Aurinkovoimala ja sähkökatko

Miksi se olisi verkkoyhtiöiden intressin vastaista?

Teknisesti homma on vaikeaa. Invertteri pitää tahdustua verkkoon. Jos verkosta katkeaa virta, ei ole mihin tahdistua. Verkon virtan tullessa takaisin tulisi oikosulku epätahtisuudesta.

Ainoa tapa hoitaa homma on verkonvaihtokytkin. Talo irrotetaan verkosta ja sen jälkeen kytketään invertteri taloon. Tätä varten on joissain inverttereissä oma kytkentä. Toisissa on myös varaulostulo erillisellä ulostulolla, usein yksivaiheinen.

Olisihan se erittäin hyödyllistä kesällä ukkosmyrskyn jälkeisenä, useita päiviä kestävässä sähkökatkossa saada omaa aurinkosähköä käyttöönsä.

Eiköhän se invertteri kyykähdä, kun yrittää syöttää koko naapurustoon sähköä verkon katketessa. Teoriassa tietysti voisi olla vaaratilannekin, mutta ihan jo muutenkin pitää verkko irrottaa ennen kuin alkaa sinne sähköä syöttämään katkon aikana.

Ja tietysi sama toisin päin eli pitää katkaista syöttö invertteriltä taloon ennen kuin kytkee verkon takaisin.

Tuohon tietysti löytyy automatiikka, jos invertteri tuota tukee. Akuilla siemenjännitteen teko kolmivaiheisena on aika kaukaa haettu idea. On inverttereitä, jotka toimivat ilman siemenjännitettä ko. tilanteessa.

Anonyymi kirjoitti:

Eiköhän se invertteri kyykähdä, kun yrittää syöttää koko naapurustoon sähköä verkon katketessa. Teoriassa tietysti voisi olla vaaratilannekin, mutta ihan jo muutenkin pitää verkko irrottaa ennen kuin alkaa sinne sähköä syöttämään katkon aikana.

Ja tietysi sama toisin päin eli pitää katkaista syöttö invertteriltä taloon ennen kuin kytkee verkon takaisin.

Tuohon tietysti löytyy automatiikka, jos invertteri tuota tukee. Akuilla siemenjännitteen teko kolmivaiheisena on aika kaukaa haettu idea. On inverttereitä, jotka toimivat ilman siemenjännitettä ko. tilanteessa.

Lue lisää

Ongelmakohtana taitaa olla tahdistuminen eli invertteri toimii ilman verkkoa hiukan yli 50Hz taajuudella ja tämä kyllä kelpaa kotilaitteille, kunhan ulkoverkko saadaan pudotettua pois. Ulkoa tuleva tahti saa invertterin sitten "oikeaan" tahtiin ja taajuuseron vuoksi se kuitenkin tuuppaa verkkoon päin virtaa eli yrittää päästä vaiheesta edelle. Invertteri taitaa olla mitoitettu siten, että ei se kyykähdä - hellat vaan ei lämpene kovinkaan paljoa kun virta ei riitä niille kaikille?

Anonyymi kirjoitti:

Ongelmakohtana taitaa olla tahdistuminen eli invertteri toimii ilman verkkoa hiukan yli 50Hz taajuudella ja tämä kyllä kelpaa kotilaitteille, kunhan ulkoverkko saadaan pudotettua pois. Ulkoa tuleva tahti saa invertterin sitten "oikeaan" tahtiin ja taajuuseron vuoksi se kuitenkin tuuppaa verkkoon päin virtaa eli yrittää päästä vaiheesta edelle. Invertteri taitaa olla mitoitettu siten, että ei se kyykähdä - hellat vaan ei lämpene kovinkaan paljoa kun virta ei riitä niille kaikille?

Lue lisää

Mitä luulet tapahtuvan, kun sillä muutaman kW invertterillä yritetään sähköistää koko naapurusto? Jännite tippuu olemattomaksi tai tuo ymmärtää lopettaa yrittämisenkin.

Anonyymi kirjoitti:

Mitä luulet tapahtuvan, kun sillä muutaman kW invertterillä yritetään sähköistää koko naapurusto? Jännite tippuu olemattomaksi tai tuo ymmärtää lopettaa yrittämisenkin.

Veikkaan tuota jännitteen tippumista. Virtaa se antaa verkkoon tasan sen verran kuin paneelit tuottavat. Välissä voi tosin olla logiikkaa, joka kytkee paneelit irti verkosta jos verkon jännite putoaa.

Anonyymi kirjoitti:

Ongelmakohtana taitaa olla tahdistuminen eli invertteri toimii ilman verkkoa hiukan yli 50Hz taajuudella ja tämä kyllä kelpaa kotilaitteille, kunhan ulkoverkko saadaan pudotettua pois. Ulkoa tuleva tahti saa invertterin sitten "oikeaan" tahtiin ja taajuuseron vuoksi se kuitenkin tuuppaa verkkoon päin virtaa eli yrittää päästä vaiheesta edelle. Invertteri taitaa olla mitoitettu siten, että ei se kyykähdä - hellat vaan ei lämpene kovinkaan paljoa kun virta ei riitä niille kaikille?

Lue lisää

Käsittääkseni verkkoinvertteri ei yritä nostaa taajuuttaan, vaan nostaa jännitettään että tehoa alkaa siirtyä jakeluverkkoon päin. On siis synkroninen, vain generaattori voi olla myös asynkroninen koska roottorin kenttä voi pyöriä eri nopeudella kuin staattorissa.

Anonyymi kirjoitti:

Veikkaan tuota jännitteen tippumista. Virtaa se antaa verkkoon tasan sen verran kuin paneelit tuottavat. Välissä voi tosin olla logiikkaa, joka kytkee paneelit irti verkosta jos verkon jännite putoaa.

Lue lisää

Aika perseelleen suunniteltu invertteri, jos suostuu alijännitettä syöttämään. Alijännite voi rikkoa verkkoon kytkettyjä laitteita siinä missä ylijännitekin.

Anonyymi kirjoitti:

Aika perseelleen suunniteltu invertteri, jos suostuu alijännitettä syöttämään. Alijännite voi rikkoa verkkoon kytkettyjä laitteita siinä missä ylijännitekin.

Mistä sen alijännitten tähän repäisit.😂😂🤣

Anonyymi kirjoitti:

Mistä sen alijännitten tähän repäisit.😂😂🤣

No siitä, että mukamas syöttäisi kaiken tehon verkkoon, vaikka kuormitusta olisi liikaa. Jos 5 kW panneeöistolla yrittää syöttää 20 kW kulutusta, on jännite jotain aivan muuta kuin 230 V ja silloin ainoa oikea vaihtoehto on löydä hanskat tiskiin.

Anonyymi kirjoitti:

No siitä, että mukamas syöttäisi kaiken tehon verkkoon, vaikka kuormitusta olisi liikaa. Jos 5 kW panneeöistolla yrittää syöttää 20 kW kulutusta, on jännite jotain aivan muuta kuin 230 V ja silloin ainoa oikea vaihtoehto on löydä hanskat tiskiin.

Lue lisää

Tuo onkin mielenkiintoinen vastuskytkentä Kirchhoffin lakien sovelluksena.
On kuormituksien ja johtojen vastuksista muodostuva monitahoinen tähtiverkko, jonka kahteen solmupisteeseen on liitetty hieman erijännitteiset teholähteet. On ihan laskettavissa mihin suuntaan tehoa (virtaa) siirtyy kussakin kohdassa virtapiiriä.

Anonyymi kirjoitti:

Tuo onkin mielenkiintoinen vastuskytkentä Kirchhoffin lakien sovelluksena.
On kuormituksien ja johtojen vastuksista muodostuva monitahoinen tähtiverkko, jonka kahteen solmupisteeseen on liitetty hieman erijännitteiset teholähteet. On ihan laskettavissa mihin suuntaan tehoa (virtaa) siirtyy kussakin kohdassa virtapiiriä.

Lue lisää

Ongelmakohtana on se, että vika jakeluverkossa voi olla juuri tuohon nimenomaiseen kiinteistöön tulevassa linjassa, jossa siis johtimia poikki. Tällöin sähköasentaja yllättyy aika pahasti ja mahdollisesti jopa kuolee kun jakelumuuntajan puolelta virrattomaksi kytketyssä kaapelissa yllättäen onkin täysi verkkojännite.

Anonyymi kirjoitti:

Ongelmakohtana on se, että vika jakeluverkossa voi olla juuri tuohon nimenomaiseen kiinteistöön tulevassa linjassa, jossa siis johtimia poikki. Tällöin sähköasentaja yllättyy aika pahasti ja mahdollisesti jopa kuolee kun jakelumuuntajan puolelta virrattomaksi kytketyssä kaapelissa yllättäen onkin täysi verkkojännite.

Lue lisää

Niinpä Kirchhoffin laki onkin kumottava. 😎

Anonyymi kirjoitti:

Niinpä Kirchhoffin laki onkin kumottava. 😎

Myös ohmin laki pitää kumota, haittaa nimittäin pirusti S24-sähkömiesten projekteja.

Anonyymi kirjoitti:

Ongelmakohtana on se, että vika jakeluverkossa voi olla juuri tuohon nimenomaiseen kiinteistöön tulevassa linjassa, jossa siis johtimia poikki. Tällöin sähköasentaja yllättyy aika pahasti ja mahdollisesti jopa kuolee kun jakelumuuntajan puolelta virrattomaksi kytketyssä kaapelissa yllättäen onkin täysi verkkojännite.

Lue lisää

Vois olla myös sellainen tilanne että liittymä on muuntamon ainut ja muuntajaa syöttävän 20kV linjan erotin on auki alkupäästään tällöin invertteri saattaisi jaksaa syöttää myös tämän 20 kV linjan jännitteiseksi.

Anonyymi kirjoitti:

Aika perseelleen suunniteltu invertteri, jos suostuu alijännitettä syöttämään. Alijännite voi rikkoa verkkoon kytkettyjä laitteita siinä missä ylijännitekin.

"Aika perseelleen suunniteltu invertteri, jos suostuu alijännitettä syöttämään. Alijännite voi rikkoa verkkoon kytkettyjä laitteita siinä missä ylijännitekin."

sinänsä ehkä totta, mutta...

entäpä, jos sen invertterin perässä on jääkaappi ja/tai pakastin (tai useampia) ?

Noiden kylmälaitteiden kompressori ottaa yleensä käynnistyshetkellä moninkertaisesti virtaa verrattuna siihen, mitä ottavat jo käynnissä ollessaan.

Suuri osa inverttereistä joko ei toimi tai pahimmillaan hajoaa tuossa tilanteessa !

Eikö muka olisi mahdollista suunnitella invertteriä, joka olisi tehty niin, että se kykenee syöttämään myös kylmälaitteita ?

Parhaimmillaan niin, että laitteessa olisi useampia pistorasioita useammalle kylmälaitteelle, ja sisäinen elektroniikka valvomassa tilannetta siten, että useampi kompressori voi käydä yhtäaikaa, mutta vain 1 kerrallaan voi käynnistyä - seuraavan käynnistymishaluisenkäynnistymistä viivästettäisiin sen verran, että edellinen on saatu käyntiin.

Jostain syystä tuollaisia ei ole ainakaan mainostettu !

Anonyymi kirjoitti:

"Aika perseelleen suunniteltu invertteri, jos suostuu alijännitettä syöttämään. Alijännite voi rikkoa verkkoon kytkettyjä laitteita siinä missä ylijännitekin."

sinänsä ehkä totta, mutta...

entäpä, jos sen invertterin perässä on jääkaappi ja/tai pakastin (tai useampia) ?

Noiden kylmälaitteiden kompressori ottaa yleensä käynnistyshetkellä moninkertaisesti virtaa verrattuna siihen, mitä ottavat jo käynnissä ollessaan.

Suuri osa inverttereistä joko ei toimi tai pahimmillaan hajoaa tuossa tilanteessa !

Eikö muka olisi mahdollista suunnitella invertteriä, joka olisi tehty niin, että se kykenee syöttämään myös kylmälaitteita ?

Parhaimmillaan niin, että laitteessa olisi useampia pistorasioita useammalle kylmälaitteelle, ja sisäinen elektroniikka valvomassa tilannetta siten, että useampi kompressori voi käydä yhtäaikaa, mutta vain 1 kerrallaan voi käynnistyä - seuraavan käynnistymishaluisenkäynnistymistä viivästettäisiin sen verran, että edellinen on saatu käyntiin.

Jostain syystä tuollaisia ei ole ainakaan mainostettu !

Lue lisää

Jokaisen kylmäkoneen kompressori käynnistyy vuorokauden aikana monta kertaa. ja invertterin pitää tämä kestää. Yleensä kylmäkone ei anna ulkopuolelta tahdistaa käynnistymisen hetkiä vaan päättää me termostaatin asetusten perusteella.

Ensikäynnistyksen ongelmat voisi ratkaista laitekohtaisella viiveellä jolloin tarkoitusta varten ei tarvitse tehdä erillisiä vetoja invertteriltä.

Samanaikaisen käynnistymisen esto edellyttäisi sitä, että kompressorille menevä johdin olisi vaikkapa puolijohdereleellä katkaistavissa toisen laitteen kompuran käynnistymisen ajaksi silloin, kun se on virraton. Onnistuu vanhemmissa laitteissa ongelmitta mutta uusissa todennäköisesti aiheuttaisi vikakoodin, mikäli laite siis yrittäisi käynnistystä kompuran ollessa irtikytkettynä. Tässä tarvitsisi sitten olla erillisen signaalin avulla vuoronjako laitteille niin, että ne eivät saa käynnistyä samaan aikaan.