Monta pientä ydinvoimalaa kaupunkien kaukolämmitykseen , tojenperrään niinpä pittääki .
Viisikymmentä vuotta olemassaolevien ydinvoimaloiden lämpö on hävitetty meriin ja nyt sitten tämä uusi keksintö .
Varmaan tälle löytyy selitys .
Viisikymmentä vuotta olemassaolevien ydinvoimaloiden lämpö on hävitetty meriin ja nyt sitten tämä uusi keksintö .
Varmaan tälle löytyy selitys .
Vastaukset 19
Vanhimmat
Miten näiden lämpö eroaa vanhojen ydinvoimaloiden lämmöstä ?
Joo se tuommoisen pienen ydinvoimalan lämpö on erillaista kuin suuren , siksi niiden suurten ydinvoimaloiden lämpö johdetaan mereen .
Ero on siis siinä että se on erilaista....!!!???
Joo sitä saa käyttää lämmitykseen .
<Miten näiden lämpö eroaa vanhojen ydinvoimaloiden lämmöstä ?
Niiden lämpö on n. 120astetta
Sähkövoimaloiden lämpö on ehkä 20 astetta.
120 asteista vettäkö lauhduttimen noin 0,6- 0,7 bar alipaineessa?
Vanhat ydinvoimalat ja sähkövoimalat ovat siis mielestäsi eri asia? Eivätkö ne ydinvoimalat sitten teekään sähköä vai kuinka? Vai tarkoitatko sähköä "polttoaineenaan" käyttäviä voimaloita, millaisia härveleitä ne ovat? Sähkökattiloita toki on niitäkin olemassa mutta ei kyllä sähköntuotannossa, sehän hauska yhdistelmä olisikin...
Ai niin, kaikissa vesi- höyrykiertoisissa voimaloissa, ydinvoimalat mukaan lukien, höyry lauhdutetaan höyryturbiinin jälkeen lauhduttimessa alle 100 celsiusasteen lämpötilaan jolloin sen olomuoto muuttuu uudelleen vedeksi ja on siten pumpattavissa eteenpäin siinä kierrossa.
Miksi jo olemassaolevien ydinvoimaloiden lämpöä ei käytetä kaupunkien lämmitykseen . Lämmitetään kaupungit mieluummin polttopuulla , niin ja otetaan lämpö ilmalämpöpumpuilla vaikka pakkasilmasta tai jäisestä maasta .
Kannattaa lukea paria muuta aktiivista ketjua, niissä asia on jo käsitelty aika monelta kannalta.
Hakukoneisto
Tässä syy.
Loviisan ydinvoimalan lauhdevesi.
Voimalaitoksen vesiluvan maksimilämpötila uloslaskettavalle vedelle on 34 astetta. Laskemalla laitoksen tehoa varmistetaan, että voimalaitos pysyy vesiluvan sille asettamissa rajoissa.
Laitos on nyt useita kuukausia toiminut ihan täydellä ns. nimellistehollaan eikä tuon seikan takia tehonlaskuja harrasteta.
Voimalan jäähdytysvesimäärät on niin mitoitettu ettei tehoja sentään tuon takia tarvitse mulkata, johan siinä olisi suunnittelukin alkujaan mennyt aika mönkään jos niin olisi...
Suunnittelu on mennyt jo mönkään kun tuota liikalämpöä ei käytetä kaukolämmitysvedevn lämmitykseen .
Halutaan lämmittää mieluummin polttopuulla , tulee halonhakkaajille uusi kultakausi .
Tehoja joudutaan rajoittamaan, jos merivesi on erityisen lämmintä. Nän on tapahtunut kesällä.
Jotain 20-25 asteista vettä ei oikein kannata käyttää kaukolämmössä.
Olisihan se lämpöpumpulle paljonkin lämpöisempää, kuin jätevesi.
Mutta ajattelepas jos käytettäisiinkin sitä jäähdytysvettä niin vähän että sen lämpö olisi mukavat 90-100 astetta?
Ymmärryksesi ei oikein pelitä tälläkään kertaa!
Silloin putoaa sähkön tuotannon määrä. Ja edelleen on se ongelma, että mihin sen kaukolämpöveden sitten laittaisi?
Hakukoneisto
No sanopa putoaako sähköntuotannon määrä jotenkin radikaalisti nytkin parhaillaan käytössä olevilla yhteistuotantovoimaloilla siksi että otetaan lämmin jäähdytysvesi kaukolämpökiertoon?
Oikein, ei se sähkön osuus siitä mihinkään putoa vaan voimalan kokonaishyötysuhde nousee vain sähkötuotannossa olevan lauhdevoimalan surkeaan vajaaseen 40 prosenttiin verrattuna jopa yli 90 prosentin, siinä se taika piilee.
Samanlainen voimala joka lauhdekäytössä kykenee tuottamaan tietyllä polttoainemäärällä sanokaamme 100 MW teholla sähköä, kykenee vastapainevoimalaksi rakennettuna sillä samalla polttoainemäärällä tuottamaan edelleen noin 100 MW teholla sähköä mutta lisäksi myös noin 100 MW teholla kaukolämpöä, onko vaikea ymmärtää?
No,+lauhdelaitoksessa+turbiinin+teho+putoaa+noin+20%,+kun+poistuvan+lauhteen+lämpötila+nousee+30+asteesta+90+asteeseen.+Minusta+se+on+aika+paljon.+Voit+googlata+tuon+vaikka+laittamalla+hakuun+"turbiinin+hyötysuhde+lämpötila".
Tarkkaan ottaen se asia riippuu täysin siitä miten voimala alkujaan suunnitellaan ja rakennetaan, mitä seikkaa painotetaan ja mitä halutaan. Voidaan päättää tehdä voimala jossa hyödyksi saatavan lämmön osuus on jonkin verran sähkön osuutta suurempi tai päinvastoin, sitä suhdetta kutsutaan rakennusasteeksi!
Suhteeksi 50/50 ei puolet ja puolet muodostuu luontevasti käytännössä silloin jos kaikki höyry johdetaan koko höyryturbiinin kautta lauhduttimessa lauhdutettavaksi. Siinä tapauksessa sähkötehoa ei saada lisää vaikka lainkaan lämpöä ei otettaisi talteen mutta tässä on huomattava että kaukolämpöä tehtäessä jo paluuveden lämpötilat ovat luokkaa 50-58 astetta ja tällöin lauhduttimen mitoituksen on oltava aivan eri kuin jos jäähdytysvetenä toimisi 5-25 asteinen merivesi tms.
Jos alkujaan lauhdevoimalaksi tehdystä voimalasta aletaan jälkiasennuksena ottaa lämpöä kaukolämmöksi olemassa olevilla laitteilla, silloin sitä sähkötehon laskua jonkin verran vääjäämättä tapahtuukin, eihän se esim. meriveden lämpötiloille suunniteltu lauhdutin ole silloin enää passeli.
Ja tietysti jos höyryä otetaan kaukolämmön tekoon turbiinin väliotoista, mitä sitäkin tapahtuu, silloinkin sähköteho alenee mutta tuollaisia variaatioita ei kai ollut tarkoitus nyt huomioida?
Ja voidaanhan yhteistuotannon voimaloita käyttää esim. korkean sähkönhinnan aikana ns. priimaamalla kaikki tai osa lämmöstä mereen mutta voidaan myös turbiini ohittamalla tehdä vain kaukolämpöä jos sähköä markkinoilla tuppaa olemaan liikaa mutta lämpöä tarvitaan, monenlaisia tilanteita on nähty ja koettu Googlea katsomattakin.
Täysin samaa mieltä. Alkuperäiseen teemaan viitaten mikään olemassa olevista ydinvoimaloista ei ole kovin joustava eikä sijainniltaan hyvä konvertoitavaksi lämmöntuotantoon. Ei myöskään Pyhäjoki. Ihan uuden konsepti voikin olla jo kokonaan muuta.
Hakukoneisto