?
Niinpä, talousmetsissä ei tunneta ikääntyviä puita jotka mahdollisesti ensin keloutuisivatkin mutta sitten vieläkin ikääntyneempinä kaatuilisivat ja maassa hitaasti lahoaisivat. Ilmeisesti useimmat nykyihmiset eivät käsitä koko asiaa, on vain se lyhytikäinen talousmetsä ja siinä heille on metsä, muuta ei enää tunneta eikä ymmärretä.
Eteläisessä Suomessa elävistä linnuista moniakaan ei tavat kuin käymäseltään pohjoisessa Suomessa. Eikä siellä pohjoisen kitukasvuisessa minikokoisessa tunturikoivussa juuri ole tilaa pesäkoloille...

Lue lisää

Olen huomannut, että metsäasiat ovat vähän kuin asiat lasten kasvatuksessakin,
lapsettomat ovat olevinaan parhaita lasten kasvattajia. Sehän tiedetään.
Eli metsättömät ovat olevinaan viisaimpia metsän kasvatuksessa ja tietävät miten niitä pitäisi hoitaa.

Mutta onneksi meillä kaikilla saa olla ihan ikioma luontosuhde ja sitä voi vain itse kukin vaalia, oli se sitten lahopuitten halausta tai talousmetsän kasvatusta.

Metsä kestää...ehkä...
https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/metsa/metsat-ja-ilmastonmuutos/

Anonyymi kirjoitti:

Metsä kestää...ehkä...
https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/metsa/metsat-ja-ilmastonmuutos/

Lue lisää

Suomen keskilämpötila lämpiää monin kertaisesti eteläisimpiin alueisiin verrattuna, puusto ei kerkiä kunnolla sopeutua.

Puumalassa viettänyt kesiä 70-luvun alkupuolesta asti nähdy muutoksia, mökin likellä alue johon ei pääse koneilla, joskus kävelly paikalle, istunu ja katellu vanhoja puita, osa keloutunut pystyyn osa kaatunut maahan maatumaan, melkein aina kuuluu tikan tai palokären koputus, vieressä pieni pirunpelto.
Alue on pelkästään saaristoa, alueella paljon luonnonsuojeltuja alueita joihin ei saa rakentaa mm. kesämökkejä, puuston käsittely harkinnan varassa, kuitenkin ei ihan samaa mitä 50-vuotta sitten, silloin ei juuri mökkejä näkyny.

Pertikki kirjoitti:

Suomen keskilämpötila lämpiää monin kertaisesti eteläisimpiin alueisiin verrattuna, puusto ei kerkiä kunnolla sopeutua.

Puumalassa viettänyt kesiä 70-luvun alkupuolesta asti nähdy muutoksia, mökin likellä alue johon ei pääse koneilla, joskus kävelly paikalle, istunu ja katellu vanhoja puita, osa keloutunut pystyyn osa kaatunut maahan maatumaan, melkein aina kuuluu tikan tai palokären koputus, vieressä pieni pirunpelto.
Alue on pelkästään saaristoa, alueella paljon luonnonsuojeltuja alueita joihin ei saa rakentaa mm. kesämökkejä, puuston käsittely harkinnan varassa, kuitenkin ei ihan samaa mitä 50-vuotta sitten, silloin ei juuri mökkejä näkyny.

Lue lisää

Varsinaisilla luonnonsuojelualueilla puuston käsittely ei ole edes harkinnanvaraista, niillä ei metsiä saa hakata ja sillä selvä. Kansallispuistoiksi nimetyillä alueilla sen sijaan suojelu on "kevyempää" ja niitä harkinnanvaraisia hakkuitakin suoritetaan.
Kesäasuntojen rakennuskiellot ovat usein siten asetettu, että niiden tarkoitus on estää rakentaminen aivan rannan tuntumaan ja jokin minimimetrimääräkin monesti on siinä käytössä. Kuitenkin samanaikaisesti mökkiläiset ovat kunnille yhä tärkeämpiä kiinteistöveron tuojia ja kesällä palvelujen käyttäjiä ja maksajia eikä ole järkevää liikaa mökkien rakentamista rajoittaa...
Noin 60 vuotta sitten kunnolla alkoi omassa syntymäkotikunnassani mökkibuumi. Kunta on mereen nojaava runsaan saariston omaava paikka ja kyllä niitä mökkejä, usein jo de luxe- tasoisia isoja asuntoja, onkin sinne noussut joka niemeen, notkoon, saarelmaan ja saariinkin, on meinaan rannat täynnä ja on enin osa meinaan hyvinkin lähellä rantaa että vähän myöhässä nyt ovat rajoitukset.

Anonyymi kirjoitti:

Varsinaisilla luonnonsuojelualueilla puuston käsittely ei ole edes harkinnanvaraista, niillä ei metsiä saa hakata ja sillä selvä. Kansallispuistoiksi nimetyillä alueilla sen sijaan suojelu on "kevyempää" ja niitä harkinnanvaraisia hakkuitakin suoritetaan.
Kesäasuntojen rakennuskiellot ovat usein siten asetettu, että niiden tarkoitus on estää rakentaminen aivan rannan tuntumaan ja jokin minimimetrimääräkin monesti on siinä käytössä. Kuitenkin samanaikaisesti mökkiläiset ovat kunnille yhä tärkeämpiä kiinteistöveron tuojia ja kesällä palvelujen käyttäjiä ja maksajia eikä ole järkevää liikaa mökkien rakentamista rajoittaa...
Noin 60 vuotta sitten kunnolla alkoi omassa syntymäkotikunnassani mökkibuumi. Kunta on mereen nojaava runsaan saariston omaava paikka ja kyllä niitä mökkejä, usein jo de luxe- tasoisia isoja asuntoja, onkin sinne noussut joka niemeen, notkoon, saarelmaan ja saariinkin, on meinaan rannat täynnä ja on enin osa meinaan hyvinkin lähellä rantaa että vähän myöhässä nyt ovat rajoitukset.

Lue lisää

Näin, luovuin sisaruksen osuudesta Puumalan pikku saari tilaan, kuitenkin on ollut lupa käyttää sitä, käyminen ollut vähäistä, tila menee lähiaikoina myyntiin.
Luovuin myös retkiveneestäni, nyt parina vuotena vuokrannu isoa asuntovenettä.

Ensi kesäksi suunnitellu ja kysynytkin muutamaksi viikoksi Puumalan Kattosselältä Karhukosken metsäkämppää, löytyy netistä.
Kattosselän alue on luonnonsuojeltu erämainen jossa tihein norppa kanta.

Anonyymi kirjoitti:

Näin, luovuin sisaruksen osuudesta Puumalan pikku saari tilaan, kuitenkin on ollut lupa käyttää sitä, käyminen ollut vähäistä, tila menee lähiaikoina myyntiin.
Luovuin myös retkiveneestäni, nyt parina vuotena vuokrannu isoa asuntovenettä.

Ensi kesäksi suunnitellu ja kysynytkin muutamaksi viikoksi Puumalan Kattosselältä Karhukosken metsäkämppää, löytyy netistä.
Kattosselän alue on luonnonsuojeltu erämainen jossa tihein norppa kanta.

Lue lisää

Nimmari jäi

Anonyymi kirjoitti:

Näin, luovuin sisaruksen osuudesta Puumalan pikku saari tilaan, kuitenkin on ollut lupa käyttää sitä, käyminen ollut vähäistä, tila menee lähiaikoina myyntiin.
Luovuin myös retkiveneestäni, nyt parina vuotena vuokrannu isoa asuntovenettä.

Ensi kesäksi suunnitellu ja kysynytkin muutamaksi viikoksi Puumalan Kattosselältä Karhukosken metsäkämppää, löytyy netistä.
Kattosselän alue on luonnonsuojeltu erämainen jossa tihein norppa kanta.

Lue lisää

' Katosselkä .

Mistähän johtuu että ns. jatkuvaa kasvatusta ajetaan nyt kaikkiin metsiin .
Ei kai muisteta että 1950 luvulle asti se oli vallitsevana metsien hoitomuotona. Ja miten kävi?
Metsät olivat vajaatuottoisia "risukoita" ja puuston tilavuus vähäinen.
Kun v. 1950 jälkeen nykyisen kaltainen hoitomenetelmä otettiin käyttöön niin Suomen metsien puutilavuus on lähes kaksinkertaistunut !!!
Käytettäköön jatkuvaa kasvatusta siellä minne se sopii kuten turvemaille mutta se ei sovi ainoaksi hoitomuodoksi.
Tuolla edellä joku voivoi pelkkä havupuita mutta pitkän päälle jatkuva kasvatus tuottaa vain kuusimetsiä .

Anonyymi kirjoitti:

Mistähän johtuu että ns. jatkuvaa kasvatusta ajetaan nyt kaikkiin metsiin .
Ei kai muisteta että 1950 luvulle asti se oli vallitsevana metsien hoitomuotona. Ja miten kävi?
Metsät olivat vajaatuottoisia "risukoita" ja puuston tilavuus vähäinen.
Kun v. 1950 jälkeen nykyisen kaltainen hoitomenetelmä otettiin käyttöön niin Suomen metsien puutilavuus on lähes kaksinkertaistunut !!!
Käytettäköön jatkuvaa kasvatusta siellä minne se sopii kuten turvemaille mutta se ei sovi ainoaksi hoitomuodoksi.
Tuolla edellä joku voivoi pelkkä havupuita mutta pitkän päälle jatkuva kasvatus tuottaa vain kuusimetsiä .

Lue lisää

Ainakin näillä kulmilla ajetaan isot koneet tekemään aukkohakkuita, mitä muuta ei saata nahdä.
Jos se "jatkuva kasvatus" tarkoittaa samaa kuin monimuotoisen luonnollisen metsän kasvaminen tuottaa vain kuusimetsiä niin miksi metsämme eivät sitten ole pelkkiä kuusimetsiä tuhansien kasvun vuosien jälkeen? Miksi vasta nykyisin tehometsätalouden aikana ovat tulleet vain kahden puulajin, kuusen ja männyn, "metsät" eli juuri nuo puupellot. Mitä enemmän ihminen "hoitaa" metsiä, sitä pelkistetympiä ja surkeampia niistä tulee. Mutta kun se ihminen näkee vain sen rahankiillon silmissään, ei luontoa, eikä se juuri välitä selviävätkö linnut tai miljoonat luonnon kiertokululle elintärkeät ihmissilmille käytännössä näkymättömät öttiäiset, bakteerit, sieni- itiöt jne. Keskiverto metsänomistaja ei edes tiedä tuollaisten olemassa olosta ja merkityksestä luonnossa, ei ne kiinnosta kun ne ei kiinnosta ja vaatisi vähän jopa biologiaan perehtymistä ja vähän lukemistakin mutta kun ei kiinnosta kuin raha, sekin sittenkin useimmille aika pieni sellainen mitä siitä metsän pilaamisesta noin per vuosi saadaan...

Anonyymi kirjoitti:

Ainakin näillä kulmilla ajetaan isot koneet tekemään aukkohakkuita, mitä muuta ei saata nahdä.
Jos se "jatkuva kasvatus" tarkoittaa samaa kuin monimuotoisen luonnollisen metsän kasvaminen tuottaa vain kuusimetsiä niin miksi metsämme eivät sitten ole pelkkiä kuusimetsiä tuhansien kasvun vuosien jälkeen? Miksi vasta nykyisin tehometsätalouden aikana ovat tulleet vain kahden puulajin, kuusen ja männyn, "metsät" eli juuri nuo puupellot. Mitä enemmän ihminen "hoitaa" metsiä, sitä pelkistetympiä ja surkeampia niistä tulee. Mutta kun se ihminen näkee vain sen rahankiillon silmissään, ei luontoa, eikä se juuri välitä selviävätkö linnut tai miljoonat luonnon kiertokululle elintärkeät ihmissilmille käytännössä näkymättömät öttiäiset, bakteerit, sieni- itiöt jne. Keskiverto metsänomistaja ei edes tiedä tuollaisten olemassa olosta ja merkityksestä luonnossa, ei ne kiinnosta kun ne ei kiinnosta ja vaatisi vähän jopa biologiaan perehtymistä ja vähän lukemistakin mutta kun ei kiinnosta kuin raha, sekin sittenkin useimmille aika pieni sellainen mitä siitä metsän pilaamisesta noin per vuosi saadaan...

Lue lisää

Et kirjoituksessasi vastannut siihen miksi 1950 vuoden jälkeen Suomen metsien kasvu ja puuston tilavuus on kasvanut lähes kaksinkertaiseksi nykymuotoisen metsänhoidon avulla.?
On todettu että jatkuvassa kasvatuksessa toisten puiden alla kasvaa parhaiten kuusi joka sietää varjostusta ja siksi nytkin jatkuvan kasvatuksen "oppaassa" neuvotaan huolehtimaan ettei näin kävisi.

Anonyymi kirjoitti:

Et kirjoituksessasi vastannut siihen miksi 1950 vuoden jälkeen Suomen metsien kasvu ja puuston tilavuus on kasvanut lähes kaksinkertaiseksi nykymuotoisen metsänhoidon avulla.?
On todettu että jatkuvassa kasvatuksessa toisten puiden alla kasvaa parhaiten kuusi joka sietää varjostusta ja siksi nytkin jatkuvan kasvatuksen "oppaassa" neuvotaan huolehtimaan ettei näin kävisi.

Lue lisää

Tuo puumääräväite on uskomatonta eikä propagandaa ja kuten huomataan, se uppoaa ihmisiin hyvin ja täydestä. lannoituksilla ehkä kasvua on jonkin verran nopeutettu samalla kun puusta on tullut yhä pehmeämpää suuren vuosikasvun omaavaa höttöä. Kaadoin keväällä kiinteistöltäni muutamia puita, oli mm. mänty joka ei tyvestään ollut tuskin 35 cm mutta jolle laskin vuosirenkaita varmuudella ainakin 116, mistä ostan sellaista puuta kaupoista?
Jo sellaiset termit kuin jatkuva kasvatus, päätehakkuu tms. kertovat ettei nyt olla tekemisissä varsinaisesti luonnon hoidon ja monimuotoisuudesta välittämisen eikä edes sellaisen hyväksymisen vaan kahta puulajia, kuusta ja mäntyä, "jatkuvakasvattamisen" kanssa.
Olen seurannut jatkuvahoitoa asuinpaikkakunnallani ehkä 60 vuotta ja ihmeellistä ja totta että puusto kyllä kasvaa jos sen annetaan kasvaa. Mutta en ole juuri havainnut muita menetelmiä "hoidoissa" kuin raa`an aukkohakkuun, siitä noihin aukkoihin on seuraavan noin 15- 20 vuoden aikana alkanut kasvaa etupäässä koivua mutta kun se ei saa kasvaa, tulee sinne miehet raivaussahojen kanssa ja "hoitavat" ne 1,5- 3- metriset koivuntaimet ja muutkin haitat vek ja sitten ollaankin lähtöpisteessä ja ehkä uudet kymmenisen vuotta kun on odoteltu siellä voidaan heinän seasta pilkottavan muutamia kuusen ja männyn taimiakin. Näin on 25- 30- vuotisella "hoitamisella" yllättäen päästy ihmiselle sopivien puulajien kasvuun. Siitä sitten joskus 20 vuoden kuluttua metsänomistaja (hänen perijänsä!) voi tehdä tiliä myymällä muutaman kuution harvennustikkuja muutaman kympin kuutiohinnalla yhtiölle ja voi kuvitella että kylläpä minun metsääni hoidetaan hyvin ja rahaa tuottavasti.
Ai niin, jos oikeasti metsiä käsiteltäisiin ihanteellisella tavalla, esim. istutuksia ei ollenkaan tarvittaisi. Se on niin ihmeellistä ja merkillistä että metsä kyllä istuttaa itse itsensä JOS se saa sen tehdä...se nimittäin toimi juuri siten tuhansia vuosia ihan onnistuneesti ennen kuin ihminen alkoi sitä "hoitaa". Metsät siemensivät itsensä vielä joskus isoisiemme aikaan jolloin niitä myös hakattiin jotenkin kohtuudella, se oli silloin.

Niin se vaan mene että EU marssii kohti keskusjohtoista liittovaltiomallia. Valtaa tulee siinä liittovaltiossa yhä enenevässä määrin käyttämään Saksa ja johan alusta alkaen pienten jäsenmaiden todellinen vaikutusvalta on ollut nimellinen, sitä sallitaan kuin silmänlumeeksi mutta kun EU- parlamentissa jäseniä on eri mailla maiden väkilukuun suhteutettuna niin helppo ymmärtää kenellä äänestyksissä yms. on oikeasti valtaa.
Ei liittovaltio salli pienten jäsenmaittensa sooloilua kauaakaan, Suomen metsienkin käsittelytyyli tullaan sanelemaan pian pääkallonpaikoilta ja sillä sipuli. Maataloushan jo on EU- direktiivien lähes täydessä liekanarussa, siitä voidaan nähdä tuleva suuntaus metsäpuolellakin.

Anonyymi kirjoitti:

Niin se vaan mene että EU marssii kohti keskusjohtoista liittovaltiomallia. Valtaa tulee siinä liittovaltiossa yhä enenevässä määrin käyttämään Saksa ja johan alusta alkaen pienten jäsenmaiden todellinen vaikutusvalta on ollut nimellinen, sitä sallitaan kuin silmänlumeeksi mutta kun EU- parlamentissa jäseniä on eri mailla maiden väkilukuun suhteutettuna niin helppo ymmärtää kenellä äänestyksissä yms. on oikeasti valtaa.
Ei liittovaltio salli pienten jäsenmaittensa sooloilua kauaakaan, Suomen metsienkin käsittelytyyli tullaan sanelemaan pian pääkallonpaikoilta ja sillä sipuli. Maataloushan jo on EU- direktiivien lähes täydessä liekanarussa, siitä voidaan nähdä tuleva suuntaus metsäpuolellakin.

Lue lisää

Tuolla edellä on joku joka muutaman puun kaadettuaan tietää Suomen metsien kasvun ja tilavuuden paremmin kuin Suomen metsäinventointien tekijät joilla menee siihen 2-3 vuotta.

Anonyymi kirjoitti:

Tuolla edellä on joku joka muutaman puun kaadettuaan tietää Suomen metsien kasvun ja tilavuuden paremmin kuin Suomen metsäinventointien tekijät joilla menee siihen 2-3 vuotta.

Lue lisää

Huolimatta "puun kaatajan" laskelmista tosiasia on se että Suomen metsien puutilavuus on kohonnut "harsintahakkuidenjäljiltä 1950 luvun 1500 miljoonasta km3 nykyiseen n. 2500 miljoonan m3. Myös sen järeys on kasvanut.
Tämä on nykyisen metsänhoitomenetelmän ansiosta jossa metsätilalla tulisi olla eri ikäisiä kuvioita taimikoista hakkuukypsään asti ja niitä ajallaan hoidetaan ja hakataan käyttäen harsintahakkuita vain valikoidusti lähinnä turvemailla..