Säädösten merkintä?

Anonyymi

1. Esimerkkinä linkin asetuksen numero on "20.10.2016/878" johtuen ilmeisesti siitä, että asetusta on muutettu samana vuonna. Merkitäänkö tällöin asetuksen numero "2016/878" vai "20.10.2016/878" vai "878/2016", kuten yleensä on tapana eli yleensähän juokseva numero tulee ensin ja sitten vuosiluku, jolloin tällainen asetus pitäisi merkitä "878/20.10.2016"?

Esimerkki: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2016/20160878

2. Ohjeiden mukaan §-merkki merkitään vain, jos pykälien numerot juoksevat läpi koko säädöksen. Jos pykälän numero alkaa aina uuden luvun alusta, pitäisi §-merkki jättää pois. Toimitaanko näin myös käytännnössä? Ei mielestäni olisi virhe laittaa §-merkkiä silloinkin, kun numerointi alkaa aina luvun alusta. Esim. RL 28:1 § on mielestäni selkeämpi kuin vain RL 28:1.

3. Miten momentit erottaa toisistaa silloin kun momentissa on alakohtia? Päättyykö momentti aina pisteeseen? Onko asia niin yksinkertainen, että uusi momentti alkaa aina, kun pykälä kohta alkaa isolla alkukirjaimella?

3

249

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      1.
      Ei, vaan 878/2016 on asetuksen alkuperäinen tunnus, ja ko. kirjoitusasu antaa kaiken tarvittavan informaation ilman päivämäärääkin. Ko. asetusta on puolestaan muutettu kadesti, asetuksella 1029/2016 muutettiin 20 pykälää ja asetuksella 1223/2016 12 pykälää. Alkuperäinen tunnus kuitenkin säilyy.
      Pidempi muoto (harvinaisempi, tarpeeron) kirjoitetaan noin päin, että ensin tulee päivämäärä, ja sitten vasta järjestysnumero.

      2.
      Lyhyessä muodossa (RL 28:1) ei käytetä pykälämerkkiä. Toisaalta, jos kyse on säädöksestä, jossa pykälien numerointi juoksee läpi koko säädöksen, ei lukua tarvitse eikä ole tapana ilmoittaa. Tällöin käytetään pykälämerkkiä tai -sanaa, esimerkiksi PL 28 [ pykälämerkki, jota kännykässäni ei ole].

      3.
      Momentit erottaa parhaiten kappalejaosta. (Ala)kohdat ja luettelot kuuluvat ko. momenttiin. Yhdessä momentissa voi olla useampi virke, siis useampi iso alkukirjain ja piste.
      Esimerkiksi tuon esittämäsi asetuksen 10 pykälä sisältää viisi momenttia. RL 21:2 (murha) sisältää kaksi momenttia. Ensimmäinen kertoo luettelomuodossa eri tekotavat ja lisäksi kokonaisarvostelutörkeyden vaatimuksen. Toinen kriminalisoi myös yrityksen.

      • Anonyymi

        Kiitos!!!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kiitos!!!

        Vähän jäi ehkä vielä tuo ensimmäinen kohta huonosti selitetyksi. Jatketaan.

        On siis toki mahdollista, että tietyllä tunnisteella oleva laki tai muu säädös on ollut aiemminkin olemassa eri tunnisteella, mutta sitä ei tässä tapauksessa ole "muutettu", vaan vanha on kumottu ja korvattu uudella.

        Otetaan esimerkiksi pelastuslain genesis.
        Voimassaoleva pelastuslaki on 379/2011. Se kumosi ja korvasi pelastuslain (468/2003), joka puolestaan kumosi ja korvasi pelastustoimilain (561/1999) joka puolestaan kumosi ja korvasi lain palo- ja pelastustoimesta (559/1975), joka puolestaan kumosi ja korvasi palolain (465/1960), joka puolestaan kumosi ja korvasi palolain (202/1933).
        Jokaisella kerralla siis olemassa ollut laki on kokonaisuudessaan lakannut olemasta uuden tieltä.

        Päinvastainen esimerkki olisi vaikka rikoslaki. Voimassa oleva rikoslaki on 39/1889. Se alkaakin raflaavasti sanoilla:
        "Me Aleksander Kolmas, Jumalan Armosta, koko Venäjänmaan Keisari ja Itsevaltias, Puolanmaan Zsaari, Suomen Suuriruhtinas, y.m., y.m., y.m. Teemme tiettäväksi:"
        Koko rikoslaissa ei noita alkusanoja lukuun ottamatta ole enää mitään vuodelta 1889, mutta koska muutokset on tehty vain vähitellen erilaisilla osauudistuksilla, on koko lain tunnus edelleen sama. Koko laki onkin täynnä näitä muutosviitteitä, esimerkiksi koko luku 1 on muutettu vuonna 1996 (16.8.1996/626).

        Oman ongelmansa tuo asetuksenantovaltuutus. Jokaiselle asetukselle tulee olla laissa valtuutus. Esimerkiksi tuon aloituksessasi viittaamasi asetuksen valtuutus tulee laista yksityisistä turvallisuuspalveluista (1085/2015, 111 §).

        Kun jokin laki sitten kumotaan ja korvataan, kuten vuoden 2003 pelastuslaki vuoden 2011 pelastuslailla, oletusarvoisesti kumoutuvat myös vanhan lain nojalla annetut asetukset. Siksipä esimerkiksi vuoden 2011 pelastuslaki pitääkin sisällään siirtymäsäännökset (112 §), jonka perusteella esimerkiksi vuoden 2003 pelastuslain nojalla annettu sisäministeriön asetus palovaroittimien sijoittamisesta ja kunnossapidosta (239/2009) pidetään edelleen voimassa, eikä sitä tarvitse antaa uudelleen. Ilman tuota siirtymäsäännöstä se olisi kumoutunut vuonna 2011.

        Sivuhuomiona:
        Tälläkin palstalla jotkut, erityisesti Law & Order -nimimerkillä tunnettu hörhö, ovat sitä mieltä, että "kaikenkarvasiset aasinajajat" mutkistavat asioita vain tahallaan saadakseen enemmän tuloa itselleen, ja oikeasti riittää kunhan osaa googlettaa ja tulkita löydöksiään itse valitsemallaan tavalla.

        Oikeasti jo voimassa olevien normien löytäminen on joskus vähän työlästä ja vaatii oikeusjärjestyksen logiikan ymmärtämistä. Kun mukaan otetaan vielä se, että kun lain sanamuoto jättää asian avoimeksi, ja pitää hakea esitöitä, oikeuskäytäntöä ja muita oikeuslähteitä ja sukeltaa säädöshierarkian, analogia- ja e contrario-tulkinnan, supistavan ja laajentavan tulkinnan, teleologisen ja historiallis-geneettisen tulkinnan ynnä muun syvyyksiin ja pitää vielä huoli prosessinormien toteutumisesta oikein, niin kyllä sitä niille aasinajajille joskus on tilauksensa.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Miksi persuilla ei ole firmoja?

      Kuten vasemmisstolaisilla, esim. Sannalla MA\PI. Eikö ole aika erikoista?
      Maailman menoa
      82
      7076
    2. Persut hommasivat Suomeen 35 000 pientä lasta v. 2015

      Onko Riikka Purra nyt tavoittelemassa tätä samaa historiallista persujen utopiaa? Purram kaksinaamaisessa pelissä vaadit
      Maailman menoa
      26
      7043
    3. Purran tuhoja tuskin saadaan koskaan korjatuksikaan

      Purra on aiheuttanut Suomen taloudelle karmaisevat tuhot. Sen lisäksi Purra on ajanut myös suuren osan Suomen kansasta k
      Maailman menoa
      106
      6143
    4. Persujen kaksoisstandardit: Räsäsen uhkailu paha, Virran uhkailu hyvä

      Tässä taas nähdään kuinka kaksinaamaista porukkaa persut ovat. Mitäs persut tähän?
      Maailman menoa
      45
      5394
    5. Miksette persut irtisanoudu Kirkin lausunnoista?

      Kirkhän muun muassa vaati raiskattuja naisia pidättäytymään abortista ja vaimoja alistumaan aviomiestensä tahtoon. Mik
      Maailman menoa
      84
      5228
    6. Demarikultin uhri kertoo

      Demarikultin uhri kertoo: “En saanut mennä edes suihkuun ilman lupaa” – Seksuaalisen hyväksikäytön uhri kertoo vuosistaa
      Maailman menoa
      60
      5163
    7. Miksi vasemmistolaiset eivät omista yhtään firmaa?

      Vasemmistolaiset eivät omista yhtään firmaa joka työllistäisi ihmisiä. Miksi? No siksi, että jos vasemmistolainen perus
      Maailman menoa
      40
      5088
    8. Sanna valittiin Euroopan huonoimmaksi pääministeriksi

      Sannan kaudella Suomi oli ainut maa missä bkt laski. Kannattaa huomata, että luvut valitsi Sannan huonoimmaksi. Ihmiset
      Maailman menoa
      27
      4575
    9. Purran vuoro kiihoittua Lepomäen sääristä

      "Ulkoministeri Elina sanoo, ettei muuta pukeutumistaan sen mukaan, kenet tapaa, ja että hän ei suostuisi peittämään kasv
      Maailman menoa
      16
      3447
    10. Vasemmistolaiset paskat eivät nousseet seisomaan kun Akaan kaupunginvaltuusto

      vietti hiljaisen hetken Charlie Kirkin muistoksi https://www.aamulehti.fi/uutiset/art-2000011523016.html
      Maailman menoa
      300
      3370
    Aihe