Tehdään niin tai näin , aina väärin päin. Totuus on, että esimerkiksi 80-90 luvun taitteessa lääketuieteen opiskelijoista oli luennoilla aina ainoastaan noin 30% opsikelijoista eli noin 70 opiskelijaa oli kotona. Läsnä olevistakin osa kutoi luentojen aikana. Opiskelijoilla oli niin kova tenttipaine, että oli pakko lukea kotona kaiken mahdollisen ajan. Luennot oli organisoitu siten, että aina kaksi opsikelijaa teki luentojen aikana huolelliset muistiinpanot, jotka monistettiin maksusta kaikille. Harjoitustyöt esim laboratorioissa tehtiin pienryhmissä. Muissakin tiedekunnissa luennoilla ei ollut pakko käydä. Osa opsikelijoista oli jopa ulkomailla. Lääketiede ja tekniikka ovat aloista vaikeimmat ja tekniikkaa ehkä vaikeinta opiskella itsekseen. Myös aloittelevalle opiskelijalla pitäisi olla mahdollisuus tutustua muihin opiskelijoihin ja opetella ensin opiskelutekniikoita. Meillä näin vakava pandeemia oli niin uuttaa, että ei ehditty suunnittelemaan sen pyshdyttämiskeinoja. Nyt olisi hyvä aika suunnitella järjellisesti vastaavia rajotteita tulevaisuuden varalle.. Eikä toimia mustavalkoisesti joko-tai periaatteella. HYvänä puolena on että opettajiakin jo arvostetaan. Toisaalta nykyajan tekniikka mahdollistaisi ihan aidon tuntuisen luento-opiskelun ja opettajat voisivat olla käytettävissä netin kautta. ÄLKÄÄ PORATKO TURHASTA VAAN TEHKÄÄ ITSEKKIN TYÖTÄ.
Nyt porataan kuika vaikeaa etäopiskelu oli, osa hyöty osa pettyi, kukaan ei kuollut.
5
68
Vastaukset
- Anonyymi
Muistelen omia opintojani 80-luvulla. Tiivistä opetusta oli vuoden pari, sitten porukka alkoi hajaantumaan.
Aika meni pääosin kirjatentteihin lukiessa ja joillakin luennoilla käydessä. Suurin osa päivästä oli niin sanottua vapaata aikaa. Gradun väänsin täysin ilman ulkopuolista tukea. En osaa sanoa, ovatko opinnot nykyään tiiviimpiä tai sitten ryhmätyövaltaisempia. Riippuu tietysti alasta.
Pääsyy on ehkä se, että nuoret ovat sosiaalisempia kuin ennen. Moni heistä on ollut lapsena päiväkodeissa ja yhteisissä harrastuksissa. Oleminen muiden joukossa on heille perusolotila ja korona-ajan rajoitukset tuntuvat sen vuoksi ahdistavilta.
Työskentelen korona-aikana asiantuntija etätyössä. Muistuttaa jossain suhteessa opiskeluaikojani. Suuren osan ajasta olen yksin työtehtävien parissa, joista läheisillä ei ole paljoa hajua. Positiivisesti ajatellen koronarajoitusten kanssa kipuilevat opiskelijat saavat kokemuksesta kuitenkin sellaista kokemusta, joka auttaa heitä pärjäämään tulevissa elämänkäänteissä.- Anonyymi
Nykyisin halutaan tieten tahtoen tuoda esille päätösten haittapuolia ja korostaa ongelmia, jotka esimerkiksi koronan suhteen ovat sairauden aiheuttamia huomattavasti lievempiä. Provottaminen tuottaa aina tuloksia, pahimmillaan jo mellakoita. Itse aloittaessani jatko-opinnot, jouduin toteamaan, että mitään opetusta ei ollut kaan tiedekunnassani tarjolla muutamaan vuoteen edes. Kun keräsin tutkimustani varten aineistoa mm, terveyden alan oppilaitoksesta niin siellä tiettyä eritysikurssia opiskelevat pyysivät minua opettamaan heitä aineiston keruun jälkeenkin, syystä että heidän opettajansa oli pitkällä sairaslomalla ja heillä ei ollut mitään ohjattua toimintaa. Heille ei ollut pystytty järjestämään sijaista. Juridisesti en minäkään voinut heitä opettaa. En voinut kertoa, että olen lyhyellä apurahalla, enkä voi tehdä sinä aikana muuta työtä. Aloittaessani aikoinani yliopisto-opinnot, ensin avoimessa korkeakoulussa, tilapula oli hälyttävä ja teimme esitelmät ja pidimme luennot toistemme kotona. Yksi orienttoiva luentosarja oli kaikille yhteinen. Kukaan ei liikoja nurissut. Näitä malleja voisi otta käyttöön, nyt kun terveyssyistä olisi syytä opiskella etänä tai pienryhmissä.
- Anonyymi
Olen minäkin ihan yksin pohtimassa lähiössä koronakriisitilannetta ja aluksi myös lähes täydellisessä riskiryhmäkaranteenissa, eli ei voinut mitään suunnitella edes, eteen päin. Olen opiskellut sekä lääketiedettä että kasvatustiedettä ja tehnyt tutkimukseni em. tiedekuntien välimaastossa terveys- ja turvallisuuskasvatuksen mahdollisuuksista. Lähiössäni ei kyllä löydy minullekkaan helposti ymmärtäjiä, eli ymmärän kyllä , että opiskelutovereita ja opettajiakin tulee ikävä. Silti nuorten mahtipontiset vaatimukset kyseisen ajan korvauksista tuntuu pahalta ja vaatimukset kaiken harrastustoiminnan lisäämisestä suurella rahalla., sekä pilkka koskien rajotteiden tarpeellisuuuta. Ihmiset eivät kerta kaikkiaan kykene, etenkään nuoret näkemään, että elämme parhaillaan pahinta maapalloa kohdannutta pandemiaa. Aikaisemmat pandemiat katosivat itsekseen ja monet taudit lopullisesti, kun rokote pystyttiin keksimään. Koronaan ei sairastamallakaan saada kuin lyhytaikainen suoja tai lievempi tauti. Esimerkiksi A - influenssat antoivat pitkäkestoisemman suojan siihen sairastuneille, samoin myöhemmat rokotukset. Minä pelkään minkälaiseksi talous muodostuu kaiken terveydenhoitokustannusten ym . viedessä paljon suunniteltuja suurempia rahamääriä eikä loppua näy. Lisäksi kyllä monet yksityistaloudetkin ovat konkurssissa jo siitä että koko perhe sairastaa. Totta on, että nykynuoret ovat sosiaalisempia, kuin aiakisemmat sukupolvet, mutta toisaalta heillä on käytösään kaikki modernit yhteydenpitovälineet.
- Anonyymi
Ei kannata tehdä liikaa yleistyksiä etäopiskelusta. Opiskelijan tai oppijan ikä ja tausta vaikuttaa paljon. Yliopisto-opiskelijat ovat kaikkineen itseohjautuvampia kuin pikkukoululaiset. Eli yliopisto-opiskelijoilla on paremmat mahdollisuudet selviytyä itsenäisesti kuin koululaisilla, joiden itsenäiset opiskelutaidot eivät ole vielä kehittyneet - eivätkä kaikilla kehity koskaan (jolloin pitkää opintoputkea ei pääse syntymään, muunlaisia putkia ehkä sen sijaan kyllä).
Ei kannata myöskään verrata liikaa eri vuosikymmenten opiskelua. Monella alalla sisältövaatimukset ovat lisääntyneet ajan myötä, vaikka opintoviikot eivät. Itselläni on kaveri, joka on opiskellut vuosikymmeniä sitten, ja jättänyt kesken, ja aloitti homman uudelleen työuran loppuvuosilla. Opiskeltavaa on todella paljon enemmän, vaikka hän tietää uransa ja kokemuksensa vuoksi hyvin paljon monesta asiasta.
Kolmas pointti on, että paras tapa oppia on opettaa asia toisille. Erilaiset opintopiirit tai muulla tavoin jakaminen tai kavereille opettaminen ei ole mitenkään huono juttu. Kielellisesti lahjakas pänttää vaivatta yksinään, vähän hitaampi voi hyötyä siitä, että osallistuu lukupiireihin tms. Eli on erilaisia tapoja oppia.
Nykyään kannatan sitä, että peruskouluja ei laiteta etäopetukseen. Ja ilmeisesti viimeisin valinta osoittautuikin oikeaksi. Hyödyt olivat haittoja suurempia. Toki fiksu ja itseohjautuva lapsi voi opiskella etänä tai kotikoulussa.- Anonyymi
Etäopiskelukin kuten muutkin rajoitteet ovat liian mustavalkoisia. Matemaattisesti laskien, jos oppilaat ovat vain esimerkiksi kolmena päivänä viikossa koulussa ja silloinkin ryhmiin jaettuina, on tartuntamahdollisuudet vähentyneet lähes puoleen.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1727143
Klaukkalan onnettomuus 4.4
Klaukkalassa oli tänään se kolmen nuoren naisen onnettomuus, onko kellään mitään tietoa mitä kävi tai ketä onnettomuudes672906- 562208
Kolari Klaukkala
Kaksi teinityttö kuoli. Vastaantulijoille ei käynyt mitenkään. Mikä auto ja malli telineillä oli entä se toinen auto? Se671395Ukraina ja Zelenskyn ylläpitämä sota tuhoaa Euroopan, ei Venäjä
Mutta tätä ei YLE eikä Helsingin Sanomat kerto.3651346- 561284
Ooo! Kaija Koo saa kesämökille öky-rempan:jättimäinen terde, poreallas... Katso ennen-jälkeen kuvat!
Wow, nyt on Kaija Koon mökkipihalla kyllä iso muutos! Miltä näyttää, haluaisitko omalle mökillesi vaikkapa samanlaisen l191219Toivoisin, että lähentyisit kanssani
Tänään koin, että välillämme oli enemmän. Kummatkin katsoivat pidempään kuin tavallisesti toista silmiin. En tiedä mistä171030Kevyt on olo
Tiedättekö, että olo kevenee kummasti, kun päästää turhista asioista tai ihmisistä irti! Tämä on hyvä näin <384998Olisinpa jo siellä, otatkohan minut vastaan
Olisitpa lähelläni ja antaisit minun maalata sinulle kuvaa siitä kaikesta ikävästä, tuskasta, epävarmuudesta ja mieleni79990