viljan hinnat nousussa

Viikolla 25.2.-3.3. myytiin Usasta 307 200 t. vehnää ja laivattiin 384 500 t.
Kauden myynti kasvoi 18,58 milj. tonniin, josta laivaamatta 4,05 milj. t.
Myynti alittaa 5,5 milj. tonnilla vuodentakaisen tason.
---
Maissia myytiin 2,143 milj. t. ja laivattiin 1,763 milj. t.
Kauden myynti kasvoi 50,2 milj. tonniin, josta laivaamatta 22,65 milj. t.
---
Soijaa myytiin 2,204 milj. t. ja laivattiin 834 900 t.
Kauden myynti kasvoi 52,37 milj. tonniin, josta laivaamatta 10,7 milj. t.
---
Venäjän kerrotaan pysäyttäneen vijan viennin Kazakhstaniin ja muihin
entisen neukkulan maihin, joiden kanssa Venäjällä on tullittomuussopimus.
Lieneekö syynä ollut yhteishengen ja verenhimon puute, jota Kazakhstanin
taholta ei ole tarpeeksi osoitettu.
Virallinen syy on turvata Venäjän kulutukseen tarpeeksi viljaa.
https://www.agriculture.com/markets/newswire/russia-to-suspend-grain-exports-to-eurasian-economic-union-until-aug-31
---
soija maalis 17,00 touko 16,85
maissi-------7,59-------7,54
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 10,73---10,52----10,73
touko 10,82----10,62----10.55
heinä 10,43----10,50----10,35
syys 10,04-----10,44----10,11
Pariisi vehnä
touko 368 syys 314,50 joulu 307,75 maalis 302,50
Rapsi
touko 883 elo 757 marras 728,75 helmi 714,25
maissi
kesä 344,25 elo 340 marras 266 maalis 265

Planeetan ruokahuollon ajauduttua vaaralliseen tilaan, on G7 niminen
ompeluseura pitänyt kokousta saksanmaalla, ja tuloksena on peiteltyjä
uhkauksia futuuripelin suuntaan, sekä varoituksia että vientirajoituksiin
ei saa päätyä.
Näiden G7 maiden maatalousministerit häätyivät heittämään vapaan markkinatalouden pyhät kirjoitukset bussin alle, ja manaavat päälle että:

“We will not tolerate artificially inflated prices that could diminish the availability of food and agricultural products,”
“We will also fight against any speculative behaviour that endangers food security or access to food for vulnerable countries or populations.”

Minä ajatuksen mukaan suomentuu:
"Me emme tule suvaitsemaan keinotekoisesti kasvatettuja hintoja, mitkä
tulisivat niukentamaan ruuan ja maataloustuotteden saatavuutta.
Tulemme myös taistelemaan kaikkea sellaista keinottelevaa käytäytymistä
vastaan, mikä vaarantaisi ruokaturvallisuuden taikka ruuan saatavuuden
vaaranalaisissa maissa taikka väestöissä."
https://www.agriculture.com/markets/newswire/g7-farm-ministers-urge-an-end-to-food-export-curbs-as-prices-surge

Ranttali tulee, oletko valmis, kyselee metsäveli ja jatkaa että jokos nyt kirjoitukset uhkaavat käydä toteeen.
Tässä tulee mieleen vaikka mitä, - esimerkiksi sellainen että onko kyseessä
täysin kyyninen käsien pesu pitkään tilauksessa olleesta romahduksesta.
Kenelläkään ajatustaitoiselle ei ole ollut vähintäkään epäilystä siitä
lopulta päädytään romahdukseen ja nyt nämä moraalisesti korkeatasoiset
täinpesät haluavat vetää kaikki samaan kadotukseen.
Kunhan vain oma sädekehä säilyy kirkkaana.

Toisaalta näkispä vaan millä seurauksilla Usa tyhjennetään vehnästä, mikä
varastoraportin lukujen perusteella olisi seuraus täysin rajoittamattomasta
viennistä.
Jo nyt kerrotaan että Usassa kaupan hyllyt ovat usein tyhjillään WW ja
durum vehnästä valmistetuista tuotteista, - eli nudeleista ja makarooni eli
pastatuotteista.
Linkistä näkyy ketkä ovat mukana, - ainakin puheiden tasolla.
https://fi.wikipedia.org/wiki/G7

Koko ongelma on seurausta rajoittamattomasta väestönkasvusta, ja näissä
oloissa romahdusta voidaan vain siirtää hiukkasen tuonnemmaksi jos
annetaan hintojen nousta.
Hintojen nousu vain pitäisi suunnata sinne missä ruuan tuotanto tapahtuu,
mikä ei ole lainkaan EU:n vallalla oleva, mutta lausumaton idea.
Hyvä esimerkki tästä on täältä Suomesta.
Nythän maatalouden ollessa romahduspisteessä vaikerrellaan ja väänellään
neuvottomina käsiä.
Asian vakavuus tunnustetaan laajalti, mutta ratkaisuehdotukset puuttuvat.
Mikä estää järjen käytön ?
Oikea vastaus on "Kanadan" sijasta EU, ja sen kilpailulainsäädäntö.
Ei voida ilman EU:n puuttumista asiaan tukea pelkästään kotimaista tuotantoa.
koska se olisi epäreilua muita maita vastaan ja kilpailua vääristävää.

Pyhä kilpailu estää vaikka mitä, - ainakin kilpailuviraston pönäköiden
täinpesien mielestä.
Muistetaampa tässä niitä aikoja jolloin eräs Puras oli Syyrian maaher..,
eiku kilpailuviraston johtajana, ja jolloin tuottajien saama hinta kananmunista ei kattanut tuotannon kustannuksia.
Mepä viedään Ruotsiin keksivät tuottajat, - siellä maksetaan kunnon hinta.
Tästäpä julmistui Puras, ja vähää vaille lasten virtaan heittämisellä
uhkaili, - eli sepä nyt ei käy ja jos ette usko niin tuet peritään pois.
Ei viety, moni lopetti.
---

soija maalis 16,90 touko 16,79
maissi-------7,64------7,62
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 10,90---10,75----10,99
touko 11,07----10,89----10,70
heinä 10,76----10,80----10,53
syys 10,41-----10,73----10,34
Pariisi vehnä
touko 370,75 syys 324 joulu 317,50 maalis 311,50
rapsi
touko 904,75 elo 759 marras 733,50 helmi 722
maissi
kesä 349 elo 344,25 marras 269 maalis 265,50

Metsäveljellä on pitkä ja vihainen muisti, mutta nimien kanssa
joskus pätkii.
Eli kilpailuviraston patu oli Matti Purasjoki, ja linkistä näkyy
mistä erinomaisesta hänelle ja samaa EU:n ideologian mukaista
myyräntyötä jatkaville mahtipalkkaa maksetaan.
Suuria ja tärkeitä saavutuksia esitellään linkin artikkelissa, josta
mattipojan aatoksista näyte:

"Olemme juuri aloittaneet työn, jossa pohditaan, mikä on kohtuuton
hinta määräävässä markkina-asemassa. Kukaan ei halua enää
minkäänlaista hintavalvontaa takaisin, mutta jonkinlainen
teoreettinen pohja täytyy kuitenkin luoda."

Teorioita on luotu ja pantu mister Arvo Pohjan "license to kill"
menetelmillä voimaan.
http://www.askokorpela.fi/kansanta/KilpailuTekeeTeraa-Taloustaito-1998-6.htm#Purasjoki

Linkin esittelemä henki kummittelee edelleenkin virastossa, ja näytteiden
perusteella voidaan vetää suora linja siihen miksi Kekkosen aikana
perustetut ja Suomen kansan omistamat yritykset on pantu ensin paloiksi
ja sitten myyty ulkomaiselle isänmaattomalle rahalle.
Esimerkkinä vaikka sähkönsiirtoverkon pilkkominen ja Caruna nimisen osan
myynti ulkomaiseen omistukseen.

Toinen esimerkki oli Kemiran pilkkominen ja lannoiteosan myynti
norjalaisille.
Purasjoen puoluekaveri ministeri Mönkäre ajoi ensin kauppaa kuin käärmettä
pyssyyn ruotsalaisen ostajatahon hyödyksi.
Siitä ei tullut kuitenkaan mitään, koska kemianteollisuuden työväki
heräsi ja sai ammattiliittonsa suhteiden avulla tietää että kauppaa
hierottiin puolivarattoman puljun kanssa, - jolla ei ollut mitään aietta
pitää itse yritystä, vaan myydä se edelleen.
Mönkäreen raivostumisesta kiersi aikoinaan juttua demareidenkin piireissä,
- mutta ilmeisesti arvovaltasyistä hanketta jatkettiin tunnetuin seurauksin.

Planeetan ruokahuollon ajautuessa kohti romahdusta, ovat monet maat
alkaneet rajoittaa elintarvikkeiden vientiä ja nyt myös vientimaa
Argentiina.
Argentiinalla oli jo vehnän vientikatto, mutta nyt pysäytetään soijaöljyn
ja soijarehun vienti.
Argentiinan osuudeksi soijarehun viennistä arvoitiin peräti 41 % planeetan
vientikaupasta, - soijaöljyn osuus olisi ollut 48 %.

Tähän menessä vientikieltoja ovat säätäneet elintarvikkeita tuovat maat,
joissa yleensä tukien avulla lasketaan kuluttajahintoja, - eikä haluta
että tuoet valuvat vaikkapa naapurimaihin.
---
Suomen omavaraisuutta lannoitteiden suhteen voi parantaa puutuhkan
hyödyntämistä parantamalla.
Tähän asti tuhkaa on pidetty lähinnä kiusankappaleena, jota ei halpojen
lannoitteiden vuoksi ole kannattanut kuljetella tarpeen hujakoille.
Metsäveljellä oli kiinostusta aloittaa parikymmentä vuotta sitten
tuhkan jalostaminen kemikaaleiksi taikka lannoitteiksi.
Noin 15 kilometrin etäisyydellä olevasta puunjalostuslaitoksesta olisin
saanut tuhkaa noin kuutiometrin viikossa vie pois hinnalla.
Laskeskelin kuluja, ja päädyin jättämään idean sikseen.

Linkissä erinomainen wikipedian artikkeli josta löytyy tuhkan hyvät ja
huonot puolet lannoitekäytössä, kuin myös pitoisuudet eri puulajien
tuhkassa.
Esimerkiksi metsäveljen perunanviljelys onnistuisi huonosti tuhkallla
lannoittamalla, koska perunan suuri kaliumin tarve täyttyisi tuhkamäärällä
joka kalkitsisi samalla maata liiaksi.
Tähän löytyy apu jalostusmenetelmällä jossa tukasta liuotetaan vettä
lisäämällä kaliumkarbonaatti eli potaska vesiliuoksen.
Sarjaliuotuksella liuoksesta saa myrkkyväkevää "tuhkalipeää".
Liuos haidutetaan auringon avulla kuivaksi ja tulos on lähinnä
kaliumkarbonaattia.
Emäksistähän sekin on mutta ei liiaksi.
Hapoilla siitä saa aikaan kaliumkloridia, -sulfaattia taikka kaliumfosfaattia.

Harmi että enää ei myydä "oulunsalpietaria", siitä kun saisi liuotettua
kalsiumnitraattia, johon potaskaa ja pim , tapahtuu vaihtoreaktio, jonka
jälkeen liuoksessa onkin kaliumnitraattia ja pohjalle saostuu kerros
kalsiumkarbonaattia, eli hienojakoista kalkkikiveä.
Liuos haihdutetaan ja eikun ruudintekoon, - kyllä kemia on lystiä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tuhka
---
soija maalis 16,87 touko 16,73
maissi ------7,28-------7,45
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 10,90---10,79----10.99
touko 10,92----10,94----10,70
heinä 10,64----10,80----10,57
syys 10,22-----10,64----10,28
Pariisi vehnä
touko 378,75 syys 325,50 joulu 317,50 maalis 310,75
rapsi
touko 898,25 elo 761,75 marras 735,25 helmi 725
maissi
kesä 346 elo 340,50 marras 264,75 maalis 263

Viikolla 31. vietiin Kanadasta 215 700 tavallista vehnää ja 13 800 t. durumia.
Kauden vienti kasvoi 7,08 milj. tonniin tavallista ja 1,5 milj. tonniin
durumia.
Kauden vienti alittaa 4,68 milj. tonnilla vuodentakaisen tason, durumin
osalta alitus on 2,22 milj. t.
Kevätvehnän myllylaatujen osuus viennistä on vain 5,85 milj. t., - vastaan
9,27 milj. t. vuosi sitten.
Kanadan vienti ei voi mitenkään korvata mustanmeren alueen vajausta, ja
sen voi povata jäävän alle 10 milj. tonnin, -vastaan USDAn viimeisimmän
tuutilullan povaus 15,5 milj.t.
---
Linkistä löytyy kuvaaja vehnän FOB hinnoista eri hujakoilla.
Halvin on Argentiinan 430 doll. t. ja kallein Usan kevätvehnän 470 doll. t.
https://twitter.com/ACOMRB/status/1503683694355222531/photo/1

Muiden mukana oman ruokahuollon itsenäisyyden EU:n täinpesille menettänyt
Espanja anelee komissiolta lupaa tuoda maissia Usasta tai Argentiinasta.
Esteinä kun ovat eräät EU:n säännökset kasvinsuojeluaineiden jäämistä ja
muista haitoista.
Espanjan karjatalous on pulassa Ukrainasta tapahtuneen tuonnin poistuttua
Venäjän hyökkäyksen vuoksi.
https://www.agriculture.com/markets/newswire/spain-set-to-approve-emergency-us-argentina-corn-buying

soija touko 16,57 heinä 16,33
maissi-----7,57-------7,22
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
touko 11,57----11,61----11,10
heinä 11,30----11,47----10,84
syys 10,74-----11,13----10,64
joulu 10,18----10,81----10,53
Pariisi vehnä
touko 386 syys 326,25 joulu 319,25 maalis 312,25
rapsi
touko 902,50 elo 761,50 marras 7,34 helmi 723,50
maissi
kesä 346,25 elo 340,50 marras 267 maalis 266,25

EU:n tavallista vehnää oli viety maalis 15. mennessä 19,09 milj, t., ja
durumia 0,7 milj. t.
Vuosi sitten lukemat olivat 19,36 ja 0,26 milj. t.
Viimeisimmän viikon vienti oli vain 150 000 t. tavallista, - edellisellä
viikolla vietiin 318 000 t.

Tavallisen viennistä on suuntautunut Kiinaan 1,98 milj. t., vastaan
1,76 milj. t. vuosi sitten,
Kiinaan on myös viety ohraa 2,2 milj. tonnia, - vuosi sitten 2,15 milj. t.

Tavallisen vehnän tuontia oli kertynyt 1,84 milj. t. ja durumin 1 milj. t.
Durumin heikosta saatavuudesta on ollut seurauksena sen tuonnin puolittuminen
vuodentakaisesta.
Durumin tuontia on ollut nyt myös Australiasta 186 495 tonnin verran.
Durumista on selvää pulaa, josta esimerkkinä jauhoina tuodun durumin
äkillinen kasvu- - tuontikäyrä on ollut parin viikon ajan lähes pystysuorassa
nousussa.

Maissin tuonti on ollut yhtä vaivalloista kuin vuosi sitten, - 11,74 milj.t.
on tuotu, - vastaan 15,2 milj. t. kaksi vuotta sitten.
Brasiliasta on saatu 1,1 milj. t. vuodentakaista vähemmän, eli 3,3 milj. t.
Ukrainasta ehdittiin saada 6,43 milj. t. missä plussaa vuodentakaiseen 1,76 milj. t.

EU:sta on viety myös maissia josta Romaniasta enimmät, - suurin ostaja on Iran jonka katovuotta paikkaamaan on viety 1,04 milj. t. maissia.
---
Rapsin ja rypsin hintojen nousua selittää osaltaan muidenkin öljykasvien
heikentynyt saatavuus.
EU:n tuotitilastosta löytyy suuret muutokset vuodentakaisiin määriin.
Soijapapujen tuonti on tasossa 9,51 milj. t. missä miinusta noin 1 milj. t.
Soijarehua on tuotu 11,59 milj. t. , vastaan 12,34 milj. t. vuosi sitten
Rapsia on tuotu 3,66 milj. t. vastaan vuodentakainen 4,83 milj. t.
Rapsiöljyn tuontia on ollut 0,43 milj. t, mikä pompsahtanut kaksinkertaiseksi.
Auringonkukkaöljyö on tuotu 1,42 milj. t. jossa pienehkö plussa.
Palmuöljyä on tuotu 3,51 milj. t. josta Nesteen tuonti lienee enemmistönä.
EU:n kauppatilastot öljykasvien osalta:
https://circabc.europa.eu/sd/a/8df1b7d8-1098-42b3-b29b-366d9c77192e/OILSEEDS TAXUD_Surv.pdf

Tässä kannattaa muistaa että EU:n heikko omavaraisuus osuu suurelta osin
öljykasvien osalle.
Kun niitä ei saada tuotua entisiä määriä, niin hintapainetta riittää
rapsin sekä rypsin hintoja kannattelemaan.
---
soija touko 16,50 heinä 16,26
maissi------7,30-------6,96
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
touko 10,69---10,72----10,50
heinä 10,42---10,58----10,50
syys 9,90-----10,30----10,51
joulu 9,43----10,09----10,10
Pariisi vehnä
touko 363,50 syys 318,50 joulu 311 maalis 304,50
rapsi
touko 899,50 elo 749,25 marras 727,50 helmi 719,75
maissi
kesä 335,25 elo 330,25 marras 264,75 maalis 264

Viikolla 4-10.3. myytiin Usasta 145 800 t. vehnää ja laivattiin 249 500 t.
Kauden myynti kasvoi 18,73 milj. tonniin, josta laivaamatta 3,95 milj. t.
Myynti alittaa vuodentakaisen 5,77 milj. tonnilla.
USDAn viimeisin 21,77 milj. tonnin vientiarvio täyttyy myynnin puolesta
3 milj. tonnin myynnillä.
Kesäkuun alusta alkavan kauden myyntiä on karttunut 1 milj. tonnia.
---
Maissia myytiin 1,836 milj. t. ja laivattiin 1,273 milj. t.
Kauden myynti kasvoi 52 milj. tonniin, josta laivaamatta 23,2 milj. t.
Myynti alittaa vuodentakaisen 8,5 milj. tonnilla.
Syyskuun alusta alkavan kauden myyntiä on karttunut 2,13 milj. tonnia.
---
Soijaa myytiin 1,253 milj. t. ja laivattiin 714 300 t.
Kauden myynti kasvoi 53,62 milj. tonniin, josta laivaamatta 11,29 milj. t.
Syyskuun alusta alkavan kauden myyntiä on karttunut 8,12 milj. tonnia.
---
Usan vehnäkauppa jäi kuluvan kauden osalta pieneksi, mutta seuraavalla
kaudella laivattavaa myytiin 325 600 tonnia.
Tästä Filippiinien osuus oli 258 000 t. , Guatemalan 45 600 t. ja Meksikon
22 000 t.
Viikon taivaanmerkki oli HRW vehnän nettomyynnin meno pakkasen puolelle
ufomiesten aiempien ostojen siirtojen vuoksi.
Seuraavan kauden myyntejä oli HRW vehnän osalla 49 100 t.
Kiina osti seuraavan kauden maissisatoa 335 900 tonnia.
---
Riisin vientihinnat ovat nekin ylittäneet 400 dollarin rajan, kysynnän
säilyessä silti tasaisena.
Huonompilaatuinen riisi käy hyvin kaupaksi rehunvalmistajille maissin ja
vehnän hintojen pompsahdettua.
---
Egyptissä hallinto on aikeissa tekemään säännöksen, joka vastaa lähinnä
hallinnon suorittamaa vehnän takavarikointia tuottajilta.
Vähintään 60 % on myytävä valtiolle taikka tuottaja menettää tuet.
Loppujenkin myynnistä pitää hankkia valtion lupa.
Mustanmeren alueen vehnän jämät jäävätkin alueelle, ja uusikin sato on
vaarassa upota samaan kadotukseen polttoaine ja lannoitepulan vuoksi, -vaikka
kiivain sotiminen saataisiinkin päättymään.
---
Turkin kerrotaan ostaneen 270 000 t. vehnää maalis huhtikuun laivauksiin.
Hinta rahteineen osuu haarukkaan 444 - 459 doll. tonnilta.
---
soija touko 16,68 heinä 16,47
maissi-----7,53-------7,18
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
touko 10,92---10,89----10,79
heinä 10,70---10,82----10,67
syys 10,25----10,54----10,43
joulu 9,82----10,29--- 10,35
Pariisi vehnä
touko 367,75 syys 325,50 joulu 317 maalis 309,75
rapsi
touko 928,50 elo 743 marras 722,75 helmi 714,75
maissi
kesä 331,25 elo 324,25 marras 268 maalis 267,50

Muiden mukana myös Kiina on ongelmissa lannoitteiden tuonnin kanssa.
Kaliumin saanti on ollut noin 57 % verran kinni tuonnista, josta suurin
osa Venäjältä ja Valkovenäjältä.
Kiinassa kaliumin hinnat ovat tuplaantuneet ja ovat 770 doll. t. tasolla.
Kiina viekin lannoitteita mutta vientimäärä laski kuluvan vuoden
alkukuukausina 27,8 % , eli Kiinan hallinnon ilmoittamat vientirajoitukset
on pantu toimeen.
---
soija touko 16,66 heinä 16,43
maissi------7,41-------7,12
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
touko 10,60----10,68----10,60
heinä 10,41----10,58----10,54
syys 10,02-----10,40----10,28
joulu 9,65-----10,21----10,24
Pariisi vehnä
touko 361,75 syys 323 joulu 315 maalis 309,25
rapsi
touko 937,75 elo 753 marras 733,25 helmi 725,75
maissi
kesä 324,50 elo 319,75 marras 269,60 maalis 268,60

Elämää mörköjen parissa sarja jatkuu katsastamalla apinansuvun ruokkimiseen käytettävissä olevan maatalousmaan määrää ja muuta asiaan liittyvää.
Asumiskelpoista maata löytyy planeetalta vain 104 miljoonaa neliökilometriä,
josta puolet eli 51 milj./km2 on maatalouskäytössä, - laidunta tai peltoa.

Karjatalouden käytössä on tuosta 77 % ja peltoviljelyssä 23 % eli
11 milj./km2.
Tätäpä paheksutaan ituhippien parissa, mutta jää ymmärtämättä että
planeetan laidunmaat ovat harvoin otettavissa mihinkään viljelykäyttöön,
ja laiduntaminenkin on veden puutteesta johtuen nälän sekaista huvia.
Ei ole mikään vapaaehtoinen tilanne kyseessä, vaan mitä suurimmassa määrin
välttämätön pakko.
Niimpä apinasuvun kalorioista saadaan vain 18 % karjan kautta ja 82 %
kasvikunnasta.
Pelkillä kalorioilla ei apinansuku tule kuitenkaan toimeen.
Vakuaista tarvitaan välttämättä ja planeetan valkuaisen tarpeesta peräti
37 % saadaan suurelta osin lihan tai maidontuotannon kautta.
Tämä erään FAO:n tilaston mukaan, jossa käsitellään vain peltoviljelyn ja
laiduntamisen suhdetta, - eikä kalastusta taikka porotaloutta.

Planeetan laiduntamiseen ja peltoviljelyyn sopiva ala on ollut täyskäytössä suuressa osassa planeettaa ja jopa vähentynyt pinta-aloinakin viime vuosina.
Ainoastaan Afrikassa on ollut lievää kasvua mutta yleinen suunta ei
mene ylös vaan huippu on saavutettu.
Afrikassa lisäksi laiduntamiseen sopivan alan rajat ovat tulleet vastaan, ja
pieni miinus on havaittavissa.

Pelkästään peltoviljelyn osuus alasta on ollut vieläkin selvemmässä laskussa
muualla kuin Afrikassa ja Aasian alueilla, mutta kuitenkin poislukien Intia
ja Kiina.
Jonkinlainen huippu osuu 60 luvulle jolta on tultu alas selvimmin Usan,
Kanadan, Venäjän ja EU:n osalta.
Näyttää että se mitä on saatu lisää, - on ollut pakon sanelemaa ja
heikosti tuottaville alueille perustettua.

Per capita, eli nuppia kohti käytossä oleva peltomaa on ollut pitkään
laskussa, sen huipun ollessa niinkin kaukana kuin 1700 luvulla.
Alaa oli 1980 planeetan asukasta kohti 0,33 hehtaaria, vuodella 2000
0,25 ha ja 0,22 hehtaaria vuodella 2016 johon tilasto päättyy.
Tuosta voi arvioida että nyt ollaan tasossa 0,19 hehtaaria per capita.

Väestön kasvu jatkuu kaiken aikaa ja lisää evästä tarvitaan.
Se pitäisi pystyä tuottamaan aina vain kutistuvalla alalla per capita.
Ei tule tapahtumaan.
Tällä erää ei enempää mutta lisää jatkossa samasta aiheesta.
Linkistä löytyy vaikka mitä:
https://ourworldindata.org/land-use

soija touko 16,92 heinä 16,73
maissi------7,56-------7,28
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
touko 11,16----11,13----10,88
heinä 10,92----11,01----10,82
syys 10,54-----10,83----10,52
joulu 10,16----10,67----10,49
Pariisi vehnä
touko 376,75 syys 341 joulu 330 maalis 322,50
rapsi
touko 970 elo 767,75 marras 744 helmi 735,75
maissi
kesä 334 elo 328,50 marras 278,75 maalis 276,50

Dieselpolttoaineiden pulaa povataan varsinkin EU:n alueelle Venäjältä
tuodun maakaasun ja raakaöljyn tuonnin rajoittamisen johdosta.
Maakaasun merkitys asiassa johtuu siitä että maakaasusta valmistetaan
vetykaasu, jolla sitten poistetaan rikkipitoisuus raakaöljystä, niin että
jalostusprosessissa käytettävät katalyytit eivä menetä tehoaan.
Maakaasu sisältää itse hyvin vähän rikkiä ja on siksi hyvä aine rikinpoistoon.
Täällä Suomessa Porvoon jalostamolle menee maakaasuputken haara, jolla
sitten poistetaan Venäjän rikkipitoisen raakaöljyn jalostusongelmat.
Runsasrikkistä raakaöljyä on saatavana muualtakin, mutta mistä saadaan
tarvittava vety jos ei maakaasusta ?
Lyhyellä sihdillä ei mistään, ja jatkossakin ajan kanssa ja rahaa polttaen.
Raakaöljyn tuotantohuippu on jo ohitettu joten kannattaako sijoittaa
toimintaan joka loppuu Suomessa ennnenkuin vaadittavat velat on saatu
maksetuksi ?

Dieseliä tarvitaan välttämättä vielä kauan ja sitä tulisi tuottaa turpeesta
tai raakapuusta lähtien.
Vanha virsi metsäteollisuuden raakapuun tarpeen vaarantamisesta kannattaa
jo unohtaa.
Tämä koska metsäteollisuuden tuotteiden hinnat jäävät väistämättä jälkeen
tuontienergian hinnoista, - niinkuin on nähty moneen otteeseen aiempien
öljykriisien aikoina.
Varsinkin kun metsäteollisuuden ulkoa tuotujen tuotantopanoksien hinnat
pompsahtavat, samalla kun myytävien tuotteiden hinnat romahtavat.
Toiminnasta saatu netto kun on sitä kolmasti kirkastettua jolla tuontia
voidaan maksaa, ja se netto tulee romahtamaan.

Pahoin pelkään että rahatynnyreissä kasvatetut ja sen tapin reiästä
maailmaa ihmetelleet ylierikoistutkijat sun muut täinpesät ryssivät
tämänkin mahdollisuuden, - joka nyt olisi suomirievulle tarjolla.
Vaihtoehtoisten ratkaisujen, kuten ulkoa tuotujen sähköautojen ynnä muun
ihkun kansantalouteen kohdistamaan rasitukseen verrattuna päästäisiin
sikahalvalla.

Synteettisten polttoaineiden valmistus täällä Suomessta mahdollistaa
samalla samalla myös kotimaisten typpilannoitteiden tuotannon.
Selitys on pitkähkö ja jää myöhemmäksi.
---
Brasiliassa soija ja maissi kasvatetaan vientiä varten kaukana rannikolta,
ja kuljetusmatkat ovat pitkät.
Dieseliä kuluu paljon noin 2000 kilometrin rekkamatkalla, ja luonnollisesti
riita syntyy siitä kuka kallistuneen dieselin kustantaa.
Rahtihintoja on jo hieman voitu nostaa mutta loppusota on käymättä.
---
soija touko 16,97 heinä 16,79
maissi------7,51-------7,28
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
touko 11,20----11,19----10,97
heinä 11,03----11,13----10,90
syys 10,70-----10,95----10,68
joulu 10,38----10,78----10,65
Pariisi vehnä
touko 379 syys 342,50 joulu 332 maalis 325
rapsi
touko 994,50 elo 791 marras 760,75 helmi 750,25
maissi
kesä 335,50 elo 328,50 marras 281,50 maalis 279,25

Päivän aiheena on käsitellä typpilannoitteiden valmistusta kotimaisista
tarpeista, jotka ovat ilmakehän typpi ja vesi josta puljataan vety irti.
Energian kotimaisuuden varmistaa kun käytetään touhussa biomassaa.

Aloitetaan näennäisesti turhan kaukaa, - eli Saksan zeppeliineistä.
Niiden sisällä oli lukuisia vetysäiliöitä joiden kuntoa valvoi lentojen
aikana suuri joukko miehistöä, jotka tarpeen mukaan kiipeilivät niiden
väleissä vuotoja etsimässä ja paikkaamassa.
Ongelmana oli se miten valmistaa täysin puhdasta vetykaasua, jossa
ei ole mukana myrkyllistä häkäkaasua, - jota syntyi tuolloin käytössä
olleilla menetelmillä, - häkä kun olisi helposti tappanut miehistön.

Ammoniakin valmistuksessa on sama ongelma, mutta nyt siksi että menetelmäsä
käytetyt katalyytit eivät kauan toimi jos kaasuseoksessa on sopimattomia
komponentteja.
Kunhan on käsillä puhdasta typpikaasua ja vetyä, ovat muut seikat helppoja
sekä halpoja toteuttaa.
Hankalat ja hinnakkaat puhdistusmenetelmät vaaditaan jos halutaan käyttää
puuta taikka turvetta vedyn valmistuksessa, - ainakin jos toimitaan
yleisesti käytössä olevia biomassan kaasutusmenetelmiä käyttämällä.

Zeppeliinien kanssa häärivillä saksalaisilla oli samat ongelmat kivihiilen
ollessa lähtöaineena ja energiantuottajana.
Saksassa menetelmäksi valittiin raudan hapetus ja pelkistys reaktiot.
Vetyä saatiin kun rautalastuja käsiteltiin vesihöyryllä, jolloin rauta
ruostui, eli yhdistyi veden hapen kanssa ja samalla vapautti vedyn kaasuksi.
Lämpötila oli alueella 500 - 800 astetta että rektio eteni joutuisasti.

Ruostunut rauta saatiin takaisin raudaksi johtamalla reaktiomassan läpi
tavanomaisen kaasutuksen tuotteita eli häkäkaasun ja vedyn seosta, jossa
sai olla mukana kaikki haitalliset kaasut.

Menetelmä tuli uudestaan muotiin puhdasta vetyä vaativien polttokennojen
kehityksen myötä, ja se on ehditty tutkia valmiiksi käyttöön ottoa varten.
Polttokennot eivät kuitenkaan hinta ja kestävyyssyistä yleistyneet, joten
vedyn massatuotantoakaan ei ole syntynyt tämän menetelmän avulla.
Tuossa yllä kerrottu menetelmä on selitetty vain yleisluontoisesti ja
monet piirteet on jätetty pois.
Menetelmä on kuitenkin yksinkertainen, tuottaa puhdasta vetyä, ja on
jopa varsin hyvä hyötysuhteeltaan.
TU-Graz yliopisto sai 2000 luvun alun tutkimuksessa biomassa- vety
muunnoksen hyötysuhteeksi 80-85 %, mikä on energeettisesti erittäin
hyvä tulos.
Varsinkin kun mitään kallista vedyn puhdistuslaitteistoa ei tarvita.

Reaktiossa käytettävän raudan määrä saattaa kiinnostaa joten seuraavassa
äärimmilleen viety reaktio jossa rauta ruostuu kokonaan.
Eli reaktiokaavan mukaiset painot ovat:
164 kiloa rautaa plus 72 kiloa vettä ja saadaan 8 kiloa eli noin
88 kuutiometriä vetykaasua.
Yhdistetään tämä 14 kiloon typpikaasua ja saadaan 22 kiloa ammoniakkia.
Nyt en ehdi laskea paljonko koivuhalkoja täytyy kaasuttaa että ruoste
saadaan takaisin raudaksi.

Metsäveljellä on kokemusta veden elektrolyysistä jota ruotsalaiset nyt
käyttävät "hiilettömässä" teräksentuotannossa.
Sama vanha yllä selostettu "messerschmitt process" on ruotsalaisilla
käytössä hieman muunneltuna, eli tämä ruosteesta raudaksi osuus, mutta
sähköllä tehdyn vedyn avulla.
Ruotsalaiset osaavat tuon kehumispuolen, ja mualimanluokan ihme ja
ilmaston pelastus kuuluu olevan kyseessä.

Kolmasti kirkastettua sähköä kuluu tuhottomasti vaikka olisikin paremmat
aineet käytössä kuin metsäveljellä, jonka tavallisesta pellistä ja
epoksimuovista tehdyn kennoston hyötysuhde jäi muinaisella 80 luvulla
noin 50 % hujakalle.
Jotain 6 kilowattituntia kuutiota kohti kului jos ei oteta mukaan
"mineka" tasasuuntaajan häviöitä.
Nykyisin on kaupan kiinalainen suurtehoinen tuotantolaitos joka lupaa
sähkönkulutukseksi noin 4,8 kWt kuutiometriä kohti.
Yllä olevassa laskelmassa olevan 22 kilon ammonikkimäärän tekoon kuluisi
kiinahemmojen laitoksella 422 kwt sähköä.
Intiaan on saatu kaupattua laitos joka tekee ammoniakkia aurinkopaneelien
sähköllä.
---
Ukrainassa arvioidaan että kevätkylvöt jäävät 7 milj. hehtaariin, eli
puolittuvat vuodentakaisista.
Syysviljoja kylvettiin 6,5 milj. hehtaaria, joista voidaan korjata 4 milj.
hehtaaria maatalousministerin arvion mukaan.
---
soija touko 17,20 heinä 17,00
maissi------7,56-------7,33
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
touko 11,04----11,08----10,89
heinä 10,90----11,05----10,84
syys 10,60-----10,88----10,64
joulu 10,32----10,70----10,62
Pariisi vehnä
touko 384,50 syys 346,75 joulu 335,75 maalis 330
rapsi
touko 926,50 elo 770,50 marras 750 helmi 744
maissi
kesä 338,75 elo 329,50 marras 288 maalis 282,75

Viikolla 11-17.3. myytiin Usasta 155 700 t. vehnää ja laivattiin 366 100 t.
Kauden myynti kasvoi 18,89 Milj. tonniin, josta laivaamatta 3,74 milj. t.
Seuraavan kauden myynti kasvoi 1,37 milj. tonniin.
Kuluvan kauden myynti alittaa 5,96 milj. tonnilla vuodentakaisen tason.

USDAn vientiarvio täyttyisi myynnin puolesta 2,88 milj. tonnin lisämyynnillä.
Tämä vaatisi loppukauden ajaksi 288 000 tonnin viikottaista myyntiä.
Jos määrä myös laivattaisiin, niin myyty vaan ei laivattu määrä huomioiden
tulisi viikottain laivata 662 000 tonnia.
USDAn huumoriarvio ei tule täyttymään.
---
Maissia myytiin 979 500 t. ja laivattiin 1,492 milj. t.
Kauden myynti kasvoi 53,01 milj. tonniin josta laivaamatta 22,71 milj. t.
Myynti alittaa vuodentakaisen 11,9 milj. tonnilla, mutta ajankohdan
laivausten osalta miinusta on vain 1,7 milj. tonnia.
Seuraavan kauden myyntiä on karttunut 2,13 milj. tonnia.
---
Soijaa myytiin 412 200 t. ja laivattiin 549 200 t.
Kauden myynti kasvoi 54 milj. tonniin, josta laivaamatta 11,16 milj. t.
Myynti alittaa vuodentakaisen 6 milj. tonnilla.
Seuraavan kauden myyntiä on karttunut jo 8,11 milj. tonnia, - kauden
puoliväli ohitettiin maaliskuun alussa.
---

Usan vehnän tilastokautta on jäljellä 10 viikkoa, joten tässä vaiheessa kannattaa katsastaa miten Usan WW ja kevätvehnän katovuosi näkyy
kaupanteossa.
Suurin miinus näkyy WW vehnän osalla jonka kauppa on puolittunut ja
on miinuksella 3,25 milj. tonnia.
Seurauksena on ollut pula nuudeleista täällä Suomessakin jonne nuudelit
tuodaan valmiina muistaakseni Thaimaasta joka ei itse viljele vehnää
lainkaan.
Kaupan taholta ei asiaa ihmetteleville osattu kertoa syyksi kuin konttipulaa.

Kevätvehnän miinus 2,23 milj. tonnia, minkä vaikutusta lisää Kanadan
kevätvehnän katovuosi.
Durumia Usasta on viety vain 0,18 milj. t. vastaan 0,67 vuosi sitten.
HRW vehnän miinus on 1 milj. t. , mutta SRW vehnää on myyty saman verran
enemmän.
---
Aiemmin käsiteltiin planeetan viljelyalan tilannetta ja päädyttiin epäilemään
että saattavat olla jo laskussa neliöinä mitatenkin sen lisäksi että ne
ovat jyrkässä laskussa per kapita pohjalla.
Linkin sivulta läytyikin epäilylle varmistus peräti kolmen asiaa tutkineen
tahon suunalta.
Arviot ovat vuodelta 2021 ja mukana on myös FAO.
Tuotantoalan määrä vaihtelee arvioissa riippuen mitä on otettu mukaan,
mutta yhtäpitävästi osoitetaan selvää laskua.
Käyrät sisältävät peltoviljelyn lisäksi laiduntamiseen käytetyn alan.

Taulukon alla on sinisellä merkityt ympyrä joista toisella saa venytettyä
käyrät enemmän vaakasuuntaan.
Samalla selviää mihin arviot asettavat ruuan tuotantoalan huipun.
Ylimmäinen käyrä asettaa sen vuoteen 1960, FAO näkee huipun 2001 kodalla
ja alin käyristä vuodelle 1981.
Linkki avautuu siten että käyrä jää piiloon eli rullaamalla se löytyy.
https://ourworldindata.org/land-use

Alla olevan linkin katsausletkassa käsittelin Rooman klubin julkaisemaa
"kasvun rajat " raporttia jossa julkaistiin ennuste siitä miten asiat
etenevät silloisten lähtötietojen perusteella.
Raportin käyrät oli laadittu siten että vaikka ne käsittelivät varsin
erilaisia asiota, ne saatiin "keskustelemaan" niiden yhteisvaikutuksesta
ja kääntäen siihen miten ne vaikuttivat toisiinsa.
Tietokoneet olivat jo kehittyneet 1970 vuvulla tarpeeksi että laskentateho
riitti monimutkaista ongelmaa selvittämään.
Alkuperäisen raportin myrkyllisin käyrä ennusti juuri nyt elettävälle
hujakalle tilannetta jossa monet käyrät huolestuttavalla tavalla risteävät,
ja jatkossa siirrytään taloudellisten olojen romahdukseen, resurssipulaan,
nälänhätään ja sen seurauksiin.
Kannattaa silmäillä ennustetta tarkemmin ja huomata että planeeetan
viljelyäla on myöskin resurssi, ja kuten nähdään sekin osallistuu Rooman
klubin kuvaajasta löytyvän "resources" käyrän jyrkässä kulmassa olevaan
laskuun.
Se aika jolloin olisi voitu suunnata hieman parempaa tulevaisuutta kohti
meni apinasuvun lukutaitoistenkin enemmistön osalta Rooman klubille
naureskellessa.
Voihan sitä jatkaa nauramista edelleenkin, "niin kauan kuin huvittaa".
Vaikka riekkumalla että "meidän jälkeemme vedenpaisumus", ja sitäpaitsi
Titanic on todistettu uppoamattomaksi paatiksi.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17272061/viljan-hinnat-nousussa

soija touko 17,01 heinä 16,82
maissi------7,47------7,27
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
touko 10,85---10,92----10,82
heinä 10,74---10,87----10,79
syys 10,48----10,74----10,59
joulu 10,19---10,61----10,58
Pariisi vehnä
touko 376,50 syys 342,50 joulu 333,25 maalis 327
rapsi
touko 978 elo 777,50 marras 751,25 helmi 744
maissi
heinä 333 elo 323,75 marras 290,75 maalis 288,50

Viikolla 33. vietiin Kanadasta 154 600 t. tavallista vehnää ja 15 500 t.
durumia.
Kauden vienti kasvoi 7,47 milj. tonniin tavallista ja 1,55 milj. tonniin
durumia, - ohraa on viety 1,73 milj. t, ja rypsiä 4 milj. t.

Vuodentakaiseen verraten tavallisen osalta on miinusta 5,1 milj. t. ja
durumilla 2,31 milj. t., - eli katovuoden vuoksi yhteensä 7,41 milj. t.
Ohralla on 0,79 milj. tonnin miinus ja rypsillä 3,6 milj. tonnin.
---
Turkin viimeisin vehnäsosto oli 455 000 t. ja hinnat olivat haarukassa
429 - 446 doll. t. jossa rahti.
Myös maissia ostettiin 175 000 t. hintaan 389 - 406,9 doll. t.
---
soija touko 17,09 heinä 16,87
maissi------7,63-------7,34
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
touko 10,99----11,08----11,04
heinä 10,88----11,02----11,02
syys 10,66-----10,93----10,83
joulu 10,41----10,85----10,82
Pariisi vehnä
touko 381,25 syys 347,75 joulu 338,50 maalis 332,75
rapsi
touko 969,25 elo 779,25 marras 753,75 helmi 747
maissi
kesä 338,75 elo 328,50 marras 296 maalis 295

Kansasin, ja Oklahoman hujakalla satoi noin 25 - 30 milliä mutta ei aivan
peittävästi HRW vehnän kylvöille.
Kuivuus on viivästyttänyt kasvuun lähtöä verrattuna viime vuoteen, jolloin
osa oli jo liittymisen vaiheessa.
Ainakin selviää millä osalla huonokuntoisesta vehnästä on satopotentiaalia
jäljellä.
Sääennusteet povaavat kuivempaa säätä seuraavat kaksi viikkoa.

Turkilla on vetämässä jo toinen maissin ostotarjous lyhyen aja sisällä,
ja nyt on hakusassa 300 000 tonnin erä.
Tähänastiset myyntitarjoukset ovat haarukassa 400 - 433 doll. t. jossa
mukana rahti.
---
soija touko 16,61 heinä 16,43
maissi -----7,46-------7,28
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
touko 10,50----10,65----10,79
heinä 10,44----10,63----10,78
syys 10,12-----10,59----10,58
joulu 10,12----10,53----10,58
Pariisi vehnä
touko 369,75 syys 338 joulu 330 maalis 325,50
rapsi
touko 972 elo 781 marras 757,25 helmi 751
maissi
kesä 331,25 elo 321,50 marras 289 maalis 287

Linkistä löytyvä eilen julkaistu viikkoraportti katsastaa muun muassa
Ukrainan merkitystä planeetan ruokahuollossa ja muuta asiaan liittyvää.
Ukrainan viljelyalat eritellään kartan yhteydessä josta löytyy maankäytön osuudet prosentteina.
Kaikkiaan viljelyn ja laiduntamisen osuus on 71,3 % josta 56,1 % on peltoviljelyn piirissä , 13,6 % on pysyvästi laitumia ja 1,5 on
monivuotisten kasvien käytössä.
Metsää on vain 15,6 -5 ja muuta maankäyttöä 12 %.
Raportti päättelee että vaikka sotiminen loppuisi välittömästi niin
kuluvalla kaudella ei päästä normaalitilaa.
Ukrainalaisen APK puljun mukaan arvion mukaan viljasato jää alle puoleen
vuodentakaisesta.
Venäjänkin sisäisten hintojen kerrotaan nousseen lähelle ennätystä, josta
saattaisi seurata lisää viennin rajoittamista.

Planeetan vehnän hintatilanteesta löytyy FOB pohjainen päivitys.
Usan HRW vehnä irtoaa huuhtikuussa 460 doll. t. m ja kevätvehnä 476,4 doll.t.
Australian APW laatu 430 doll. t.
Argentiinan vehnän kerrotaan olevan jo myyty, mutta jonkinlainen ikkunahinta
olisi 375 doll. t.
Ranskalainen 11,5 % vehnä 448,7 doll. t. saksalainen 12,5 % 461,5 doll. ja
sama laatu Baltiasta 459,3 doll. t.
https://saskwheat.ca/wheat-market-outlook-and-prices

Torstaina julkaistaan raportti Usan viljojen varastoista maalis 1. tasolta.
Teen huomenna alustavan laskelman mikä määrä tulisi löytyä vehnää.

soija touko 16,43 heinä 16,24
maissi -----7,28-------7,10
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
touko 10,12----10,23-----10,43
heinä 10,08----10,23-----10,43
syys 9,96------10,21-----10,23
joulu 9,81-----10,19-----10,22
Pariisi vehnä
touko 357,50 syys 323,25 joulu 316,50 maalis 313,75
rapsi
touko 937,75 elo 771,25 marras 746,76 helmi 740
maissi
kesä 313,75 elo 306,75 marras 280,25 maalis 279

Onko ideoita, millä turve korvataan?

https://www.uusisuomi.fi/kumppanisisallot/neova/tarkkaan-tahdatty-laukaus-omaan-jalkaan-vilu-on-huono-mutta-nalka-viela-huonompi/

Huomasin että planeetan viljelyalan sivusto ei toimi niinkuin neuvoin,
joten tässä uusi neuvo kiusallisen huonosti toimivalle sivulle.
Linkistä avautuvaa sivua rullataan hieman kunnes näkyy teksti:
"All our charts on Land Use" ja sitä klikkaamalla avautuu valikko joka
sekin jää piiloon näkymän alareunan alle.
Vikitellään näkösälle ja valitaan "Has the world passed peak agrikultural
land ? "
Piiloon jää taaskin haluttu kuvaaja mutta sivu tavat tuntien se löytyy.
Kyseessä on peltoviljelyn ja laiduntamiseen käytetyn alan kehitys vuosien
mittaan, - hiiren osoittimella kannattaa sohia.
https://ourworldindata.org/land-use

Tässä laskelma paljonko tulisi löytyä vehnää huomenna julkaistavasta
varastoraportista.
Yleensä ei paljon heitä puoleen taikka toiseen, vaikka mahdollinen tuonti
Kanadasta onkin jätetty laskelmasta pois.

37,82 varastoissa joulu 1.
4,50 tässä vähennetään laivaukset 3 kuukauden ajalta
7,71 tässä vähennetään usan kulutus
25,61 milj. t. tämä tulisi löytyä varastoista maalis 1.

Jos löytyy, on määrä 10 milj. t. pienempi kuin viime kaudella.
---
USDA kertoo Intian lisäävän vehnänvientiä, mutta sille on monia esteitä.
Eräs on "karnal bunt" kasvitauti jolla on potentiaalia levitä ostetun
vehnän mukana, ja tuottaa pysyvä haitta vehnän tuotannolle.
Kyseessä on sienilaji joka iskee tähkän jyviin ja käyttää sen ravinnokseen.
Lisämurheena on ikävä haju joka estää nälkäistäkin syömästä.
Tauti löytyi Intiasta 1931 ja se on levinnyt naapurimaihin Afganistaniin
saakka.
Myös Meksiko on saanut tartunnan josta se on levinnyt myös Usan eteläosiin.
Vaikka vehnän satotaso kärsii yleensä vain vähän tartunnasta, sen käyttö
ravinnoksi estyy jo noin 3 % osuuden ylittävästä saastuneiden jyvien
määrästä.
Siksi esimerkiksi Usassa tartunnan leviämistä estetään vehnän viljelyn
lopettamisella tartunnan saaneilla alueilla.
Itiöiden kerrotaan säilyvän tartuntakykyisinä maaperässä ainakin 5 vuotta.
Monet valtiot ovat kieltäneet vehnän tuonnin kokonaan tartuntamaista.
https://en.wikipedia.org/wiki/Karnal_bunt

soija touko 16,65 heinä 16,43
maissi------7,38-------7,19
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
touko 10,30---10,47----10,58
heinä 10,25---10,46----10,57
syys 10,11----10,41----10,37
joulu 9,93----10,37----10,36
Pariisi vehnä
touko 362,50 syys 327,50 joulu 319,25 maalis 316
rapsi
touko 962 elo 784 marras 756,50 helmi 750
maissi
kesä 318 elo 310 marras 281 maalis 281

Usan varastoraportti kertoo että vehnää oli 22 % vuodentakaista vähemmän,
maissia oli 2 % enemmän ja soijaa 24 % enemmän.
https://downloads.usda.library.cornell.edu/usda-esmis/files/xg94hp534/d504sq79s/zk51wm87v/grst0322.pdf

Vehnän osalta joulukuun lukuja on muutettu raportissa hieman pienemmäksi,
joten tehdään eilinen laskelma uudestaan.

37,50 varastoissa joulu 1.
4,50 tässä vähennetään laivaukset
7,71 tässä vähennetään usan kulutus
25,29 tämä tulisi löytyä maalis 1.

Raportissa määräksi kerrotaan 27.88 milj. t. eli 2,59 milj. t. enemmän.
Joko Usan kulutus on huomattavasti laskenut taikka Kanadasta on onnistuttu
tuomaan runsaasti vehnää.
Raportissa eritellaan farmien ja kaupallisten varastojen määrät, joista
ilmenee että farmien varastot ovat lähes puolittuneet vuodentakaisista
jolloin oli 7,72 milj. t ja nyt vain 4,74 milj. t.
Kaupallisten osuudessa on miinusta 4,81 milj. t. ja varastojen yhteinen
miinus on 7,79 milj. tonnia.

Miten riittää ?
Tehdään laskelma ilman tuontia, mutta USDAn vientiarvion mukaisella viennillä
ja USDAn ilmoittaman normaalin kulutuksen mukaisena.

27 88 varastoissa maalis 1.
7,44 tässä vähennetään vientiarvion täyttymisen vaatimat laivaukset
7,71 tässä vähennetään loppukauden kulutus Usassa
12,73 tämä jäisi loppuvarastoon.

USDA väittää maaliskuun alun raportissa että 17,77 milj. tonnia jäisi,
eli peräti 5,04 milj. t. enemmän.
Joko laivauksia siirretään seuraavasta sadosta täytettäväksi taikka Usan
kulutusta hillitään.
Käytännössä molemmat tavat on pakko ottaa käyttöön, ja on jo otettukin
Usan kulutuksen osalta.
Tehdään vielä laskelma paljonko uudesta sadosta saatua lisää on jäljellä.

27,88 varastoissa maalis 1.
23,00 tässä vähennetään alkuvaraston jäämäntähteet
4,88 milj. t. -tämä määrä on jäljellä uutta satoa.

Nähdään että loppukaudella tarvittavaa noin 15 milj. tonnin vehnämäärää
ei löydy varastoista koska se pitäisi olla valtaosaltaan myllylaatua.
Eipä löydy edes vientiarvion täyttämiseen vaan sekin jäisi vajaaksi.
Käytännössä ranttali jatkuu ja pahenee, koska kaupan hyllyjen täytteeksi
tarvitaan myllyvehnästä tehtyjä tuotteita, eikä sitä ole riittävästi.
Asia tarkentuu kunhan ehdin katsastaa HRW ja kevätvehnän varastotiedot.
---
Usan kauppatilastot selvitän huomenna, mutta yllä olevaan liittyvästi
vehnäkauppa jäi vähäiseksi, - mikä on välttämätöntä jatkossakin.
Vain 95 000 t. myytiin kuluvan kauden laivauksiin, eikä seuravallekaan
kuin 81 300 t.

soija touko 16,71 heinä 15,97
maissi------7,47-------7,31
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
touko 10,08----10,32----10,79
heinä 10,01----10,30----10,76
syys 9,90------10,24----10,46
joulu 9,73-----10,24----10,43
Pariisi vehnä
touko 369,50 syys 332,75 joulu 324,50 maalis 321,75
rapsi
touko 951 elo 786,50 marras 757,25 helmi 752,25
maissi
kesä 322,75 elo 315,50 marras 386,50

Viikolla 18-24.3. myytiin Usasta 95 000 t. vehnää ja laivattiin 349 200 t.
Kauden myynti kasvoi 18,98 milj. tonniin, josta laivaamatta 3,48 milj. t.
Myynti alittaa 6,1 milj. tonnilla vuodentakaisen tason.
Seuraavan kauden myyntiä on karttunut 1,45 milj. t.
---
Maissia myytiin 636 900 t. ja laivattiin 1,882 milj. t.
Kauden myynti kasvoi 53,65 milj. tonniin, josta laivaamatta 21,47 milj. t.
USDAn vientiarvio täyttyy myynnin puolesta 10 milj. tonnin myynnillä.
Seuraavan kauden myyntiä on karttunut 2,42 milj. tonnia.
---
Soijaa myytiin 1,305 milj. t. ja laivattiin 670 200 t
Kauden myynti kasvoi 55,32 milj. tonniin, josta laivaamatta 11,79 mij. t.
USDAn vientiarvio täyttyy myynnin puolesta 1,53 milj. tonnin myynnillä.
Seuraavan kauden myynti on tasolla 8,16 milj. t.
---
Vehnän kaupanteko jäi vähäiseksi, niinkuin jo on pakkokin.
Muutama taivaanmerkkikin pilkahti, eli Nigeria perui kaupan joka kuitenkin
korvattiin uudesta sadosta täytettäväksi.
Toinen on se että ufomiesten potti alkaa olla tyhjä eli vain 0,21 milj. t.
on jäljellä, eli kysyntä on yllättänyt vihreät miehet.
USDAn povaus soijan viennistä on ainakin myynnin puolesta täyttynyt
etuajassa, ja tämä koska etelä-Amerikan soijasato jäi alle odotusten.
Kausi on vasta hätäisesti yli puolivälin.
---
Usassa kuivuus jatkuu edelleen lähes koko HRW vehnän tuotantoalalla vaikka
hieman satoikin.
Kansasissa kahteen huonoimpaan luokkaa kuuluu jo 32 % kylvöistä, jolla
alkaa olla jo vaikutusta satotoiveisiin, koska vehnä on jo edennyt liittymisen
alkuun.
Oklahoman kylvöistä 87 % on epätavallisen kuivuuden vallassa, kuntoluokatkin
puuttuvat viikon päivityksessä.
---
soija touko 15,80 heinä 15,65
maissi------7,33-------7,20
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
touko 9,83----10,12----10,65
heinä 9,82----10,13----10,65
syys 9,72-----10,11----10,40
joulu 9,61----10,13----10,37
Pariisi vehnä
touko 365,25 syys 329,25 joulu 321 maalis 318,50
rapsi
touko 946,75 elo 795,50 marras 769 helmi 761
maissi
kesä 315,50 elo 313,25 marras 285,50 maalis 284

Katsastetaan Usan HRW vehnän taseet, mutta ongelmana on se että
varastoraportissa on ilmeinen virhe Oklahoman kohdalla.
Siellä on kirjattu suurempi varastomäärä kuin mitä oli joulu 1. tasolla,
eli plussaa 0,08 milj. t.
Eipä se näin voi olla koska välillä syys 1. - joulu 1. varastomäärästä
kulutettiin 0,73 milj. tonnia.

Kun nyt tarjotaan 2,81 milj. tonnin määrää, niin otetaan se kanta että
USDAn sormi on lipsahtanut, ja oikea luku on 1,81 milj. tonnia.
Tätä korjattua määrää käytetään alla olevassa laskelmassa.

varastoissa kesä 1. --syys 1. -- joulu 1. maalis 1. uudesta sadosta jäljellä
Kansas---- 5,76 -----11,03 ----- 9,24 ------6,37 --- 0,61
Oklahoma-- 1,89------3,46 ------- 2,73 -----1,81 --- miinus 0,08
Teksas---- 1,56------2,37 ------- 1,56 ---- 1,03 --- miinus 0,53
Colorado-- 0,50 -----1,72 ------- 1,07 ---- 0,67 --- 0,17
Nebraska-- 0,82 -----1,57 ------- 0,97 ---- 0,76 --- miinus 0,06
yhteensä--10,53 -----20,57 ----- 15,56 --- 10,64 --- 0,11

Kuten nähdään, uudesta sadosta saatu lisä on kulunut pois, ja miten jatko
menee jäämäntähteiden varassa riippuu siitä kuinka paljon onnistutaan
viemään rehulaatua.
Oma HRW vehnän kulutus onkin sitten vaikeampaa, koska se vaatii pääosin
myllyvehnää.
Laadusta voidaan jonkin verran tinkiä, mutta joudutaan käyttämään jauhojen
leivontaominaisuuksia parantavia vilunkikonsteja.

Tarkastetaan vielä miten varastoraportin luvut käyvät yksiin HRW vehnän
vientimäärän kanssa.
Välillä joulu 2. - maalis 3. varastoista kului 4,92 milj. t. ja samalla
jaksolla vietiin 1,85 milj. tonnia HRW vehnää, joten oma kulutus on
ollut 3,09 milj. tonnia.
USDA arvioi HRW vehnää kuluvan Usassa 13,79 milj. tonnia, joten kolmen
kuukauden kulutus olisi 3,44 milj. t.
Eli pientä kulutuksen kiristystä on havaittavissa Usassakin.

Miten riittää ?
Uudesta sadosta saatua lisää ei ole jäljellä mitään , joten onko mitään
mieltä laskea mielikuvitusvehnän riittämistä ?
Lasketaan nyt kuitenkin vaikka huumorimielessä.

10,64 HRW vehnää varastoissa maalis 1.
3,44 tässä vähennetään loppukauden kulutus
1,78 tässä vähennetään vientiarvion täyttymisen vaatima määrä
5,42 tämä jäisi loppuvarastoon.

USDA asettaa loppuvaraston 9,25 milj. tonniin, joten eipä mene pasianssi
läpi.
Varsinkin kun maalis 1. varastomäärästä on vara kuluttaa vain 1,39 milj. t.

Usan HRW vehnän myllylaadun varastojen riittävyys alkaa olla nolla tonnia, ja
tilanne siirtyy jauhojen ja valmiiden tuotteiden riittävyyteen Usan kaupoissa.
Kaikenlaisia merkkejä pulan saapumisesta marketteihin on ollut näkyvissä
jo jonkin aikaa, ja eräät Usan survivalistit hälyttävät kansalaisia
varustautumaan ikäviin aikoihin.
Usan vähempijärkisen väestönosan mellakoinnitkaan eivät ole kaukana.
Teen vielä myöhemmin vastaavan laskelman kevätvehnän osalta.
---
soija touko 16,02 heinä 15,88
maissi------7,49-------7,38
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
touko 10,11----10,38----10,85
heinä 10,11----10,40----10,85
syys 10,03-----10,38----10,60
joulu 9,97-----10,38----10,57
Pariisi vehnä
touko 363,75 syys 335,75 joulu 328,75 maalis 326,25
rapsi
touko 944,25 elo 820,75 marras 789,50 helmi 778
maissi
kesä 319 elo 315,75 marras 287,75 maalis 286

Metsäveli pitää räntäsateen vuoksi taukoa halonteossa ja tarinoi
väliin ihan muuta kuin viljapuolen huminoita.

Nyt kiinnostaa selvittää mitä mahdollisuuksia uudet saatavilla olevat
menetelmät voisivat tuoda omavaraiseen typpilannoitteiden tuotantoon.
Linkissä on eräs sellainen, joka muistuttaa Norjassa viime vuosisadan
alussa käytettyä menetelmää jossa sähkön avulla "ilmaa polttamalla"
saatiintypen oksideja jotka sitten reagoivat veden ja ilman hapen kanssa
muodostaen typpihappoa.
Typpihappo pantiin reagoimaan kalkkikiven kanssa jolloin syntyi
kalsiumnitraattia, eli " norjan salpietaria"
Linkin laite tuottaa typen oksideja valokaaren sijasta mikroaaltojen
avulla tuotetun "termisen plasman" avulla.
Laite ei paljon eroa tavallisesta mikroaaltouunista, jolla silläkin
kokeilijat pystyvät vallan hyvin tuottamaan plasmaa.

Menetelmällä saavutetaan päälle 5000 asteen lämpötiloja, mutta typen
polttoon oksideiksi riittää vähempikin.
Noin 3500 asteeseen kuumentunut ilma sisältää noin 5 % oksideja, josta
niiden hetkellinen pitoisuus laskee kylmenpään taikka kuumempaan
siirryttäessä.
Mikroaaltojen tuottaminen on hyötysuhteeltaan varsin hyvä ja ne saadaan
jatkossa tuottamaan plasmaa noin 90 % tasolla.
Verkkosähköstä turkasen kuumaksi plasmaksi saadaan toimimaan noin 60 %
hyötysuhteella.
Menetelmä haaskaa kuitenkin suuren osan energiasta lämmöksi, joka on
käytettävissä lämmitykseen taikka metsäveljen idean mukaisesti
sähköntuotantoon prosessia varten.

Kuten videosta voi arvella, on prosessin suurin häviö valon mukana
häipyvä energia.
Miten se saadaan keskitettyä takaisin plasman muodostumisen hujakalle
merkitsee paljon prosessin hyötysuhteen kannalta.
Asiaa on jo ehditty hieman tutkiakin, mutta pääpaino on ollut testata
käytettävissä olevien laskentamenetelmien kelvollisuutta reaktion
mallintamisessa, - eikä vielä käytännön sovellutusten kannalta.
Eräs tutkimus haarukoi tätäkin puolta ja arveli että voitaisiin saavuttaa
energiamielessä lähes yhtä hyvä hyötysuhde kuin nyt käytössä olevalla
Haber -Bosch menetelmällä.
Itse asiassa plasmamenetelmällä on ennätys hallussaan, mutta valitettavasti
epäkäytännöllisellä menetelmällä, eli lähes ilmatyhjiösssä toimien.

Hieman vaarallinen kokeilu linkin hemmoilla, tuossa syntyviä typen oksideja
ei kannata hengittää vähääkään.
https://www.youtube.com/watch?v=dAkFy39OTF0

Seuraavassa taulukossa valtaosan kevätvehnästa tuottavien osavaltion
varastomäärien kehitys.
-------kesä 1.-----syys 1.-- joulu 1. --maalis 1.--sadosta jäljellä
P-Dakota -3,03 ----- 5,4 ----- 5,16 --- 3,58 --- 0,49
Minnesota 1,25----- 2,04----- 1,51 --- 1,12 ----0,13 miinusta
Montana --1,51----- 2,87----- 2,23 ----1,64 ----0,13
E-Dakota- 0,99------ 1,61----- 1,03 --- 0,87 ----0,12 miinusta
Yhteensä- 6,78-----11,92----- 9,93 ----7,21 ----0,43

Kuten nähdään, on sadosta saatu lisä huvennut lähes kokonaan, eli
maalis 1. varastomäärä on alkuvaraston jäämäntähteiden kokoa.
Tässä pitää muistaa että näissä osavalloissa ei kasva pelkkää kevätvehnää,
vaan myös durumia ja HRW vehnää, - ja ne ovat mukana taulukon määrissä.

Kevätvehnän osuudeksi voi arvata alle 5 milj. t. josta paras osa tarvitaan
seuraavan sadon kylvöihin.
Esimerkiksi Montanassa farmien osuus yllä olevan taulukon määrästä on
1 milj. t. mistä ei kylvöjen jälkeen heltiä muille mitään.
Pohjois-Dakotassa joka on suurin kevätvehnän tuottaja, on farmien osuus
varastomäärästä 1,57 milj. t.
vastaavat osuudet Minnesotassa ovat 0,51 milj. t. ja Etelä-Dakotassa 0,25.
Yhteensä farmien osuus tekee 3,33 milj. t. josta paras osa tarvitaan
kylvöihin ja loput ovat sekalaista tavaraa laadun ja lajikkeiden osalta.

Joku osuus kevätvehnää on viety muualle Usaan lähinnä myllyjen käyttöön,
mutta tuskimpa siitä on enää mitään jäljellä.
Kevätvehnän myllylaadun voi jo katsoa olevan surkeasti lopussa.
Muistetaan tässä vielä että kevätvehnän seuraavaa satoa ei ole vielä
kylvettykään, ja sen sato saadaan monta kuukautta nykyisen kauden
päättymisen jälkeen.
Joka tapauksessa noin 5 - 6 kuukautta tulisi tulla toimeen sillä mitä on.
Eipä käy kateeksi.
---
soija touko 16,30 heinä 16,13
maissi------7,60-------7,48
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
touko 10,49---10,86----11,11
heinä 10,49---10,87----11,11
syys 10,41----10,85----10.86
joulu 10,29---10,81----10,84
Pariisi vehnä
touko 364,50 syys 342,25 joulu 334,50 maalis 331,50
rapsi
touko 959,75 elo 832,75 marras 802 helmi 793,50
maissi
kesä 322 elo 318,25 marras 292 maalis 289,75

Usan syysvehnän kunto on huonoin mitä on tilastoitu, ja kun verrataan
aiempiin vuosiin, niin huono kunto tähän aikaan johtaa useimmiten heikkoon
satoon.
Tilastoitujen 18 osavallan keskimäärä on luokassa erittäin huono 18 %,
luokassa huono 18 % , eli kaksi huonointa yhteensä 36 % , - vuosi sitten
oli vain 16 %.
Luokassa kohtalainen oli 34 % ja vuosi sitten 31 % , eli ei suurta eroa.
Kaksi parasta luokkaa olivat tasolla 30 %, - vastaan 53 % vuosi sitten.

Huonoin tilanne on Teksasissa jossa kaksi huonointa kattaa 81 % kylvöistä,
kohtalaista vain 12 % ja hyvää 7 % , erinomaista ei ole lainkaan.
Teksasissa tilanne ei enää korjaannu vaikka sataisikin, koska vehnästä
on tähkällä jo 23 % .
Oklahomassa huonoimmat luokat edustavat 44 % osuutta kylvöistä, kohtalaista
on 34 % ja hyvää 21 % sekä erinomaista 1 %
Kansasissa huonoimmat 30 % , kohtalainen 38 % hyvä 29 5 ja erinomainen 3 %

Huonon kunnon syynä on pitkään jatkunut kuivuus joka jatkuu ennusteen
kattaman ajan huhti 22 saakka.
Satoennusteet ovat vielä enempi huumoria, mutta paljon pitäisi tapahtua
että edes normaalisato saataisiin.
---
Saudi-Arabia osti 625 000 t. 12,5 % "kovaa vehnää" eli joko HRW tai
kevätvehnätyyppistä.
Vanhaa satoa ei ole enää saatavilla joten ostettiin syys- marraskuun
laivauksiin.
Keskimääräinen hinta rahteineen päätyi 422,47 doll. tonni.

Irak osti 100 000 t. vehnää Saksasta hintaan 570 doll. t. jossa rahti.
Kun rahti vähennetään hinnasta niin FOB hinnaksi tulee 500 doll. t.
---
soija touko 16,18 heinä 16,02
maissi------7,55-------7,47
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
touko 10,40----10,85----11,08
heinä 10,42----10,86----11,08
syys 10,39-----10,84----10,85
joulu 10,33----10,85----10,82
Pariisi vehnä
touko 364 syys 343,25 joulu 337 maalis 334
rapsi
touko 953,50 elo 821,25 marras 792 helmi 782
maissi
kesä 319,50 elo 317,25 marras 296,50 maalis 294,25

Senverran huomioita ylläolevaan. Venäjän viljanmyynti kohdistuu hyvin moniin sellaisiin maihin jotka eivät ole riippuvaisia länsipankeista. Suurempia sellaisia ovat Kiina ja intia, jotka ovat jo sopineet Juani ja Ruplakäytöstä maiden keskinäisissä kaupoissa, ja jättäneet Dollarin siihen omaan "arvoonsa". Lisäksi Ukrainan poisjäänti tulle vaikuttamaan markkinoilla hintojen kohoamisena ja viljan suurentuvasta kysynnästä, joka varmasti ohittaa nämä keinotekoiset länsisanktioiden pankkisanktiot. Siintähän on hyvänä esimerkkinä juuri yllä mainitsemani Intian ja Kiinan kaupat.

Viikolla 25-31.3. myytiin usasta 156 300 t. vehnää ja laivattiin 309 800 t.
Kauden myynti kasvoi 19,14 milj. tonniin, josta laivaamatta 3,33 milj. t.
Että myyty vaan ei vielä laivattu osuus myös vietäisiin, tulisi
loppukaudella viikottaisten laivausten olla noin 400 000 tonnin tasoa.
Seuraavan kauden myyntiä on karttunut 1,67 milj. tonnia, josta viikolla
myytiin 223 000 tonnia.
---
Maissia myytiin 782 400 t. ja laivattiin 1,633 milj. t.
kauden myynti kasvoi 54,43 milj. tonniin, josta laivaamatta 20,62 milj. t.
Seuraavan kauden myynti on tasolla 2,57 milj. t.
---
soijaa myytiin 899 700 t. ja laivattiin 832 800 t.
Kauden myynti kasvoi 56,14 milj. tonniin, josta laivaamatta 11,75 milj. t.
seuraavan kauden myyntiä on karttunut 8,46 milj. tonnia.
---
Huomenna julkaistaan uudet raportit ja aloitan uuden katsausletkan.
---
soija touko 16,47 heinä 16,27
maissi------7,58------7,50
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
touko 10,21---10,72----10,99
heinä 10,26---10,75----10,99
syys 10,24----10,75----10,78
joulu 10,20---10,73----10,77
Pariisi vehnä
touko 363,75 syys 346,25 joulu 339,75 maalis 336,75
rapsi
touko 961 elo 823,25 marras 793 helmi 783
maissi
kesä 317,25 elo 317,50 marras 298,25 maalis 297