viljan hinnat nousussa

Usan kauppatilastojen katsastus jää huomiseen.

Tällä kertaa jatketaan edellisessä katsausletkassa aloitettua katsastelua,
jonka tarkoitus on selvittää onko planeetan ruuantuotanto alkanut alamäen
planeetan asukasta kohti laskien.
Vehnän osalta väheneminen alkoi 5 vuotta sitten, ja nyt selvitetään riisin
tilanne.
Ensimmäinen luku kertoo paljonko asukasta kohti saatiin riisiä kunkin vuoden
sadosta ja saman vuoden väestömäärän jakamana.
Aloitusvuodelle sattui hyvä sato ja asukasta kohti riitti 66 kiloa, kun
408,4 miljoonan tonnin satoa jakoi 6143 miljoonan väestö.

66---1999/00----408,4 ---6143
63---2000/01----396,9 ---6222
63---2001/02----397,2----6301
59---2002/03----377,8----6381
60---2003/04----391,3----6461
61---2004/05----402,6----6541
62---2005/06----416,2----6623
62---2006/07----420,1----6705
63---2007/08----433,3----6789
64---2008/09----445,9----6872
64---2009/10----449,0----6956
63---2010/11----449,0----7041
65---2011/12----465,8----7125
65---2012/13----468,9----7210
65---2013/14----478,4----7295
64---2014/15----478,2----7379
63---2015/16----471,8----7464
64---2016/17----490,2----7547
64---2017/18----494,8----7631
64---2018/19----496,4----7713
63---2019/20----498,5----7794
64---2020/21----507,4----7875

Nähdään että riisin tuotannon huippuvuodet osuivat noin 10 vuoden takaiseen
aikaan.
Suuria muutoksia ei vielä näy, eli menossa on tuotantokäyrän huipputasanne.
Käyrä saattaa tehdä jyrkemmän mutkan alaspäin lannoitepulan vuoksi.
Tästä esimerkkinä Sri Lankan hallinnon äskettäinen pelleily riisin tuotannon
yhteydessä.
Hallinto kun päätti viime vuoden maaliskuussa että mepä aletaan ituhipeiksi, ja epäsi taikka kielsi keinolannoitteiden käytön.
Katastrofihan siitä seurasi ja ensimmäinen riisisato romahti 14 % ja jatko
olisi ollut vielä karmeampi ellei säännöstä olisi peruttu viime marraskuussa.
Eliitin vihreä harharetki tuli kalliiksi köyhille, joiden täytyy nyt maksaa
huimasti kallistunut riisi.
Valtion muutenkin kuralla oleva talous saa lisäkustannusta tuontitarpeen
kolminkertaistuttua.
Asian kertoo USDAn äskettäinen "grain" raportti sivullla 11.
---
Usassa viljajätit ovat lukeneet metsäveljen katsauksista että tuho tulloo,
tulloo sano, - ja vehnäkauppa jäi 84 800 tonniin.
Huumoripörssi päätteli että voi meitä, vehnät jää käsiin.

soija maalis 15,73 touko 15,75
maissi-------6,41-------6,41
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 7,71----7,99----9,42
touko 7,78-----8,02----9,38
heinä 7,74-----8,03----9,31
syys 7,75------8,07----9,05
Pariisi vehnä
maalis 261,50 touko 262,75 syys 252,50 joulu 253
rapsi
touko 686,25 elo 616,25 marras 614 helmi 612,75
maissi
maalis 250,75 kesä 251,25 elo 254,25 marras 232

Viikolla 28.1.-3.2. myytiin Usasta 84 800 t. vehnää ja laivattiin 380 900 t,
Kauden myynti kasvoi 17,34 milj. tonniin, josta laivaamatta 4,52 milj. t.
Seuraavan kauden myyntiä on karttunut 0,36 milj. tonnia.
---
Maissia myytiin 589 100 t. ja laivattiin 1,149 milj. t.
Kauden myynti kasvoi 45,71 milj. tonniin, josta laivaamatta 24,9 milj. t.
Suraavan kauden myyntiä on karttunut 1,45 milj. tonnia.
---
Soijaa myytiin 1,596 milj. t. ja laivattiin 1,301 milj. t.
Kauden myynti kasvoi 46,82 milj. tonniin, josta laivaamatta 9,16 milj. t.
Seuraavan kauden myynti on tasolla 2,97 milj. tonnia.
---
Usan vehnäkauppa hyytyi vähäseksi ja lisäksi muutama kauppa peruuntui,
mutta samalla korvattiin suraavalla kaudella toimitettavaksi.

Kanada on ostanut tähän mennessä 3,37 milj. t. maissia, josta laivaamatta
1,89 milj. t.
Vuosi sitten oli ostettu vain 0,5 milj. t.
---
Argentiinassa Rosarion viljapörssin arvio maissisadota on 49 milj. t. ja
pörsin ennuste varoittaa että vuoden 2018 kato uhkaa toistua jos tässä
kuussa ei saada sateita.
Buenos-Airesin pörssin ennuste miinusti edellistä povaustaan 6 milj. t. ja
asettaa sen nyt 51 milj. tonniin.
---
soija maalis 15,85 touko 15,88
maissi-------6,50-------6,49
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
maalis 7,98---8,22----9,61
touko 9,04----8,24----9,57
heinä 7,99----8,25----9,50
syys 7,98-----8,29----9,25
Pariisi vehnä
maalis 268,75 touko 269 syys 256,75 joulu 257
rapsi
touko 691,50 elo 619 marras 616,75 helmi 615,75
maissi
maalis 255 kesä 255 elo 257,50 marras 234,50

Onko planeetan ruuantuotanto jäämässä jälkeen väestönkasvusta, jolloin
asukasta kohti olisi käytettävissä entistä vähemmän syötävää ?
Tästä aiheesta oli riitelyä vuoden 2015 hujakalla jolloin muutama
tutkimusryhmä havaitsi että ruuantuotannon kasvu oli hidastunut eräiden
tuotteiden osalta.

Tästä veti eräs ilmastontutkimuksen vastarannankiiski herneen nenäänsä ja
alkoi manata huolta olemattomaksi ja ympäristöhörhöjen pelonlietsonnaksi.
Linkistä löytyy mitä hemmolla oli lyödä pöytään.
http://www.drroyspencer.com/2015/01/now-its-peak-food-give-me-a-break/

Ensimmänen kuvaaja näyttää planeetan väestömäärän kasvuprosentin alkaen
vuodesta 1950 , sekä ennusteen vuoden 2015 jälkeisestä kasvusta.
Tarkkaan katsoen enuste-osan käyrä ei seuraa selvää jatkumoa, vaan se on
käännetty alenevaan suuntaan.
Ennuste onkin jo mennyt merkittävästi lepikkoon ja esimerkiksi nykyinen
kasvu olisi noin 1 % sijasta 0,8 % - eli noin 20 % virhettä toteutuneeseen
nähden.
Miksipä näin ?
Se missä säännöllisesti on tehty arviovirhe, - on Afrikan väestöpyramidin
nuorten ikäluokkien nopean laajenemisen seuraukset, - jotka ovat vasta viime
vuosina alkaneet yleisemmin huolestuttaa.

Mitäs muuta hemmo väittää ?
Väittääpä muun muassa että ruuan tuotanto ei riipu lainkaan saatavilla
olevasta viljelyalasta, - vaan pelkästään kysynnästä.
Millä köyhä ostaa? , -kysymys ei idä millään lailla tämän markkinoiden
mahtiin uskovan mielessä.
Tätä sivutaan vain moittimalla markkinavoimien esteenä olevaa taantumusta
ja väärää politiikkaa.

Seuraava väite on että "production per capita" ei ole suinkaan vähenemässä,
vaan päivastoin kasvussa.
Tätä väitettä tukemaan on liitetty kuvaaja joka on peräisin FAO:n tilastoista.
Kuvaajassa on mukana maissi,riisi, vehnä, peruna, cassava ja soija, sekä
näiden yhteinen "average" eli keskimäärä.
Käyrät alkavat vuodesta 1996 ja päättyvät vuoteen 2014.
Nähdään että keskimäärä on ollut laskussa aina vuoteen 2003 saakka, jonka
jälkeen lähinnä Usan maissi ja vehnäsatojen kasvu sitä nostivat.
Sittemmin vehnä jäi enimmäkseen entiselleen, mutta etanolin tuotannon avulla
luotu kysyntä nosti maissin tuotantoa Usassa siinä määrin että se näkyy
FAO:n tilastosssa ruuan tuotannon kasvuna per capita.

Tässä voi kysyä että onko maissi ollut käytettävissä nälkäisten ravinnoksi ?
Sitä se ei ole ollut, vaan se on pyörittänyt Usan ohella muunkin
planeetan hyrriä, jotka olisivat peräti hyytyneet öljyn saatavuuden vuoksi.
Jos Usa olisi ollut täysimittaisesti jakamassa planeetan polttonesteitä,
niin niiden hinnat olisivat pompsahtaneet jo paljon nykyistä aiemmin.
Voidaan lisäksi hyvällä syyllä väittää että Usan liuskeöljyn sekä etanolin
tuotanto on pääosin pystynyt viivästyttämään nyt alkanutta energiaranttalia.
Muistetaan tässä että varsinaisen raakaöljyn tuotannon huippu ohitettiin
jo 2008 ja jatko on onnistunut vain korvikkeiden ja muiden viritysten
ansiosta.
Linkin hemmo ei tietenkään nähnyt mitään ongelmia energiatuotannon taikka
polttonesteiden saatavuuden suhteen, jotka kuitenkin määrittävät sen miten
käy planeetan ruuantuotannolle, säilytykselle ja jakelulle, - sekä sille
missä määrin köyhällä on varaa ostaa.
Jokainen lisätonni joka tuotetaan, - maksaa entistä enemmän, - jos nyt
yleensäkään mitään kasvua voidaan enää saavuttaa.

Metsäveljen myöhempien aikojen katsastus näytti miten kävi vehnälle ja
riisille, eli niiden tuotanto on kääntynyt per capita pohjalla laskuun.
Kysynnässä ei ole ollut mitään vikaa, ja vaikka Venäjä ja Ukraina ovatkin
Intian ja Kiinan ohella onnistuneet nostamaan vehnän tuotantoa, niin väestön
kasvu on syönyt kokonaan tämän lisän.
---
Yllä olevan linkin näkemykset eivät ole yksin, - jopa Wikipedian artikkeli
"peak wheat" on tarkoituksellisen sumutuksen kohteena.
Artikkelin tiedot ovat vanhahkoja, mutta kohtuullisen hyvin todellisuutta
kuvaavia.
Sumutus on uitettu artikkeliin kuvaajan avulla joka on kotoisin vilungin
pesästä nimeltä "World Resources Institute" joka on eräs yksityistä
rahoitusta lypsävä ja näennäisesti kaikkia hyviä asioita puoltava järjestö.
Rahoittajana ovat esimerkiksi Usan viljajätit, jotka saavat ajetuksi
verotuksessa vähennyskelpoisila lahjoituksillaan intressejään muka puolueettoman järjestön kautta.
Puljun vuosiraportti on komea ja kiiltävä sepustus, josta näkee että
rahasta ei ole pulaa.
Raportin esipuhe on lipevää laritusta, ja kuin Bidenin vilunkikonttuurista
kotoisin.
https://wriorg.s3.amazonaws.com/s3fs-public/uploads/wri-2019-20-annual-report_0.pdf

soija maalis 15,71 touko 15,74
maissi------6,56-------6,55
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 8,00----8,30-----9,66
touko 8,07-----8,32-----9,62
heinä 8,03-----8,33-----9,55
syys 8,03------8,36-----9,29
Pariisi vehnä
maalis 274 touko 275 syys 259,50 joulu 259,75
rapsi
touko 685,50 elo 616,25 marras 613,50 helmi 611,50
maissi
maalis 256,25 kesä 256,50 elo 259,75 marras 235,50

Seuraavassa lisää Ugo Bardin näkemyksiä tulevasta ruokakrisistä.
Linkin blogin alussa lainataan erään toisen tutkijan teesiä joka väittää:
"Ongelma ei ole ruuan tuottaminen vaan sen saatavuus"
Ristiriitaista lausumaa selvitetään jatkossa huomauttamalla että tuotanto
on eri asia kuin monimutkainen ketju toimintoja jotka tarvitaan että
ruoka päätyy kuluttajan lautaselle.

Bardi näkee että tämä on totta siinä mielessä että jonkin ketjun osasen
häiriö voi tuottaa koko systeemin romahduksen ja ruokakriisin.
Ketju on myös suuri energian kuluttaja ja tämän vuoksi altis ongelmille.
Millä köyhä ostaa ? - kysymys tulee myös huomioiduksi maininnalla että
laukaiseva tekijä voi olla myös finanssikriisi, joka vie köyhiltä kyvyn
ostaa ruokaa.
Finanssikriisi voi vallan hyvin olla seurausta ongelmista energian saatavuudesta, ja blogissa edetään tämän puolen selvittämiseen.

Ensimmäinen kuvaaja näyttää energian kulutuksen tasoja eri hujakoilla.
Kyseessä on jatkuva kulutusteho nuppia kohti laskien ja se on ilmaistu
watteina eli länsi-Eurooppalaisen kulutus vastaa 6 kilowatin sähkökiukaan
päällä oloa, - joskin mukana on öljyt, puut, sun muut.
Planeetan keskimääräinen kulutus on 2000 wattia per nuppi ja tästä edetään
selvittämään ruokahuollon vaatimaa osuutta.

Noin 1/3 osa lasketaan kuluvan ruokahuollon tarpeisiin kaiken asian vaatimien
puljausten myötä.
Euroopassa tämä osuus on suurempi eli noin 1 kilowatin jatkuva teho siihen
vaaditaan.
Seuraava värikäs kuvaaja liittyy öljyn osuuteen ruokahuollossa ja mitä
seuraa tämän puutteessa.

Kolmas kuvaaja on kotoisin IEA:n raportista World Energy Ouloook 2020.
Normaalisti optimistisia kasvuennusteita tuottanut IEA häätyi ottamaan
huomioon ikävät tosiasiat.
Kyse on planeetan öljyntuotannosta 2017 , ja mitä seuraa jatkossa eri
kulutus oletuksilla.
Ennustejakso ulottuu vuoteen 2025 josta tummanpunainen osuus näyttää
öljylähteiden "luonnollisen ehtymisen" eli ajankohdan pumppausvauhdilla
jatkamalla.
Vaaleamman punainen osuus sisältää nykytasoisen kenttien kehittämisen, eli
kaikenlaista piiskausta parempaan jatkamalla.
Kuvaajan pystyasteikko on miljoonaa barrelia päivä joten merkittävää
pudotusta ennustettiin vuodella 2018.

Kaikenlaista kehittämistä kuitenkin lisättiin varsinkin Usassa, joten
pudotus ei ole ollut aivan yhtä jyrkällä kulmalla.
Kuitenkin vihreällä merkitty käyrä on jäänyt haaveeksi kuin myös sininen.
Viimeisin planeetan öljyntuotannosta koostettu tilasto on viime vuoden
lokakuulta jolloin se oli 78,9 miljoonaa barrelia päivää kohti.
Sen ennustetaan kasvavan heinäkuulle mennessä 81,9 milj. barreliin päivässä.
Öljyntuotannon huippu saavutettiin marraskuussa 2018 84,5 milj. barrelin
kokoisena, josta se putosi ennen coronavirusta tasoon 82,7 barrelia päivä.

Pitkän artikkelin loppuosa täytyy nyt jättää myöhemmäksi.
https://thesenecaeffect.blogspot.com/2021/11/the-coming-global-food-crisis-learning.html
---
soija maalis 15,50 touko 15,54
maissi-------6,37 ------ 6,36
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
maalis 7,78---8,03----9,53
touko 7,84----8,07----9,50
heinä 7,80----8,07----9,43
syys 7,82-----8,12----9,14
Pariisi vehnä
maalis 266,75 touko 269 syys 255,75 joulu 255,75
rapsi
touko 688,25 elo 608,75 marras 607,25 helmi 604,25
maissi
maalis 249,50 tammi 251,25 elo 254,50 marras 231

Jatketaan eilen aloitettua kommentointia Ugo Bardin blogin artikkelista.
Eilen käsiteltiin planeetan öljyntuotantoa josta blogissa siirrytään
Usan ruokaketjussa kuluvan energian tarkasteluun.
Kuvaajan yläpuolella Bardi muistuttaa:

"Haasteena ei nyt ole erityisen vakava uhka ilmastonmuutoksen suunalta,
vaan öljyn riittämättömyys globaalissa ruokaketjussa, josta se on
erityisen riippuvainen".

Pylväskuvaaja näyttää Usan ruokaketjun osien energiankulutuksen prosentteina
kokonaisuudesta.
Aiemmin käsitellyssä kuvaajassa Usan energian kokonaiskulutus ylsi päälle
12 kilowatin jatkuvan tehon tasolle per nuppi josta ruokahuollon osuus
on on pienehkö.
Kuitenkin se on muita sektoreita riippuvaisempi öljystä.

Suurimpana on kulutus kotitalouksien sisällä, joissa kuluu 28 % osuus.
Kuvaajan alla on linkki Michiganin yliopiston selvitykseeen, josta
paljastuu että Usan ruokakulttuurissa jääkaapit kuluttavat peräti 14 % ,
eli puolet kotitalouksien osuudesta.
"Food services" jotka pitävät sisällään ravintolat ja muut valmista ruokaa
tarjoavat, taikka toimittavat tahot, - kuluttavat 13 % osuuden
Kaupan osuus on 16 %, jalostus eli myllyt, leipomot ym. 19 % , ja näiden
tarvitsemat pakkausmateriaalit 6 % .
Transportation, eli kuljetukset veisivät vain 4 % , jota kyllä epäilen.
Johan kuljetus kaupasta kotiin kuluttaa enemmän kuin ostetun ruuan
energiasisältö on, - joka näytetään kuvaajassa erillisellä pylväällä
noin 10 % kokoisena.
Niin tai näin, - varsinainen maatiloilla tapahtuva toiminta edustaisi
14 % osuutta koko Usan ruokahuollon energiankulutuksesta.
Yliopiston selvitys ohittaa sen mikä osuus on suoraan riippuvainen öljystä
valmistetuista moottoripolttoaineista.
Maatilojen 14 % osuus kuitenkin määrittää paljonko ruokaketjussa on sisältöä.
Poistetaan tämä osuus ja sen myötä häviää koko ruokaketju ja kuluttajat.

Seuraava kuvaaja näyttää ruuan, sekä öljyn hintojen
riippuvuuden, jotka ovatkin menneen lähes tarkkaan samaa latua.

Seuraavaksi etsitään esimerkkejä tämän julkisessa keskustelussa peräti
epäsuositun aiheen harvoista esilletuojista.
Ensimmäisiä lienee Usassa julkaistu amiraali Hyman Rickoverin raportti
"Energy resources and our future" eli energianlähteet ja tulevaisuutemme.
Tässä raportissa otettiin esiin öljyriippuvuuden merkitys ja se että
olemme riippuvaisia kerran loppuvasta tuotteesta.
Tässä yhteydessä muistutetaan että vasta äskettäin ja ensimmäsen kerran
on julkaistu arvio että noin 50 % vähennys öljyn saatavuudessa on edessä.
---
Täällä Suomessa asian otti esille 70 luvulla YK tehtävissä nimeä saanut
Hilkka Pietilä otsikolla "Jokapäiväinen leipämme öljyn varassa"
Sittemmin on oltu aiheesta varsin vaiti mutta aina toisinaan näkee että
jotkut kyllä tietävät.
On mahdollista että jo ennen 2050 tämä on käsillä ja sen seuraukset myös.
Ituhipeiltäkin pääsee parku vaikka ilmastotavoitteet toteutuvat oikein
ryminän kera.

Miksi ei nosteta hälyä asiasta joka kuuluu luokkaan elämän ja kuoleman
kysymykset ?
Sepä kun sattuu olemaan kiinni tiedotusvälineistä, joiden tarkoitus
on enimmäkseen olla auto- ja muun kaupan mainos-alustana.
Että jonkun näkemyksen saisi niissä julkaistua, tulisi olla "nimeä",
mutta tällaisia ovat nykyisin vain misseihin ja muihin vilauttelijoihin
vertautuvat.
Eli mistä löytyisi "nimi" joka osaisi myös valistaa suurta yleisöä, joista
Bardi käyttää pilkkanimeä "thermodynamically blind and deaf" eli
energiamielessä sokeat ja kuurot...
Blogin kommentointi jatkuu myöhemmin.
---
Marokossa kuivuus on edelleen pahentunut, ja vajaus normaaliin verraten
on kasvanut jo 230 milliin ja tämä alueen keskimääränä.
Marokon vehnä on tulossa tähkälle, joista ei paljon ole odotettavissa.
Algeriassakin alkaa olla viimeiset ajat käsillä jolloin sateista olisi
vielä mekittävää hyötyä.

Intiassa tammikuun sateisuus oli suurta vehnän päätuotannon alueella.
Siellä joudutaan normaalisti kastelemaan vehnää, mutta esimerkiksi
Punjapissa satoi 100-200 milliä, joista enin osa rankkasateina.
Vehnä oli edistynyt tähkälle tuloon, joten vielä ei voi arvioida
sateiden haittaa.
---
soija maalis 15,86 touko 15,90
maissi maalis 6,45 touko 6,44
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
maalis 7,79---8,05----9,52
touko 7,84----8,10----9,50
heinä 7,80----8,11----9,43
syys 7,82-----8,15----9,14
Pariisi vehnä
maalis 263 touko 266,50 syys 253 joulu 253,75
rapsi
touko 702,25 elo 618 marras 615,75 helmi 614
maissi
maalis 248 kesä 249,75 elo 252,75 marras 230,50

Viikolla 4-10.2. myytiin Usasta 118 100 t. vehnää ja laivattiin 411 600 t.
Kauden myynti kasvoi 17,46 milj. tonniin, josta laivaamatta 4,22 milj. t.
USDAn arvioima 22 milj. tonnin vienti täyttyy myynnin puolesta 4,58 milj.
tonnin lisämyynnillä.
Kun tähän lisätääm jo myyty vaan ei laivattu osuus, niin loppukauden 15
viikon aikana tulisi laivata 8,81 milj. t. vehnää.
Tällöin viikottaisten laivausten tulisi olla vähintään 587 000 tonnia.
---
Maissia myytiin 820 000 t. ja laivattiin 1,617 milj. t.
Kauden myynti kasvoi 46,53 milj. tonniin, josta laivaamatta 24,19 milj. t.
USDAn vientiarvion määrä täyttyy 15 milj. tonnin myynnillä.
---
Soijaa myytiin 1,361 milj. t. ja laivattiin 1,213 milj. t.
Kauden vienti kasvoi 48,1 milj. tonniin, josta laivaamatta 9,31 milj. t.
USDAn vientiarvion määrä täyttyy 7,66 milj. tonnin myynnillä.
---
Vehnäkaupan rajoittaminen on jatkunut jo kolmen viikon ajan, eikä varaa
suurempaan olisikaan.
Usan vehnän vientikauppa on kokonaan viljajättien hoteissa, joten ne
kyllä jo tietävät asian.
Poikkeuksellista on se että seuraavaa satoa on myyty vasta vähän.
Usan syysvehnän ala on vieläkin kuivuuden vallassa ja oraiden kunto huono.
Eräs sääpuolen spekulaatio varoittaa että kun nyt on menossa la Nina
säätypin perättäinen kausi, niin kuivuus voi juuttua paikoilleen koko
kevääksi.
Jos tämä tapahtuu, ainakin HRW vehnän sato jäisi alle Usan oman tarpeen.
---
Algeria häätyi ostamaan 720 000 tonnia vehnää hintaan 346 doll. t. jossa
mukana rahti.

Egypti osti Romaniasta 180 000 t. vehnää maaliskuun laivauksiin hintaan
338,5 doll.t. FOB .
Hieman merkillistä on se että myyntitarjous oli alhaisempi eli 329 FOB
Näppäilyvirhe lienee kyseessä.
---
soija maalis 15,90 touko 15,94
maissi-------6,48-------6,47
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
maalis 7,96---8,21----9,57
touko 8,03----8,26----9,57
heinä 7,98----8,27----9,51
syys 8,00-----8,31----9,22
Pariisi vehnä
maalis 265 touko 268,75 syys 257 joulu 257,50
rapsi
touko 695,75 elo 616,25 marras 614,50 helmi 612,75
maissi
maalis 249,75 kesä 251,75 elo 254,25 marras 232,75

Bardin blogiartikkelin kommentointi jatkuu ja blogisti on edennyt nykyisen
EU:n ruokahuollon rakenteiden ihmettelyyn.
EU:n ruokaketjun osalta löytyy taulukko joka ei paljon poikkea Usan
vastaavasta.
EU:n asukkaan kaloriatarpeeksi asetetaan 2500 kilokalorin keskimäärä,
jonka tuottaminen ja ruokaketjun läpäisy kuluttaa 25 000 kilokaloria.
Touhussa kuluu kaikenlaisista lähteistä saatua energiaa, maakaasusta ja
hiilivoimaloista vesi- aurinko - tuuli ydinvoimaan saakka.
Bardi arvioi että ruokaketjun öljyn tarve on 3 kiloa raakaöljyä päivässä
per capita.
Jalostustappio kun on otettava huomioon ja jalostusprosessissa syntyvien
muiden kuin polttoaineiksi kelpaavien jakeiden osuus, sekä pakkausmuovien
ym. öljyperäisten osuus.

Pääosin öljyvetoinen maaatalous ja kuljetus kuluttaa tästä yhteensä 24 % ,
eli 5500 kilokaloriaa, mikä vastaa noin 0,5 litraa dieseliä per päivä.
Kyllä siitäkin kertyy, eli vuodessa noin 182 litraa eli hieman päälle
barreli vuodessa ja per capita.
Empä mene takaamaan että kaikki on otettu mukaan, mutta jotainhan tuo kertoo.
Asian ydin on kuitenkin se että ilman öljyä koko systeemi romahtaa.

Loppuosa blogista keskittyy vähemmän olennaisiin piirteisiin asiasta, joita
en tällä kertaa kommentoi.
Omaksi puumerkiksi sopisi vaikka kysymys sellainen, että millä pelillä
nykyisin ruuan ostamiseen tarvittavat rahat hankitaan ?
Ja paljonko öljyä kuluu näissä elämisen keinoissa ja pelkissä huvituksissa ?
Entäpä sitten kun suuri osa nykyisistä työpaikoista häviää siksi että ne
ovat osa ongelmaa, eivätkä sen ratkaisua ?

Metsäveli rähisi asiasta enemmän muutama vuosi sitten kun käsittelin
planeetan ruokahuollon tilaa ja uhkakuvia:

EU: omavaraisuus puuttuu - leivän juuret, planeetan vähenevä tuotantoala,
- Meksikon muuri tarvitaan.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/15491084/viljan-hinnat-nousussa

Loppuuko fosfori - Peak oil - Suomen tilanne - millä Suomi ostaa - Suomen
"ominaiskulutus"
https://keskustelu.suomi24.fi/t/15526755/viljan-hinnat-nousussa

Peak oil jatkuu - saudien tilanne - -metsäveljen litiumakut -onko akuista
yleisemmin apua - Guaynan öljylöytö
https://keskustelu.suomi24.fi/t/15618438/viljan-hinnat-nousussa

Suomen öljynjalostuksen ongelmat ja Venäjä - suomalaisten hiilijalanjälki
https://keskustelu.suomi24.fi/t/15553256/viljan-hinnat-nousussa

sähkötraktori
https://keskustelu.suomi24.fi/t/15653118/viljan-hinnat-nousussa
---
soija maalis 16,01 touko 16,03
maissi-------6,54--------6,53
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 7,93----8,32-----9,60
touko 8,00-----8,37-----9,61
heinä 7,98-----8,37-----9,56
syys 7,99------8,42-----9,30
Pariisi vehnä
maalis 271,75 touko 275,75 syys 262,75 joulu 262,75
rapsi
touko 703,75 elo 621,25 marras 620 helmi 617,50
maissi
maalis 254 heinä 255,50 elo 257 marras 236

Uusin MARS bulletin käsittelee Pohjois-Afrikan kuivuutta helmi 15.
tasolle, ja tekee ennusteita alueen satotasosta.
Vertailua tehdään 5 vuoden keskiarvoon nähden, josta Algerian vehnä ja
ohra saa suurimmat miinukset koska sen vertailuarvo on muita parempi.
Siellä miinusta tulee vehnälle 41 %ja ohralle 12 %, - hehtaarisadot povataan
0,97 tonniin vehnälle ja 1,09 tonniin ohralle.

Marokossa vehnää saataisiin 1,22 t/ha ja ohraa 0,76 t/ha , jolloin miinukset
keskiarvoon näden olisivat 33 ja 35 %
Molemmissa maissa viljat ovat tulossa tähkälle joten suuri osa potentiaalista
---
Usan pörssit olivat maanantaina kiinni.

Pariisi vehnä
maalis 274 touko 278,25 syys 264,75 joulu 264,75
rapsi
maalis 716 elo 628,25 marras 626,50 helmi 624
maissi
maalis 257 kesä 257,50 elo 258,50 marras 235,25

Huomasin että sarjassa "elämää mörköjen parissa" , - jäi selittämättä
pariinkin otteeseen luvattu seikka.
Eli miksi Suomen energiankulutus on suurempi kuin mitä tilastoista ilmenee.
Asia vaatisi pitkän selityksen mutta nyt kuitenkin lyhyt versio.
Suomen energiankulutuksesta suuri osa tapahtuu metsäteollisuudessa.
Sen kulutus on kyllä muutoin tilastoitu, mutta tuotteiden mukana muille
maille matkaava energia ei mitenkään.
Puuhan on hyvä ja halpa polttoaine lämmitykseen ja kelvollinen vaikka
ammonniakin taikka moottoripolttoaineiden valmistukseen.
Muutamaan otteeseen puunjalostuksen tuotteista saatu vientihinta on ollut
alhaisempi kuin mitä olisi saatu tuontimenoja säästetyksi käyttämällä
puu suoraan energianlähteeksi.
Pitempi selitys vaadittaisiin että selviäisi se miten "hyvä alkaisi
kiertämään", - kun lopulta on pakko tehdä moottoripolttoineet kotisuomesa.

Naapurin isäntä valisti aikoinaan kouluikäistä metsäveljeä kun kehuin
öljylämmitystä puunpolttoon verraten.
"Mutta paljonko pitää Suomen puuta myydä että voi sen öljyn ostaa."
Naapuri oli monitaitoinen keksijä ja romunomi jolla järki leikkasi.
---
Turkilla on menossa ostotarjous 255 000 tonnista ohraa, johon on vastattu
324 - 333,9 doll.t hintaisilla myyntitarjouksilla.
Maaliskuussa tulisi laivata, eli hepulin katkua on ilmassa, vaikka tarjoukset
eivät vielä ole suuresti pompsahtaneet.

soija maalis 16,40 touko 16,41
maissi ------6,76-------6,74
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 8,39----8,79-----9,85
touko 8,48-----8,84-----9,87
heinä 8,44-----8,85-----9,83
syys 8,49------8,87-----9,56
Pariisi vehnä
maalis 278,50 touko 284,50 syys 269,25 joulu 268,75
rapsi
touko 729,50 elo 635,50 marras 632,75 helmi 630
maissi
maalis 261,75 kesä 262 elo 262,25 marras 238,25

Viime päivinä ovat tiedonpimitysvälineet häätyneet omalla saatollaan
käsittelemään energian saatavuutta ja muuta sälää.
Erittäin ylimalkaista ja vähän asiasta perillä olevaa tekstiä tähän mennessä,
josta on tuskin hyötyä kenellekään.
Vihreä siirtymä kun muka tulee tuotapikaa tekemään öljyn ja muun fossiilisen
energian tarpeettomaksi.
Siirtymä kyllä tulee mutta kokonaan toisenlaisena kuin kuvitellaan.

Nythän Suomen vinkupissishallitus kuvittelee että kun asiasta päätetään,
niin asia on sillä selvä.
Ei ole ja tämä tulee eteen hyvin pian muodossa jossa kenelläkään ei ole
lystiä.
---
Planeetan öljyntuotanto on jatkanut alenevaan suuntaan, ja esimerkiksi
OPEC:kin tuottama raakaöljy plus Venäjän öljy ja muut polttonesteet ovat
vuoden 2017 tuotantohuipun jälkeen miinuksella noin 4 milj. barrelin
päivätuotannon verran.
Näiden huippu oli 43 milj. barrelin päivätuotanto josta on tultu alas
noin 39 milj. barreliin päivää kohti.
OPEC:kin ja Venäjän tuotannon arvioitu nostovara on hupenemassa kohti
yhtä miljoonaa barrelia, joten tuotantohuippua ei voida enää saavuttaa
edes lyhyeksi aikaa.
OECD ryhmän teollisusmaiden oljyvarastot ovat alhaisella tasolla ja
ovat olleet alle keskimäärän viime vuoden helmikuusta lähtien.
Varastojen kasvattamisvaatimus oli alkusysäys alkaneeseen hintojen nousuun,
ja tämä koska öljyä ei vain irronnut markkinoilta riittävästi

Venäjän päivätuotanto oli tammikuussa 10,08 milj, barrelia, vastaan tavoite
joka oli 11 milj. barrelia.

OPEC:in ulkopulisten tuottajien tuotantohuippu osui vuoden 2019 loppuun
52,3 milj. barrelin päivätuotannon kokoisena, ja on siitä laskenut lokakuun
tilaston mukaan 49 milj. barreliin.
Teoreettisesti Usan liuskeöljyn tuotannon avulla voisi tämä osuus vielä
yltää lähelle edellistä huippua, mutta tämä vasta vuoden 2023 lopulla.
Tästä on kuitenkin perusteltua epäilystä, ja jatkossa kuitenkin alamäki
alkaisi välittömästi.

Öljyn ja muiden polttonesteiden tarve kasvaa kaiken aikaa, ja kuilu tuotannon
ja tarpeen välillä levenee samoin.
Öljyn ja polttonesteiden hinnat eivät tästä enää alene on yleistyvä arvio.
Suomessa tulisi tämä ottaa viimeinkin todesta ja maailmanparannuksen
sijasta sijoittaa väinölänlasten pelastamiseen vielä liikenevät varat.
---
soija maalis 16,75 touko 16,70
maissi-------6,81--------6,79
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 8,74----9,11----10,01
touko 8,83-----9,16----10,02
heinä 8,77-----9,14----10.00
syys 8,74------9,15-----9,75
Pariisi vehnä
maalis 287 touko 294 syys 279,25 joulu 279,25
rapsi
touko 740,25 elo 645 marras 642,75 helmi 638
maissi
maalis 267,75 kesä 265,50 elo 266,25 marras 245,75

Usassa koko HRW vehnän tuotannon alueet ovat edelleen eriasteisen kuivuuden
piirissä.
Toukokuun alkuun ulottuva pitkän ajan ennuste ei näe tilanteen helpottuvan.

Egyptillä on vetämässä ostotarjous vehnästä, mutta tähän mennessä on
tullut vain yksi myyntitarjous ranskasta ja FOB hintakin oli 399 doll. t.
Seurauksena Egyptin kerrotaan peruneen kaupanteon.

Turkki yrittää ostaa 435 000 tonnia vehnää, ostotarjous on voimassa
maalis 2. saakka.
---
soija maalis 16,59 touko 16,52
maissi------6,90-------6,86
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 9,25----9,53----10,30
touko 9,32-----9,56----10,20
heinä 9,21-----9,43----10,13
syys 9,08------9,39-----9,81
Pariisi vehnä
maalis 316,50 touko 315 syys 292,75 joulu 291,75
rapsi
touko 763,50 elo 666,75 marras 663 helmi 660,75
maissi
maalis 280 kesä 274,75 elo 275,25 marras 249,75

Viikolla 11-17.2. myytiin Usasta 516 900 t. vehnää ja laivattiin 546 600 t.
---
Maissia myytiin 1.040 milj. t. ja laivattiin 1,886 milj. t.
--
Soijaa myytiin 1,232 milj. t. ja laivattiin 1,260 milj. t.
---
Ukrainan viljanvienti on pysähtynyt Venäjän hyökkäysten vuoksi kokonaan.
Aluksia on tulitettu, jonka seurauksena vakuutuksia ei enää myönnetä, eikä
tietenkään laivauksia muutenkaan voida hoitaa.

Esimerkiksi Libanon on ollut Ukrainasta laivatun vehnän varassa, koska
sieltä on kannattanut tuoda pienehköilläkin aluksilla.
Pienuus on valttia siksi että maasta puuttuu nyt viljasiilot vehnän
vastaanottoon, mikä on seurausta venäläisen ammoniumnitraatin räjähdyksestä
Beirutin satamavarastossa.
Libanonin hallinnon ministeri kertoo että varastotilaa on vain kuukauden tarpeisiin, mikä vaatisi että satamassa on aina laivan lasti purkuvaiheessa.
Ministerin mukaan kaksi alusta on juuttunut Ukrainaan valmiiksi lastattuna.
Ukrainan osuus on ollut noin 60 % vehnän tuonnista.
---
soija maalis 15,89 touko 15,83
maissi-------6,60--------6,55
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
maalis 8,45----8,89----9.52
touko 8.59-----8,91----9.60
heinä 6,50----8,81-----9,54
syys 8,42-----8,76-----9,21
Pariisi vehnä
maalis 290 touko 289 syys 269.25 joulu 268,75
rapsi
touko 727 elo 638 marras 632 helmi 628.50
maissi
maalis 289,25 kesä 268.25 elo 268,50 marras 235,25

Politikka on leivän ja elintarvikkeiden puutetta, - määritteli pohjoisen
tukkijätkä, mutta asian toinenkin puoli piileksii Venäjän hyökkäyksen
tavoitteissa.
Sellainen on alueen vehnämonopoli janka Venäjä saisi haltuunsa.
Planeetankin mitassa asialla on merkitystä, eli Venäjän ja Ukrainan yhteinen
vehnän vientimäärä on USDAn kirjoissa 59 milj. tonnia, mikä edustaa 25 %
osuutta planeetan vehnäkaupasta.

Vieläkin suurempaa osuutta se edustaisi lähi-idän alueella, jossa Venäjä
on voinut hankkia vaikutusvaltaa leivän isänä.
Ukraina taas on ollut kiusallinen tapaus, - vehnän ostajat ovat voineet
tinkiä Venäjän hintoja alemaksi ostamalla myös Ukrainasta.
Tavoiteltu monopoli edustaisi lähes puolta lähi-Idan vehnäkaupasta, -muiden
ollessa pitkien merikuljetusten päässä.
Vieläkin enemmän vaikutusvaltaa ja jopa saneluvaltaa on tarjolla öljyhuipun
ohittamisen myötä.

Venäjän öljy riittää vielä pitkään pyörittämään alueen maataloutta,
mikä ei ole lainkaan varmaa muualla planeetalla.
Ruualla kiristämällä saadaan ote nälkäisten öljymaiden myyntipolitiikasta,
joten muitakin operaatioita voidaan junailla.
---
Oljyriippuvuudesta irti pääsy on Suomelle välttämättömyys, ja samallla tae
siitä että Suomi ei joudu diktaatuurin sanelupolitiikan karhunrautoihin.
Öljyhuipun ohituksen jälkeen öljyn hinnat nousevat tasolle, jolla puusta
tai turpeesta tuotetut polttonesteet ovat öljyperäisiä halvempia.
Suomessa niiden tuotanto osataan, - monista koelaitteista on saatu
hyvät kokemukset ja kaikki tarvittava löytyy kotimaasta.
Eikä tule edes kalliiksi, - toisen suomalaisen kulunki on toisen tili
ja rahakin kiertää kotimaassa.

Arvelen että aikaa on enää korkeintaan 5 vuotta, jonka jälkeen kyky
tehdä mitään on jo menetetty.
Polttonesteiden tarvettakin voidaan toki pienentää, ja tehdä monia
muitakin muutoksia joiden avulla selvitään vähemmällä.
Valtiovallan puolelta tarvitaan alkusysäys, jonka puuttuessa menetetään
monta vuotta pelkkään haahuiluun.
---
Brasilian presidentti Bolsonario käväisi ennen Venäjän barbarossaa Putinin
puheilla ja on pysynyt puolueettomana.
Miksipä on ?
Politiikka on leivän ja elintarvikkeiden puutetta tässäkin yhteydessä ja
tämä siksi että Brasilia on liiaksi sidoksissa Venäjältä tapahtuvaan
lannoitetuontiin.
Ilman tätä osuutta Brasilian viljasadot pienenevät heti vähintään 10 %
ja enemmän jos pula pitkittyy.
---
soija maalis 16,48 touko 16,38
maissi------6,97-------6,90
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
maalis 9,28---9,54----9,89
touko 9,34----9,54----9,94
heinä 9,19----9,44----9,86
syys 9,07-----9,36----9,56
Pariisi vehnä
maalis 322,50 touko 315,50 syys 290,25 joulu 286,50
rapsi
touko 755,50 elo 666,75 marras 659,25 helmi 653,50
maissi
maalis 311 kesä 290,75 elo 290,50 marras 253

Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan on ollut seurauksena ranttali EU:n
rehumarkkinoillakin koska jo ostettuja maissi ja ohraeriä ei saada
laivatuksi ulos maasta.
Jos maissit jäävät osittainkin kylvämättä, niin EU on pulasssa jatkossakin koska sen maissintuonnista suuri osa on kotoisin Ukrainasta.
EU:n sisämarkkinoillekin aiheutuu jo nyt kireyttä koska Romanian, Bulgarian
ja Ranskankin maissia yritetään ostaa ulos EU:sta, mikä sitten aiheuttaa
lisää tuontitarvetta muissa EU maissa.
Sotimisen pitkittyessä uhkaavat syysvehnätkin jäädä hoitamatta ja kevätkylvöt
myös.
Myös Kiina on liemessä sinne vielä laivaamatta olevien ostojen vuoksi.
Paljonhan sinne on jo laivattukin mutta tuskimpa lähellekään ostomäärää.
---
Egypti veti jo toisen vehnän ostotarjouksen takaisin, vain 3 erää tarjottiin.
Vehnän FOB hintahaarukka oli 389 - 447 doll. t.
Hinnakkain oli Usalaista HRW vehnää joka olisi tullut maksamaan 517 doll. t.
Egyptiin laivattuna.
---
soija maalis 17,05 touko 16,88
maissi------7,39-------7,25
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 10,04---10,12----10,54
touko 9,48-----10,03----10,53
heinä 9,67-----9,90-----10,45
syys 9,47------9,82-----10,10
Pariisi vehnä
maaalis 351,25 touko 340,25 syys 306 joulu 301,25
rapsi
touko 825,75 elo 708,50 marras 694,50 helmi 686,50
maissi
maalis 340 kesä 307,50 elo 304 marras 264,75

Vaikka sotiminen loppuisikin Ukrainassa niin dieselin pula estää esimerkiksi
maissin kylvöt, ja lannoitteidenkin saanti on kyseenalaista.
Lisäksi maissin tuotantoala on pohjoisessa joka on suurelta osin Venäjän
miehittämää aluetta.
Muutenkin näyttää että planeetan ruokahuoltoon tulee suuri miinus, - eikä
kaikki Ukrainan tilanteen seurauksena.
Etelä-Amerikan maissi ja soijasato jää odotettua pienemmäksi, - tähän
mennessä monenlaiset syyt ovat vieneet satopotentiaalista noin 30-40 milj.
tonnia.
---
Turkki osti 370 000 t. vehnää hintaan 408 - 464,9 doll. t. jossa rahti.
Laivaukset tulee hoitaa maalis huhtikuussa.
---
soija maalis 16,80 touko 16,66
maissi-------7,39-------7,27
vehnäfutuurit
-------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 10,58---10,73----10,59
touko 10,59----10,78----10,58
heinä 10,42----10,65----10,44
syys 9,60------10,02----9,96
Pariisi vehnä
maalis 361 touko 340,75 syys 297,25 joulu 289,25
rapsi
touko 803,75 elo 711,50 marras 696,75 helmi 689
maissi
maalis 355 kesä 303,50 elo 301,25 marras 259,25

Viikolla 18-24.2. myytiin Usasta 300 000 t. vehnää ja laivattiin 364 800 t.
Kauden myynti kasvoi 18,28 milj. tonniin, josta laivaamatta 4,13 milj. t.
Myynti alittaa 5,5 milj. tonnilla vuodentakaisen tason.
Seuraavan kauden myyntiä on kertynyt 0,61 milj. t.
---
Maissia myytiin 485 100 t. ja laivattiin 1,55 milj. t.
Kauden myynti kasvoi 48 milj. tonniin, josta laivaamatta 22,28 milj. t.
---
Soijaa myytiin 857 000 t. ja laivattiin 751 000 t.
Kauden myynti kasvoi 50,16 milj. tonniin, josta laivaamatta 9,39 milj. t.
Seuraavaa soijasatoa myytiin 1,385 milj. t. josta 1,26 milj. t. Kiinaan.
---
Ukrainan tilastolaitos kertoo että myllyvehnää on vielä varastoissa
3,7 milj. t, jonka se katsoo riittävän 12 kuukauden tarpeisiin.
Saattaapa ollakin koska vienti pysähtyi kokonaan ja myyty vaan ei laivattu
osuutta on voitu perua "force majoure" pykälään vetoamalla.
Ennen sodan alkamista ehdittiin viedä 12,1 milj. t. myllyvehnää ja
5,9 milj. t. rehulaatua, - eli yhteensä 18 milj. tonnia.
---
Bulgaria on ongelmissa koska vehnän vientiä pitäisi jotenkin hillitä,
mutta EU:n säännökset kieltävät moisen itsepuolustuksen.
Kova kysyntä on iskenyt, ja viljakauppiaat myyvät vaikka kaupan hyllyt
tyhjiksi.
---
Usan pörssit ovat olleet jo tovin ranttalin kourissa, ja vaikka sen
syyksi kerrotaan Venäjän hyökkäystä Ukrainaan, niin taustalla on ihan
vanhanaikainen pula vehnästä Usan sisämarkkinoilla.
Varastoraportin lukujen perusteella vehnätaseet menisivät pakkasen
puolelle kun on kyse myllyvehnästä, - josta futuuripelissäkin on kyse.

Tänään Chicagossa pelattavan SRW vehnän maaliskuun futuuri nousi
peräti 2,3 dollaria bushelilta, ja tämä koska selvitykseen menevällä
maaliskuun futuurilla ei ole päivittäisen nousun kattoa.
Toisten kuukausien katto oli 75 centtiä ja tämä limitti myöskin saavutettiin.

Soija maalis 16,80 touko 16,71
maissi------7,51-------7,47
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 12,89---11,40---11,25
touko 11,34----11,50---11,18
heinä 11,16----11,33---10,90
syys 10,30-----10,70---10,24
Pariisi vehnä
maalis 381,75 touko 366,25 syys 312,75 joulu 300,50
rapsi
touko 809,75 elo 704,25 marras 692 helmi 683,25
maissi
maalis 379 kesä 327,50 elo 319 marras 369,25

Usan HRW vehnän tuotantoalat jatkavat katovuoden raiteilla.
Oklahomassa käytännössä koko tuotantoala on "extreme drought" eli
äärimmäisen kuivuuden vallassa, - osa luokitellaan jo poikkeuksellisen
äärimmäseksi.
Kansasissa pienehkö ala on yhtä kuivaa, mutta tilanne on yleisesti
kuivuuden puolella.
Erityisen kuivaa on myös Montanassa.
---
Marokossa vehnää on jo tähkällä kuivuuden jatkuessa edelleen, - kuivuus
on pahin 30 vuoteen ja äskettäiset alle 10 millin sateet eivät asiaa
korjanneet.
Nyt on tulossa vain noin 2,5 milj. tonnin vehnäsato ja tämä kauden 2019/20
katovuoden perusteella arvioiden.
Marokossa kuluu vehnää vuodessa noin 10,5 milj. tonnia, joten noin 8 milj.
tonnia tulee hankkia kireiltä markkinoilta.
Edellisen katovuoden tarpeet voitiin hoitaa etuajassa aloitetulla tuonnilla,
jolloin kahden vuoden aikana tuotiin 4,9 ja 5,1 milj. t. vehnää.

Algeria ja Tunisia ovat myös katovuoden raiteilla, joskin tilanne ei ole
vielä yhtä huono.
---
soija maalis 16,72 touko 16,56
maissi------7,56-------7,52
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 13,48---12,00---11,24
touko 12,09----11,99---11,47
heinä 11,70----11,69---11,20
syys 10,53-----11,18---10,66
Pariisi vehnä
maalis 393,75 touko 371,75 syys 316,25 joulu 308,75
rapsi
touko 820,75 elo 704,75 marras 691,50 helmi 684,75
maissi
maalis 350 kesä 343 elo 337,25 marras 268,25

Metsäveli havaitsi puhuneensa potaskaa kun arvioin että Ukrainan
pohjoisosa olisi laajalti Venäjän sotajoukon miehittämää.
Näinhän ei ole vaan, vaan tilanne on ryss... eiku neukutettu niinkuin muinoin
"raatteen tiellä".
Linkissä erittäin asiallisen "vaihtoehtomedian" artikkeli osoittaa sitovasti
että medioissa ja netissä yleisesti esitetyt kartat ovat vähintäänkin höperöitä,
elleivät sitten nettiin ujutettua tarkoituksellista harhautusta.
Miten sitten tämän pohjalta arvioiden asiat etenevät on vaikeampaa nähdä.
Linkin sivustoilta löytyy erittäin raakaa todellisuutta esittäviä videoita joita ei muualta juuri löydy., - niiden katsomista ei oikein voi kehoittaa paatuneillekaan.
https://pt-media.org/2022/03/02/venaja-ei-ole-vallannut-niin-suuria-alueita-kuin-monista-kartoista-saa-kuvan/

Linkin artikkelissa Cordonnier käsittelee Brasilian tilannetta lannoitteiden
suhteen joiden saatavuus on alkanut takkuamaan.
Hallinnon viraston mukaan lannoitteita on maassa 8 kuukauden käyttöön, mutta
lannoitepuolen toimijoiden mukaan niitä vain kolmeksi kuukaudeksi.
Cordonnier päättelee että asiat hoituvat vielä safrinha maissin suhteen,
mikä on kylvövaiheessa, sekä seuraavan vehnäsadon tarpeisiin.

Miten käy jatkossa on spekulaatioiden aluetta.
Brasiliassa kuluu 8 % koko planeetan lannoitteista, josta vain 20 % saadaan
hankituksi Brasiliasta, - eli 80 % täytyy tuoda ulkoa.
Tähän mennessä Venäjä on toimittanut Brasilian lannoitetarpeesta 25 % , ja
tästä eritellymmin 21 % typpilannoitteista ja 28 % kaliumlannoitteista.
Brasilia on tietenkin etsinyt uusia hankintamaita jo jonkin aikaa.
Venäjähän ilmoitti vientirajoituksista jo ennen hyökkäystä Ukrainaan.
https://www.soybeansandcorn.com/articles/9132/

Jos Venäjän lannoitevienti poistuu pitemmäksi aikaa, niin vajaus on
huomattavan hankalaa täyttää muualta.
Tämä siksi että Venäjän lannoitteita käyttävät muutkin maat, jotka tulevat
jatkossa jakamaan pienempää saatavilla olevaa lannoitepottia.
Asia on hankala muutakin kautta koska moni Euroopan maa tekee typpilannoitteet
venäläisestä maakaasusta, ja monet ostavat ammoniakin valmiina Venäjältä.

Suomalainen typpilannoitteiden tuotanto on välttämättömyys, joka tulisi
aloittaa hätäohjelmalla pikavauhtia.
Nykyinen "lasten ristiretkeen" vertautuva hallitus on kuitenkin suurin este
nyt tarvittaviin järjellisiin päätöksiin.
"Markkinavoimatkin" osaavat vain nostaa lannoitteiden hintoja, ja niiden
vaikutuksesta mahdollisesti kasvatettu tuotanto on liian kaukana
tulevaisuudessa.
Arvelen että mitään ei saada aikaan nykyisen hallituksen aikana, - ei ole
ymmärrystä tilanteesta, eikä järkipuhekaan mene perille.
Vastassa on "tonnin seteli" niiku.
---
soija maalis 16,74 touko 16,61
maissi-----7,49------7,50
vehnäfutuurit
-------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 14,25 ---12,37----11,83
touko 12,94-----12,48----11,97
heinä 12,53-----12,35----11,68
syys 11,43------11,89----11,09
Pariisi vehnä
maalis 422,50 touko 396,50 syys 338,25 joulu 325,25
rapsi
touko 845 elo 740 marras 717,50 helmi 707,75
maissi
kesä 351,50 elo 349,25 marras 276,25 maalis 275,50

DimSums blogi kertoo että Kiinan maatalousministerin mukaan vehnän oraiden
kunto on huonoin mitä koskaan on tilastoitu.
Ministeri kierteli vehnäaaluetta ja pohjaa arvionsa viljelijöiltä sekä
tutkijoilta saatuun tietoon.
Talvella oli normaalia enemmän lunta, joten kosteusolot ovat vielä riittävät.
Hyvä vehnäsato on vielä saatavissa toivoo ministeri.
Vehnän minimihintaa on nostettu vehnän hintojen oltua jo pitkään aiemman
minimihinnan yläpuolella.
http://dimsums.blogspot.com/2022/03/worst-ever-wheat-seedlings-highlighted.html

Vaikka Kansasin HRW vehnän kuivuustilanne ei ole läheskään yhtä huono
kuin Teksasissa, Oklahomassa ja Montanassa, niin silti viimeisin kuntoluokitus
on hälyttävän huono.
Luokissa huono ja erittäin huono oli 38 % , luokassa kohtalainen 37 %, ja
luokissa hyvä ja erinomaainen 25 %.
---
Tunisialla oli ostotarjous vehnästä, mutta se peruttiin myyntitarjousten
ylitettyä 500 dollarin rajan tonnilta.

FOB hinnat ovat yleisesti nousseet ja seuraavassa viimeisimpiä.
Ranskan 11,5 % vehnä maaliskuussa toimitettuna on hinnassa 429,9 doll. t.
Saksalainen 12,5 % vehnä oli 446 doll. t. ja Baltian sama laatu 444,9 doll. t.

Huomenna julkaistaan uudet raportit ja aloitan uuden katsausletkan.
---
soija maalis 17,04 touko 16,89
maissi-------7,54------7,53
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 12,73----11,86----11,61
touko 12,80-----11,88....11,44
heinä 11,86-----11,68----11,11
syys 10,95------11,41----10,66
Pariisi vehnä
maalis 395 touko 370 syys 319,50 joulu 312,75
rapsi
touko 882,75 elo 766,25 marras 730,25 helmi 715,50
maissi
kesä 345,75 elo 345 marras 272 maalis 271

Missään ei oikeasti keskustella hinnannousun oikeista syistä. Tässä raportti USA:n maatalousministeriä vastaan nostetusta sotilasoikeudenkäynnistä.
https://realrawnews.com/2022/05/military-sentences-vilsack-to-hang/
Hänen epäillään järjestäneen USA:ssa ja Kanadassa yli kolmenkymmenen ruuantuotantolaitoksen tuhon tänä vuonna. Samanlaisia sabotaaseja on näkynyt ympäri maapallon. Jotkut haluavat koko maailmaan ruokapulan ja sen myötä mellakoita.
No, jutusta löytyy myös sotilasoikeuden lopullinen tuomiopäätös.