Jeesus

Evankeliumit eivät ole silminnäkijäkuvauksia. Ne on kirjoitettu vähintään 60 vuotta oletettujen tapahtumien jälkeen. Matteus, Markus, Luukas ja Johannes eivät ole historiallisia henkilöitä. Historiankirjoitus ei tiedä evankeliumien alkuperäisiä kirjoittajia. Myöskään Jeesus ei ole historiallinen henkilö.

Pakana(M) kirjoitti:

Evankeliumit eivät ole silminnäkijäkuvauksia. Ne on kirjoitettu vähintään 60 vuotta oletettujen tapahtumien jälkeen. Matteus, Markus, Luukas ja Johannes eivät ole historiallisia henkilöitä. Historiankirjoitus ei tiedä evankeliumien alkuperäisiä kirjoittajia. Myöskään Jeesus ei ole historiallinen henkilö.

Lue lisää

Mm. seuraavat tutkijat ajoittavat evankeliumien syntyajankohdat näin. C. C. Torrey kirjassaan The Gospels: Matteus ja Markus 40 -luvulla, Luukas ja Johannes 60 -luvulla. John A. T. Robinson, Redating the New Testament: Kaikki evankeliumit ennen v. 70. B. Reicken, Synoptic Prophecies on the Destruction of Jerusalem: Kaikki evankeliumit ennen v. 70. H. Schürmann, Die Anfänge der Logientradition: Opetuslapset alkoivat tehdä muistiinpanoja jo Jeesuksen eläessä.

Baskeri. kirjoitti:

Mm. seuraavat tutkijat ajoittavat evankeliumien syntyajankohdat näin. C. C. Torrey kirjassaan The Gospels: Matteus ja Markus 40 -luvulla, Luukas ja Johannes 60 -luvulla. John A. T. Robinson, Redating the New Testament: Kaikki evankeliumit ennen v. 70. B. Reicken, Synoptic Prophecies on the Destruction of Jerusalem: Kaikki evankeliumit ennen v. 70. H. Schürmann, Die Anfänge der Logientradition: Opetuslapset alkoivat tehdä muistiinpanoja jo Jeesuksen eläessä.

Lue lisää

"Jumalan poika" mainitaan ensimmäisen kerran 140 -luvulla. Siis täysin keksittyä satua.

Baskeri. kirjoitti:

Mm. seuraavat tutkijat ajoittavat evankeliumien syntyajankohdat näin. C. C. Torrey kirjassaan The Gospels: Matteus ja Markus 40 -luvulla, Luukas ja Johannes 60 -luvulla. John A. T. Robinson, Redating the New Testament: Kaikki evankeliumit ennen v. 70. B. Reicken, Synoptic Prophecies on the Destruction of Jerusalem: Kaikki evankeliumit ennen v. 70. H. Schürmann, Die Anfänge der Logientradition: Opetuslapset alkoivat tehdä muistiinpanoja jo Jeesuksen eläessä.

Lue lisää

tuollaisia vuosilukuja!

Baskeri. kirjoitti:

Mm. seuraavat tutkijat ajoittavat evankeliumien syntyajankohdat näin. C. C. Torrey kirjassaan The Gospels: Matteus ja Markus 40 -luvulla, Luukas ja Johannes 60 -luvulla. John A. T. Robinson, Redating the New Testament: Kaikki evankeliumit ennen v. 70. B. Reicken, Synoptic Prophecies on the Destruction of Jerusalem: Kaikki evankeliumit ennen v. 70. H. Schürmann, Die Anfänge der Logientradition: Opetuslapset alkoivat tehdä muistiinpanoja jo Jeesuksen eläessä.

Lue lisää

>>Opetuslapset alkoivat tehdä muistiinpanoja jo Jeesuksen eläessä.

Pakana(M) kirjoitti:

tuollaisia vuosilukuja!

.. eihä se kirkko opeta mittää kas ku se ol vaa rakennus.

Edù kirjoitti:

>>Opetuslapset alkoivat tehdä muistiinpanoja jo Jeesuksen eläessä.

Kenes peil kuvatus sie oot?

Edù kirjoitti:

>>Opetuslapset alkoivat tehdä muistiinpanoja jo Jeesuksen eläessä.

Kyseinen tutkija perustaa näkemyksensä siihen, että ajanlaskun alun Palestiinassa oli hyvin kirjallisuuskeskeinen kulttuuri. Kaikkien merkkihenkilöiden toimia kirjattiin ylös heidän vielä eläessään, miksei siis Jeesuksen? 100% varmuutta ei vuosiluvuista voi saada, siksi on tyydyttävä päättelyihin, jotka nojautuvat tekstien sisällön lisäksi tietoihin ajan tavoista.

Baskeri. kirjoitti:

Kyseinen tutkija perustaa näkemyksensä siihen, että ajanlaskun alun Palestiinassa oli hyvin kirjallisuuskeskeinen kulttuuri. Kaikkien merkkihenkilöiden toimia kirjattiin ylös heidän vielä eläessään, miksei siis Jeesuksen? 100% varmuutta ei vuosiluvuista voi saada, siksi on tyydyttävä päättelyihin, jotka nojautuvat tekstien sisällön lisäksi tietoihin ajan tavoista.

Lue lisää

Juuri se, ettei Jeesuksesta ole mitään aikalaistekstejä, on melkoinen syy epäillä, ettei Jeesusta edes ollut olemassa!

Pakana(M) kirjoitti:

Juuri se, ettei Jeesuksesta ole mitään aikalaistekstejä, on melkoinen syy epäillä, ettei Jeesusta edes ollut olemassa!

Niitähän on. Sinä vain et hyväksy evankeliumeja aikalaiskertomuksiksi, koska se ei sovi maailmankuvaasi. Kumma kyllä, kukaan ei ole kyseenalaistanut esim. Platonin ja Sokrateen aikalaisuutta, vaikka tässäkin tapauksessa ainoat kertomukset mestarista löytyvät oppilaalta. Jeesuksen opetuslasten kuvaukset mestaristaan ovat historiassa ainoat vastaavanlaiset, jotka yritetään kaikin keinoin pois. Niin vaarallinen Jeesus on vieläkin.

Matami kirjoitti:

"Jumalan poika" mainitaan ensimmäisen kerran 140 -luvulla. Siis täysin keksittyä satua.

heittää hihasta tollasta.

Pakana(M) kirjoitti:

Juuri se, ettei Jeesuksesta ole mitään aikalaistekstejä, on melkoinen syy epäillä, ettei Jeesusta edes ollut olemassa!

että historiantutkijat eivät epäile Jeesuksen historiallisuutta. Jos sitä epäilee muutama pakana, joka ei ole edes historiantutkija, so what?

Baskeri. kirjoitti:

Niitähän on. Sinä vain et hyväksy evankeliumeja aikalaiskertomuksiksi, koska se ei sovi maailmankuvaasi. Kumma kyllä, kukaan ei ole kyseenalaistanut esim. Platonin ja Sokrateen aikalaisuutta, vaikka tässäkin tapauksessa ainoat kertomukset mestarista löytyvät oppilaalta. Jeesuksen opetuslasten kuvaukset mestaristaan ovat historiassa ainoat vastaavanlaiset, jotka yritetään kaikin keinoin pois. Niin vaarallinen Jeesus on vieläkin.

Lue lisää

Evankeliumien kirjoittajia historian ei varmuudella tunne.

on niin, kirjoitti:

että historiantutkijat eivät epäile Jeesuksen historiallisuutta. Jos sitä epäilee muutama pakana, joka ei ole edes historiantutkija, so what?

niin myönnän sinun olevan oikeassa! Yksi ainoa riittää!

Pakana(M) kirjoitti:

niin myönnän sinun olevan oikeassa! Yksi ainoa riittää!

Ota mukava asento, tässä menee aikaa :-)
Kristillinen usko varhaisimpien historioitsijoiden perusteella:
-Cornelius Tacitus (v. 116) kertoo Rooman palosta. Hän mainitsee, että keisari Nero syytti kristityiksi sanottua lahkoa palosta. Nmi oli annettu lahkolle erään Kristuksen mukaan, jonka prokuraattori Pontius Pilatus tuomitsi ja naulitsi ristille Tiberiuksen hallitusajalla.
-Suetonius (110-luku)kertoo kirjassaan keisareiden elämästä, että keisari Klaudius karkoitti juutalaiset Roomasta, koska heistä oli erään Kristuksen takia tullut pysyvä epäjärjestyksen aihe. Suetonius kertoo myöskin Rooman palosta ja siitä, että kristittyjä rangaistiin.
-Plinius (v.111), Bitynian maaherra, kävi keisarin kanssa kirjeenvaihtoa siitä, miten tulisi suhtautua kristittyihin, jotka veisasivat hymnejä Kristukselle jumalana.
-Samarialaissyntyinen historioitsija Thallus (n.v.52) kirjoitti kirjan Lähi-Idän kistoriasta (Troijan ajasta omaan aikaansa asti) kertoi (auringon?)pimennyksestä, joka tapahtui Kristuksen ristiinnaulitsemisen yhteydessä.
- Josefus Flavius kirjoitti juutalaissodista (v.77) ja erit. Juutalaisuuden historiasta (v.93). Hän mainitsee jälkimmäisessä kirjassaan useita UT:sta tuttuja henkilöitä - erityisesti tietysti tässä yhteydessä mielenkiintoisesti Jeesuksen, joka oli Kristus.
Muuta: Monet juutalaiset oppineet, kuten Leo Beck ja Gottlieb Klein (1900-luvun alku) ovat todenneet, UT:ssa esitetty Jeesuksen opetustapa ja kertomuksien historiallinen tausta ovat hyvin aidosti esitetty.
Professori David Flusser on puolestaan todennut, että juutalaista esitystapaa hallitsee 'halachaa' (kilvoittelua koskevat ohjeet) ja 'haggadaa' (tosiasioiden kerronta tarkasti). UT:ssa molemmat elementit ovat juutalaisen tarkasti mukana.

Näissä tämän keskustelun kommenteissa otettiin kantaa vanhoihin kreikkalaisiin filosofeihin... että heidän historiallisuudestaan ei voi olla epäilystä, vaikka Jeesus Nasaretilaisen olemassa oloa voikin epäillä. Siitä vielä muutama sana.
-Ensimmäiset (tällä hetkellä tuntemamme - Egyptin 'roskislöydöt' voivat vielä muuttaa kuvaa)Sofokleen teosten kopiot ovat 1400v., Euripideen 1600v., Platonin 1300v. ja Demostheneen 1200v. tekijänsä kuoleman jälkeen. Kuitenkaan heidän kirjoituksiinsa ja olemassa oloonsa ei ole suhtauduttu yhtä epäilen, kuin Jeesuksen olemassa oloon ja UT:n luotettavuuteen. Ja UT on syntynyt tosi nopeasti - eräät papyruslöydöt ajoittuvat 50-60-luvuille. Muratorin kaanon (pyhinä pidettyjen kirjojen kokoelma) ajoittuu 170-180jKr. Se esittelee kutakuinkin saman UT:n kuin nykyäänkin käytössä oleva. Esim. Hermaan paimen kirjettä pidetään siinä 'liian myöhäisenä, eikä apostolista perua olevana'.

Näitä asioita ei taideta tuntea yleisen historian puolella kovinkaan kummosesti, ei ainakaan jos muistelee mitä Helsingin yliopiston historian laitoksen yleisen historian professori Jaakko Suolahti vastasi radiossa kysymykseen; Onko Jeesus todella elänyt? Hän vastasi, että Jeesus on keksitty olento, jota voisi verrata antiikin jumaliin Apolloon ja Zeukseen. Miesparka - ei paljoa tiennyt. Jos sinulla on samantapaiset 'historialliset' pohjat tässä Jeesuksen historiallisuus jutussa, niin ei ihme, että kyseenalaistat Hänen eläneen.
Toivottavasti tästä pitkähköstä vastauksesta sait kuitenkin jotain irti.

Pakana(M) kirjoitti:

Evankeliumit eivät ole silminnäkijäkuvauksia. Ne on kirjoitettu vähintään 60 vuotta oletettujen tapahtumien jälkeen. Matteus, Markus, Luukas ja Johannes eivät ole historiallisia henkilöitä. Historiankirjoitus ei tiedä evankeliumien alkuperäisiä kirjoittajia. Myöskään Jeesus ei ole historiallinen henkilö.

Lue lisää

>>Ne on kirjoitettu vähintään 60 vuotta oletettujen tapahtumien jälkeen.

Jobi kirjoitti:

Ota mukava asento, tässä menee aikaa :-)
Kristillinen usko varhaisimpien historioitsijoiden perusteella:
-Cornelius Tacitus (v. 116) kertoo Rooman palosta. Hän mainitsee, että keisari Nero syytti kristityiksi sanottua lahkoa palosta. Nmi oli annettu lahkolle erään Kristuksen mukaan, jonka prokuraattori Pontius Pilatus tuomitsi ja naulitsi ristille Tiberiuksen hallitusajalla.
-Suetonius (110-luku)kertoo kirjassaan keisareiden elämästä, että keisari Klaudius karkoitti juutalaiset Roomasta, koska heistä oli erään Kristuksen takia tullut pysyvä epäjärjestyksen aihe. Suetonius kertoo myöskin Rooman palosta ja siitä, että kristittyjä rangaistiin.
-Plinius (v.111), Bitynian maaherra, kävi keisarin kanssa kirjeenvaihtoa siitä, miten tulisi suhtautua kristittyihin, jotka veisasivat hymnejä Kristukselle jumalana.
-Samarialaissyntyinen historioitsija Thallus (n.v.52) kirjoitti kirjan Lähi-Idän kistoriasta (Troijan ajasta omaan aikaansa asti) kertoi (auringon?)pimennyksestä, joka tapahtui Kristuksen ristiinnaulitsemisen yhteydessä.
- Josefus Flavius kirjoitti juutalaissodista (v.77) ja erit. Juutalaisuuden historiasta (v.93). Hän mainitsee jälkimmäisessä kirjassaan useita UT:sta tuttuja henkilöitä - erityisesti tietysti tässä yhteydessä mielenkiintoisesti Jeesuksen, joka oli Kristus.
Muuta: Monet juutalaiset oppineet, kuten Leo Beck ja Gottlieb Klein (1900-luvun alku) ovat todenneet, UT:ssa esitetty Jeesuksen opetustapa ja kertomuksien historiallinen tausta ovat hyvin aidosti esitetty.
Professori David Flusser on puolestaan todennut, että juutalaista esitystapaa hallitsee 'halachaa' (kilvoittelua koskevat ohjeet) ja 'haggadaa' (tosiasioiden kerronta tarkasti). UT:ssa molemmat elementit ovat juutalaisen tarkasti mukana.

Näissä tämän keskustelun kommenteissa otettiin kantaa vanhoihin kreikkalaisiin filosofeihin... että heidän historiallisuudestaan ei voi olla epäilystä, vaikka Jeesus Nasaretilaisen olemassa oloa voikin epäillä. Siitä vielä muutama sana.
-Ensimmäiset (tällä hetkellä tuntemamme - Egyptin 'roskislöydöt' voivat vielä muuttaa kuvaa)Sofokleen teosten kopiot ovat 1400v., Euripideen 1600v., Platonin 1300v. ja Demostheneen 1200v. tekijänsä kuoleman jälkeen. Kuitenkaan heidän kirjoituksiinsa ja olemassa oloonsa ei ole suhtauduttu yhtä epäilen, kuin Jeesuksen olemassa oloon ja UT:n luotettavuuteen. Ja UT on syntynyt tosi nopeasti - eräät papyruslöydöt ajoittuvat 50-60-luvuille. Muratorin kaanon (pyhinä pidettyjen kirjojen kokoelma) ajoittuu 170-180jKr. Se esittelee kutakuinkin saman UT:n kuin nykyäänkin käytössä oleva. Esim. Hermaan paimen kirjettä pidetään siinä 'liian myöhäisenä, eikä apostolista perua olevana'.

Näitä asioita ei taideta tuntea yleisen historian puolella kovinkaan kummosesti, ei ainakaan jos muistelee mitä Helsingin yliopiston historian laitoksen yleisen historian professori Jaakko Suolahti vastasi radiossa kysymykseen; Onko Jeesus todella elänyt? Hän vastasi, että Jeesus on keksitty olento, jota voisi verrata antiikin jumaliin Apolloon ja Zeukseen. Miesparka - ei paljoa tiennyt. Jos sinulla on samantapaiset 'historialliset' pohjat tässä Jeesuksen historiallisuus jutussa, niin ei ihme, että kyseenalaistat Hänen eläneen.
Toivottavasti tästä pitkähköstä vastauksesta sait kuitenkin jotain irti.

Lue lisää

v. 116, 110-luku, v.111, v.52, v.77, v.93

Jeesuksen elinajoilta ei yhtään kirjoitusta. Siis pelkkää keksittyä satuä.

Jobi kirjoitti:

Ota mukava asento, tässä menee aikaa :-)
Kristillinen usko varhaisimpien historioitsijoiden perusteella:
-Cornelius Tacitus (v. 116) kertoo Rooman palosta. Hän mainitsee, että keisari Nero syytti kristityiksi sanottua lahkoa palosta. Nmi oli annettu lahkolle erään Kristuksen mukaan, jonka prokuraattori Pontius Pilatus tuomitsi ja naulitsi ristille Tiberiuksen hallitusajalla.
-Suetonius (110-luku)kertoo kirjassaan keisareiden elämästä, että keisari Klaudius karkoitti juutalaiset Roomasta, koska heistä oli erään Kristuksen takia tullut pysyvä epäjärjestyksen aihe. Suetonius kertoo myöskin Rooman palosta ja siitä, että kristittyjä rangaistiin.
-Plinius (v.111), Bitynian maaherra, kävi keisarin kanssa kirjeenvaihtoa siitä, miten tulisi suhtautua kristittyihin, jotka veisasivat hymnejä Kristukselle jumalana.
-Samarialaissyntyinen historioitsija Thallus (n.v.52) kirjoitti kirjan Lähi-Idän kistoriasta (Troijan ajasta omaan aikaansa asti) kertoi (auringon?)pimennyksestä, joka tapahtui Kristuksen ristiinnaulitsemisen yhteydessä.
- Josefus Flavius kirjoitti juutalaissodista (v.77) ja erit. Juutalaisuuden historiasta (v.93). Hän mainitsee jälkimmäisessä kirjassaan useita UT:sta tuttuja henkilöitä - erityisesti tietysti tässä yhteydessä mielenkiintoisesti Jeesuksen, joka oli Kristus.
Muuta: Monet juutalaiset oppineet, kuten Leo Beck ja Gottlieb Klein (1900-luvun alku) ovat todenneet, UT:ssa esitetty Jeesuksen opetustapa ja kertomuksien historiallinen tausta ovat hyvin aidosti esitetty.
Professori David Flusser on puolestaan todennut, että juutalaista esitystapaa hallitsee 'halachaa' (kilvoittelua koskevat ohjeet) ja 'haggadaa' (tosiasioiden kerronta tarkasti). UT:ssa molemmat elementit ovat juutalaisen tarkasti mukana.

Näissä tämän keskustelun kommenteissa otettiin kantaa vanhoihin kreikkalaisiin filosofeihin... että heidän historiallisuudestaan ei voi olla epäilystä, vaikka Jeesus Nasaretilaisen olemassa oloa voikin epäillä. Siitä vielä muutama sana.
-Ensimmäiset (tällä hetkellä tuntemamme - Egyptin 'roskislöydöt' voivat vielä muuttaa kuvaa)Sofokleen teosten kopiot ovat 1400v., Euripideen 1600v., Platonin 1300v. ja Demostheneen 1200v. tekijänsä kuoleman jälkeen. Kuitenkaan heidän kirjoituksiinsa ja olemassa oloonsa ei ole suhtauduttu yhtä epäilen, kuin Jeesuksen olemassa oloon ja UT:n luotettavuuteen. Ja UT on syntynyt tosi nopeasti - eräät papyruslöydöt ajoittuvat 50-60-luvuille. Muratorin kaanon (pyhinä pidettyjen kirjojen kokoelma) ajoittuu 170-180jKr. Se esittelee kutakuinkin saman UT:n kuin nykyäänkin käytössä oleva. Esim. Hermaan paimen kirjettä pidetään siinä 'liian myöhäisenä, eikä apostolista perua olevana'.

Näitä asioita ei taideta tuntea yleisen historian puolella kovinkaan kummosesti, ei ainakaan jos muistelee mitä Helsingin yliopiston historian laitoksen yleisen historian professori Jaakko Suolahti vastasi radiossa kysymykseen; Onko Jeesus todella elänyt? Hän vastasi, että Jeesus on keksitty olento, jota voisi verrata antiikin jumaliin Apolloon ja Zeukseen. Miesparka - ei paljoa tiennyt. Jos sinulla on samantapaiset 'historialliset' pohjat tässä Jeesuksen historiallisuus jutussa, niin ei ihme, että kyseenalaistat Hänen eläneen.
Toivottavasti tästä pitkähköstä vastauksesta sait kuitenkin jotain irti.

Lue lisää

Kirkko on nähnyt paljon vaivaa vaarentäessään kirjoituksia ja todisteita jeesuksesta. Suurin osa mainitsemistasi todisteista on väärennetty noin 1400-1600 luvulla. Jeesuksesta tuli jumalallinen vasta v.140. Kaikki ristiin naulitut on kirjattu ylös, mutta jeesuksen nimi uupuu poissaolollaan. Kaikista merkkihenkilöistä on muistiinpanoja, kirjoituksia, patsaita heidän elinajoiltaan, mutta jeesuksesta ei ole.

Tieteilijä & Tutkija kirjoitti:

Kirkko on nähnyt paljon vaivaa vaarentäessään kirjoituksia ja todisteita jeesuksesta. Suurin osa mainitsemistasi todisteista on väärennetty noin 1400-1600 luvulla. Jeesuksesta tuli jumalallinen vasta v.140. Kaikki ristiin naulitut on kirjattu ylös, mutta jeesuksen nimi uupuu poissaolollaan. Kaikista merkkihenkilöistä on muistiinpanoja, kirjoituksia, patsaita heidän elinajoiltaan, mutta jeesuksesta ei ole.

Lue lisää

tietää sen tosiasian, että patsaita on yleensä lähinnä hallitsijoista ja sotapäälliköistä.

Jos olet sitä mieltä, että kirkko on väärentänyt todisteita, niin millä perustelet sitä? Ovatko mielestäsi historian oppikirjat väärennöksiä täynnä? Mistä sinä tiedät, mikä on väärennös ja mikä ei? Mistä tiedät, että kaikki ristiin naulitut merkittiin muistiin?

Pakana(M) kirjoitti:

Juuri se, ettei Jeesuksesta ole mitään aikalaistekstejä, on melkoinen syy epäillä, ettei Jeesusta edes ollut olemassa!

vaan, taas tuntuu olevan iso ongelma pakanalle tuo Jeesus.
Eikö sitten sinulle pitäisi olla myös ongelma Aleksanteri Suuri, eihän hänestäkään ole mitään aikalaistensa muistiinpanoja ja kuitenkin uskot, että Aleksanteri Suuri on historiallinen henkilö.

Mikäs sulla oikein mättää korvien välissä, kun jatkuvasti yrität vaahtopäin esittää ettei Jeesus ole historiallinen henkilö.
Vaikuttaa jo skitsolta tuo asioiden luokittelu.
Mikäs sinua vaivaa noin kovasti, että uskontopalsta kiinnostaa valtavasti.
Onko sinulla jokin henkilökohtainen ongelma suhtautumisessa uskontoon.
Jos ymmärsit-uskontoon.

Drifter kirjoitti:

vaan, taas tuntuu olevan iso ongelma pakanalle tuo Jeesus.
Eikö sitten sinulle pitäisi olla myös ongelma Aleksanteri Suuri, eihän hänestäkään ole mitään aikalaistensa muistiinpanoja ja kuitenkin uskot, että Aleksanteri Suuri on historiallinen henkilö.

Mikäs sulla oikein mättää korvien välissä, kun jatkuvasti yrität vaahtopäin esittää ettei Jeesus ole historiallinen henkilö.
Vaikuttaa jo skitsolta tuo asioiden luokittelu.
Mikäs sinua vaivaa noin kovasti, että uskontopalsta kiinnostaa valtavasti.
Onko sinulla jokin henkilökohtainen ongelma suhtautumisessa uskontoon.
Jos ymmärsit-uskontoon.

Lue lisää

Jeesus on vain satua ja höpötystä, ei historiallinen henkilö.

Pöljä2 kirjoitti:

Jeesus on vain satua ja höpötystä, ei historiallinen henkilö.

ettei levy jumiudu.

Pöljä2 kirjoitti:

Jeesus on vain satua ja höpötystä, ei historiallinen henkilö.

ja vielä samoin sanoin kuin Mirka ja moni muu. Mistähän syystä?

___.. __ kirjoitti:

v. 116, 110-luku, v.111, v.52, v.77, v.93

Jeesuksen elinajoilta ei yhtään kirjoitusta. Siis pelkkää keksittyä satuä.

Juutalaisten rabbien ympärillä oli usein seuraajien lauma.. opetuslasten joukko. Esimerkiksi Saul, josta myöhemmin tuli Paavali, oli alunperin Gamalielin opetuslapsi. Näiden opetuslasten tehtävä oli painaa mieleensä hyvin tarkasti se mitä rabbi puhui. Keskeisiä avainteemoja ja kertomuksia toistettiin usein. Siksi esim. UT:ssa voi samat kertomukset tulla esiin eri yhteyksissä (tämä on vain yksi syy, toisaalta esim. Markuksesta sanotaan (Eusebius), että hän kirjoitti muistiin kaiken minkä muisti Herran sanoista ja teoista, mutta ei kuitenkaan järjestyksessä). Ihmisten muisti oli hyvin harjaantunut ulkoa muistamiseen. Ja toisaalta ei saanut myöskään muutella ominpäin asioita... tästä perinteestä todistaa myöskin se ällistyttävä sanatarkkuus, jolla pyhiä kirjoituksia kopioitiin vuosisata vuosisadan jälkeen. Rabbien opetuksiin tuli suhtautua samankaltaisella kunnioituksella.

En tarkoituksella ottanut kantaa esim. evankeliumien aikamäärittelyihin, koska ne ovat niin kiistanalaiset. Mutta nyt otan. Jotkin tutkijat (jopa liberaalit sellaiset) sijoittavat evankeliumeja seuraavanlaiseen aikahaarukkaan: Markus 45-60jKr., Matteus 40-60 jKr., Luukas 57-60 jKr. ja Johannes 40-65jKr. (esim. A. T. Robinson > ei mikään uskisten ystävä ;-). Tämä tarkottaisi sitä, että Jeesuksesta kertovien suullisten ja kirjallisten muistiinpanojen kokoaminen olisi aloitettu hyvin pian Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeen. Ja että tekijöinä olisivat perimätiedon mukaisesti olleet pari apostolia, Pietarin tulkki ja Paavalin lääkäri, eli kyseessä todella olisi memoraattikokoelma (muistelma), eikä legendakokoelma (hurskas sepitelmä).
Syyt siihen miksi ko. aikamääriä vierastetaan voi kiteyttää kysymykseen ennaltatietämisestä. Saattoiko Jeesus tietää ennalta tulevan temppelin tuhoamisen Jerusalemin hävityksen (70v.) yhteydessä vai ei? Evankeliumeissa viitataan tähän tapahtumaan Jeesuksen puheen yhteydessä. TIEDE sulkee sen vaihtoehdon pois, siksi evankeliumien täytyy olla vuoden 70 jälkeiseltä ajalta. Toisaalta miten rabbi Johanan Ben Zakkai saattoi 40 vuotta ennen temppeli tuhoa huudahtaa: "Temppeli, temppeli... minä tiedän, että sinut hävitetään!" (Talmundissa). Tai miten Jesus Ben Ananos kulki neljä vuotta ennen juutalaiskapinaa julistamassa, että 'ääni huutaa Jerusalemia ja Jumalan juonetta vastaan ja koko kansaa vastaan'... 7 vuotta ennen hävitystä!

Kyllä nämä asiat jäävät uskonvaraisiksi. Voin vain antaa tällaisia viitteitä siihen, että pohja pitää 'Jeesustelussa', mutta kyllä tälle pohjalle täytyy itse uskaltautua. Eiku siunausta (no offence).

ihan samaa kirjoitti:

ja vielä samoin sanoin kuin Mirka ja moni muu. Mistähän syystä?

yrittänyt ajatella, että olet esittänyt samoja vanhoja kliseitä päivästä toiseen tällä palstalla.
Mitäs se muuta on kuin toistoa.
Eihän tällä palstalla synny mitään rakentavaa keskustelua, kun hoetaan noita samoja pinttymiä päivästä toiseen.
Ilmeisesti sama ralli jatkuu, kun korvien välistä ei mitään muuta tule kuin höpöhöpö ja buaaah jne.
Menkäähän hieman itseenne. Olisi terveellistä joskus miettiä, mitä haluaa rakentaa eikä hajoittaa.

Jobi kirjoitti:

Ota mukava asento, tässä menee aikaa :-)
Kristillinen usko varhaisimpien historioitsijoiden perusteella:
-Cornelius Tacitus (v. 116) kertoo Rooman palosta. Hän mainitsee, että keisari Nero syytti kristityiksi sanottua lahkoa palosta. Nmi oli annettu lahkolle erään Kristuksen mukaan, jonka prokuraattori Pontius Pilatus tuomitsi ja naulitsi ristille Tiberiuksen hallitusajalla.
-Suetonius (110-luku)kertoo kirjassaan keisareiden elämästä, että keisari Klaudius karkoitti juutalaiset Roomasta, koska heistä oli erään Kristuksen takia tullut pysyvä epäjärjestyksen aihe. Suetonius kertoo myöskin Rooman palosta ja siitä, että kristittyjä rangaistiin.
-Plinius (v.111), Bitynian maaherra, kävi keisarin kanssa kirjeenvaihtoa siitä, miten tulisi suhtautua kristittyihin, jotka veisasivat hymnejä Kristukselle jumalana.
-Samarialaissyntyinen historioitsija Thallus (n.v.52) kirjoitti kirjan Lähi-Idän kistoriasta (Troijan ajasta omaan aikaansa asti) kertoi (auringon?)pimennyksestä, joka tapahtui Kristuksen ristiinnaulitsemisen yhteydessä.
- Josefus Flavius kirjoitti juutalaissodista (v.77) ja erit. Juutalaisuuden historiasta (v.93). Hän mainitsee jälkimmäisessä kirjassaan useita UT:sta tuttuja henkilöitä - erityisesti tietysti tässä yhteydessä mielenkiintoisesti Jeesuksen, joka oli Kristus.
Muuta: Monet juutalaiset oppineet, kuten Leo Beck ja Gottlieb Klein (1900-luvun alku) ovat todenneet, UT:ssa esitetty Jeesuksen opetustapa ja kertomuksien historiallinen tausta ovat hyvin aidosti esitetty.
Professori David Flusser on puolestaan todennut, että juutalaista esitystapaa hallitsee 'halachaa' (kilvoittelua koskevat ohjeet) ja 'haggadaa' (tosiasioiden kerronta tarkasti). UT:ssa molemmat elementit ovat juutalaisen tarkasti mukana.

Näissä tämän keskustelun kommenteissa otettiin kantaa vanhoihin kreikkalaisiin filosofeihin... että heidän historiallisuudestaan ei voi olla epäilystä, vaikka Jeesus Nasaretilaisen olemassa oloa voikin epäillä. Siitä vielä muutama sana.
-Ensimmäiset (tällä hetkellä tuntemamme - Egyptin 'roskislöydöt' voivat vielä muuttaa kuvaa)Sofokleen teosten kopiot ovat 1400v., Euripideen 1600v., Platonin 1300v. ja Demostheneen 1200v. tekijänsä kuoleman jälkeen. Kuitenkaan heidän kirjoituksiinsa ja olemassa oloonsa ei ole suhtauduttu yhtä epäilen, kuin Jeesuksen olemassa oloon ja UT:n luotettavuuteen. Ja UT on syntynyt tosi nopeasti - eräät papyruslöydöt ajoittuvat 50-60-luvuille. Muratorin kaanon (pyhinä pidettyjen kirjojen kokoelma) ajoittuu 170-180jKr. Se esittelee kutakuinkin saman UT:n kuin nykyäänkin käytössä oleva. Esim. Hermaan paimen kirjettä pidetään siinä 'liian myöhäisenä, eikä apostolista perua olevana'.

Näitä asioita ei taideta tuntea yleisen historian puolella kovinkaan kummosesti, ei ainakaan jos muistelee mitä Helsingin yliopiston historian laitoksen yleisen historian professori Jaakko Suolahti vastasi radiossa kysymykseen; Onko Jeesus todella elänyt? Hän vastasi, että Jeesus on keksitty olento, jota voisi verrata antiikin jumaliin Apolloon ja Zeukseen. Miesparka - ei paljoa tiennyt. Jos sinulla on samantapaiset 'historialliset' pohjat tässä Jeesuksen historiallisuus jutussa, niin ei ihme, että kyseenalaistat Hänen eläneen.
Toivottavasti tästä pitkähköstä vastauksesta sait kuitenkin jotain irti.

Lue lisää

jonka laatija olisi itse omin silmin nähnyt Jeesuksen! Et osoittanyt yhtäkään tekstiä, jonka olisi laatinut ihminen joka olisi edes elänyt oletetun Jeesuksen aikana.

Siispä et esittänyt ainoatakaan todistetta Jeesuksen historiallisuudesta!

Jobi kirjoitti:

Juutalaisten rabbien ympärillä oli usein seuraajien lauma.. opetuslasten joukko. Esimerkiksi Saul, josta myöhemmin tuli Paavali, oli alunperin Gamalielin opetuslapsi. Näiden opetuslasten tehtävä oli painaa mieleensä hyvin tarkasti se mitä rabbi puhui. Keskeisiä avainteemoja ja kertomuksia toistettiin usein. Siksi esim. UT:ssa voi samat kertomukset tulla esiin eri yhteyksissä (tämä on vain yksi syy, toisaalta esim. Markuksesta sanotaan (Eusebius), että hän kirjoitti muistiin kaiken minkä muisti Herran sanoista ja teoista, mutta ei kuitenkaan järjestyksessä). Ihmisten muisti oli hyvin harjaantunut ulkoa muistamiseen. Ja toisaalta ei saanut myöskään muutella ominpäin asioita... tästä perinteestä todistaa myöskin se ällistyttävä sanatarkkuus, jolla pyhiä kirjoituksia kopioitiin vuosisata vuosisadan jälkeen. Rabbien opetuksiin tuli suhtautua samankaltaisella kunnioituksella.

En tarkoituksella ottanut kantaa esim. evankeliumien aikamäärittelyihin, koska ne ovat niin kiistanalaiset. Mutta nyt otan. Jotkin tutkijat (jopa liberaalit sellaiset) sijoittavat evankeliumeja seuraavanlaiseen aikahaarukkaan: Markus 45-60jKr., Matteus 40-60 jKr., Luukas 57-60 jKr. ja Johannes 40-65jKr. (esim. A. T. Robinson > ei mikään uskisten ystävä ;-). Tämä tarkottaisi sitä, että Jeesuksesta kertovien suullisten ja kirjallisten muistiinpanojen kokoaminen olisi aloitettu hyvin pian Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeen. Ja että tekijöinä olisivat perimätiedon mukaisesti olleet pari apostolia, Pietarin tulkki ja Paavalin lääkäri, eli kyseessä todella olisi memoraattikokoelma (muistelma), eikä legendakokoelma (hurskas sepitelmä).
Syyt siihen miksi ko. aikamääriä vierastetaan voi kiteyttää kysymykseen ennaltatietämisestä. Saattoiko Jeesus tietää ennalta tulevan temppelin tuhoamisen Jerusalemin hävityksen (70v.) yhteydessä vai ei? Evankeliumeissa viitataan tähän tapahtumaan Jeesuksen puheen yhteydessä. TIEDE sulkee sen vaihtoehdon pois, siksi evankeliumien täytyy olla vuoden 70 jälkeiseltä ajalta. Toisaalta miten rabbi Johanan Ben Zakkai saattoi 40 vuotta ennen temppeli tuhoa huudahtaa: "Temppeli, temppeli... minä tiedän, että sinut hävitetään!" (Talmundissa). Tai miten Jesus Ben Ananos kulki neljä vuotta ennen juutalaiskapinaa julistamassa, että 'ääni huutaa Jerusalemia ja Jumalan juonetta vastaan ja koko kansaa vastaan'... 7 vuotta ennen hävitystä!

Kyllä nämä asiat jäävät uskonvaraisiksi. Voin vain antaa tällaisia viitteitä siihen, että pohja pitää 'Jeesustelussa', mutta kyllä tälle pohjalle täytyy itse uskaltautua. Eiku siunausta (no offence).

Lue lisää

Mikäli uskonnon omat pyhät tekstit kävisivät todiesteiksi uskonnon jumalan historiallisuudesta, niin Kalavalakin todistaisi Väinämöisen historialliseksi henkilöksi.

Drifter kirjoitti:

vaan, taas tuntuu olevan iso ongelma pakanalle tuo Jeesus.
Eikö sitten sinulle pitäisi olla myös ongelma Aleksanteri Suuri, eihän hänestäkään ole mitään aikalaistensa muistiinpanoja ja kuitenkin uskot, että Aleksanteri Suuri on historiallinen henkilö.

Mikäs sulla oikein mättää korvien välissä, kun jatkuvasti yrität vaahtopäin esittää ettei Jeesus ole historiallinen henkilö.
Vaikuttaa jo skitsolta tuo asioiden luokittelu.
Mikäs sinua vaivaa noin kovasti, että uskontopalsta kiinnostaa valtavasti.
Onko sinulla jokin henkilökohtainen ongelma suhtautumisessa uskontoon.
Jos ymmärsit-uskontoon.

Lue lisää

niin esitä edes yksi todiste väitteesi tueksi. Toistaiseksi Jeesuksen historiallisuudesta ei kukaan ole esitäänyt todistetta. Joten on fakta että Jeesus ei ole historiallinen henkilö.

Henkilö, joka inttää, että Jeesus on historiallinen henkilö, vaikka ei kykene esittämään yhtäkään historiallisuustodistetta, ei voi olla tervejärkinen ihminen.

Pakana(M) kirjoitti:

niin esitä edes yksi todiste väitteesi tueksi. Toistaiseksi Jeesuksen historiallisuudesta ei kukaan ole esitäänyt todistetta. Joten on fakta että Jeesus ei ole historiallinen henkilö.

Henkilö, joka inttää, että Jeesus on historiallinen henkilö, vaikka ei kykene esittämään yhtäkään historiallisuustodistetta, ei voi olla tervejärkinen ihminen.

Lue lisää

Aina on niitä jotka ei usko tosiasioita. Jotkut ihmiset ei usko sitäkään että ihminen on käynyt kuussa, pitävät sitäkin propagandana .

sitäkään kirjoitti:

Aina on niitä jotka ei usko tosiasioita. Jotkut ihmiset ei usko sitäkään että ihminen on käynyt kuussa, pitävät sitäkin propagandana .

Historiantutkimus kun ei tunne ainoatakaan!

Pakana(M) kirjoitti:

Historiantutkimus kun ei tunne ainoatakaan!

Laita Gooleen hakusanaksi Jeesus, aika kuuluisa Hän ainakin on. Olisiko Hän sittenkin elänyt joskus??

sitäkään kirjoitti:

Laita Gooleen hakusanaksi Jeesus, aika kuuluisa Hän ainakin on. Olisiko Hän sittenkin elänyt joskus??

joka ei luovuta, vaikka ei kykene esittämään ainoatakaan todistetta Jeesuksen historiallisuudesta.

Miksi et itse googleta Jeesus-hakusanalla, ja kyykytä minut?

No tietenkin siksi, kun Jeesusksen historiallisuudesta ei ole olemassa ainoatakaan todistetta!

Pakana(M) kirjoitti:

joka ei luovuta, vaikka ei kykene esittämään ainoatakaan todistetta Jeesuksen historiallisuudesta.

Miksi et itse googleta Jeesus-hakusanalla, ja kyykytä minut?

No tietenkin siksi, kun Jeesusksen historiallisuudesta ei ole olemassa ainoatakaan todistetta!

Lue lisää

>>Miksi et itse googleta Jeesus-hakusanalla>>

Tein haun Jeesus sanalla ja todella paljon hakuja, täytyy olla hyvin kuuluisa henkilö.
Eka linkissä väitetään että Jeesus on historian vaikutusvaltaisin henkilö, lisäksi useissa linkeissä että Hän elää tänäänkin.

Olisiko Hän sittenkin elänyt ihan oikeasti?

sitäkään kirjoitti:

>>Miksi et itse googleta Jeesus-hakusanalla>>

Tein haun Jeesus sanalla ja todella paljon hakuja, täytyy olla hyvin kuuluisa henkilö.
Eka linkissä väitetään että Jeesus on historian vaikutusvaltaisin henkilö, lisäksi useissa linkeissä että Hän elää tänäänkin.

Olisiko Hän sittenkin elänyt ihan oikeasti?

Lue lisää

olisit tuon linkin asettanut vastaukseesi.

"Olisiko Hän sittenkin elänyt ihan oikeasti?"

Koska Jeesuksen historiallisuudesta ei ole todisteita, emme voi tietää sitä, että elikö Jeesus oikeasti. Ilman todisteita Jeesuksen elämä on uskonasia. Se, että Jeesuksesta ei ole ainoatakaan todistetta, ei tietenkään todista, etteikö Jeesus olisi voinut olla olemassa.

Joka tapauksessa, vaikka Jeesus olisi elänyt, ja hän olisi evankeliumien Jeesuksen henkilö, niin evankeliumien Jeesus on sepitetty hahmo sikäli, kuin tulee Jeesuksen ihmetekoihin. Nuo ihmeteot on lainattu muista, vanhemmista uskonnoista, eivätkä siten ole todellisen Jeesuksen tekemiä.

Pakana(M) kirjoitti:

jonka laatija olisi itse omin silmin nähnyt Jeesuksen! Et osoittanyt yhtäkään tekstiä, jonka olisi laatinut ihminen joka olisi edes elänyt oletetun Jeesuksen aikana.

Siispä et esittänyt ainoatakaan todistetta Jeesuksen historiallisuudesta!

Lue lisää

Skeptiset tutkijat otaksuvat aina, että evankeliumit ovat epäluotettavia jokaisen sellaisen asian suhteen, mitä ei muuten ole osoitettu yksityiskohdissaan olevan oikeassa … muiden lähteiden pohjalta.
Mutta tässä viisi syytä miksi tämä asetelma on mielestäni väärä:
1. Aika Jeesuksen elämästä evankeliumien syntyyn on liian lyhyt legendojen muodostamiseen.. Todellisten tapahtumien muisto ei ollut vielä hävinnyt ihmisten mielestä. Kertomukset edustavat memoraatteja.
2. Evankeliumit eivät muistuta kansantarinoita, tai urbaaneja legendoja. Evankeliumit sidootaan selvästi tunnistettaviin tapahtumiin ja henkilöihin. Esimerkiksi Jeesuksen ruumiin häviämistä eivät mitkään juutalaiset lähteet ensimmäisillä vuosisadoilla kiistä. Ei siltä pohjalta, että Jeesuta ei muka olisi koskaan ollut, eikä siltä pohjalta, että Jeesus olisi haudassa, vaan siltä pohjalta, että ruumis varastettiin.
3. Jeesuksen ensimmäiset seuraajat olivat juutalaisia… ja juutalaisten tapa siirtaa pyhiä traditioita oli hyvin kehittynyt ja luotettava. Heidän kykynsä muistaa tarkasti laajoja puheita/kirjoituksia oli hyvin tunnettu ja tunnustettu. Itse asiassa suullinen traditio oli verrattavissa kirjalliseen traditioon, se oli tradition elävää tuntemista. Rabbien (jollaisena Jeesustakin voi pitää) opetuksiin suhtauduttiin tällä samalla hartaudella.
4. Ensimmäisten kirjeiden (ja mielestäni myös evankeliumien ) aikana eli Jeesuksen oikeasti tunteneiden ihmisten suuri joukko. Tämä olisi estänyt liioitellut tekstit ja ohjannut merkitsemään muistiin se, mitä todella tiedettiin. Apokryptiset evankeliumit hylättiin juuri sen vuoksi, että vaikka niissä olisikin paljonkin todellistakin tietoa, niissä on myöskin legendanomaisia aineksia.
5. Evankeliumien kirjoittajien antama ajan ja tapojen kuvaus on osoittautunut hyvin luotettavaksi.

Lisäksi täytyy muistaa, että evankeliumin kirjoittajilla oli omat lähteensä. Esimerkiksi Markuksen passio (Jeesuksen kärsimys)kertomusaines saattaa ajoittua v.37 (Rudolf Pesch, Das Markusevangelium, 2 vols., Herders Theologischer Kommentar zum Neuen Testament 2 (Freiburg: Herder, 1976-77), 2: 519-20.)

Apostolien teot puolestaan sidotaan hyvin antiikin ajan maalliseen historiaan. Apostolien tekojen historiallinen luotettavuus on oikeastaan kiistämätön. Kun on tutkittu niin yleisiä tapahtumia, kuin sitä mitä jokin sen ajan paikallinen yksittäinen henkilö olisi voinut tietää/kokea, pärjää Luukas historioitsijana kiitettävästi (Hemer: The Book of Acts in the Setting of Hellenistic History. Professori Professor Sherwin-White mikaan: "For Acts the confirmation of historicity is overwhelming. Any attempt to reject its basic historicity even in matters of detail must now appear absurd." Maailman kuulu argeologi Sir William Ramsay puolestaan todistaa, että: "Luke is a historian of the first rank . . . . This author should be placed along with the very greatest of historians."

Näiden syiden (aika monen muunkin) vuoksi päättelen, että todistamisen taakka on Jeesuksen historiallisuuden kieltäjillä. Pallo on sinulla.

Pakana(M) kirjoitti:

olisit tuon linkin asettanut vastaukseesi.

"Olisiko Hän sittenkin elänyt ihan oikeasti?"

Koska Jeesuksen historiallisuudesta ei ole todisteita, emme voi tietää sitä, että elikö Jeesus oikeasti. Ilman todisteita Jeesuksen elämä on uskonasia. Se, että Jeesuksesta ei ole ainoatakaan todistetta, ei tietenkään todista, etteikö Jeesus olisi voinut olla olemassa.

Joka tapauksessa, vaikka Jeesus olisi elänyt, ja hän olisi evankeliumien Jeesuksen henkilö, niin evankeliumien Jeesus on sepitetty hahmo sikäli, kuin tulee Jeesuksen ihmetekoihin. Nuo ihmeteot on lainattu muista, vanhemmista uskonnoista, eivätkä siten ole todellisen Jeesuksen tekemiä.

Lue lisää

>>Koska Jeesuksen historiallisuudesta ei ole todisteita,

sitäkään kirjoitti:

>>Koska Jeesuksen historiallisuudesta ei ole todisteita,

Jeesus elää sellaisten ihmisten mielissä, joille Jeesuksesta on opetettu. Ei kuitenkaan läheskään kaikkien heidänkään. Jeesus ei elä lainkaan sellaisten ihmisten keskuudessa, joille ei hänestä ole opetettu.

Todistamismielessä sinä tukeudut teologiaan. Järkeenkäypä selitys saadaan myös psykologian avulla.

Gonzales kirjoitti:

Jeesus elää sellaisten ihmisten mielissä, joille Jeesuksesta on opetettu. Ei kuitenkaan läheskään kaikkien heidänkään. Jeesus ei elä lainkaan sellaisten ihmisten keskuudessa, joille ei hänestä ole opetettu.

Todistamismielessä sinä tukeudut teologiaan. Järkeenkäypä selitys saadaan myös psykologian avulla.

Lue lisää

>> Jeesus elää ……… Ei kuitenkaan läheskään kaikkien heidänkään.>Jeesus elää sellaisten ihmisten mielissä, joille Jeesuksesta on opetettu.

Jobi kirjoitti:

Skeptiset tutkijat otaksuvat aina, että evankeliumit ovat epäluotettavia jokaisen sellaisen asian suhteen, mitä ei muuten ole osoitettu yksityiskohdissaan olevan oikeassa … muiden lähteiden pohjalta.
Mutta tässä viisi syytä miksi tämä asetelma on mielestäni väärä:
1. Aika Jeesuksen elämästä evankeliumien syntyyn on liian lyhyt legendojen muodostamiseen.. Todellisten tapahtumien muisto ei ollut vielä hävinnyt ihmisten mielestä. Kertomukset edustavat memoraatteja.
2. Evankeliumit eivät muistuta kansantarinoita, tai urbaaneja legendoja. Evankeliumit sidootaan selvästi tunnistettaviin tapahtumiin ja henkilöihin. Esimerkiksi Jeesuksen ruumiin häviämistä eivät mitkään juutalaiset lähteet ensimmäisillä vuosisadoilla kiistä. Ei siltä pohjalta, että Jeesuta ei muka olisi koskaan ollut, eikä siltä pohjalta, että Jeesus olisi haudassa, vaan siltä pohjalta, että ruumis varastettiin.
3. Jeesuksen ensimmäiset seuraajat olivat juutalaisia… ja juutalaisten tapa siirtaa pyhiä traditioita oli hyvin kehittynyt ja luotettava. Heidän kykynsä muistaa tarkasti laajoja puheita/kirjoituksia oli hyvin tunnettu ja tunnustettu. Itse asiassa suullinen traditio oli verrattavissa kirjalliseen traditioon, se oli tradition elävää tuntemista. Rabbien (jollaisena Jeesustakin voi pitää) opetuksiin suhtauduttiin tällä samalla hartaudella.
4. Ensimmäisten kirjeiden (ja mielestäni myös evankeliumien ) aikana eli Jeesuksen oikeasti tunteneiden ihmisten suuri joukko. Tämä olisi estänyt liioitellut tekstit ja ohjannut merkitsemään muistiin se, mitä todella tiedettiin. Apokryptiset evankeliumit hylättiin juuri sen vuoksi, että vaikka niissä olisikin paljonkin todellistakin tietoa, niissä on myöskin legendanomaisia aineksia.
5. Evankeliumien kirjoittajien antama ajan ja tapojen kuvaus on osoittautunut hyvin luotettavaksi.

Lisäksi täytyy muistaa, että evankeliumin kirjoittajilla oli omat lähteensä. Esimerkiksi Markuksen passio (Jeesuksen kärsimys)kertomusaines saattaa ajoittua v.37 (Rudolf Pesch, Das Markusevangelium, 2 vols., Herders Theologischer Kommentar zum Neuen Testament 2 (Freiburg: Herder, 1976-77), 2: 519-20.)

Apostolien teot puolestaan sidotaan hyvin antiikin ajan maalliseen historiaan. Apostolien tekojen historiallinen luotettavuus on oikeastaan kiistämätön. Kun on tutkittu niin yleisiä tapahtumia, kuin sitä mitä jokin sen ajan paikallinen yksittäinen henkilö olisi voinut tietää/kokea, pärjää Luukas historioitsijana kiitettävästi (Hemer: The Book of Acts in the Setting of Hellenistic History. Professori Professor Sherwin-White mikaan: "For Acts the confirmation of historicity is overwhelming. Any attempt to reject its basic historicity even in matters of detail must now appear absurd." Maailman kuulu argeologi Sir William Ramsay puolestaan todistaa, että: "Luke is a historian of the first rank . . . . This author should be placed along with the very greatest of historians."

Näiden syiden (aika monen muunkin) vuoksi päättelen, että todistamisen taakka on Jeesuksen historiallisuuden kieltäjillä. Pallo on sinulla.

Lue lisää

joka väittää Jeesusta historialliseksi henkilöksi. Fakta on, että yhtäkään todistetta ei kukaan ole esittänyt.

sitäkään kirjoitti:

>>Koska Jeesuksen historiallisuudesta ei ole todisteita,

Mikäli evankeliumeja pyrittäisiin käyttämään todisteina Jeesuksen historiallisuudesta, niin huomattaisiin niiden pikemminkin todistavan Jeesusta vastaan. Mm. Jeesus on pistetty syntymään sekä Herodes Suuren, että Kyreniyksen hallituskausina, vaikka noiden herrojen hallituskautten välissä oli 11 vuotta. Evankeliumeilla voidaan pikemminkin todistaa, ettei Jeesus-taru ole totta.

Pakana(M) kirjoitti:

joka väittää Jeesusta historialliseksi henkilöksi. Fakta on, että yhtäkään todistetta ei kukaan ole esittänyt.

Olet siis linnottautunut omaan maailmaasi. Et ota kantaa niihin asioihin, joita esitin. Et ota kantaa siihen, että monet historian tutkijat(!) toteavat, että Jeesuksen historiallisuudesta ei ole epäilystäkään.
Jos kiellät tosiasiat, niin kiellät. Minkäs sille tekee. Oma on elämäsi. Kaikesta huolimatta toivotan sinulle hyvää jatkoa, vaikka ihmettelen samalla syvästi.

Pakana(M) kirjoitti:

Mikäli evankeliumeja pyrittäisiin käyttämään todisteina Jeesuksen historiallisuudesta, niin huomattaisiin niiden pikemminkin todistavan Jeesusta vastaan. Mm. Jeesus on pistetty syntymään sekä Herodes Suuren, että Kyreniyksen hallituskausina, vaikka noiden herrojen hallituskautten välissä oli 11 vuotta. Evankeliumeilla voidaan pikemminkin todistaa, ettei Jeesus-taru ole totta.

Lue lisää

>>Mikäli evankeliumeja pyrittäisiin käyttämään todisteina Jeesuksen historiallisuudesta, niin huomattaisiin niiden pikemminkin todistavan Jeesusta vastaan.

Pakana(M) kirjoitti:

Mikäli evankeliumeja pyrittäisiin käyttämään todisteina Jeesuksen historiallisuudesta, niin huomattaisiin niiden pikemminkin todistavan Jeesusta vastaan. Mm. Jeesus on pistetty syntymään sekä Herodes Suuren, että Kyreniyksen hallituskausina, vaikka noiden herrojen hallituskautten välissä oli 11 vuotta. Evankeliumeilla voidaan pikemminkin todistaa, ettei Jeesus-taru ole totta.

Lue lisää

Jeesuksen oletetty syntymävuosi perustuu skyyttalais-roomalaisen apotin, Dionysius Exiguuksen laskelmiin. Hän sai tehtäväkseen (v.525) yhtenäistää kirkollinen juhlakalenteri. Hänelle tuli useiden vuosien virhe (... hänelle, ei Raamatulle).
Luukas antaa muutamia kiinnityskohtia historiaan Jeesuksen syntymäajasta. Herodes Suuri, keisari Augustus, Kyrenius. Epäilit lähinnä Herodeksen ja Kyreniuksen samanaikaisuutta?
Egyptistä on löydetty roomalaisia verotuspapereita. Niistä käy ilmi, että verotus tapahtui joka 14. vuosi. Taaksepäin laskettaessa ilmenee, että 1. ja 2. verollepano tapahtuivat 8eKr. ja 6jKr.. Ensimmäisen verollepanon aikaan Kyrenius oli Syyrian sotilaslegaattina (Luukkaan käyttämä sana hegemoneuontos, eli johtoasemassa oleva tarkoittanee juuri tätä asiaa). Kyreniuksesta tuli Syyrian maaherra (siviili) 14v. myöhemmin.
Herodes Suuri oli omana aikanaan Rooman vallan edustaja Palestiinassa, joten sen alueen verollepano oli hänen velvollisuutensa.... sukujen kantakaupunkien käyttö luetteloinnin avuksi selittyy tätä kautta. Luettelointi piti tehdä 1. veronkannon aluksi, koska se oli ensimmäinen kerta. Kun 8eKr. aloitettiin, tehtiin ensin apografe (rekisteröinti). Se vei aikaa. Siksi on ymmärrettävissä, että valmiita oltiin vasta seuraavan vuoden (7eKr.) puolella.

Jobi kirjoitti:

Olet siis linnottautunut omaan maailmaasi. Et ota kantaa niihin asioihin, joita esitin. Et ota kantaa siihen, että monet historian tutkijat(!) toteavat, että Jeesuksen historiallisuudesta ei ole epäilystäkään.
Jos kiellät tosiasiat, niin kiellät. Minkäs sille tekee. Oma on elämäsi. Kaikesta huolimatta toivotan sinulle hyvää jatkoa, vaikka ihmettelen samalla syvästi.

Lue lisää

aikalaiskuvausta tai omana aikanaan tehtyä asiakirjamerkintää. Se tarkoittaa sitä, että Jeesus ei ole historiallinen henkilö. Jos joku muuta väittää, niin hän valehtelee.

sitäkään kirjoitti:

>>Mikäli evankeliumeja pyrittäisiin käyttämään todisteina Jeesuksen historiallisuudesta, niin huomattaisiin niiden pikemminkin todistavan Jeesusta vastaan.

niin hindujen jumalatkin olisivat historiallisia henkilöitä. Vakavasti otettava historiankirjoitus ei hyväksy evankeliumeja todisteiksi Jeesuksesta. Edes evankeliumien kirjoittajia ei tiedetä. Ei edes nimeltä. Matteus, Markus, Luukas ja Johannes eivät ole historiallisia henkilöitä.

Matami kirjoitti:

"Jumalan poika" mainitaan ensimmäisen kerran 140 -luvulla. Siis täysin keksittyä satua.

sanot, että "Jumalan poika" mainitaan ensimmäisen kerran 140-luvulla? Missä ja kuka mainitsi? Mistä tiedät, että aikaisemmin ei kukaan ollut kirjoittanut Jumalan pojasta?

Pakana(M) kirjoitti:

aikalaiskuvausta tai omana aikanaan tehtyä asiakirjamerkintää. Se tarkoittaa sitä, että Jeesus ei ole historiallinen henkilö. Jos joku muuta väittää, niin hän valehtelee.

sinun mielestäsi valehtelevat ja vain pakanat ovat oikeassa. Historiantutkijathan eivät kiistä Jeesuksen historiallisuutta.

historiantutkijat, kirjoitti:

sinun mielestäsi valehtelevat ja vain pakanat ovat oikeassa. Historiantutkijathan eivät kiistä Jeesuksen historiallisuutta.

Historiantutkijat eivät pidä Jeesusta historiallisena henkilönä, koska historiallisuus pitää ensin kyetä todistamaan, ja Jeesuksesn hisotriallisuudesta ei ole olemassa ensimmäistäkään todistetta.

sitäkään kirjoitti:

Aina on niitä jotka ei usko tosiasioita. Jotkut ihmiset ei usko sitäkään että ihminen on käynyt kuussa, pitävät sitäkin propagandana .

Esitä tosiasioita ja lopeta höpötys.

Pakana(M) kirjoitti:

Historiantutkijat eivät pidä Jeesusta historiallisena henkilönä, koska historiallisuus pitää ensin kyetä todistamaan, ja Jeesuksesn hisotriallisuudesta ei ole olemassa ensimmäistäkään todistetta.

Lue lisää

jos vain tyrmäät toisinajattelijan ilman mitään perusteita. Olen monesti, mm. Hesarin amerikkalaista Jeesus-seminaaria koskevassa jutusta, lukenut, että historiantutkijat eivät epäile Jeesuksen historiallisuutta, eivät nekään, jotka eivät usko Jeesuksen jumalallisuuteen.

Jos lähdetään tuolle linjalle, että eri tavalla kuin itse ajattelevat ovat ilman muuta valehtelijoita, niin tämä keskustelu menee ala-arvoiseksi inttämiseksi. Sitäkö haluat?

pakana, kirjoitti:

jos vain tyrmäät toisinajattelijan ilman mitään perusteita. Olen monesti, mm. Hesarin amerikkalaista Jeesus-seminaaria koskevassa jutusta, lukenut, että historiantutkijat eivät epäile Jeesuksen historiallisuutta, eivät nekään, jotka eivät usko Jeesuksen jumalallisuuteen.

Jos lähdetään tuolle linjalle, että eri tavalla kuin itse ajattelevat ovat ilman muuta valehtelijoita, niin tämä keskustelu menee ala-arvoiseksi inttämiseksi. Sitäkö haluat?

Lue lisää

todettiin, että todennäköisesti vain pieni osa Jeesuksen suuhun pannuista sanoista on lähtöisin samasta henkilöstä. Muistaakseni Johanneksen evankeliumi katsottiin täysin sepitteelliseksi.

Se evankeliumien luotettavuudesta.

Tämä ei mene tietenkään perille, mutta historiallisuuden määritelmä ei kuulu näin: henkilö on historiallinen, jos historioitsijoiden enemmistö uskoo hänen olevan historiallinen.

pakana, kirjoitti:

jos vain tyrmäät toisinajattelijan ilman mitään perusteita. Olen monesti, mm. Hesarin amerikkalaista Jeesus-seminaaria koskevassa jutusta, lukenut, että historiantutkijat eivät epäile Jeesuksen historiallisuutta, eivät nekään, jotka eivät usko Jeesuksen jumalallisuuteen.

Jos lähdetään tuolle linjalle, että eri tavalla kuin itse ajattelevat ovat ilman muuta valehtelijoita, niin tämä keskustelu menee ala-arvoiseksi inttämiseksi. Sitäkö haluat?

Lue lisää

joka väittää jotain mitä ei kykene todistamaan. Eikö olisi yksinkertaista kertoa todisteet Jeesuksen historiallisuudesta, jos kerran väittää Jeesusta historialliseksi henkilöksi.

Vaikka 3 miljardia ihmistä pitäisi Jeesusta historiallisena henkilönä, niin se ei tee Jeesuksesta historiallista henkilöä. Todisteet tekevät henkilöstä historiallisen, ei se, miten moni uskoo ilman todisteita. Faktane edelleen pysyy, että kukaan tai mikään taho ei ole esittänyt Jeesuksesta yhtäkään todistetta. Siihen asti, kunnes todisteita ilmenee, Jeesus pysyy ei-historiallisena henkilönä, vaikka mikä auktoriteetti muuta väittäisi. Tieteessä kun vain todisteet pätevät, ei korkean auktoriteetin väitteet tai uskomukset.

Jobi kirjoitti:

Jeesuksen oletetty syntymävuosi perustuu skyyttalais-roomalaisen apotin, Dionysius Exiguuksen laskelmiin. Hän sai tehtäväkseen (v.525) yhtenäistää kirkollinen juhlakalenteri. Hänelle tuli useiden vuosien virhe (... hänelle, ei Raamatulle).
Luukas antaa muutamia kiinnityskohtia historiaan Jeesuksen syntymäajasta. Herodes Suuri, keisari Augustus, Kyrenius. Epäilit lähinnä Herodeksen ja Kyreniuksen samanaikaisuutta?
Egyptistä on löydetty roomalaisia verotuspapereita. Niistä käy ilmi, että verotus tapahtui joka 14. vuosi. Taaksepäin laskettaessa ilmenee, että 1. ja 2. verollepano tapahtuivat 8eKr. ja 6jKr.. Ensimmäisen verollepanon aikaan Kyrenius oli Syyrian sotilaslegaattina (Luukkaan käyttämä sana hegemoneuontos, eli johtoasemassa oleva tarkoittanee juuri tätä asiaa). Kyreniuksesta tuli Syyrian maaherra (siviili) 14v. myöhemmin.
Herodes Suuri oli omana aikanaan Rooman vallan edustaja Palestiinassa, joten sen alueen verollepano oli hänen velvollisuutensa.... sukujen kantakaupunkien käyttö luetteloinnin avuksi selittyy tätä kautta. Luettelointi piti tehdä 1. veronkannon aluksi, koska se oli ensimmäinen kerta. Kun 8eKr. aloitettiin, tehtiin ensin apografe (rekisteröinti). Se vei aikaa. Siksi on ymmärrettävissä, että valmiita oltiin vasta seuraavan vuoden (7eKr.) puolella.

Lue lisää

historian opintoja olisi paikallaan. Egyptin verotus koski vain Egyptiä, ei muita alueita. Provienssien hallinto ei myöskään ole hanskassa. Verotusta et millään saa osumaan kohdalleen.

Tieteilijä & Tutkija kirjoitti:

Kirkko on nähnyt paljon vaivaa vaarentäessään kirjoituksia ja todisteita jeesuksesta. Suurin osa mainitsemistasi todisteista on väärennetty noin 1400-1600 luvulla. Jeesuksesta tuli jumalallinen vasta v.140. Kaikki ristiin naulitut on kirjattu ylös, mutta jeesuksen nimi uupuu poissaolollaan. Kaikista merkkihenkilöistä on muistiinpanoja, kirjoituksia, patsaita heidän elinajoiltaan, mutta jeesuksesta ei ole.

Lue lisää

mistä löytyvät nämä ristiinnaulittujen nimet? Spartacucsen kaverit löytiin ristille. Missä on ukkojen nimilistat?

Jobi kirjoitti:

Jeesuksen oletetty syntymävuosi perustuu skyyttalais-roomalaisen apotin, Dionysius Exiguuksen laskelmiin. Hän sai tehtäväkseen (v.525) yhtenäistää kirkollinen juhlakalenteri. Hänelle tuli useiden vuosien virhe (... hänelle, ei Raamatulle).
Luukas antaa muutamia kiinnityskohtia historiaan Jeesuksen syntymäajasta. Herodes Suuri, keisari Augustus, Kyrenius. Epäilit lähinnä Herodeksen ja Kyreniuksen samanaikaisuutta?
Egyptistä on löydetty roomalaisia verotuspapereita. Niistä käy ilmi, että verotus tapahtui joka 14. vuosi. Taaksepäin laskettaessa ilmenee, että 1. ja 2. verollepano tapahtuivat 8eKr. ja 6jKr.. Ensimmäisen verollepanon aikaan Kyrenius oli Syyrian sotilaslegaattina (Luukkaan käyttämä sana hegemoneuontos, eli johtoasemassa oleva tarkoittanee juuri tätä asiaa). Kyreniuksesta tuli Syyrian maaherra (siviili) 14v. myöhemmin.
Herodes Suuri oli omana aikanaan Rooman vallan edustaja Palestiinassa, joten sen alueen verollepano oli hänen velvollisuutensa.... sukujen kantakaupunkien käyttö luetteloinnin avuksi selittyy tätä kautta. Luettelointi piti tehdä 1. veronkannon aluksi, koska se oli ensimmäinen kerta. Kun 8eKr. aloitettiin, tehtiin ensin apografe (rekisteröinti). Se vei aikaa. Siksi on ymmärrettävissä, että valmiita oltiin vasta seuraavan vuoden (7eKr.) puolella.

Lue lisää

kerätään siellä missä ihmiset ovat, ei heitä vaelluteta oletettuihin sukujen kantapaikkoihin. Moniko olisi voinut jäädä silloiselle elinpaikkakunnalleen jos olisi pitänyt pähkäillä paikka josta suku tuhat vuotta aiemmin oli kotoisin. Tällaista veronkantoa ei historia tunne mistään.
Mitä veronkannossa olisi muuten väliä sillä paikakkunnalla josta suku ehkä uskoo olevansa kotoisin ammoisina aikoina? Jos olisi ollut- sen sai kysymällä selville tarvitsematta komentaa koko verotettavaa väestöä sirtymään ajassa ja paikassa tuhat vuotta taaksepäin.

Jobi kirjoitti:

Jeesuksen oletetty syntymävuosi perustuu skyyttalais-roomalaisen apotin, Dionysius Exiguuksen laskelmiin. Hän sai tehtäväkseen (v.525) yhtenäistää kirkollinen juhlakalenteri. Hänelle tuli useiden vuosien virhe (... hänelle, ei Raamatulle).
Luukas antaa muutamia kiinnityskohtia historiaan Jeesuksen syntymäajasta. Herodes Suuri, keisari Augustus, Kyrenius. Epäilit lähinnä Herodeksen ja Kyreniuksen samanaikaisuutta?
Egyptistä on löydetty roomalaisia verotuspapereita. Niistä käy ilmi, että verotus tapahtui joka 14. vuosi. Taaksepäin laskettaessa ilmenee, että 1. ja 2. verollepano tapahtuivat 8eKr. ja 6jKr.. Ensimmäisen verollepanon aikaan Kyrenius oli Syyrian sotilaslegaattina (Luukkaan käyttämä sana hegemoneuontos, eli johtoasemassa oleva tarkoittanee juuri tätä asiaa). Kyreniuksesta tuli Syyrian maaherra (siviili) 14v. myöhemmin.
Herodes Suuri oli omana aikanaan Rooman vallan edustaja Palestiinassa, joten sen alueen verollepano oli hänen velvollisuutensa.... sukujen kantakaupunkien käyttö luetteloinnin avuksi selittyy tätä kautta. Luettelointi piti tehdä 1. veronkannon aluksi, koska se oli ensimmäinen kerta. Kun 8eKr. aloitettiin, tehtiin ensin apografe (rekisteröinti). Se vei aikaa. Siksi on ymmärrettävissä, että valmiita oltiin vasta seuraavan vuoden (7eKr.) puolella.

Lue lisää

Raamattu sanoo selvästi, että Jeesus syntyi Kyreniyksen ollessa Syyrian maaherrana! Mutta hienoa, että sinäkin pidät Raamattua satukirjana!

Baskeri. kirjoitti:

Kyseinen tutkija perustaa näkemyksensä siihen, että ajanlaskun alun Palestiinassa oli hyvin kirjallisuuskeskeinen kulttuuri. Kaikkien merkkihenkilöiden toimia kirjattiin ylös heidän vielä eläessään, miksei siis Jeesuksen? 100% varmuutta ei vuosiluvuista voi saada, siksi on tyydyttävä päättelyihin, jotka nojautuvat tekstien sisällön lisäksi tietoihin ajan tavoista.

Lue lisää

Jeesus ei ollut mikään merkkihenkilö.

Matami kirjoitti:

"Jumalan poika" mainitaan ensimmäisen kerran 140 -luvulla. Siis täysin keksittyä satua.

Jumalan poikia oli aiemmin mm jo egyptiläisillä ja Inkoilla.
Jeesus oli vain tuikitavallinen avioton kersa jolle alkuperä valehdeltiin.

Jeesus on historiallinen satu. Tätä ei kaiketi kukaan kiistä.
Mutta elikö raamatun mukainen saarnaaja oikeasti on eri juttu. Mitkään tutkimukset eivät vaan vahvista että raamatun mukainen jeesus hemmo olisi elänyt oikeasti.
Kaikki viittaa että kyseessä on keksitty hahmo.

näin, että Jeesuksen historiallisuus on yleensä historiantutkijoille selvä asia, eivätkä he kiellä sitä. Nekään heistä, jotka eivät usko Jeesuksen jumalallisuuteen, eivät kiellä hänen historiallisuuttaan. Kieltäjät ovat sitten maallikoita, eivät asiantuntijoita. Mutta sitähän on maallikoille turha sanoa.

Kyllähän sitä sopii ihmetellä. Olen itsekkin ihmetellyt. Varsinkin sen vuoksi, että Luukas on osoittautunut melkoisen luotettavaksi niiden asioiden suhteen mitä on voitu tarkistaa. Mutta eräs selitys on tämä; apografee prooteen yhteydessä tehtävässä maanomistussuhteiden ilmoituksessa tuli kysymykseen sukuomaisuus. Sukumaahan oli sellainen, jota ei saanut luovuttaa muille heimoille. Jopa avioliitot piti järjestää sen mukaan, että maa säilyi. Daavidin suku oli Beetlehemin alueelta, ja Joosef kuului Daavidin sukuun, joten siksi sinne. Roomalaiset eivät ehkä olisi niin asiasta piitanneet, mutta jos Herodes Suuri todella oli se, joka aloitti luetteloinnin, olisi asia jo paljon huomionarvoisempi.
Onhan tässä jossia ja muttia, mutta Luukas on hyvä historioitsija. Hän on lähde. Se että muita lähteitä puuttuu, ei tee asiaa olemattomaksi.
Tämä on peruslinjani tietysti Raamatun kohdalla muutenkin, minkä kyllä reilusti ilmoitan.

https://www.youtube.com/watch?v=z0OdWA7SNyg&t=1332s

https://mixontotta.wordpress.com/juuret/
Mistä Raamatun tekstit ovat kotoisin?

Anonyymi kirjoitti:

https://www.youtube.com/watch?v=z0OdWA7SNyg&t=1332s

https://mixontotta.wordpress.com/juuret/
Mistä Raamatun tekstit ovat kotoisin?

Lue lisää

"Vain Jeesuksen kautta ulee lunastus"

Lunastus mistä?

Anonyymi kirjoitti:

"Vain Jeesuksen kautta ulee lunastus"

Lunastus mistä?

https://www.youtube.com/watch?v=z0OdWA7SNyg&t=1332s

https://mixontotta.wordpress.com/juuret/
Mistä Raamatun tekstit ovat kotoisin?

"Vain Jeesuksen kautta ulee lunastus"

Lunastus mistä?

Anonyymi kirjoitti:

https://www.youtube.com/watch?v=z0OdWA7SNyg&t=1332s

https://mixontotta.wordpress.com/juuret/
Mistä Raamatun tekstit ovat kotoisin?

"Vain Jeesuksen kautta ulee lunastus"

Lunastus mistä?

Lue lisää

"Vain Jeesuksen kautta ulee lunastus"

Lunastus mistä?


Raamatun tarinoita ja tekstejä, joiden juuret ovat muinaisessa kirjallisuudessa

Useiden Raamatun kertomusten ja tekstien huomattava samankaltaisuus muiden, usein vanhempien kertomusten kanssa on herättänyt kiistaa tutkijoiden keskuudessa sukupolvien ajan.

Monet raamatulliset kertomukset välitettiin suullisesti sukupolvien ajan ennen kuin ne kirjoitettiin muistiin. Perinteiset raamatuntutkijat ja apologeetat puolustavat tällaisten raamatunkertomusten alkuperäisyyttä ja historiallista arvoa.

Agnostikkojen ja vapaamielisten uskovien mielestä todisteet siitä, että israelilaiset kirjanoppineet ja papit perustivat usein hahmot, tarinat, rituaalit ja proosan aikaisempiin pakanallisiin myytteihin ja uskomusjärjestelmiin, ovat musertavia. Tämä on erityisen ilmeistä niin sanotuissa sankaritarinoissa, hartauksissa ja virsissä, joita esiintyy raamatullisessa ja pakanallisessa kirjallisuudessa kaikkialla muinaisessa Lähi-idässä.

Ristiriitaisiin tulkintoihin vaikuttavat muinaisen raamatullisen kirjallisuuden ja muinaisten tekstien kopioiden lisäykset, muokkaukset, muokkaukset ja useat käännökset. Asiaankuuluvien tekstien alkuperä on melko luotettava, mutta kopioitujen raamatunkäsikirjoitusten aikajanat ja alkuperäislähteet ovat usein hämärän peitossa. Kuolleenmeren kääröjen tekstit osoittivat, että ainakin osa Septuagintan (LXX) Raamatun versiosta on peräisin 4. vuosisadalta eaa. alkaen.

Raamatun kertomus Nooasta ja sumerilaiset tarinat Atrahasiksesta, Ziusudrasta ja Utnapishtimista.

Monissa muinaisissa kulttuureissa on yliluonnollisia suuria vedenpaisumustarinoita, joissa ihmiskunnan jatkuvuuden takaa yksi vanhurskas sankari. Raamatun tarina kertoo Jumalan turhautumisesta ja vihasta tuhoisaa ja hallitsematonta ihmiskuntaa kohtaan. Jumala päättää sitten tuhota kaiken elämän maan päältä. Yhdelle hyvälle miehelle, Nooalle, kerrotaan tästä ja häntä kehotetaan rakentamaan ja varustamaan suuri alus - arkki. Jumala neuvoo häntä ottamaan mukaan vaimonsa, poikansa, miniänsä ja tarkan määrän kaikkia eläimiä, jotta elämä voitaisiin aloittaa uudelleen sen jälkeen. Sitten maa tuhoutuu ja Nooan jälkeläiset asuttavat sen uudelleen.

Samanlainen tarina kerrotaan myös säilyneissä sumerilaisissa ja vanhan Babylonian kiilakirjoitustauluissa. Jumalat ovat turhautuneita ja raivoissaan ihmisten jatkuvasta metelistä. Nooan vastineen nimi sumerilaisessa legendassa on Ziusudra (n. 2300 eaa.).

Myöhemmässä vanhassa babylonialaisessa versiossa n. 1646 eaa. hänen nimensä on Atrahasis. Vanhan Babylonian valtakunnan puolivälin tienoilla hän ja vedenpaisumuskertomus kudotaan Gilgameš-eepokseen nimellä Utnapishtim (myös Pir-Napishtim). Kaikki nämä tekstit edeltävät heprealaisia pyhiä tekstejä, joista myöhemmin tuli heprealainen Raamattu.
Oppilaat harjoittelivat taitojaan kopioimalla näitä tarinoita yhä uudelleen ja uudelleen. Mesopotamiasta on löydetty useita lähes kahden vuosituhannen ajalta peräisin olevia kopioita ja fragmentteja, muun muassa aikoinaan suuren palatsin ja kirjaston rauniot Ninivessä.

Mooses ja Sargon Akkadilainen
Raamatun kertomus Mooseksesta sijoittuu julman faraon aikaan. Faarao määräsi kaikki heprealaiset poikalapset tapettaviksi heti syntyessään, jotta israelilaisten määrä ei lisääntyisi ja heistä ei tulisi uhkaa. Farao pelkäsi, että runsaslukuinen heprealaiskansa voisi johtaa kapinaan ja kapinaan Egyptissä.

Raamatun tarinassa Mooseksen äiti valmistaa pajukorin, jonka hän sinetöi pikeillä tehdäkseen siitä vedenpitävän. Hän panee Mooseksen koriin ja kelluttaa sen Niiliä pitkin, jossa faraon tytär kylpee.

Jälkimmäinen pelastaa lapsen ja kasvattaa hänet poikanaan - hänellä on etuoikeutettu ruhtinaallinen koulutus, johon kuuluu tähtitiedettä, uskontoa, matematiikkaa ja kirjoittamista, kuten Egyptin kirjeenvaihto ulkomaisten ruhtinaiden koulutuksesta heidän hovissaan todistaa.

Heprealaiset papit tarkistivat, muokkasivat ja lisäsivät olemassa olevia israelilaisten pyhiä tekstejä Babylonian vankeuden aikana. Skeptikot uskovat, että Raamatun Mooseksen tarina kehitettiin tuolloin muinaisista mesopotamialaisista sankaritarinoista.

Akkadin perustajalla Sargonilla oli samanlainen korimatka jokea pitkin pikkulapsena. Hänen äitinsä oli papitar, joka synnytti hänet salassa. Hän teki myös pajukorin, joka oli sinetöity pikeillä, ja laski pojan kellumaan Eufrat-jokeen. Hänet kuitenkin pelasti ja kasvatti nöyrä talonpoika, kunnes mahtava jumalatar Ishtar (entinen sumerien Inanna) kiinnostui hänestä. Nuorena hänestä tuli Kishin kuninkaan maljan kantaja, jonka hän myöhemmin syrjäytti, ennen kuin hän ryhtyi rakentamaan maailman ensimmäistä imperiumia.

Anonyymi kirjoitti:

"Vain Jeesuksen kautta ulee lunastus"

Lunastus mistä?


Raamatun tarinoita ja tekstejä, joiden juuret ovat muinaisessa kirjallisuudessa

Useiden Raamatun kertomusten ja tekstien huomattava samankaltaisuus muiden, usein vanhempien kertomusten kanssa on herättänyt kiistaa tutkijoiden keskuudessa sukupolvien ajan.

Monet raamatulliset kertomukset välitettiin suullisesti sukupolvien ajan ennen kuin ne kirjoitettiin muistiin. Perinteiset raamatuntutkijat ja apologeetat puolustavat tällaisten raamatunkertomusten alkuperäisyyttä ja historiallista arvoa.

Agnostikkojen ja vapaamielisten uskovien mielestä todisteet siitä, että israelilaiset kirjanoppineet ja papit perustivat usein hahmot, tarinat, rituaalit ja proosan aikaisempiin pakanallisiin myytteihin ja uskomusjärjestelmiin, ovat musertavia. Tämä on erityisen ilmeistä niin sanotuissa sankaritarinoissa, hartauksissa ja virsissä, joita esiintyy raamatullisessa ja pakanallisessa kirjallisuudessa kaikkialla muinaisessa Lähi-idässä.

Ristiriitaisiin tulkintoihin vaikuttavat muinaisen raamatullisen kirjallisuuden ja muinaisten tekstien kopioiden lisäykset, muokkaukset, muokkaukset ja useat käännökset. Asiaankuuluvien tekstien alkuperä on melko luotettava, mutta kopioitujen raamatunkäsikirjoitusten aikajanat ja alkuperäislähteet ovat usein hämärän peitossa. Kuolleenmeren kääröjen tekstit osoittivat, että ainakin osa Septuagintan (LXX) Raamatun versiosta on peräisin 4. vuosisadalta eaa. alkaen.

Raamatun kertomus Nooasta ja sumerilaiset tarinat Atrahasiksesta, Ziusudrasta ja Utnapishtimista.

Monissa muinaisissa kulttuureissa on yliluonnollisia suuria vedenpaisumustarinoita, joissa ihmiskunnan jatkuvuuden takaa yksi vanhurskas sankari. Raamatun tarina kertoo Jumalan turhautumisesta ja vihasta tuhoisaa ja hallitsematonta ihmiskuntaa kohtaan. Jumala päättää sitten tuhota kaiken elämän maan päältä. Yhdelle hyvälle miehelle, Nooalle, kerrotaan tästä ja häntä kehotetaan rakentamaan ja varustamaan suuri alus - arkki. Jumala neuvoo häntä ottamaan mukaan vaimonsa, poikansa, miniänsä ja tarkan määrän kaikkia eläimiä, jotta elämä voitaisiin aloittaa uudelleen sen jälkeen. Sitten maa tuhoutuu ja Nooan jälkeläiset asuttavat sen uudelleen.

Samanlainen tarina kerrotaan myös säilyneissä sumerilaisissa ja vanhan Babylonian kiilakirjoitustauluissa. Jumalat ovat turhautuneita ja raivoissaan ihmisten jatkuvasta metelistä. Nooan vastineen nimi sumerilaisessa legendassa on Ziusudra (n. 2300 eaa.).

Myöhemmässä vanhassa babylonialaisessa versiossa n. 1646 eaa. hänen nimensä on Atrahasis. Vanhan Babylonian valtakunnan puolivälin tienoilla hän ja vedenpaisumuskertomus kudotaan Gilgameš-eepokseen nimellä Utnapishtim (myös Pir-Napishtim). Kaikki nämä tekstit edeltävät heprealaisia pyhiä tekstejä, joista myöhemmin tuli heprealainen Raamattu.
Oppilaat harjoittelivat taitojaan kopioimalla näitä tarinoita yhä uudelleen ja uudelleen. Mesopotamiasta on löydetty useita lähes kahden vuosituhannen ajalta peräisin olevia kopioita ja fragmentteja, muun muassa aikoinaan suuren palatsin ja kirjaston rauniot Ninivessä.

Mooses ja Sargon Akkadilainen
Raamatun kertomus Mooseksesta sijoittuu julman faraon aikaan. Faarao määräsi kaikki heprealaiset poikalapset tapettaviksi heti syntyessään, jotta israelilaisten määrä ei lisääntyisi ja heistä ei tulisi uhkaa. Farao pelkäsi, että runsaslukuinen heprealaiskansa voisi johtaa kapinaan ja kapinaan Egyptissä.

Raamatun tarinassa Mooseksen äiti valmistaa pajukorin, jonka hän sinetöi pikeillä tehdäkseen siitä vedenpitävän. Hän panee Mooseksen koriin ja kelluttaa sen Niiliä pitkin, jossa faraon tytär kylpee.

Jälkimmäinen pelastaa lapsen ja kasvattaa hänet poikanaan - hänellä on etuoikeutettu ruhtinaallinen koulutus, johon kuuluu tähtitiedettä, uskontoa, matematiikkaa ja kirjoittamista, kuten Egyptin kirjeenvaihto ulkomaisten ruhtinaiden koulutuksesta heidän hovissaan todistaa.

Heprealaiset papit tarkistivat, muokkasivat ja lisäsivät olemassa olevia israelilaisten pyhiä tekstejä Babylonian vankeuden aikana. Skeptikot uskovat, että Raamatun Mooseksen tarina kehitettiin tuolloin muinaisista mesopotamialaisista sankaritarinoista.

Akkadin perustajalla Sargonilla oli samanlainen korimatka jokea pitkin pikkulapsena. Hänen äitinsä oli papitar, joka synnytti hänet salassa. Hän teki myös pajukorin, joka oli sinetöity pikeillä, ja laski pojan kellumaan Eufrat-jokeen. Hänet kuitenkin pelasti ja kasvatti nöyrä talonpoika, kunnes mahtava jumalatar Ishtar (entinen sumerien Inanna) kiinnostui hänestä. Nuorena hänestä tuli Kishin kuninkaan maljan kantaja, jonka hän myöhemmin syrjäytti, ennen kuin hän ryhtyi rakentamaan maailman ensimmäistä imperiumia.

Lue lisää

Raamatun saarnaaja- ja sananlaskujen kirjat on omistettu israelilaiselle kuningas Salomolle, joka tutkii elämän tarkoitusta pohtimalla ihmistä, hänen motiivejaan ja tekojaan. Hän tekee monia viisaita johtopäätöksiä ponnistelujensa aikana.

Saarnaajain kirjan viimeisessä luvussa Salomo neuvoo nuoria nauttimaan elämästään niin kauan kuin he ovat nuoria. Hän kuvaa, miten ihmisen kyvyt vähenevät vähitellen iän myötä, kunnes lopulta mitään ei ole jäljellä. Kauniisti muotoilluilla vertauskuvilla hän havainnollistaa aistien rappeutumista, kunnes jäljelle jää vain pelko.

Osa Prissen papyruksen egyptiläisestä tekstistä valittaa samaa taantumaa samankaltaisella tyylillä. Papyrus alkaa Kagemnin ohjeen viimeisillä sivuilla. Sen jälkeen seuraa faarao Djedkaren visierin, nimeltä Ptahhotep, alkuperäisten opetusten eli sebaytin koko teksti, joka on peräisin 4. dynastian ajalta.

Prisse-papyrus on 12. tai 13. dynastian aikana tehty kopio, joka on peräisin noin vuodelta 2300 eaa. Nykyään se on Pariisin Biblioteque Nationale -kirjastossa. Tiedämme, että kyseessä on kopio, koska kirjoittaja toteaa lopussa, että nämä ovat täsmälleen samat sanat, jotka hän kopioi sellaisina kuin hän ne löysi.

Amenemopen ohjeen hieraattinen teksti, josta on löydetty useita sanontoja Tukholmasta, Pariisista ja Moskovasta sekä myöhäinen (noin 1000 eaa.) ostrakoni Kairosta, on Amenemopen laatima isän pojalleen antama ohje. Useat tutkijat ovat lainanneet vertailussa nimenomaan Sananlaskujen 22:17-23:10 sanoja, esimerkiksi sanoja:

Useat tutkijat ovat lainanneet vertailussa nimenomaan Sananlaskujen 22:17-23:10 sanoja, esimerkiksi sanoja:



"Enkö minä ole kirjoittanut sinulle kolmekymmentä neuvon ja tiedon sanontaa?" Sananlaskut 22:20
"Katsokaa näitä kolmeakymmentä lukua; ne tiedottavat, ne kasvattavat." Amenemopen opetus

On huomionarvoista, että vuonna 1986 uudistettu katolinen Raamattu - New American Bible - mainitsee Sananlaskujen 22:19:ssä Amenemopen jopa nimeltä


"Minä annan teille tiedoksi Amen-em-Open sanat."

Anin opetus Anin papyruksesta, noin 18. dynastian ajalta, sisältää samoja opetuksia kuin edellä mainitut esimerkit. Sebayt (opetukset) käsittelevät samoja aiheita. Niissä korostetaan rehellisyyttä, oikeudenmukaisuutta, itsehillintää, rauhalliseen elämään pyrkimisen tärkeyttä ilman riitoja ja ahneutta ja korostetaan jumalten lopullista valtaa. Tämä ja heprealainen Raamattu ovat saaneet tutkijat arvelemaan, että kaikki opetukset saattavat olla peräisin yhdestä ainoasta, vanhemmasta lähteestä. Egyptiläiset viisaudenopettajat juontavat juurensa Imhotepiin, joka oli faarao Djoserin (3. dynastia n. 2686-2636 eaa.) visioitsija, rakennusmestari, lääkäri, tähtitieteilijä ja opettaja.
Raamatun psalmi 104 ja Akhenatenin Aten-hymni.

Anonyymi kirjoitti:

Raamatun saarnaaja- ja sananlaskujen kirjat on omistettu israelilaiselle kuningas Salomolle, joka tutkii elämän tarkoitusta pohtimalla ihmistä, hänen motiivejaan ja tekojaan. Hän tekee monia viisaita johtopäätöksiä ponnistelujensa aikana.

Saarnaajain kirjan viimeisessä luvussa Salomo neuvoo nuoria nauttimaan elämästään niin kauan kuin he ovat nuoria. Hän kuvaa, miten ihmisen kyvyt vähenevät vähitellen iän myötä, kunnes lopulta mitään ei ole jäljellä. Kauniisti muotoilluilla vertauskuvilla hän havainnollistaa aistien rappeutumista, kunnes jäljelle jää vain pelko.

Osa Prissen papyruksen egyptiläisestä tekstistä valittaa samaa taantumaa samankaltaisella tyylillä. Papyrus alkaa Kagemnin ohjeen viimeisillä sivuilla. Sen jälkeen seuraa faarao Djedkaren visierin, nimeltä Ptahhotep, alkuperäisten opetusten eli sebaytin koko teksti, joka on peräisin 4. dynastian ajalta.

Prisse-papyrus on 12. tai 13. dynastian aikana tehty kopio, joka on peräisin noin vuodelta 2300 eaa. Nykyään se on Pariisin Biblioteque Nationale -kirjastossa. Tiedämme, että kyseessä on kopio, koska kirjoittaja toteaa lopussa, että nämä ovat täsmälleen samat sanat, jotka hän kopioi sellaisina kuin hän ne löysi.

Amenemopen ohjeen hieraattinen teksti, josta on löydetty useita sanontoja Tukholmasta, Pariisista ja Moskovasta sekä myöhäinen (noin 1000 eaa.) ostrakoni Kairosta, on Amenemopen laatima isän pojalleen antama ohje. Useat tutkijat ovat lainanneet vertailussa nimenomaan Sananlaskujen 22:17-23:10 sanoja, esimerkiksi sanoja:

Useat tutkijat ovat lainanneet vertailussa nimenomaan Sananlaskujen 22:17-23:10 sanoja, esimerkiksi sanoja:



"Enkö minä ole kirjoittanut sinulle kolmekymmentä neuvon ja tiedon sanontaa?" Sananlaskut 22:20
"Katsokaa näitä kolmeakymmentä lukua; ne tiedottavat, ne kasvattavat." Amenemopen opetus

On huomionarvoista, että vuonna 1986 uudistettu katolinen Raamattu - New American Bible - mainitsee Sananlaskujen 22:19:ssä Amenemopen jopa nimeltä


"Minä annan teille tiedoksi Amen-em-Open sanat."

Anin opetus Anin papyruksesta, noin 18. dynastian ajalta, sisältää samoja opetuksia kuin edellä mainitut esimerkit. Sebayt (opetukset) käsittelevät samoja aiheita. Niissä korostetaan rehellisyyttä, oikeudenmukaisuutta, itsehillintää, rauhalliseen elämään pyrkimisen tärkeyttä ilman riitoja ja ahneutta ja korostetaan jumalten lopullista valtaa. Tämä ja heprealainen Raamattu ovat saaneet tutkijat arvelemaan, että kaikki opetukset saattavat olla peräisin yhdestä ainoasta, vanhemmasta lähteestä. Egyptiläiset viisaudenopettajat juontavat juurensa Imhotepiin, joka oli faarao Djoserin (3. dynastia n. 2686-2636 eaa.) visioitsija, rakennusmestari, lääkäri, tähtitieteilijä ja opettaja.
Raamatun psalmi 104 ja Akhenatenin Aten-hymni.

Lue lisää

Psalmin 104 ja farao Atenin virren (1300-luvulta eaa.) tyyli-, ilmaisu- ja sävymaailman samankaltaisuutta ei voi kiistää.

Psalmin 104 ja faarao Atenin virren (14. vuosisata eaa.) tyyli-, ilmaisu- ja sävymaailman samankaltaisuutta psalmin 104 ja farao Akenatenin virren (14. vuosisata eaa.) välillä ei voi kiistää.

Muita samankaltaisia kielellisiä ylistys- ja kunnioituskuvioita, jotka liittyvät Atenin palvomiseen Atenin ainoana jumalana, esiintyy Amarnan rajakivien sanamuodoissa.

Niissä on havaittavissa yhtäläisyyksiä Raamatun psalmeihin ja muihin kuvaileviin raamatullisiin kertomuksiin.

Laulujen laulu ja sumerilainen kirjallisuus
Raamatun Laulujen laulussa on yhtäläisyyksiä sumerilaisten temppelihymnien ja akkadilaisten hymnien sekä rakkauslaulujen kanssa.
Se säesti vuosittain vietettävää Dumuzi-Inanna-kultin ja myöhemmän Tammuz-Ishtar-kultin avioliittoliturgiaa sumerien ja akkadien aikakausilla.

Ensimmäinen runoilija, jonka nimen tunnemme, oli akkadilainen ylipapitar, Sargonin tytär Enheduanna. Useat hänen runoistaan ja virsistään ovat säilyneet.
Raamatun kertomukset ja anonyymi mesopotamialainen kirjallisuus
Ensimmäinen tuntemamme fiktiivinen tarina on peräisin muinaisesta Mesopotamiasta. Se on linnun ja kalan välinen filosofinen keskustelu. Ajatus ei-ihmisten välisestä filosofisesta keskustelusta, jossa ei-ihmiset käyvät ihmistyylistä dialogia jonkin asian havainnollistamiseksi, muistuttaa Raamatun tarinaa, joka löytyy Tuomarien kirjasta (9:8-15), jossa puut pitävät neuvonpitoa nimittääkseen yhden puun kuninkaakseen.

Mesopotamialainen esimerkki luonnonympäristön hahmojen käyttämisestä on tässä tapauksessa varhaisempi kuin Raamatun tarinat. Se kuitenkin havainnollistaa taustaa, jota vasten raamatulliset kertomukset patriarkoista kehittyivät, ensin suullisena kertomuksena Aabrahamista alkaen ja myöhemmin tekstimuodossa.

Tietyt Raamatun kertomukset ja käytännöt kasvoivat jo vakiintuneista juurista käsin.

On vain luonnollista, että Raamatun kertomuksia värittävät ympäröivät vaikutteet, jotka ovat vaikuttaneet heidän yhteisöllisen elämänsä ja kehittyvän kulttuurinsa jatkuvasti muuttuviin aikoihin. Meidän tarvitsee vain katsoa, miten israelilaisten uskonnolliset riitit ja rituaalit muuttuivat ja mukautuivat koko Raamatun aikajanan aikana, jotta ymmärrämme, miten maallisia ja vieraita käytäntöjä omaksuttiin.
Useat Tanakhin osat ovat suullisesti periytyneet yhteiskunnan toimesta, joka oli muuttumassa kansakunnaksi ja joka oli toisinaan paimentolaisuutta ja toisinaan eleli muukalaisten parissa maanpaossa. Pyhät tekstit kirjattiin lopulta vuosisatojen kuluessa erillisiin kääröihin, ja eri kirjoittajat, joilla oli erilaiset tavoitteet ja tyylit, pyrkivät tekemään viestinsä selväksi omassa nyky-yhteiskunnassaan.
Voidaan myös kysyä, eivätkö samankaltaisuudet, joissa on kullekin ihmiskunnan kulttuurin vaiheelle ja ajalle ominaisia käänteitä ja kaunistuksia, perustu esi-isiin vaikuttaneisiin historiallisiin tapahtumiin. Ehkä ihmisen syvään juurtuneessa muistissa ja genetiikassa oli tapahtumia ja viisautta, jotka tapahtuivat ennen kuin ihmiset jakautuivat kulttuuriryhmiin.

Jäljelle jäävät sitten ne vastaavat juuret, joihin tällaiset kertomukset perustuvat, eli uskon ja viisauden käsitteet.

SYNKRETISMIÄ.


Joh. 6:56 Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, se pysyy minussa, ja minä hänessä. >

TÄMÄ EI SIIS OLE LAINKAAN KRISTINUSKON TEKSTIÄ, VAAN SE ON OTETTU MITHRALAISESTA TEKSTISTÄ

Mithralainen teksti:

"He who will not eat of my body and drink of my blood, so that he will be made one with me and I with him, the same shall not know salvation." (Mithraic inscription)


Kristinuskon teksti:

Joh. 6:56 Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, se pysyy minussa, ja minä hänessä.

Anonyymi kirjoitti:

Psalmin 104 ja farao Atenin virren (1300-luvulta eaa.) tyyli-, ilmaisu- ja sävymaailman samankaltaisuutta ei voi kiistää.

Psalmin 104 ja faarao Atenin virren (14. vuosisata eaa.) tyyli-, ilmaisu- ja sävymaailman samankaltaisuutta psalmin 104 ja farao Akenatenin virren (14. vuosisata eaa.) välillä ei voi kiistää.

Muita samankaltaisia kielellisiä ylistys- ja kunnioituskuvioita, jotka liittyvät Atenin palvomiseen Atenin ainoana jumalana, esiintyy Amarnan rajakivien sanamuodoissa.

Niissä on havaittavissa yhtäläisyyksiä Raamatun psalmeihin ja muihin kuvaileviin raamatullisiin kertomuksiin.

Laulujen laulu ja sumerilainen kirjallisuus
Raamatun Laulujen laulussa on yhtäläisyyksiä sumerilaisten temppelihymnien ja akkadilaisten hymnien sekä rakkauslaulujen kanssa.
Se säesti vuosittain vietettävää Dumuzi-Inanna-kultin ja myöhemmän Tammuz-Ishtar-kultin avioliittoliturgiaa sumerien ja akkadien aikakausilla.

Ensimmäinen runoilija, jonka nimen tunnemme, oli akkadilainen ylipapitar, Sargonin tytär Enheduanna. Useat hänen runoistaan ja virsistään ovat säilyneet.
Raamatun kertomukset ja anonyymi mesopotamialainen kirjallisuus
Ensimmäinen tuntemamme fiktiivinen tarina on peräisin muinaisesta Mesopotamiasta. Se on linnun ja kalan välinen filosofinen keskustelu. Ajatus ei-ihmisten välisestä filosofisesta keskustelusta, jossa ei-ihmiset käyvät ihmistyylistä dialogia jonkin asian havainnollistamiseksi, muistuttaa Raamatun tarinaa, joka löytyy Tuomarien kirjasta (9:8-15), jossa puut pitävät neuvonpitoa nimittääkseen yhden puun kuninkaakseen.

Mesopotamialainen esimerkki luonnonympäristön hahmojen käyttämisestä on tässä tapauksessa varhaisempi kuin Raamatun tarinat. Se kuitenkin havainnollistaa taustaa, jota vasten raamatulliset kertomukset patriarkoista kehittyivät, ensin suullisena kertomuksena Aabrahamista alkaen ja myöhemmin tekstimuodossa.

Tietyt Raamatun kertomukset ja käytännöt kasvoivat jo vakiintuneista juurista käsin.

On vain luonnollista, että Raamatun kertomuksia värittävät ympäröivät vaikutteet, jotka ovat vaikuttaneet heidän yhteisöllisen elämänsä ja kehittyvän kulttuurinsa jatkuvasti muuttuviin aikoihin. Meidän tarvitsee vain katsoa, miten israelilaisten uskonnolliset riitit ja rituaalit muuttuivat ja mukautuivat koko Raamatun aikajanan aikana, jotta ymmärrämme, miten maallisia ja vieraita käytäntöjä omaksuttiin.
Useat Tanakhin osat ovat suullisesti periytyneet yhteiskunnan toimesta, joka oli muuttumassa kansakunnaksi ja joka oli toisinaan paimentolaisuutta ja toisinaan eleli muukalaisten parissa maanpaossa. Pyhät tekstit kirjattiin lopulta vuosisatojen kuluessa erillisiin kääröihin, ja eri kirjoittajat, joilla oli erilaiset tavoitteet ja tyylit, pyrkivät tekemään viestinsä selväksi omassa nyky-yhteiskunnassaan.
Voidaan myös kysyä, eivätkö samankaltaisuudet, joissa on kullekin ihmiskunnan kulttuurin vaiheelle ja ajalle ominaisia käänteitä ja kaunistuksia, perustu esi-isiin vaikuttaneisiin historiallisiin tapahtumiin. Ehkä ihmisen syvään juurtuneessa muistissa ja genetiikassa oli tapahtumia ja viisautta, jotka tapahtuivat ennen kuin ihmiset jakautuivat kulttuuriryhmiin.

Jäljelle jäävät sitten ne vastaavat juuret, joihin tällaiset kertomukset perustuvat, eli uskon ja viisauden käsitteet.

SYNKRETISMIÄ.


Joh. 6:56 Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, se pysyy minussa, ja minä hänessä. >

TÄMÄ EI SIIS OLE LAINKAAN KRISTINUSKON TEKSTIÄ, VAAN SE ON OTETTU MITHRALAISESTA TEKSTISTÄ

Mithralainen teksti:

"He who will not eat of my body and drink of my blood, so that he will be made one with me and I with him, the same shall not know salvation." (Mithraic inscription)


Kristinuskon teksti:

Joh. 6:56 Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, se pysyy minussa, ja minä hänessä.

Lue lisää

"Vain Jeesuksen kautta ulee lunastus"

Lunastus mistä?


Raamatun tarinoita ja tekstejä, joiden juuret ovat muinaisessa kirjallisuudessa

Useiden Raamatun kertomusten ja tekstien huomattava samankaltaisuus muiden, usein vanhempien kertomusten kanssa on herättänyt kiistaa tutkijoiden keskuudessa sukupolvien ajan.

Jeesuksen ristiinnaulitsemisen osalta hänen oletetaan kuolleen, laskeutuneen helvettiin ja nousseen kolmantena päivänä kuolleista.

Jos kuitenkin tarkastelemme muita kulttuureja, joista monet ovat paljon vanhempia kuin kristinusko, tämä tuskin on yksittäinen tapahtuma. Persialaisen Zarathustran, egyptiläisten Osiriksen, Horuksen, Adoniksen, Bacchuksen, Herkuleksen ja skandinaavisen Baldurin sekä meksikolaisen Quetzalcoatlin oletetaan viettäneen kolme päivää helvetissä kuolemansa jälkeen ja nousseen sen jälkeen ylös.

Kaikki nämä henkilöt tekivät myös monia ihmeitä, joita voidaan verrata Jeesuksen tekemiin ihmetekoihin.

Muinaisilla persialaisilla oli myös tapana kastaa lapsensa pian syntymän jälkeen kastamalla vauva. Myös vanhoihin mitralaisiin vihkimisseremonioihin kuului kaste. Egyptiläiset käyttivät kastetta henkisen uudistumisen symbolina ja riittinä. Myös pakanalliset kreikkalaiset, roomalaiset, mayat, inkat ja tietysti eessalaiset ja juutalaiset suorittivat kastetta upottamalla, kauan ennen kuin siitä tuli kristillinen tapa.
Jeesuksen elämässä on myös tapahtumia ja ihmeitä, joiden tiedettiin tapahtuneen muille erityisolennoille, kuten Buddhalle useita satoja vuosia aikaisemmin. Esimerkiksi Jeesuksen väitettiin säteilevän valoa syntymänsä jälkeen. Kuitenkin muitakin persoonallisuuksia, joista myös säteili valoa syntyessään, ovat muun muassa Bacchus, Apollo, ensimmäinen Zarathustra, Mooses.

Lisäksi aivan kuten Jeesus paastosi 40 päivää ja joutui paholaisen kiusaamaksi, myös Buddha paastosi ja joutui paholainen Maran kiusaamaksi ankarammin kuin Jeesus. Ja aivan kuten Jeesus sanoi paholaiselle: "Mene taakseni, Saatana", myös Buddha sanoi Maralle: "Mene pois luotani". Kuitenkin myös muita eri kulttuurien persoonia kiusattiin samalla tavalla, kuten persialaisten Zarathustraa ja muinaisen Meksikon Quetzalcoatlia.
Paavali hyväksyi myös sunnuntain lepopäiväksi mithralaisuudesta eikä heprealaisessa perinteessä esiintyvää seitsemättä päivää, lauantaita. Paavali otti myös pääsiäisen miitralaisuudesta päiväksi, jolloin Jeesus nousi haudasta. Mithran sanotaan kuolleen taistelussa perjantaina ja haudattiin kivihautaan, josta hän kolmen päivän kuluttua nousi ylös kevätpäiväntasauksen juhlapäivänä, jota kutsuttiin nimellä Eastra, joka on latinankielinen sana Astarte-äidille, maan äidille, jumalattarelle.

Anonyymi kirjoitti:

"Vain Jeesuksen kautta ulee lunastus"

Lunastus mistä?


Raamatun tarinoita ja tekstejä, joiden juuret ovat muinaisessa kirjallisuudessa

Useiden Raamatun kertomusten ja tekstien huomattava samankaltaisuus muiden, usein vanhempien kertomusten kanssa on herättänyt kiistaa tutkijoiden keskuudessa sukupolvien ajan.

Jeesuksen ristiinnaulitsemisen osalta hänen oletetaan kuolleen, laskeutuneen helvettiin ja nousseen kolmantena päivänä kuolleista.

Jos kuitenkin tarkastelemme muita kulttuureja, joista monet ovat paljon vanhempia kuin kristinusko, tämä tuskin on yksittäinen tapahtuma. Persialaisen Zarathustran, egyptiläisten Osiriksen, Horuksen, Adoniksen, Bacchuksen, Herkuleksen ja skandinaavisen Baldurin sekä meksikolaisen Quetzalcoatlin oletetaan viettäneen kolme päivää helvetissä kuolemansa jälkeen ja nousseen sen jälkeen ylös.

Kaikki nämä henkilöt tekivät myös monia ihmeitä, joita voidaan verrata Jeesuksen tekemiin ihmetekoihin.

Muinaisilla persialaisilla oli myös tapana kastaa lapsensa pian syntymän jälkeen kastamalla vauva. Myös vanhoihin mitralaisiin vihkimisseremonioihin kuului kaste. Egyptiläiset käyttivät kastetta henkisen uudistumisen symbolina ja riittinä. Myös pakanalliset kreikkalaiset, roomalaiset, mayat, inkat ja tietysti eessalaiset ja juutalaiset suorittivat kastetta upottamalla, kauan ennen kuin siitä tuli kristillinen tapa.
Jeesuksen elämässä on myös tapahtumia ja ihmeitä, joiden tiedettiin tapahtuneen muille erityisolennoille, kuten Buddhalle useita satoja vuosia aikaisemmin. Esimerkiksi Jeesuksen väitettiin säteilevän valoa syntymänsä jälkeen. Kuitenkin muitakin persoonallisuuksia, joista myös säteili valoa syntyessään, ovat muun muassa Bacchus, Apollo, ensimmäinen Zarathustra, Mooses.

Lisäksi aivan kuten Jeesus paastosi 40 päivää ja joutui paholaisen kiusaamaksi, myös Buddha paastosi ja joutui paholainen Maran kiusaamaksi ankarammin kuin Jeesus. Ja aivan kuten Jeesus sanoi paholaiselle: "Mene taakseni, Saatana", myös Buddha sanoi Maralle: "Mene pois luotani". Kuitenkin myös muita eri kulttuurien persoonia kiusattiin samalla tavalla, kuten persialaisten Zarathustraa ja muinaisen Meksikon Quetzalcoatlia.
Paavali hyväksyi myös sunnuntain lepopäiväksi mithralaisuudesta eikä heprealaisessa perinteessä esiintyvää seitsemättä päivää, lauantaita. Paavali otti myös pääsiäisen miitralaisuudesta päiväksi, jolloin Jeesus nousi haudasta. Mithran sanotaan kuolleen taistelussa perjantaina ja haudattiin kivihautaan, josta hän kolmen päivän kuluttua nousi ylös kevätpäiväntasauksen juhlapäivänä, jota kutsuttiin nimellä Eastra, joka on latinankielinen sana Astarte-äidille, maan äidille, jumalattarelle.

Lue lisää

"Vain Jeesuksen kautta ulee lunastus"

Lunastus mistä?

Jeesuksen ristiinnaulitsemisen osalta hänen oletetaan kuolleen, laskeutuneen helvettiin ja nousseen kolmantena päivänä kuolleista.

Jos kuitenkin tarkastelemme muita kulttuureja, joista monet ovat paljon vanhempia kuin kristinusko, tämä tuskin on yksittäinen tapahtuma. Persialaisen Zarathustran, egyptiläisten Osiriksen, Horuksen, Adoniksen, Bacchuksen, Herkuleksen ja skandinaavisen Baldurin sekä meksikolaisen Quetzalcoatlin oletetaan viettäneen kolme päivää helvetissä kuolemansa jälkeen ja nousseen sen jälkeen ylös.

Kaikki nämä henkilöt tekivät myös monia ihmeitä, joita voidaan verrata Jeesuksen tekemiin ihmetekoihin.


YLÖSNOUSSUT "PELASTUSJUMALAT" EIVÄT OLE KRISTILLINEN IDEA, VAAN SE TULEE "PAKANUUDESTA", MITÄ SE SITTEN TARKOITTAAKIN.

Yleiset piirteet, jotka useimmiten ovat yhteisiä kaikille näille kulteille, ovat (kun poistamme kaikki niiden erot ja jäljelle jää vain se, mitä yhteistä niillä on):

Ne ovat henkilökohtaisia pelastuskultteja

Ne ovat kultteja, joiden jäseneksi liitytään (toisin kuin avoimet yhteisölliset uskonnot).

Ne takaavat yksilölle hyvän paikan kuolemanjälkeisessä elämässä (huolenaihe, jota ei ollut useimmissa aiemmissa uskonnon muodoissa).

Ne luovat fiktiivisen sukulaisryhmän (jäsenet ovat nyt kaikki veljiä ja sisaria).

Niihin liitytään kasteen kautta (vesikontaktirituaalien käyttäminen vihkimisen toteuttamiseksi).

Niitä ylläpidetään ehtoollisella (säännölliset pyhät ateriat, jotka toteuttavat jumalan läsnäolon).

Niihin liittyy salaisia opetuksia, jotka on varattu vain jäsenille (ja jotkin vain tietyn aseman omaaville jäsenille).

He käyttivät yhteistä sanastoa kaikkien näiden käsitteiden ja niiden roolin tunnistamiseen.

Ne ovat synkretistisiä (ne muokkaavat tätä yhteistä ajatuskokonaisuutta käsitteillä, jotka ovat ominaisia omaksuvalle kulttuurille).
Ne ovat mono- tai henoteistisia (ne saarnaavat korkeinta jumalaa, jonka toimesta ja jolle kaikki muut jumaluudet on luotu ja jolle ne ovat alisteisia).

Ne ovat individualistisia (ne liittyvät ensisijaisesti yksilön pelastukseen, eivät yhteisön pelastukseen).

Ja ne ovat kosmopoliittisia (ne ylittävät tarkoituksellisesti rotuun, kulttuuriin, kansakuntaan, varallisuuteen tai jopa sukupuoleen liittyvät sosiaaliset rajat).

Kaikilla näillä muinaisilla pakanallisilla kulteilla oli yhteinen keskeinen pelastajajumala, jolla oli useimmat tai kaikki nämä piirteet:

Ne ovat kaikki ”pelastusjumalia” (kirjaimellisesti niin nimettyjä ja niin kutsuttuja).

He ovat yleensä ylimmän jumalan ”poikia” (tai toisinaan ”tyttäriä”).

He kaikki käyvät läpi ”intohimon” (kärsimyksen tai ”kamppailun”, kirjaimellisesti sama sana kreikaksi, patheôn).

Tuo kärsimys on usein, mutta ei aina, kuolema (jota seuraa ylösnousemus ja voitto).

Tämän ”kärsimyksen” (minkälaisen tahansa) kautta he saavat voiton kuolemasta.

Tämän voiton he sitten jakavat seuraajiensa kanssa (yleensä kasteen ja ehtoollisen kautta).

Heistä kaikista kerrotaan myös tarinoita, jotka sijoittuvat maanpäälliseen ihmiskunnan historiaan.

Tämä kuulostaa entistä enemmän kristinuskolta, eikö vain?

Jotkut jättivät tyhjiä hautoja tai hautapaikkoja; tai heidän ruumiinsa katosivat.Aivan kuten Jeesus.

Jotkut palasivat elämään ”kolmantena päivänä” kuoleman jälkeen. Aivan kuten Jeesus.

Kaikki jatkoivat elämään ja hallitsemaan taivaassa (ei maan päällä). Aivan kuten Jeesus.

Jotkut jopa kävivät maan päällä ylösnousemuksensa jälkeen pitämässä viestiä opetuslapsille tai seuraajille ennen taivaaseen nousemista. Aivan kuten Jeesus.


Kulttuurinen diffuusio ja synkretismi tuottavat määritelmän mukaan aina eroja alkuperäisten, olemassa olevien uskomusten ja tuloksena syntyvien uusien uskomusten välille.

Ja he jopa muuttivat jotkut näistä myyteistä toiveikkaiksi palvontamalleiksi oman henkilökohtaisen pelastuksensa puolesta: ylösnoussut jumala, joka antaa heille saman lahjan tulevasta paluusta elämään. He olisivat väitelleet siitä, millaiseen tulevaan elämään he haluaisivat palata - samaan lihaan, joka oli kuollut, vai parannettuun ja kuolemattomaksi tehtyyn lihaan vai kokonaan uuteen, ylivertaiseen ruumiiseen - mutta jokaista mielikuvaa varten oli myytti, joka tyydytti heitä.


Myös kristityt kiistelivät siitä, millaisen ylösnousemuksen he halusivat heitä odottavan; he eivät olleet siinä asiassa sen yhtenäisempiä kuin pakanatkaan. Mutta he eivät myöskään eronneet heistä.

Kristityt eivät myyneet mitään uutta. He olivat itse asiassa pääsemässä mukaan jo suosittuun peliin.

Myös kristityt kiistelivät siitä, millaisen ylösnousemuksen he halusivat heitä odottavan; he eivät olleet siinä asiassa sen yhtenäisempiä kuin pakanatkaan. Mutta he eivät myöskään eronneet heistä.

Kristityt eivät myyneet mitään uutta. He olivat itse asiassa pääsemässä mukaan jo suosittuun peliin.

Kristinuskossa ei ole mitään uutta, raamatulliset kertomukset on otettu muinaisuskonnoista, "pakanuudesta", synkretismiä.

Vedenpaisumuskertomus, kuolleiden henkiin herättämistarinat, ihmeteot jne. kaikki nämä asiat on otettu muualta, vain nimet ja paikannimet on muutettu.

Tarinoissa on hämmästyttävää samankaltaisuutta.

Itse asiassa esikristillinen historioitsija Theopompos kirjoitti, että ”[zarathustralaisen] tietäjän mukaan ihmiset herätetään henkiin ja heistä tulee kuolemattomia” maailmanlopun yhteydessä.


Ajatus itse ylösnousemuksesta, erityisesti koko maailman ylösnousemuksesta määrätyn lopun aikana, oli itsessään pakanallinen.

Se tuli juutalaisuuteen vasta vuosisatoja ennen kristinuskon syntyä. Siihen mennessä kristityt eivät ehkä edes tienneet, että ajatus oli alun perin ollut pakanallinen; tosin zarathustralainen opetus oli laajalti tunnettu koko valtakunnassa, ja siitä tuli jopa osa erittäin suosittua pelastuskultti Mithraismia samoihin aikoihin, kun kristinusko alkoi, sillä Mithraismi oli itse asiassa persialaisen zarathustralaisuuden hellenisointi tutummaksi mysteeriuskonnoksi.

Eri juutalaiset lahkot omaksuivat niin ikään erilaisia ajatuksia ylösnousemuksesta; ei ollut olemassa yhtä ainoaa, monoliittista, ”juutalaista” ajatusta ylösnousemuksesta, vaan monia ja erilaisia ajatuksia siitä.


Näissä silloisissa maailmankuvissa opetettiin pohjimmiltaan, että mekin nousisimme kuolleista jne.

Kristinusko ei ollut epätavallinen siinä, että se ehdotti samaa. Jopa se, että se käytti malliesimerkkiä pelastajahahmossaan, jäljitteli niin ikään suosittua käytäntöä rakentaa kuolevia ja ylösnousevia pelastusjumalia, joiden voitosta kuolemasta mekin voimme osallistua kasteen ja ehtoollisen kautta.

Monilla näistä jumalista oli myös muita myyttejä, joissa heille oli kuviteltu erilaisia tarinoita ja kohtaloita.


Mutta näin oli myös Jeesuksen kohdalla, jota varten kilpailevat kristilliset lahkot (ja kristittyjen vastaiset polemiikantit) kutoivat ja opettivat erilaisia tarinoita siitä, mitä Jeesukselle todella tapahtui, miten hänen ylösnousemuksensa todellisuudessa toteutui ja niin edelleen.

Juutalaiset kammoksuivat ajatusta jumalallisista olennoista, jotka osallistuivat seksuaaliseen lisääntymiseen.

Anonyymi kirjoitti:

Ja he jopa muuttivat jotkut näistä myyteistä toiveikkaiksi palvontamalleiksi oman henkilökohtaisen pelastuksensa puolesta: ylösnoussut jumala, joka antaa heille saman lahjan tulevasta paluusta elämään. He olisivat väitelleet siitä, millaiseen tulevaan elämään he haluaisivat palata - samaan lihaan, joka oli kuollut, vai parannettuun ja kuolemattomaksi tehtyyn lihaan vai kokonaan uuteen, ylivertaiseen ruumiiseen - mutta jokaista mielikuvaa varten oli myytti, joka tyydytti heitä.


Myös kristityt kiistelivät siitä, millaisen ylösnousemuksen he halusivat heitä odottavan; he eivät olleet siinä asiassa sen yhtenäisempiä kuin pakanatkaan. Mutta he eivät myöskään eronneet heistä.

Kristityt eivät myyneet mitään uutta. He olivat itse asiassa pääsemässä mukaan jo suosittuun peliin.

Myös kristityt kiistelivät siitä, millaisen ylösnousemuksen he halusivat heitä odottavan; he eivät olleet siinä asiassa sen yhtenäisempiä kuin pakanatkaan. Mutta he eivät myöskään eronneet heistä.

Kristityt eivät myyneet mitään uutta. He olivat itse asiassa pääsemässä mukaan jo suosittuun peliin.

Kristinuskossa ei ole mitään uutta, raamatulliset kertomukset on otettu muinaisuskonnoista, "pakanuudesta", synkretismiä.

Vedenpaisumuskertomus, kuolleiden henkiin herättämistarinat, ihmeteot jne. kaikki nämä asiat on otettu muualta, vain nimet ja paikannimet on muutettu.

Tarinoissa on hämmästyttävää samankaltaisuutta.

Itse asiassa esikristillinen historioitsija Theopompos kirjoitti, että ”[zarathustralaisen] tietäjän mukaan ihmiset herätetään henkiin ja heistä tulee kuolemattomia” maailmanlopun yhteydessä.


Ajatus itse ylösnousemuksesta, erityisesti koko maailman ylösnousemuksesta määrätyn lopun aikana, oli itsessään pakanallinen.

Se tuli juutalaisuuteen vasta vuosisatoja ennen kristinuskon syntyä. Siihen mennessä kristityt eivät ehkä edes tienneet, että ajatus oli alun perin ollut pakanallinen; tosin zarathustralainen opetus oli laajalti tunnettu koko valtakunnassa, ja siitä tuli jopa osa erittäin suosittua pelastuskultti Mithraismia samoihin aikoihin, kun kristinusko alkoi, sillä Mithraismi oli itse asiassa persialaisen zarathustralaisuuden hellenisointi tutummaksi mysteeriuskonnoksi.

Eri juutalaiset lahkot omaksuivat niin ikään erilaisia ajatuksia ylösnousemuksesta; ei ollut olemassa yhtä ainoaa, monoliittista, ”juutalaista” ajatusta ylösnousemuksesta, vaan monia ja erilaisia ajatuksia siitä.


Näissä silloisissa maailmankuvissa opetettiin pohjimmiltaan, että mekin nousisimme kuolleista jne.

Kristinusko ei ollut epätavallinen siinä, että se ehdotti samaa. Jopa se, että se käytti malliesimerkkiä pelastajahahmossaan, jäljitteli niin ikään suosittua käytäntöä rakentaa kuolevia ja ylösnousevia pelastusjumalia, joiden voitosta kuolemasta mekin voimme osallistua kasteen ja ehtoollisen kautta.

Monilla näistä jumalista oli myös muita myyttejä, joissa heille oli kuviteltu erilaisia tarinoita ja kohtaloita.


Mutta näin oli myös Jeesuksen kohdalla, jota varten kilpailevat kristilliset lahkot (ja kristittyjen vastaiset polemiikantit) kutoivat ja opettivat erilaisia tarinoita siitä, mitä Jeesukselle todella tapahtui, miten hänen ylösnousemuksensa todellisuudessa toteutui ja niin edelleen.

Juutalaiset kammoksuivat ajatusta jumalallisista olennoista, jotka osallistuivat seksuaaliseen lisääntymiseen.

Lue lisää

Kun siis joku juutalainen rakensi omaa ylösnoussutta, ”naisesta syntynyttä” pelastusjumalaansa, hänen täytyi etsiä ympäriltään ideoita jumalista, jotka olivat saaneet alkunsa kuolevaisen naisen kautta ja joihin ei liittynyt seksiä. Tällaisia malleja oli monia, jotka innoittivat ajatusta (käsittelen useita niistä artikkelissani neitseellisestä syntymästä).

Se, että hänen puolijumalansa surmattiin ja herätettiin henkiin vauvana, ei myöskään sopinut messiaanisen mallin tarpeisiin, jota juutalainen tarvitsisi, joten ilmeisesti siihenkin katsottiin muita malleja (muita jumalia, joiden kuolemantarinat sopisivat paremmin juutalaisen soteriologian edellyttämään lopulliseen apokalyptiseen sovitusuhriin).


...yksi monista laajalti tunnetuista muodoista, jotka kuvaavat yhteistä motiivia ihmeellisesti syntyneestä, kuolevasta ja ylösnousseesta pelastusjumalasta - ja joista jokainen on Jeesuksen tavoin yhtä ainutlaatuinen kuin muutkin.

Ei yksinkertaisesti voida väittää, että juutalaiset, jotka loivat ajatuksen omasta ihmeellisesti syntyneestä, kuolevasta ja ylösnousseesta pelastajastaan, eivät olisi olleet millään tavalla tietoisia siitä, että heidän ympärillään, käytännössä kaikissa heidän tuntemissaan kulttuureissa, oli laajalti olemassa juuri tuollaisia pelastajia, eivätkä he olisi olleet lainkaan vaikuttuneita niistä. Se on yksinkertaisesti absurdia. Sattuma on mahdoton. Siksi edes muinaiset kristityt apologeetat eivät olleet niin hölmöjä, että olisivat väittäneet näin - tai vielä absurdimmin, ettei tällaista kuolevan ja ylösnousseen pelastajan mallia edes ollut olemassa. Totta kai sitä oli olemassa. Ja he tiesivät sen hyvin.

He päättivät syyttää siitä paholaista.

TÄMÄ KAIKKI ALKAA JO MUISTUTTAA KRISTITTYJEN SAATANAPUHEITA.

He plagioivat idean etukäteen yrittäessään luoda kulttuuria, joka sitten hylkäisi Jeesuksen tarinan vain yhtenä samanlaisena myyttinä kuin muutkin Paholaisen loihtimat.

Tämä on naurettava puolustus, joka on samankaltainen kuin väite, että evoluutio on ilmeisesti väärä, koska paholainen ”istutti kaikki fossiilit”.

Ainoa uskottava syy siihen, miksi jotkut juutalaiset keksivät juutalaisen kuolevan ja nousevan pelastusjumalan juuri tuolla alueella ja tuona aikakautena, on se, että kaikki muutkin olivat keksineet; se oli niin suosittu ja vaikutusvaltainen, niin muodikas ja tehokas, että oli väistämätöntä, että ajatus tunkeutuisi joidenkin juutalaisten tietoisuuteen ja purkautuisi näyttämölle ”inspiroituneena” vallankumouksellisena pidetyn korruptoituneen uskon vallankumouksellisuutena.

He tietysti juutalaistivat sen.

Jeesus eroaa Osiriksesta yhtä paljon kuin Osiris eroaa Dionysoksesta tai Inannasta tai Romuluksesta tai Zalmoxiksesta.

Erot ovat juutalaisten tekemiä hienosäätöjä. Aivan kuten persialainen zarathustralainen järjestelmä, johon kuului messiaanisuus, apokalyptisismi, maailmanlaajuinen ylösnousemus, paha Saatana, joka sotii Jumalaa vastaan, ja tuleva taivas ja helvetti, jotka tekevät oikeutta kaikkien ikuisena kohtalona, juutalaistettiin, kun ne tuotiin juutalaisuuteen.


Mitään näistä ajatuksista ei ollut juutalaisuudessa ennen sitä (eikä niitä löydy mistään Vanhan testamentin osasta, joka on kirjoitettu ennen Persian valloitusta).

Kukaan ei väittänyt, että he ”turmelivat” juutalaisuutta noilla pakanallisilla ajatuksilla (vaikka itse asiassa niin olikin).

He yksinkertaisesti väittivät, että nämä uudet ajatukset olivat kaikki juutalaisia.

Jumalan määräämiä ja välittämiä, inspiroitujen kirjoitusten ja ilmoituksen kautta.

Kristityt tekivät täsmälleen samoin.

"Vain Jeesuksen kautta ulee lunastus"

Lunastus mistä?

YLÖSNOUSSUT "PELASTUSJUMALAT" EIVÄT OLE KRISTILLINEN IDEA, VAAN SE TULEE "PAKANUUDESTA", MITÄ SE SITTEN TARKOITTAAKIN.

https://www.youtube.com/watch?v=z0OdWA7SNyg&t=1332s

https://mixontotta.wordpress.com/juuret/
Mistä Raamatun tekstit ovat kotoisin?

Anonyymi kirjoitti:

"Vain Jeesuksen kautta ulee lunastus"

Lunastus mistä?

YLÖSNOUSSUT "PELASTUSJUMALAT" EIVÄT OLE KRISTILLINEN IDEA, VAAN SE TULEE "PAKANUUDESTA", MITÄ SE SITTEN TARKOITTAAKIN.

https://www.youtube.com/watch?v=z0OdWA7SNyg&t=1332s

https://mixontotta.wordpress.com/juuret/
Mistä Raamatun tekstit ovat kotoisin?

Lue lisää

Se, mitä Kuolleiden kirjassa sanottiin ”En ole varastanut”, muuttui muotoon ”Älä varasta”. ”En ole tappanut” muuttui muotoon ”Älä tapa.” ”En ole valehdellut” muuttui muotoon ‘Älä anna väärää todistusta’, ja niin edelleen.

Se, mitä Kuolleiden kirjassa sanottiin ”En ole varastanut”, muuttui muotoon ”Älä varasta”. ”En ole tappanut” muuttui muotoon ”Älä tapa.” ”En ole valehdellut” muuttui muotoon ‘Älä anna väärää todistusta’, ja niin edelleen.

Väite: Herodeksen suorittama Betlehemin vauvojen joukkomurha ”täytti sen, mitä profeetta Jeremia oli puhunut”: 'Ramassa kuului ääni, itku ja kova valitus, Raakel itki lastensa tähden; hän kieltäytyi lohduttamasta itseään, koska heitä ei enää ollut.'””. (Matt. 2:17-18)
VT-lähde: Jeremia 31:15
Todellisuus: Tämä on jälleen yksi ”profeetallinen” viittaus, joka jättää huomiotta VT:n jakeiden asiayhteyden. Raakel ei valittele lastensa kuolemaa, vaan heidän maanpakolaisuuttaan Baabeliin. Jeremian raamatunkohdassa Jumala sanoo edelleen: ”Tulevaisuudessanne on toivoa. ...ja teidän lapsenne palaavat omaan maahansa.” Mutta Matteus yrittää käyttää sitä ennustuksena kuolemasta ja pysyvästä menetyksestä. Kohta ei siis tue sitä merkitystä, jonka Matteus sille antaa.

Matt. 16:28 -- Jeesus ilmoittaa ihmisjoukolle, että kaikki heistä eivät ehdi kuolla ennen Jeesuksen toista tuloa;
Matt. 16:28 "Totisesti minä sanon teille: Tässä seisovien joukossa on muutamia, jotka eivät maista kuolemaa, ennenkuin näkevät Ihmisen Pojan tulevan kuninkuudessaan."
Matt. 10:23 -- Jeesus tietää valistaa, että opetuslapset eivät ehdi edes käydä Israelin kaupunkeja loppuun, ennen kuin maailmanloppu tapahtuu.
Matt. 10:23 "Ja kun teitä vainotaan yhdessä kaupungissa, paetkaa toiseen; sillä totisesti minä sanon teille: te ette ehdi loppuun käydä Israelin kaupunkeja, ennenkuin Ihmisen Poika tulee."
Mark. 14:61-62 -- Jeesus uhittelee papille, että myös tämä tulee näkemään Jeesuksen toisen tulon vielä elinaikanaan.
Mark. 14:62 "Jeesus sanoi: Olen; ja te saatte nähdä Ihmisen Pojan istuvan Voiman oikealla puolella ja tulevan taivaan pilvissä."


EI TOTEUTUNUT.

Anonyymi kirjoitti:

Väite: Herodeksen suorittama Betlehemin vauvojen joukkomurha ”täytti sen, mitä profeetta Jeremia oli puhunut”: 'Ramassa kuului ääni, itku ja kova valitus, Raakel itki lastensa tähden; hän kieltäytyi lohduttamasta itseään, koska heitä ei enää ollut.'””. (Matt. 2:17-18)
VT-lähde: Jeremia 31:15
Todellisuus: Tämä on jälleen yksi ”profeetallinen” viittaus, joka jättää huomiotta VT:n jakeiden asiayhteyden. Raakel ei valittele lastensa kuolemaa, vaan heidän maanpakolaisuuttaan Baabeliin. Jeremian raamatunkohdassa Jumala sanoo edelleen: ”Tulevaisuudessanne on toivoa. ...ja teidän lapsenne palaavat omaan maahansa.” Mutta Matteus yrittää käyttää sitä ennustuksena kuolemasta ja pysyvästä menetyksestä. Kohta ei siis tue sitä merkitystä, jonka Matteus sille antaa.

Matt. 16:28 -- Jeesus ilmoittaa ihmisjoukolle, että kaikki heistä eivät ehdi kuolla ennen Jeesuksen toista tuloa;
Matt. 16:28 "Totisesti minä sanon teille: Tässä seisovien joukossa on muutamia, jotka eivät maista kuolemaa, ennenkuin näkevät Ihmisen Pojan tulevan kuninkuudessaan."
Matt. 10:23 -- Jeesus tietää valistaa, että opetuslapset eivät ehdi edes käydä Israelin kaupunkeja loppuun, ennen kuin maailmanloppu tapahtuu.
Matt. 10:23 "Ja kun teitä vainotaan yhdessä kaupungissa, paetkaa toiseen; sillä totisesti minä sanon teille: te ette ehdi loppuun käydä Israelin kaupunkeja, ennenkuin Ihmisen Poika tulee."
Mark. 14:61-62 -- Jeesus uhittelee papille, että myös tämä tulee näkemään Jeesuksen toisen tulon vielä elinaikanaan.
Mark. 14:62 "Jeesus sanoi: Olen; ja te saatte nähdä Ihmisen Pojan istuvan Voiman oikealla puolella ja tulevan taivaan pilvissä."


EI TOTEUTUNUT.

Lue lisää

Nimittäin profetiat ovat ensisijainen todiste siitä, että Raamattu on Jumalan innoittama. Mutta jos ne ei toteudu, kyseessä ei voi olla...

Tarkastellaan useita pääsyitä siihen, miksi Raamatun profetiat eivät toteutuneet. Eivätkä ihmiset kiinnitä huomiota tähän tärkeään seikkaan

Raamattu on muinainen pyhä teksti, joka sisältää joukon ennustuksia tulevaisuudesta. Eri uskonnollisissa perinteissä uskovat suhtautuvat profetioihin kunnioittavasti ja toiveikkaasti ja toivovat niiden toteutuvan. Monet näistä ennustuksista eivät kuitenkaan ole koskaan toteutuneet.


Nimittäin profetiat ovat ensisijainen todiste siitä, että Raamattu on Jumalan innoittama. Tarkastellaan useita pääsyitä siihen, miksi Raamatun profetiat eivät toteutuneet. Eivätkä ihmiset kiinnitä huomiota tähän tärkeään seikkaan.

Profetian kieltäminen:

Yksi mahdollinen syy siihen, että Raamatun profetiat eivät toteudu, on se, että ne ymmärretään kirjaimellisen tulkinnan sijasta symbolisesti tai päinvastoin. Monet tutkijat ja teologit ovat sitä mieltä, että profetiat on nähtävä sen ajan ja kulttuuriperinteen kontekstissa, jossa ne on kirjattu.

Tekstien katoaminen tai virheellinen tulkinta:

Toinen mahdollinen syy siihen, että profetiat eivät toteudu, on lähteiden katoaminen tai niiden väärintulkinta. Raamattua on vuosisatojen kuluessa tarkistettu, käännetty ja kopioitu useaan otteeseen, mikä voi johtaa profetioiden alkuperäisen merkityksen vääristymiseen.

Lisäksi itse tulkinnan teko voi olla kiistojen ja erimielisyyksien aiheena teologien ja eri uskontokuntien välillä.

Tämän seurauksena profetiat voidaan ymmärtää väärin ja niiden merkitys ja merkitys voi vääristyä. Pahinta, mitä nykyaikana tapahtuu, on tekstien keksiminen selitysten ohjaamiseksi oikeaan suuntaan.


Tämän seurauksena profetiat voidaan ymmärtää väärin ja niiden merkitys ja merkitys voi vääristyä.

Pahinta, mitä nykyaikana tapahtuu, on tekstien keksiminen selitysten ohjaamiseksi oikeaan suuntaan.

Tulevaisuuden ennustamisen vaikeus:

Kolmas mahdollinen syy Raamatun ennustusten toteutumattomuuteen on tulevaisuuden ennustamisen luonne. Yritys ennustaa tulevaisuutta on aina ollut monimutkainen ja monitulkintainen tehtävä.

Raamatun profeetat yrittivät ennustaa tapahtumia pitkän ajan kuluessa, heidän tulkintansa saattoivat olla ehdollisia ja riippuvaisia monista tekijöistä. Lisäksi ennustuksissa käytettiin usein metaforista kieltä ja symboliikkaa, mikä vaikeutti tarkkaa tulkintaa.


Esimerkiksi ennustukset messiaasta tehtiin peräti 1500 vuotta ennen tapahtumia, joita nyt kutsutaan meidän aikakaudeksemme. Tämä tarkoittaa, että lähes kaksi tusinaa sukupolvea eli tietämättömyydessä ja lupauksissa, jotka eivät koskaan toteutuneet.
Mutta jokaisen seuraavan sukupolven myötä kysymyksiä tuli yhä enemmän ja vähemmän ja yhä vähemmän asioita, jotka toteutuivat.

Miettikää esimerkiksi kristittyjen alkua. Vain muutama ihminen oli kosketuksissa Kristuksen syntymän kanssa. Se oli äiti-isä, muutama paimen ja kolme velhoa. Siinä kaikki! Kukaan muu ei nähnyt sitä, eivätkä sanomalehdet kirjoittaneet siitä. Jopa papit eivät tienneet, mitä oli tapahtunut. Vaikka heidät oli järjestetty juuri tätä tarkoitusta varten ja ”Luojan johtamina” 1500 vuoden ajan. Mutta kaikkein välttämättömimpänä hetkenä päätemppelissä olevat enkelit eivät kerro heille siitä. Vaan taikurit, jotka eivät olleet ainoastaan kaukana Jumalasta, vaan myös kiellettyjä Toorassa ja laissa.


Miettikää esimerkiksi kristittyjen alkua. Vain muutama ihminen oli kosketuksissa Kristuksen syntymän kanssa. Se oli äiti-isä, muutama paimen ja kolme velhoa. Siinä kaikki! Kukaan muu ei nähnyt sitä, eivätkä sanomalehdet kirjoittaneet siitä. Jopa papit eivät tienneet, mitä oli tapahtunut.

Vaikka heidät oli järjestetty juuri tätä tarkoitusta varten ja ”Luojan johtamina” 1500 vuoden ajan. Mutta kaikkein välttämättömimpänä hetkenä päätemppelissä olevat enkelit eivät kerro heille siitä.

Vaan taikurit, jotka eivät olleet ainoastaan kaukana Jumalasta, vaan myös kiellettyjä Toorassa ja laissa.


Roomalaiset sotilaat, jotka kyllästyivät tähän valheeseen, yksinkertaisesti hajottivat kaikki juutalaiset ympäri maailmaa ja tuhosivat ikuisen kaupungin.

Yhdessä temppelin ja kaikenlaisten taikaesineiden kanssa, joista tehtiin erilaisia ihmeitä. Jotka muuten myös yksinkertaisesti kuvattiin, samoissa kirjoissa, mutta osoittautui, ettei se ollut totta. Ja ihmettä ei tapahtunut: taivaasta ei pudonnut rikkiä eikä Jerikon torvet auttaneet.

Samalla vahvistetaan, että kaikki nämä ovat kauan sitten unohdettujen vanhojen ihmisten myyttejä ja legendoja. Mutta legioonalaiset vahvojen oikeudella panivat sen merkille, ja sitten sovelsivat sitä menestyksekkäästi, työnsivät Vanhaa testamenttia ja julistivat Uutta testamenttia. Ja jokainen, joka on eri mieltä, pyyhitään yksinkertaisesti tomuksi.

Tämän tuloksena meillä on nykyään täydellinen joukko kuvattua epäsuhtaa, jossa tämän huijauksen tekijöistä on tehty...

"Jokainen sen tuler näkemään että Jeesus Kristus ei ole satuolento."
Sillä, onko se satu vai ei, ei ole väliä, tärkeintä on se, että sitä ei pidä pakottaa muille väkisin, vasten tahtoaan.

Anonyymi kirjoitti:

"Jokainen sen tuler näkemään että Jeesus Kristus ei ole satuolento."
Sillä, onko se satu vai ei, ei ole väliä, tärkeintä on se, että sitä ei pidä pakottaa muille väkisin, vasten tahtoaan.

Lue lisää

Joku kysyi, että mitä teen ”kristinusko”-palstalla, ja minä vastasin kysymällä, mitä kristityt tekevät ”hindulaisuus”-palstalla.

Anonyymi kirjoitti:

Joku kysyi, että mitä teen ”kristinusko”-palstalla, ja minä vastasin kysymällä, mitä kristityt tekevät ”hindulaisuus”-palstalla.

Et voi perustella omaa pahuuttasi muiden pahuudella.

Anonyymi kirjoitti:

Et voi perustella omaa pahuuttasi muiden pahuudella.

En ole koskaan sanonut olevani hyvää, olen kovin paha.

Anonyymi kirjoitti:

Et voi perustella omaa pahuuttasi muiden pahuudella.

Kyllä voin.

Raamattu on huijausten kärkipaikalla.

Anonyymi kirjoitti:

Raamattu on huijausten kärkipaikalla.

Entäs Koraani?

Anonyymi kirjoitti:

Entäs Koraani?

Millainen uskonto on suurin huijaus?

Anonyymi kirjoitti:

Millainen uskonto on suurin huijaus?

Kristityillä on enemmän oikeuksia kuin muilla uskonnoilla, he voivat tehdä mitä tahansa vääryyttä uskonnon nimissä, muutta muut eivät.

Anonyymi kirjoitti:

Kristityillä on enemmän oikeuksia kuin muilla uskonnoilla, he voivat tehdä mitä tahansa vääryyttä uskonnon nimissä, muutta muut eivät.

Kun joku muu joskus käyttäytyy yhtä epäasiallisesti kuin kristityt, kristityt kiinnittävät siihen välittömästi huomiota, mutta jättävät täysin huomiotta sen, mitä he itse ovat tehneet uskontonsa nimissä.

Anonyymi kirjoitti:

Kun joku muu joskus käyttäytyy yhtä epäasiallisesti kuin kristityt, kristityt kiinnittävät siihen välittömästi huomiota, mutta jättävät täysin huomiotta sen, mitä he itse ovat tehneet uskontonsa nimissä.

Lue lisää

Kristityt voivat vapaasti pilkata muita uskontoja ja ateisteja, mutta jos joku tekee saman kristinuskolle, siitä nousee suuri meteli ja paheksunta.

Anonyymi kirjoitti:

Kristityt voivat vapaasti pilkata muita uskontoja ja ateisteja, mutta jos joku tekee saman kristinuskolle, siitä nousee suuri meteli ja paheksunta.

Sanoppas muuta.

Anonyymi kirjoitti:

Kun joku muu joskus käyttäytyy yhtä epäasiallisesti kuin kristityt, kristityt kiinnittävät siihen välittömästi huomiota, mutta jättävät täysin huomiotta sen, mitä he itse ovat tehneet uskontonsa nimissä.

Lue lisää

Olet myös huomannut sen?

Anonyymi kirjoitti:

Raamattu on huijausten kärkipaikalla.

Taitaa olla.

"Kaikille on varmaan tullut tutuksi"

Ihanko kaikille? Tunnetaanko myös Yhdysvalloissa, Pentagonissa?

Ovatko he sielläkin?

Anonyymi kirjoitti:

Ovatko he sielläkin?

Ovat.

Miten se tähän liitty?

Anonyymi kirjoitti:

Miten se tähän liitty?

Liittyy jotennii. Aatteleppa ite.😇👍⛪️

Moaukko kirjoitti:

Liittyy jotennii. Aatteleppa ite.😇👍⛪️

Jos uskisten juttu? Ei, kiitos.

Anonyymi kirjoitti:

Jos uskisten juttu? Ei, kiitos.

Ymmärrät sitten kun oot uskis.😇👍