Volume-säätö ilman potentiometriä? Miten se on toteutettu?

Anonyymi

Tiedän että on digitaalisia potentiometreja. Olen myös huomannut, että paras äänenlaatu tulee oikean potikan kanssa. Potentiometrin ongelma on koko, hinta ja kestävyys.

Miten nuo digitaaliset ratkaisut toimivat?

11

277

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Kaipa sitä varten on kehitetty oma mikropiiri. Itse se pyöriteltävä "potikka" on pelkkä pulsseja antava elin, sen kautta ei äänisinaali kulje.

    • Anonyymi

      Tavallisessa potentiometrissä jännitteen jako perustuu vastuselementtiä pitkin liikuteltavaan kontaktiin.

      Digitaalisessa potentiometrissä jännitteen jako perustuu erillisiin vastuksiin, joita logiikkapiirin ohjaamilla mosfet-kytkimillä kytketään mukaan piiriin.

      Mosfeteillä on kapasitanssia, joka rajoittaa kytkennän kaistanleveyttä ja ne käyttäytyvät suurilla signaaleilla epälineaarisesti, josta aiheutuu säröä.

    • Anonyymi

      Ennen vanhaan äänen voimakkuutta säädettiin vain potikalla, eikä siihen mitään volyymiä tarvittu, tikitaaleista puhumattakaan.

    • Anonyymi

      hifi-rakenteluissa olen nähnyt käytettävän releitä muodostamaan kytkennän jännitteenjaon ylä ja ala vastuksen välille. Relettä on ohjattu shift-rekisterillä, jossa vaeltaa letka ykkösiä ykkösiä. ylös- ja alas- pulssit siirtävät kontaktin myös seuraavalle releelle. Tuollaisessa tavassa ei tarvita mikrokontrolleria välttämättä, mutta eri äänenvoimakkuuksia on rajattu määrä.
      Ja sitäkin mietiskelin, miksi ei yhtä ykköstä vaan siirrellä shift-rekisterissä edes takas, niin se on hiukan vaikeampi toteuttaa luotettavasti, ts. on helppo sitoa käyttöjännitteeseen rekisterin sarjatulo toiseen suuntaan siirtäessä ja toiseen suuntaan siirron yhteydessä riittää suora kontakti maihin.. ei mitään mutkikasta siis!

      • Anonyymi

        Digitaalisissa ratkaisuissa joudutaan aina mixed-signal - tilanteiden eteen. Kun samassa purkissa liikkuu sekä digitaalista dataa että matalatasoista analogiasignaalia niin aika usein digitaalisen datan muutokset tai kellopulssi puskevat itsensä väkisten analogisen signaalin joukkoon häiriöksi.

        Siirtorekisteri lepotilassaan ei tarvitse kellopulsseja eikä tuota kohinaa. Se on ohjattavissa kahdella signaalilla eli data ja kello. Jos tilaa tarvitsee muuttaa niin uusi tila saadaan ladattua rekisteriin MHz - taajuisen kellon avulla parissa mikrosekunnissa. Analogisen signaalin lyhin jakso on luokkaa 30 mikrosekuntia (30kHz). Releet reagoivat vasta millisekuntien aikajaksossa tapahtuneisiin asioihin.


    • Anonyymi

      "paras äänenlaatu tulee oikean potikan kanssa"

      Pitänee paikkansa niin kauan, kun potentiometri on uusi ja hyväkuntoinen.

      Kun potentiometri ikääntyy, sen hiilirata kuluu heikkolaatuiseksi, ja sitten alkavat ongelmat.

      Digitaalinen korvike potentiometrille ei ehkä yllä uuden ja laadukkaan potentiometrin tasolle äänenlaadussa, mutta potentiometrin ikääntyessä digitaalinen vaihtoehto on parempi, koska siihen ei ikääntyminen juurikaan vaikuta.

      Tosin: eikö muka nykytekniikalla noita digitaalisiakin löydy laadukkaampia versioita, joissa olisi myös riittävästi säätöportaita (täysin portaattomia nuo digitaaliset eivät ole).

      Veikkaisin, että esim. 256 porrasta olisi jo riittävästi, jos toteutus on muuten laadukas.

      • Anonyymi

    • Anonyymi

      Voisihan hiilipotikan korvata vaikka kahdella valovastuksella, jossa valoa säädetään käänteisesti kahdelle valovastukselle. Mekaanisellla valon säädöllä ainakin saisi helposti järjestettyä halutun säätökäyrän.

      • Anonyymi

        Entäs hall-anturilla?
        Onko hall-anturi luonteeltaan analoginen vai digitaalinen?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Entäs hall-anturilla?
        Onko hall-anturi luonteeltaan analoginen vai digitaalinen?

        Hall-anturi tuottaa pienen jännitesignaalin vasteena magneettikentälle. Se on analoginen, mutta ei kelpaa tähän.

        Tässä tarvitaan antureita, joiden aiheuttama vaimennus tai resistanssi on ulkoisella herätteellä säädettävissä. Sellaisia ovat valovastukset (LDR), hitaan säädön tapauksessa NTC ja PTC eli lämpötilasta muuttuvat vastukset ja magneettikentän osalta GMR. Voisi onnistua myös pienellä hehkulampulla, jonka henkulangan vastus riippuu sen läpi kulkevasta virrasta. Tuo siis mikäli hehkulangan tuottama terminen kohina ei ole häiritsevän voimakasta.

        Toimiva on tietenkin myös radioputki, jossa elektronien kulkua ohjataan joko hilalle tuodulla jännitteellä eli sähkökentällä tai putken ulkopuolisella magneettikentällä.


      • Anonyymi

        Noihin valovastus-potikoihin voisi kätevästi lisätä myös balasnssisäätimen ylimääräisellä valonohjaimella.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Janne Ahonen E R O A A

      Taas 2 lasta jää vaille ehjää perhettä!
      Kotimaiset julkkisjuorut
      219
      4594
    2. Ja taas ammuttu kokkolassa

      Kokkolaisilta pitäisi kerätä pois kaikki ampumaset, keittiöveitset ja kaikki mikä vähänkään paukku ja on terävä.
      Kokkola
      29
      3349
    3. Tekisi niin mieli laittaa sulle viestiä

      En vaan ole varma ollaanko siihen vielä valmiita, vaikka halua löytyykin täältä suunnalta, ja ikävää, ja kaikkea muuta m
      Ikävä
      108
      2463
    4. Miksi ihmeessä?

      Erika Vikman diskattiin, ei osallistu Euroviisuihin – tilalle Gettomasa ja paluun tekevä Cheek
      Ateismi
      34
      2075
    5. Ootko huomannut miten

      pursuat joka puolelta. Sille joka luulee itsestään liikoja 🫵🙋🏻‍♂️
      Ikävä
      186
      1768
    6. Erika Vikman diskattiin, tilalle Gettomasa ja paluun tekevä Cheek

      Erika Vikman diskattiin, ei osallistu Euroviisuihin – tilalle Gettomasa ja paluun tekevä Cheek https://www.rumba.fi/uut
      Maailman menoa
      34
      1735
    7. Kuinka kauan

      Olet ollut kaivattuusi ihastunut/rakastunut? Tajusitko tunteesi heti, vai syventyivätkö ne hitaasti?
      Ikävä
      113
      1433
    8. Kukka ampu taas Kokkolassa?

      T. olisi hetkeä aiemmin lähtenyt johonkin. Naapuri kai tekijä J.K., ei paljasjalkainen Kokkolalainen, vaan n. 100km pääs
      Kokkola
      7
      1410
    9. Pitääkö penkeillä hypätä Martina?

      Eivätkö puistonpenkit ole istumista varten.Ei niitä kannata liata hyppäämällä koskaa likaantuvat eikä siellä kukaan niit
      Kotimaiset julkkisjuorut
      221
      1286
    10. Kerropa ESA miten kävi tuomioiden

      Osaako ESA kertoa miten haukkumasi kunnanhallituksen kävi.
      Puolanka
      42
      1272
    Aihe