Gedit aukaisee tiedoston vasta hysteerisen naputtelun jälkeen

Lähempänä Microsoftia tuo Gedit
https://github.com/GNOME/gedit

Mutta asioiden ymmärtäminen trolleille on vaikeaa.

On se..

Anonyymi kirjoitti:

Lähempänä Microsoftia tuo Gedit
https://github.com/GNOME/gedit

Mutta asioiden ymmärtäminen trolleille on vaikeaa.

Lue lisää

Linulks se on syyllinen toimimattomuuksiin. Menihän Transmetakin konkurssiin..

Anonyymi kirjoitti:

Linulks se on syyllinen toimimattomuuksiin. Menihän Transmetakin konkurssiin..

Mulskvist ei ikinä opi edes lukemaan.

Anonyymi kirjoitti:

Linulks se on syyllinen toimimattomuuksiin. Menihän Transmetakin konkurssiin..

Linus EI ole syypää Transmetan konkurssiin, eikä linuxissa ole toimimattomuuksia!

Linuxilla ei ole mitään tekemistä ulkopuolisten sovellusten kanssa! Joten linuxit ei ole heikkoa koodia!

On se linuks hankala..

Tiedosto on ihan itse geditillä luotu. Joskus pitää klikkailla ehkä satakunta kertaa, ennen kuin suostuu aukenemaan. Avautuu kyllä Geditinin kautta suoraan, mutta ei tuplaklikillä kuten pitäisi, siis parilla klikkauksella.

Kaikille hankala. Siksi sitä ei juuri kukaan käytä..

Anonyymi kirjoitti:

Kaikille hankala. Siksi sitä ei juuri kukaan käytä..

Ei ole kaikille hankala, jopa mun vanha tietotekniikasta mitään ymmärtämätön äitini osaa sitä linuxia käyttää!

Anonyymi kirjoitti:

Ei ole kaikille hankala, jopa mun vanha tietotekniikasta mitään ymmärtämätön äitini osaa sitä linuxia käyttää!

Kyllä windows on se hankala tapaus!

Anonyymi kirjoitti:

Tiedosto on ihan itse geditillä luotu. Joskus pitää klikkailla ehkä satakunta kertaa, ennen kuin suostuu aukenemaan. Avautuu kyllä Geditinin kautta suoraan, mutta ei tuplaklikillä kuten pitäisi, siis parilla klikkauksella.

Lue lisää

On olemassa sellaisia linuxeja, joissa klikataan vain kerran. Tuplaklikki on hankala, se vaatii harjoittelua oikean rytmin löytämiseksi.

Tämän on selvästikin kirjoittanut Debianin käyttäjä, sen huomaa jokaisesta lauseesta. Ei siis tiedä mistään mitään, ihan pihalla kaikesta.

Huh huh

Kyllä windows on vaikea!

Onkohan näillä Debianin käyttäjillä aivoja ollenkaan, on meinaan sellaista mutuilua, ettei todeksi uskoisi ellei omin silmin näkisi.

Ja taas Debianin käyttäjä asialla, päin persettä ohjeita jakaa. Mene hyvä ihminen itse katsomaan, mitä noilla asetuksilla otetaan käyttöön. Jos et itse osaa lukea, tai on luetun ymmärtämisessä vaikeuksia, koita hakea naapurista joku järissään oleva avuksi.

Ei se siitä johdu. Esimerkiksi mp3:t avautuu normaalisti Toteemi-soittimessa.

Hei hei..

Paree niin kaikille mutta voit ajella sitä Windowsiossa koska Gedit on Microsoftin jakelema Opensourse.

Laitoin nyt tilalle Featherpadin, joka ainakin lähtee käyntiin kuten pitääkin.

GEdit:llä 24Mt tiedoston avaaminen vei minulla 14 sekuntia. Tänä aikana ohjelma muuttaa mm. etsii rivin loppukohdat. On totta, että featherPad avaa samakokoisen tiedoston 6 sekunnissa - mutta se ei lataa tiedostoa kokonaan vaan aluksi vain osan siitä eli 10Mt.
24Mt on kuitenkin melko iso tiedosto: Jos ajatellaan, että yksi kirjan sivu vie 2k niin tuossa tiedostossa on 12000 sivua - en nyt sanoisi, että tuo on mitenkään hidasta toimintaa, kun tavallisessa kirjassa on sivuja 350 tietämillä - joka aukeaisi 0,4 sekunnissa.
Eli jos nyt lähtisi search-toiminnolla etsimään jotakin tekstinpätkää - featherpad:lla se alkuosasta tekstiä löytyisi nopeampaa, mutta loppuosan läpikäyminen veisi lisää aikaa.. eri editorit painottaa eri ominaisuuksia. Ja jos tosi nopeita haluttaisiin olla, niin sitten hexedit:llä jossa ei ole tiedoston rakenteen tulkintaa toteutettuna em. tiedosto aukeaa 0,1 sekunnissa.
Lisäksi, jos tiedoston lataaminen edellyttää jonkin pluginin käyttöä - se voi mennä jopa todella hitaaksi.. pitää sitten muistaa, että jos haluaa vertailukelpoisia lukuja, ei voi avata samaa tiedostoa kahteen kertaan, sillä se löytyy välimuistista ensimmäisen avauskerran jälkeen! Epäilin tätä aluksi syyksi, miksi fp olisi ollut nopeampi, mutta näin ei ollutkaan.

Anonyymi kirjoitti:

GEdit:llä 24Mt tiedoston avaaminen vei minulla 14 sekuntia. Tänä aikana ohjelma muuttaa mm. etsii rivin loppukohdat. On totta, että featherPad avaa samakokoisen tiedoston 6 sekunnissa - mutta se ei lataa tiedostoa kokonaan vaan aluksi vain osan siitä eli 10Mt.
24Mt on kuitenkin melko iso tiedosto: Jos ajatellaan, että yksi kirjan sivu vie 2k niin tuossa tiedostossa on 12000 sivua - en nyt sanoisi, että tuo on mitenkään hidasta toimintaa, kun tavallisessa kirjassa on sivuja 350 tietämillä - joka aukeaisi 0,4 sekunnissa.
Eli jos nyt lähtisi search-toiminnolla etsimään jotakin tekstinpätkää - featherpad:lla se alkuosasta tekstiä löytyisi nopeampaa, mutta loppuosan läpikäyminen veisi lisää aikaa.. eri editorit painottaa eri ominaisuuksia. Ja jos tosi nopeita haluttaisiin olla, niin sitten hexedit:llä jossa ei ole tiedoston rakenteen tulkintaa toteutettuna em. tiedosto aukeaa 0,1 sekunnissa.
Lisäksi, jos tiedoston lataaminen edellyttää jonkin pluginin käyttöä - se voi mennä jopa todella hitaaksi.. pitää sitten muistaa, että jos haluaa vertailukelpoisia lukuja, ei voi avata samaa tiedostoa kahteen kertaan, sillä se löytyy välimuistista ensimmäisen avauskerran jälkeen! Epäilin tätä aluksi syyksi, miksi fp olisi ollut nopeampi, mutta näin ei ollutkaan.

Lue lisää

Joku vika Geditin versiossa 3.30.2 kuitenkin on, koska ei käynnistynyt vaikka tekstitiedosto olisi 1 merkin pituinen kuin vasta monen sekunnin näpyttelyn jälkeen. Käynnistyy kyllä erikseen käynnistettäessä, mutta minä haluan tekstitiedoston aukeavan klikatessa editoriin suoraan.

Featherpad korjasi ainakin tuon ongelman.

Anonyymi kirjoitti:

Joku vika Geditin versiossa 3.30.2 kuitenkin on, koska ei käynnistynyt vaikka tekstitiedosto olisi 1 merkin pituinen kuin vasta monen sekunnin näpyttelyn jälkeen. Käynnistyy kyllä erikseen käynnistettäessä, mutta minä haluan tekstitiedoston aukeavan klikatessa editoriin suoraan.

Featherpad korjasi ainakin tuon ongelman.

Lue lisää

Miksi käytät ikivanhaa geditittiä?

Anonyymi kirjoitti:

Miksi käytät ikivanhaa geditittiä?

Käytin. Se on käyttiksen oletuseditori. En perusohjelmiin ole yleensä koskenut, vaan asentanut lisäksi tarvitsemani erikoissovellukset. Koodailua varten on esimerkiksi aiemmin mainuttu VSCode.

Anonyymi kirjoitti:

Käytin. Se on käyttiksen oletuseditori. En perusohjelmiin ole yleensä koskenut, vaan asentanut lisäksi tarvitsemani erikoissovellukset. Koodailua varten on esimerkiksi aiemmin mainuttu VSCode.

Lue lisää

Mutta vakaan Debianin versio on 3.38.3.

Anonyymi kirjoitti:

Mutta vakaan Debianin versio on 3.38.3.

Sellaista kun vakaa Debian, ei ole edes olemassa, on vain maailman reikäisin räpellys.

Anonyymi kirjoitti:

Mutta vakaan Debianin versio on 3.38.3.

Saattaa olla. En ole pariin viikkoon ajanut päivityksiä. Tuo tuplaklikkaukseen liittyvä käynnistymisvika on siinä ollut jo jonkun aikaa.

Anonyymi kirjoitti:

Saattaa olla. En ole pariin viikkoon ajanut päivityksiä. Tuo tuplaklikkaukseen liittyvä käynnistymisvika on siinä ollut jo jonkun aikaa.

Vaihtasit Ubuntuun, se toimii!

Anonyymi kirjoitti:

Vaihtasit Ubuntuun, se toimii!

Debianiahan se Ubuntukin pohjimmiltaan on, ja on se ollut joskus käytössä minullakin. En vaan pitänyt sen käyttöliittymstä. Laitoin sitten joskus tuon Debianin netinstallerilla ja mahdollisimman vähillä ekstroilla, kun hommasin uuden ssd-levyn. Näyttää olevan vuodelta 2019 asennus.

Anonyymi kirjoitti:

Sellaista kun vakaa Debian, ei ole edes olemassa, on vain maailman reikäisin räpellys.

Debian ei ole mikään reikäinen räpellys, wintoosa sitävastoin on sellainen!

Anonyymi kirjoitti:

Debian ei ole mikään reikäinen räpellys, wintoosa sitävastoin on sellainen!

Debian on mailman reikäisin räpellys, on suvereenisesti pitänyt haavoittuvuustilastojen ykköspaikkaa jo useita vuosia. Debian käyttäjät yksinkertaisesti kieltävät ongelmien olemassa olon, eivätkä ehken sen vuoksi saa koskaan korjauksia aikaan.

1 Debian Linux
2 --
3 Ubuntu
4 ..
5 ..
6 ..
7 Windows 10

Anonyymi kirjoitti:

Debian on mailman reikäisin räpellys, on suvereenisesti pitänyt haavoittuvuustilastojen ykköspaikkaa jo useita vuosia. Debian käyttäjät yksinkertaisesti kieltävät ongelmien olemassa olon, eivätkä ehken sen vuoksi saa koskaan korjauksia aikaan.

1 Debian Linux
2 --
3 Ubuntu
4 ..
5 ..
6 ..
7 Windows 10

Lue lisää

Älä viitsi valehdella noine keksittyine tilastoinesi kanssa!

Anonyymi kirjoitti:

Älä viitsi valehdella noine keksittyine tilastoinesi kanssa!

2017 Android oli reikäisin ja Debian Linux jäi toiselle sijalle. En jaksa muistaa mistä moinen johtui mutta jo seuraavana vuonna Debian Linux palasi takaisin reikäisimmän jakelun paikalle.