Todistusvalinta heikentää kielten osaamista

Anonyymi

Yliopistojen käytäntö ottaa todistuksen perusteella oppilaita sisään näkyy heikkona kielten osaamisena lukiosta valmistujilla. Koska lyhyistä kielistä ei saa pisteitä, niitä ei lueta ja kielen opinnot aloitetaan vasta alkeista yliopistolla. Oppilaalle ei ehdi kertyä yliopisto-opintojen aikana riittävää kielitaitoa.

Monilla aloilla tarvitaan kieliä, joskus jo opiskeluvaiheessa. Artikkelissa tuodaan esiin mm. historian ala, joissa ruotsista ja venäjästä on hyötyä. Teologian opinnoissa opiskellaan puolestaan muinaisia kieliä, ja jos kielipohja on entuudestaan heikko, se vaikeuttaa näistä suoriutumista. Kielet kun tukevat toinen toisiaan.

Tilanne on suorastaan hälyttävä kertoo YLE tänään.

https://yle.fi/uutiset/3-12286979

19

211

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Pieni korjaus tähän: Lyhyistäkin kielistä voi saada pisteitä, mutta ei entiseen malliin.

    • Matemaatikan numero ennustaa eniten menestystä opinnoissa. Ruotsin osaaminen ennustaa kiintiöpaikkaa. Kumpaan kannattaa panostaa? 😂

      • Anonyymi

        Ihminen tarvitsee monenlaisia taitoja nykyään. Monet alat ovat hyvin kansainvälisiä ja insinöörit edustavat maailmalla. Pelkkä matikan taito ei riitä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ihminen tarvitsee monenlaisia taitoja nykyään. Monet alat ovat hyvin kansainvälisiä ja insinöörit edustavat maailmalla. Pelkkä matikan taito ei riitä.

        Kielitaito on tärkeää mutta se ei ennusta menestystä opinnoissa mitenkään. Tietenkin aloilla missä kielitaidosta on hyötyä on aivan perusteltua myös hakea kielitaidolla. Matematiikkaa on vaikeampaa oppia kuin kieliä, joten on aivan perusteltua että vaikkapa insinööriksi ei pääse pelkästään osaamalla kieliä. 😂


      • Anonyymi
        Sven-Håkan kirjoitti:

        Kielitaito on tärkeää mutta se ei ennusta menestystä opinnoissa mitenkään. Tietenkin aloilla missä kielitaidosta on hyötyä on aivan perusteltua myös hakea kielitaidolla. Matematiikkaa on vaikeampaa oppia kuin kieliä, joten on aivan perusteltua että vaikkapa insinööriksi ei pääse pelkästään osaamalla kieliä. 😂

        Sanoisin, että että ei ole olemassa alaa, jossa kielitaidosta EI olisi hyötyä. Kielitaitoa kannattaa siksi hankkia.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Sanoisin, että että ei ole olemassa alaa, jossa kielitaidosta EI olisi hyötyä. Kielitaitoa kannattaa siksi hankkia.

        Kielitaidosta on tietenkin hyötyä mutta insinöörillä joka osaa kieliä mutta ei alaansa ei tee juuri mitään. Insinööriksi ei voi tulla sillä että omaa pätevyyden tulkiksi ja toisin päin.


    • Anonyymi

      Olen itse asunut ulkomailla ja opiskellutkin siellä. Vaikken oppinut koulussa kovinkaan hyvin maan kieltä etukäteen, oli kieliopinnoista silti suuri hyöty minulle. Se loi hyvän pohjan oppia kieltä. Jos tällaista pohjaa ei luoda ajoissa, moni jättää myös lähtemättä ulkomaille.

    • Anonyymi

      Todistusvalinta on tuore juttu. Kielten osaamisen merkitys keskimääräiselle suomalaiselle on vähentynyt paljon pidemmällä aikävälillä. Sen voi hyväksyä tai olla hyväksymättä. Aloittaja tuskin hyväksyy muitakaan muutoksia ja yleensäkään asioita, jotka ovat ristiriidassa pysyvästi jämähtäneen maailmankuvansa kanssa. Ei silti epäillä, etteikö hän ole hyvin menestynyt elämässään...

      • Anonyymi

        Tämän palstan kieliaktiivit eivät ole hyväksyneet yhtäkään edistyksellistä muutosta, jota kielenopetuksen on tullut viime vuosina: varhaistus ja monipuolisempi valinta.

        Kieliaktivi on jämähtänyt jankkaamaan 70-luvun pakkoenglannista - nyt on kuitenkin vuosi 2022, eli pakkoenglantia on luettu jo 50 vuotta. Onneksi sentään jo monissa kouluissa voi aloittaa vaikkapa ranskalla tai venäjällä ja oppia näin useampaa kieltä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tämän palstan kieliaktiivit eivät ole hyväksyneet yhtäkään edistyksellistä muutosta, jota kielenopetuksen on tullut viime vuosina: varhaistus ja monipuolisempi valinta.

        Kieliaktivi on jämähtänyt jankkaamaan 70-luvun pakkoenglannista - nyt on kuitenkin vuosi 2022, eli pakkoenglantia on luettu jo 50 vuotta. Onneksi sentään jo monissa kouluissa voi aloittaa vaikkapa ranskalla tai venäjällä ja oppia näin useampaa kieltä.

        Onneksi on kuntia, jotka ovat edistyksellisiä, esimerkkeinä Tampere ja Lahti, jotka tarjoavat laajasti eri kieliä A1 kieleksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tämän palstan kieliaktiivit eivät ole hyväksyneet yhtäkään edistyksellistä muutosta, jota kielenopetuksen on tullut viime vuosina: varhaistus ja monipuolisempi valinta.

        Kieliaktivi on jämähtänyt jankkaamaan 70-luvun pakkoenglannista - nyt on kuitenkin vuosi 2022, eli pakkoenglantia on luettu jo 50 vuotta. Onneksi sentään jo monissa kouluissa voi aloittaa vaikkapa ranskalla tai venäjällä ja oppia näin useampaa kieltä.

        Kun somessa vingut, että varallisuusveron poisto oli huono asia, niin eivätkö päättäjät voi muka tehdä perusopetusta koskevia huonoja päätöksiä. Koetko olevasi menestynyt elämässäsi noin loistavalla logiikallasi. Kysy myös muilta kuin äidiltäsi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onneksi on kuntia, jotka ovat edistyksellisiä, esimerkkeinä Tampere ja Lahti, jotka tarjoavat laajasti eri kieliä A1 kieleksi.

        Ja sitten on sellaistakin edistystä, että toisen kotimaisen kielen pakollisuus poistettiin. Näin tehtiin Ahvenanmaalla maakunnan kielivarannon monipuolistamiseksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ja sitten on sellaistakin edistystä, että toisen kotimaisen kielen pakollisuus poistettiin. Näin tehtiin Ahvenanmaalla maakunnan kielivarannon monipuolistamiseksi.

        Aika kaukaa haettua verrata Ahvenanmaata manner-Suomeen. A-maa on yksikielinen erillisalue, joka on kielellisesti lähempänä Ruotsia kuin Suomea. Siellä suomi on selkeästi vieras kieli, ja kieli, jota ei käytetä liike-elämässä eikä julkisella puolella.

        Se, mitä itse ihmettelen juuri tästä johtuen on se, että miksi a-maalaiset eivät räätälöineet itselleen ihan omia suomi vieraana kielenä (S2) -opintoja. Ne olisivat hyödyttäneet turismissa.

        Tutkimuksen mukaan 45% opiskelisi Suomessa ruotsin kieltä koulussa vapaaehtoisenakin, joten on hyvä myös muistaa, että ruotsi on mantereen puolella varsin suosittu kieli. Ei suinkaan vihattu tms., mitä tällä palstalla väitetään.

        Emme siis imitoi jatkossakaan Ahvenanmaata.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aika kaukaa haettua verrata Ahvenanmaata manner-Suomeen. A-maa on yksikielinen erillisalue, joka on kielellisesti lähempänä Ruotsia kuin Suomea. Siellä suomi on selkeästi vieras kieli, ja kieli, jota ei käytetä liike-elämässä eikä julkisella puolella.

        Se, mitä itse ihmettelen juuri tästä johtuen on se, että miksi a-maalaiset eivät räätälöineet itselleen ihan omia suomi vieraana kielenä (S2) -opintoja. Ne olisivat hyödyttäneet turismissa.

        Tutkimuksen mukaan 45% opiskelisi Suomessa ruotsin kieltä koulussa vapaaehtoisenakin, joten on hyvä myös muistaa, että ruotsi on mantereen puolella varsin suosittu kieli. Ei suinkaan vihattu tms., mitä tällä palstalla väitetään.

        Emme siis imitoi jatkossakaan Ahvenanmaata.

        Ahvenanmaa on osa Suomea. Maakunnassa on voimassa Suomen perustuslaki ml. pykälä suomen ja ruotsin kansalliskieliasemasta. Myös Ahvenanmaan itsehallintolain nojalla suomenkielinen on oikeutettu saamaan palvelua äidinkielellään omassa asiassaan aivan vastaavalla tavalla kuin ruotsinkielisellä on sama oikeus äidinkieleensä Manner-Suomessa. Tuo siis aivan suora valhe, ettei Ahvenanmaan julkisella puolella käytetä suomen kieltä. Jos tämä ei ole sinusta relevanttia kielipoliittisessa keskustelussa, niin omapa on ongelmasi, joita sinulla ilmeisesti on riittämiin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ahvenanmaa on osa Suomea. Maakunnassa on voimassa Suomen perustuslaki ml. pykälä suomen ja ruotsin kansalliskieliasemasta. Myös Ahvenanmaan itsehallintolain nojalla suomenkielinen on oikeutettu saamaan palvelua äidinkielellään omassa asiassaan aivan vastaavalla tavalla kuin ruotsinkielisellä on sama oikeus äidinkieleensä Manner-Suomessa. Tuo siis aivan suora valhe, ettei Ahvenanmaan julkisella puolella käytetä suomen kieltä. Jos tämä ei ole sinusta relevanttia kielipoliittisessa keskustelussa, niin omapa on ongelmasi, joita sinulla ilmeisesti on riittämiin.

        Ahvenanmaa on yksikielinen itsehallintoalue.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ahvenanmaa on yksikielinen itsehallintoalue.

        Otetaanpa ote siitä itsehallintolaista:

        "37 §
        Oikeus käyttää suomen kieltä

        Suomen kansalaisella on omassa asiassaan oikeus käyttää maakunnassa toimivassa tuomioistuimessa ja muussa valtion viranomaisessa suomen kieltä."

        Lähde: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1991/19911144#L6P37

        Mikä on ymmärrettävää, koska itsehallintolaki ei voi olla ristiriidassa perustuslain kanssa, ja jos sellainen virhe kuitenkin pääsisi tapahtumaan, niin arvaapa vain kumpaa lakia sovellettaisiin.

        Arvaa mitä, Ahvenanmaalla on voimassa myös Suomen rikoslaki.

        Kun on noin tyhmä, niin tajuaako sitä itse vai tarvitsetko äitisi, jonka luona sinä varhaiseläkeläinen asut, kertoa totuus. Toisaalta olet saanut puolet perimästäsi äidiltäsi, joten ehkä hänkään ei tajua.


    • Anonyymi

      Jos eri koulutukset eivät ota erilailla huomioon soveltuvampia aineita, niin se tulee korjata, ja ei sen pidä olla kiinni yhdestä lyhyestä, jos niitä on lukenut kaksi.

      Muuta huonoa on todistusvalinta, joka suosii lukiolaisia, eikä siten ole tasavertaista (tarkoitus näyttäisi olevan pitää ammattilaiset ammattikoulutasolla, mutta se on yhdenvertaisuuden mukaan lainvastaista). On myös huomattava suhteessa yhtäläiset kiintiöt, josta epäilen, että sekin sorsii ammattikoululaisia (jotka on tehnyt paljon paremman valinnan, jos ovat jo alaa lukeneet 2,5v ammattikoulussa ja saavat esim. vuoden pois jatko-opinnoista). Lukiolaisia otetaan ammattikouluun heikommin pistein kuin peruskoululaisia, joka taitaa olla sekin laitonta, ja idea on nähtävästi samansuuntainen.

      Ensikertalaisten etu on poistettava, koska siitä tulee skitsoilua, ja joutuu valmistautumaan kokeeseen pidempään, koska seuraavalla yrityksellä ei ole ensikertalaisen etua. Täysin päinvastainen vaikutus kuin oli tarkoitettu. Joillain aloilla ensikertalaisten määrä voi olla jopa 80%, joka on lähes täyttä sorsimista, ja sinne on käytännössä vain toi yksi yritys.

      Ei tosiaankaan kannata olla valmistautumatta hyvin, valitsematta alaansa hyvin, ja sen lisäksi, on järkevintä pyrkiä sinne, missä pääsee alimmin pistein sisään, koska ei ole varaa riskeerata mitään.

    • Anonyymi

      Taktikointi ei johda mihinkään hyvään, kuten aloitus kertoo.

    • Anonyymi

      Kielten osaamisen statusta tulisi nostaa.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Porvarimediat paniikissa demareiden huiman kannatuksen vuoksi

      Piti sitten keksiä "nimettömiin lähteisiin" perustuen taas joku satu. Ovat kyllä noloja, ja unohtivat sen, että vaalit
      Maailman menoa
      98
      6128
    2. KATASTROFI - Tytti Tuppurainen itse yksi pahimmista kiusaajista!!!

      STT:n lähteiden mukaan SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen on käyttäytynyt toistuvasti epäasiallisesti
      Maailman menoa
      349
      5587
    3. Mikä siinä on ettei persuille leikkaukset käy?

      On esitetty leikkauksia mm. haitallisiin maataloustukiin, kuin myös muihin yritystukiin. Säästöjä saataisiin lisäksi lei
      Maailman menoa
      52
      2639
    4. Lääppijä Lindtman jäi kiinni itse teosta

      Lindtman kyselemättä ja epäasiallisesti koskettelee viestintäpäällikköä. https://www.is.fi/politiikka/art-2000011780852
      Maailman menoa
      104
      2046
    5. Juuri nyt! Tytti Tuppurainen on käyttäytynyt toistuvasti epäasiallisesti

      Ai että mä nautin, Tytti erot vireille! "Käytös on kohdistunut avustajia ja toisia kansanedustajia kohtaan, uutisoi STT
      Maailman menoa
      107
      1768
    6. Onko kaivattusi

      liian vetovoimainen seksuaalisesti?
      Ikävä
      121
      1667
    7. Puolen vuoden koeaika

      Voisi toimia meillä. Ensin pitäis selvittää "vaatimukset" puolin ja toisin, ennen kuin mitään aloittaa. Ja matalalla pro
      Ikävä
      19
      1603
    8. Tytti Tuppurainen nöyryyttää avustajiaan

      Tytti Tuppurainen nöyryyttää SDP:n eduskuntaryhmän kokouksissa sekä avustajia että kansanedustajia. Hän nolaa ihmisiä ju
      Kotimaiset julkkisjuorut
      180
      1267
    9. On todella hassua

      Ajatella että pitäisit erityisen kuumana tai seksikkäänä?
      Ikävä
      73
      1177
    10. Nuoret hakevat eläkkeelle, vaikka eivät ole olleet vielä töissäkään

      hyvin menee. Pieni vastoinkäyminen elämässä, ja heti masennutaan. Monet alle 30-vuotiaat hakevat työkyvyttömyyseläkettä
      Maailman menoa
      188
      998
    Aihe