Aurinkovoimala ja sähkökatko

Anonyymi

Talossa on sähköverkkoon yhdistetty aurinkovoimala. Mitä tapahtuu sähkökatkon aikana? Käsittääkseni noita järjestelmiä ei voi käyttää ”saarekkeena” ainakaan pidempiä aikoja.

Suhteellisen jäykkä sähköverkko pitää tavallisesti huolen siitä, että jännite ja taajuus pysyvät oikeina.

22

1400

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Mitä pitäisi tapahtua sähkökatkoa aikana vai pitäisikö tapahtua mitään ?

    • Anonyymi

      Nämä tavanomaiset verkkoon syöttävät aurinkoivertterit pysähtyvät välittömästi, kun vastassa oleva sähköverkko menee jännitteettömäksi. Olisi mahdollista tehdä myös niihin saarekekäytön mahdollisuus, mutta se ei ole verkkoyhtiöiden intressien mukaista.

      • Anonyymi

        Miksi se olisi verkkoyhtiöiden intressin vastaista?

        Teknisesti homma on vaikeaa. Invertteri pitää tahdustua verkkoon. Jos verkosta katkeaa virta, ei ole mihin tahdistua. Verkon virtan tullessa takaisin tulisi oikosulku epätahtisuudesta.

        Ainoa tapa hoitaa homma on verkonvaihtokytkin. Talo irrotetaan verkosta ja sen jälkeen kytketään invertteri taloon. Tätä varten on joissain inverttereissä oma kytkentä. Toisissa on myös varaulostulo erillisellä ulostulolla, usein yksivaiheinen.


    • Anonyymi

      Erittäinkin on järkevää laittaa verkon sähkökatkotilanteessa saarekekäyttöön automaattisesti siirtyvä aurinkosähköntuotantolaitos antamaan sähköt Loka-, Marras-, Joulu-, Tammi-, Helmi- ja Maaliskuussa jolloin sähkön kulutus on yleensä ainakin ok- taloissa suurimmillaan.

      • Anonyymi

        Olisihan se erittäin hyödyllistä kesällä ukkosmyrskyn jälkeisenä, useita päiviä kestävässä sähkökatkossa saada omaa aurinkosähköä käyttöönsä.


    • Anonyymi

      Aurinkosähköharrastajien sivustoilta kannattaisi asiaa kysyä. Jos verkkosähkön saanti katkeaa ja voi irroittaa verkon ulkopuolelta tulevasta syötöstä niin mikään ei tietenkään estä tarjoamasta laitteistolle "siemenjännitteeksi" vähän tehokkaammalla siniaaltoinvertterillä aurinkosähköjärjestelmän akuista tuotettua virtaa. Tarvittaessa invertterin ulostuloon erotusmuuuntaja niin että laitteet eivät huomaa olevansa syöttämässä verkkoon samasta akustosta.

      Lähtökohtana on kuitenkin se, että löytyy vähintäänkin käsikäyttöinen verkonvaihtokytkin. Muuten sähkö lähtee seikkailemaan myös vikaantuneeseen sähkönjakeluverkkoon aiheuttaen korjaajille vaaratilanteita.

      • Anonyymi

        Eiköhän se invertteri kyykähdä, kun yrittää syöttää koko naapurustoon sähköä verkon katketessa. Teoriassa tietysti voisi olla vaaratilannekin, mutta ihan jo muutenkin pitää verkko irrottaa ennen kuin alkaa sinne sähköä syöttämään katkon aikana.

        Ja tietysi sama toisin päin eli pitää katkaista syöttö invertteriltä taloon ennen kuin kytkee verkon takaisin.

        Tuohon tietysti löytyy automatiikka, jos invertteri tuota tukee. Akuilla siemenjännitteen teko kolmivaiheisena on aika kaukaa haettu idea. On inverttereitä, jotka toimivat ilman siemenjännitettä ko. tilanteessa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eiköhän se invertteri kyykähdä, kun yrittää syöttää koko naapurustoon sähköä verkon katketessa. Teoriassa tietysti voisi olla vaaratilannekin, mutta ihan jo muutenkin pitää verkko irrottaa ennen kuin alkaa sinne sähköä syöttämään katkon aikana.

        Ja tietysi sama toisin päin eli pitää katkaista syöttö invertteriltä taloon ennen kuin kytkee verkon takaisin.

        Tuohon tietysti löytyy automatiikka, jos invertteri tuota tukee. Akuilla siemenjännitteen teko kolmivaiheisena on aika kaukaa haettu idea. On inverttereitä, jotka toimivat ilman siemenjännitettä ko. tilanteessa.

        Ongelmakohtana taitaa olla tahdistuminen eli invertteri toimii ilman verkkoa hiukan yli 50Hz taajuudella ja tämä kyllä kelpaa kotilaitteille, kunhan ulkoverkko saadaan pudotettua pois. Ulkoa tuleva tahti saa invertterin sitten "oikeaan" tahtiin ja taajuuseron vuoksi se kuitenkin tuuppaa verkkoon päin virtaa eli yrittää päästä vaiheesta edelle. Invertteri taitaa olla mitoitettu siten, että ei se kyykähdä - hellat vaan ei lämpene kovinkaan paljoa kun virta ei riitä niille kaikille?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ongelmakohtana taitaa olla tahdistuminen eli invertteri toimii ilman verkkoa hiukan yli 50Hz taajuudella ja tämä kyllä kelpaa kotilaitteille, kunhan ulkoverkko saadaan pudotettua pois. Ulkoa tuleva tahti saa invertterin sitten "oikeaan" tahtiin ja taajuuseron vuoksi se kuitenkin tuuppaa verkkoon päin virtaa eli yrittää päästä vaiheesta edelle. Invertteri taitaa olla mitoitettu siten, että ei se kyykähdä - hellat vaan ei lämpene kovinkaan paljoa kun virta ei riitä niille kaikille?

        Mitä luulet tapahtuvan, kun sillä muutaman kW invertterillä yritetään sähköistää koko naapurusto? Jännite tippuu olemattomaksi tai tuo ymmärtää lopettaa yrittämisenkin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mitä luulet tapahtuvan, kun sillä muutaman kW invertterillä yritetään sähköistää koko naapurusto? Jännite tippuu olemattomaksi tai tuo ymmärtää lopettaa yrittämisenkin.

        Veikkaan tuota jännitteen tippumista. Virtaa se antaa verkkoon tasan sen verran kuin paneelit tuottavat. Välissä voi tosin olla logiikkaa, joka kytkee paneelit irti verkosta jos verkon jännite putoaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ongelmakohtana taitaa olla tahdistuminen eli invertteri toimii ilman verkkoa hiukan yli 50Hz taajuudella ja tämä kyllä kelpaa kotilaitteille, kunhan ulkoverkko saadaan pudotettua pois. Ulkoa tuleva tahti saa invertterin sitten "oikeaan" tahtiin ja taajuuseron vuoksi se kuitenkin tuuppaa verkkoon päin virtaa eli yrittää päästä vaiheesta edelle. Invertteri taitaa olla mitoitettu siten, että ei se kyykähdä - hellat vaan ei lämpene kovinkaan paljoa kun virta ei riitä niille kaikille?

        Käsittääkseni verkkoinvertteri ei yritä nostaa taajuuttaan, vaan nostaa jännitettään että tehoa alkaa siirtyä jakeluverkkoon päin. On siis synkroninen, vain generaattori voi olla myös asynkroninen koska roottorin kenttä voi pyöriä eri nopeudella kuin staattorissa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Veikkaan tuota jännitteen tippumista. Virtaa se antaa verkkoon tasan sen verran kuin paneelit tuottavat. Välissä voi tosin olla logiikkaa, joka kytkee paneelit irti verkosta jos verkon jännite putoaa.

        Aika perseelleen suunniteltu invertteri, jos suostuu alijännitettä syöttämään. Alijännite voi rikkoa verkkoon kytkettyjä laitteita siinä missä ylijännitekin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aika perseelleen suunniteltu invertteri, jos suostuu alijännitettä syöttämään. Alijännite voi rikkoa verkkoon kytkettyjä laitteita siinä missä ylijännitekin.

        Mistä sen alijännitten tähän repäisit.😂😂🤣


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mistä sen alijännitten tähän repäisit.😂😂🤣

        No siitä, että mukamas syöttäisi kaiken tehon verkkoon, vaikka kuormitusta olisi liikaa. Jos 5 kW panneeöistolla yrittää syöttää 20 kW kulutusta, on jännite jotain aivan muuta kuin 230 V ja silloin ainoa oikea vaihtoehto on löydä hanskat tiskiin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No siitä, että mukamas syöttäisi kaiken tehon verkkoon, vaikka kuormitusta olisi liikaa. Jos 5 kW panneeöistolla yrittää syöttää 20 kW kulutusta, on jännite jotain aivan muuta kuin 230 V ja silloin ainoa oikea vaihtoehto on löydä hanskat tiskiin.

        Tuo onkin mielenkiintoinen vastuskytkentä Kirchhoffin lakien sovelluksena.
        On kuormituksien ja johtojen vastuksista muodostuva monitahoinen tähtiverkko, jonka kahteen solmupisteeseen on liitetty hieman erijännitteiset teholähteet. On ihan laskettavissa mihin suuntaan tehoa (virtaa) siirtyy kussakin kohdassa virtapiiriä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuo onkin mielenkiintoinen vastuskytkentä Kirchhoffin lakien sovelluksena.
        On kuormituksien ja johtojen vastuksista muodostuva monitahoinen tähtiverkko, jonka kahteen solmupisteeseen on liitetty hieman erijännitteiset teholähteet. On ihan laskettavissa mihin suuntaan tehoa (virtaa) siirtyy kussakin kohdassa virtapiiriä.

        Ongelmakohtana on se, että vika jakeluverkossa voi olla juuri tuohon nimenomaiseen kiinteistöön tulevassa linjassa, jossa siis johtimia poikki. Tällöin sähköasentaja yllättyy aika pahasti ja mahdollisesti jopa kuolee kun jakelumuuntajan puolelta virrattomaksi kytketyssä kaapelissa yllättäen onkin täysi verkkojännite.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ongelmakohtana on se, että vika jakeluverkossa voi olla juuri tuohon nimenomaiseen kiinteistöön tulevassa linjassa, jossa siis johtimia poikki. Tällöin sähköasentaja yllättyy aika pahasti ja mahdollisesti jopa kuolee kun jakelumuuntajan puolelta virrattomaksi kytketyssä kaapelissa yllättäen onkin täysi verkkojännite.

        Niinpä Kirchhoffin laki onkin kumottava. 😎


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niinpä Kirchhoffin laki onkin kumottava. 😎

        Myös ohmin laki pitää kumota, haittaa nimittäin pirusti S24-sähkömiesten projekteja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ongelmakohtana on se, että vika jakeluverkossa voi olla juuri tuohon nimenomaiseen kiinteistöön tulevassa linjassa, jossa siis johtimia poikki. Tällöin sähköasentaja yllättyy aika pahasti ja mahdollisesti jopa kuolee kun jakelumuuntajan puolelta virrattomaksi kytketyssä kaapelissa yllättäen onkin täysi verkkojännite.

        Vois olla myös sellainen tilanne että liittymä on muuntamon ainut ja muuntajaa syöttävän 20kV linjan erotin on auki alkupäästään tällöin invertteri saattaisi jaksaa syöttää myös tämän 20 kV linjan jännitteiseksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aika perseelleen suunniteltu invertteri, jos suostuu alijännitettä syöttämään. Alijännite voi rikkoa verkkoon kytkettyjä laitteita siinä missä ylijännitekin.

        "Aika perseelleen suunniteltu invertteri, jos suostuu alijännitettä syöttämään. Alijännite voi rikkoa verkkoon kytkettyjä laitteita siinä missä ylijännitekin."

        sinänsä ehkä totta, mutta...

        entäpä, jos sen invertterin perässä on jääkaappi ja/tai pakastin (tai useampia) ?

        Noiden kylmälaitteiden kompressori ottaa yleensä käynnistyshetkellä moninkertaisesti virtaa verrattuna siihen, mitä ottavat jo käynnissä ollessaan.

        Suuri osa inverttereistä joko ei toimi tai pahimmillaan hajoaa tuossa tilanteessa !

        Eikö muka olisi mahdollista suunnitella invertteriä, joka olisi tehty niin, että se kykenee syöttämään myös kylmälaitteita ?

        Parhaimmillaan niin, että laitteessa olisi useampia pistorasioita useammalle kylmälaitteelle, ja sisäinen elektroniikka valvomassa tilannetta siten, että useampi kompressori voi käydä yhtäaikaa, mutta vain 1 kerrallaan voi käynnistyä - seuraavan käynnistymishaluisenkäynnistymistä viivästettäisiin sen verran, että edellinen on saatu käyntiin.

        Jostain syystä tuollaisia ei ole ainakaan mainostettu !


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Aika perseelleen suunniteltu invertteri, jos suostuu alijännitettä syöttämään. Alijännite voi rikkoa verkkoon kytkettyjä laitteita siinä missä ylijännitekin."

        sinänsä ehkä totta, mutta...

        entäpä, jos sen invertterin perässä on jääkaappi ja/tai pakastin (tai useampia) ?

        Noiden kylmälaitteiden kompressori ottaa yleensä käynnistyshetkellä moninkertaisesti virtaa verrattuna siihen, mitä ottavat jo käynnissä ollessaan.

        Suuri osa inverttereistä joko ei toimi tai pahimmillaan hajoaa tuossa tilanteessa !

        Eikö muka olisi mahdollista suunnitella invertteriä, joka olisi tehty niin, että se kykenee syöttämään myös kylmälaitteita ?

        Parhaimmillaan niin, että laitteessa olisi useampia pistorasioita useammalle kylmälaitteelle, ja sisäinen elektroniikka valvomassa tilannetta siten, että useampi kompressori voi käydä yhtäaikaa, mutta vain 1 kerrallaan voi käynnistyä - seuraavan käynnistymishaluisenkäynnistymistä viivästettäisiin sen verran, että edellinen on saatu käyntiin.

        Jostain syystä tuollaisia ei ole ainakaan mainostettu !

        Jokaisen kylmäkoneen kompressori käynnistyy vuorokauden aikana monta kertaa. ja invertterin pitää tämä kestää. Yleensä kylmäkone ei anna ulkopuolelta tahdistaa käynnistymisen hetkiä vaan päättää me termostaatin asetusten perusteella.

        Ensikäynnistyksen ongelmat voisi ratkaista laitekohtaisella viiveellä jolloin tarkoitusta varten ei tarvitse tehdä erillisiä vetoja invertteriltä.

        Samanaikaisen käynnistymisen esto edellyttäisi sitä, että kompressorille menevä johdin olisi vaikkapa puolijohdereleellä katkaistavissa toisen laitteen kompuran käynnistymisen ajaksi silloin, kun se on virraton. Onnistuu vanhemmissa laitteissa ongelmitta mutta uusissa todennäköisesti aiheuttaisi vikakoodin, mikäli laite siis yrittäisi käynnistystä kompuran ollessa irtikytkettynä. Tässä tarvitsisi sitten olla erillisen signaalin avulla vuoronjako laitteille niin, että ne eivät saa käynnistyä samaan aikaan.


    • Anonyymi

      Kaupan pakastimet liitetään varavoimalan piiriin, että saadaan nauttia jäätelöä ja kalapuikkoja läpi vuoden!😜😛

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Janne Ahonen E R O A A

      Taas 2 lasta jää vaille ehjää perhettä!
      Kotimaiset julkkisjuorut
      218
      4559
    2. Ja taas ammuttu kokkolassa

      Kokkolaisilta pitäisi kerätä pois kaikki ampumaset, keittiöveitset ja kaikki mikä vähänkään paukku ja on terävä.
      Kokkola
      28
      3290
    3. Tekisi niin mieli laittaa sulle viestiä

      En vaan ole varma ollaanko siihen vielä valmiita, vaikka halua löytyykin täältä suunnalta, ja ikävää, ja kaikkea muuta m
      Ikävä
      108
      2453
    4. Miksi ihmeessä?

      Erika Vikman diskattiin, ei osallistu Euroviisuihin – tilalle Gettomasa ja paluun tekevä Cheek
      Ateismi
      34
      2055
    5. Ootko huomannut miten

      pursuat joka puolelta. Sille joka luulee itsestään liikoja 🫵🙋🏻‍♂️
      Ikävä
      186
      1748
    6. Erika Vikman diskattiin, tilalle Gettomasa ja paluun tekevä Cheek

      Erika Vikman diskattiin, ei osallistu Euroviisuihin – tilalle Gettomasa ja paluun tekevä Cheek https://www.rumba.fi/uut
      Maailman menoa
      34
      1715
    7. Kuinka kauan

      Olet ollut kaivattuusi ihastunut/rakastunut? Tajusitko tunteesi heti, vai syventyivätkö ne hitaasti?
      Ikävä
      113
      1423
    8. Kukka ampu taas Kokkolassa?

      T. olisi hetkeä aiemmin lähtenyt johonkin. Naapuri kai tekijä J.K., ei paljasjalkainen Kokkolalainen, vaan n. 100km pääs
      Kokkola
      7
      1350
    9. Pitääkö penkeillä hypätä Martina?

      Eivätkö puistonpenkit ole istumista varten.Ei niitä kannata liata hyppäämällä koskaa likaantuvat eikä siellä kukaan niit
      Kotimaiset julkkisjuorut
      221
      1276
    10. Kerropa ESA miten kävi tuomioiden

      Osaako ESA kertoa miten haukkumasi kunnanhallituksen kävi.
      Puolanka
      42
      1272
    Aihe