Erätauko 24.11.2021: Elämää susien naapurina

Erätauko-keskustelu keskiviikkona 24.11.2021 klo 16—19, tervetuloa mukaan!

Susi on haastava naapuri. Susien läsnäolo voi pelottaa ja huolettaa susireviirillä asuvia. Sudet aiheuttavat myös vahinkoja esimerkiksi lampaille ja koirille. Moni on kuitenkin sopeutunut elämään haastavan naapurin kanssa, ja monella on käytössä erilaisia keinoja susien pitämiseen loitolla pihasta.

Millaisia kokemuksia sinulla on susireviirillä asumisesta? Millaisia tunteita susiin liittyy? Millaista tietoa tai työkaluja kaipaisit, jotta pärjäisit entistä paremmin suden naapurina?

Keskustelun järjestävät SusiLIFE-hanke ja Suomi24. Jotta keskustelu on kaikille turvallista ja kiinnostavaa, siinä noudatetaan Suomi24:n sääntöjen lisäksi Erätauon rakentavan keskustelun pelisääntöjä. Tutustuthan pelisääntöihin ennen osallistumista.

Keskustelussa on mukana fasilitaattori SusiLIFE-hankkeesta, ja keskustelua moderoidaan tiukasti pelisääntöihin nojaten. Paikalla on myös laaja joukko asiantuntijoita Luonnonvarakeskuksesta, Suomen riistakeskuksesta, maa- ja metsätalousministeriöstä, Itä-Suomen poliisilaitoksesta ja Metsähallituksen Eräpalveluista vastaamassa keskustelijoiden sutta koskeviin kysymyksiin.

Keskustelu susista on usein hankalaa, koska aihe herättää tunteita. Keskustelu on osa Ylen ja Erätauko-säätiön Hyvin sanottu -hanketta, joka pyrkii saamaan eri lähtökohdista tulevia ihmisiä käymään keskenään tasavertaista keskustelua. Mukaan halutaan myös heidät, jotka herkästi jäävät keskustelun ulkopuolelle.

Keskustelu on avoin kaikille 24.11.2021 klo 16—19, tervetuloa!

------------------------------------------------------------------------------------------------------
SusiLIFE-hanke on saanut rahoitusta EU LIFE-ohjelmasta. Hanke on täysin vastuussa tuottamastaan sisällöstä. Euroopan komissio tai CINEA eivät ole vastuussa aineistosta tai aineiston sisältämien tietojen käytöstä.

206

5897

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Tervetuloa kaikille keskustelemaan klo 16 eteenpäin! Blogista löydät muutamia hyviä ohjenuoria keskustelun pitämiseen rakentavana ja antoisana.

    • Tervetuloa keskustelemaan elämästä susien naapurina seuraavan kolmen tunnin ajan!

      Millaisia kokemuksia sinulla on susireviirillä asumisesta?

      Millaisia tunteita susiin liittyy?

      Millaista tietoa tai työkaluja kaipaisit, jotta pärjäisit entistä paremmin suden naapurina?

      Meillä on lisäksi seuraavan kolmen tunnin ajan paikalla laaja joukko asiantuntijoita, jotka voivat vastata suteen liittyviin kysymyksiin.

      Sana on vapaa ja monipuolinen keskustelu on toivottua. Muistutan kuitenkin, että tänään käydään dialogia. Siispä jos sinulla on aikaa, tutustu muiden keskustelijoiden mietteisiin ja kommentoi niitä rakentavassa hengessä. Aloitusviestiin on linkattu säännöt, joita noudatamme tänään. Sääntöjen vastaiset viestit ja asiattomat kommentit poistetaan.

      - Keskustelun ohjaaja

      • Anonyymi

        Minä kun luin tuosta alkutekstistä, että olisi ollut oikein fasilitaattori. Näemmä vain tavallinen ohjaaja. Tulleneeko tästä nyt sitten mitään tulosta.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Minä kun luin tuosta alkutekstistä, että olisi ollut oikein fasilitaattori. Näemmä vain tavallinen ohjaaja. Tulleneeko tästä nyt sitten mitään tulosta.

        Fasilitaattori täällä terve! Ohjaaja on ehkä Suomessa tutumpi ilmaisu, mutta työnkuva on tänään täsmälleen sama.

        - Keskustelun ohjaaja / fasilitaattori


      • Anonyymi

        Petojen kuvaus haaskoilta noin 30 vuoden ajalta, oli alkusysäys tälle tilanteelle. Ensimmäisinä vuosina vaikka minkälaiset herkut edessä, pedot kierteli ja kaarteli, kannattaako mennä. Yleensä ammattikuvaaja yksin kopissa missä pitkä tuuletus putki, jottei ihmisen hajua olis. Jo noi 20 vuotta on sillä tehty bisnestä. Viedään asiakkaita koppiin kuvaamaan. Nykyään pedot eivät välitä, vaikka kuvattais kojun ulkopuolelta. Ensin tuli karhu sitten susi Arin on ahma. Nykyään siellä mellastaa kaikki lähes yhtä aikaa. 80 luvun alussa aloitin metsällä käynnin. Ei koskaan puhuttu peto ongelmista. Ja näin mentiin 2000 luvulle asti. Siitä kiihtyvään tahtiin ongelmat lisääntyneet. Olipa eläin mikä tahansa, sen saat kuuliaiseksi kun ruokit. Nyt ruokana on metsästys koirat. Ne juoksee niitten ruokapöydässä susien mielestä. Ei tähän tartte tohtorin hattua kun on nähnyt ja kuullut tämän tilanteen kehityksen. Kun on ruokapöytä katettu ei siitä hukkakaan hevin luovu. Peura ja kauriskannan kasvu edesauttaa tilanteen pahenemista. Kyllä sudella täytyy olla ihmis pelko ja ihmisen ympärillä oleva toiminta täytyy turvata. Ja siihen kuuluu myös metsästys koiran kanssa. Terveisin Petri Laukkanen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Petojen kuvaus haaskoilta noin 30 vuoden ajalta, oli alkusysäys tälle tilanteelle. Ensimmäisinä vuosina vaikka minkälaiset herkut edessä, pedot kierteli ja kaarteli, kannattaako mennä. Yleensä ammattikuvaaja yksin kopissa missä pitkä tuuletus putki, jottei ihmisen hajua olis. Jo noi 20 vuotta on sillä tehty bisnestä. Viedään asiakkaita koppiin kuvaamaan. Nykyään pedot eivät välitä, vaikka kuvattais kojun ulkopuolelta. Ensin tuli karhu sitten susi Arin on ahma. Nykyään siellä mellastaa kaikki lähes yhtä aikaa. 80 luvun alussa aloitin metsällä käynnin. Ei koskaan puhuttu peto ongelmista. Ja näin mentiin 2000 luvulle asti. Siitä kiihtyvään tahtiin ongelmat lisääntyneet. Olipa eläin mikä tahansa, sen saat kuuliaiseksi kun ruokit. Nyt ruokana on metsästys koirat. Ne juoksee niitten ruokapöydässä susien mielestä. Ei tähän tartte tohtorin hattua kun on nähnyt ja kuullut tämän tilanteen kehityksen. Kun on ruokapöytä katettu ei siitä hukkakaan hevin luovu. Peura ja kauriskannan kasvu edesauttaa tilanteen pahenemista. Kyllä sudella täytyy olla ihmis pelko ja ihmisen ympärillä oleva toiminta täytyy turvata. Ja siihen kuuluu myös metsästys koiran kanssa. Terveisin Petri Laukkanen.

        70-luvulla joku jopa pohti että pitäisikö susille viedä metsään teurasjätettä että ne ei tulisi kotieläimiä syömään: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/03/15/hameen-hukka-nostatti-susipelkoa-etela-hameessa

        Välillä ihmisiltä tuntuu puuttuvan maalaisjärki. Ei osata tehdä yksinkertaisia päätelmiä asioista. Jos suden halutaan pelkäävän ihmistä ja välttelevän asuinalueita, niin ei varmaan kannata perustella haaskoja, ruokintapaikkoja yms., eikä kannata pitää koirien ruokia ja kotieläimiä susien saatavilla.


    • Anonyymi

      Oulun seudulla moni koira, heittänyt henkensä kun susilauma/susi tappanut. Koirat on rakkaita ihmisille ja metsästyskoirat on monet arvokkaita ja joillekin jopa elinkeino. 50pros vähintään pitäisi susia vähentää laillisin luvin.

      • Anonyymi

        Miksi se rakas ja arvokas koira lähetetään yksin metsään juoksemaan kun tiedetään että siellä asuu susia? Koira todellakin on erittäin yksin siellä susilauman keskellä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ylläpito on poistanut tästä viestin sääntöjen vastaisena.

        Maalaisetko ei muka osaa ilman koiraa metsästää?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Maalaisetko ei muka osaa ilman koiraa metsästää?

        Osaa ne metsästää, mutta mitä veikkaat kuinka sitä riistaa kaatuu ilman koiraa


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksi se rakas ja arvokas koira lähetetään yksin metsään juoksemaan kun tiedetään että siellä asuu susia? Koira todellakin on erittäin yksin siellä susilauman keskellä.

        Ihan yksinkertaisesti sen takia että metsästäjä kunta on lähes velvoitettu vähentämään hirvikantaa n. 50 000 kappaleen verran joka vuosi , ja vielä enemmän peurakantaa..
        Jos tätä ei tehtäisi niin 2-3 vuoden päästä hirvi ja peurakolarimäärät olisivat niin valtavia että kolarimäärät moninkertaistuis ja samalla ihmishenkiä menisi sadoittais joka vuosi näissä kolareissa.
        Hiri ja peurajahdit eivät onnistu ilman hyviä koiria.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ihan yksinkertaisesti sen takia että metsästäjä kunta on lähes velvoitettu vähentämään hirvikantaa n. 50 000 kappaleen verran joka vuosi , ja vielä enemmän peurakantaa..
        Jos tätä ei tehtäisi niin 2-3 vuoden päästä hirvi ja peurakolarimäärät olisivat niin valtavia että kolarimäärät moninkertaistuis ja samalla ihmishenkiä menisi sadoittais joka vuosi näissä kolareissa.
        Hiri ja peurajahdit eivät onnistu ilman hyviä koiria.

        Vaihtoehtona olisi, että susia olisi Suomessa 20 000 kappaletta, jotka pitäisivät hirvi ja peurakannat kurissa. Todennäköisesti hallitus ei ehtisi samassa tahdissa tuoda uutta kansaa Suomeen, kun voisi alkaa jo vaikuttamaan kansankin määrään?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vaihtoehtona olisi, että susia olisi Suomessa 20 000 kappaletta, jotka pitäisivät hirvi ja peurakannat kurissa. Todennäköisesti hallitus ei ehtisi samassa tahdissa tuoda uutta kansaa Suomeen, kun voisi alkaa jo vaikuttamaan kansankin määrään?

        Susilta loppuisi aika äkkiä ruoka kuules. Pienempikin susikanta riittäisi pitämään hirvi- ja peurakantoja kurissa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ihan yksinkertaisesti sen takia että metsästäjä kunta on lähes velvoitettu vähentämään hirvikantaa n. 50 000 kappaleen verran joka vuosi , ja vielä enemmän peurakantaa..
        Jos tätä ei tehtäisi niin 2-3 vuoden päästä hirvi ja peurakolarimäärät olisivat niin valtavia että kolarimäärät moninkertaistuis ja samalla ihmishenkiä menisi sadoittais joka vuosi näissä kolareissa.
        Hiri ja peurajahdit eivät onnistu ilman hyviä koiria.

        Onko metsästäjäkunta myös velvoitettu ruokkimaan niitä hirvieläimiä? Erikoista että kantaa yritetään pitää kurissa mutta samaan aikaan sitä yritetään pitää mahdollisimman elinvoimisena ruokkimalla niitä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vaihtoehtona olisi, että susia olisi Suomessa 20 000 kappaletta, jotka pitäisivät hirvi ja peurakannat kurissa. Todennäköisesti hallitus ei ehtisi samassa tahdissa tuoda uutta kansaa Suomeen, kun voisi alkaa jo vaikuttamaan kansankin määrään?

        Ja on olemassa varoitusjärjestelmiä ja suoja-aitoja joilla voidaan myös ehkäistä hirvikolareita. Lisäksi myös hirvenmetsästys itsessään aiheuttaa syksyisin kolareita, ajaessaan hirvet liikkeelle.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onko metsästäjäkunta myös velvoitettu ruokkimaan niitä hirvieläimiä? Erikoista että kantaa yritetään pitää kurissa mutta samaan aikaan sitä yritetään pitää mahdollisimman elinvoimisena ruokkimalla niitä.

        Väliajat ammutaan naapurien kissoja.


    • Anonyymi

      No eihän se kivalta tunnu kun jatkuvasti saa pelätä lemmikkien puolesta. Koirat ei enään voi turvallisesti olla ulkona.

      • Anonyymi

        Hirvien, karhujen, jänisten ja monenmuun kannallinen hoito tapahtuu koirien avulla. Nyt olen jo kuullut monelta, että ei uskalla löysätä koiraa metsään. Varmasti kaupunkilainen/luonnonsuojelija/vihreä ajattelee, että mitä sitten. Mitä se sitten tarkoittaa. Ois Hirvikolareita huomattavasti enempi, kun hirvikantaa ei pidetä stabiilina. Ja jos esim hirvikolarit ei satu, niin alkaa sattuu kun osuu omalle kohdalle tai läheiseen


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hirvien, karhujen, jänisten ja monenmuun kannallinen hoito tapahtuu koirien avulla. Nyt olen jo kuullut monelta, että ei uskalla löysätä koiraa metsään. Varmasti kaupunkilainen/luonnonsuojelija/vihreä ajattelee, että mitä sitten. Mitä se sitten tarkoittaa. Ois Hirvikolareita huomattavasti enempi, kun hirvikantaa ei pidetä stabiilina. Ja jos esim hirvikolarit ei satu, niin alkaa sattuu kun osuu omalle kohdalle tai läheiseen

        Voihan niitä kaatolupia myöntää muillekin kuin seuran jäsenille. Kyllä pysyis kanta sopivana eikä pellit kolisis


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Voihan niitä kaatolupia myöntää muillekin kuin seuran jäsenille. Kyllä pysyis kanta sopivana eikä pellit kolisis

        Niin ajattelit, että jokainen peräkammarin poika heiluu tuolla hirvikiväärin kanssa ja "yrittää" ampua hirviä. Kyllä se aika pitkälle on koiran kanssa metsästettävä elukka


      • Anonyymi

        Lemmikkieläimen paikka ei ole irti metsässä ja jos sen sinne irti laskee, syy on silloin omistajassa, ei sudessa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin ajattelit, että jokainen peräkammarin poika heiluu tuolla hirvikiväärin kanssa ja "yrittää" ampua hirviä. Kyllä se aika pitkälle on koiran kanssa metsästettävä elukka

        Aikoinaan metsästettiin paljonkin ilman koiria, silloin tosin joutui ukot jalkautumaan itse ajoketjuksi ja ohjaamaan hirvet passiketjua kohti. Aivan hyvin toimi tämäkin tapa ja saalista tuli hyvin ilman koiria.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aikoinaan metsästettiin paljonkin ilman koiria, silloin tosin joutui ukot jalkautumaan itse ajoketjuksi ja ohjaamaan hirvet passiketjua kohti. Aivan hyvin toimi tämäkin tapa ja saalista tuli hyvin ilman koiria.

        Juurikin näin. Kaikki asiat ei elämässä ole aina niin helppoja. Jos haluaa metsästää hirven mutta haluaa myös pitää koiransa hengissä, silloin voi joutua tekemään kompromisseja.

        Samoin jos haluaa pitää lampaita ja halua pitää ne lampaansa turvassa, niin silloin myös täytyy tehdä töitä sen asian eteen että ne lampaat ovat turvassa. Ei koko muu maailma muokkaudu automaattisesti sen mukaan mikä ihmiselle olisi helpointa.


      • Anonyymi

        Ihminen ei uskalla päästää kissoja ulos koska ihmiset ovat niin vaarallisia, autot ovat vaarallisia. Puhumatta koirista ja muista.
        Ei sekään varmasti kivalta tunnu ei.
        Hyvä jos ihminen itse enää uskaltaa lähteä ulos ihmisten vaarallisuuden takia.
        Sudet on pientä näihin verrattuna.

        Hyvin näyttää onnistuvan metsästys nykyisin ilman koiriakin, mitä on nähty ja kuultu.


    • Anonyymi

      Kiitos vihreiden että juodun käymään puukon kanssa aina metlenkeillä ja koska poliisi tiedottaa mahdollisesta suden hyökkäyksestä ihmisen kimppuun vai onko asia niin, että kyseessä on ollut susi ja siksi tämä keskustelu

      • Erävalvonta vastaa: Hei, jos tarkoitat tätä Suomi24-keskustelua, tämä on ihan siksi, että voidaan keskustella kokemuksista susireviirillä asumisesta ja tunteista, joita suteen liittyy.


      • Anonyymi
        SusiLIFE kirjoitti:

        Erävalvonta vastaa: Hei, jos tarkoitat tätä Suomi24-keskustelua, tämä on ihan siksi, että voidaan keskustella kokemuksista susireviirillä asumisesta ja tunteista, joita suteen liittyy.

        No miltä sinusta tuntuisi jos juotuisit joka kerta ottamaan puukon mukaan lenkille, että voitan puolustaa itseäsi todennäköisesti sudelta


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No miltä sinusta tuntuisi jos juotuisit joka kerta ottamaan puukon mukaan lenkille, että voitan puolustaa itseäsi todennäköisesti sudelta

        no milloin viimeksi oot kuullut suden käyvän ihmisen kimppuun :D


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No miltä sinusta tuntuisi jos juotuisit joka kerta ottamaan puukon mukaan lenkille, että voitan puolustaa itseäsi todennäköisesti sudelta

        Montako kertaa on susi tullut lenkillä vastaan? Montako kertaa olet joutunut puolustautumaan?


      • Anonyymi
        SusiLIFE kirjoitti:

        Erävalvonta vastaa: Hei, jos tarkoitat tätä Suomi24-keskustelua, tämä on ihan siksi, että voidaan keskustella kokemuksista susireviirillä asumisesta ja tunteista, joita suteen liittyy.

        Erävalvontaa lisää ja älkää ilmoittako liikkeistänne, ei edes rajamiehille.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Montako kertaa on susi tullut lenkillä vastaan? Montako kertaa olet joutunut puolustautumaan?

        Kyllä minuakin ulkoilu pimeän aikaan pelottaa. Vaistomaisesti seuraa ympäristöään tarkemmin ja kääntelee otsalamppua puolelta toiselle, ettei metsässä vaan näy mitään. Joka rasahdus saa aistit valppaiksi ja adrenaliinin virtaamaan. Joskus lampun valokeilaan osuu kiiluvat silmät ja pelko saa hätääntymään, vaikka kyseessä saattoivat olla minkä tahansa eläimen silmät - tai vilkas mielikuvitus. 😅

        Millä tätä pelkoa saisi rauhoitettua? Nautin luonnossa liikkumisesta. En tahtoisi olla marraskuusta tammikuuhun kotipirtissä tai sen pihapiirissä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä minuakin ulkoilu pimeän aikaan pelottaa. Vaistomaisesti seuraa ympäristöään tarkemmin ja kääntelee otsalamppua puolelta toiselle, ettei metsässä vaan näy mitään. Joka rasahdus saa aistit valppaiksi ja adrenaliinin virtaamaan. Joskus lampun valokeilaan osuu kiiluvat silmät ja pelko saa hätääntymään, vaikka kyseessä saattoivat olla minkä tahansa eläimen silmät - tai vilkas mielikuvitus. 😅

        Millä tätä pelkoa saisi rauhoitettua? Nautin luonnossa liikkumisesta. En tahtoisi olla marraskuusta tammikuuhun kotipirtissä tai sen pihapiirissä.

        Minuakin pelottaa monesti yksin liikkuessa, niin metsässä kuin kaupungissakin. Koskaan ei ole kuitenkaan mitään pahaa tapahtunut. Metsässä kohtaan jatkuvasti lähietäisyydeltä valkohäntäpeuroja, monia muitakin elukoita tullut nähtyä. Pelkoa on lieventänyt se, mitä enemmän niitä kohtaamisia eläinten kanssa on tullut. Aina ne on pakoon juossut vaikka joskus onkin jääneet tuijottamaan pidemmäksi aikaa. Mutta on se silti jännittävää ja hienoa eläimiä kohdata. Niin onnekas en ole että olisin sutta nähnyt, enkä edes ilvestä vaikka niitä onkin paljon enemmän täällä. Olisihan sekin hieno kokemus, sopivan etäisyyden päästä, ihan niin kuin muidenkin villieläinten suhteen.


    • Anonyymi

      Sudet vierailee ajoittain asuinalueilla ja lopulta annetaan karkotuslupa. Metsämiehet menee karkotusluvan ajaksi kylän metsiin päiväkausiksi pitämään mekkalaa karkoittaakseen sudet. No, sudet lähtee sitten karkuun tutuilta seuduilta ja päätyy naapurikylän asuinalueille harhailemaan. Johan alkaa havaintoja satelemaan siitä naapurikylästäkin ja ihmiset huolestuu kun alueella yhtäkkiä liikkuu susia keskellä päivää. Ketä tämä palvelee? Susi saa karkotusluvan koska alueella on tehty paljon susihavaintoja ja tästä seuraa se että niitä susihavaintoja tulee karkotuksen myötä entistä enemmän.

      Tästä esimerkkinä lokakuussa Nousiaisiin ja Mynämäelle osittain samaan aikaan myönnetyt karkotusluvat. Onko sattumaa että samaan aikaan kun karkotusta toteutetaan, alkaa Maskusta sadella susihavaintoja keskellä päivää keskustan tuntumasta? Ja samaan aikaan poliisi tiedottaa että Nousiaisen, Mynämäen ja Maskun alueella havaittu paljon susia? No kai niitä havaitaan kun niitä lähdetään kotimetsästä ajamaan pois. Joku vaan voisi kertoa niille huolestuneille kansalaisille että ihmisen takia ne nyt on liikkeellä, että ei ne sudet muuten vaan ole seonneet ja päättäneet keskustaan tulla asumaan.

      Tälläiset karkotukset varmaan saattaa toimia jossain korven keskellä missä on isot metsät minne paeta, mutta Varsinais-Suomessa missä reviirirajat menee vieritysten ja missä kylät halkoo pirstaleisia metsiä saattaa äkkiä käydä niin että karkotusluvilla saadaan aikaan vaan entistä enemmän pelkoa kun ei niillä susilla ole oikein muuta vaihtoehtoa kuin juoksennella kylien läpi pakoon.

      • Anonyymi

        Todellisuudessa nämä karkoitukset eivät toimi, koska susilla on omat reviirinsä ja ne vain siirtyvät oman reviirinsä alueella paikasta toiseen.


      • Suomen riistakeskus vastaa: Karkotuksien tarkoituksena on luoda susille ihmisarkuutta ja saada siten muutoksia susien käyttäytymiseen tai käyttämään alueeseen. Hyvin onnistuneessa karkotuksessa sudelle pystytään esimerkiksi äänipelotteilla tai ampumalla luomaan epämiellyttävää, turvatonta oloa. Onnistuneita karkotuksia ovat sellaiset tilanteet, joissa lähietäisyydeltä on pystytty esimerkiksi ilmaan ampumalla luomaan uhan tunnetta sudelle sellaisessa paikassa, josta sen halutaan pysyvän poissa. Karkotusta suoritettaessa eläimiä ei ole tarkoitus ajaa pitkiä matkoja.


      • Anonyymi

        Karkotusluvat annetaan silloin kun sudet tulevat asutuksen lähelle ..
        Mistään varsinaisista metsistä susia ei karkoteta mihinkään..
        Kannattaisi vähän perehtyä asioihin ennen kuin kommentoi asioita.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Karkotusluvat annetaan silloin kun sudet tulevat asutuksen lähelle ..
        Mistään varsinaisista metsistä susia ei karkoteta mihinkään..
        Kannattaisi vähän perehtyä asioihin ennen kuin kommentoi asioita.

        Meinaatko että nämä karkotusmiehet on passissa asuinalueilla ja kun susi astuu pihaan niin pidetään meteliä? Tätähän voi tehdä kuka tahansa. Miksi siihen haetaan lupia? Käsittääkseni näissä karkotuksissa voidaan myös jahdata näitä susia vaikka kelkoilla. Minne se susi oikein pakenee kun sitä lähdetään jahtaamaan pienessä metsässä asuinalueen lähellä?


      • Anonyymi
        SusiLIFE kirjoitti:

        Suomen riistakeskus vastaa: Karkotuksien tarkoituksena on luoda susille ihmisarkuutta ja saada siten muutoksia susien käyttäytymiseen tai käyttämään alueeseen. Hyvin onnistuneessa karkotuksessa sudelle pystytään esimerkiksi äänipelotteilla tai ampumalla luomaan epämiellyttävää, turvatonta oloa. Onnistuneita karkotuksia ovat sellaiset tilanteet, joissa lähietäisyydeltä on pystytty esimerkiksi ilmaan ampumalla luomaan uhan tunnetta sudelle sellaisessa paikassa, josta sen halutaan pysyvän poissa. Karkotusta suoritettaessa eläimiä ei ole tarkoitus ajaa pitkiä matkoja.

        Erottaako susi ukkosen ja ampumisen aiheuttaman äänen, niin että se ymmärtää kumpaako tulee varoa, vai varooko susi kumpaakin?


      • Poliisi vastaa: Riistakeskuksen häirintälupa tai poliisin karkotuspäätös toteutetaan esimerkiksi toistuvia pihavierailuja tekevälle sudelle enintään kaksi kertaa. Poliisia tehtävässä avustavat suurriistavirka-aputoimijat eivät siis ole maastossa ”päiväkausia”. Tavoitteena on aina se, että karkottaminen on niin tehokas toimenpide, että sillä saavutetaan tavoiteltu tulos – suurpeto muuttaa käytöstään ja alkaa karttaa tiettyä aluetta tai tilannetta. Kun puhutaan karkotuksen tehokkuudesta, siinä yhteydessä puhutaan onnistuneesta karkotuksesta.

        Onnistuneella karkotuksella tarkoitetaan:
        - suurpetoon saadaan kontakti ja karkotuspainetta kytkettyjen tai ajavien koirien avulla
        - suurpetoon saadaan kohdistettua kipua projektiililaukaisimella tai haulikon kipua tuottavalla ammuksella
        - suurpetoon saadaan kontakti ja karkotuspainetta moottorikelkalla, mönkijällä tai vastaavalla avonaisella ajoneuvolla, josta ihminen on suden aistittavissa
        - ääni- tai signaalikarkotteita on pystytty käyttämään siten, että niiden käyttö yhdistyy ihmisen toimintaan (näköyhteys)

        Ja suurpeto reagoi kyseiseen karkotustoimenpiteeseen pakenemalla.

        On totta, että esimerkiksi Varsinais-Suomessa toistuvia pihavierailuja tekeviä susia on haasteellista karkottaa yhtenäisten ja laajojen metsäalueiden puuttuessa. Tehtävä on siis haasteellinen ja vaikea, mutta lievempiä keinoja tulee aina ensisijaisesti kokeilla, ellei kyseessä ole ihmisen hengelle ja terveydelle vaaraa aiheuttava susi, joka lopetetaan poliisin päätöksellä heti ilman karkotustoimia.


      • Anonyymi
        SusiLIFE kirjoitti:

        Suomen riistakeskus vastaa: Karkotuksien tarkoituksena on luoda susille ihmisarkuutta ja saada siten muutoksia susien käyttäytymiseen tai käyttämään alueeseen. Hyvin onnistuneessa karkotuksessa sudelle pystytään esimerkiksi äänipelotteilla tai ampumalla luomaan epämiellyttävää, turvatonta oloa. Onnistuneita karkotuksia ovat sellaiset tilanteet, joissa lähietäisyydeltä on pystytty esimerkiksi ilmaan ampumalla luomaan uhan tunnetta sudelle sellaisessa paikassa, josta sen halutaan pysyvän poissa. Karkotusta suoritettaessa eläimiä ei ole tarkoitus ajaa pitkiä matkoja.

        Miten ampumalla ilmaan muuttaa sellaisen suden käyttäytymistä mikä todennäköisesti käynyt ihmisen päälle?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Meinaatko että nämä karkotusmiehet on passissa asuinalueilla ja kun susi astuu pihaan niin pidetään meteliä? Tätähän voi tehdä kuka tahansa. Miksi siihen haetaan lupia? Käsittääkseni näissä karkotuksissa voidaan myös jahdata näitä susia vaikka kelkoilla. Minne se susi oikein pakenee kun sitä lähdetään jahtaamaan pienessä metsässä asuinalueen lähellä?

        Erävalvonta vastaa: Niin sanottu omaehtoinen karkotus on eri asia. Siitä sanotaan tarkalleen näin: Metsästyslain 37 §:n sanamuodon mukaan rauhoitusaikana riistaeläintä ei saa metsästää tai vahingoittaa eikä soidinta, pesintää tai poikasia häiritä.
        Sanamuoto ei siis estä häirintää, joka kohdistuu riistaeläimen muuhun yksilöön kuin poikaseen.
        Suurpedon yksittäinen karkotus tai häirintä, joka ei vahingoita eläintä, ei ole
        luontodirektiivin artiklan 12 mukaista häirintää. Suurpedon karkottaminen
        hoidetusta pihapiiristä tai laitumelta eläintä vahingoittamatta ei ole laissa
        kiellettyä.
        Mikäli suurpetoa karkotetaan eläintä vahingoittamalla tai sitä seurataan ja
        ajetaan pihapiirin tai laitumen ulkopuolella on toiminta silloin metsästyslain
        37 §:n vastaista. (Suomen susikannan hoitosuunnitelma 2019).


      • Anonyymi kirjoitti:

        Miten ampumalla ilmaan muuttaa sellaisen suden käyttäytymistä mikä todennäköisesti käynyt ihmisen päälle?

        Poliisi vastaa: Suomen susikannan hoitosuunnitelmassa (1213/06.02/2018, 5.11.2019; maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2019:24) vuodelta 2019 on sovittu, että Suomen riistakeskus on ensisijainen taho, joka vastaa karkotus- ja lopetustoimenpiteistä tapausluettelon kohtien 1 ja 2 tapauksissa. Poliisi vastaa kohtien 3 ja 4 tapauksista.

        1. HUOLTA AIHEUTTAVA SUSI
        Susi tai suden jäljet havaitaan alle 100 metrin etäisyydellä asuin- tai tuotantorakennuksesta, kuitenkin piha-alueen ulkopuolella tai tiellä.
        2. MAHDOLLISTA UHKAA AIHEUTTAVA SUSI
        Suden jäljet havaitaan asutun rakennuksen tai tuotantorakennuksen piha-alueella. Samoin, jos susi havaitaan pihassa ja se poistuu paikalta välittömästi ihmisen havaittuaan. Piha-alueella tarkoitetaan asuin- tai tuotantorakennusten muodostamaa hoidettua aluetta.
        3. UHKAA TAI VAARAA AIHEUTTAVA SUSI
        Suden havaitaan liikkuvan rakennetussa ympäristössä tai ihmisten asuinalueilla satunnaista havaintoa ja välitöntä paikalta poistumista pidempään.
        4. VAKAVAA VAARAA AIHEUTTAVA SUSI
        Susi lähestyy ihmistä tai ei muussa kohtaamistilanteessa poistu paikalta (jää kiertelemään tai seuraamaan taikka käyttäytyy uhkaavasti). Samoin tilanteet, joissa susi on jo aiheuttanut tai yrittänyt aiheuttaa henkilövahingon tai on käynyt tai yrittänyt käydä ihmisen ulkoiluttaman kytketyn koiran tai muun kotieläimen kimppuun.

        Jos susi on käynyt tai yrittänyt käydä ihmisen päälle, sen käyttäytymistä ei yritetä enää karkottamisella muuttaa. Kyse on luokan 4. eläimestä, jolloin se on perusteltua heti lopettaa.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Erottaako susi ukkosen ja ampumisen aiheuttaman äänen, niin että se ymmärtää kumpaako tulee varoa, vai varooko susi kumpaakin?

        Luke vastaa: Sudet, kuten koiratkin, erottavat nykytiedon mukaan nämä äänet toisistaan. Luonnoneläimet tottuvat erilaisiin luonnon ääniin jo elämän ensimetreistä alkaen ja omaksuvat vanhemmilta susilta sen, että esimerkiksi ukkosen ääntä ei tarvitse pelätä.


      • Anonyymi
        SusiLIFE kirjoitti:

        Poliisi vastaa: Riistakeskuksen häirintälupa tai poliisin karkotuspäätös toteutetaan esimerkiksi toistuvia pihavierailuja tekevälle sudelle enintään kaksi kertaa. Poliisia tehtävässä avustavat suurriistavirka-aputoimijat eivät siis ole maastossa ”päiväkausia”. Tavoitteena on aina se, että karkottaminen on niin tehokas toimenpide, että sillä saavutetaan tavoiteltu tulos – suurpeto muuttaa käytöstään ja alkaa karttaa tiettyä aluetta tai tilannetta. Kun puhutaan karkotuksen tehokkuudesta, siinä yhteydessä puhutaan onnistuneesta karkotuksesta.

        Onnistuneella karkotuksella tarkoitetaan:
        - suurpetoon saadaan kontakti ja karkotuspainetta kytkettyjen tai ajavien koirien avulla
        - suurpetoon saadaan kohdistettua kipua projektiililaukaisimella tai haulikon kipua tuottavalla ammuksella
        - suurpetoon saadaan kontakti ja karkotuspainetta moottorikelkalla, mönkijällä tai vastaavalla avonaisella ajoneuvolla, josta ihminen on suden aistittavissa
        - ääni- tai signaalikarkotteita on pystytty käyttämään siten, että niiden käyttö yhdistyy ihmisen toimintaan (näköyhteys)

        Ja suurpeto reagoi kyseiseen karkotustoimenpiteeseen pakenemalla.

        On totta, että esimerkiksi Varsinais-Suomessa toistuvia pihavierailuja tekeviä susia on haasteellista karkottaa yhtenäisten ja laajojen metsäalueiden puuttuessa. Tehtävä on siis haasteellinen ja vaikea, mutta lievempiä keinoja tulee aina ensisijaisesti kokeilla, ellei kyseessä ole ihmisen hengelle ja terveydelle vaaraa aiheuttava susi, joka lopetetaan poliisin päätöksellä heti ilman karkotustoimia.

        Esimerkiksi Nousiaisissa oli karkotuslupa 4:lle sudelle 8.-28.10. ja Mynämäessä karkotuslupa 3:lle sudelle 2.-22.10.. Mielenkiintoista olisi tietää että mitä karkotusmenetelmiä on käytetty ja milloin tarkalleen. Näiden karkotuspäivien aikaan Maskun FB-ryhmissä alkoi kuhisemaan kun susia liikkui keskellä päivää asuinalueilla.

        Sitä vaan mietin että Maskussa on nyt saattanut joillain ihmisillä herätä huoli ihan turhaan. Kyse ei välttämättä ollut susista jotka ei pelkää ihmistä ja jotka vaanivat ihmisiä keskellä päivää, vaan kyse saattoi hyvinkin olla susista jotka nimenomaan pelkäsivät ihmistä ja olivat ehkä liikkeellä juuri siksi että ihmiset ovat niin pelottavia.

        Ja siis ymmärrän että karkotusasiat on hankalia. Tämä ehkä pohdinnaksi myös niille alueiden asukkaille jotka huolestuvat, että on hyvä välillä pohtia että miksi se susi jossain liikkuu ja voiko ihmisellä olla jotain vaikutusta siihen asiaan, kun niin monesti pelko on niin voimakas ja susi saa aikaan heti kovin negatiivisia ajatuksia kun niitä havaintoja tehdään.


    • Anonyymi

      Kysymys koirasusista joita löytyi vanhoista näytteistä ainakin nuo kaksi kpl jotka oli aluksi sudeksi merkattuja. Nämä sattuivat olemaan myös laumansa alfoja. Paljonka noiden jälkeläisiä tuolla luonnossa vilistää, kun yksistää Pyhäjoen alfanaaraalla jäi viisi pentua luontoon ja ovat ilmeisesti jonkin alueen hallitsijoita tänä päivänä. Tuolla alfauroksella lienee myös pentue tai kaksi maailmalla ja lisääntymässä. Miksei näitä jäljitetä ja pyydetä pois tuota sukuhaaraa olevat laumat ja sudet vai onko niistä tullut jo puhtaita susia, kun ovat ilmeisesti jo kolmatta polvea?

      • Luke vastaa: Ensi vuoden aikana otetaan käyttöön uusi koirasusipaneeli, jolloin dna-näytteistä selviää, onko näiden kahden jälkeläisiä vielä luonnossa. Nuoremmalla näistä kahdesta ei todennäköisesti ole jälkeläisiä. Tiedossamme ei ole, että kumpikaan näistä olisi ollut alfa-asemassa reviirillään.


      • Anonyymi
        SusiLIFE kirjoitti:

        Luke vastaa: Ensi vuoden aikana otetaan käyttöön uusi koirasusipaneeli, jolloin dna-näytteistä selviää, onko näiden kahden jälkeläisiä vielä luonnossa. Nuoremmalla näistä kahdesta ei todennäköisesti ole jälkeläisiä. Tiedossamme ei ole, että kumpikaan näistä olisi ollut alfa-asemassa reviirillään.

        Mistä sitten johtuu, että nuo kummatkin laillisesti poistetut kantoivat ainakin silloin ilmoitettuna alfan roolia. Mistä moinen johtuu, että jälkikäteen aletaan poistamaan noita alfa statuksia noiden eläimien kohdalta, johtuuko se siitä kun paljastui niiden olevan koirasusia vai mistä kenkä puristaa. Kyllä Pyhäjoen susi oli sen silloisen 2016 lauman alfanarttu ja toki itseänikin pisti silmään sen ikä 2v, joka sen iäksi todettiin. Se katsottiinko ikä väärin vai mikä siinä oli ja voihan koirat lisääntyä hyvinkin 2v. Johonkin ne tuonkin lauman pennut levis liekkö sit tuo Savukoskelle ammuttu Pyhäjoella pannoitettu pantasusi ollut tuon pentueen jäseniä?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Mistä sitten johtuu, että nuo kummatkin laillisesti poistetut kantoivat ainakin silloin ilmoitettuna alfan roolia. Mistä moinen johtuu, että jälkikäteen aletaan poistamaan noita alfa statuksia noiden eläimien kohdalta, johtuuko se siitä kun paljastui niiden olevan koirasusia vai mistä kenkä puristaa. Kyllä Pyhäjoen susi oli sen silloisen 2016 lauman alfanarttu ja toki itseänikin pisti silmään sen ikä 2v, joka sen iäksi todettiin. Se katsottiinko ikä väärin vai mikä siinä oli ja voihan koirat lisääntyä hyvinkin 2v. Johonkin ne tuonkin lauman pennut levis liekkö sit tuo Savukoskelle ammuttu Pyhäjoella pannoitettu pantasusi ollut tuon pentueen jäseniä?

        Muistatko sattumoisin, missä on sanottu että kyseiset sudet ovat alfoja? Mikäli tämä on ollut esimerkiksi Luken tiedotteessa, mielellämme tarkennamme asiaa. Tässä tapauksessa on tosiaan mahdollista vaikkakin epätodennäköistä, että kyseessä on alfa - todennäköisyys tälle on noin 20-30 % eli melko pieni. Uudella koirasusipaneelilla tarkastetaan yksilöitä myös takautuvasti, joten tulevaisuudessa tiedämme mahdollisista sukulaisuussuhteista tarkemmin.

        Kyseisen kaksivuotiaan suden lisääntyminen on epätodennäköistä, koska vuonna 2015 kyseisellä alueella ei ole ollut paria. Parit useimmiten muodostuvat edellisenä kesänä tai syksynä ja pennut syntyvät seuraavana kesänä.


      • Anonyymi
        SusiLIFE kirjoitti:

        Muistatko sattumoisin, missä on sanottu että kyseiset sudet ovat alfoja? Mikäli tämä on ollut esimerkiksi Luken tiedotteessa, mielellämme tarkennamme asiaa. Tässä tapauksessa on tosiaan mahdollista vaikkakin epätodennäköistä, että kyseessä on alfa - todennäköisyys tälle on noin 20-30 % eli melko pieni. Uudella koirasusipaneelilla tarkastetaan yksilöitä myös takautuvasti, joten tulevaisuudessa tiedämme mahdollisista sukulaisuussuhteista tarkemmin.

        Kyseisen kaksivuotiaan suden lisääntyminen on epätodennäköistä, koska vuonna 2015 kyseisellä alueella ei ole ollut paria. Parit useimmiten muodostuvat edellisenä kesänä tai syksynä ja pennut syntyvät seuraavana kesänä.

        Kaatoraporteissa noista sanottiin että ovat alfoja.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kaatoraporteissa noista sanottiin että ovat alfoja.

        Luke vastaa: Kiitos tiedosta. Tarkistimme asian, ja raportin mukaan kyseessä tosiaankin on synnyttänyt naaras, eli tässä tapauksessa alfa. Uroksen osalta alfastatusta ei voida vastaavasti raporteista tarkistaa. Uroksen alfastatus selviää vain sukulaisuusanalyysin tai aiemman yksilöllisen merkitsemisen kautta. Uusissa analyyseissa mahdolliset jälkeläiset voidaan tunnistaa aina kolmanteen polveen asti.


    • Anonyymi

      Ehdottaisin, että susia pakko siirretään Helsinkiin keskustaan kun siellä ne susien ystävät ovat ja on todella väärin pitää ystäviä erossa toisistaan

    • Anonyymi

      Jos susi käy koiran/kotieläinten/tuotantoeläinten kimppuun tai pyörii asutuksen lähellä suden pitäisi saada aina sanktiotta ampua.

      Mikä on sanktio, jos ko. eläimen ampuu?

      • Poliisi vastaa: Esimerkiksi tilanteessa, jossa susi käy koiran kimppuun, kyseeseen voi tulla pakkotila, josta säädetään rikoslain (39/1889) 4 luvun 5 §:ssä. Kyseisen lainsäädännön lähtökohtana on se, että omaisuuttaan saa tällaisessa hyökkäystilanteessa puolustaa, kunhan pakkotilalainsäädännön edellytykset täyttyvät. Kyseisessä tilanteessa oikeudellisesti suojattu etu on koira ja vaaraa aiheuttaa rauhoitettu eläin, jota ei ilman perusteltua syytä ole lupaa tappaa.

        Pakkotilaan vedottaessa, esitutkintaviranomainen suorittaa asiassa esitutkinnan ja toimittaa esitutkintamateriaalin syyttäjälle syyteharkintaan. Mikäli syyttäjä päätyy syytteen nostamiseen, tuomioistuin asiaa tutkiessaan lähtökohtaisesti arvioi, onko vastuuvapausperuste (pakkotila) ollut olemassa. Myös syyttäjällä on syyteharkintaa tehdessään mahdollisuus arvioida, onko tällainen pakkotila ollut kyseessä ja tehdä asiassa syyttämättäjättämispäätös "ei rikosta" -perusteella. Tällaisen syyttäjän päätöksen perusteen tulee syyttämättäjättämispäätöksen laatimisesta ja sisällöstä annetun Valtakunnansyyttäjän toimiston ohjeen (VKS:2016:6, Dnro 23/31/16, 8.12.2016) mukaan olla esitutkinta-aineistoon perustuva vakuuttava selvitys.


      • Anonyymi
        SusiLIFE kirjoitti:

        Poliisi vastaa: Esimerkiksi tilanteessa, jossa susi käy koiran kimppuun, kyseeseen voi tulla pakkotila, josta säädetään rikoslain (39/1889) 4 luvun 5 §:ssä. Kyseisen lainsäädännön lähtökohtana on se, että omaisuuttaan saa tällaisessa hyökkäystilanteessa puolustaa, kunhan pakkotilalainsäädännön edellytykset täyttyvät. Kyseisessä tilanteessa oikeudellisesti suojattu etu on koira ja vaaraa aiheuttaa rauhoitettu eläin, jota ei ilman perusteltua syytä ole lupaa tappaa.

        Pakkotilaan vedottaessa, esitutkintaviranomainen suorittaa asiassa esitutkinnan ja toimittaa esitutkintamateriaalin syyttäjälle syyteharkintaan. Mikäli syyttäjä päätyy syytteen nostamiseen, tuomioistuin asiaa tutkiessaan lähtökohtaisesti arvioi, onko vastuuvapausperuste (pakkotila) ollut olemassa. Myös syyttäjällä on syyteharkintaa tehdessään mahdollisuus arvioida, onko tällainen pakkotila ollut kyseessä ja tehdä asiassa syyttämättäjättämispäätös "ei rikosta" -perusteella. Tällaisen syyttäjän päätöksen perusteen tulee syyttämättäjättämispäätöksen laatimisesta ja sisällöstä annetun Valtakunnansyyttäjän toimiston ohjeen (VKS:2016:6, Dnro 23/31/16, 8.12.2016) mukaan olla esitutkinta-aineistoon perustuva vakuuttava selvitys.

        Vielä viime vuonna eli vuonna 2020 , pakkotilassakin suden ampumisesta menetti aseensa valtion haltuun esitutkinnan ja mahdollisen oikeuden käynnin ajaksi, tämä prosessi kestää hvyin helposti jopa 2 vuotta.. ja vaikka lopputulos olisi "ei rikosta" , niin metsästys oli katkolla , ja mitään korvasta siitä ei saa.
        Onneksi tänä vuonna virkavalta alkoi noudattaa lakia ja pakkotilan perusteella aseita ei enää viedä automaattisesti ennen kuin syytetään ja tuomitaan.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Vielä viime vuonna eli vuonna 2020 , pakkotilassakin suden ampumisesta menetti aseensa valtion haltuun esitutkinnan ja mahdollisen oikeuden käynnin ajaksi, tämä prosessi kestää hvyin helposti jopa 2 vuotta.. ja vaikka lopputulos olisi "ei rikosta" , niin metsästys oli katkolla , ja mitään korvasta siitä ei saa.
        Onneksi tänä vuonna virkavalta alkoi noudattaa lakia ja pakkotilan perusteella aseita ei enää viedä automaattisesti ennen kuin syytetään ja tuomitaan.

        Poliisi vastaa: Itäisessä Suomessa syyttäjän päätökset pakkotilatilanteista ovat parin viime vuoden aikana tulleet kuukaudessa kahdessa siitä, kun poliisi on toimittanut esitutkintamateriaalin syyttäjälle. Mitä tulee tekovälineen (esim. ampuma-ase) takavarikointiin pakkotilanteoissa, se ei ole automaattinen seuraus. Jos on perusteltua syytä epäillä, että kyseessä on ollut oikeuttamisperuste (pakkotila), ampuma-asetta poliisi ei takavarikoi. Jokainen tilanne on kuitenkin erilainen ja tutkintaa johtava poliisimies (tutkinnanjohtaja) ratkaisee aina tapauskohtaisesti, otetaanko tekoväline takavarikkoon vai ei.


    • Anonyymi

      Aikaisemmassa kodissani sudet liikkuivat pihapiirissä ja lähiseudulla säännöllisesti. En osannut pelätä, vaikka lähdin yksin usein lenkillekin pimeään.
      Vasta nyt, kun minusta tuli lampuri ja susi on raadellut lähiseudulla lampaita, olen alkanut olla huolissani. Joka ikinen aamu kun lähdin laidunkierrokselle, olin todella huolissani ja levoton, mitä laitumella on yön aikana tapahtunut. Koko kesä siis meni, että nukuin yöni huonosti ja pelkäsin lampaiden puolesta, vaikka meillä on keskimääräistä turvallisemmat aidat.
      Surettaa myös susikeskustelun jyrkkyys. Erityisen pahalta tuntuvat fanaattiset susiensuojelijat, jotka suhtautuvat todella kylmästi lampaita ja koiria menettäneisiin ihmisiin. Heidän kommenttinsa on tyyliin: ”Etkö osaa pitää huolta eläimistäsi!” Jopa silloin, kun susi on tunkeutunut lampolaan sisälle. Ja harmittaa myös luontokuvaajat somessa, jotka haaskoilla houkuttelevat susia ja ottavat kieltämättä hienoja kuvia, mutta eivät lainkaan ajattele, että näin he opettavat susille, että ihmisen haju liittyy ruuan eli lihan hajuun. Ja näinpä sudet sitten ovat tottuneet ihmisen hajuun ja se merkitsee ruokaa ja näin sudet tulevat asutuksen lähelle ja pihoille ja laitumille.

      • Anonyymi

      • Anonyymi

        Onko sinulla ja lähiseudun lampureilla petoaidat? Kuten sanoit niin olisi tärkeää ettei susi yhdistä ihmisen hajua ruokaan. Jos susi pääsee lampolaan sisälle ja saa siellä helpon aterian, on houkutus varmasti suuri tulla sinne toistamiseenkin.


      • Kiitos kommentistasi. Kotieläinvahingot, tilallisten huoli ja huonosti nukutut yöt ovat todellinen ongelma. Mitkä keinot olet kokenut parhaiksi kotieläinten suojaamiseen, aidan lisäksi? Millaista tukea ja työkaluja toivoisit työsi helpottamiseksi?

        - Keskustelun ohjaaja


      • Anonyymi
        SusiLIFE kirjoitti:

        Kiitos kommentistasi. Kotieläinvahingot, tilallisten huoli ja huonosti nukutut yöt ovat todellinen ongelma. Mitkä keinot olet kokenut parhaiksi kotieläinten suojaamiseen, aidan lisäksi? Millaista tukea ja työkaluja toivoisit työsi helpottamiseksi?

        - Keskustelun ohjaaja

        Hyvä ja tarkka kivääri olisi hyvä, jos sen suden ko. tilanteessa saisi sanktiotta ampua.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hyvä ja tarkka kivääri olisi hyvä, jos sen suden ko. tilanteessa saisi sanktiotta ampua.

        Tarkasta kivääristä ei paljon apua ole jos ampuja saa olla kuka tahansa. Asuinalueilla on liikkunut ja vahinkoja aiheuttanut sellaisia susia joilla on ollut vanhoja ampumahaavoja. Tälläiset haavoittuneet sudet kun hakeutuvat entistä herkemmin helpon ruuan perässä lähelle asuinalueita.

        Siksi onkin tärkeää että ihmiset antaa ammattilaisten hoitaa hommat. Ihmisten pitäisi pystyä luottamaan niihin ammattilaisiin ja niiden tekemiin päätöksiin. Ja toki on joskus luvallisessakin sudenpyynnissä sutta haavoitettu ilman että se on kuolettavasti onnistuttu ampumaan. Virheitä sattuu ammattilaisillekin ja virheistä varmasti opitaan.


      • Anonyymi
        SusiLIFE kirjoitti:

        Kiitos kommentistasi. Kotieläinvahingot, tilallisten huoli ja huonosti nukutut yöt ovat todellinen ongelma. Mitkä keinot olet kokenut parhaiksi kotieläinten suojaamiseen, aidan lisäksi? Millaista tukea ja työkaluja toivoisit työsi helpottamiseksi?

        - Keskustelun ohjaaja

        Mitä jos luke maksaisi täyden korvauksen menetetystä kotieläimestä


      • Anonyymi kirjoitti:

        Mitä jos luke maksaisi täyden korvauksen menetetystä kotieläimestä

        Suomen riistakeskus vastaa: Suurpetojen aiheuttamat vahingot korvataan Riistavahinkolain nojalla. Vahingonkorvauksia haetaan Ruokavirastolta, joka maksaa korvaukset maa- ja metsätalousministeriön myöntämistä määrärahoista. Korvaukset viljelys-, eläin- ja irtaimistovahingoista maksetaan täysimääräisinä, mutta porovahingoissa niistä tehdään tarvittaessa vähennyksiä, jos määräraha uhkaa ylittyä. Tuotantoeläinten käyvät korvausarvot on määritetty MMM:n asetuksella (https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20180834). Asetusta on päivitetty viimeksi vuonna 2018, ja tässä prosessia on kuultu mm. tuottajajärjestöjä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mitä jos luke maksaisi täyden korvauksen menetetystä kotieläimestä

        Miten se korvaus suojelee sitä kotieläintä? Kunnollinen aita sitä kotieläintä suojaa, eikä rahatukko joka nakataan käteen sitten kun vahinko on jo tapahtunut.


      • Anonyymi
        SusiLIFE kirjoitti:

        Kiitos kommentistasi. Kotieläinvahingot, tilallisten huoli ja huonosti nukutut yöt ovat todellinen ongelma. Mitkä keinot olet kokenut parhaiksi kotieläinten suojaamiseen, aidan lisäksi? Millaista tukea ja työkaluja toivoisit työsi helpottamiseksi?

        - Keskustelun ohjaaja

        Minulle on hieman epäselvää tuo karkoituslupasysteemi, siihen tarvitsisi selkiytystä. Luvan saaminen kestää aikansa ja kyseinen susi jo muiden saaliiden kimpussa. Toivoisin, että laitumien ja pihapiirien läheisyyteen tulevat sudet saisi ilman muuta karkoittaa, ilman lupia, ja että niiden ampuminen olisi myös mahdollista, jos tilanne käy liian hankalaksi. Luvan saamista näihin pitäisi mielestäni myös helpottaa, jospa näin sudet hieman pelästyisivät ja pysyisivät loitolla kun saisivat heti vastaansa karkotuksen tai jopa ampumista. Mutta myönnän kyllä että jos näkisin suden lampaitteni kimpussa, en kyllä keinoja kaihtaisi. Asetta en omista. Selkiytystä lupiin siis ja lupaa suojella kotieläimiä spontaanisti ilman pelkoa rangaistuksista toivoisin.
        Petoaitoja näillä naapurien laitumilla ei ole. He kokevat aidan rakentamisen ja huoltamisen ylivoimaiseksi kun aitaa on kymmeniä kilometrejä. Sähkön kulku heikkenee jos kasvustot ovat kasvaneet ja tämän hoitaminen on valtava työmäärä. Lisäksi petoaidat eivät estä susien pääsyä 100 %:sti. Minulla on toiminta pienimuotoisempaa ja ehdin kyllä aitoja hoitaa, mutta ymmärrän näitä suurtilallisia hyvin, se todella teettää työtä. Ja onko mielekästä, että maisema on täynnä petoaitoja, sanoi yksikin lampuri.
        Laumavartijat, alpakat ym. suojelevat eläimet ovat sitten jo ihan oma juttunsa, vaativia eläimiä ja vaativat oman osaamisensa. Esim. laumanvartijat voivat olla ihmisille vaarallisia, en uskaltaisi itselleni ottaa.
        ELY:ssäkin ollaan jo tilanteesta huolissaan. Pian ei enää löydy perinnebiotoopeille laiduntajia, moni lampuri on susiongelman takia lopettamassa. On nurinkurista, että yhden lajin suojelu uhkaa tällä tavalla luonnon monimuotoisuutta. Tätä ei moni luonnonystävä tule ajatelleeksi! Siksi toivoisin, että joustoa löytyisi ja laitumelle ja pihapiiriin tulevan suden saisi karkottaa ja lopettaa kevyemmin lupakäytännöin.

        Ps. Tänään näin taas suden jälkiä lumessa, ja aivan maantien vieressä. Ne eivät todellakaan yhtään pelkää liikehdintää, eivät autoja eivätkä ihmisiä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hyvä ja tarkka kivääri olisi hyvä, jos sen suden ko. tilanteessa saisi sanktiotta ampua.

        Samaa mieltä!


      • Erävalvonta vastaa: Kuten sanottu, myös niin sanottu omaehtoinen karkottaminen on mahdollista, kun se tapahtuu oikein.
        Metsästyslain 37 §:n sanamuodon mukaan "rauhoitusaikana riistaeläintä ei saa metsästää tai vahingoittaa eikä soidinta, pesintää tai poikasia häiritä."
        Sanamuoto ei siis estä häirintää, joka kohdistuu riistaeläimen muuhun yksilöön kuin poikaseen.
        Suurpedon yksittäinen karkotus tai häirintä, joka ei vahingoita eläintä, ei ole
        luontodirektiivin artiklan 12 mukaista häirintää. Suurpedon karkottaminen
        hoidetusta pihapiiristä tai laitumelta eläintä vahingoittamatta ei ole laissa
        kiellettyä.
        Mikäli suurpetoa karkotetaan eläintä vahingoittamalla tai sitä seurataan ja
        ajetaan pihapiirin tai laitumen ulkopuolella on toiminta silloin metsästyslain
        37 §:n vastaista. (Suomen susikannan hoitosuunnitelma 2019).


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minulle on hieman epäselvää tuo karkoituslupasysteemi, siihen tarvitsisi selkiytystä. Luvan saaminen kestää aikansa ja kyseinen susi jo muiden saaliiden kimpussa. Toivoisin, että laitumien ja pihapiirien läheisyyteen tulevat sudet saisi ilman muuta karkoittaa, ilman lupia, ja että niiden ampuminen olisi myös mahdollista, jos tilanne käy liian hankalaksi. Luvan saamista näihin pitäisi mielestäni myös helpottaa, jospa näin sudet hieman pelästyisivät ja pysyisivät loitolla kun saisivat heti vastaansa karkotuksen tai jopa ampumista. Mutta myönnän kyllä että jos näkisin suden lampaitteni kimpussa, en kyllä keinoja kaihtaisi. Asetta en omista. Selkiytystä lupiin siis ja lupaa suojella kotieläimiä spontaanisti ilman pelkoa rangaistuksista toivoisin.
        Petoaitoja näillä naapurien laitumilla ei ole. He kokevat aidan rakentamisen ja huoltamisen ylivoimaiseksi kun aitaa on kymmeniä kilometrejä. Sähkön kulku heikkenee jos kasvustot ovat kasvaneet ja tämän hoitaminen on valtava työmäärä. Lisäksi petoaidat eivät estä susien pääsyä 100 %:sti. Minulla on toiminta pienimuotoisempaa ja ehdin kyllä aitoja hoitaa, mutta ymmärrän näitä suurtilallisia hyvin, se todella teettää työtä. Ja onko mielekästä, että maisema on täynnä petoaitoja, sanoi yksikin lampuri.
        Laumavartijat, alpakat ym. suojelevat eläimet ovat sitten jo ihan oma juttunsa, vaativia eläimiä ja vaativat oman osaamisensa. Esim. laumanvartijat voivat olla ihmisille vaarallisia, en uskaltaisi itselleni ottaa.
        ELY:ssäkin ollaan jo tilanteesta huolissaan. Pian ei enää löydy perinnebiotoopeille laiduntajia, moni lampuri on susiongelman takia lopettamassa. On nurinkurista, että yhden lajin suojelu uhkaa tällä tavalla luonnon monimuotoisuutta. Tätä ei moni luonnonystävä tule ajatelleeksi! Siksi toivoisin, että joustoa löytyisi ja laitumelle ja pihapiiriin tulevan suden saisi karkottaa ja lopettaa kevyemmin lupakäytännöin.

        Ps. Tänään näin taas suden jälkiä lumessa, ja aivan maantien vieressä. Ne eivät todellakaan yhtään pelkää liikehdintää, eivät autoja eivätkä ihmisiä.

        Onko se sitten maisemallisesti mielekkäämpää katsoa verisiä lampaita? Onko se helpompaa kantaa kuolleiden lampaiden ruhoja pois ja hoidattaa eläinlääkärillä niitä elossa olleita raadelluita yksilöitä?

        Ei mahdu minun kalloon että "on niin työlästä". Ihmisellä ei ole sitä etuoikeutta että voisi tuosta noin vaan lampaita pitää ilman että siitä mitään vaivaa syntyisi. Eläinten omistaminen vaatii vastuuta, työtä, huolenpitoa. Ei sen kuulukaan olla helppoa.


    • Anonyymi

      Jokainen me tiedämme että susimäärä havaintojen perusteella on vähintään kaksinkertainen siihe nnähden mitä LUKE ilmoittaa... Tosin LUKE ilmoittaa aina vähimmäiskannan jotta sitä ei voida syyttää suoraan valehtelusta.. tosin yhtä hyvin voidaan ilmoittaa että susikanta n vähintään 1 kpl... se on yhtä hyvä totuus kuin LUKEN ilmoittama lukema.

      Kysymykseni kuuluu , Miksi LUKE vähättelee susikannan kokoa... ja vastaavasti liioittelee villisika ja valkohäntäpeurakannan kokoa... tähän emme varmasti saa rehellistä vastausta vaan vähättely jatkuu.
      Oman rhy.n alueella on viime vuoden metsästyksen jälkeinen kanta ilmoitettu aika pitkälti faktoihin perustuvana , eli suoraan havaintoihin perustuvana. LUKE on antanut oman arvionsa joka on lähes kaksinkertainen ilmoitettuun kantaa + vasatuotto.. tämä ei tas perustu yhtään mihinkään sillä alueelta ei ole jatkuvaa havainnointia kerätty.. LUKE ei myöskään ole kysyttäessäkään perustellut kanta arviotansa...
      Olisi mielenkiintoista tietää mihin tämä suoranainen valehtelu perustuu.

      Valitettavasti metsästäjäpiireissä LUKEn arvovalta ja arvostus on nolla tasoa.
      LUKE on tänä päivänä ilmeisesti osa VIHREÄÄ liittoa.

      • Luke vastaa: Vähimmäiskanta-arviointi on suden osalta lopetettu jo 90-luvulla, ja 2000-luvulta alkaen on arvioitu todennäköistä lauma- ja yksilömäärää. Arvio perustuu olemassa olevaan aineistoon. Tämä arvioinnin menetelmä on avattu kanta-arvioraportissa, tässä linkki vielä siihen: https://jukuri.luke.fi/handle/10024/547604

        Joskus kirjattujen susihavaintojen perusteella voi vaikuttaa siltä, että tietyllä alueella olisi suuri määrä susia. Yksittäisestä sudesta voi kuitenkin olla jopa kymmeniä havaintoja lyhyelläkin aikavälillä. Kanta-arviossa hyödynnetään havaintojen ohella kuitenkin myös muuta tietoa, esimerkiksi dna-näytteitä.


      • SusiLIFE kirjoitti:

        Luke vastaa: Vähimmäiskanta-arviointi on suden osalta lopetettu jo 90-luvulla, ja 2000-luvulta alkaen on arvioitu todennäköistä lauma- ja yksilömäärää. Arvio perustuu olemassa olevaan aineistoon. Tämä arvioinnin menetelmä on avattu kanta-arvioraportissa, tässä linkki vielä siihen: https://jukuri.luke.fi/handle/10024/547604

        Joskus kirjattujen susihavaintojen perusteella voi vaikuttaa siltä, että tietyllä alueella olisi suuri määrä susia. Yksittäisestä sudesta voi kuitenkin olla jopa kymmeniä havaintoja lyhyelläkin aikavälillä. Kanta-arviossa hyödynnetään havaintojen ohella kuitenkin myös muuta tietoa, esimerkiksi dna-näytteitä.

        Luke jatkaa vielä: dna-näytteet auttavat huomaamaan sen, mikäli samalla alueella pyörii tietty ja sama tai samat sudet.


      • Anonyymi
        SusiLIFE kirjoitti:

        Luke jatkaa vielä: dna-näytteet auttavat huomaamaan sen, mikäli samalla alueella pyörii tietty ja sama tai samat sudet.

        Eli DNA-näytteet saadaan kuolleista susista?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Eli DNA-näytteet saadaan kuolleista susista?

        Luke vastaa: DNA-näytteitä saadaan kuolleista susista, mutta myös susien ulostenäytteistä. Ulostenäytteitä kerätään joka talvi kaikilta vakiintuneilta susireviireiltä. Tuore näytekeräyskausi on juuri käynnistynyt, lisää tietoa saa täältä: https://www.luke.fi/uutinen/suden-dna-naytekerayskausi-kaynnistyy-tanaan-tulevana-talvena-susien-dnata-tutkitaan-entista-tarkemmalla-menetelmalla/.


      • Anonyymi
        SusiLIFE kirjoitti:

        Luke vastaa: Vähimmäiskanta-arviointi on suden osalta lopetettu jo 90-luvulla, ja 2000-luvulta alkaen on arvioitu todennäköistä lauma- ja yksilömäärää. Arvio perustuu olemassa olevaan aineistoon. Tämä arvioinnin menetelmä on avattu kanta-arvioraportissa, tässä linkki vielä siihen: https://jukuri.luke.fi/handle/10024/547604

        Joskus kirjattujen susihavaintojen perusteella voi vaikuttaa siltä, että tietyllä alueella olisi suuri määrä susia. Yksittäisestä sudesta voi kuitenkin olla jopa kymmeniä havaintoja lyhyelläkin aikavälillä. Kanta-arviossa hyödynnetään havaintojen ohella kuitenkin myös muuta tietoa, esimerkiksi dna-näytteitä.

        Tuo ei muuten pidä paikkansa....
        Voi olla että joissain "virallisissa" kanta-arvioissa on toimittu toisin mutta medialle annetuissaarvioissa on ainakin vielä muutamia vuosia sitten selvästi mainittu että "vähintään xxx kpl",
        Vielä 2014 lausunnot ja arviot antoi RKTL jonka jälkeen nimi muuttui LUKEksi, ja 2015 alkaen arviot antoi siis LUKE.
        Ja koska mediassa on LUKEn nimissä annettu näitä "vähintään" arvioita niin vastauksenne oli väärä... tai sitten media on muuttanut sanamuotoa... eikä luke ole asiaa korjannut.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tuo ei muuten pidä paikkansa....
        Voi olla että joissain "virallisissa" kanta-arvioissa on toimittu toisin mutta medialle annetuissaarvioissa on ainakin vielä muutamia vuosia sitten selvästi mainittu että "vähintään xxx kpl",
        Vielä 2014 lausunnot ja arviot antoi RKTL jonka jälkeen nimi muuttui LUKEksi, ja 2015 alkaen arviot antoi siis LUKE.
        Ja koska mediassa on LUKEn nimissä annettu näitä "vähintään" arvioita niin vastauksenne oli väärä... tai sitten media on muuttanut sanamuotoa... eikä luke ole asiaa korjannut.

        Luke vastaa: Pariin vuosikymmeneen emme kanta-arvioissamme ole puhuneet vähimmäismääristä, mutta kaikkiin mediassa olleisiin juttuihin emme voi ottaa kantaa. Pyrimme kyllä korjaamaan mahdolliset virheet aina semmoisia havaitessamme, mutta toki jotain on voinut mennä seulan ohikin!

        Alueellisesti tätä vähintään-sanamuotoa on voitu käyttää ja käytetään tarvittaessa toki edelleenkin. Jos esimerkiksi tietyssä kunnassa, jonka alueelle rajautuu useampia reviirejä, arvioidaan olevan 5-15 sutta, voidaan todeta että alueella on vähintään 5 sutta.


      • Anonyymi
        SusiLIFE kirjoitti:

        Luke vastaa: Pariin vuosikymmeneen emme kanta-arvioissamme ole puhuneet vähimmäismääristä, mutta kaikkiin mediassa olleisiin juttuihin emme voi ottaa kantaa. Pyrimme kyllä korjaamaan mahdolliset virheet aina semmoisia havaitessamme, mutta toki jotain on voinut mennä seulan ohikin!

        Alueellisesti tätä vähintään-sanamuotoa on voitu käyttää ja käytetään tarvittaessa toki edelleenkin. Jos esimerkiksi tietyssä kunnassa, jonka alueelle rajautuu useampia reviirejä, arvioidaan olevan 5-15 sutta, voidaan todeta että alueella on vähintään 5 sutta.

        Iltasanomat , iltalehti , yle uutiset ... valtakunnallisia medioita , ja niissä on ilmoitettu Luke ilmoittaa suomen susikannan olevan vähintään xxx kappaletta... miksi kiistätte tämän.
        Tästä aiheesta on keskusteltu aiemminkin ja todettu että eihän se luke valehtele kun näin ilmoittaa.. mutta vähintään 200 kpl voi tarkoittaa todellisuudessa 600 kpl..


      • Anonyymi kirjoitti:

        Iltasanomat , iltalehti , yle uutiset ... valtakunnallisia medioita , ja niissä on ilmoitettu Luke ilmoittaa suomen susikannan olevan vähintään xxx kappaletta... miksi kiistätte tämän.
        Tästä aiheesta on keskusteltu aiemminkin ja todettu että eihän se luke valehtele kun näin ilmoittaa.. mutta vähintään 200 kpl voi tarkoittaa todellisuudessa 600 kpl..

        Luke vastaa: Täältä pääset lukemaan tiedotteen viimeisimmästä kanta-arviosta: https://www.luke.fi/uutinen/suomen-susikanta-on-kasvanut/. Kuten huomaat, emme tiedota susikannan koon vähimmäismäärästä, vaan annamme haarukan, joka kuvaa todennäköisintä susien määrää Suomessa.

        Emme voi päättää, miten esimerkiksi Iltalehti asiasta uutisoi, joten kannattaa mennä aina suoraan lähteelle ja katsoa, mitä tiedotteessa saatika jopa kanta-arvioraportissa sanotaan aiheesta.


    • Anonyymi

      Missä on ne asiantuntijat.. yhtään kommenttia ei heiltä ole vielä näkynty ??

      • Parhaillaan kirjoittelemme vastauksia, ei hätää! Kysymyksiä on tullut nopeaan tahtiin, mutta yritetään pysyä perässä.

        - Keskustelun ohjaaja


      • Anonyymi

        Hyvä kysymys mielelläni kysyisin mahdollisesta hyökkäyksestä ihmisen kimppuun kerta ei yksi analyysi voi kestää näin kauan ellei haluta peittää sitä totuutta että susi on purrut ihmistä


      • Anonyymi kirjoitti:

        Hyvä kysymys mielelläni kysyisin mahdollisesta hyökkäyksestä ihmisen kimppuun kerta ei yksi analyysi voi kestää näin kauan ellei haluta peittää sitä totuutta että susi on purrut ihmistä

        Erävalvonta vastaa: Tiedotusvastuu on aina tutkinnanjohtajalla, eli emme valitettavasti osaa lisätä mitään siihen, mitä tämä on asiasta jo aiemmin tiedottanut.


    • Anonyymi

      Mikä on luonnonvarakeskuksen mielestä riittävä susien määrä? Onko susia silloin riittävästi, kun alkaa tulemaan ensimmäisiä ihmisuhreja? Mitä arvioisitte, miten paljon susia täytyy olla, että ensimmäiset koulukyydin odottajat pääsevät hengestään tai loukkaantuvat vakavasti?

      • Anonyymi

        Kaksi sutta riittää. Toinen suomessa, ja toinen siperiassa. Muuten siitä ei tule yhtään mitään.


      • Maa- ja metsätalousministeriö vastaa:
        Susi kuten muut suurpedot ovat EU:n luontodirektiivin mukaisesti Suomessa tiukasti suojeltuja lajeja. Luontodirektiivi on täytäntöön pantu metsästyslainsäädännössämme siten, että susi on aina rauhoitettu metsästyslain (615/1993) 37 §:n 3 momentin perusteella. Susi kuuluu poronhoitoalueen ulkopuolella luontodirektiivin IV liitteen (yhteisön tärkeinä pitämät eläin- ja kasvilajit, jotka edellyttävät tiukkaa suojelua) lajeihin. Tämä edellyttää sutta koskevan tiukan suojelujärjestelmän käyttöönottamista sen luontaisella levinneisyysalueella ja kieltoa lajin yksilöitä koskevan tahallisen pyydystämisen tai tappamisen osalta. Direktiivin 16 artikla kuitenkin sallii tiukasta suojelusta poikkeamisen muun muassa erityisen merkittävien vahinkojen ehkäisemiseksi, mikäli muuta tyydyttävää ratkaisua ei ole eikä poikkeaminen haittaa lajin suotuisaa suojelutasoa koskevan tavoitteen saavuttamista. Kaikille maasuurpetokannoille on tehty hoitosuunnitelmat, joiden avulla suurpetokantoja pyritään hoitamaan pitkäjänteisesti ja tavoitteellisesti ja joissa on otettu huomioon eri tahojen näkemykset ja edut. Tähän mennessä ilveksen ja karhun kantoja on voitu kannanhoidollisella metsästyksellä säädellä, mutta niiden määrä on jo vuosia sitten saavuttanut suotuisan suojelutason.

        Poliisihallitus on vahvistanut marraskuussa 2020 ohjeen, joka koskee poliisin toimivaltaa ja toimintalinjoja suurpetotapauksissa. Poliisilain (872/2011) 2 luvun 16 §:n mukaan poliisimiehellä on oikeus ottaa kiinni ja viimesijaisena keinona lopettaa eläin, joka aiheuttaa vaaraa ihmisen hengelle tai terveydelle tai huomattavaa vahinkoa omaisuudelle taikka vakavasti vaarantaa liikennettä.

        Niissä yleistä turvallisuutta heikentävissä tilanteissa, jotka eivät ole poliisilain soveltamisen näkökulmasta välittömiä, mutta jotka kuitenkin ovat toistuvia, on Suomen riistakeskuksella toimivalta arvioida tilannetta ja toimia metsästyslaissa säädetyin edellytyksin. Suomen riistakeskukselta voi esimerkiksi hakea niin sanottua turvallisuusperusteista poikkeuslupaa suden karkottamiseen tai tappamiseen.

        Susi on yleensä arka eläin, ja sen kohtaaminen luonnossa on harvinaista. Erityisesti susireviirialueilla, mutta myös niiden ulkopuolella sudet saattavat kulkea lähellä ihmisasutusta. Susien niin sanotut pihavierailut ovat luonteeltaan hyvin erilaisia, eikä kaikkiin susien ns. pihavierailuihin välttämättä liity akuutin hengen ja terveyden vaaraa. Sen sijaan toistuvasti ja säännönmukaisesti hoidetulla piha-alueella vieraileva susi käyttäytyy epätyypillisesti ja sutta voidaan pitää sellaisena uhkana ja turvallisuutta heikentävänä tekijänä, jonka perusteella suteen voidaan kohdistaa karkotustoimenpiteitä tai viimesijaisena keinona lopettaa eläin poliisin määräyksellä tai riistakeskuksen myöntämällä poikkeusluvalla. Suurpedon ihmisille aiheuttamaa vaaraa arvioidaan aina tapauskohtaisesti.


    • Asiantuntijapaneeli kirjoittaa kovaa vauhtia vastauksia ensimmäisiin kysymyksiin, kiitos niistä!

      Moni on tuonut esiin huolen siitä, että susi hyökkää koiran tai kotieläimen kimppuun. Milloin erityisesti susi huolestuttaa? Onko olemassa joitain keinoja, joilla huolta voi lieventää? Onko kansalaisilla tietoa siitä, mistä voisi saada apua tai tietoa sudesta?

      - Keskustelun ohjaaja

      • Anonyymi

        Kyllä on keinoja joilla huolia voi lieventää.
        Paras keino on metsästys.
        Luonnonvarakeskuksessa ja riistakeskuksessa tiedetään että susi oli "lainsuojaton" -70 luvun alkupuolelle asti , ja silti sitä ei onnistuttu hävittämään kokonaan suomesta, heti rauhoituksen alkaessa kanta kasvoi voimakkaasti. Tämä kertoo sen tosiasiasn että kun sutta metsästetään , se pysyy ihmisarkana ja siten pysyttelee suurilla saloilla eikä aiheuta vahinkoja.
        Nyt kun se on täysin rauhoitettu ja sitä kesytetään kuvaushaaskoilla , siitä tulee peloton, ihmistä kunnioittamaton ja uskokaa tai älkää, ei mene enää montaa vuotta kun susi käy ihmisen päälle ja tappaa ihmisen.. kantaako luonnonvarakeskus silloin vastuun ihmishengestä vai pakeneeko jonkun muun selän taakse.
        Eikö olisi viisainta hoitaa tilanne kuntoon kohtuu metsästyksellä ajoissa , ennen kuin suurta vahinkoa syntyy.


    • Anonyymi

      Ruotsin, Norjan ja esim. Viron Susipolitiikka on järkevää , Ruotsi ja Viro ovat samaa EU:ta kuin mekin, miksi heillä voidaan susia metsästää sen mukaan kuin se katsotaan tarpeelliseksi , mutta meillä piiloudutaan järjettömyydessä EU.n taakse...
      Tämähän on aivan absurdia toimintaa.
      Luonnonvarakeskusksen toiminnan rahoitus yhteisistä varoista pitäisi lakkauttaa mahdollisimman pian rahoittakoot sitä luonnonsuojelujärjestöt. Luonnonvarakeskus toimii tällä hetkellä täysin itseään vastaan.

      Susimäärä Suomessa on tällä hetkellä aivan liian suuri , sen kertoo vahinkotilastot.
      Metsästyskoiran arvoa ei pysty rahalla korvaamaan... se kun ei ole lihantekokone kuten esim. lampaat tai porot joiden arvo on määriteltävissä.

      • Kiitos kommentistasi.

        Keskustelussa on tänään kyse susireviirin asukkaiden kokemuksista. Millaisia kokemuksia sinulla on? Miten tapahtumat ja tilanteet ovat vaikuttaneet ajatuksiisi tästä aiheesta?

        - Keskustelun ohjaaja


      • Anonyymi

        Miten mielivaltaisesti ihminen eläimiä arvottaakaan. Vaikka asun itsekin suden naapurissa, ja naapuritiloilla on ihan vastakin ollut sen takia suuria menetyksiä, en aivan ymmärrä, miksi katsomme olevamme oikeutettuja arvottamaan yhtä eläintä toisen yli.


      • Anonyymi
        SusiLIFE kirjoitti:

        Kiitos kommentistasi.

        Keskustelussa on tänään kyse susireviirin asukkaiden kokemuksista. Millaisia kokemuksia sinulla on? Miten tapahtumat ja tilanteet ovat vaikuttaneet ajatuksiisi tästä aiheesta?

        - Keskustelun ohjaaja

        Miksi vieniin kaun analysoida yksi näyte eläimestä joka todennäköisesti ollut susi joka on purrut ihmistä vastatkaa kiitos


      • Anonyymi kirjoitti:

        Miksi vieniin kaun analysoida yksi näyte eläimestä joka todennäköisesti ollut susi joka on purrut ihmistä vastatkaa kiitos

        Tarkoittanet Kauhajoen tapausta? https://poliisi.fi/-/poliisi-selvittaa-mahdollisen-suden-kaytosta-kauhajoella

        Poliisi selvittää asiaa, ja vastuu tiedottamisesta on Pohjanmaan poliisilaitoksella. Tässä keskustelussa on mukana Itä-Suomen poliisilaitos, joten emme pysty asiaa kommentoimaan ennen kuin paikallinen poliisilaitos kertoo tapahtuneesta enemmän.

        - Keskustelun ohjaaja


      • Anonyymi
        SusiLIFE kirjoitti:

        Tarkoittanet Kauhajoen tapausta? https://poliisi.fi/-/poliisi-selvittaa-mahdollisen-suden-kaytosta-kauhajoella

        Poliisi selvittää asiaa, ja vastuu tiedottamisesta on Pohjanmaan poliisilaitoksella. Tässä keskustelussa on mukana Itä-Suomen poliisilaitos, joten emme pysty asiaa kommentoimaan ennen kuin paikallinen poliisilaitos kertoo tapahtuneesta enemmän.

        - Keskustelun ohjaaja

        Jaa minulla alkaa olla jo sellainen tunne, että seon ollut susi ja siksi tämä keskustelu ottakaa seuraavaan susi keskusteluun kauhajoen poliisi kiitos


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miten mielivaltaisesti ihminen eläimiä arvottaakaan. Vaikka asun itsekin suden naapurissa, ja naapuritiloilla on ihan vastakin ollut sen takia suuria menetyksiä, en aivan ymmärrä, miksi katsomme olevamme oikeutettuja arvottamaan yhtä eläintä toisen yli.

        Aivan samaa mieltä tästä ...
        Esim käytännössä harmiton Suomenkin alkuperäislajiksi lukeutuva villisika on lähes lainsuojattomassa asemassa.. sitä saadaan metsästää täysin epäeettisesti keinovalon, pimeänäkölaitteiden, elävänä pyytävien loukkujen kanssa ja mikä pahinta emakko saadaan ampua vaikka sitä seuraa selviytymiskyvyttömät raidalliset porsaat. Kyseessä kuitenkin ihmeiselle täysin harmiton laji .. perusteena ASF joka saattaa joskus tulla Suomeenkin...
        Kuitenkin tämä ASF esiintyy lähes kaikkialla euroopassa ja vähän muuallakin ja se ei tartu ihmiseen.
        Villisika aiheuttaa ainoastaan pieniä viljelyvahinkoja , mutta nämä on helposti korvattavissa toisin kuin suden aiheuttamat vahingot arvokkaille metsästyskoirille.


      • Anonyymi
        SusiLIFE kirjoitti:

        Kiitos kommentistasi.

        Keskustelussa on tänään kyse susireviirin asukkaiden kokemuksista. Millaisia kokemuksia sinulla on? Miten tapahtumat ja tilanteet ovat vaikuttaneet ajatuksiisi tästä aiheesta?

        - Keskustelun ohjaaja

        Asun susi alueella en metsästä mutta liikun aktiivisesti yksi luonnossa marjastaen ja sienestäen. En pelkää susia. Ihmisen asenne luontoon ratkaisee.
        T. eläkemummo


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Asun susi alueella en metsästä mutta liikun aktiivisesti yksi luonnossa marjastaen ja sienestäen. En pelkää susia. Ihmisen asenne luontoon ratkaisee.
        T. eläkemummo

        Hyvä asenne! Itse liikun myös paljon luonnossa metsätöiden merkeissä ja välillä myös marjastaen tai sienestäen, enkä ole erityisesti pelännyt. Enkä ole koskaan suteen törmännyt, vaikka niitä kuulema täälläkin liikkuu. Toki olen liikkeellä metsässä lähes aina valoisaan aikaan.

        Lisääkö pimeys ja jälkien näkyminen ehkä pelkoa?

        Ja miten sitten tulisi toimia jos suden sattuisikin joskus kohtaamaan? Auttaisiko ihmisten pelkoon jos taskussa olisi jokin sudenkarkotin?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Hyvä asenne! Itse liikun myös paljon luonnossa metsätöiden merkeissä ja välillä myös marjastaen tai sienestäen, enkä ole erityisesti pelännyt. Enkä ole koskaan suteen törmännyt, vaikka niitä kuulema täälläkin liikkuu. Toki olen liikkeellä metsässä lähes aina valoisaan aikaan.

        Lisääkö pimeys ja jälkien näkyminen ehkä pelkoa?

        Ja miten sitten tulisi toimia jos suden sattuisikin joskus kohtaamaan? Auttaisiko ihmisten pelkoon jos taskussa olisi jokin sudenkarkotin?

        Kiinnostava kysymys, mitä mieltä olette muut: lisääkö pimeys ja jälkien näkyminen pelkoa? Suomessa iso osa vuodesta kuljetaan pimeässä, ja usein samana vuodenaikana susien liikkeet tulevat näkyviin lumipeitteen ansiosta.

        Ohjeita suden kohtaamiseen löytyy esimerkiksi täältä: https://susilife.fi/fi/ajankohtaista/794.
        Mitä mieltä olette: onko ihmisille tuttua se, kuinka suden kohdatessa pitäisi toimia?

        - Keskustelun ohjaaja


    • Anonyymi

      Miksi susia suojellaan, vaikka itä-naapurissamme niitä on erämaissa kymmeniä tuhansia ja myös kanadan erämaissa kymmeniä tuhansia?

      • Maa- ja metsätalousministeriö vastaa: Kiitos kysymyksestäsi.
        EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisun (C 674/17) ja luontodirektiivin mukaisesti poikkeusta tiukasta suojelusta ei voida hyväksyä ilman, että arvioidaan kyseessä olevan lajin kantojen suojelun taso sekä vaikutus, joka suunnitellulla poikkeuksella on siihen niin paikallisella tasolla kuin jäsenvaltion alueella tai tapauksen mukaan kyseessä olevalla luonnonmaantieteellisellä alueella, jos jäsenvaltion rajat ulottuvat useille luonnonmaantieteellisille alueille, taikka jos lajin luontainen levinneisyysalue tätä edellyttää ja mikäli tämä on mahdollista, rajat ylittävästi.

        Ennakkoratkaisu ottaa kantaa myös siihen, mitkä alueet voidaan ottaa huomioon asianomaisen kannan levinneisyysaluetta tarkasteltaessa: Arvioinnissa ei ennakkoratkaisun mukaan oteta huomioon susikannan luontaisen levinneisyysalueen osaa, joka ulottuu tietyille sellaisessa kolmannessa valtiossa sijaitseville alueille, jota eivät sido unionin tärkeinä pitämien lajien tiukan suojelun velvoitteet (kuten esimerkiksi Venäjä ja Norja).


    • Anonyymi

      Susi on otettava metsästettävien riistaeläinten luetteloon, kuten kaikki muutkin Suomen riista- ja haittaeläimet. Suomen luonto pärjää paremmin, jos ei ole vahinkoeläimiä: Supikoira, minkki, kissa, ja susi. Eläimiä, joilla ei mitään taloudellista, luonnonsuojelullista, eikä rauhoittamisen arvoista. Terveisin Kokkolan Kingsi, Eläinystävä, ja luonnonsuojelija, hah hah haaa!!!...

    • Anonyymi

      Koira-asia mietityttää minuakin. Asutaan taajama-alueen liepeillä pienellä paikkakunnalla. Usein kuulen puheita, että taas on riistakameroissa näkynyt susia ihan tässä muutamien kilometrien päässä. Eräältä kylän lammastilalta sudet tappoivat useita lampaita kesän lopulla. Meillä on kaksi pienehköä lemmikkikoiraa, joita olen pitänyt pihassa vapaana, mutta nyt mietityttää onko se enää turvallista.

      Onko paljon tapauksia, joissa susi on vienyt koiran kotipihasta? Mitä vaihtoehtoja tilanteessa on? Täytyykö koirien ulkoilua rajoittaa tai rakentaa aita? Millainen aita pitäisi sudet poissa pihasta?

      • Suomen riistakeskus vastaa: Susilaumojen tai -parien reviirialueilla ei koiraa ole suotavaa pitää piha-alueella vapaana tai juoksunarussa ilta- tai yöaikaan. Tällöin on riski, että susi voi vahingoitta koiraa. Koiratarha suojaa koiraa, kun se on valmistettu koira-aitauksiin tarkoitetusta metalliverkosta ja on noin kaksi metriä korkea.


      • Anonyymi

        Kyllä susi vie isommankin koiran pihasta/metsästä, jos/kun kohdalle sattuu. Itse olen nähnyt videon, jossa suden on tehnyt mieli ottaa koiranulkoiluttajalta koira narunpäästä, vaikka omistaja kuinka huitoi ja huusi. Videon mukaan tämä tapahtui taajamassa. Tällä kertaa koira ja ulkoiluttaja toki säilyi vahingoittumattomina.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä susi vie isommankin koiran pihasta/metsästä, jos/kun kohdalle sattuu. Itse olen nähnyt videon, jossa suden on tehnyt mieli ottaa koiranulkoiluttajalta koira narunpäästä, vaikka omistaja kuinka huitoi ja huusi. Videon mukaan tämä tapahtui taajamassa. Tällä kertaa koira ja ulkoiluttaja toki säilyi vahingoittumattomina.

        Ihan mielenkiinnosta, puhutko videosta jossa susi lähestyi koiraa ja koiranulkoiluttajaa Haminassa?


      • Anonyymi
        SusiLIFE kirjoitti:

        Suomen riistakeskus vastaa: Susilaumojen tai -parien reviirialueilla ei koiraa ole suotavaa pitää piha-alueella vapaana tai juoksunarussa ilta- tai yöaikaan. Tällöin on riski, että susi voi vahingoitta koiraa. Koiratarha suojaa koiraa, kun se on valmistettu koira-aitauksiin tarkoitetusta metalliverkosta ja on noin kaksi metriä korkea.

        Riistakeskus vaatii hirvien ja peurojen metsästystä, riistakeskus tietää että kummankaan metsästys ei onnistu kunnolla ilman koiria...
        Mitä Riistakeskus aikoo tehdä turvatakseen metsästyksen koiralla.
        Koiralla ei voi metsästää n. kaksi metriä korkean aidan sisällä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Riistakeskus vaatii hirvien ja peurojen metsästystä, riistakeskus tietää että kummankaan metsästys ei onnistu kunnolla ilman koiria...
        Mitä Riistakeskus aikoo tehdä turvatakseen metsästyksen koiralla.
        Koiralla ei voi metsästää n. kaksi metriä korkean aidan sisällä.

        Suomen riistakeskus vastaa: On kiistaton tosiasia, että sudet tuovat turvallisuusriskiä koirametsästykselle, ja paikoin riski koiravahingolle on merkittävä. Suomen riistakeskuksella ei ole tarjota yksittäistä toimintavarmaa keinoa koirametsästyksen turvaamiseen, mutta kannustamme metsästäjien mahdollisuuksien rajoissa suosimaan sellaisia käytänteitä, joilla riskiä voi vähentää. Tällaisia keinoja voivat olla esim. metsästysalueen huolellinen kartoittaminen ennakolta susien varalta, koiranohjauksessa lyhyempien hakulenkkien ja pienikokoisempien mottien hyödyntäminen koiran tiiviissä seuraamisessa. Kaikkein suurin riski on koirille, jotka työskentelevät etäällä omistajasta, ovat sitkeitä ja jätetään yöksi esimerkiksi hirveä haukkumaan. On mahdollista, että hirvenmetsästyksen pyyntitapoja joudutaan muuttamaan ja kehittämään susireviirialueilla. Tällaisia metsästysmuotoja voivat olla esimerkiksi kyttäysmetsästys ja metsästys karkottavilla koirilla tai ajoketjujen käyttö.


    • Anonyymi

      En pelkää tippaakaan susia, kun lenkkeilen maaseudulla. Mutta irtokoirat pelottaa niin, että lenkkeilyni on vähentynyt. Pitäkää ne koirat kiinni!!!

      • Anonyymi

        Sama täällä. Irtokoirat pelottaa ja vuosittain koirahyökkäyksiä ihmisiin, tuotantoeläimiin ja myös toisiin koiriin on lähemmäs tuhat. Miksi tästä ei puhuta. Susi ei pelota vaikka olen ikäni asunut maalla Itä-rajan läheisyydessä. Minua ei myös ole ikinä lapsena peloteltu susilla. Susi viha on joillakin jo pakkomielteen tasolla ja vahvasti politisoitunut ainakin Lieksan alueella.


    • Anonyymi

      Seuraako viranomaiset mitenkään Ultracom / Tracker ohjelmiston Susi-Safetyä? Siis tämä havainto- ja varoitusjärjestelmä missä karttaan merkitään missä sudet liikkuvat. Eikö tässä ole aika suuri riski sille että näitä tietoja käytetään väärin?

      • Anonyymi

        Miten Susi-Saftetyä voi väärin käyttää?


      • Suomen riistakeskus vastaa: Susi-Safetyn tarkoitus on koota koiranomistajien käyttöön mahdollisimman ajantasaista tietoa susien liikkeistä, jotta koiravahinkoja voitaisiin ehkäistä ennalta. Koirien suojaamisen haasteena ovat olleet esim. tilanteet, joissa saavutaan metsästämään alueelle, jonka susitilanne ei ole entuudestaan tuttu. Mitä tarkempaa paikallista tietoa palveluun saadaan koottua, sitä paremmin se tässä tarkoituksessa palvelee.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miten Susi-Saftetyä voi väärin käyttää?

        Jotkut haluavat salametsästää susia. Se on tietysti helpompaa kun saa reaaliaikaista tietoa siitä että missä niitä susia liikkuu.


      • Anonyymi
        SusiLIFE kirjoitti:

        Suomen riistakeskus vastaa: Susi-Safetyn tarkoitus on koota koiranomistajien käyttöön mahdollisimman ajantasaista tietoa susien liikkeistä, jotta koiravahinkoja voitaisiin ehkäistä ennalta. Koirien suojaamisen haasteena ovat olleet esim. tilanteet, joissa saavutaan metsästämään alueelle, jonka susitilanne ei ole entuudestaan tuttu. Mitä tarkempaa paikallista tietoa palveluun saadaan koottua, sitä paremmin se tässä tarkoituksessa palvelee.

        Susien pantaseurantakin lopetettiin aikoinaan kun oli syytä olettaa että tietoja käytettiin suden laittomaan metsästykseen. Minusta on huolestuttavaa että kuka tahansa pääsee käsiksi havaintoihin. On huolestuttava ajatus että ihmiset alkaisivat salametsästää susia tälläisten ohjelmien avulla. Mitä sitten jos metsästetään laumojen alfat ja nuoremmat sudet alkaa lisääntymään aktiivisemmin?

        Perehdytäänkö nykyään edes suden luvallisessa pyynnissä siihen että kaadetaanko laumasta alfa vai joku muu susi? Annetaanko luvallisessa metsästyksessä laumojen pysyä laumoina (jotka sitten helpommin yhdessä saalistaa vaikka niitä hirviä), vai kajotaanko myös laumoihin? Kiinnitetäänkö luvallisessa metsästyksessä tarpeeksi huomiota minkälaisia vaikutuksia on yksinäisen/pareittain kulkevien susien kaadolla vs. laumassa olevan suden kaadolla? Tiivis susilauma saalistaa kätevämmin hirven yhteistyössä. Yksinäiselle tai parittain kulkevalle sudelle on varmasti helpompi ratkaisu hakeutua asutuksen lähettyville kotieläinten kimppuun.

        Entä katseleekio toiset sudet vierestä kun ihmiset kaatavat suden luvallisissa pyynneissä? Näkeekö sudet konkreettisesti sen että ihmistä on syytä vältellä tai muuten saattaa päästä hengestään? Vai onko susi yleensä yksin niissä tilanteissa kun se kaadetaan? Kaadettu susi ei opi mitään, oppiiko muut? Tätä pohdin mm. siksi että suden kaatoja perustellaan usein sillä että se säilyttäisi ihmisarkuutensa.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Susien pantaseurantakin lopetettiin aikoinaan kun oli syytä olettaa että tietoja käytettiin suden laittomaan metsästykseen. Minusta on huolestuttavaa että kuka tahansa pääsee käsiksi havaintoihin. On huolestuttava ajatus että ihmiset alkaisivat salametsästää susia tälläisten ohjelmien avulla. Mitä sitten jos metsästetään laumojen alfat ja nuoremmat sudet alkaa lisääntymään aktiivisemmin?

        Perehdytäänkö nykyään edes suden luvallisessa pyynnissä siihen että kaadetaanko laumasta alfa vai joku muu susi? Annetaanko luvallisessa metsästyksessä laumojen pysyä laumoina (jotka sitten helpommin yhdessä saalistaa vaikka niitä hirviä), vai kajotaanko myös laumoihin? Kiinnitetäänkö luvallisessa metsästyksessä tarpeeksi huomiota minkälaisia vaikutuksia on yksinäisen/pareittain kulkevien susien kaadolla vs. laumassa olevan suden kaadolla? Tiivis susilauma saalistaa kätevämmin hirven yhteistyössä. Yksinäiselle tai parittain kulkevalle sudelle on varmasti helpompi ratkaisu hakeutua asutuksen lähettyville kotieläinten kimppuun.

        Entä katseleekio toiset sudet vierestä kun ihmiset kaatavat suden luvallisissa pyynneissä? Näkeekö sudet konkreettisesti sen että ihmistä on syytä vältellä tai muuten saattaa päästä hengestään? Vai onko susi yleensä yksin niissä tilanteissa kun se kaadetaan? Kaadettu susi ei opi mitään, oppiiko muut? Tätä pohdin mm. siksi että suden kaatoja perustellaan usein sillä että se säilyttäisi ihmisarkuutensa.

        Suomen riistakeskus vastaa: Viime vuosina Suomen riistakeskus on myöntänyt vain ns. vahinkoperusteisia poikkeuslupia. Nämä poikkeusluvat kohdistetaan tarkasti juuri tiettyyn, erityisen merkittäviä vahinkoja aiheuttaneeseen yksilöön tai yksilöihin. Vahinkoa aiheuttava susi tulee voida yksilöidä ennen pyyntiin ryhtymistä. Jo ennen poikkeusluvan myöntämistä Suomen riistakeskus arvioi poikkeusluvan myöntämisen vaikutukset suden suotuisan suojelutasoon.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Susien pantaseurantakin lopetettiin aikoinaan kun oli syytä olettaa että tietoja käytettiin suden laittomaan metsästykseen. Minusta on huolestuttavaa että kuka tahansa pääsee käsiksi havaintoihin. On huolestuttava ajatus että ihmiset alkaisivat salametsästää susia tälläisten ohjelmien avulla. Mitä sitten jos metsästetään laumojen alfat ja nuoremmat sudet alkaa lisääntymään aktiivisemmin?

        Perehdytäänkö nykyään edes suden luvallisessa pyynnissä siihen että kaadetaanko laumasta alfa vai joku muu susi? Annetaanko luvallisessa metsästyksessä laumojen pysyä laumoina (jotka sitten helpommin yhdessä saalistaa vaikka niitä hirviä), vai kajotaanko myös laumoihin? Kiinnitetäänkö luvallisessa metsästyksessä tarpeeksi huomiota minkälaisia vaikutuksia on yksinäisen/pareittain kulkevien susien kaadolla vs. laumassa olevan suden kaadolla? Tiivis susilauma saalistaa kätevämmin hirven yhteistyössä. Yksinäiselle tai parittain kulkevalle sudelle on varmasti helpompi ratkaisu hakeutua asutuksen lähettyville kotieläinten kimppuun.

        Entä katseleekio toiset sudet vierestä kun ihmiset kaatavat suden luvallisissa pyynneissä? Näkeekö sudet konkreettisesti sen että ihmistä on syytä vältellä tai muuten saattaa päästä hengestään? Vai onko susi yleensä yksin niissä tilanteissa kun se kaadetaan? Kaadettu susi ei opi mitään, oppiiko muut? Tätä pohdin mm. siksi että suden kaatoja perustellaan usein sillä että se säilyttäisi ihmisarkuutensa.

        Luke vastaa kysymyksen loppuosaan: Vaikka muut sudet eivät olisi näkemässä metsästystilannetta, tilanne itsessään aiheuttaa sen, että susi osaa yhdistää puuttuvan lauman tai parin jäsenen jahtiin. Rohkeuden ajatellaan olevan jossain määrin perinnöllinen ominaisuus. Jos pyynti kohdistuu rohkeimpiin tai uteliaimpiin yksilöihin, tämä voi näkyä seuraavien sukupolvien käytöksessä.


    • Anonyymi

      Päälimmäinen tunne mitä suteen liittyy on valtava suru ja henkinen pahoinvointi siksi, ettei eläimelle ymmärretä antaa elintilaa ja ongelmakokemus nousee pintaan välittömästi kun sen läsnäolo onnistutaan havaitsemaan. Jopa yölliset jäljet lumella nostavat hävittämisen halua pintaan.

      Olen elänyt kotieläimineni reviirin välittömässä tuntumassa kohta 20 vuotta vailla tarvetta erityisiin toimiin suden vuoksi ja kokenut iloa siitä, että susi seudulla viihtyy. Tämä ilo tuntuu kuitenkin toisarvoiselta haittakokemuksen rinnalla. Miksi sudesta haittaa kokevan mieliharmi on niin arvokas, että se kelpaa perusteeksi hävittämistoimille , mutta mieliharmi suden hävittämisestä ei tule noteeratuksi?

      Onko kukaan milloinkaan tullut ajateelleeksi, että vaikka kyse on luonnonvaraisesta eläimestä sen läsnäolo voi olla joillekin ihmisille henkireikä? Pahoinvointi läheisen suden tappamisesta tai lauman hävittämisestä voi olla lähestulkoon yhtä suuri kuin tuotantoeläimen tai kotieläimen menetyksestä. Tätä tunnetta saa joidenkin näkemysten mukaan vapaasti pilkata ja sen voi sivuuttaa täysin. Onko luonnosta ja sen läheisyydestä nauttiva ihminen jotenkin vähäarvoisempi kuin sellainen, joka haluaa sen pois silmistään?

      • Anonyymi

        Kivan empaattinen ajatuskulma asiaan ja hyvä kysymys.

        Yleinen susikeskustelukuulttuuri tuntuu itselleni aika vastenmieliseltä, ikäänkuin ampuminen olisi ainoa vaihtoehto ja mitään muita näkökulmia ei hyväksytä. Olisi kiinnostavaa tietää, kuuinka moni on oikeasti ottanut selvää ja tehnyt kaikkensa, että yhteiselo suden kanssa voisi sujua.


      • Kiinnostava näkökulma asiaan. Tuot esiin tunteen näkemystesi sivuuttamisesta. Susiin reagoidaan usein aikamoisella tunteen palolla.

        Mitä mieltä muut keskustelijat olette: mitä voisimme tehdä, jotta ymmärtäisimme toisiamme ja eriäviä mielipiteitä paremmin?

        - Keskustelun ohjaaja


    • Anonyymi

      Esittäisin vain yhden kysymyksen : kun biologian tunnilla opetettiin että susilaumat elää syrjäisissä korpimetsissä, niin miten suomalaiset metsästäjät ovat saaneet sijoitettua kaikki susilaumojen reviirit länsisuomeen?

      • Anonyymi

        Olisiko helppo ruoka joka syö laitumilla ruohoa toiset määki toiset sanoo muu josta sadaan maitoa


      • Luke vastaa: Susi on elintavoiltaan hyvin joustava ja sopeutuvainen, joten se viihtyy muuallakin kuin vain korpimetsissä. Länsi-Suomessa susille on paljon ravintoa: siellä on tiheä hirvieläinkanta.


      • Anonyymi
        SusiLIFE kirjoitti:

        Luke vastaa: Susi on elintavoiltaan hyvin joustava ja sopeutuvainen, joten se viihtyy muuallakin kuin vain korpimetsissä. Länsi-Suomessa susille on paljon ravintoa: siellä on tiheä hirvieläinkanta.

        Lehmiä ja lampaitakin täällä on ja piha kissoja


      • Anonyymi
        SusiLIFE kirjoitti:

        Luke vastaa: Susi on elintavoiltaan hyvin joustava ja sopeutuvainen, joten se viihtyy muuallakin kuin vain korpimetsissä. Länsi-Suomessa susille on paljon ravintoa: siellä on tiheä hirvieläinkanta.

        Niin mutta juuri uutisten kertomassa reviirikartassa itäsuomessa oli vain 1-2 reviiriä ja länsisuomessa yli 10. Alueina ninenomaan taajamat kuten Vaasa, Pori, Turku.
        Olen kuullut epäilyjä että länsisuomen tilastoa väärennetään, jotta sieltä saisi suurempaa meteliä julkisuuteen.

        En siis ole vastaan vähentää susia länsi suomessa mutta olisi mukavaa jos niitä olisi kuitenkin edes olemassa itäsuomessa. Siis olisi mukavaa jos reviirikartat ja uutiset pitäisivät joskus yhtä totuuden kanssa.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Niin mutta juuri uutisten kertomassa reviirikartassa itäsuomessa oli vain 1-2 reviiriä ja länsisuomessa yli 10. Alueina ninenomaan taajamat kuten Vaasa, Pori, Turku.
        Olen kuullut epäilyjä että länsisuomen tilastoa väärennetään, jotta sieltä saisi suurempaa meteliä julkisuuteen.

        En siis ole vastaan vähentää susia länsi suomessa mutta olisi mukavaa jos niitä olisi kuitenkin edes olemassa itäsuomessa. Siis olisi mukavaa jos reviirikartat ja uutiset pitäisivät joskus yhtä totuuden kanssa.

        Luke vastaa: Muistatko, mistä uutisesta on kyse? Mielellämme korjaamme, jos tällaisia virheitä tulee vastaan. Täältä kanta-arvioraportista sivulta 16 löydät kartan reviireistä. Itä-Suomestakin löytyy kyllä susia, 13 perhelaumaa ja 9 paria.
        https://jukuri.luke.fi/handle/10024/547604


      • Anonyymi
        SusiLIFE kirjoitti:

        Luke vastaa: Susi on elintavoiltaan hyvin joustava ja sopeutuvainen, joten se viihtyy muuallakin kuin vain korpimetsissä. Länsi-Suomessa susille on paljon ravintoa: siellä on tiheä hirvieläinkanta.

        Tästä johtuen...
        Voisiko Suomen riistakeskus ja Luke yhdessä lähteä vihdoinkin ajamaan kuvaushaaskojen kieltämistä. Nämä kuvaushaaskat ovat täysin tarpeettomia ja nimenomana tämän joustavuuden ja sopeutuvaisuuden takia opettavat susille että ihmisen haju = helppo ja turvallinen ruoka, ja että ihmishajua ei tarvitse pelätä.

        En ole muistaakseni tähän mennessä kertaakaan kuullut että tällaista kieltoa olisi edes näiltä tahoilta ehdotettu.
        Sen sijaan on kyllä ehdotettu että mm. sorsien ruokinta haluttaisiin kieltää, se on jotenkin ristiriitaista sillä ruokinnan avulla on saatu elvytettyä monin paikoin vesilintukantoja.
        Samoin haluttaisi kieltää valkohäntäpeurojen ruokinta, sekin on ristiriitaista sillä ruokintapaikat on tehokkaimpia paikkoja kannan harvennukselle.. toki se myös edeistää kannan kasvua... mutta jos ruokinta kielletään.... kanta kasvaa entistä enemmän sillä harventaminen vaikeutuu entisestään.


      • Anonyymi
        SusiLIFE kirjoitti:

        Luke vastaa: Muistatko, mistä uutisesta on kyse? Mielellämme korjaamme, jos tällaisia virheitä tulee vastaan. Täältä kanta-arvioraportista sivulta 16 löydät kartan reviireistä. Itä-Suomestakin löytyy kyllä susia, 13 perhelaumaa ja 9 paria.
        https://jukuri.luke.fi/handle/10024/547604

        Onko selvitetty, miksi keski-Suomessa ei ole niin paljon susia? Oletan että lännen susikanta on jossain vaiheessa idästä jolkotellut, niinn mikseivt ne ole asettuneet keskelle matkaa?


      • Anonyymi
        SusiLIFE kirjoitti:

        Luke vastaa: Muistatko, mistä uutisesta on kyse? Mielellämme korjaamme, jos tällaisia virheitä tulee vastaan. Täältä kanta-arvioraportista sivulta 16 löydät kartan reviireistä. Itä-Suomestakin löytyy kyllä susia, 13 perhelaumaa ja 9 paria.
        https://jukuri.luke.fi/handle/10024/547604

        Etsin puoli tuntia mutta ei valitettavasti löydy uutista.
        Täytyisi kaikki kuvata kännykällä.
        Mutta kiitos linkistä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tästä johtuen...
        Voisiko Suomen riistakeskus ja Luke yhdessä lähteä vihdoinkin ajamaan kuvaushaaskojen kieltämistä. Nämä kuvaushaaskat ovat täysin tarpeettomia ja nimenomana tämän joustavuuden ja sopeutuvaisuuden takia opettavat susille että ihmisen haju = helppo ja turvallinen ruoka, ja että ihmishajua ei tarvitse pelätä.

        En ole muistaakseni tähän mennessä kertaakaan kuullut että tällaista kieltoa olisi edes näiltä tahoilta ehdotettu.
        Sen sijaan on kyllä ehdotettu että mm. sorsien ruokinta haluttaisiin kieltää, se on jotenkin ristiriitaista sillä ruokinnan avulla on saatu elvytettyä monin paikoin vesilintukantoja.
        Samoin haluttaisi kieltää valkohäntäpeurojen ruokinta, sekin on ristiriitaista sillä ruokintapaikat on tehokkaimpia paikkoja kannan harvennukselle.. toki se myös edeistää kannan kasvua... mutta jos ruokinta kielletään.... kanta kasvaa entistä enemmän sillä harventaminen vaikeutuu entisestään.

        Jos valkohännät ei siis ole ruokintapaikoilla niin niitä olisi ihmisen vaikeampi metsästää? Missä ne valkohäntäpeurat silloin olisi? Kauempana asutuksesta, siellä missä susikin? Eikö se olisi juuri ihanteellinen tilanne? Sudet voisi harventaa kantaa siellä syrjemmässä. Nyt ne valkohännät ja muut houkutellaan ihmisen lähelle ja susi seuraa perässä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Onko selvitetty, miksi keski-Suomessa ei ole niin paljon susia? Oletan että lännen susikanta on jossain vaiheessa idästä jolkotellut, niinn mikseivt ne ole asettuneet keskelle matkaa?

        Luke vastaa: Tätä ei aivan tarkalleen tiedetä. Keski-Suomessa on ollut jo pitkään monia muita alueita vähemmän susia, joitakin yksittäisiä laumoja ja vaeltavia nuoria yksilöitä aina silloin tällöin. Suomenselän alueella on ollut enemmän susia ennen kuin susikanta on vahvistunut Länsi-Suomessa, eli voidaan ajatella susien siirtyneen aikaa myöten lännemmäksi sitä kautta.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tästä johtuen...
        Voisiko Suomen riistakeskus ja Luke yhdessä lähteä vihdoinkin ajamaan kuvaushaaskojen kieltämistä. Nämä kuvaushaaskat ovat täysin tarpeettomia ja nimenomana tämän joustavuuden ja sopeutuvaisuuden takia opettavat susille että ihmisen haju = helppo ja turvallinen ruoka, ja että ihmishajua ei tarvitse pelätä.

        En ole muistaakseni tähän mennessä kertaakaan kuullut että tällaista kieltoa olisi edes näiltä tahoilta ehdotettu.
        Sen sijaan on kyllä ehdotettu että mm. sorsien ruokinta haluttaisiin kieltää, se on jotenkin ristiriitaista sillä ruokinnan avulla on saatu elvytettyä monin paikoin vesilintukantoja.
        Samoin haluttaisi kieltää valkohäntäpeurojen ruokinta, sekin on ristiriitaista sillä ruokintapaikat on tehokkaimpia paikkoja kannan harvennukselle.. toki se myös edeistää kannan kasvua... mutta jos ruokinta kielletään.... kanta kasvaa entistä enemmän sillä harventaminen vaikeutuu entisestään.

        Maa- ja metsätalousministeriö vastaa:
        Kuvaushaaskojen rajoittamiseen liittyvä sääntely kuuluu useamman ministeriön toimialaan.

        Metsästyslain 34a § pykälän mukaan valtioneuvoston asetuksella voidaan alueellisesti kieltää riistaeläinten tarkoituksellinen houkuttelu haaskaa tai muuta ihmisen perustamaa eläinperäiseen ravintoon tai hajuun perustuvaa houkutinta sekä ihmisten ja kotieläinten ravinnoksi tarkoitettuja elintarvikejalosteita hyväksi käyttäen 1 päivän kesäkuuta ja 9 päivän syyskuuta välisenä aikana, jos se on tarpeen metsästyslain 33 §:n 2 momentin 3 kohdassa säädetyn karhunmetsästyksessä käytetyn ravintohoukuttimen käyttöä koskevan kiellon valvonnan tehostamiseksi. Toistaiseksi valtioneuvoston asetuksella ei ole kielletty ravintohoukuttimen pitoa millään alueella.

        Edellä mainittu valtioneuvoston asetuksella annettava kielto ei lain 34a §:n 3 momentin mukaan kuitenkaan koske yritystä, jonka kaupparekisteriin ilmoitetun toiminnan laatu tai toimiala on luontokuvaus- ja katselutoiminta. Tällaiseen yritykseen sovelletaan mitä kuluttajaturvallisuuslaissa (920/2011) säädetään.

        Ravintohoukuttimen käyttämisessä on lisäksi noudatettava, mitä eläimistä saatavista sivutuotteista annetussa laissa (517/2015) ja sen nojalla annetuissa säännöksissä säädetään käsittelemättömien sivutuotteiden käytöstä luonnonvaraisten eläinten ruokintaan sekä jätteiden hävittämisestä. Haaskaruokintapaikkaa koskevasta ilmoitusvelvollisuudesta ja rekisteristä säädetään eläintunnistusjärjestelmästä annetussa laissa (238/2010). Lisäksi Ruokavirasto on ohjeistanut haaskakäyttöä. Haaskanpitoa säätelevät myös monet muut lait ja asetukset kuten jätelaki, ympäristönsuojelulaki ja maankäyttö- ja rakennuslaki, joiden tunteminen ja noudattaminen ovat edellytyksenä haaskatoiminnalle.

        Maa- ja metsätalousvaliokunta on mietinnössään (MmVM 8/2017 vp) todennut, että koska suurpetojen kuvaamiseen ja katseluun on jo syntynyt elinkeinotoimintaa Suomessa, metsästyslain soveltamisala ei mahdollista tällaisen toiminnan kieltämistä vahinkojen estämiseksi. Eikä se siten ole myöskään mahdollista turvallisuusriskin vähentämiseksi.

        Luonnonvarakeskukselle on asetettu tulossopimuksessa 2019-2023 osana uusiutuvien luonnonvarojen kestävää käyttöä tukevaksi toimenpiteeksi tutkimus riistaeläinten ruokinnan laajuudesta, merkityksestä riistanhoito- ja pyyntikeinona (villisika, petoeläimet, hirvieläimet, vesilinnut) ja siihen liittyvistä konflikteista yhdessä Suomen riistakeskuksen, Metsähallituksen ja Ruokaviraston kanssa. Näiden tutkimusten perusteella voidaan selvittää, millaisia riskejä aiheuttavat keinoravinnosta johtuva eläinten käyttäytymisen muutokset. Tutkimuksen johtopäätösten perusteella on myös mahdollista harkita tarkempaa haaskoja koskevaa sääntelyä, jossa huomioidaan kaikki haaskojen pitoon liittyvät näkökulmat.


    • Anonyymi

      Onko tarpeen että susia on asutusalueden läheisyydessä ollenkaan ? Onhan suomessa tultu toimeen erinomaisesti ilman susia yli 100 vuotta. Olisi mielestäni hyvä jos ne tarhattaisiin itärajan tuntumaan ja siellä fanit saisivat mielin määrin käydä niitä halailemassa, mutta ei muiden riesaksi. Tulee tällä vauhdilla tilanne että suden syömänä on lapsi. Olisiko se uskonnon kannattajalle suuri elämys ? Tämä hulluus maksaa suuret summat olisi tarpeellisempia rahanreikiä riittävästi, vai tehdääkö tämäkin hulluus velaksi. nim. hulluus

    • Anonyymi

      Hei!
      Asumme maakunnan keskuskaupungissa missä ei ole susikokemuksia mutta mökkmme on 50 km kaupungin keskustasta ja siellä on säännöllisen epäsäännöllisesti susihavaintoja,uhkia ja tuhojakin. Olen nähnyt tiellä koirien kanssa kulkiessani suden.Omassa pihassamme on susi kiertänyt emmekä saaneet koiria ulos 17 tuntiin. Karjan kimppuun susi on käynyt useasti lähistöllä. Soitan musiikkia,suden karkoitus-musiikkia kulkiessani.Pelko on niin suuri että pimeänä vuodenaikana emme juuri kulje tai edes mene mökille vaikka se on meidän 2. koti. Sudet eivät kuulu ihmisten asuntojen lähelle!! T.Murheellinen Helena

      • Anonyymi

        Sudet juuri kuuluvat suurkaupunkeihin siellä niitten puolustajat ovat suurin osin


    • Anonyymi

      Susivaroitukset ryhmää FB:ssä sivusta seuranneena olen tehnyt huomion että susi aiheuttaa paljon negatiivisia ajatuksia jopa silloin kun se ei edes ihmisen pihalla olisi liikkunut tai vaikka se ei olisi ihmiselle vahinkoa aiheuttanut. Ihmiset reagoivat havaintoihin "vihastuneesti" vaikka havainnot olisi tehty metsäteillä, metsissä, pelloilla tai vaikka olisi löydetty suden saalistaman hirven ruho. Tuleeko susi koskaan joidenkin mielestä olemaan tarpeeksi kaukana ihmisestä tai olemaan tarpeeksi näkymätön...

      • Kiinnostava huomio ja ajatus! Mitä muut ovat mieltä? Milloin susi koetaan harmittomaksi, vai voiko sellaista tilannetta olla?

        - Keskustelun ohjaaja


      • Anonyymi
        SusiLIFE kirjoitti:

        Kiinnostava huomio ja ajatus! Mitä muut ovat mieltä? Milloin susi koetaan harmittomaksi, vai voiko sellaista tilannetta olla?

        - Keskustelun ohjaaja

        Eilen tuli ohjelma kojooteista. Kuvattiin niiden leppoisaa elämää jyrsijöiden metsästyksessä.
        Äkkiä kuvaan ilmestyi 3 sutta jotka näyttivät jättimäisiltä hirviöpedoilta kojoottien rinnalla.
        Ymmärsin äkkiä miksi ihmiset vihaa susia. Ne ovat todellisuudessa aika hirveitä petoja varsinkin laumana. Kaatavat jopa biisonin, joka taitaa painaa satoja kiloja.


      • Anonyymi
        SusiLIFE kirjoitti:

        Kiinnostava huomio ja ajatus! Mitä muut ovat mieltä? Milloin susi koetaan harmittomaksi, vai voiko sellaista tilannetta olla?

        - Keskustelun ohjaaja

        Susi koetaan harmittomaksi silloin kun sen talja on takan edessä lattialla. Tai eläin tarhassa elävänä.


      • Anonyymi
        SusiLIFE kirjoitti:

        Kiinnostava huomio ja ajatus! Mitä muut ovat mieltä? Milloin susi koetaan harmittomaksi, vai voiko sellaista tilannetta olla?

        - Keskustelun ohjaaja

        Kun minun lähimetsässä näkyy suden jäljet, että kulkenut ilta-yöaikaan läheltä aittani takaa. Saavat minun puolesta rauhassa kulkea ja vaikka pihassakin käydä. Seuraavana päivänä ovat jo ties missä asti viilettämässä. Liikaa vouhotetaan jäljistä ja näköhavainnoista ja kirjataan ylös. Sama susi tulee siten Tassuunkin useasti merkittyä. Uskon kyllä, että teillä tutkijat osaa aprikoida nämä oikein. Ei niitä susia mielestäni ole niin paljon kuin kirjaukset antaa ymmärtää. Petoyhdyshenkilöissäkin kun on niitä susi vihamielisiä, valitettavasti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eilen tuli ohjelma kojooteista. Kuvattiin niiden leppoisaa elämää jyrsijöiden metsästyksessä.
        Äkkiä kuvaan ilmestyi 3 sutta jotka näyttivät jättimäisiltä hirviöpedoilta kojoottien rinnalla.
        Ymmärsin äkkiä miksi ihmiset vihaa susia. Ne ovat todellisuudessa aika hirveitä petoja varsinkin laumana. Kaatavat jopa biisonin, joka taitaa painaa satoja kiloja.

        Jos ihminen vihaa petoeläintä siksi että se petoeläin saalistaa eläimiä, niin minusta olisi pikemminkin syytä pohtia että onko ihminen vieraantunut luonnosta ja minkälainen on tämän kyseisen ihmisen luontosuhde. Tähän olisi siis ratkaisuna se että ihminen tappaa sudet, koska susi on niin hirveä hirviöpeto? Mutta eikö ihmisestä tule ihan yhtä hirveä peto sitten jos ihminen menee sen suden tappamaan kymmenpäisissä metsästäjien piiritystalkoissa?


    • Anonyymi

      Jos metsästäjät lopettaisivat kauriiden, peurojen ja hirvien metsästyksen, niin paljonko olisi oltava susia, että ko. kannat pysyisivät kurissa? Jossain on arvioitu, että yksi susi syö keskimäärin noin 10 hirven verran vuodessa.

      • Luke vastaa: Saalistustutkimusten perusteella yksi susi tappaa noin 15 hirveä vuodessa silloin, kun hirvi on pääasiallinen ravinto sudelle. Skandinaviassa, missä hirvikannat ovat korkeampia, määrä on noin 20 hirveä per susi. Jos sudet hoitaisivat itsekseen hirvieläinten kannansäätelyn, on laskettu, että susia tulisi olla noin 4000.


      • SusiLIFE kirjoitti:

        Luke vastaa: Saalistustutkimusten perusteella yksi susi tappaa noin 15 hirveä vuodessa silloin, kun hirvi on pääasiallinen ravinto sudelle. Skandinaviassa, missä hirvikannat ovat korkeampia, määrä on noin 20 hirveä per susi. Jos sudet hoitaisivat itsekseen hirvieläinten kannansäätelyn, on laskettu, että susia tulisi olla noin 4000.

        Luke korjaa edellistä vastausta: 4000 sutta riittäisi HIRVIkannan säätelyyn. Mikäli otetaan mukaan muut hirvieläimet, susimäärän pitäisi olla vielä paljon suurempi.


      • Anonyymi
        SusiLIFE kirjoitti:

        Luke vastaa: Saalistustutkimusten perusteella yksi susi tappaa noin 15 hirveä vuodessa silloin, kun hirvi on pääasiallinen ravinto sudelle. Skandinaviassa, missä hirvikannat ovat korkeampia, määrä on noin 20 hirveä per susi. Jos sudet hoitaisivat itsekseen hirvieläinten kannansäätelyn, on laskettu, että susia tulisi olla noin 4000.

        Entä jos lisätään hirvien märään myös peurat? Montako sutta silloin tarvittaisiin?


    • Anonyymi

      Koiralla metsästävät ottavat tietoisen riskin. Jokaisessa harrastuksessa on riskinsä ja se pitäisi metsästäjien ymmärtää.

      • Suomen riistakeskus vastaa: On totta, että koirien käyttöön metsästyksessä liittyy monia riskejä - muitakin, kuin suden aiheuttamat vahingot. Monet näistä ovat kuitenkin tiukasti paikkaan sidottuja (tiet, rautatiet, vesistöt), jolloin niitä on helpompi ennakoida ja torjua. Suden kaltaisen liikkuvaisen ja reviiriään ravintokilpailijoilta puolustavan pedon kannalta ennakointi on selvästi vaikeampaa. Metsästyskoirien käyttö on nykymuotoisessa metsästyksessä erittäin keskeinen apu, jota ilman monien merkittävien riistakantojen tavoitteellinen säätely olisi mahdotonta.


      • Anonyymi
        SusiLIFE kirjoitti:

        Suomen riistakeskus vastaa: On totta, että koirien käyttöön metsästyksessä liittyy monia riskejä - muitakin, kuin suden aiheuttamat vahingot. Monet näistä ovat kuitenkin tiukasti paikkaan sidottuja (tiet, rautatiet, vesistöt), jolloin niitä on helpompi ennakoida ja torjua. Suden kaltaisen liikkuvaisen ja reviiriään ravintokilpailijoilta puolustavan pedon kannalta ennakointi on selvästi vaikeampaa. Metsästyskoirien käyttö on nykymuotoisessa metsästyksessä erittäin keskeinen apu, jota ilman monien merkittävien riistakantojen tavoitteellinen säätely olisi mahdotonta.

        Wau,
        Ensimmäinen hyvä vastaus .....


      • Anonyymi
        SusiLIFE kirjoitti:

        Suomen riistakeskus vastaa: On totta, että koirien käyttöön metsästyksessä liittyy monia riskejä - muitakin, kuin suden aiheuttamat vahingot. Monet näistä ovat kuitenkin tiukasti paikkaan sidottuja (tiet, rautatiet, vesistöt), jolloin niitä on helpompi ennakoida ja torjua. Suden kaltaisen liikkuvaisen ja reviiriään ravintokilpailijoilta puolustavan pedon kannalta ennakointi on selvästi vaikeampaa. Metsästyskoirien käyttö on nykymuotoisessa metsästyksessä erittäin keskeinen apu, jota ilman monien merkittävien riistakantojen tavoitteellinen säätely olisi mahdotonta.

        Mutta eikö se ole vähän outoa että ihminen tappaa susia, jotta sudet ei tappaisi koiria, jotta ihmiset voisi tappaa hirvieläimiä?

        Ihminen on FIKSU. Se ei ole mitään muuta kuin laiskuutta sanoa että ihminen tarvitsisi koiraa tappaakseen hirvieläimiä. Ihminen selviytyisi vallan mainiosti siitä hirven metsästyksestä myös ilman että asettaa niitä koiria jatkuvasti vaaraan. Sitten syytetään sutta siitä että susi vie koiran hengen, vaikka siitä ei pitäisi syyttää ketään muuta kuin ihmistä.


    • Anonyymi

      Olisi erittäin tärkeää että ihmiset suojaisivat lemmikkinsä ja kotieläimensä asianmukaisesti. Kun susi saapuu kerran lammaslaitumelle ja saa siellä vatsansa täyteen, ei ole mitään syytä miksi se ei haluaisi palata sinne uudestaankin. Asuinalue, ihmisen tuoksu, helppo lammas-ateria... Pitikö ihmistä pelätä ja asuinaluetta välttää? Ai miksi?

      Mitä jos se susi saapuisi sinne ihmisten hajujen keskelle asuinalueelle ja toteaisi että siellä kun yrittää lampaita lähestyä niin ei saakaan täyttä vatsaa vaan sähköiskun petoaidasta? Haluaako se palata sinne asuinalueelle sähköshokkihoitoa saamaan vai jolkotteleeko se mielummin metsissä ja pelloilla ruokaa etsimässä? Sama koskee luonnollisesti myös muita kotieläimiä ja lemmikkejä ja niiden ruokia.

      On kestämätöntä opettaa sudelle että asuinalueet tarkoittaa helppoa ruokaa.

      • Suomen riistakeskus vastaa: Petoaidat ovat keskeisin vahinkojen ennaltaehkäisyn keino tuotantoeläintiloilla. SusiLIFE-hanke toimittaa tuotantoeläintiloille petoaitaa, mutta lisäksi kokoaa käyttökokemuksia muista tavoista vahinkojen ehkäisyyn (ääni- ja valokarkotteista, riistakameroista, GPS-pannoista). Sopivia suojaamisen keinoja pohditaan yhdessä eläintilallisten kanssa, jotta suurpetojen aiheuttamia vahinkoja voitaisiin mahdollisimman pitkälti ehkäistä ennakolta.

        Lisätietoja SusiLIFE-hankkeen toimista vahinkojen ehkäisemiseksi voi lukea näiden linkkien takaa: https://susilife.fi/fi/ajankohtaista/170

        http://wordpress1.luke.fi/susilife/wp-content/uploads/sites/14/2020/04/SusiLIFE_vahinkojen_ennaltaehkäisy_jaettava.pdf


      • Anonyymi
        SusiLIFE kirjoitti:

        Suomen riistakeskus vastaa: Petoaidat ovat keskeisin vahinkojen ennaltaehkäisyn keino tuotantoeläintiloilla. SusiLIFE-hanke toimittaa tuotantoeläintiloille petoaitaa, mutta lisäksi kokoaa käyttökokemuksia muista tavoista vahinkojen ehkäisyyn (ääni- ja valokarkotteista, riistakameroista, GPS-pannoista). Sopivia suojaamisen keinoja pohditaan yhdessä eläintilallisten kanssa, jotta suurpetojen aiheuttamia vahinkoja voitaisiin mahdollisimman pitkälti ehkäistä ennakolta.

        Lisätietoja SusiLIFE-hankkeen toimista vahinkojen ehkäisemiseksi voi lukea näiden linkkien takaa: https://susilife.fi/fi/ajankohtaista/170

        http://wordpress1.luke.fi/susilife/wp-content/uploads/sites/14/2020/04/SusiLIFE_vahinkojen_ennaltaehkäisy_jaettava.pdf

        Luke ko kustantaa aidat karjatilallisille??



      • Anonyymi
        SusiLIFE kirjoitti:

        Suomen riistakeskus vastaa: Petoaidat ovat keskeisin vahinkojen ennaltaehkäisyn keino tuotantoeläintiloilla. SusiLIFE-hanke toimittaa tuotantoeläintiloille petoaitaa, mutta lisäksi kokoaa käyttökokemuksia muista tavoista vahinkojen ehkäisyyn (ääni- ja valokarkotteista, riistakameroista, GPS-pannoista). Sopivia suojaamisen keinoja pohditaan yhdessä eläintilallisten kanssa, jotta suurpetojen aiheuttamia vahinkoja voitaisiin mahdollisimman pitkälti ehkäistä ennakolta.

        Lisätietoja SusiLIFE-hankkeen toimista vahinkojen ehkäisemiseksi voi lukea näiden linkkien takaa: https://susilife.fi/fi/ajankohtaista/170

        http://wordpress1.luke.fi/susilife/wp-content/uploads/sites/14/2020/04/SusiLIFE_vahinkojen_ennaltaehkäisy_jaettava.pdf

        Minusta on mahtava juttu että Suomen riistakeskus tarjoaa ilmaisia aitatarvikkeita tilallisille. Ja mahtavaa on myös että löytyy vapaaehtoisia näihin aitojen pystytystalkoisiin (mm. Facebookissa Petoaitatalkoot)!

        Harmillista tietysti on että kaikki halukkaat ei petoaitatarvikkeita ilmaiseksi saa, mutta se on myös täysin ymmärrettävää. Joka tapauksessa on hienoa nähdä kuinka esimerkiksi näihin kotieläinvahinkoihin pyritään puuttumaan. Konkreettista toimintaa, kauaskantoisia vaikutuksia! Tälläisestä lisää tiedotusta ja lisää resursseja!


    • Anonyymi

      Olen asunut ”pahimmalla” susialueella lähes 50-vuotta. Työni on aina ollut metsässä. En pelkää petoja. Luotan Lukeen ja SusiLife- partioon. En vihaa Eu:ta enkä virkakuntaa. Suden olen nähnyt jonkun kerran. Aina sillä tuntuu olevan kiire kun minut näkee. Petojen kanssa minulla ei ole mitään ongelmaa ollut milloinkaan. Pystykorva tulee heti kun pilliin puhallan, joten metsästyskin sujuu. Yksi ongelma kuitenkin minulla on! Ihmiset! Ne ovat kaikonneet kun en vihaa petoja ja joskus jopa puolustan susia ja virkakuntaa.

      • Kiitos kommentistasi. Olisi kiinnostavaa kuulla lisää kokemuksiasi susikeskusteluista. Miten keskustelukulttuuria voisi mielestäsi parantaa?

        - Keskustelun ohjaaja


      • Anonyymi
        SusiLIFE kirjoitti:

        Kiitos kommentistasi. Olisi kiinnostavaa kuulla lisää kokemuksiasi susikeskusteluista. Miten keskustelukulttuuria voisi mielestäsi parantaa?

        - Keskustelun ohjaaja

        Keskustelukulttuuri näyttää olevan samanlainen kaikissa aiheissa kun vastakkain on mielipiteet ja pelot.
        Ehkä helpostusta tulisi jos joskus joku hädässäoleva saisi avun mutta suomen hallitus tekee kaikkensa ettei niin käy minkään ongelman kohdalla.

        Jos susi ammuttaisiin tajamaan niin väki näkisi että he saivat avun. Ei se tarkoita että kaikki sudet täytyy tappaa mutta joku joskus saisi avun.


      • Anonyymi

        Sama täällä, luotto on täydellinen Lukeen ja SusiLife- partioon.

        Onko mahdollista teidän tarkastaa metsässä "koiraansa treenaava" metsästäjä mahdollisen käsiaseen varalta. (käsiase susien takia)??

        Onko SRVA toimijoilla ilmoitusvelvollisuutta jos saavat tietoonsa mahdollisen suden tappamisen??


      • Anonyymi kirjoitti:

        Sama täällä, luotto on täydellinen Lukeen ja SusiLife- partioon.

        Onko mahdollista teidän tarkastaa metsässä "koiraansa treenaava" metsästäjä mahdollisen käsiaseen varalta. (käsiase susien takia)??

        Onko SRVA toimijoilla ilmoitusvelvollisuutta jos saavat tietoonsa mahdollisen suden tappamisen??

        Erävalvonta vastaa: Jos puhutaan metsästyksenvalvontatilanteesta, niin erävalvontapartio voi ampuma-aselain perusteella tarkastaa kaikki henkilöllä mukana olevat aseet niiden luvallisuuden selvittämiseksi, ja henkilö on velvollinen aseet esittämään kysyttäessä.

        SRVA-toimijoilla ei ole laissa säädettyä ilmoittamisvelvollisuutta, mutta tietysti on toivottavaa, että ihmiset tällaisista asioista ilmoittaisivat


    • Anonyymi

      Vaikka periferiassa sudet hieman pelottavatkin, niille on varmasti tärkeä tehtävä osana luonnon kiertokulkua.

    • Anonyymi

      Tämä poliisin ja erätarkastajan kombinaatio partiona näyttäisi toimivan hyvin. Milloin vastaavia saadaan muualle Suomeen?

      • Erävalvonta vastaa: Metsähallituksen ja poliisin sekä rajavartioston yhteispartiointia tehdään valtakunnallisesti jatkuvasti, mutta projektissa tapahtuva useamman vuoden yhteispartiomalli on ainutlaatuinen toimintatapa. Projektin jälkeisenä tavoitteena on saada malli käyttöön muuallakin maassa, mutta tämän onnistuminen riippuu tietysti eri viranomaisten resursseista.


    • Anonyymi

      Tuo kilikello hommaa lapsille kysyisin, että mahtaako se nyt ihan varmasti olla toimiva systeemi. Oppiiko susi muutamassa vuodessa tarkkailemalla noita kilistelijöitä, että nehän ovat pieniä taaperoita, joita ei tarvitse väistää eikä pelätä, itse asiassa ne vois vaikka syödä.....Vanhojen erätarinoiden mukaan pedot ovat jopa erikoistuneet kellokkaiden tappoihin ja syöntiin, niin mahtaako tuo Rantsilan kokeilu olla tutkimusta tuosta hommasta?

      • Luke vastaa: Tällaisten kilikellojen käytön hyödyistä ei ole juurikaan tutkittua tietoa. Pääasiallisesti sudelle muut aistiärsykkeet ovat kuuloärsykkeitä merkittävämpiä - sudet eivät ole erityisen kiinnostuneita seuraamaan tiettyjä ääniä. Kotieläimien suojaamiseksi testataan tällä hetkellä erilaisia äänikarkottimia, ja näissä tärkeää on äänen epäsäännöllisyys eli se, että ääni tulee yllättäen ja on kova. Toistuvaan, tasaiseen ääneen susi mahdollisesti tottuisi helpommin.


    • Anonyymi

      Harmittaa vietävästi kun kansalle jaetaan väärää tietoa tuosta susipolitiikasta. Suden sanotaan olevan "erittäin uhanalainen" laji vaikka KV-luontoliitto (IUCN) on määritellyt suden elinvoimaiseksi lajiksi. Itärajamme takana elää 70.000 sutta joista riittää meillekin kiusaksi ja vaaraksi asti. Ja vielä pahempi juttu on nuo koirasudet joita pidetään susina joilla ei ole mitään ihmispelkoa - se pahin onnettomuus odottaa jo hyvin lähellä jos ei järkiinnytä noiden koiraeläinten lisääntymisen suhteen.
      Suomessahan ei tarvita mitään "suotuisan suojelun tasoa" susien suhteen, siitä pitää huiken nimenomaan itänaapurin suuri susikanta joka käytännössä on samaa populaatiota koko Suomenniemen kanssa. Aivan typerä idea alkaa piirtelemään joitain rajoja joiden sisäpuolella pitää asua tietty määrä susia. Suomi on sudelle aivan liian tiuhaan asuttu maa, sudelle joka on laajojen erämaiden asukki. Susi pitääkin kuulua normaalisti metsästettäviin riistalajeihin kuten muutkin, kuten aikasemminkin on ollut. Kuoliko susi sukupuuttoon? Ei, vaan lisääntyi räjähdysmaisesti kun normimetsästys lopetettiin. Eli se siitä "erittäin uhanalaisesta" lajista, ihme selviytyjä.
      Toinen juttu missä kansalle on valehdeltu on se että EU-direktiivi kieltää suden metsästyksen. Ei kiellä vaan määrää että mitään lajia ei saa tappaa sukupuuttoon.
      On todella törkeää että 2000-luvun Suomessa lapset ja vanhukset joutuu elämään pelossa syrjäseudulla. Eikö sota-aika riittänyt pelossa elämiseen?
      Vihreä liike on tämän suden suojelun takana. Mutta edellä olevan oikean tiedon valossa kyse ei olekaan susien suojelusta vaan poliittisesta vallanhimosta ja ahneudesta. Kaupunkiseudulla asuvilta ihmisiltä, joiden luontosuhde rajoittuu TV:n Avara Luonto ohjelmiin, citykanien ja puistopulujen tarkkailuun, on helppo kerätä äänet pois vaaleissa. Söpöhän tuo susi on TV:ssä ja raakalaismaiset metsästäjät haluavat tappaa sen! Erittäin uhanalaisen eläimen. Eikä tuo suojelukaan riitä vaan muitakin vahikoeläimiä suojellaan niin että monet elinkeinon harjoittajat menettävät elinkeinonsa ja toimeentulonsa. Onko nämä asiat oikein pelkän poliittisen pyrkyryyden vuoksi? Kuka vastaa kun ensimmäinen lapsi tai vanhus on suden hampaissa. Sekin on kovaa populismia että susi ei ole käynyt sataan vuoteen ihmisen kimppuun - ei ole kun ei ole ollut susia. Susi on kuitenkin peto joka ei nälkiintyessään kunnioita ihmistäkään, itärajan takaa on siitäkin näyttöä nykyaikanakin. Tästä asiasta on otettava ajoissa koppi ennenkuin asia menee liian vaikeaksi!

      • Kiitos kommentistasi. Saat tuota pikaa maa- ja metsätalousministeriöltä vastauksen näihin asioihin.

        Sitä ennen muistutan kuitenkin, että politiikan sijaan tänään keskitytään susireviirien asukkaiden kokemuksiin. Millaisia kokemuksia sinulla on sudesta?


      • Maa- ja metsätalousministeriö vastaa:
        EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisun (C 674/17) ja luontodirektiivin mukaisesti poikkeusta tiukasta suojelusta ei voida hyväksyä ilman, että arvioidaan kyseessä olevan lajin kantojen suojelun taso sekä vaikutus, joka suunnitellulla poikkeuksella on siihen niin paikallisella tasolla kuin jäsenvaltion alueella tai tapauksen mukaan kyseessä olevalla luonnonmaantieteellisellä alueella, jos jäsenvaltion rajat ulottuvat useille luonnonmaantieteellisille alueille, taikka jos lajin luontainen levinneisyysalue tätä edellyttää ja mikäli tämä on mahdollista, rajat ylittävästi.

        Ennakkoratkaisu ottaa kantaa myös siihen, mitkä alueet voidaan ottaa huomioon asianomaisen kannan levinneisyysaluetta tarkasteltaessa: Arvioinnissa ei ennakkoratkaisun mukaan oteta huomioon susikannan luontaisen levinneisyysalueen osaa, joka ulottuu tietyille sellaisessa kolmannessa valtiossa sijaitseville alueille, jota eivät sido unionin tärkeinä pitämien lajien tiukan suojelun velvoitteet (kuten esimerkiksi Venäjä ja Norja).

        Susi on rauhoitettu metsästyslain 37 §:n nojalla koko maassa ympäri vuoden. Metsästyslainsäädäntö kuitenkin mahdollistaa 41a §:n nojalla poikkeuslupien myöntämisen, jos muuta tyydyttävää ratkaisua ei ole eikä päätös haittaa lajin suotuisan suojelutason säilyttämistä lajin luontaisella levinneisyysalueella. Syynä poikkeusluvan myöntämiselle voi olla esimerkiksi muun luonnon säilyttäminen, karjatalousvahinkojen ehkäiseminen, yleinen turvallisuus, sosiaaliset syyt tai ns. kannanhoidolliset perusteet. Poikkeuslupien myöntämisen edellytykset on säädetty metsästyslain 41 a §:ssä.


      • Anonyymi
        SusiLIFE kirjoitti:

        Kiitos kommentistasi. Saat tuota pikaa maa- ja metsätalousministeriöltä vastauksen näihin asioihin.

        Sitä ennen muistutan kuitenkin, että politiikan sijaan tänään keskitytään susireviirien asukkaiden kokemuksiin. Millaisia kokemuksia sinulla on sudesta?

        Niinpä niin. Mutta kun nuo asiat kietoutuu vahvasti toisiinsa. Ei johda mihinkään että keskustellaan vain yhdestä yksityiskohdasta, asiat pitää nähdä kokonaisuutena. Olisikin hieno jos ei politiikkaa ei tarvitsisí sotkea näin hyvään keskusteluun mutta kun jotkut kansalaispiirit ovat ottaneet tämän politiikan tekovälineeksi. Kiitos että kommentti sai olla!


      • Anonyymi
        SusiLIFE kirjoitti:

        Maa- ja metsätalousministeriö vastaa:
        EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisun (C 674/17) ja luontodirektiivin mukaisesti poikkeusta tiukasta suojelusta ei voida hyväksyä ilman, että arvioidaan kyseessä olevan lajin kantojen suojelun taso sekä vaikutus, joka suunnitellulla poikkeuksella on siihen niin paikallisella tasolla kuin jäsenvaltion alueella tai tapauksen mukaan kyseessä olevalla luonnonmaantieteellisellä alueella, jos jäsenvaltion rajat ulottuvat useille luonnonmaantieteellisille alueille, taikka jos lajin luontainen levinneisyysalue tätä edellyttää ja mikäli tämä on mahdollista, rajat ylittävästi.

        Ennakkoratkaisu ottaa kantaa myös siihen, mitkä alueet voidaan ottaa huomioon asianomaisen kannan levinneisyysaluetta tarkasteltaessa: Arvioinnissa ei ennakkoratkaisun mukaan oteta huomioon susikannan luontaisen levinneisyysalueen osaa, joka ulottuu tietyille sellaisessa kolmannessa valtiossa sijaitseville alueille, jota eivät sido unionin tärkeinä pitämien lajien tiukan suojelun velvoitteet (kuten esimerkiksi Venäjä ja Norja).

        Susi on rauhoitettu metsästyslain 37 §:n nojalla koko maassa ympäri vuoden. Metsästyslainsäädäntö kuitenkin mahdollistaa 41a §:n nojalla poikkeuslupien myöntämisen, jos muuta tyydyttävää ratkaisua ei ole eikä päätös haittaa lajin suotuisan suojelutason säilyttämistä lajin luontaisella levinneisyysalueella. Syynä poikkeusluvan myöntämiselle voi olla esimerkiksi muun luonnon säilyttäminen, karjatalousvahinkojen ehkäiseminen, yleinen turvallisuus, sosiaaliset syyt tai ns. kannanhoidolliset perusteet. Poikkeuslupien myöntämisen edellytykset on säädetty metsästyslain 41 a §:ssä.

        Tuo mantra pitäisi päivittää järkevälle tasolle mahdollisimman nopeasti.


    • Anonyymi

      Nyt on tunti ollut keskustelu avoinna, ja mainittiin että tämä on dialogi...
      Oikeastaan yhtään asiallista perusteltua vastausta ei ole vielä näiltä asiantuntijoilta saatu... muutama epämääräinen vähättelevä vastaus tullut...
      mm. se että havainnoilla ei käytännössä ole merkitystä sillä asiantuntijoiden mielestä kyseessä on aina samat eläimet,,,
      Tänä vuonna Tassuun kirjattuja havaintoja susista:
      Pohjoiskarjala 1745 havaintoa, nämäkö ovat kaikki yhden lauman tekosia
      Pohjanmaa lähes 3200 havaintoa.. ovatko nämä samojen eläinten tekemiä
      Koko suomen susihavainnot tassussa tänä vuonna reilut 16 000 kappaletta ja siitä varmasti puuttuu ainakin puolet havainnoista.
      Sattuneesta syystä tiedän että esim pohjoiskarjalassa ei enää edes viitsitä havaintoja tassuun laiteta kun tiedetään että kukaan ei havainnoista perusta, luke vähättelee jne.
      Lappi on kokonaisuudessaan hyvässä tilanteessa, ja vaikka siellä susi on eri asemassa kuin muualla maassa, silti havaintoja sielläkin riittää.
      Ainoa jota asia vähän kiinnostaa ainakin näin tulevien aluevaalien alla On ministeri Leppä , taitaa vaan hänkin jäädä aika yksin asian suhteen.

      • Dialogia on tarkoitus käydä myös keskustelijoiden välillä, ei vain niin, että me täällä toisessa päässä vastaamme kysymyksiin. On siis hyvä käyttää hetki aikaa lueskellen muiden keskustelijoiden viestejä ja kommentoiden niitä.

        Tarkentaisitko hieman kysymystäsi Lukelle? Luke ei väitä, että yksi lauma olisi kaikkien Pohjois-Karjalan susihavaintojen takana.

        - Keskustelun ohjaaja


      • Anonyymi

        Jos sinä menet nyt ruokakauppaan niin kuinka monta havaintoa sinusta tehdään? Kuinka monta sinua siellä ruokakaupassa on käynyt? Sanomattakin selvää että eläin joka liikkuu jopa kymmeniäkin kilometrejä päivässä saattaa jättää jälkeensä useitä jälkiä (näköhavainnot, tassunjäljet, ulosteet, kuvatallenteet, saaliit..).

        Ihmisten pitäisi päästä eroon siitä ajattelutavasta että "turha näitä edes ilmoittaa". Se ei todellakaan ole turhaa. Se on turhaa valittaa että mitään ei tapahdu itse ei asialle mitään tee. Ei tietenkään sutta voi heti määrätä lopetettavaksi jos siitä tulee useita havaintoja. Eikä pidäkään! Mutta sitten sitä sutta ei ainakaan ikinä tulla määräämään lopetettavaksi jos kaikki jättää havaintonsa ilmoittamatta. Tuollainen ajattelutapa kääntyy vain omaa agendaa vastaan.


      • Anonyymi
        SusiLIFE kirjoitti:

        Dialogia on tarkoitus käydä myös keskustelijoiden välillä, ei vain niin, että me täällä toisessa päässä vastaamme kysymyksiin. On siis hyvä käyttää hetki aikaa lueskellen muiden keskustelijoiden viestejä ja kommentoiden niitä.

        Tarkentaisitko hieman kysymystäsi Lukelle? Luke ei väitä, että yksi lauma olisi kaikkien Pohjois-Karjalan susihavaintojen takana.

        - Keskustelun ohjaaja

        tähän kommenttiin vaadin vastausta miten voi olla niin että toiselle saadaan melkein ministeri paikalle mutta kun minä kysyn, että miksi vieniin kaun analysoida yksi näyte eläimestä joka todennäköisesti ollut susi joka on purrut ihmistä siihen vastattiin ei ole tämä on itä Suomen keskustelu joka ei tule otsikosta ilmi hankkikaa seuraavalla kerralla kun tälläinen keskustelu pidetään, että Suomen jokaisesta poliisi laitoksesta on joku ja on asiaan kuuluvat ministerit ja VAIKKA ITSE SAULI NIINISTÖ PAIKALLA.


      • Anonyymi kirjoitti:

        tähän kommenttiin vaadin vastausta miten voi olla niin että toiselle saadaan melkein ministeri paikalle mutta kun minä kysyn, että miksi vieniin kaun analysoida yksi näyte eläimestä joka todennäköisesti ollut susi joka on purrut ihmistä siihen vastattiin ei ole tämä on itä Suomen keskustelu joka ei tule otsikosta ilmi hankkikaa seuraavalla kerralla kun tälläinen keskustelu pidetään, että Suomen jokaisesta poliisi laitoksesta on joku ja on asiaan kuuluvat ministerit ja VAIKKA ITSE SAULI NIINISTÖ PAIKALLA.

        Ministeri ei ole tässä keskustelussa, vaan meillä on ministeriöstä virkakuntaa paikalla vastaamassa kysymyksiin.

        - Keskustelun ohjaaja


      • Anonyymi
        SusiLIFE kirjoitti:

        Ministeri ei ole tässä keskustelussa, vaan meillä on ministeriöstä virkakuntaa paikalla vastaamassa kysymyksiin.

        - Keskustelun ohjaaja

        Hankkikaa kauhajoen poliisi laitokselta joku virka ihminen VASTAAMAAN KYSYMYKSEENI MIKS KESTÄÄ NIIN KAUAN ANALYSOIDA YKSI NÄYTE ELÄIMESTÄ JOKA TODENNÄKÖISESTI OLLUT SUSI JOKA ON PURRUT IHMISTÄ


    • Keskustelu on lähes puolivälissä. Olemme saaneet valtavasti viestejä ja kysymyksiä, kiitos kaikille niistä! Asiantuntijamme kirjoittavat vastauksia kovaa vauhtia.

      Nyt on hyvä aika keskittyä toisten keskustelijoiden viestien lukemiseen hetkeksi. Mistä olemme samaa mieltä? Mitä näkökulmia ei ole vielä käsitelty? Mistä ei yleensä puhuta, kun on kyse elämästä susien naapurina?

      - Keskustelun ohjaaja

      • Anonyymi

        Kun kyse on maaseudulla elämästä ja kokemuksesta suhteessa suteen, pitää muistaa että kokemuksia on monenlaisia. Kokemus sinällään ei ole väärä tai oikea. Se on kokemus.

        On myös olemassa kokemus, jossa sudesta ei koeta olevan suurta haittaa, harmia tai pelkoa arkielämässä, vaikka varmasti myös se kokemus haitasta ym. on todellinen. Tämä kokemus "pärjäämisestä" ei aina saa sitä palstatilaa lehdistössä ja nouse otsikoihin. Ääntä on vähemmän, erinäisistäkin syistä: jotkut saattavat kokea toisenlaista pelkoa leimautua yhteisössään "suojelijoiksi" ja siten jättäytyä kokemuskeskustelun ulkopuolelle. Näiden ihmisten ääni olisi kuitenkin tärkeä.

        Onko mahdollista harkita jossain yhteydessä "vertaistukiverkoston" rakentamista, jossa arjen harmeissa kamppailevat voisivat saada tukea ja kenties vinkkejä, ei niinkään viranomaistaholta, vaan kanssamaalaisilta, jotka jakavat saman ympäristön, mutta kokemus voi olla erilainen?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kun kyse on maaseudulla elämästä ja kokemuksesta suhteessa suteen, pitää muistaa että kokemuksia on monenlaisia. Kokemus sinällään ei ole väärä tai oikea. Se on kokemus.

        On myös olemassa kokemus, jossa sudesta ei koeta olevan suurta haittaa, harmia tai pelkoa arkielämässä, vaikka varmasti myös se kokemus haitasta ym. on todellinen. Tämä kokemus "pärjäämisestä" ei aina saa sitä palstatilaa lehdistössä ja nouse otsikoihin. Ääntä on vähemmän, erinäisistäkin syistä: jotkut saattavat kokea toisenlaista pelkoa leimautua yhteisössään "suojelijoiksi" ja siten jättäytyä kokemuskeskustelun ulkopuolelle. Näiden ihmisten ääni olisi kuitenkin tärkeä.

        Onko mahdollista harkita jossain yhteydessä "vertaistukiverkoston" rakentamista, jossa arjen harmeissa kamppailevat voisivat saada tukea ja kenties vinkkejä, ei niinkään viranomaistaholta, vaan kanssamaalaisilta, jotka jakavat saman ympäristön, mutta kokemus voi olla erilainen?

        Kiitos kommentistasi, kirjoitat erittäin tärkeistä aiheista.

        Esittämäsi idea on hyvin kiinnostava. Mitä mieltä muut keskustelijat olette tällaisesta vertaistukiverkostosta?

        - Keskustelun ohjaaja


      • Anonyymi

        Kaikenlaista kyllä puhutaan, paljonkin, mutta tuntuu että keskustelussa tulee näkyville jonkunlainen woke- ilmiökin. Kumminkin puolin, molemmat haluavat olla oikeassa.Siltikin olen sitä mieltä, että maalla asuvien ihmisten pelkoa ei oteta tarpeeksi huomioon. Ei pelko perustu mihinkään satuihin, kuten olen kuullut kerrottavan, pelko on myös luontaista itsesuojeluvaistoa, onkohan se jo perimässämme? Se juontaa myös historian kokemuksista, eikä yksin sutta koskien, maaseudulla on aina ollut enemmän luonnosta johtuvia uhkia.
        Eläinten erilaisesta arvottamisesta voisi herätellä myös keskustelua.


    • Anonyymi

      Jokohan olisi aika laittaa stoppi riistan ruokinnalle? Siellä missä ruokintapaikka, siellä riistaa ja siellä missä riistaa, siellä myös pedot. Valitettavasti siellä ruokintapaikalla haisee suden nenään riistan lisäksi myös ihminen. Halutaanko sudelle opettaa että siellä missä haisee ihminen, löytyy hyvin ruokaa?

      Ja samalla kun suden nenä tottuu ihmisen hajuun, tottuu myös riista siihen ihmisen hajuun. Ei sillä etteikö riistaeläimet muutenkin liikkuisi asuinalueiden lähistöllä, mutta tuskinpa se tilannetta ainakaan edesauttaa jos nekin yhdistävät entistä enemmän ihmisen hajun ruokaan. Emmehän me halua houkutella petoja lähemmäs asuinalueita tai opettaa niille että ihmisen haju tarkoittaa vatsaa joka on täysi?

      Sanotaan että ihmisen täytyy metsästää hirvieläimiä kun niitä olisi muuten liikaa. Ja samaan aikaan ihmiset ruokkii niitä hirvieläimiä jotta ne selviytyisi mahdollisimman hyvin talven yli ja jotta ne lisääntyisi mahdollisimman hyvin. Välillä tuntuu että kyse ei ole mistään muusta kuin siitä että kuuluuko hirvet ja peurat metsästäjille vai susille. Metsästäjät ovat usein kovassa äänessä susikeskusteluissa, myös niissä joissa kauhistellaan suden liikkumista asuinalueiden lähistöillä.

      • Tämä aihe, riistaruokinnat, kieltämättä nousee usein keskusteluun. Kerro tarkemmin, millaisia omia kokemuksia sinulla on aiheesta? Millaiset tilanteet ja tapahtumat ovat vaikuttaneet ajatuksiisi tästä aiheesta?

        - Keskustelun ohjaaja


    • Anonyymi

      Kuinka paljon susia salametsästetään vuodessa. Katselin aikanaan dokumentin, jossa susitutkijan pannoittamia susia oli ammuttu. Susiviha on lujassa vielä ainakin Lapissa, Kainuussa ja Itä-Suomessa. Susikantaa pitäisi lisätä reilusti eikä vähentää. Taajamista ja asutuksen läheltä ne voisi häätää. Susi kuulu luontoon alun alkaen, ihminen on sen suurin vihollinen. Susi ei käy ihmisen kimppuun kuin äärimmäisessä hädässä.

      • Anonyymi

        Juu kauhajoella tapaus jossa susi kävi koiran ulkoiluttaja kimppuun melkein.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Juu kauhajoella tapaus jossa susi kävi koiran ulkoiluttaja kimppuun melkein.

        Mä kuulin melkein tapauksesta jossa melkein susi kävi melkein-koiran ulkoiluttajan kimppuun. Melkein.


      • Erävalvonta ja poliisi vastaavat: Suurpetojen laiton tappaminen on samanlaista piilorikollisuutta kuin esimerkiksi lähisuhdeväkivalta tai huumausainerikollisuus. Tarkastelemalla syntyvyyttä, luontaista kuolleisuutta sekä tiedettyä kuolleisuutta (liikenne, poikkeusluvat, ilmi tulleet salakaadot), voidaan arvioida susikantaan kohdistuvan merkittävä salakaatopaine (Pohja-Mykrä 2013). Piilorikollisuutta koskevia kansallisia tutkimuksia ja artikkeleitä on tehty useita, kuten Pohja-Mykrä & kumpp. 2013 ja 2014 ja Suutarinen 2019.

        Pohja-Mykrän (2013) mukaan, laittoman tappamisen motiiveja ovat muun muassa viha, pelko, susien aiheuttama harmi (mm. koiravahingot), turhautuminen viranomaistoimintaan sekä virallisen suden kannanhoidon kiistäminen.

        Suutarinen (2019) totesi mm. seuraavaa: Salametsästys on yleisin kuolinsyy 2000-luvulla (artikkeli 1.)
        - Suurin osa tapauksista jää toteen näyttämättä
        - Salakaadetuista suurin osa aikuisia (alfoja)
        - Kohtaloltaan tuntemattomia runsaasti
        - Suurin osa tuntemattomista nuoria / vaeltajia
        - Salametsästyksen määrä vaihtelee vuositasolla tarkasteltuna
        - Vuotuinen riski on korkein kevättalvella

        Ja lisäksi Suutarinen totesi, että populaation koko voimistaa salametsästystä ja laillinen metsästys vähentää salametsästystä.


      • Anonyymi
        SusiLIFE kirjoitti:

        Erävalvonta ja poliisi vastaavat: Suurpetojen laiton tappaminen on samanlaista piilorikollisuutta kuin esimerkiksi lähisuhdeväkivalta tai huumausainerikollisuus. Tarkastelemalla syntyvyyttä, luontaista kuolleisuutta sekä tiedettyä kuolleisuutta (liikenne, poikkeusluvat, ilmi tulleet salakaadot), voidaan arvioida susikantaan kohdistuvan merkittävä salakaatopaine (Pohja-Mykrä 2013). Piilorikollisuutta koskevia kansallisia tutkimuksia ja artikkeleitä on tehty useita, kuten Pohja-Mykrä & kumpp. 2013 ja 2014 ja Suutarinen 2019.

        Pohja-Mykrän (2013) mukaan, laittoman tappamisen motiiveja ovat muun muassa viha, pelko, susien aiheuttama harmi (mm. koiravahingot), turhautuminen viranomaistoimintaan sekä virallisen suden kannanhoidon kiistäminen.

        Suutarinen (2019) totesi mm. seuraavaa: Salametsästys on yleisin kuolinsyy 2000-luvulla (artikkeli 1.)
        - Suurin osa tapauksista jää toteen näyttämättä
        - Salakaadetuista suurin osa aikuisia (alfoja)
        - Kohtaloltaan tuntemattomia runsaasti
        - Suurin osa tuntemattomista nuoria / vaeltajia
        - Salametsästyksen määrä vaihtelee vuositasolla tarkasteltuna
        - Vuotuinen riski on korkein kevättalvella

        Ja lisäksi Suutarinen totesi, että populaation koko voimistaa salametsästystä ja laillinen metsästys vähentää salametsästystä.

        Juurisyyhän on konflikti ja siihen miten konfliktia voitaisiin muutoin vähentää, kannattaisi panostaa.

        "The likelihood of getting caught by law enforcement is low in hunting
        offences" Onko tämä syy-seuraussuhde siitä, että lupia ei ole, vai siitä, että lupajahdin aikana maastossa on enemmän liikennettä,kenties myös valvontaa?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Juurisyyhän on konflikti ja siihen miten konfliktia voitaisiin muutoin vähentää, kannattaisi panostaa.

        "The likelihood of getting caught by law enforcement is low in hunting
        offences" Onko tämä syy-seuraussuhde siitä, että lupia ei ole, vai siitä, että lupajahdin aikana maastossa on enemmän liikennettä,kenties myös valvontaa?

        Sanottakoon vielä, että kysymys on retorinen :) En odota siihen nyt teiltä vastausta. Mutta tuo tuli väitöskirjassa esiin.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Sanottakoon vielä, että kysymys on retorinen :) En odota siihen nyt teiltä vastausta. Mutta tuo tuli väitöskirjassa esiin.

        Erävalvonta vastaa: Kiitos vinkistä, täytyypä tutustua tähänkin tutkimukseen ajan kanssa.


      • Anonyymi
        SusiLIFE kirjoitti:

        Erävalvonta ja poliisi vastaavat: Suurpetojen laiton tappaminen on samanlaista piilorikollisuutta kuin esimerkiksi lähisuhdeväkivalta tai huumausainerikollisuus. Tarkastelemalla syntyvyyttä, luontaista kuolleisuutta sekä tiedettyä kuolleisuutta (liikenne, poikkeusluvat, ilmi tulleet salakaadot), voidaan arvioida susikantaan kohdistuvan merkittävä salakaatopaine (Pohja-Mykrä 2013). Piilorikollisuutta koskevia kansallisia tutkimuksia ja artikkeleitä on tehty useita, kuten Pohja-Mykrä & kumpp. 2013 ja 2014 ja Suutarinen 2019.

        Pohja-Mykrän (2013) mukaan, laittoman tappamisen motiiveja ovat muun muassa viha, pelko, susien aiheuttama harmi (mm. koiravahingot), turhautuminen viranomaistoimintaan sekä virallisen suden kannanhoidon kiistäminen.

        Suutarinen (2019) totesi mm. seuraavaa: Salametsästys on yleisin kuolinsyy 2000-luvulla (artikkeli 1.)
        - Suurin osa tapauksista jää toteen näyttämättä
        - Salakaadetuista suurin osa aikuisia (alfoja)
        - Kohtaloltaan tuntemattomia runsaasti
        - Suurin osa tuntemattomista nuoria / vaeltajia
        - Salametsästyksen määrä vaihtelee vuositasolla tarkasteltuna
        - Vuotuinen riski on korkein kevättalvella

        Ja lisäksi Suutarinen totesi, että populaation koko voimistaa salametsästystä ja laillinen metsästys vähentää salametsästystä.

        Todellisuudessahan suden tappaminen on vain luonnonsuojelijoiden laatima mielipidelaki.
        Ei mitenkään verrattavissa ihmisten väliseen väkivaltaan. Väkivalta pysyy rikoksena vaikka maanpäällä ei olisi mitään lakia.
        Mutta suden tappaminen lakkaa olemasta rikos heti kun tulee erimielisiä lainlaatijoita.

        Eli on olemassa laki joka on kosminen Jumalan laki kaiken yläpuolella riippumaton ihmisten lakilaadinnasta.
        ........
        Tuli vaan mieleen kun verrataan todellista pahuutta metsästykseen.


    • Anonyymi

      Mukavahan susia on riistakamerasta katsella. Mutta mitä niille kannattaisi jättää ruoaksi, jotta useammin saisi katsella niitä?

    • Anonyymi

      Kuinka todennäköisenä pidetään mun huomioimaa juttua susien suhteen haaskaruokinnalla. Jos susia ruokitaan kuvaushaaskalla tuotantoeläinten (sika) ruhoilla, niin laumasta poistuessaaan tai poisajettuna uutta paikkaansa hakeva nuori susi etsii mitä todennäköisimmin evästä tuontarakennusten läheisyydestä tai ulkona laiduntavista kotieläimistä, kun on sen hajuiseen ruokaan tottunut ja ihmisen hajuunhan ne ovat tottuneet jo pennusta saakka kuvaushaaskalla.

      • Anonyymi

        Useimmiten kaikilla elämänalueilla ihminen itse aiheuttaa kaikki ongelmansa. Riistaruokinta ja sen sivuvaikutukset ovat vain yksi ikuinen loputtomassa listassa.


      • Luke vastaa: Susi hyödyntää kyllä hyvin monipuolisesti erilaiset ravinnonhankintatilaisuudet, eli ei ole todennäköistä, että susi ryhtyisi valikoimaan ravintoaan vain siihen, mitä se on haaskalla saanut. Suurempi uhka susi kuitenkin on esimerkiksi lampaille, vaikka eivät ole lampaan hajuun haaskalla tottuneetkaan.


    • Anonyymi

      Miten meillä on Suomessa niin puolueellinen ja luontovastainen virasto kuin riistakeskus? Sama koskee mmm ja kepu. Käsittämätöntä. Ketä uskoo Suomen propagandaa puhtaasta ja koskematomasta luonnosta, suomalaisten erityisestä luontosuhteesta ja luonnon kunnioituksesta

      • Kerrot, että pidät Suomen riistakeskusta puolueellisena ja luontovastaisena. Samoin esimerkiksi maa- ja metsätalousministeriötä. Taustoittaisitko näkemystäsi hieman? Millaiset tilanteet ja kokemukset ovat vaikuttaneet mielikuvan syntymiseen?

        - Keskustelun ohjaaja


      • Anonyymi
        SusiLIFE kirjoitti:

        Kerrot, että pidät Suomen riistakeskusta puolueellisena ja luontovastaisena. Samoin esimerkiksi maa- ja metsätalousministeriötä. Taustoittaisitko näkemystäsi hieman? Millaiset tilanteet ja kokemukset ovat vaikuttaneet mielikuvan syntymiseen?

        - Keskustelun ohjaaja

        Sivusta kommentoin. MMM Politiikka ja minkä puolueen ministeri ja hänen lausuntonsa julkisuudessa. Elikkä Leppä.


      • Anonyymi
        SusiLIFE kirjoitti:

        Kerrot, että pidät Suomen riistakeskusta puolueellisena ja luontovastaisena. Samoin esimerkiksi maa- ja metsätalousministeriötä. Taustoittaisitko näkemystäsi hieman? Millaiset tilanteet ja kokemukset ovat vaikuttaneet mielikuvan syntymiseen?

        - Keskustelun ohjaaja

        Olisiko vaikka tämä tapaus kun alettiin puhumaan suden kannan hoidosta niin heti luke alkoi itkemään, että olemme laskeneet väärin kantojen laskenta on kesken


    • Anonyymi

      Miten maalaiset selviytyisivät kaupungissa? Täällä kun ei voi pitää lemmikkejään vapaana etenkään ilman valvontaa. Miksi maalla saa elää kuin pellossa muun luonnon kustannuksella

      • Emme ole täällä arvottamassa toistemme kokemuksia tai osoittamassa syyttävällä sormella. Keskustelun tarkoitus on lisätä ymmärrystä aiheesta ja kuulla toinen toistemme kokemuksia.

        - Keskustelun ohjaaja


    • Anonyymi

      Miksei haitallisia vieraslajeja metsä ja valkohäntäkauriita ammuta pois suomen maasta?

      • Vaikka metsäkauriit ja valkohäntäpeurat puhuttavat nekin, keskitytään tänään vain susiin kiitos!

        - Keskustelun ohjaaja


    • Aikamme alkaa olla pian lopussa, vielä 20 minuuttia jäljellä. Olisi hienoa kuulla teiltä osallistujilta vielä tähän loppuun, mitä keskustelu on teille merkinnyt ja mitä ehkä oivalsitte sen aikana.

      Jos taustatiimimme ei ehdi vastata jokaiseen kysymykseen tänään, palaamme asiaan ja vastaamme vielä loppuviikon aikana jälkikäteen.

      • Anonyymi

        Alusta on hankala seurata. Uusia viestejä ei helposti ainakaan pöytäkoneella löydä, mutta toki ymmärrän valmiin alustan käytön.

        Kysymyksiä on tullut paljon ja oikeastaan lähes kaikesta muusta kuin otsikon asiaan liittyvästä. Olisiko syytä järjestää jatkossa "kyselytunti" vähän pidemmällä aikajatkumolla(?) keskittyen näihin teemoihin, jotka ovat nyt olleet päällimmäisenä?

        Kiitos asiantuntijoille!


      • Anonyymi

        Tää oli erittäin turha Keskutelu mitä olen käynyt täällä asiantuntijat melkein vähättelee sitä, että susi on todennäköisesti purrut ihmistä


    • Anonyymi

      Olisi tärkeää että ihmiset muistaisivat sen että on erittäin luonnollista että asuinalueilla joiden ympärillä on pirstaloituneita metsäalueita, liikkuu villieläimiä. Se että susi tulee pihalle, ei tarkoita välttämättä sitä että se haluaa sinulle tai sinun perheellesi jotain pahaa. Se voi tarkoittaa ihan vaan sitä että susi sattuu vaan kulkemaan sinun pihasi läpi koska pääsee siitä kätevästi toiselle pirstaleiselle metsäalueelle sieltä toisesta pirstaleisesta metsäalueelta.

      Eläimet liikkuu paikasta toiseen ja eläimet liikkuu siellä missä niillä on ruokaa. Se on täysin luonnollista. Ja on myös täysin luonnollista että ihminen on varuillaan kun on tekemisissä villieläimen kanssa. Susi ei kuitenkaan Suomessa ole ihmistä tappanut yli sataan vuoteen, niin sudelle voisi ehkä antaa vähän armoa että ei oltaisi luulemassa että se on ihmistä tullut saalistamaan jos asuinalueen lävitse kulkee. Ei tarvitse olla heti tappotuomiota antamassa kun villieläin tulee ihmisen reviirille. Niin ne ihmisetkin kulkee villieläinten reviirillä.

      • Anonyymi

        Hyvä kommentti, olen samaa mieltä. Ei pidä hutkia ja luoda kauhuskenaarioita.


    • Anonyymi

      Kysymys asiantuntijoille: "Onko havaintoja siitä että susi olisi missäänpäin maailmaa verottanut vakohäntäpeurakantoja?"

      • Luke vastaa: Kyllä, valkohäntäpeura on tärkeä susien saaliseläin esimerkiksi Lounais-Suomessa. Joissakin paikoissa maailmassa, esimerkiksi Minnesotassa, valkohäntäpeura on susien tärkein saaliseläin.


    • Kello lyö pian seitsemän ja on aika päättää tämän illan keskustelu. Kiitos kaikille osallistujille! Kysymyksiä tuli rutkasti, joten taustatiimimme ei ehtinyt vastata niistä aivan jokaiseen. Näihin kysymyksiin vastataan loppuviikon aikana vielä jälkikäteen.

      Keskustelu oli ensimmäinen laatuaan SusiLIFE-hankkeessa. Kuulemme mielellämme ajatuksia ja palautetta jatkoa ajatellen. Viestejä saa lähettää sähköpostilla osoitteeseen susilife(at)luke.fi.
      Kiinnostuneet voivat tutustua SusiLIFE-hankkeeseen osoitteessa www.susilife.fi.

      - Keskustelun ohjaaja

    Ketjusta on poistettu 38 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Pikkutyttö hakkasi Tynkkysen

      Pikkutyttö hakkasi Tynkkysen (PS) kun ei pitänyt tämän poliittisesta suun soitosta. Tynkkynen nostaa syytteen asiasta kuten on mahdollista. Mutta aiem
      Maailman menoa
      272
      6770
    2. Jättäkää Marin rauhaan.

      Hänellä on ollut pääministerin pesti erittäin vaikeana aikana ja siihen nähden hän on suoriutunut hyvin. Minne piiloutuivat vanhemmat ja kokeneemmat h
      Maailman menoa
      536
      3726
    3. Lähden taas tänää kotoani pois, kiukkuinen Sofia lataa tekstiä Instassa.

      On vihainen kun on Seiskassa kannessa hänen ruhjeistaan ja haukkuu toimittajan ja lehden aivan lyttyyn.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      92
      3319
    4. Yllätyspaljastus! Jaajo Linnonmaa OUT, Antti Holma IN! Hän on Haluatko miljonääriksi? uusi juontaja

      Nyt on megauudistus, kun Antti Holma istahtaa ikoniseen Haluatko miljönääriksi? juontajan tuoliin. Jaajo Linnonmaa jää syrjään. Saako Holma pidettyä s
      Kotimaiset julkkisjuorut
      17
      2664
    5. Saisinpa nainen olla sun kanssas vielä joskus

      Rakastan sua hiljaa toivoen et päädyttäis yhteen. Kaikkea hyvää ihanalle ja pidä huoli itsestäsi 🍀❤
      Ikävä
      84
      2396
    6. Onkohan Sanna Marin(SDP) alkoholisti?

      Ei hän tosin olisi ensimmäinen pääministeri joka sellainen olisi. Mehän muistamme A Karjalaisen. Mutta tämä Sanna Marin tietoisesti bailaushimoissaan
      Kotimaiset julkkisjuorut
      291
      2171
    7. Ähtärin puukotus

      Ketä puukotettu ähtärissä viime yönä??
      Ähtäri
      47
      2079
    8. Martina ja Hannu, päättyikö yhteinen tarina jo?

      Somen perusteella molemmat elävät omaa elämäänsä, mitään yhteistä ei ole näkynyt hetkeen. Kutistuiko lupaava romanssi kasaan?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      209
      2047
    9. Shirly Karvinen kärsi tästä yhdestä inhokista Selviytyjät-saarella: "Nousee kunnon traumafobia..."

      Ex-missi Shirly pelasi todella kovaa peliä Selviytyjissä. Juonittelua ja strategista suunnittelua piisasi yllin kyllin, ja radiojuontaja voitti koko k
      Kotimaiset julkkisjuorut
      30
      1825
    10. Nyt räjähti. Sähkön hinta huomenna 1,21 Euroa kw/h. Tulee suuria ongelmia monelle.

      Hallituksella on kohta jotain muuta mietittivää kuin Korona leikki. Nyt on oikeasti iso ongelma joka vaikuttaa.
      Maailman menoa
      254
      1686
    Aihe