Nyt porataan kuika vaikeaa etäopiskelu oli, osa hyöty osa pettyi, kukaan ei kuollut.

Anonyymi

Tehdään niin tai näin , aina väärin päin. Totuus on, että esimerkiksi 80-90 luvun taitteessa lääketuieteen opiskelijoista oli luennoilla aina ainoastaan noin 30% opsikelijoista eli noin 70 opiskelijaa oli kotona. Läsnä olevistakin osa kutoi luentojen aikana. Opiskelijoilla oli niin kova tenttipaine, että oli pakko lukea kotona kaiken mahdollisen ajan. Luennot oli organisoitu siten, että aina kaksi opsikelijaa teki luentojen aikana huolelliset muistiinpanot, jotka monistettiin maksusta kaikille. Harjoitustyöt esim laboratorioissa tehtiin pienryhmissä. Muissakin tiedekunnissa luennoilla ei ollut pakko käydä. Osa opsikelijoista oli jopa ulkomailla. Lääketiede ja tekniikka ovat aloista vaikeimmat ja tekniikkaa ehkä vaikeinta opiskella itsekseen. Myös aloittelevalle opiskelijalla pitäisi olla mahdollisuus tutustua muihin opiskelijoihin ja opetella ensin opiskelutekniikoita. Meillä näin vakava pandeemia oli niin uuttaa, että ei ehditty suunnittelemaan sen pyshdyttämiskeinoja. Nyt olisi hyvä aika suunnitella järjellisesti vastaavia rajotteita tulevaisuuden varalle.. Eikä toimia mustavalkoisesti joko-tai periaatteella. HYvänä puolena on että opettajiakin jo arvostetaan. Toisaalta nykyajan tekniikka mahdollistaisi ihan aidon tuntuisen luento-opiskelun ja opettajat voisivat olla käytettävissä netin kautta. ÄLKÄÄ PORATKO TURHASTA VAAN TEHKÄÄ ITSEKKIN TYÖTÄ.

5

102

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Muistelen omia opintojani 80-luvulla. Tiivistä opetusta oli vuoden pari, sitten porukka alkoi hajaantumaan.

      Aika meni pääosin kirjatentteihin lukiessa ja joillakin luennoilla käydessä. Suurin osa päivästä oli niin sanottua vapaata aikaa. Gradun väänsin täysin ilman ulkopuolista tukea. En osaa sanoa, ovatko opinnot nykyään tiiviimpiä tai sitten ryhmätyövaltaisempia. Riippuu tietysti alasta.

      Pääsyy on ehkä se, että nuoret ovat sosiaalisempia kuin ennen. Moni heistä on ollut lapsena päiväkodeissa ja yhteisissä harrastuksissa. Oleminen muiden joukossa on heille perusolotila ja korona-ajan rajoitukset tuntuvat sen vuoksi ahdistavilta.

      Työskentelen korona-aikana asiantuntija etätyössä. Muistuttaa jossain suhteessa opiskeluaikojani. Suuren osan ajasta olen yksin työtehtävien parissa, joista läheisillä ei ole paljoa hajua. Positiivisesti ajatellen koronarajoitusten kanssa kipuilevat opiskelijat saavat kokemuksesta kuitenkin sellaista kokemusta, joka auttaa heitä pärjäämään tulevissa elämänkäänteissä.

      • Anonyymi

        Nykyisin halutaan tieten tahtoen tuoda esille päätösten haittapuolia ja korostaa ongelmia, jotka esimerkiksi koronan suhteen ovat sairauden aiheuttamia huomattavasti lievempiä. Provottaminen tuottaa aina tuloksia, pahimmillaan jo mellakoita. Itse aloittaessani jatko-opinnot, jouduin toteamaan, että mitään opetusta ei ollut kaan tiedekunnassani tarjolla muutamaan vuoteen edes. Kun keräsin tutkimustani varten aineistoa mm, terveyden alan oppilaitoksesta niin siellä tiettyä eritysikurssia opiskelevat pyysivät minua opettamaan heitä aineiston keruun jälkeenkin, syystä että heidän opettajansa oli pitkällä sairaslomalla ja heillä ei ollut mitään ohjattua toimintaa. Heille ei ollut pystytty järjestämään sijaista. Juridisesti en minäkään voinut heitä opettaa. En voinut kertoa, että olen lyhyellä apurahalla, enkä voi tehdä sinä aikana muuta työtä. Aloittaessani aikoinani yliopisto-opinnot, ensin avoimessa korkeakoulussa, tilapula oli hälyttävä ja teimme esitelmät ja pidimme luennot toistemme kotona. Yksi orienttoiva luentosarja oli kaikille yhteinen. Kukaan ei liikoja nurissut. Näitä malleja voisi otta käyttöön, nyt kun terveyssyistä olisi syytä opiskella etänä tai pienryhmissä.


      • Anonyymi

        Olen minäkin ihan yksin pohtimassa lähiössä koronakriisitilannetta ja aluksi myös lähes täydellisessä riskiryhmäkaranteenissa, eli ei voinut mitään suunnitella edes, eteen päin. Olen opiskellut sekä lääketiedettä että kasvatustiedettä ja tehnyt tutkimukseni em. tiedekuntien välimaastossa terveys- ja turvallisuuskasvatuksen mahdollisuuksista. Lähiössäni ei kyllä löydy minullekkaan helposti ymmärtäjiä, eli ymmärän kyllä , että opiskelutovereita ja opettajiakin tulee ikävä. Silti nuorten mahtipontiset vaatimukset kyseisen ajan korvauksista tuntuu pahalta ja vaatimukset kaiken harrastustoiminnan lisäämisestä suurella rahalla., sekä pilkka koskien rajotteiden tarpeellisuuuta. Ihmiset eivät kerta kaikkiaan kykene, etenkään nuoret näkemään, että elämme parhaillaan pahinta maapalloa kohdannutta pandemiaa. Aikaisemmat pandemiat katosivat itsekseen ja monet taudit lopullisesti, kun rokote pystyttiin keksimään. Koronaan ei sairastamallakaan saada kuin lyhytaikainen suoja tai lievempi tauti. Esimerkiksi A - influenssat antoivat pitkäkestoisemman suojan siihen sairastuneille, samoin myöhemmat rokotukset. Minä pelkään minkälaiseksi talous muodostuu kaiken terveydenhoitokustannusten ym . viedessä paljon suunniteltuja suurempia rahamääriä eikä loppua näy. Lisäksi kyllä monet yksityistaloudetkin ovat konkurssissa jo siitä että koko perhe sairastaa. Totta on, että nykynuoret ovat sosiaalisempia, kuin aiakisemmat sukupolvet, mutta toisaalta heillä on käytösään kaikki modernit yhteydenpitovälineet.


    • Anonyymi

      Ei kannata tehdä liikaa yleistyksiä etäopiskelusta. Opiskelijan tai oppijan ikä ja tausta vaikuttaa paljon. Yliopisto-opiskelijat ovat kaikkineen itseohjautuvampia kuin pikkukoululaiset. Eli yliopisto-opiskelijoilla on paremmat mahdollisuudet selviytyä itsenäisesti kuin koululaisilla, joiden itsenäiset opiskelutaidot eivät ole vielä kehittyneet - eivätkä kaikilla kehity koskaan (jolloin pitkää opintoputkea ei pääse syntymään, muunlaisia putkia ehkä sen sijaan kyllä).

      Ei kannata myöskään verrata liikaa eri vuosikymmenten opiskelua. Monella alalla sisältövaatimukset ovat lisääntyneet ajan myötä, vaikka opintoviikot eivät. Itselläni on kaveri, joka on opiskellut vuosikymmeniä sitten, ja jättänyt kesken, ja aloitti homman uudelleen työuran loppuvuosilla. Opiskeltavaa on todella paljon enemmän, vaikka hän tietää uransa ja kokemuksensa vuoksi hyvin paljon monesta asiasta.

      Kolmas pointti on, että paras tapa oppia on opettaa asia toisille. Erilaiset opintopiirit tai muulla tavoin jakaminen tai kavereille opettaminen ei ole mitenkään huono juttu. Kielellisesti lahjakas pänttää vaivatta yksinään, vähän hitaampi voi hyötyä siitä, että osallistuu lukupiireihin tms. Eli on erilaisia tapoja oppia.

      Nykyään kannatan sitä, että peruskouluja ei laiteta etäopetukseen. Ja ilmeisesti viimeisin valinta osoittautuikin oikeaksi. Hyödyt olivat haittoja suurempia. Toki fiksu ja itseohjautuva lapsi voi opiskella etänä tai kotikoulussa.

      • Anonyymi

        Etäopiskelukin kuten muutkin rajoitteet ovat liian mustavalkoisia. Matemaattisesti laskien, jos oppilaat ovat vain esimerkiksi kolmena päivänä viikossa koulussa ja silloinkin ryhmiin jaettuina, on tartuntamahdollisuudet vähentyneet lähes puoleen.


    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Purra sössi kaiken 2 vuodessa, itkee nyt Marinin perään

      Nyt on taas sama vanha itkuvirsi, kun ei omat taidot riittänee. Kaikki on taas muiden syytä. No miten sen "Tunnin juna"
      Maailman menoa
      94
      9386
    2. Ikuiset kaipaajat

      Miksette vaan mene sen kaipauksen kohteen luokse ja puhu sille suoraan? Mitä järkeä on kaipailla jotain puolituttua vuo
      Ikävä
      164
      5859
    3. Eli persujen rääkyminen Marinin hallituksen velanotosta oli sitä itseään

      "Valtiovarainministeriön mukaan Marinin hallitus lisäsi valtion pysyviä menoja 3 miljardia eikä 11 miljardia euroa." El
      Maailman menoa
      16
      5262
    4. Nyt se on selvitetty: Sanna Marinin hallitus lisäsi menoja 41 miljardilla

      ”vasemmistohallitus oli katastrofaalisen huono”, sanoo kokoomus. Sanna Marinin (sd.) hallituksen tekemät menolisäykset
      Maailman menoa
      149
      5199
    5. Orpon hallitus runnoi Tunnin junan ilman tarvetta

      Näinkö valtiontaloutta hoidetaan? Siis asiantuntijoidenkin aikoja sitten kannattamattomaksi laskema Tunnin juna tehdään
      Maailman menoa
      41
      4243
    6. Riikka ottaa miljardi euroa EU:n yhteisvelkaa Suomelle

      Niin kääntyi irvipersun takki taas, vaikka vaalilupauksissa oli ettei yhteisvelkaa Suomi enää koskaan ota. No nyt otti m
      Maailman menoa
      86
      3519
    7. Lindtman ylivoimainen suosikki pääministeriksi

      Lindtmania kannattaa pääministeriksi peräti 50 prosenttia useampi kuin toiseksi suosituinta Kaikkosta. https://www.ilta
      Maailman menoa
      65
      3461
    8. Sanna Marin - Maailman paras talousasiantuntija?

      PersKeKoa pukkaa? https://www.hs.fi/politiikka/art-2000011636623.html
      Maailman menoa
      112
      2855
    9. En tiedä ymmärrätkö

      Kuinka paljon merkitset mulle. Näet minut minuna etkä silti käännä selkääsi. Tökit jatkuvasti kepillä jäätä ja menit ehk
      Ikävä
      10
      2831
    10. Veronmaksajat kustantavat yrittäjien eläkkeitä jo yli 500 miljoonalla

      Suomalaista yrittäjää ei kommunistista erota. Aktiivisen "yrittämisen" maksattaa yritystukina yhteiskunnalla, ja vieläpä
      Yrittäjyys
      44
      2800
    Aihe