Suomalainen metsä on hyvä kun

Anonyymi

Kun kasvaa hyvin puut on tasakokoista ja havupuuta.
Tosiasia, metsä on myös metsälajien elinympäristö joka unohtuu, syy johtuu avohakkuista joka havaittu metsäpelloissa.
Euroopassa tästä luovuttu, siirrytty luonnonmukaisiin sekametsiin joissa viihtyy monipuolinen eläimistö, toinen syy yksipuolinen metsä altistuu tuhohyönteisille tämä havaittu jo suomessakin.

47

95

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Euroopassa ei ole Metsää, niin kuin on Suomessa.
      Euroopassa on Puu-Puistoja.
      Suomi on Euroopan Metsäisin maa.
      Kun puhutaan Luonnon-Mukaisuudesta.
      Suomi tietää myös Euroopassa parhaiten.
      Miten Teollisuus-Maan pitää metsiään kasvattaa.
      Laho-Puu on kaukana Ihmisen elämästä.
      Se sopii vain Koppa-Kuoriaisille.
      Joita raa'at, Lihaa himoitsevat Linnut elävältä syövät.
      Pitkä-Nokkaiset Raakalaiset. :)
      Syökää Jouluna myös Kanaa Kinkkunne kanssa.

      H.

      • Ja kaatakaa Puunne aina ajoissa.

        H.


    • On tosi hienoa kun suomalaiset metsänomistajat ovat hoitaneet hyvin suomalaisia metsiä ja toivottavasti saavat jatkossakin hoitaa ilman EU hyysäyksiä.

      Ehkä kannattaisi ensin katsoa, miten ne siellä Keski-Euroopassa metsiään hoitavat ja miten tasakokoista se puu siellä on - onko siitä etua vai haittaa.

    • Anonyymi
    • Anonyymi
      • "Anonyymi"

        Niinpä.
        Jokainen voi aina ostaa oman Metsänsä.
        Katkoa sitten Mustikan-Varpujaan...jne.
        Niin tekee teollisuuskin.
        Suomessa kun elää vapaa Kansa.

        H.


      • huruksz kirjoitti:

        "Anonyymi"

        Niinpä.
        Jokainen voi aina ostaa oman Metsänsä.
        Katkoa sitten Mustikan-Varpujaan...jne.
        Niin tekee teollisuuskin.
        Suomessa kun elää vapaa Kansa.

        H.

        ...Katkoa sitten Mustikan-Varpujaan...
        Sieniensä Kauloja...jne.

        H.


    • Pahasti näyttää siltä että Suppilo-Vahverot(SF) loppuvat kaupoista.
      Glasgow onneksi epä-onnistui kokouksessaan.
      Pari astetta lämpöä lisää, niin Suppilo-Vahverot pelastuvat ympäri Vuoden!
      :)

      H.

    • Anonyymi

      Selluaineeksi riittäävyys taattu kun puu jää keskenkasvuiseksi, saamme enemmän WC-paperia kiinaan.
      Suomen puurakentamiseen ostamme puuelementejä ruotsista, me teemme paskapaperia artikkeli jokuviikko sitten.

    • Anonyymi

      Metsämme ovat yhä lisääntyvässä määrin kahden puulajin puupeltoja, metsä on väärä termi tykkänään.

    • Metsämme kasvatus tulee muuttumaan luonnollisemman näköiseksi, puitten kasvu nopeutunut mutta kuutiomäärä on jotenkin virheellinen, puita mahtuu jollekkin alalle enemmän, lopulta kuutiomäärä ei ole lisääntynyt. Nykyään puu ei kerkiä kasvamaan paksuutta.

      Sekametsä jossa on kaikenkokoista puuta, ei avopäätehakkuita, normaali harvennus lopullinen tulos ei paljon häviä metsäpellolle, se on todettu moneen kertaan.
      Silloin metsä on metsän näköinen, tähän on UPM tähtäämässä ja moni muu iso yhtiö, sekä Metsähallitus.

      • Anonyymi

        Kukaan ainakaan mainitsemistasi tahoista ei tähtää muuhun kuin tehometsätalouden taloudellisen kannattavuuden nostamiseen. Silmänlumeeksi jollakin pienellä pläntillä saatetaan antaa jopa useamman puulajin kasvaa ja ehkä satunnaisesti jopa 60- 100- vuotiaiksi.
        Vai kuvitteletko ihan aikuisten oikeasti että isojen pörssiyhtiöiden ties missä maailmalla asuvat osakkeenomistajat olisivat kiinnostuneet metsän hyvinvoinnista jossain syrjäisessä suomessa?

        Kerrotko vaikka kaksi aluetta joissa voin käydä kävelemässä entisessä puupellossa jossa nyt kasvaa luonnollinen puusto, pensaisto jne.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kukaan ainakaan mainitsemistasi tahoista ei tähtää muuhun kuin tehometsätalouden taloudellisen kannattavuuden nostamiseen. Silmänlumeeksi jollakin pienellä pläntillä saatetaan antaa jopa useamman puulajin kasvaa ja ehkä satunnaisesti jopa 60- 100- vuotiaiksi.
        Vai kuvitteletko ihan aikuisten oikeasti että isojen pörssiyhtiöiden ties missä maailmalla asuvat osakkeenomistajat olisivat kiinnostuneet metsän hyvinvoinnista jossain syrjäisessä suomessa?

        Kerrotko vaikka kaksi aluetta joissa voin käydä kävelemässä entisessä puupellossa jossa nyt kasvaa luonnollinen puusto, pensaisto jne.

        Tein tämän aloituksen kun tulee luettua mitä tutkimukset kertoo silloin tällöin, metsien pirstaleisuus eteläisessä suomessa siinä mielessä hyvä että sekaan mahtuu monenlaista metsää joissa säilyy luonnon monimuotoisuus.
        Metsähallitus julkaisee kyllä tietoa ja tavotteita.


      • Anonyymi
        Pertikki kirjoitti:

        Tein tämän aloituksen kun tulee luettua mitä tutkimukset kertoo silloin tällöin, metsien pirstaleisuus eteläisessä suomessa siinä mielessä hyvä että sekaan mahtuu monenlaista metsää joissa säilyy luonnon monimuotoisuus.
        Metsähallitus julkaisee kyllä tietoa ja tavotteita.

        Otapa menemällä metsään, kerro sitten että mistä löydän isompia aloja sitä monimuotoista metsää. Ei, en pyydä niiden pikkuruisten suojelutilkkujen osoitteita. Monimuotoisuus tarkoittaa kirjaimellisesti monimuotoisuutta ja monimuotoisessa metsässä kasvaa ja lahoaakin paljon sellaista josta ei omistaja saa taloudellista hyötyä.
        Mistä löydän esim. eteläisestä suomesta metsän jossa on vaikka edes 300 ha alueella monimuotoista, luonnollista metsää, lahoavia kaatuneita puuvanhuksia, keloutuneita puita, ns. kolopuita, vanhoja terveitä puita, nuoria terveitä puita, puita eri lajeja, pensaita sen sataa lajia jne. jne.


    • Anonyymi

      Laitappa pertsu veneesi nelostietä kohti pohjoista niin näet molemmin puolin tietä pelkkää lentokentää..

      • Nii, muistan 80-luvulla jossain Sodankylässä, kun olin tulemassa puolen vuoden reissusta Norjasta, kyydissä Sodankyläläinen lähellä tämän kotipaikkaa tuumasin kyytiläiselle " teillä on sit komeaa tukkipuu metsää " tähän kaveri " silmän lumetta, kun menet vähän tieltä syrjään alkaa uakeeta luakeeta niin kauas kuin silmä kantaa.. avohakkuuta tie molemmin puolin.

        Innokkaana mehtiä samoillut ikäni, välillä järveä myöten nähnyt muutoksen mitä metsissä tapahtunut, metsän omistajan voi arvioida näkemättä kun näkee metsän.


      • Anonyymi
        Pertikki kirjoitti:

        Nii, muistan 80-luvulla jossain Sodankylässä, kun olin tulemassa puolen vuoden reissusta Norjasta, kyydissä Sodankyläläinen lähellä tämän kotipaikkaa tuumasin kyytiläiselle " teillä on sit komeaa tukkipuu metsää " tähän kaveri " silmän lumetta, kun menet vähän tieltä syrjään alkaa uakeeta luakeeta niin kauas kuin silmä kantaa.. avohakkuuta tie molemmin puolin.

        Innokkaana mehtiä samoillut ikäni, välillä järveä myöten nähnyt muutoksen mitä metsissä tapahtunut, metsän omistajan voi arvioida näkemättä kun näkee metsän.

        https://www.youtube.com/watch?v=kFVaDkGBPJI

        Suomalainen metsä, todella hyvä.


    • Suomalainen metsä on hyvä

      kun pikkulikkana saa istua paksun puun kannolla ja kuuntelee ukkinsa kertomusta siitä , kuinka tästä petäjästä rakennettiin mummolan lattiaa

      kun sitten siihen samaiseen aukkoon sa a istuttaa topakoita taimia tai kylvää siemeniä ja ihailla kuinka se taimikko pullahtaa kasvuun

      kun sitä taimikkoa saa hoitaa ja kohta jo voi jo ensiharventaa ja sitten vuosien kuluttua tehdä seuraavan ja aina vain isompia puita joutuu karsimaan ja heikompia poistamaan vaikka polttopuiksi

      kun saa kuljeskella ja katsella kuinka metsä kasvaa samalla kun kerää marjoja ja sieniä, hakee sieltä joulukuusen ja kuljeskelee ihan vain muuten vaan ja kuuntelee puiden huminaa

      kun saa ihalla kunnon hoidettua metsää , ilta-auringon valossa miten ison petäjän kylki hehkuu melkein oranssina ja kuinka voi joutessaan mittailla miten monta kuutiota tästäkin jo lähtee, vieläköhän pitäisi yksi harvennus ennen päätehakkuita

      kun saa kutsua leimaajan paikalle ja kilpailuttaa metsäyhtiöt ja tehdä metsäkaupat

      kaikista parasta kun näkee sen pienen taimikon lopulta muuttuvan rahaksi pankkitilille

      kun pääsee taas istuttamaan ja, ja , ja niin se vain metsän kiertokulku jatkuu...
      70 on jo yhden kokonaisen kierron saanut elää...

      • Anonyymi

        Noinhan se luontoihminen toimii, ei se näe kuin rahan kiillon silmissään, ei se kunnioita lintusten pesäkolopuita eikä oikein mitään mistä ei saisi rahaa, sen "metsä" on yksipuolista puupeltoa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Noinhan se luontoihminen toimii, ei se näe kuin rahan kiillon silmissään, ei se kunnioita lintusten pesäkolopuita eikä oikein mitään mistä ei saisi rahaa, sen "metsä" on yksipuolista puupeltoa.

        Kun hakataan aukko metsään siihen aurattuun aukkoon, jossa saattaa kävely olla vaikeaa, istutetaan vain yhtä lajia, kasvuvaiheessa pidetään huoli ettei siinä pääse muu puulaji kasvamaan.
        Huonosti käydessään tulee hirvi joka syö taimikon pilalle jopa useaan kertaan.

        Luonnonvarainen sekametsä ei tarvitse avohakkuita välttämättä, eikä tarvitse välttämättä istutuksia, kyllä metsä siementää itsensä.
        Sekämetsä tuottaa vähemmän, ei kovin paljon.

        Metsät on yksilöllisiä, sama menenetelmä ei sovi joka paikkaan.

        Metsästä riittä kerrottavaa kirjaston verran, jos se oikeaa metsää.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Noinhan se luontoihminen toimii, ei se näe kuin rahan kiillon silmissään, ei se kunnioita lintusten pesäkolopuita eikä oikein mitään mistä ei saisi rahaa, sen "metsä" on yksipuolista puupeltoa.

        Onneksi linnuilla on siivet ja ne voivat lentää uusille koloalueille

        onneksi ihmisetkin osaavat valita kohteensa, joilla haluavat liikkua
        yhdet etsivät hakkuuaukkoja ja sieltä korvasieniä ja
        toiset sitten jotain muuta, mitä etsivätkään

        onneksi metsäpohja ei ole koskaan tasaista
        suomalaista metsää kasvatetaan uskomattomissa louhikoissa.
        Aina on tietysti metsitetty peltoja,
        sellaisessa metsässä voi joutua hyppäämään ojan yli silloin tällöin. Tosi harmillista.
        Mielenkiintoista nähdä kuinka käy nyt turvetuotannosta luopuville,
        saadaanko niille metsitystukea ja haluaako turvetuottajat edes metsittää.
        Sieltä tulee tasamaametsiä niitä kaipaaville.

        Onneksi meillä on vielä metsänomistajia,
        jotka huolehtivat suomalaisen puun kasvattamisesta tehtaille ja sahoille,
        ja maailman markkinoille
        ettei ainoa tuote olisi vain kierrätyspaperista valssattu vessapaperi.

        Onneksi meillä on jokamiehenoikeus,
        että kaikki ihmiset voivat liikkua metsässä ja ehkä
        poiketa metsään sienestämään ja marjastamaan,
        hyvin hoidetussa metsässä sekin puuha on paljon mukavampaa.


      • Anonyymi
        maissiii kirjoitti:

        Onneksi linnuilla on siivet ja ne voivat lentää uusille koloalueille

        onneksi ihmisetkin osaavat valita kohteensa, joilla haluavat liikkua
        yhdet etsivät hakkuuaukkoja ja sieltä korvasieniä ja
        toiset sitten jotain muuta, mitä etsivätkään

        onneksi metsäpohja ei ole koskaan tasaista
        suomalaista metsää kasvatetaan uskomattomissa louhikoissa.
        Aina on tietysti metsitetty peltoja,
        sellaisessa metsässä voi joutua hyppäämään ojan yli silloin tällöin. Tosi harmillista.
        Mielenkiintoista nähdä kuinka käy nyt turvetuotannosta luopuville,
        saadaanko niille metsitystukea ja haluaako turvetuottajat edes metsittää.
        Sieltä tulee tasamaametsiä niitä kaipaaville.

        Onneksi meillä on vielä metsänomistajia,
        jotka huolehtivat suomalaisen puun kasvattamisesta tehtaille ja sahoille,
        ja maailman markkinoille
        ettei ainoa tuote olisi vain kierrätyspaperista valssattu vessapaperi.

        Onneksi meillä on jokamiehenoikeus,
        että kaikki ihmiset voivat liikkua metsässä ja ehkä
        poiketa metsään sienestämään ja marjastamaan,
        hyvin hoidetussa metsässä sekin puuha on paljon mukavampaa.

        Lentää uusille koloalueille...ei ole totta että joku päästelee noin lapsellisia kommentteja ja on ilmeisesti vieläpä aikuisikäinen ihminen..missä niitä "uusia" koloalueita sitten sijaitsee kun metsät likimain kaikkialla ovat tehometsätalouden käytössä olevia puupeltoja.
        Muuten, ennen kuin peltoja voidaan metsittää on ne samaiset pellot aikanaan raivattu metsät poistamalla...Lähes kaikki viiniviljelmätkin on tehty luontoon poistamalla ihan aluksi ihan kaikki puusto, sinnekö niiden kolopesijöiden olisi hyvä lennellä?

        Suomen "metsissä" saa kasvaa pääsoin enää kaksi puulajia, mänty ja kuusi, siinä on metsiemme monimuotoisuus ja luonnollisuus.
        Paljon on puuha mukavampaa, kyllä kyllä, mukavuudenhalu jyllää kaikessa, mukavuudenhalu ja rahanahneus...
        Joku aiemmin tällä sivulla mainitsi että metsänomistajan luontosuhteen ja luontoystävällisyyden toteamiseksi ei tarvitse tavata ko. ihmistä, riittää kun tutustuu hänen metsiinsä. ja aika harvassa meillä on niin rohkeita metsänomistajia jotka vastoin metsänhoitolautakuntien ja metsänhoitajien ja isojen puunjalostusfirmojen yms. neuvoja ja "suosituksia" uskaltaisivat antaa metsiensä olla metsiä.
        Kunnioitan syvästi jokaista metsäomistajaa jonka silmissä on muutakin poltetta kuin hullu rahanhimo...Itse asiassa rahanahneet metsänmyyjät eivät edes tule ajatelleeksi esimerkiksi sitä, miten vähän rahaa he keskenkasvuisia taimikoitaan myymällä saavat, ei niillä tiliä tehdä, muutaman hassun kympin saa myyjä sellupuukuutiosta ja siihen kuutioon pitää niittää jo puuta huomattavan monta kappaletta, tarkkaan ottaen yhdestä sellupuutikusta saa myyjä 2- 3,5 Euroa ja ihan ovat laskettuja totuuksia tämäkin. Tee tuolla sitten tiliä!


      • Anonyymi kirjoitti:

        Lentää uusille koloalueille...ei ole totta että joku päästelee noin lapsellisia kommentteja ja on ilmeisesti vieläpä aikuisikäinen ihminen..missä niitä "uusia" koloalueita sitten sijaitsee kun metsät likimain kaikkialla ovat tehometsätalouden käytössä olevia puupeltoja.
        Muuten, ennen kuin peltoja voidaan metsittää on ne samaiset pellot aikanaan raivattu metsät poistamalla...Lähes kaikki viiniviljelmätkin on tehty luontoon poistamalla ihan aluksi ihan kaikki puusto, sinnekö niiden kolopesijöiden olisi hyvä lennellä?

        Suomen "metsissä" saa kasvaa pääsoin enää kaksi puulajia, mänty ja kuusi, siinä on metsiemme monimuotoisuus ja luonnollisuus.
        Paljon on puuha mukavampaa, kyllä kyllä, mukavuudenhalu jyllää kaikessa, mukavuudenhalu ja rahanahneus...
        Joku aiemmin tällä sivulla mainitsi että metsänomistajan luontosuhteen ja luontoystävällisyyden toteamiseksi ei tarvitse tavata ko. ihmistä, riittää kun tutustuu hänen metsiinsä. ja aika harvassa meillä on niin rohkeita metsänomistajia jotka vastoin metsänhoitolautakuntien ja metsänhoitajien ja isojen puunjalostusfirmojen yms. neuvoja ja "suosituksia" uskaltaisivat antaa metsiensä olla metsiä.
        Kunnioitan syvästi jokaista metsäomistajaa jonka silmissä on muutakin poltetta kuin hullu rahanhimo...Itse asiassa rahanahneet metsänmyyjät eivät edes tule ajatelleeksi esimerkiksi sitä, miten vähän rahaa he keskenkasvuisia taimikoitaan myymällä saavat, ei niillä tiliä tehdä, muutaman hassun kympin saa myyjä sellupuukuutiosta ja siihen kuutioon pitää niittää jo puuta huomattavan monta kappaletta, tarkkaan ottaen yhdestä sellupuutikusta saa myyjä 2- 3,5 Euroa ja ihan ovat laskettuja totuuksia tämäkin. Tee tuolla sitten tiliä!

        Eikö se ole jotenkin turhaa huutaa kolopuita, jos niitä ei kerran ole,
        olen tosin aukoissa nähnyt usein kolopuita, joita metsäyhtiöt ovat suojelutoimenpiteinä sinne jättäneet.
        Metsiä voidaan myös suojella erilaisilla suojelupäätöksillä, estää jopa hakkuut kokonaan., jos puusto tai maapohja vaatii suojelua.

        Eihän se ole metsänomistajien vika, jos metsissä kasvaa mäntyä, kuustä ja koivua enimmäkseen.
        Se voi tietenkin johtua myös maaperästä, oikea puu oikealle kasvualustalle, ilmasto-olosuhteista, mutta kuvittelisin lapsellisella mielikuvituksellani, että miksi metsänkasvattaja kasvattaisi puuta, jota Suomen teoollisuus ei pysty käyttämään.
        Metsänkasvatus on elinkeino niin kuin muutkin elinkeinot.

        Kiva, että kunnioitat edes joitakin metsänomistajia, mutta olen kyllä sitä mieltä, että tavallisia , ahkeria metsänomistajia on turha kadehtia, sillä tilistä menee puolet valtiolle neljännes alv ja neljännes veroihin. Metsästähän toki tehdään monelaista tiliä, muutakin kuin päätehakkuita.

        Omituista vaatia metsänomistajalta muuta, kuin saada metsästään paras mahdollinen hinta, muutenhan sen metsän voi jättää oman onnensa lomaan, Niin monet ovat tehneet kun valtio tukipussiaan raottelee ja ehkä ei viitsitä kaatuneita puita edes korjata. Oman onnensa huomaan jätettyjä metsiä näkee Venäjällä. Siellä lienee kolopuita ja ainakin siellä on risukoita, sen verran olen siellä käynyt tutustumassa. Ehkä siellä kukoistaa nämä öttiäiset ja lintuset, no ainakin sudet siellä viihtyy.

        Viimeaikoina on lehtikuusikoita näkee yhä useammin. paljon tutkitaan, että harvinaisempia puita tuotaisiin vieraslajeiksi Suomen metsiin. Tyhmää sekin.
        Koristepuina kasvatetaan jo vaikka mitä, kävin vähän aikaa sitten puusepän verstaalla, joka käyttää vain erikoisimpia puita. Yleensä ne vuosikymmeniä kasvaneita ja saatu puistoista melkein lahjoituksina . niistä valmistetaan huonekaluja ja kaapistoja

        Olet ehkä viisaana perillä siitä, mitä ja millaista puuta käyttää tämä metsäteollisuus, jonka nimeen nyt kovasti uskotaan ja joka valmistaa lankaa ja kangasta puusta. siinä kehräillää kuituja, Mutta eikös se viskoosikin ollut aikoinaan puusta mistäs muusta, pystyi hyödyntämään kaikkia puulajeja.

        Mielestäni on tyhmää nimitellä suomalaisia metsän kasvattajia ja omistajia ahneiksi rahankiiltosilmiksi, kuitenkin heidän tuottamasta raaka-aineesta tulee ihan hyvä osa Suomen vientituloista.

        Jos ei SUomen metsiä olisi hyvin hoidettu, tuskin Presidenttikään kehuskelisi Suomen metsiä vastikään päättyneessä ilmastokokouksessa, vai mahtoiko hän moittia metsänkasvattajia ahneiksi kiilusilmiksi, en ole lukenut hänen puhettaan, kait sen jostain löytäisi.


      • Anonyymi
        maissiii kirjoitti:

        Eikö se ole jotenkin turhaa huutaa kolopuita, jos niitä ei kerran ole,
        olen tosin aukoissa nähnyt usein kolopuita, joita metsäyhtiöt ovat suojelutoimenpiteinä sinne jättäneet.
        Metsiä voidaan myös suojella erilaisilla suojelupäätöksillä, estää jopa hakkuut kokonaan., jos puusto tai maapohja vaatii suojelua.

        Eihän se ole metsänomistajien vika, jos metsissä kasvaa mäntyä, kuustä ja koivua enimmäkseen.
        Se voi tietenkin johtua myös maaperästä, oikea puu oikealle kasvualustalle, ilmasto-olosuhteista, mutta kuvittelisin lapsellisella mielikuvituksellani, että miksi metsänkasvattaja kasvattaisi puuta, jota Suomen teoollisuus ei pysty käyttämään.
        Metsänkasvatus on elinkeino niin kuin muutkin elinkeinot.

        Kiva, että kunnioitat edes joitakin metsänomistajia, mutta olen kyllä sitä mieltä, että tavallisia , ahkeria metsänomistajia on turha kadehtia, sillä tilistä menee puolet valtiolle neljännes alv ja neljännes veroihin. Metsästähän toki tehdään monelaista tiliä, muutakin kuin päätehakkuita.

        Omituista vaatia metsänomistajalta muuta, kuin saada metsästään paras mahdollinen hinta, muutenhan sen metsän voi jättää oman onnensa lomaan, Niin monet ovat tehneet kun valtio tukipussiaan raottelee ja ehkä ei viitsitä kaatuneita puita edes korjata. Oman onnensa huomaan jätettyjä metsiä näkee Venäjällä. Siellä lienee kolopuita ja ainakin siellä on risukoita, sen verran olen siellä käynyt tutustumassa. Ehkä siellä kukoistaa nämä öttiäiset ja lintuset, no ainakin sudet siellä viihtyy.

        Viimeaikoina on lehtikuusikoita näkee yhä useammin. paljon tutkitaan, että harvinaisempia puita tuotaisiin vieraslajeiksi Suomen metsiin. Tyhmää sekin.
        Koristepuina kasvatetaan jo vaikka mitä, kävin vähän aikaa sitten puusepän verstaalla, joka käyttää vain erikoisimpia puita. Yleensä ne vuosikymmeniä kasvaneita ja saatu puistoista melkein lahjoituksina . niistä valmistetaan huonekaluja ja kaapistoja

        Olet ehkä viisaana perillä siitä, mitä ja millaista puuta käyttää tämä metsäteollisuus, jonka nimeen nyt kovasti uskotaan ja joka valmistaa lankaa ja kangasta puusta. siinä kehräillää kuituja, Mutta eikös se viskoosikin ollut aikoinaan puusta mistäs muusta, pystyi hyödyntämään kaikkia puulajeja.

        Mielestäni on tyhmää nimitellä suomalaisia metsän kasvattajia ja omistajia ahneiksi rahankiiltosilmiksi, kuitenkin heidän tuottamasta raaka-aineesta tulee ihan hyvä osa Suomen vientituloista.

        Jos ei SUomen metsiä olisi hyvin hoidettu, tuskin Presidenttikään kehuskelisi Suomen metsiä vastikään päättyneessä ilmastokokouksessa, vai mahtoiko hän moittia metsänkasvattajia ahneiksi kiilusilmiksi, en ole lukenut hänen puhettaan, kait sen jostain löytäisi.

        No eivät ne metsänomistajat sitä puuta varsinaisesti tuota, luonto sen kasvattaa...


      • Anonyymi
        maissiii kirjoitti:

        Eikö se ole jotenkin turhaa huutaa kolopuita, jos niitä ei kerran ole,
        olen tosin aukoissa nähnyt usein kolopuita, joita metsäyhtiöt ovat suojelutoimenpiteinä sinne jättäneet.
        Metsiä voidaan myös suojella erilaisilla suojelupäätöksillä, estää jopa hakkuut kokonaan., jos puusto tai maapohja vaatii suojelua.

        Eihän se ole metsänomistajien vika, jos metsissä kasvaa mäntyä, kuustä ja koivua enimmäkseen.
        Se voi tietenkin johtua myös maaperästä, oikea puu oikealle kasvualustalle, ilmasto-olosuhteista, mutta kuvittelisin lapsellisella mielikuvituksellani, että miksi metsänkasvattaja kasvattaisi puuta, jota Suomen teoollisuus ei pysty käyttämään.
        Metsänkasvatus on elinkeino niin kuin muutkin elinkeinot.

        Kiva, että kunnioitat edes joitakin metsänomistajia, mutta olen kyllä sitä mieltä, että tavallisia , ahkeria metsänomistajia on turha kadehtia, sillä tilistä menee puolet valtiolle neljännes alv ja neljännes veroihin. Metsästähän toki tehdään monelaista tiliä, muutakin kuin päätehakkuita.

        Omituista vaatia metsänomistajalta muuta, kuin saada metsästään paras mahdollinen hinta, muutenhan sen metsän voi jättää oman onnensa lomaan, Niin monet ovat tehneet kun valtio tukipussiaan raottelee ja ehkä ei viitsitä kaatuneita puita edes korjata. Oman onnensa huomaan jätettyjä metsiä näkee Venäjällä. Siellä lienee kolopuita ja ainakin siellä on risukoita, sen verran olen siellä käynyt tutustumassa. Ehkä siellä kukoistaa nämä öttiäiset ja lintuset, no ainakin sudet siellä viihtyy.

        Viimeaikoina on lehtikuusikoita näkee yhä useammin. paljon tutkitaan, että harvinaisempia puita tuotaisiin vieraslajeiksi Suomen metsiin. Tyhmää sekin.
        Koristepuina kasvatetaan jo vaikka mitä, kävin vähän aikaa sitten puusepän verstaalla, joka käyttää vain erikoisimpia puita. Yleensä ne vuosikymmeniä kasvaneita ja saatu puistoista melkein lahjoituksina . niistä valmistetaan huonekaluja ja kaapistoja

        Olet ehkä viisaana perillä siitä, mitä ja millaista puuta käyttää tämä metsäteollisuus, jonka nimeen nyt kovasti uskotaan ja joka valmistaa lankaa ja kangasta puusta. siinä kehräillää kuituja, Mutta eikös se viskoosikin ollut aikoinaan puusta mistäs muusta, pystyi hyödyntämään kaikkia puulajeja.

        Mielestäni on tyhmää nimitellä suomalaisia metsän kasvattajia ja omistajia ahneiksi rahankiiltosilmiksi, kuitenkin heidän tuottamasta raaka-aineesta tulee ihan hyvä osa Suomen vientituloista.

        Jos ei SUomen metsiä olisi hyvin hoidettu, tuskin Presidenttikään kehuskelisi Suomen metsiä vastikään päättyneessä ilmastokokouksessa, vai mahtoiko hän moittia metsänkasvattajia ahneiksi kiilusilmiksi, en ole lukenut hänen puhettaan, kait sen jostain löytäisi.

        Mutta mikä niille linnuille ja tuhansille ja taas tuhansille pieneliöille tärkeille kolopuille ja ylipäätään vanhoille ja lahoavillekin puille tuli jos kerran metsiä meillä niin hyvin hoidetaan? Eivätkö ihmiset pidäkään monimuotista luontoa tärkeänä, monimuotoiseen luontoon kuuluvat linnut joista osa tarvitsisi niitä kolopuita pesäpaikoikseen. Varsinkaan ahneimmat rahankiilusilmäisimmät metsänomistajat eivät näe luonnossa niin mitään muita arvoja ja muuta arvoa kuin rahan, rahan ja rahan. Siksi niitä puupeltoja syntyy aina vaan lisää.

        Eikö niitä kolopuita sitä paitsi pitänyt olla jossain muualla, eikö joku kehottanut lintuja lentelemään sinne missä ON kolopuita? Miksi tuollaista huudellaan ellei kerran ole kolopuita sielläkään "jossain"?


      • Anonyymi kirjoitti:

        No eivät ne metsänomistajat sitä puuta varsinaisesti tuota, luonto sen kasvattaa...

        Heh, heh,
        Eläköön itsestään kasvava suomalainen metsä!!!!!

        Eläköön tontut suomalaisissa metsissä!!!!!


      • Anonyymi kirjoitti:

        Mutta mikä niille linnuille ja tuhansille ja taas tuhansille pieneliöille tärkeille kolopuille ja ylipäätään vanhoille ja lahoavillekin puille tuli jos kerran metsiä meillä niin hyvin hoidetaan? Eivätkö ihmiset pidäkään monimuotista luontoa tärkeänä, monimuotoiseen luontoon kuuluvat linnut joista osa tarvitsisi niitä kolopuita pesäpaikoikseen. Varsinkaan ahneimmat rahankiilusilmäisimmät metsänomistajat eivät näe luonnossa niin mitään muita arvoja ja muuta arvoa kuin rahan, rahan ja rahan. Siksi niitä puupeltoja syntyy aina vaan lisää.

        Eikö niitä kolopuita sitä paitsi pitänyt olla jossain muualla, eikö joku kehottanut lintuja lentelemään sinne missä ON kolopuita? Miksi tuollaista huudellaan ellei kerran ole kolopuita sielläkään "jossain"?

        Kuka hullu nyt lahoja kasvattaisi.
        Esimerkiksi vanhojen kuusien tylilaho aihettaavuosittain isot menetykset
        talousmetsissä.

        Lahopuuta tulee etelä.suomessa 3-4 %
        pohjoisessa enemmän ehkä jotain 7%.
        Siellä pohjoisessa on muutenkin rauhalliset olot niille lahoissa eläville,
        ehkä ne linnut yms hakeutuvat sinne koloja etsimään
        jos eivät etelästä sopivia koloja löydä.

        Luonnon monimuotoisuus taitaa olla käsite,
        jonka tulkitaan eri tavalla riippuen tulkitsijasta.


      • maissiii kirjoitti:

        Kuka hullu nyt lahoja kasvattaisi.
        Esimerkiksi vanhojen kuusien tylilaho aihettaavuosittain isot menetykset
        talousmetsissä.

        Lahopuuta tulee etelä.suomessa 3-4 %
        pohjoisessa enemmän ehkä jotain 7%.
        Siellä pohjoisessa on muutenkin rauhalliset olot niille lahoissa eläville,
        ehkä ne linnut yms hakeutuvat sinne koloja etsimään
        jos eivät etelästä sopivia koloja löydä.

        Luonnon monimuotoisuus taitaa olla käsite,
        jonka tulkitaan eri tavalla riippuen tulkitsijasta.

        tietenkin se on tyvilaho, joka...

        kirjoitusvirheöttiäiset vaivaavat...


      • Anonyymi
        maissiii kirjoitti:

        Kuka hullu nyt lahoja kasvattaisi.
        Esimerkiksi vanhojen kuusien tylilaho aihettaavuosittain isot menetykset
        talousmetsissä.

        Lahopuuta tulee etelä.suomessa 3-4 %
        pohjoisessa enemmän ehkä jotain 7%.
        Siellä pohjoisessa on muutenkin rauhalliset olot niille lahoissa eläville,
        ehkä ne linnut yms hakeutuvat sinne koloja etsimään
        jos eivät etelästä sopivia koloja löydä.

        Luonnon monimuotoisuus taitaa olla käsite,
        jonka tulkitaan eri tavalla riippuen tulkitsijasta.

        Talousmetsä...isot menetykset...rahaa, rahaa ja rahaa, miksi kaikessa aina vain puhutaan rahasta?
        Niinpä, talousmetsissä ei tunneta ikääntyviä puita jotka mahdollisesti ensin keloutuisivatkin mutta sitten vieläkin ikääntyneempinä kaatuilisivat ja maassa hitaasti lahoaisivat. Ilmeisesti useimmat nykyihmiset eivät käsitä koko asiaa, on vain se lyhytikäinen talousmetsä ja siinä heille on metsä, muuta ei enää tunneta eikä ymmärretä.
        Eteläisessä Suomessa elävistä linnuista moniakaan ei tavat kuin käymäseltään pohjoisessa Suomessa. Eikä siellä pohjoisen kitukasvuisessa minikokoisessa tunturikoivussa juuri ole tilaa pesäkoloille...


      • Anonyymi kirjoitti:

        Talousmetsä...isot menetykset...rahaa, rahaa ja rahaa, miksi kaikessa aina vain puhutaan rahasta?
        Niinpä, talousmetsissä ei tunneta ikääntyviä puita jotka mahdollisesti ensin keloutuisivatkin mutta sitten vieläkin ikääntyneempinä kaatuilisivat ja maassa hitaasti lahoaisivat. Ilmeisesti useimmat nykyihmiset eivät käsitä koko asiaa, on vain se lyhytikäinen talousmetsä ja siinä heille on metsä, muuta ei enää tunneta eikä ymmärretä.
        Eteläisessä Suomessa elävistä linnuista moniakaan ei tavat kuin käymäseltään pohjoisessa Suomessa. Eikä siellä pohjoisen kitukasvuisessa minikokoisessa tunturikoivussa juuri ole tilaa pesäkoloille...

        Olen huomannut, että metsäasiat ovat vähän kuin asiat lasten kasvatuksessakin,
        lapsettomat ovat olevinaan parhaita lasten kasvattajia. Sehän tiedetään.
        Eli metsättömät ovat olevinaan viisaimpia metsän kasvatuksessa ja tietävät miten niitä pitäisi hoitaa.

        Mutta onneksi meillä kaikilla saa olla ihan ikioma luontosuhde ja sitä voi vain itse kukin vaalia, oli se sitten lahopuitten halausta tai talousmetsän kasvatusta.


    • Anonyymi
    • Metsän mies.
      Lintujen määrä on vähentynyt sadoilla miljoonilla viimeisinä vuosikymmeninä euroopassa.

      Yksi mittari mikä vaikutus on alkuperäisen luonnon häviäminen, otetaan esim. Hömötiainen, ennen yleinen josta tullut uhanalainen suomessa.

      Linnuilla tapana tulla muutto matkoiltaan samoille paikoille, nyky tehometsän kasvatus tuo ongelmia.

      Hiilinieluna metsä, suomi täynnä joulukuusia ajaa sen asian.

      • Anonyymi

      • Anonyymi kirjoitti:

        Metsä kestää...ehkä...
        https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/metsa/metsat-ja-ilmastonmuutos/

        Suomen keskilämpötila lämpiää monin kertaisesti eteläisimpiin alueisiin verrattuna, puusto ei kerkiä kunnolla sopeutua.

        Puumalassa viettänyt kesiä 70-luvun alkupuolesta asti nähdy muutoksia, mökin likellä alue johon ei pääse koneilla, joskus kävelly paikalle, istunu ja katellu vanhoja puita, osa keloutunut pystyyn osa kaatunut maahan maatumaan, melkein aina kuuluu tikan tai palokären koputus, vieressä pieni pirunpelto.
        Alue on pelkästään saaristoa, alueella paljon luonnonsuojeltuja alueita joihin ei saa rakentaa mm. kesämökkejä, puuston käsittely harkinnan varassa, kuitenkin ei ihan samaa mitä 50-vuotta sitten, silloin ei juuri mökkejä näkyny.


      • Anonyymi
        Pertikki kirjoitti:

        Suomen keskilämpötila lämpiää monin kertaisesti eteläisimpiin alueisiin verrattuna, puusto ei kerkiä kunnolla sopeutua.

        Puumalassa viettänyt kesiä 70-luvun alkupuolesta asti nähdy muutoksia, mökin likellä alue johon ei pääse koneilla, joskus kävelly paikalle, istunu ja katellu vanhoja puita, osa keloutunut pystyyn osa kaatunut maahan maatumaan, melkein aina kuuluu tikan tai palokären koputus, vieressä pieni pirunpelto.
        Alue on pelkästään saaristoa, alueella paljon luonnonsuojeltuja alueita joihin ei saa rakentaa mm. kesämökkejä, puuston käsittely harkinnan varassa, kuitenkin ei ihan samaa mitä 50-vuotta sitten, silloin ei juuri mökkejä näkyny.

        Varsinaisilla luonnonsuojelualueilla puuston käsittely ei ole edes harkinnanvaraista, niillä ei metsiä saa hakata ja sillä selvä. Kansallispuistoiksi nimetyillä alueilla sen sijaan suojelu on "kevyempää" ja niitä harkinnanvaraisia hakkuitakin suoritetaan.
        Kesäasuntojen rakennuskiellot ovat usein siten asetettu, että niiden tarkoitus on estää rakentaminen aivan rannan tuntumaan ja jokin minimimetrimääräkin monesti on siinä käytössä. Kuitenkin samanaikaisesti mökkiläiset ovat kunnille yhä tärkeämpiä kiinteistöveron tuojia ja kesällä palvelujen käyttäjiä ja maksajia eikä ole järkevää liikaa mökkien rakentamista rajoittaa...
        Noin 60 vuotta sitten kunnolla alkoi omassa syntymäkotikunnassani mökkibuumi. Kunta on mereen nojaava runsaan saariston omaava paikka ja kyllä niitä mökkejä, usein jo de luxe- tasoisia isoja asuntoja, onkin sinne noussut joka niemeen, notkoon, saarelmaan ja saariinkin, on meinaan rannat täynnä ja on enin osa meinaan hyvinkin lähellä rantaa että vähän myöhässä nyt ovat rajoitukset.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Varsinaisilla luonnonsuojelualueilla puuston käsittely ei ole edes harkinnanvaraista, niillä ei metsiä saa hakata ja sillä selvä. Kansallispuistoiksi nimetyillä alueilla sen sijaan suojelu on "kevyempää" ja niitä harkinnanvaraisia hakkuitakin suoritetaan.
        Kesäasuntojen rakennuskiellot ovat usein siten asetettu, että niiden tarkoitus on estää rakentaminen aivan rannan tuntumaan ja jokin minimimetrimääräkin monesti on siinä käytössä. Kuitenkin samanaikaisesti mökkiläiset ovat kunnille yhä tärkeämpiä kiinteistöveron tuojia ja kesällä palvelujen käyttäjiä ja maksajia eikä ole järkevää liikaa mökkien rakentamista rajoittaa...
        Noin 60 vuotta sitten kunnolla alkoi omassa syntymäkotikunnassani mökkibuumi. Kunta on mereen nojaava runsaan saariston omaava paikka ja kyllä niitä mökkejä, usein jo de luxe- tasoisia isoja asuntoja, onkin sinne noussut joka niemeen, notkoon, saarelmaan ja saariinkin, on meinaan rannat täynnä ja on enin osa meinaan hyvinkin lähellä rantaa että vähän myöhässä nyt ovat rajoitukset.

        Näin, luovuin sisaruksen osuudesta Puumalan pikku saari tilaan, kuitenkin on ollut lupa käyttää sitä, käyminen ollut vähäistä, tila menee lähiaikoina myyntiin.
        Luovuin myös retkiveneestäni, nyt parina vuotena vuokrannu isoa asuntovenettä.

        Ensi kesäksi suunnitellu ja kysynytkin muutamaksi viikoksi Puumalan Kattosselältä Karhukosken metsäkämppää, löytyy netistä.
        Kattosselän alue on luonnonsuojeltu erämainen jossa tihein norppa kanta.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Näin, luovuin sisaruksen osuudesta Puumalan pikku saari tilaan, kuitenkin on ollut lupa käyttää sitä, käyminen ollut vähäistä, tila menee lähiaikoina myyntiin.
        Luovuin myös retkiveneestäni, nyt parina vuotena vuokrannu isoa asuntovenettä.

        Ensi kesäksi suunnitellu ja kysynytkin muutamaksi viikoksi Puumalan Kattosselältä Karhukosken metsäkämppää, löytyy netistä.
        Kattosselän alue on luonnonsuojeltu erämainen jossa tihein norppa kanta.

        Nimmari jäi


      • Anonyymi kirjoitti:

        Näin, luovuin sisaruksen osuudesta Puumalan pikku saari tilaan, kuitenkin on ollut lupa käyttää sitä, käyminen ollut vähäistä, tila menee lähiaikoina myyntiin.
        Luovuin myös retkiveneestäni, nyt parina vuotena vuokrannu isoa asuntovenettä.

        Ensi kesäksi suunnitellu ja kysynytkin muutamaksi viikoksi Puumalan Kattosselältä Karhukosken metsäkämppää, löytyy netistä.
        Kattosselän alue on luonnonsuojeltu erämainen jossa tihein norppa kanta.

        ' Katosselkä .


    • Anonyymi

      Huteraksi onneksi sain korkin hiukan liian myöhään kiinni.
      No. Metsätilan osa-omistajana myin 29 ha metsäpalstani vanhemmalle veljelleni vuosia sitten.

      Veli hyvitti siitä 40.000 €. Seurasi pari kolme iloisempaa vuotta...kunnes metsäkaupparahat olivatkin finis.
      Invaeläkkeeni, tuskin 1300 €kuu eivä riitä enää iloliemen hankintaan.
      Sekin että muutamankin kerran kassini odottivat ulkorapulla jo omistajaansa.

      Johtopäätös katkera; iloliemissä piileekin outo vedätys. Pois niistä oli päästävä. Elo on harmaata etenkin näin myöhäsyksyllä.
      Saan pientä palkkaa isoveljeltäni risusavotasta hänen metsätilallaan. Muuten himoduuniani.

      • Anonyymi

        Mistähän johtuu että ns. jatkuvaa kasvatusta ajetaan nyt kaikkiin metsiin .
        Ei kai muisteta että 1950 luvulle asti se oli vallitsevana metsien hoitomuotona. Ja miten kävi?
        Metsät olivat vajaatuottoisia "risukoita" ja puuston tilavuus vähäinen.
        Kun v. 1950 jälkeen nykyisen kaltainen hoitomenetelmä otettiin käyttöön niin Suomen metsien puutilavuus on lähes kaksinkertaistunut !!!
        Käytettäköön jatkuvaa kasvatusta siellä minne se sopii kuten turvemaille mutta se ei sovi ainoaksi hoitomuodoksi.
        Tuolla edellä joku voivoi pelkkä havupuita mutta pitkän päälle jatkuva kasvatus tuottaa vain kuusimetsiä .


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mistähän johtuu että ns. jatkuvaa kasvatusta ajetaan nyt kaikkiin metsiin .
        Ei kai muisteta että 1950 luvulle asti se oli vallitsevana metsien hoitomuotona. Ja miten kävi?
        Metsät olivat vajaatuottoisia "risukoita" ja puuston tilavuus vähäinen.
        Kun v. 1950 jälkeen nykyisen kaltainen hoitomenetelmä otettiin käyttöön niin Suomen metsien puutilavuus on lähes kaksinkertaistunut !!!
        Käytettäköön jatkuvaa kasvatusta siellä minne se sopii kuten turvemaille mutta se ei sovi ainoaksi hoitomuodoksi.
        Tuolla edellä joku voivoi pelkkä havupuita mutta pitkän päälle jatkuva kasvatus tuottaa vain kuusimetsiä .

        Ainakin näillä kulmilla ajetaan isot koneet tekemään aukkohakkuita, mitä muuta ei saata nahdä.
        Jos se "jatkuva kasvatus" tarkoittaa samaa kuin monimuotoisen luonnollisen metsän kasvaminen tuottaa vain kuusimetsiä niin miksi metsämme eivät sitten ole pelkkiä kuusimetsiä tuhansien kasvun vuosien jälkeen? Miksi vasta nykyisin tehometsätalouden aikana ovat tulleet vain kahden puulajin, kuusen ja männyn, "metsät" eli juuri nuo puupellot. Mitä enemmän ihminen "hoitaa" metsiä, sitä pelkistetympiä ja surkeampia niistä tulee. Mutta kun se ihminen näkee vain sen rahankiillon silmissään, ei luontoa, eikä se juuri välitä selviävätkö linnut tai miljoonat luonnon kiertokululle elintärkeät ihmissilmille käytännössä näkymättömät öttiäiset, bakteerit, sieni- itiöt jne. Keskiverto metsänomistaja ei edes tiedä tuollaisten olemassa olosta ja merkityksestä luonnossa, ei ne kiinnosta kun ne ei kiinnosta ja vaatisi vähän jopa biologiaan perehtymistä ja vähän lukemistakin mutta kun ei kiinnosta kuin raha, sekin sittenkin useimmille aika pieni sellainen mitä siitä metsän pilaamisesta noin per vuosi saadaan...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ainakin näillä kulmilla ajetaan isot koneet tekemään aukkohakkuita, mitä muuta ei saata nahdä.
        Jos se "jatkuva kasvatus" tarkoittaa samaa kuin monimuotoisen luonnollisen metsän kasvaminen tuottaa vain kuusimetsiä niin miksi metsämme eivät sitten ole pelkkiä kuusimetsiä tuhansien kasvun vuosien jälkeen? Miksi vasta nykyisin tehometsätalouden aikana ovat tulleet vain kahden puulajin, kuusen ja männyn, "metsät" eli juuri nuo puupellot. Mitä enemmän ihminen "hoitaa" metsiä, sitä pelkistetympiä ja surkeampia niistä tulee. Mutta kun se ihminen näkee vain sen rahankiillon silmissään, ei luontoa, eikä se juuri välitä selviävätkö linnut tai miljoonat luonnon kiertokululle elintärkeät ihmissilmille käytännössä näkymättömät öttiäiset, bakteerit, sieni- itiöt jne. Keskiverto metsänomistaja ei edes tiedä tuollaisten olemassa olosta ja merkityksestä luonnossa, ei ne kiinnosta kun ne ei kiinnosta ja vaatisi vähän jopa biologiaan perehtymistä ja vähän lukemistakin mutta kun ei kiinnosta kuin raha, sekin sittenkin useimmille aika pieni sellainen mitä siitä metsän pilaamisesta noin per vuosi saadaan...

        Et kirjoituksessasi vastannut siihen miksi 1950 vuoden jälkeen Suomen metsien kasvu ja puuston tilavuus on kasvanut lähes kaksinkertaiseksi nykymuotoisen metsänhoidon avulla.?
        On todettu että jatkuvassa kasvatuksessa toisten puiden alla kasvaa parhaiten kuusi joka sietää varjostusta ja siksi nytkin jatkuvan kasvatuksen "oppaassa" neuvotaan huolehtimaan ettei näin kävisi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Et kirjoituksessasi vastannut siihen miksi 1950 vuoden jälkeen Suomen metsien kasvu ja puuston tilavuus on kasvanut lähes kaksinkertaiseksi nykymuotoisen metsänhoidon avulla.?
        On todettu että jatkuvassa kasvatuksessa toisten puiden alla kasvaa parhaiten kuusi joka sietää varjostusta ja siksi nytkin jatkuvan kasvatuksen "oppaassa" neuvotaan huolehtimaan ettei näin kävisi.

        Tuo puumääräväite on uskomatonta eikä propagandaa ja kuten huomataan, se uppoaa ihmisiin hyvin ja täydestä. lannoituksilla ehkä kasvua on jonkin verran nopeutettu samalla kun puusta on tullut yhä pehmeämpää suuren vuosikasvun omaavaa höttöä. Kaadoin keväällä kiinteistöltäni muutamia puita, oli mm. mänty joka ei tyvestään ollut tuskin 35 cm mutta jolle laskin vuosirenkaita varmuudella ainakin 116, mistä ostan sellaista puuta kaupoista?
        Jo sellaiset termit kuin jatkuva kasvatus, päätehakkuu tms. kertovat ettei nyt olla tekemisissä varsinaisesti luonnon hoidon ja monimuotoisuudesta välittämisen eikä edes sellaisen hyväksymisen vaan kahta puulajia, kuusta ja mäntyä, "jatkuvakasvattamisen" kanssa.
        Olen seurannut jatkuvahoitoa asuinpaikkakunnallani ehkä 60 vuotta ja ihmeellistä ja totta että puusto kyllä kasvaa jos sen annetaan kasvaa. Mutta en ole juuri havainnut muita menetelmiä "hoidoissa" kuin raa`an aukkohakkuun, siitä noihin aukkoihin on seuraavan noin 15- 20 vuoden aikana alkanut kasvaa etupäässä koivua mutta kun se ei saa kasvaa, tulee sinne miehet raivaussahojen kanssa ja "hoitavat" ne 1,5- 3- metriset koivuntaimet ja muutkin haitat vek ja sitten ollaankin lähtöpisteessä ja ehkä uudet kymmenisen vuotta kun on odoteltu siellä voidaan heinän seasta pilkottavan muutamia kuusen ja männyn taimiakin. Näin on 25- 30- vuotisella "hoitamisella" yllättäen päästy ihmiselle sopivien puulajien kasvuun. Siitä sitten joskus 20 vuoden kuluttua metsänomistaja (hänen perijänsä!) voi tehdä tiliä myymällä muutaman kuution harvennustikkuja muutaman kympin kuutiohinnalla yhtiölle ja voi kuvitella että kylläpä minun metsääni hoidetaan hyvin ja rahaa tuottavasti.
        Ai niin, jos oikeasti metsiä käsiteltäisiin ihanteellisella tavalla, esim. istutuksia ei ollenkaan tarvittaisi. Se on niin ihmeellistä ja merkillistä että metsä kyllä istuttaa itse itsensä JOS se saa sen tehdä...se nimittäin toimi juuri siten tuhansia vuosia ihan onnistuneesti ennen kuin ihminen alkoi sitä "hoitaa". Metsät siemensivät itsensä vielä joskus isoisiemme aikaan jolloin niitä myös hakattiin jotenkin kohtuudella, se oli silloin.


    • Anonyymi

      Keskustalla ja hallituksella tänään on sukset menny ristiin,
      sen kyllä ymmärtää hyvin,

      vihreet ja vasemmisto eivät tajua omien metsien merkitystä suomen taloudelle ollenkaan, ovat kateelisia pahansupoaisia,



      ON HYVÄ ETTÄ KESKUSTA PITÄÄ SUOMEN METSIEN PUOLIA

      EU ei tajua metsienpäälle yhtikäs mitään,

      metsät on suomelle ELIN TÄRKEÄ koko suomelle,
      metsä antaa suomelle työtä ja toimeentuloa
      metsistä suomi saa valtavasti elinvoimaa,

      EU ja VIHREITTEN ja vasemmison puolueet haluaisi sitoa ettei metsiä saisi hyöntää taloudellisessa mielessä ollenkaan,


      EU-politiikalla EI ole mitään asiaa suomen metsiin
      niitä hoitaa suomen MIES itse parhaiten

      • Anonyymi

        Niin se vaan mene että EU marssii kohti keskusjohtoista liittovaltiomallia. Valtaa tulee siinä liittovaltiossa yhä enenevässä määrin käyttämään Saksa ja johan alusta alkaen pienten jäsenmaiden todellinen vaikutusvalta on ollut nimellinen, sitä sallitaan kuin silmänlumeeksi mutta kun EU- parlamentissa jäseniä on eri mailla maiden väkilukuun suhteutettuna niin helppo ymmärtää kenellä äänestyksissä yms. on oikeasti valtaa.
        Ei liittovaltio salli pienten jäsenmaittensa sooloilua kauaakaan, Suomen metsienkin käsittelytyyli tullaan sanelemaan pian pääkallonpaikoilta ja sillä sipuli. Maataloushan jo on EU- direktiivien lähes täydessä liekanarussa, siitä voidaan nähdä tuleva suuntaus metsäpuolellakin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin se vaan mene että EU marssii kohti keskusjohtoista liittovaltiomallia. Valtaa tulee siinä liittovaltiossa yhä enenevässä määrin käyttämään Saksa ja johan alusta alkaen pienten jäsenmaiden todellinen vaikutusvalta on ollut nimellinen, sitä sallitaan kuin silmänlumeeksi mutta kun EU- parlamentissa jäseniä on eri mailla maiden väkilukuun suhteutettuna niin helppo ymmärtää kenellä äänestyksissä yms. on oikeasti valtaa.
        Ei liittovaltio salli pienten jäsenmaittensa sooloilua kauaakaan, Suomen metsienkin käsittelytyyli tullaan sanelemaan pian pääkallonpaikoilta ja sillä sipuli. Maataloushan jo on EU- direktiivien lähes täydessä liekanarussa, siitä voidaan nähdä tuleva suuntaus metsäpuolellakin.

        Tuolla edellä on joku joka muutaman puun kaadettuaan tietää Suomen metsien kasvun ja tilavuuden paremmin kuin Suomen metsäinventointien tekijät joilla menee siihen 2-3 vuotta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuolla edellä on joku joka muutaman puun kaadettuaan tietää Suomen metsien kasvun ja tilavuuden paremmin kuin Suomen metsäinventointien tekijät joilla menee siihen 2-3 vuotta.

        Huolimatta "puun kaatajan" laskelmista tosiasia on se että Suomen metsien puutilavuus on kohonnut "harsintahakkuidenjäljiltä 1950 luvun 1500 miljoonasta km3 nykyiseen n. 2500 miljoonan m3. Myös sen järeys on kasvanut.
        Tämä on nykyisen metsänhoitomenetelmän ansiosta jossa metsätilalla tulisi olla eri ikäisiä kuvioita taimikoista hakkuukypsään asti ja niitä ajallaan hoidetaan ja hakataan käyttäen harsintahakkuita vain valikoidusti lähinnä turvemailla..


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Yläkoulun seksiopas neuvoo harjoittelemaan

      anaaliyhdyntää lämpöisellä ja pitkällä porkkanalla https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010859818.html
      Maailman menoa
      283
      3437
    2. BLACKFRIDAY 186e 4pv Alicantte lennoilla ja hotellilla

      No nyt löytyi hyvä blackfriday tarjous. Sivustolla matkapörssi myös muita hyviä tarjouksia. 4 Päivän reissu, 3 tähden ho
      Matkailu
      6
      2395
    3. Joukko oppilaita terrorisoi koulua Helsingissä niin

      että osa opettajista pelkää töihin tulemista https://www.hs.fi/helsinki/art-2000010857587.html
      Maailman menoa
      254
      2193
    4. Millaista naista ikävöit

      Ulkonäkö/persoona
      Ikävä
      68
      2079
    5. Minkälainen naama

      kaivatullasi on? 🫠
      Ikävä
      72
      1718
    6. Purra esiintyi epäasiallisesti

      Eduskunnassa keskustellaan vaihtoehtobudjeteista. Niistä voi olla monta mieltä ja myönnän niiden olevan osin heikkoja. M
      Pyhäjärvi
      347
      1367
    7. MTV: Jyrkistä eronnut Jenni kritisoi kovin sanoin Ensitreffit-ohjelmaa: "Ei esimerkiksi kysytty..."

      Ohhoh! Jenni lataa tekstiä! Tsemppiä Jennille ja Jyrkille "sen oikean" löytämiseen. Lue lisää: https://www.suomi24.fi/
      Ensitreffit alttarilla
      25
      1147
    8. Hyvää yötä

      Kaveri🥰... Olen vähän yllättynyt.
      Ikävä
      65
      1079
    9. "Tapaus" Aittakumpu/Simula hyvin paljastaa kuinka tyhmää ja turhaa sakkia Suomesta

      löytyy. Toissapäivänä "joku" teki tänne avauksen liittyen Kalevan juttuun, että noilla kahdella olisi suhde. Eli Otsikko
      Maailman menoa
      23
      1056
    10. Martina Aitolehti pitkästä aikaa tv:ssä - Nyt mukana kokkauskisassa!

      Oho, Martina Aitolehti nyt kokkauskisassa! Häntä ei ole nähtykään pitkään aikaan tv:ssä. Mukana myös mm. Henny Harjusola
      Kotimaiset julkkisjuorut
      169
      1016
    Aihe