1. Esimerkkinä linkin asetuksen numero on "20.10.2016/878" johtuen ilmeisesti siitä, että asetusta on muutettu samana vuonna. Merkitäänkö tällöin asetuksen numero "2016/878" vai "20.10.2016/878" vai "878/2016", kuten yleensä on tapana eli yleensähän juokseva numero tulee ensin ja sitten vuosiluku, jolloin tällainen asetus pitäisi merkitä "878/20.10.2016"?
Esimerkki: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2016/20160878
2. Ohjeiden mukaan §-merkki merkitään vain, jos pykälien numerot juoksevat läpi koko säädöksen. Jos pykälän numero alkaa aina uuden luvun alusta, pitäisi §-merkki jättää pois. Toimitaanko näin myös käytännnössä? Ei mielestäni olisi virhe laittaa §-merkkiä silloinkin, kun numerointi alkaa aina luvun alusta. Esim. RL 28:1 § on mielestäni selkeämpi kuin vain RL 28:1.
3. Miten momentit erottaa toisistaa silloin kun momentissa on alakohtia? Päättyykö momentti aina pisteeseen? Onko asia niin yksinkertainen, että uusi momentti alkaa aina, kun pykälä kohta alkaa isolla alkukirjaimella?
Säädösten merkintä?
3
179
Vastaukset
- Anonyymi
1.
Ei, vaan 878/2016 on asetuksen alkuperäinen tunnus, ja ko. kirjoitusasu antaa kaiken tarvittavan informaation ilman päivämäärääkin. Ko. asetusta on puolestaan muutettu kadesti, asetuksella 1029/2016 muutettiin 20 pykälää ja asetuksella 1223/2016 12 pykälää. Alkuperäinen tunnus kuitenkin säilyy.
Pidempi muoto (harvinaisempi, tarpeeron) kirjoitetaan noin päin, että ensin tulee päivämäärä, ja sitten vasta järjestysnumero.
2.
Lyhyessä muodossa (RL 28:1) ei käytetä pykälämerkkiä. Toisaalta, jos kyse on säädöksestä, jossa pykälien numerointi juoksee läpi koko säädöksen, ei lukua tarvitse eikä ole tapana ilmoittaa. Tällöin käytetään pykälämerkkiä tai -sanaa, esimerkiksi PL 28 [ pykälämerkki, jota kännykässäni ei ole].
3.
Momentit erottaa parhaiten kappalejaosta. (Ala)kohdat ja luettelot kuuluvat ko. momenttiin. Yhdessä momentissa voi olla useampi virke, siis useampi iso alkukirjain ja piste.
Esimerkiksi tuon esittämäsi asetuksen 10 pykälä sisältää viisi momenttia. RL 21:2 (murha) sisältää kaksi momenttia. Ensimmäinen kertoo luettelomuodossa eri tekotavat ja lisäksi kokonaisarvostelutörkeyden vaatimuksen. Toinen kriminalisoi myös yrityksen.- Anonyymi
Kiitos!!!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kiitos!!!
Vähän jäi ehkä vielä tuo ensimmäinen kohta huonosti selitetyksi. Jatketaan.
On siis toki mahdollista, että tietyllä tunnisteella oleva laki tai muu säädös on ollut aiemminkin olemassa eri tunnisteella, mutta sitä ei tässä tapauksessa ole "muutettu", vaan vanha on kumottu ja korvattu uudella.
Otetaan esimerkiksi pelastuslain genesis.
Voimassaoleva pelastuslaki on 379/2011. Se kumosi ja korvasi pelastuslain (468/2003), joka puolestaan kumosi ja korvasi pelastustoimilain (561/1999) joka puolestaan kumosi ja korvasi lain palo- ja pelastustoimesta (559/1975), joka puolestaan kumosi ja korvasi palolain (465/1960), joka puolestaan kumosi ja korvasi palolain (202/1933).
Jokaisella kerralla siis olemassa ollut laki on kokonaisuudessaan lakannut olemasta uuden tieltä.
Päinvastainen esimerkki olisi vaikka rikoslaki. Voimassa oleva rikoslaki on 39/1889. Se alkaakin raflaavasti sanoilla:
"Me Aleksander Kolmas, Jumalan Armosta, koko Venäjänmaan Keisari ja Itsevaltias, Puolanmaan Zsaari, Suomen Suuriruhtinas, y.m., y.m., y.m. Teemme tiettäväksi:"
Koko rikoslaissa ei noita alkusanoja lukuun ottamatta ole enää mitään vuodelta 1889, mutta koska muutokset on tehty vain vähitellen erilaisilla osauudistuksilla, on koko lain tunnus edelleen sama. Koko laki onkin täynnä näitä muutosviitteitä, esimerkiksi koko luku 1 on muutettu vuonna 1996 (16.8.1996/626).
Oman ongelmansa tuo asetuksenantovaltuutus. Jokaiselle asetukselle tulee olla laissa valtuutus. Esimerkiksi tuon aloituksessasi viittaamasi asetuksen valtuutus tulee laista yksityisistä turvallisuuspalveluista (1085/2015, 111 §).
Kun jokin laki sitten kumotaan ja korvataan, kuten vuoden 2003 pelastuslaki vuoden 2011 pelastuslailla, oletusarvoisesti kumoutuvat myös vanhan lain nojalla annetut asetukset. Siksipä esimerkiksi vuoden 2011 pelastuslaki pitääkin sisällään siirtymäsäännökset (112 §), jonka perusteella esimerkiksi vuoden 2003 pelastuslain nojalla annettu sisäministeriön asetus palovaroittimien sijoittamisesta ja kunnossapidosta (239/2009) pidetään edelleen voimassa, eikä sitä tarvitse antaa uudelleen. Ilman tuota siirtymäsäännöstä se olisi kumoutunut vuonna 2011.
Sivuhuomiona:
Tälläkin palstalla jotkut, erityisesti Law & Order -nimimerkillä tunnettu hörhö, ovat sitä mieltä, että "kaikenkarvasiset aasinajajat" mutkistavat asioita vain tahallaan saadakseen enemmän tuloa itselleen, ja oikeasti riittää kunhan osaa googlettaa ja tulkita löydöksiään itse valitsemallaan tavalla.
Oikeasti jo voimassa olevien normien löytäminen on joskus vähän työlästä ja vaatii oikeusjärjestyksen logiikan ymmärtämistä. Kun mukaan otetaan vielä se, että kun lain sanamuoto jättää asian avoimeksi, ja pitää hakea esitöitä, oikeuskäytäntöä ja muita oikeuslähteitä ja sukeltaa säädöshierarkian, analogia- ja e contrario-tulkinnan, supistavan ja laajentavan tulkinnan, teleologisen ja historiallis-geneettisen tulkinnan ynnä muun syvyyksiin ja pitää vielä huoli prosessinormien toteutumisesta oikein, niin kyllä sitä niille aasinajajille joskus on tilauksensa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Jäätävä epävarmuus
Mistä tää hirveä epävarmuus molemminpuolin johtuu? Pohjimmiltaan uskon, että molemmat tietää, että tunteita on. Vai onko851867- 431469
Persut romahti Haapaveellä, kiitos Ilkka!
Persut saivat historiallisen tappion haapaveellä! Kiitos Ilkka!521052- 741047
- 72993
- 59981
Pitsaa selliiä
Onko uudet pitsat hyviä, kannatteooko käyvä vai suosiollako pittää hilipasta sotkamoon20940- 34900
- 37819
- 38749