Hupiakun koko veneessä

Anonyymi

Terve
On hankinnassa uudet hupiakut veneeseen ja käyttö on sellaista että käytännössä ainut virtasyöppä on 5kw webasto je sen lisäksi joku muutaman watin ledivalo satunnaisesti ja hieman radio, mutta käytännössä akkujen pitää riittää pitämään tuo webasto tulilla yön ajan sanotaanko nyt vaikka semmonen 8-9h.

Tuo webasto ei ole aivan uusi vaikka onkin vähän käytetty ja ikää sillä on varmaan 15v ja oli malliltaan muistaakseni Airtop 5000

Päivällä ajon lisäksi latausta hoitaa 100w aurinkopaneeli joten se puoli on kutakuinkin kunnossa mutta koska en itse oikein ymmärrä niin osaisiko joku heittää
että minkä kokoiset akkujen pitää tuossa käytössä olla.

Nyt tilanne on ollut se että akut eivät enää ole ollut kunnossa ja yön on Honda 1.0i hyrskytellyt yöt virtaa tuomassa mutta jos tuosta pääsisi riittävällä akustolla eroon niin hyvä olisi.

Ja selvyyden vuoksi vielä että starttiakut on erikseen.

Kiitokset jo etukäteen jos joku osaa vastata ja akkuja tulee tilapolitiikan ja käsiteltävyyden vuoksi kaksi kappaletta.

256

1515

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Yleensä jääkaappi on veneen suurin sähkösyöppö. Sellaistako ei ole? Tuo AirTop 5000 on myös aikamoinen sähkösyöppö. Vie 15-90 W 1,5-5 kW teholla. Mutta millainen on vene ja missä lämpötilassa sitä käytetään? Tuskin kovin pitkään käy 5 kW teholla ellei ole aivan alimittainen.

      Riittääkö siis tuo 9 h ja sen jälkeen aina ajetaan tai ainakin lopetetaan lämppärin käyttö ennen seuraavaa ajoa? Kyse lienee moottoriveneestä?

      90 W on vajaat 8 A. Päälle muutama LEDi niin ollaan varmasti alle 10 A vielä. Eli 9 tunnissa menisi enintään 90 Ah. Pitäisi silloin hyvin riittää 180 Ah hupiakusto. Ja tosiaan on varsin epätodennäiköistä, että lämppäri kävisi edes 3 h täydellä teholla.

      Meillä 180 Ah akku riittää hyvin kahdeksi yöksi luonnonsatamassa. On kylmäboksi ja 4 kW lämppäri sekä 90 W aurinkopaneeli. Kyse on purjeveneestä, jolla yleensä purjehditaan eli akku harvemmin on edes täynnä satamaan saavuttaessa. Mutta lämppäri käy yleensä 0,9-1,5 kW teholla, jolloin vie vain 0,7-1,5 A. Vähänkin lämpimämmässä sammuukin yöllä.

    • Anonyymi

      100Ah LiFePO4 ja dc-dc laturi niin ei tarvitse ihmetellä kun starttiakku on erikseen.

    • Anonyymi

      Käyttö on sellaista että käytännössä tuo webasto on 4-6 päivää yötäpäivää päällä ja päivällä moottori käy käytännössä melkein koko päivän ja aurinkopaneeli auttaa minkä pystyy. Tämmöiset reissut osuu toukokuun alkuun ja silloin kylmälaitteita (Dometic cfx 40) ole edes mukana vaan menty ihan jäillä on ja normi laukuilla ja tuo Dometic on sitten kesäisin käytössä jolloin lämmitintä ei ole juuri tarvinnut.

      Varmaan semmoisiakin tilanteita joskus tulee että molempia tulee käytettyä yhtäaikaa mutta viime vuosina ei kovin montaa kertaa ole näin käynyt.

      Ja kyseessä on siis 10,5m täyskatettu teräsvene

      • Anonyymi

        Onko mitään tietoa millä teholla tuo Webasto käy toukokuussa? Ilmeisesti ei ole mitään akkumonitoria tai edes virtamittausta? Äänestäkin kuulee käykö täysillä, puoliteholla vai minimiteholla.


    • Anonyymi

      Niin ja lisätään nyt vielä että vene on eristetty ja tuota lämmitintä ei tarvitse kovin isolla pitää vaan aika pienillä tehoilla on menty tosin kylmähän tuolloin vielä on ja jäissä pyöritään ja ihan reilusti pakkasen puolelle yöllä menee lämpötilat yleensä.

      Ajatus oli jossain vaiheessa laittaa pari 80ah vapaa-ajan akkua mutta kun rupesi mietityttämään että mihin nuo riittää niin piti alkaa kyselemään viisaammilta.

      • Anonyymi

        Ne pari 80Ah akkua eli yhteensä 160Ah riittävät mainiosti tuohon käyttöön. Jos kerran kone käy melkein koko päivän, ovat akut täpötäynnä aina päivän päätteeksi. Jos vaikkapa 16 tunniksi pitäisi riittää, niin vaikka webasto huutaisi täysillä, olisi sen kuluttama vain sen 80 Ah eli 50% kapasiteetista. Koska lämmitin ei todellisuudessa huuda lähelläkään täyttä tehoa, riittää tuosta kapasiteetista vähän muuhunkin käyttöön.


      • Anonyymi

        ”....niin piti alkaa kyselemään viisaammilta.”

        Ja ne viisaammat sitten löytyy täältä suoli-24:sta? Joo selvä homma. Lykkyä tykö! 🤣🤣🤣🤣🤣


    • Anonyymi

      Perinteisistä lyijyakuista ei oikein puoltakaan kapasiteettia kehtaa käyttää ellei ole varma että saa heti lataukseen. AGM:stä uskaltaa sen puolet ottaa. 3-5 vuotta ne kestää käyttöä ja vaihtoon, jos muistaa ylläpitoladata. Hinta, paino ja huollon tarve kuitenkin sanelevat sen, että omassa veneessä saattaa piakkoin starttiakkua myöten vaihtua litiumiin. Hyötyä saa 80-90% nimelliskapasiteetista ja elinikää tuplat lyijyakkuun verrattuna. Tämä kesä menee AGM:llä mutta sitten tulee tenkkapoo tarjonnasta riippuen. Nykytarjonnasta ottaisin 90ah dual lifepo akun (navielektroniikka, led valaistus, wallas dieselliesi ja lämppäri ja jääkaappipakastin ja vähän hupielektroniikkaa). Kun ei tarvitse starttiakuksi säästyy puolet hinnasta. 100ah alle 15kg ja alle 600eur alkaa jo hinnaltaankin olemaan kilpailukykyinen AGM:n kanssa.

      • Anonyymi

        AGM ei ole mikään taikasana, joka vaikuttaisi akun käyttöön tai kestoon. Paremminkin päin vastoin. AGM-akun saa pilattua nopeasti väärinkäytöllä, koska siihen ei voi nestettä lisätä, jotka sieltä saa ulos ylilataamalla.

        AGM-akku ei kestä yhtään paremmin syväpurkauksia eikä pidempään kuin tavallinen avoakku. Välissä on myös huoltovapaa akku ja täysin suljettu VRLA-akku.

        Sekä AGM- että avoakkuja löytyy eri laatuisina ja eri käyttötarkoituksiin. Parhaille syväpurkausavoakuille luvataan 10-kertaiset syklimäärät halvemman pään AGM-akkuihin verrattuna.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        AGM ei ole mikään taikasana, joka vaikuttaisi akun käyttöön tai kestoon. Paremminkin päin vastoin. AGM-akun saa pilattua nopeasti väärinkäytöllä, koska siihen ei voi nestettä lisätä, jotka sieltä saa ulos ylilataamalla.

        AGM-akku ei kestä yhtään paremmin syväpurkauksia eikä pidempään kuin tavallinen avoakku. Välissä on myös huoltovapaa akku ja täysin suljettu VRLA-akku.

        Sekä AGM- että avoakkuja löytyy eri laatuisina ja eri käyttötarkoituksiin. Parhaille syväpurkausavoakuille luvataan 10-kertaiset syklimäärät halvemman pään AGM-akkuihin verrattuna.

        Ei ole mikään taikasana ei, mutta kestää se silti hiukan paremmin. Suljetun kierron akuista ei nestettä ulos tule kuin korkeintaan vikatilanteessa. Kaiken saa pilattua,


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei ole mikään taikasana ei, mutta kestää se silti hiukan paremmin. Suljetun kierron akuista ei nestettä ulos tule kuin korkeintaan vikatilanteessa. Kaiken saa pilattua,

        Tulee sieltä kaasuna nestettä ulos, kun kierron kapasiteettu ylittyy. Tuntuu käyvän aika helposti. Usealla seurakaverilla mennyt vainaaksi 1-3 kaudessa

        Reilulla 400 € saa 225 Ah avoakuston, jolle luvataan 1200 50% ja 800 80% sykliä. Paljonko maksaa yhtä kestävä AGM-akku?
        https://simeri.fi/trojan-akkujen-elokuun-kamppanja/


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        AGM ei ole mikään taikasana, joka vaikuttaisi akun käyttöön tai kestoon. Paremminkin päin vastoin. AGM-akun saa pilattua nopeasti väärinkäytöllä, koska siihen ei voi nestettä lisätä, jotka sieltä saa ulos ylilataamalla.

        AGM-akku ei kestä yhtään paremmin syväpurkauksia eikä pidempään kuin tavallinen avoakku. Välissä on myös huoltovapaa akku ja täysin suljettu VRLA-akku.

        Sekä AGM- että avoakkuja löytyy eri laatuisina ja eri käyttötarkoituksiin. Parhaille syväpurkausavoakuille luvataan 10-kertaiset syklimäärät halvemman pään AGM-akkuihin verrattuna.

        Periaatteessa joo, perinteinen avoin lyijyakku voi kestää pidempään kuin suljettu huoltovapaa lyijyakku (johon ryhmään myös AGM lukeutuu), mutta ainoastaan jos olosuhteet ovat hyvät ja sitä akkua jaksaa vahtia ja paapoa. Eli sen akun on oltava vakaalla kiinteällä alustalla (ei kallistelevassa veneessä) ja nestetasoja on seurattava. Syväpurkausominaisuuksiltaan se perinteinen avoin lyijyakku on huonoin ja lataustakin se ottaa suhteellisen heikosti vastaan. Ylilatausta se kestää vain ja ainoastaan jos nestettä lisätään vähän väliä ja huomioidaan räjähdysvaara suljetussa tilassa. Laturissa on vikaa ellei AGM kestä käyttöä. Alhainen hankintahinta on sen perinteisen avoimen lyijyakun ainoa etu. AGM akku kuuluu huoltovapaiden VRLA akkujen ryhmään kuten geeliakkukin. (VRLA ei siten ole missään välissä.)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tulee sieltä kaasuna nestettä ulos, kun kierron kapasiteettu ylittyy. Tuntuu käyvän aika helposti. Usealla seurakaverilla mennyt vainaaksi 1-3 kaudessa

        Reilulla 400 € saa 225 Ah avoakuston, jolle luvataan 1200 50% ja 800 80% sykliä. Paljonko maksaa yhtä kestävä AGM-akku?
        https://simeri.fi/trojan-akkujen-elokuun-kamppanja/

        Vertailun vuoksi saman kokoinen Victron AGM maksaa 600 € ja luvatut syklit vain puolet.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Periaatteessa joo, perinteinen avoin lyijyakku voi kestää pidempään kuin suljettu huoltovapaa lyijyakku (johon ryhmään myös AGM lukeutuu), mutta ainoastaan jos olosuhteet ovat hyvät ja sitä akkua jaksaa vahtia ja paapoa. Eli sen akun on oltava vakaalla kiinteällä alustalla (ei kallistelevassa veneessä) ja nestetasoja on seurattava. Syväpurkausominaisuuksiltaan se perinteinen avoin lyijyakku on huonoin ja lataustakin se ottaa suhteellisen heikosti vastaan. Ylilatausta se kestää vain ja ainoastaan jos nestettä lisätään vähän väliä ja huomioidaan räjähdysvaara suljetussa tilassa. Laturissa on vikaa ellei AGM kestä käyttöä. Alhainen hankintahinta on sen perinteisen avoimen lyijyakun ainoa etu. AGM akku kuuluu huoltovapaiden VRLA akkujen ryhmään kuten geeliakkukin. (VRLA ei siten ole missään välissä.)

        Mulla on vähintään 12. kausi käynnissä avoakulla purjeveneessä. Saattaa olla jo paljon useampi, sillä akku tuli veneen mukana.

        Vettä olen lisännyt muutaman kerran tuona aikana, siis selvästi harvemmin kuin kerran vuodessa.

        Miksi avoakun pitäisi olla vakaalla alustalla? Iät ja ajat niitä on autoissa ja veneissä käytetty. Tietysti kaaduttaessa on vaarana nesteiden valuminen ulos.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mulla on vähintään 12. kausi käynnissä avoakulla purjeveneessä. Saattaa olla jo paljon useampi, sillä akku tuli veneen mukana.

        Vettä olen lisännyt muutaman kerran tuona aikana, siis selvästi harvemmin kuin kerran vuodessa.

        Miksi avoakun pitäisi olla vakaalla alustalla? Iät ja ajat niitä on autoissa ja veneissä käytetty. Tietysti kaaduttaessa on vaarana nesteiden valuminen ulos.

        Ajat kryssillä niin osa kennostosta paljastuu vaikka olit keväällä katsovinasi että vettä riittää.

        Et saa siitä 12 vuotta käytetystä akusta edes 30% nimelliskapasiteetista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tulee sieltä kaasuna nestettä ulos, kun kierron kapasiteettu ylittyy. Tuntuu käyvän aika helposti. Usealla seurakaverilla mennyt vainaaksi 1-3 kaudessa

        Reilulla 400 € saa 225 Ah avoakuston, jolle luvataan 1200 50% ja 800 80% sykliä. Paljonko maksaa yhtä kestävä AGM-akku?
        https://simeri.fi/trojan-akkujen-elokuun-kamppanja/

        Ja avoin akku on yhdessä kesässä vainaa kun sitä ei huolla ja laturi on sökö. Eli mikä oli pointtisi?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tulee sieltä kaasuna nestettä ulos, kun kierron kapasiteettu ylittyy. Tuntuu käyvän aika helposti. Usealla seurakaverilla mennyt vainaaksi 1-3 kaudessa

        Reilulla 400 € saa 225 Ah avoakuston, jolle luvataan 1200 50% ja 800 80% sykliä. Paljonko maksaa yhtä kestävä AGM-akku?
        https://simeri.fi/trojan-akkujen-elokuun-kamppanja/

        Varoitetaan korkeasta jännitteestä, 6 volttia. Only in the US of A 😄


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ajat kryssillä niin osa kennostosta paljastuu vaikka olit keväällä katsovinasi että vettä riittää.

        Et saa siitä 12 vuotta käytetystä akusta edes 30% nimelliskapasiteetista.

        Kyllä siitä tulee yli 50% nimelliskapasiteetista akkujännitteen pysyessä yli 12 V. Syvempää purkausta ei ole ollut tarpeen kokeilla. Tuolla pärjää kaksi yötä luonnonsatamassa ja aina ei viitsi viritellä maasähköä vierassatamissakaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ja avoin akku on yhdessä kesässä vainaa kun sitä ei huolla ja laturi on sökö. Eli mikä oli pointtisi?

        Pointti on se, että avoakut tuntuvat käytännössä kestävän pidempään. Ne kestävät ylilatausta paremmin. Toki siinä vettä kuluu. Hyvin harvoin kuulen jonkun pilanneen avoakut 1-3 vuodessa, hyvin usein kuulen pilatuista AGM-akuista.

        Mulla ovat avoakut kestäneet niin veneissä kuin autoissa 10 v, mikä riittäisi mulle. Nykyisen veneen sekä hupi- että starttiakku mulla 12. kautta eikä niitä ainakaan mainittu uusiksi, kun veneen ostin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tulee sieltä kaasuna nestettä ulos, kun kierron kapasiteettu ylittyy. Tuntuu käyvän aika helposti. Usealla seurakaverilla mennyt vainaaksi 1-3 kaudessa

        Reilulla 400 € saa 225 Ah avoakuston, jolle luvataan 1200 50% ja 800 80% sykliä. Paljonko maksaa yhtä kestävä AGM-akku?
        https://simeri.fi/trojan-akkujen-elokuun-kamppanja/

        Niin, eli vikatilanteessa. Pistä laturi kuntoon niin suljetun akun sisäinen kierto toimii eikä tarvitse vedellä läträtä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin, eli vikatilanteessa. Pistä laturi kuntoon niin suljetun akun sisäinen kierto toimii eikä tarvitse vedellä läträtä.

        Ei ole mitään vikaa ollut. Voi sanoa ehkä latausjännitettä turhan korkeaksi. Yhdessä veneessä AGM:t olivat vainaat 2v. Nyt on menty useampi vuosi avoakuilla. Ei muutoksia latauksiin.

        Tuo ei siis ole mun vene. Mun veneissä akut ovat kestäneet ja AGMiä ei ole ollut. Tuskin koskaan tuleekaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ajat kryssillä niin osa kennostosta paljastuu vaikka olit keväällä katsovinasi että vettä riittää.

        Et saa siitä 12 vuotta käytetystä akusta edes 30% nimelliskapasiteetista.

        Sinulla ei ole koskaan ollut akkua.
        Jokaisessa kennossa on oma nestesäiliö :D
        Mitä ihmeen lapsellista soopaa :D


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        AGM ei ole mikään taikasana, joka vaikuttaisi akun käyttöön tai kestoon. Paremminkin päin vastoin. AGM-akun saa pilattua nopeasti väärinkäytöllä, koska siihen ei voi nestettä lisätä, jotka sieltä saa ulos ylilataamalla.

        AGM-akku ei kestä yhtään paremmin syväpurkauksia eikä pidempään kuin tavallinen avoakku. Välissä on myös huoltovapaa akku ja täysin suljettu VRLA-akku.

        Sekä AGM- että avoakkuja löytyy eri laatuisina ja eri käyttötarkoituksiin. Parhaille syväpurkausavoakuille luvataan 10-kertaiset syklimäärät halvemman pään AGM-akkuihin verrattuna.

        Lifelinen agm akku pankkeja veneessä 3 kpl ja ikää 12 vuotta ja vielä on puhtia reilusti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sinulla ei ole koskaan ollut akkua.
        Jokaisessa kennossa on oma nestesäiliö :D
        Mitä ihmeen lapsellista soopaa :D

        Ei tuo sinunkaan termistösi herätä kummoistakaan luottamusta asiantuntemuksesta.

        ” Sinulla ei ole koskaan ollut akkua.”
        Mihin tuo tieto mahtaa perustua? Oletko käynyt tarkastamassa tuon kirjoittajan kulkuvälineet?

        Tuollaiset kommentit ovat todella syvältä.
        Voisit harjoitella asiallisempaa sanan valintaa D D D.

        Mainittakoon, ettei tämä postaus tule tuolta lainaamaltasi kirjoittajalta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sinulla ei ole koskaan ollut akkua.
        Jokaisessa kennossa on oma nestesäiliö :D
        Mitä ihmeen lapsellista soopaa :D

        On jokaisessa kennossa oma nestesäiliö vaan ei sillä ole väliä.


    • Anonyymi

      Laita tavalliset lyijyakut ja sen kokoiset, jotka mahtuvat. 200 Ah /kpl on aika hyvä.

      • Anonyymi

        Pitää olla tuuletettu tila jos tavalliset laittaa.


      • Anonyymi

        Toimii tietysti, mutta kuvattuun käyttöön nähden vahvasti ylimitoitettu akusto.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Toimii tietysti, mutta kuvattuun käyttöön nähden vahvasti ylimitoitettu akusto.

        Ylimitoitettu vähentää syväpurun vaaraa/tarvetta. Siihen vielä paneelia ja akkumonitori. Isompi akku ei tulekaan niin paljon kalliimmaksi kuin hintalapusta voisi laskea. Kahdeksas kausi alkamassa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ylimitoitettu vähentää syväpurun vaaraa/tarvetta. Siihen vielä paneelia ja akkumonitori. Isompi akku ei tulekaan niin paljon kalliimmaksi kuin hintalapusta voisi laskea. Kahdeksas kausi alkamassa.

        Iso akusto ottaa myös huomattavasti nopeammin Ah:ja vastaan ladattaessa. Se on erittäin ratkaiseva ero.


    • Anonyymi

      Laita vaan tavallista lyijyakkua, sen verran kuin järkevästi mahtuu.

      Lyijyakusto toimii hyvin ja pitkään jos pelataan 50-90% varaustasohaitarissa. Jos tulee vahingossa/tietämättä/ymmärtämättä syvempiä purkauksia niin akuston käyttöikä lyhenee huomattavasti.

      Akkumonitori olisi suositeltava. Olisi hyvä oppia käyttämään järjestelmää siten, ettei koskaan menisi alle 50% varaustason. Ilman akkumonitoria on vaikea päätellä, että mennäänkö alle 50%:n.

      Huolellisella käytöllä lyijyakusto toimii 10 vuotta. Huolimattomalla käytöllä saa pilalle alle kahden kauden. Kustannuserolla rahoittaa aika nopeasi akkumonitorin.

    • Anonyymi

      Kannattaa laittaa siihen 5kW lämmittimeen kunnon johdot. Tuollainen toimiessaan täydellä teholla vie aikamoisen virran ja on verrattavissa ihan starttimoottoriin virrankulutukseltaan. Tuskin noita kannattaa pitää päällä ja oma Wallas ei edes suostu käynnistymään ellei moottori ola päällä generoimassa lisävirtaa. Yleensä lämmitän hytin ajon aikana ja sitten pidän Wallaksen päällä vain lämmön ylläpitoon yöllä. Tehon lain mukaan tuollainen lämmitin vie satojen ampeerien virran toimiessaan täydellä teholla. P=U*I

      • Anonyymi

        Ei ole sähkölämmitin! Vie käynnistyksessä ehkä 20 A ja käytössä enintään 8 A.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei ole sähkölämmitin! Vie käynnistyksessä ehkä 20 A ja käytössä enintään 8 A.

        No joka tapauksessa ne vaatii suoran syötön akuilta ja kunnon kaapelit. Usein lämmitin ei siltikään suostu toimimaan ilman moottorin tai maasähkön antamaa lisävirtaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No joka tapauksessa ne vaatii suoran syötön akuilta ja kunnon kaapelit. Usein lämmitin ei siltikään suostu toimimaan ilman moottorin tai maasähkön antamaa lisävirtaa.

        Silloin on vikaa lämppärissä, johdoissa tai akut lopussa tai liian pienet. 50v vanha 3500W Webasto vie käynnistyksessä pari minuuttia sen 15-20A ja sitten käydessään aina nelisen A - osatehoja ei oltu vielä keksitty, vain termostaatti.


    • Anonyymi

      Noniin aloittaja tässä ja hyvää keskustelua syntyi.

      Tuommoinen akkumonitori alkoi kiinnostamaan mutta osa näytti olevan semmoisissa hinnoissa että jää ostamatta mutta onko tuollaista hiukan edullisempaa suositella joka ei nyt satoja euroja maksaisi.

      Ja onko näistä Bilteman hopea-kalsium akuista kokemuksia kun näyttää olevan neljän vuoden takuu niin ei kai nuo voi täysin susiakaan olla. https://www.biltema.fi/autoilu---mp/akut-ja-tarvikkeet/akut/hopea-kalsiumakut/hopea-kalsiumakku-12-v-72-ah-2000047879
      Jostain syystä tuo neljän vuoden takuu koski näitä pienempiä eikö tuota 95ah akkua joita ensin katselin mutta pärjäisikö parilla tämmöisellä 72ah akulla.?

      Ja kyllä kaapeloinnit veneessä on kunnossa ja muistaakseni keskuksellekkin on vedetty pikkusormen vahvuisella hitsauskaapelilla virrat ja siitä webaston omalla piuhalla viiminen 1,5m

      • Anonyymi

      • Anonyymi

        Ei kokemusta, mutta starttiakkuja ei yleensä suositella hupikäyttöön. Mielenkiintoinen ominaisuus muuten: "Lataus kestää pidempään kuin perinteisessä akussa." :D. Itsellä ollut noita Boschin L5-akkuja hupeina nyt 7v. Monitorina BlueSean 1830 M2, jota ei taida saada enää Suomesta ainakaan. Victronin lataussäädin on asiallinen, ottaisin nyt ehkä heidän monitorinsakin - bluetoothilla.


      • Anonyymi

      • Anonyymi

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Suosittelen kohtuullisen hyviksi havaittuja Exiden ER -sarjan lyijyakkuja. ER350/450/550/650, sen mukaan miten sun akkutilaan mahtuu. 2 tai 3 kpl rinnankytkettynä. Esimerkiksi: https://www.motonet.fi/fi/tuote/909408/Exide-Dual-ER450-95Ah650A-akku-P310xL175xK225

        Tudor TR on käsittääkseni sama akku kuin Exide ER. Tudor kuoli yhdessä kaudessa ja Exide on nyt kelvannut pulpettiveneen tarpeisiin kuusi vuotta ilman ainuttakaan ylläpitolatausta edes talvisäilössä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tässä 4 v takuulla 95 Ah akku
        https://www.biltema.fi/autoilu---mp/akut-ja-tarvikkeet/akut/tina-kalsium-akut/kaynnistysakku-tina-12-v-95-ah-2000047876

        Bilteman akut eivät mielestäni enää ole halpoja eikä kovin hyviäkään. 20 v sitten Bilteman 60 Ah akku maksoi 29 € ja kesti pitkään. Yksi Bilteman hopea-kalsiumi on mulla ollut. Toista en osta, vaikka on 4 v takuu.

        Boschin silver on toiseksi huonoin akku jonka olen ostanut. 80-luvun Pakkasakku oli paras lyijyakku ikinä, mutta eihän mikään lyijyakku nykymittapuun mukaan ole oikeasti hyvä.


      • Anonyymi

        "Tuommoinen akkumonitori alkoi kiinnostamaan mutta osa näytti olevan semmoisissa hinnoissa että jää ostamatta mutta onko tuollaista hiukan edullisempaa suositella joka ei nyt satoja euroja maksaisi."

        En osaa mitään ihan halpaa suositella, oma Victron taisi maksaa noin 130 ja toimii hienosti. Vaikka nuo ovat aika kalliita siihen nähden miten yksinkertaisesta laitteesta on kysymys, ei mielestäni tuossa kohdassa kannata säästää jättämällä hankkimatta. Akkumonitorin kanssa tarvitset pienemmät akut, koska ei tarvitse varata varaustilan arvausmarginaalia (~50-100% extraa?). Lisäksi akkumonitorin kanssa et tule tuhonneeksi akkuja vetämällä ne liian tyhjiksi. Yksikin akkusatsi on kuitenkin huomattavasti kalliimpi kuin se monitori, jolla olisit säästynyt tuholta.


      • Anonyymi

      • Anonyymi

        Bilhelveten juutalaiset ovat laskeneet kuinka paljon 4 vuoden takuu lisää uskottavuutta ja myyntiä ja sitä kuinka moni viitsii muutaman vuoden jälkeen alkaan kaivelemaan vanhoja kuitteja ja palauttamaan painavaa lyijyromua!

        Ja vips! Liikevaihto kasvoi taas ja paskaa menee kaupaksi entistä kovempaan hintaan!

        T. Juutalainen


    • Anonyymi

      Tavallinen lyijyakku on paras vaihtoehto, jos tila riittää. Samaan tilaan saa 30% enemmän energiaa käyttämällä kalliimpia akkuja, mutta se maksaa reilusti enemmän.
      Lyijyakku kestää oikein pidettynä helposti 10 vuotta ja on halpa vaihtaa uuteen.

      • Anonyymi

        Saat kyllä paljon enemmän kuin 30% enemmän energiaa jos laitat litiumit samaan tilaan. Automatiikka hoitaa eikä tarvitse "pitää oikein". Vaikka tilaa olisi kuinka, voi merkittävä painon säästö olla ratkaiseva.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Saat kyllä paljon enemmän kuin 30% enemmän energiaa jos laitat litiumit samaan tilaan. Automatiikka hoitaa eikä tarvitse "pitää oikein". Vaikka tilaa olisi kuinka, voi merkittävä painon säästö olla ratkaiseva.

        10,5 m täyskatettu teräsvene painaa niin paljon, ettei 200-400 Ah lyijyakkujen lisäpaino näy missään. Eiköhän sellaiseen myös mahdu paljon enemmänkin akkuja, mutta kuvattuun tarpeeseen 200 Ah riittää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Saat kyllä paljon enemmän kuin 30% enemmän energiaa jos laitat litiumit samaan tilaan. Automatiikka hoitaa eikä tarvitse "pitää oikein". Vaikka tilaa olisi kuinka, voi merkittävä painon säästö olla ratkaiseva.

        Paljonko täytyy maksaa enemmän?

        Voiko litiumakkuja kohdella miten vaan, onko niissä mitään rajoitteita?

        Käynnistysakkuun täytyy laittaa kerran vuodessa vettä. Navat on myös hyvä pitää puhtaana. Miten litiumakun navat, saako ne olla likaiset?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        10,5 m täyskatettu teräsvene painaa niin paljon, ettei 200-400 Ah lyijyakkujen lisäpaino näy missään. Eiköhän sellaiseen myös mahdu paljon enemmänkin akkuja, mutta kuvattuun tarpeeseen 200 Ah riittää.

        Painoero on 20-25 kg. Ei ole merkittävä tai lisäpainosta voi olla hyötyäkin, kun se sijoitetaan pohjalle.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Paljonko täytyy maksaa enemmän?

        Voiko litiumakkuja kohdella miten vaan, onko niissä mitään rajoitteita?

        Käynnistysakkuun täytyy laittaa kerran vuodessa vettä. Navat on myös hyvä pitää puhtaana. Miten litiumakun navat, saako ne olla likaiset?

        Apua, en ole koskaan (9v) laittanut starttiakkuuni vettä. Nyt huilinut 6kk ja jännite 12.78V.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Paljonko täytyy maksaa enemmän?

        Voiko litiumakkuja kohdella miten vaan, onko niissä mitään rajoitteita?

        Käynnistysakkuun täytyy laittaa kerran vuodessa vettä. Navat on myös hyvä pitää puhtaana. Miten litiumakun navat, saako ne olla likaiset?

        Lataus 30-80% välillä pidentää oleellisesti akun ikää litium akuissa, joten kannattaa huomioida Ah mitoituksessa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lataus 30-80% välillä pidentää oleellisesti akun ikää litium akuissa, joten kannattaa huomioida Ah mitoituksessa.

        No tuokin on niin höpöä. Kun käyttää 95-99% litiumakun kapasiteetista päivittäin, on siitä kuudessa vuodessa kadonnut 15% ja kymmenessä vuodessa 30% jonka jälkeen akku äkisti sippaa. Miksi hitossa käyttäisin siitä vain 50%? Kuuden vuoden kuluttua käytettävissä olisi vain 50% kuten uutenakin ja kymmenen vuoden kuluttua, jonka jälkeen akku suht. pian kuitenkin sippaa parin vuoden sisään koska litiumakut on tuoretavaraa käytti niitä tai ei. Maksaisin kapasiteetista jota en käytä, joka vie vain tilaa ja painaa. Kymmenessä vuodessa akkuteknologia on kuitenkin kehittynyt sen verran että tekee mieli uusia joka tapauksessa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No tuokin on niin höpöä. Kun käyttää 95-99% litiumakun kapasiteetista päivittäin, on siitä kuudessa vuodessa kadonnut 15% ja kymmenessä vuodessa 30% jonka jälkeen akku äkisti sippaa. Miksi hitossa käyttäisin siitä vain 50%? Kuuden vuoden kuluttua käytettävissä olisi vain 50% kuten uutenakin ja kymmenen vuoden kuluttua, jonka jälkeen akku suht. pian kuitenkin sippaa parin vuoden sisään koska litiumakut on tuoretavaraa käytti niitä tai ei. Maksaisin kapasiteetista jota en käytä, joka vie vain tilaa ja painaa. Kymmenessä vuodessa akkuteknologia on kuitenkin kehittynyt sen verran että tekee mieli uusia joka tapauksessa.

        Joo, tee sinä kuten haluat näkemyksesi mukaan, tutkittua faktaa löytyy jo hyvin ja se tukee 30-80% käyttöä ja usein lataus 80-100% varaukseen kestää kituliaan kauan vs 30-80%.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joo, tee sinä kuten haluat näkemyksesi mukaan, tutkittua faktaa löytyy jo hyvin ja se tukee 30-80% käyttöä ja usein lataus 80-100% varaukseen kestää kituliaan kauan vs 30-80%.

        Hutkittua "faktaa" löytyy joka tarpeeseen.


    • Anonyymi

      100 Ah litiumakku on 650€ ja 200 Ah käynnistysakku 200 €
      Molemmissa on kutakuinkin saman verran käytettävissä olevaa potkua.

      Litiumakku on n. puolet lyijyakun koosta ja kolmannes sen painosta.

      Litiumakkua ei pitäisi ladata täyteen eikä sitä pitäisi ladata lämpimänä. Sitä ei saa myöskään ladata pakkasella. Se on kokonsa ja painonsa puolesta helpohko raahata kotiin, mutta lyijyakkua ei tarvitse raahata lainkaan.

      • Anonyymi

        Lämmitettävää litiumakkua voi ladata pakkasessa (latausvirralla lämmitetään ensin, sitten vasta ladataan) ja bms suojaa ali- ja ylilataukselta. Ihan hyvin voi ladata täyteen kunhan ei käytä mitään lyijyakun ylläpitolatausta.


      • Anonyymi

        Lyijyakku itsepurkautuu ja jäätyy pakkasessa jos on jätetty lataamatta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lyijyakku itsepurkautuu ja jäätyy pakkasessa jos on jätetty lataamatta.

        Pakkasessa itsepurkautuminen hidastuu olemattomaksi. Ei ole koskaan vielä jäätynyt akku. Lataamatta olleet veneessä talvet yli 20 vuotta. Nykyään tosin aurinkopaneeli lataa ne täyteen jo helmikuussa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pakkasessa itsepurkautuminen hidastuu olemattomaksi. Ei ole koskaan vielä jäätynyt akku. Lataamatta olleet veneessä talvet yli 20 vuotta. Nykyään tosin aurinkopaneeli lataa ne täyteen jo helmikuussa.

        Itsepurkautuu lämpimässä, jäätyy pakkasessa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Itsepurkautuu lämpimässä, jäätyy pakkasessa.

        Nesteakku on hyvä ladata talven aikana, agm ja geeliakku ei tarvitse edes sitä


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Itsepurkautuu lämpimässä, jäätyy pakkasessa.

        No eipä Suomessa kovin lämmintä ulkona ole lokakuusta huhtikuuhun. Itsepurkautuminen on varsin olematonta tuolloin. Ehkä 10-20% lähtee tuolla välillä. Jotta jäätyisi edes -30 C:ssä pitäisi varaustaso olla alle 60%. Tuollaisia pakkasia ei ole ainakaan helmikuun jälkeen, joten n. neljässä kuukaudessa pitäisi varaustason tippua 40%, jos syksyllä lataa täyteen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nesteakku on hyvä ladata talven aikana, agm ja geeliakku ei tarvitse edes sitä

        Nesteakkuja mulla vain on ollut. Koskaan en ole talvella ladannut.


      • Anonyymi

        100Ah litium akussa on 50-60Ah käytettävissä, jos haluat niiden kestävän käytössä pitkään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nesteakkuja mulla vain on ollut. Koskaan en ole talvella ladannut.

        Omakohtaista kokemusta ei pidä laajentaa absoluuttiseksi totuudeksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Omakohtaista kokemusta ei pidä laajentaa absoluuttiseksi totuudeksi.

        Ei tietysti, mutta jos katsot akkujen itsepurkauskäyriä lämpötilan funktiona ja Arrheniuksen laki on tuttu, on aivan selvää, ettei Suomen talvisäilytyksessä itsepurkaus ole mikään ongelma.

        Vaikkapa täällä on käyrät, joista näkee, että säilytysaika 0-10 C lämpötiloissa on helposti toista vuotta ja +20 C:ssäkin 6 kk on vielä OK.

        https://batteryuniversity.com/article/bu-802b-what-does-elevated-self-discharge-do

        Ulkosäilytyksessä lataaminen talvella on turhaa. Jos jostain ihmeen syystä raahaa akut lämpimään tai säilyttää venettään +20 C varastossa, voi lataaminen olla tarpeen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        100Ah litium akussa on 50-60Ah käytettävissä, jos haluat niiden kestävän käytössä pitkään.

        Nyt höpiset AGM akun prosentteja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nyt höpiset AGM akun prosentteja.

        Ihan Teslan, Nissanin ja BMW sähköautojen pitkäaikaisista akkujen tuloksista, jos haluaa akuille pitkää tulevaisuutta, niin lataus rajat ovat 30-80%


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ihan Teslan, Nissanin ja BMW sähköautojen pitkäaikaisista akkujen tuloksista, jos haluaa akuille pitkää tulevaisuutta, niin lataus rajat ovat 30-80%

        Tässä lihaa luiden ympärille Suomalais asiantuntijalta.

        oudattamalla Aalto-yliopiston kemian ja materiaalitieteen laitoksen professori Tanja Kallion mukaan pitämällä akun latausasteen tietyllä välillä. Aiheesta uutisoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.

        – Yleisesti ottaen litiumioniakuissa 20 prosenttia ääripäistä ovat sellaisia alueita, että siellä on isoimmat sähkökemialliset sivureaktiot. Jos niitä välttää, niin silloin akun elinikä pitenee. Lataus kannattaa pitää 20 ja 80 prosentin välillä, jos haluaa ajatella akun elinikää, Kallio kertoo Iltalehdelle.

        https://www.iltalehti.fi/digiuutiset/a/84d357d3-7ebf-48d3-a228-c10323953efe

        Lataamalla näin saa 1/3 lisää elinkaarta, järkeä vai ei, kuluttajana ratkaiset asian itse...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tässä lihaa luiden ympärille Suomalais asiantuntijalta.

        oudattamalla Aalto-yliopiston kemian ja materiaalitieteen laitoksen professori Tanja Kallion mukaan pitämällä akun latausasteen tietyllä välillä. Aiheesta uutisoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.

        – Yleisesti ottaen litiumioniakuissa 20 prosenttia ääripäistä ovat sellaisia alueita, että siellä on isoimmat sähkökemialliset sivureaktiot. Jos niitä välttää, niin silloin akun elinikä pitenee. Lataus kannattaa pitää 20 ja 80 prosentin välillä, jos haluaa ajatella akun elinikää, Kallio kertoo Iltalehdelle.

        https://www.iltalehti.fi/digiuutiset/a/84d357d3-7ebf-48d3-a228-c10323953efe

        Lataamalla näin saa 1/3 lisää elinkaarta, järkeä vai ei, kuluttajana ratkaiset asian itse...

        Jolloin päästään siihen, että käytettävä energia litiumakussa on 60% kapasiteetista ja lyijyakussa se on 50, tai hiukan alle.

        Saman varauksen painoero tasoittuu niin, että litiumakku on 2/3 lyijyakun painosta ja koko on kutakuinkin sama toki niin, että litium on hiukan pienempi.

        Hinnallisesti 160 Ah näppärää venepakettia myydään edulliseen 1800 euron hintaan verrattuna vastaavan energiamäärän sisältävään lyijyakkuun, jonka saa alle 200 eurolla eikä tarvitse tehdä asennuksia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tässä lihaa luiden ympärille Suomalais asiantuntijalta.

        oudattamalla Aalto-yliopiston kemian ja materiaalitieteen laitoksen professori Tanja Kallion mukaan pitämällä akun latausasteen tietyllä välillä. Aiheesta uutisoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.

        – Yleisesti ottaen litiumioniakuissa 20 prosenttia ääripäistä ovat sellaisia alueita, että siellä on isoimmat sähkökemialliset sivureaktiot. Jos niitä välttää, niin silloin akun elinikä pitenee. Lataus kannattaa pitää 20 ja 80 prosentin välillä, jos haluaa ajatella akun elinikää, Kallio kertoo Iltalehdelle.

        https://www.iltalehti.fi/digiuutiset/a/84d357d3-7ebf-48d3-a228-c10323953efe

        Lataamalla näin saa 1/3 lisää elinkaarta, järkeä vai ei, kuluttajana ratkaiset asian itse...

        Lyijyakun elinkaari on niin lyhyt että siinä on järkeä. Litiumakun elinkaari on niin pitkä, ettei järkeä ole muissa kuin kiinteissä asennuksissa, ja sen litiumakun elinkaari on joka tapauksessa rajallinen käytti sitä miten tahansa. Monessa veneessä tilankäyttö ja paino ratkaisee. Harvassa on myös lyijyakulla varustetut läppärit, kännykät jne.

        Esim edellisen kännykkäni käytin päivän aikana täydestä lähes tyhjäksi (alle 10% varaustilaan) lähes päivittäin ja pistin yöksi lataukseen eli jokaisella latauskerralla aina täyteen ja "ylilataukseen". Merkittävä mukavuustekijä ja käyttöhyöty kun latauskerrat jäi minimiin. Eli käyttö oli täysin nykytietämyksen ohjeistuksen vastainen. Kuuden vuoden kuluttua kun kännykkä meni muista syistä vaihtoon, oli akku vielä iskussaan, yli 85% alkuperäisestä kapasiteetista tallessa. Olisihan se ollut typerää ne kuusi vuotta kulkea päivittäin laturi kourassa latauspisteitä etsiskellen. Lataukseen aina kun siihen on tilaisuus tuhoaa litiumakunkin muutamassa vuodessa, eli täyttä akkua ei koskaan lataukseen, mutta akku palvelee sinua etkä sinä akkua.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jolloin päästään siihen, että käytettävä energia litiumakussa on 60% kapasiteetista ja lyijyakussa se on 50, tai hiukan alle.

        Saman varauksen painoero tasoittuu niin, että litiumakku on 2/3 lyijyakun painosta ja koko on kutakuinkin sama toki niin, että litium on hiukan pienempi.

        Hinnallisesti 160 Ah näppärää venepakettia myydään edulliseen 1800 euron hintaan verrattuna vastaavan energiamäärän sisältävään lyijyakkuun, jonka saa alle 200 eurolla eikä tarvitse tehdä asennuksia.

        Logiikkasi mukaan sähköautot olisivat yleistyneet lyijyakkutekniikalla, kuten myös läppärit ja kännykät jne, mutta todellisuudessa litiumakut ovat olleet kehityksen ratkaisevassa asemassa. 10% kapasiteettiero tai 33% painoero mobiililaitteiden akuissa ei ole ratkaiseva tekijä. Litiumakku on kaukana täydellisestä, mutta kuitenkin ratkaisevasti lyijyakkua edellä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Logiikkasi mukaan sähköautot olisivat yleistyneet lyijyakkutekniikalla, kuten myös läppärit ja kännykät jne, mutta todellisuudessa litiumakut ovat olleet kehityksen ratkaisevassa asemassa. 10% kapasiteettiero tai 33% painoero mobiililaitteiden akuissa ei ole ratkaiseva tekijä. Litiumakku on kaukana täydellisestä, mutta kuitenkin ratkaisevasti lyijyakkua edellä.

        Litiumakku on siitä kätevä, että se toimii missä asennossa tahansa ja sietää tärinää. Sillä on myös omat ongelmansa, jotka liittyvät juurikin käyttöön tyhjäksi ja aivan täyteen lataamiseen. Akku kuumenee ja voi muuttaa muotoaan. Se voi myös syttyä palamaan eikä sitä sammuteta vedellä.

        Litiumakusta voi tehdä huomattavasti pienemmän kuin lyijyakusta ja sen muoto voi olla melkein minkälainen tahansa.

        Logiikka ei ole minun logiikkaani vaan akkujen ominaisuudet voit itse tarkistaa mistä lähteestä tahansa. Valitse se, johon itse uskot.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Litiumakku on siitä kätevä, että se toimii missä asennossa tahansa ja sietää tärinää. Sillä on myös omat ongelmansa, jotka liittyvät juurikin käyttöön tyhjäksi ja aivan täyteen lataamiseen. Akku kuumenee ja voi muuttaa muotoaan. Se voi myös syttyä palamaan eikä sitä sammuteta vedellä.

        Litiumakusta voi tehdä huomattavasti pienemmän kuin lyijyakusta ja sen muoto voi olla melkein minkälainen tahansa.

        Logiikka ei ole minun logiikkaani vaan akkujen ominaisuudet voit itse tarkistaa mistä lähteestä tahansa. Valitse se, johon itse uskot.

        Sen verran tuosta litiumakun sammuttamisesta, että se nimenomaan sammutetaan vedellä, siis upottamalla se kokonaan veteen.
        Muilla sammutusaineilla sammutus kestää kauan ja tuo litiumakku tuottaa suuren määrän myrkyllisiä kaasuja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Litiumakku on siitä kätevä, että se toimii missä asennossa tahansa ja sietää tärinää. Sillä on myös omat ongelmansa, jotka liittyvät juurikin käyttöön tyhjäksi ja aivan täyteen lataamiseen. Akku kuumenee ja voi muuttaa muotoaan. Se voi myös syttyä palamaan eikä sitä sammuteta vedellä.

        Litiumakusta voi tehdä huomattavasti pienemmän kuin lyijyakusta ja sen muoto voi olla melkein minkälainen tahansa.

        Logiikka ei ole minun logiikkaani vaan akkujen ominaisuudet voit itse tarkistaa mistä lähteestä tahansa. Valitse se, johon itse uskot.

        Esim. AGM on lyijyakku sekin. Kestää kääntelyä ja tärinää, mutta kaikki lyijyakut kestävät lämpöä huomattavasti litiumakkua heikommin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sen verran tuosta litiumakun sammuttamisesta, että se nimenomaan sammutetaan vedellä, siis upottamalla se kokonaan veteen.
        Muilla sammutusaineilla sammutus kestää kauan ja tuo litiumakku tuottaa suuren määrän myrkyllisiä kaasuja.

        Vermikuliitilla niitä sammutetaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sen verran tuosta litiumakun sammuttamisesta, että se nimenomaan sammutetaan vedellä, siis upottamalla se kokonaan veteen.
        Muilla sammutusaineilla sammutus kestää kauan ja tuo litiumakku tuottaa suuren määrän myrkyllisiä kaasuja.

        Sitä ei varsinaisesti sammuteta vedellä vaan tukahdutetaan hapen puutteeseen. Vesi on vain kätevä tapa poistaa vapaata happea.


    • Anonyymi

      Jos hankit Litiumakun, niin latausjärjrstelmä pitää muutta sopivaksi.
      Eli ladataan ensisijaisesti Litiumakkua ( latausjännite!) ja sitten DC-DC laturilla lyijyakkuja.

      • Anonyymi

        Väinpastoin! Lataat lyijystarttiakkua kuten aina ennenkin ja litiumia dc-dc laturilla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Väinpastoin! Lataat lyijystarttiakkua kuten aina ennenkin ja litiumia dc-dc laturilla.

        Jos haluat täyden hyödyn Litium akusta, niin ensin se ja sitten normaali akku.
        Asiasta oli artikkeli, jossakin vene/kalastus lehdessä tänä vuonna.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos haluat täyden hyödyn Litium akusta, niin ensin se ja sitten normaali akku.
        Asiasta oli artikkeli, jossakin vene/kalastus lehdessä tänä vuonna.

        Ei mitään väliä kun se dc dc laturi lataa sen kuitenkin paremmin oli sen virtalähteenä lyijyakku tai joku muu. Pistät litiumakun ensin ja sen bms katkaisee moottorin käydessä niin se on hei hei laturin diodeille. Eli lyijyakku aina suoraan kiinni.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei mitään väliä kun se dc dc laturi lataa sen kuitenkin paremmin oli sen virtalähteenä lyijyakku tai joku muu. Pistät litiumakun ensin ja sen bms katkaisee moottorin käydessä niin se on hei hei laturin diodeille. Eli lyijyakku aina suoraan kiinni.

        No mitenkä ne laturin diodit hajoaisi kun DC-DC laturi lataa lyijyakkuja?
        Ei sitä sähköä oteta bms'n ja litiumkennon välistä. Jokaisella kennolla on oma bmc.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No mitenkä ne laturin diodit hajoaisi kun DC-DC laturi lataa lyijyakkuja?
        Ei sitä sähköä oteta bms'n ja litiumkennon välistä. Jokaisella kennolla on oma bmc.

        Eihän se lyijyakku mitään DC-DC laturia tarvitse. Turhaa vikaantuvaa elektroniikkaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eihän se lyijyakku mitään DC-DC laturia tarvitse. Turhaa vikaantuvaa elektroniikkaa.

        Litiumakun suositeltava lataus jännite on 15 V, eli lyijyakku 'kiehuu' kuivaksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Litiumakun suositeltava lataus jännite on 15 V, eli lyijyakku 'kiehuu' kuivaksi.

        Ensinnäkin tuo ei pidä paikkaansa kaikille litiumakuille, ja toisekseen cd - dc laturi nostaa sen jännitteen tarvittaessa. Ei tarvitse keittää sitä lyijyakkua kun moottorin vaihtovirtageneraattorin tasasuuntaaja ja jännitteensäädin ovat kunnossa. Sen kummempaa laturia ei lyijyakku tarvitse, mutta litiumakku tarvitsee dc - dc laturin ja/tai bms:n.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Litiumakun suositeltava lataus jännite on 15 V, eli lyijyakku 'kiehuu' kuivaksi.

        Ei kyllä mitään LiFePO4-akkua suositella ladattavan 15 V. 14 V riittää ja pian sen yli ollaan riskirajoilla, jos ei ole kennokohtaista ylijännite suojaa BMS:ssä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei kyllä mitään LiFePO4-akkua suositella ladattavan 15 V. 14 V riittää ja pian sen yli ollaan riskirajoilla, jos ei ole kennokohtaista ylijännite suojaa BMS:ssä.

        Jos haluat saada sen mainostetun hyödyn niin lyijyakun latausarvot eivät ole ok.
        Sunvind 125Ah LiFePo
        Vakiotyyppisen latauksen arvot
        4 Lataustoiminnon lämpötila-alue 0 ~ 45°C
        5 Normaali latausjännite 14.6 ± 0.1 V
        6 Suositeltu kellutuksen (FLOAT) latausjännite
        (valmiustoiminto) 13.8 ± 0.1 V
        7 Suurin sallittu vakio latausvirta 80 A @ akun alkulämpötila 25°C ± 5°C
        8 Suositeltu latausvirta ≤60 A
        Vakiotyyppisen latauksen arvot
        4 Lataustoiminnon lämpötila-alue 0 ~ 45°C
        5 Normaali latausjännite 14.6 ± 0.1 V
        6 Suositeltu kellutuksen (FLOAT) latausjännite
        (valmiustoiminto) 13.8 ± 0.1 V
        7 Suurin sallittu vakio latausvirta 80 A @ akun alkulämpötila 25°C ± 5°C
        8 Suositeltu latausvirta ≤60 A


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos haluat saada sen mainostetun hyödyn niin lyijyakun latausarvot eivät ole ok.
        Sunvind 125Ah LiFePo
        Vakiotyyppisen latauksen arvot
        4 Lataustoiminnon lämpötila-alue 0 ~ 45°C
        5 Normaali latausjännite 14.6 ± 0.1 V
        6 Suositeltu kellutuksen (FLOAT) latausjännite
        (valmiustoiminto) 13.8 ± 0.1 V
        7 Suurin sallittu vakio latausvirta 80 A @ akun alkulämpötila 25°C ± 5°C
        8 Suositeltu latausvirta ≤60 A
        Vakiotyyppisen latauksen arvot
        4 Lataustoiminnon lämpötila-alue 0 ~ 45°C
        5 Normaali latausjännite 14.6 ± 0.1 V
        6 Suositeltu kellutuksen (FLOAT) latausjännite
        (valmiustoiminto) 13.8 ± 0.1 V
        7 Suurin sallittu vakio latausvirta 80 A @ akun alkulämpötila 25°C ± 5°C
        8 Suositeltu latausvirta ≤60 A

        14,6 V on aivan normaali lyijyakun latausjännite. Moni auton ja veneen laturi on säädetty sille. Veneeni maasähkölaturi lataa lyijyakkua 14,8 V n. 2 h ja sitten ylläpito taitaa olla 13,4 V.

        Lyijy- ja litiumakut (LiFePO4) voi hyvin kytkeä jopa suoraan rinnan. Tällöin LiFePO4 ylläpitolataa lyijyakkua ja vastaa kaikesta kulutuksesta normikäytössä. Vasta LiFePO4:n ollessa melko tyhjä lyijyakku tulee mukaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        14,6 V on aivan normaali lyijyakun latausjännite. Moni auton ja veneen laturi on säädetty sille. Veneeni maasähkölaturi lataa lyijyakkua 14,8 V n. 2 h ja sitten ylläpito taitaa olla 13,4 V.

        Lyijy- ja litiumakut (LiFePO4) voi hyvin kytkeä jopa suoraan rinnan. Tällöin LiFePO4 ylläpitolataa lyijyakkua ja vastaa kaikesta kulutuksesta normikäytössä. Vasta LiFePO4:n ollessa melko tyhjä lyijyakku tulee mukaan.

        Jatketaan vielä, että sekä lyijy- että LiFePO4-akun saa täyteen jo 13,6 V latausjännitteellä. Kestää vaan kauan. 14,0:lla tulee jo kohtuu nopeasti molemmat täyteen. Sitä suurempia jännitteitä tarvitaan vain loppulatauksen nopeuttamiseen.


    • Anonyymi

      Litium- ym huuhaa-akkujen markkinoijat näköjään kovassa kiimassa. Kuinka vitussa koko 70-, 80- ja 90- luvut tultiin toimeen ilman sikahintaisia erikoisakkuja, vaikka ei ollut led-ym. sähköä ”säästävää” humpuuki-tekniikkaa vielä olemassakaan? Ihme juttu, eikö vain? Ehkä silloin oli enemmän vierasvenesatamia sähkötolppineen tiheämmässä kuin nyt? Niin varmaan.

      Herätkää jo pahvit tähän akku-kusetukseen. Ihan sama kusetus menossa led-lampuissa, kotka ”kestävät 20.000 tuntia”! Kyllä kyllä....

      • Anonyymi

        Osta laatua niin kestää, mutta koita käyttää sitä sähköautoa tai edes kännykkää lyijyakulla. Niinpä, tulee litiumia ikävä.


      • Anonyymi

        Kyllä ne ledit pääsääntöisesti sen 20000 tuntia kestää, sehän on vain reilut kaksi vuotta. Osta pilipalirihkamaa niin se oheiselektroniikka ei kestä.

        70-, 80- ja 90-luvuilla ei pienveneissä yleisesti ottaen ollut karttaplottereita ja kaikuluotaimia isoilla värinäytöillä, vessoja sähköpumpuilla, jääkaappeja ja pakastimia, mikroaaltouuneja, autopilotteja, sähkömoottoreita, keulapotkureita jne.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä ne ledit pääsääntöisesti sen 20000 tuntia kestää, sehän on vain reilut kaksi vuotta. Osta pilipalirihkamaa niin se oheiselektroniikka ei kestä.

        70-, 80- ja 90-luvuilla ei pienveneissä yleisesti ottaen ollut karttaplottereita ja kaikuluotaimia isoilla värinäytöillä, vessoja sähköpumpuilla, jääkaappeja ja pakastimia, mikroaaltouuneja, autopilotteja, sähkömoottoreita, keulapotkureita jne.

        Kyllä isoissa matkaveneissä vaan oli silloinkin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Osta laatua niin kestää, mutta koita käyttää sitä sähköautoa tai edes kännykkää lyijyakulla. Niinpä, tulee litiumia ikävä.

        Niin on olemassa vain yksi akkutotuus, ja sen on pädettävä sekä veneisiin että kännyköihin?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Osta laatua niin kestää, mutta koita käyttää sitä sähköautoa tai edes kännykkää lyijyakulla. Niinpä, tulee litiumia ikävä.

        Minun veneeni ei ole kumpikaan.


      • Anonyymi

        Sitähän markkinointi on. Tehdään selväksi, että et enää mitenkään pärjää sillä, millä olet pärjännyt tähänkin asti!😂

        Ja että kulutusta lisäämällä elämän laatusi paranee.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä ne ledit pääsääntöisesti sen 20000 tuntia kestää, sehän on vain reilut kaksi vuotta. Osta pilipalirihkamaa niin se oheiselektroniikka ei kestä.

        70-, 80- ja 90-luvuilla ei pienveneissä yleisesti ottaen ollut karttaplottereita ja kaikuluotaimia isoilla värinäytöillä, vessoja sähköpumpuilla, jääkaappeja ja pakastimia, mikroaaltouuneja, autopilotteja, sähkömoottoreita, keulapotkureita jne.

        ”karttaplottereita ja kaikuluotaimia isoilla värinäytöillä, vessoja sähköpumpuilla, jääkaappeja ja pakastimia, mikroaaltouuneja, autopilotteja, sähkömoottoreita, keulapotkureita jne.”

        Suurinta osaa noista käytetään moottorin käydessä, eli ne hoidetaan moottorin laturin kapasiteetilla.

        Yleisesti ottaen veneiden varusteet, jääkaapit ym. ovat virtapihimpiä kuin takavuosikymmenten vastaavat. Ja kyllä matkaveneissä oli jo silloin asumisvarusteet.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä isoissa matkaveneissä vaan oli silloinkin.

        Ei ollut kun ei kaikkia nykyvermeitä ollut edes keksitty. Isoon matkaveneeseen mahtuu enemmän lyijyakkuja ja satamissa kuunneltiin ökypaattien aggregaattien pärinää kun akusto oli kuitenkin liian pieni. Wannabe ökyillä ei ollut aggregaattiin varaa eikä tilaa niin pistivät pääkoneet käymään akkujen latausta varten.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin on olemassa vain yksi akkutotuus, ja sen on pädettävä sekä veneisiin että kännyköihin?

        Kyllä lyijyakku on auttamattomasti jäänyt kehityksen kelkasta. Pärjäähän silläkin, mutta turha yrittää väittää sitä parhaaksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minun veneeni ei ole kumpikaan.

        Eli ei laadukas eikä kestävä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ”karttaplottereita ja kaikuluotaimia isoilla värinäytöillä, vessoja sähköpumpuilla, jääkaappeja ja pakastimia, mikroaaltouuneja, autopilotteja, sähkömoottoreita, keulapotkureita jne.”

        Suurinta osaa noista käytetään moottorin käydessä, eli ne hoidetaan moottorin laturin kapasiteetilla.

        Yleisesti ottaen veneiden varusteet, jääkaapit ym. ovat virtapihimpiä kuin takavuosikymmenten vastaavat. Ja kyllä matkaveneissä oli jo silloin asumisvarusteet.

        Lisää listalle telkkarit, pleikkarit ja tietokoneet. Asumisvarusteet oli askeettisemmat. Sähkömoottorin käydessä on kulutus aina tuottoa suurempi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä lyijyakku on auttamattomasti jäänyt kehityksen kelkasta. Pärjäähän silläkin, mutta turha yrittää väittää sitä parhaaksi.

        Kyse on käyttötarkoituksesta.
        Mikään ai ole paras kaikessa käytössä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyse on käyttötarkoituksesta.
        Mikään ai ole paras kaikessa käytössä.

        Poijupainona ois lyijyakku kohtuu hyvä jos olis parempi kotelo ja kahva.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Poijupainona ois lyijyakku kohtuu hyvä jos olis parempi kotelo ja kahva.

        Minusta tuo ajatus ei kestä kriittistä tarkastelua.

        Jos lyijyakku olisi niin huono, kuin väität, sitä ei myytäisi. Kuitenkin edelleen suurin osa akuista on erilaisia lyijyakkuja.

        Millä selität sen, että ihmiset toistuvasti valitsevat huonon vaihtoehdon?
        Selitykseksi ei kelpaa se, että ne ovat sinua tyhmempiä koska joukossa on varmasti lukuisia sinua sekä viisaampia että älykkäämpiä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Poijupainona ois lyijyakku kohtuu hyvä jos olis parempi kotelo ja kahva.

        Autoon ei lithiumakku sovi polttiksen ainoaksi eikä oikein sähköauton 12 V akuksikaan. Ei voi ladata lämmittämättä ensin pakkasella. Sama koskee kaikkia muitakin pakkasessakin toimivia sovelluksia, joissa akkujen lämmitys ei ole mielekästä, kuten sähköautoissa.

        Veneissä ei ole mitään tarvetta korvata starttiakkua litiumilla. Lyijyakkukin kestää siinä "ikuisesti". Hupiakkuna litiumilla on etunsa, mutta edelleen hintaero on niin suuri, että samalla hinnalla saa paremman lyijyakuston. Tilaa ja painoa tulee toki lisää, jos se on ongelma. 5 tn veneessä 100 kg akusto tuskin on ongelma.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minusta tuo ajatus ei kestä kriittistä tarkastelua.

        Jos lyijyakku olisi niin huono, kuin väität, sitä ei myytäisi. Kuitenkin edelleen suurin osa akuista on erilaisia lyijyakkuja.

        Millä selität sen, että ihmiset toistuvasti valitsevat huonon vaihtoehdon?
        Selitykseksi ei kelpaa se, että ne ovat sinua tyhmempiä koska joukossa on varmasti lukuisia sinua sekä viisaampia että älykkäämpiä.

        Sitä myydään mille on kysyntää, ei laatu siinä merkkaa yhtään mitään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Autoon ei lithiumakku sovi polttiksen ainoaksi eikä oikein sähköauton 12 V akuksikaan. Ei voi ladata lämmittämättä ensin pakkasella. Sama koskee kaikkia muitakin pakkasessakin toimivia sovelluksia, joissa akkujen lämmitys ei ole mielekästä, kuten sähköautoissa.

        Veneissä ei ole mitään tarvetta korvata starttiakkua litiumilla. Lyijyakkukin kestää siinä "ikuisesti". Hupiakkuna litiumilla on etunsa, mutta edelleen hintaero on niin suuri, että samalla hinnalla saa paremman lyijyakuston. Tilaa ja painoa tulee toki lisää, jos se on ongelma. 5 tn veneessä 100 kg akusto tuskin on ongelma.

        Voi kiesus mitä huuhaata.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Voi kiesus mitä huuhaata.

        Kerrotko mikä kohta on huuhaata? Vai etkö tiennyt, ettei lithiumakkuja voi ladata akun ollessa pakkasella?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kerrotko mikä kohta on huuhaata? Vai etkö tiennyt, ettei lithiumakkuja voi ladata akun ollessa pakkasella?

        Lyijyakku kestää "ikuisesti" - Voiko enempää huuhaata olla?

        BMS käyttää tarvittaessa latausvirtaa akun lämmittämiseen ennen latauksen alkua, eli ei ongelmaa. Tyhjä lyijyakku on pakkasessa ongelma. Polttisautossa on niin pieni akku (pieni kapasiteetin tarve, suuri cca tarve) ettei painon ja tilan säästöllä ole niin väliä vaan alhainen valmistuskustannus ratkaisee. Sinänsä litium toimii hyvin ainoana akkuna polttisautossa mutta varsinaiset hyödyt jää hyödyntämättä ellei ole autohifiharrastaja, asuntoauto tai hyötyauto jossa käytetään työvaloja, sähkötyökaluja jne. ilman verkkovirtaa. Veneessä tilanne on usein toisin. Starttiakun voi korvata litiumilla niin ei erillistä hupiakkua edes tarvitse. Säästyy tilaa, painoa ja huollon tarvetta ja kokonaiskustannuskaan ei kauheasti lyijyakusta enää eroa vaikka hankintakustannus toki on merkittävästi suurempi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sitä myydään mille on kysyntää, ei laatu siinä merkkaa yhtään mitään.

        Siis on kysyntää.
        Jatkataan päättelyä eikä jätetä kesken.

        Jos lyijyakulla on enemmän kysyntää, sillä täytyy olla sellaisia ominaisuuksia, joita vaihtoehdoilla -kutem litiumilla- ei ole.

        Sinulta on jäänyt jotain ymmärtämättä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lyijyakku kestää "ikuisesti" - Voiko enempää huuhaata olla?

        BMS käyttää tarvittaessa latausvirtaa akun lämmittämiseen ennen latauksen alkua, eli ei ongelmaa. Tyhjä lyijyakku on pakkasessa ongelma. Polttisautossa on niin pieni akku (pieni kapasiteetin tarve, suuri cca tarve) ettei painon ja tilan säästöllä ole niin väliä vaan alhainen valmistuskustannus ratkaisee. Sinänsä litium toimii hyvin ainoana akkuna polttisautossa mutta varsinaiset hyödyt jää hyödyntämättä ellei ole autohifiharrastaja, asuntoauto tai hyötyauto jossa käytetään työvaloja, sähkötyökaluja jne. ilman verkkovirtaa. Veneessä tilanne on usein toisin. Starttiakun voi korvata litiumilla niin ei erillistä hupiakkua edes tarvitse. Säästyy tilaa, painoa ja huollon tarvetta ja kokonaiskustannuskaan ei kauheasti lyijyakusta enää eroa vaikka hankintakustannus toki on merkittävästi suurempi.

        Juu, veneessä voi lyijyakun korvata litiumilla ja litium tekee sen minkä lyijykin. Ainoa ero on hinnassa.

        Veneessä, joka on suunniteltu lyijyakulle, on sille myös tilaa. 20x17 cm tyhjälle tilalle akkujen vieressä en keksi erityistä käyttöä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Juu, veneessä voi lyijyakun korvata litiumilla ja litium tekee sen minkä lyijykin. Ainoa ero on hinnassa.

        Veneessä, joka on suunniteltu lyijyakulle, on sille myös tilaa. 20x17 cm tyhjälle tilalle akkujen vieressä en keksi erityistä käyttöä.

        Pitkässä juoksussa ei hintaerokaan ole kovin suuri. Mukavuuslisästä voi hieman maksaakin.

        Aika monessa veneessä on akustolle varattu liian vähän tilaa, tai sen hyödyntäminen on muusta käytöstä (varustelusta tai säilytystilasta) pois.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Siis on kysyntää.
        Jatkataan päättelyä eikä jätetä kesken.

        Jos lyijyakulla on enemmän kysyntää, sillä täytyy olla sellaisia ominaisuuksia, joita vaihtoehdoilla -kutem litiumilla- ei ole.

        Sinulta on jäänyt jotain ymmärtämättä.

        Markkinoilla on kysyntää kaikenlaiselle rihkamalle koska kuluttajat eivät ymmärrä mitä ovat ostamassa ja katsovat vain hankintahintaa ja markkinamiesten tyhjiä lupauksia. Moni ostaa myös samaa vanhaa huttua tottumuksesta.

        Sinällään aika erikoista, että akkuja saa myydä tyhjillä lupauksilla, eli kapasiteettimerkinnöillä joihin ei käytännössä läheskään ylletä vaurioittamatta akkua merkittävästi heti ensimmäisellä käyttökerralla. Lyijyakku josta otetaan ulos koko sen nimelliskapasiteetti ei ole akku vaan kertakäyttöinen paristo.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lisää listalle telkkarit, pleikkarit ja tietokoneet. Asumisvarusteet oli askeettisemmat. Sähkömoottorin käydessä on kulutus aina tuottoa suurempi.

        Ilmastointilaitteitakin on alettu asentamaan veneisiin entistä enemmän. Vaatii sähköä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lyijyakku kestää "ikuisesti" - Voiko enempää huuhaata olla?

        BMS käyttää tarvittaessa latausvirtaa akun lämmittämiseen ennen latauksen alkua, eli ei ongelmaa. Tyhjä lyijyakku on pakkasessa ongelma. Polttisautossa on niin pieni akku (pieni kapasiteetin tarve, suuri cca tarve) ettei painon ja tilan säästöllä ole niin väliä vaan alhainen valmistuskustannus ratkaisee. Sinänsä litium toimii hyvin ainoana akkuna polttisautossa mutta varsinaiset hyödyt jää hyödyntämättä ellei ole autohifiharrastaja, asuntoauto tai hyötyauto jossa käytetään työvaloja, sähkötyökaluja jne. ilman verkkovirtaa. Veneessä tilanne on usein toisin. Starttiakun voi korvata litiumilla niin ei erillistä hupiakkua edes tarvitse. Säästyy tilaa, painoa ja huollon tarvetta ja kokonaiskustannuskaan ei kauheasti lyijyakusta enää eroa vaikka hankintakustannus toki on merkittävästi suurempi.

        Kyllä se lyijyakku veneen starttiakkuna kestää "ikuisesti" eli helposti 15-20 v, jos systeemit on kunnossa. Autossa starttiakkua käytetään myös hupiakkuna ja pahimmillaan lämppärin käyttöön. Sekä tietysti talvella. Silloin voi käyttöikä jäädä jopa alle 5 v. Itsellä ei ole Webastoja autoissa ollut ja akut ovat kestäneet n. 10 v.

        Toinen lyijyakun surma on kuumuus. Kuumissa maissa lyijyakut eivät kestä yhtä hyvin kuin Suomessa.

        On se pakkaslataus ongelma autoissa. Monet ajaa autoilla vain muutaman km pätkiä. Ei auton laturin teho riitä kovin nopeasti lämmittämään akkua ja tuskin se LiFePO4:n sisään mahdollisesti rakennettu lämmitysjärjestelmä on kovin tehokas eli tuskin ottaa satoja W.

        Nopeasti ainakaan en löytänyt yhtään LiFePO4 akkua, jonka luvattaisiin toimivin kylmemmässä kuin -20 C. Ja noilla -20 C toimivillakin tyypillinen lämpenemisaika oli tunti. Siis ajettaessa alle tunnin pätkiä -20 C:ssä akku ei lataudu lainkaan.

        Tietysti autoon voisi kehittää vaikkapa 500 W lämmityssysteemin, mutta silläkin kestäisi ainakin 10 min saada akku latauslämpötilaan. Ja tuo vaatisi tehokkaan lämmönjaon, jotta akku ei ylikuumene lämmityselementin vierestä. Olisi aika paloherkkä viritys, vaikka LiFePO4 ei palakaan kuten Li-ion.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä se lyijyakku veneen starttiakkuna kestää "ikuisesti" eli helposti 15-20 v, jos systeemit on kunnossa. Autossa starttiakkua käytetään myös hupiakkuna ja pahimmillaan lämppärin käyttöön. Sekä tietysti talvella. Silloin voi käyttöikä jäädä jopa alle 5 v. Itsellä ei ole Webastoja autoissa ollut ja akut ovat kestäneet n. 10 v.

        Toinen lyijyakun surma on kuumuus. Kuumissa maissa lyijyakut eivät kestä yhtä hyvin kuin Suomessa.

        On se pakkaslataus ongelma autoissa. Monet ajaa autoilla vain muutaman km pätkiä. Ei auton laturin teho riitä kovin nopeasti lämmittämään akkua ja tuskin se LiFePO4:n sisään mahdollisesti rakennettu lämmitysjärjestelmä on kovin tehokas eli tuskin ottaa satoja W.

        Nopeasti ainakaan en löytänyt yhtään LiFePO4 akkua, jonka luvattaisiin toimivin kylmemmässä kuin -20 C. Ja noilla -20 C toimivillakin tyypillinen lämpenemisaika oli tunti. Siis ajettaessa alle tunnin pätkiä -20 C:ssä akku ei lataudu lainkaan.

        Tietysti autoon voisi kehittää vaikkapa 500 W lämmityssysteemin, mutta silläkin kestäisi ainakin 10 min saada akku latauslämpötilaan. Ja tuo vaatisi tehokkaan lämmönjaon, jotta akku ei ylikuumene lämmityselementin vierestä. Olisi aika paloherkkä viritys, vaikka LiFePO4 ei palakaan kuten Li-ion.

        Ei lyijyakkukaan kestä pätkäajoa. Silloin kun litiumakkua voi ladata, ottaa se latausta vastaan paljon lyijyakkua nopeammin, eli toimii pätkäajossa paremmin.

        Polttomoottoreissakin käytetään lohkolämmittimiä ihan syystä.

        Tottakai lyijyakku "kestää" pitkään kun se ylimitoitetaan ja sen kapasiteetista otetaan ulos korkeintaan 20%. Sökö se akku on ollut jo pitkään kun varauskyvystä on jäljellä alle puolet, mutta sitähän sinä et huomaa kun käytät siitä 10%. Sitten kun kerran tarvitset 25%, ihmettelet kuinka se akku nyt yhtäkkiä hajosi. Sama juttu kun tulee ne 20 asteen pakkaset ja auto on seissyt muutaman päivän, niin tietystise akku "hajoaa juuri silloin".


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei lyijyakkukaan kestä pätkäajoa. Silloin kun litiumakkua voi ladata, ottaa se latausta vastaan paljon lyijyakkua nopeammin, eli toimii pätkäajossa paremmin.

        Polttomoottoreissakin käytetään lohkolämmittimiä ihan syystä.

        Tottakai lyijyakku "kestää" pitkään kun se ylimitoitetaan ja sen kapasiteetista otetaan ulos korkeintaan 20%. Sökö se akku on ollut jo pitkään kun varauskyvystä on jäljellä alle puolet, mutta sitähän sinä et huomaa kun käytät siitä 10%. Sitten kun kerran tarvitset 25%, ihmettelet kuinka se akku nyt yhtäkkiä hajosi. Sama juttu kun tulee ne 20 asteen pakkaset ja auto on seissyt muutaman päivän, niin tietystise akku "hajoaa juuri silloin".

        Mulla tosiaan autoissa lyijyakut kestää n. 10 v. Ajan vain 2-20 km pätkiä ja parkissa on ulkona. Enintään kerran kuussa pidempään. Lepojännite on pysynyt kesät talvet 12,3-12,4 V alueella oli akku uusi tai elinkaarensa lopussa. Yleensä loppu tulee aika jyrkästi ja sattumanvaraisessa kelissä. Yksikään akku ei ole hyytynyt juuri kovien pakkasten aikana.

        Kyllä niissä on ollut ihan reilusti kapasiteettia vielä alle vuosi ennen loppua. Kestäneet vaikkapa 2-3 kk seisonnan lataamatta ongelmitta tai auton huollon monta tuntia sisävalot ja radio päällä.

        Veneen starttiakku on aina täynnä, koska siitä ei oteta virtaa kuin se muutaman sekunnin starttaus. Se on paras tilanne lyijyakulle ja siksi se kestää "ikuisesti". Kyse ei ole ylimitoituksesta, vaan siitä, että virtaa riittää myös sen kerran, kun moottori ei käynnistykään helposti jonkun vian takia.


    • Anonyymi

      Kovaa on uuden tekniikan ihme ja kiima. Lähentelee jo uskontoa kun tätä vääntöä täällä lukee!🤣

    • Anonyymi

      En jaksanut kahlata kaikkea paskaa läpi nähdäkseni, moniko on antanut helpon ja suoran vastauksen aloittajalle, mutta meillä on suunnilleen vastaava käyttö. Akkuina 2x115 Ah Exidet. Ovat nyt toimineet moitteetta 7 vuotta, eikä ole koskaan sähkö loppunut kesken. Starttiakkuna 1x115 Ah.

      • Anonyymi

        Niin ja lisäisin edelliseen vielä sen, että jääkaappi löytyy myös. Mitä enemmän se syö virtaa(eli on päällä), sitä vähempää lämppäriä tarttee käyttää. Eli aika tasoissa mennään noiden sähkön kulutuksen osalta.


      • Anonyymi

        Ja tuo hupiakusto painaa noin 60kg kun vastaava litium painaa noin 10kg. Tilankäytössä litium vie alle puolet. Ero merkkaa aika paljon jossain alle 7m daycruiserissa tms. koppiveneessä mitä suomalaiset ostelee.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ja tuo hupiakusto painaa noin 60kg kun vastaava litium painaa noin 10kg. Tilankäytössä litium vie alle puolet. Ero merkkaa aika paljon jossain alle 7m daycruiserissa tms. koppiveneessä mitä suomalaiset ostelee.

        Montsko neliösenttiä voi säästää ja paljonko se maksaa?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin ja lisäisin edelliseen vielä sen, että jääkaappi löytyy myös. Mitä enemmän se syö virtaa(eli on päällä), sitä vähempää lämppäriä tarttee käyttää. Eli aika tasoissa mennään noiden sähkön kulutuksen osalta.

        Kahdella untuvapeitolla ei tarvi pitää Webastoa yöllä päällä. Toki syksyllä ja keväällä aamulla on sit paatissa +11C mutta sit napsauttaa ja aamiaisella onkin jo ihan ok.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Montsko neliösenttiä voi säästää ja paljonko se maksaa?

        Vähintään 770 neliösenttiä säästyy ja hinta riippuu veneen arvosta. Kuutiosentit ratkaisee, mutta neliösenttejä kysyit. Oikeastaan säästyy vielä enemmän koska sen litiumakun voi tunkea hankalaankin paikkaan jolle ei ole muuta käyttöä, mutta lyijyakun on huollettavuuden takia oltava helposti käsillä ja painojakaumakin on lyijyakkujen kanssa huomioitava, eikä lyijakun tuuletusta saa unohtaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vähintään 770 neliösenttiä säästyy ja hinta riippuu veneen arvosta. Kuutiosentit ratkaisee, mutta neliösenttejä kysyit. Oikeastaan säästyy vielä enemmän koska sen litiumakun voi tunkea hankalaankin paikkaan jolle ei ole muuta käyttöä, mutta lyijyakun on huollettavuuden takia oltava helposti käsillä ja painojakaumakin on lyijyakkujen kanssa huomioitava, eikä lyijakun tuuletusta saa unohtaa.

        Mitä huoltamista lyijyakussa on?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mitä huoltamista lyijyakussa on?

        Vettä täytyy lisätä, täysin normaalia. Huoltovapaitakin tietysti on, mutta harmittavan lyhytikäisiä, eli pitää päästä vaihtamaan usein. Napojen puhdistus.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vettä täytyy lisätä, täysin normaalia. Huoltovapaitakin tietysti on, mutta harmittavan lyhytikäisiä, eli pitää päästä vaihtamaan usein. Napojen puhdistus.

        Huoltovapaat 4x180Ah lyijyni aloittavat just kahdeksatta kautta. Monitorin mukaan syvin purku on ollut 21%. Juu tiedän, että monitori putoaa vähitellen kartalta akkujen vanhetessa. Jokaisella on tietty käsityksensä lyhytikäisyydestä. Uuden tuollaisen paketin saa noin tonnilla. Kaksin- tai kolminkertaisiin käyttöikiin en usko, 16-24 vuodessa akkutekniikkakin ottanee harppauksia. Onko missään kestotestiä perinteinen lyijy-AGM-litium - akuista? Mutta ilman muuta ymmärrän litiumit jos tila/paino on kortilla. Miksei muuten litiumakkujen napoja tarvitse puhdistaa?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vettä täytyy lisätä, täysin normaalia. Huoltovapaitakin tietysti on, mutta harmittavan lyhytikäisiä, eli pitää päästä vaihtamaan usein. Napojen puhdistus.

        Hui kauheeta! Mä haluun veneen jossa ei ole mitään mikä vaatii tyhmää ja vanhanaikaista huoltoa.

        Tossa sanottiin että hinta riippuu veneen arvosta.... ööö, okei. Eli jos veneen arvo on pari tonnia, niin saanko tuommoisen hihhuliakun halvemmalla, vai meneekö se toisin päin?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vähintään 770 neliösenttiä säästyy ja hinta riippuu veneen arvosta. Kuutiosentit ratkaisee, mutta neliösenttejä kysyit. Oikeastaan säästyy vielä enemmän koska sen litiumakun voi tunkea hankalaankin paikkaan jolle ei ole muuta käyttöä, mutta lyijyakun on huollettavuuden takia oltava helposti käsillä ja painojakaumakin on lyijyakkujen kanssa huomioitava, eikä lyijakun tuuletusta saa unohtaa.

        Veneillä on paikka akuille. Ei niitä tungeta minne sattuu.
        Mikä on se vaihtoehtokäyttö akun koteloon jäävälle tyhjälle tilalle?
        Laitetaanko sinne tuuletin akulle ettei se kuumeme?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hui kauheeta! Mä haluun veneen jossa ei ole mitään mikä vaatii tyhmää ja vanhanaikaista huoltoa.

        Tossa sanottiin että hinta riippuu veneen arvosta.... ööö, okei. Eli jos veneen arvo on pari tonnia, niin saanko tuommoisen hihhuliakun halvemmalla, vai meneekö se toisin päin?

        Ootko oikeesti noin tyhmä? Veneilläkin on neliöhinta. Akullekin pitää varata tilaa ja se tila maksaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Veneillä on paikka akuille. Ei niitä tungeta minne sattuu.
        Mikä on se vaihtoehtokäyttö akun koteloon jäävälle tyhjälle tilalle?
        Laitetaanko sinne tuuletin akulle ettei se kuumeme?

        No sinne voi laittaa vaikka pakastimen kompuran, lisää polttoainetta, tai mille nyt sattuu olemaan tarvetta. Lyijyakku sietää muuten lämpöä merkittävästi litiumakkua huonommin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Veneillä on paikka akuille. Ei niitä tungeta minne sattuu.
        Mikä on se vaihtoehtokäyttö akun koteloon jäävälle tyhjälle tilalle?
        Laitetaanko sinne tuuletin akulle ettei se kuumeme?

        Litiumakun voi tunkea paikkaan jolle ei sijainnin takia ole löytynyt muuta käyttöä ja sen lyijyakuston paikan voi ottaa tehokkaampaan hyötykäyttöön.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Huoltovapaat 4x180Ah lyijyni aloittavat just kahdeksatta kautta. Monitorin mukaan syvin purku on ollut 21%. Juu tiedän, että monitori putoaa vähitellen kartalta akkujen vanhetessa. Jokaisella on tietty käsityksensä lyhytikäisyydestä. Uuden tuollaisen paketin saa noin tonnilla. Kaksin- tai kolminkertaisiin käyttöikiin en usko, 16-24 vuodessa akkutekniikkakin ottanee harppauksia. Onko missään kestotestiä perinteinen lyijy-AGM-litium - akuista? Mutta ilman muuta ymmärrän litiumit jos tila/paino on kortilla. Miksei muuten litiumakkujen napoja tarvitse puhdistaa?

        Ihan turhaan olet rahdannut tuollaista akustoa kun et ole käyttänyt kuin 21%. Kestotestiraportteja on netti täynnä. Kysy mieluummin, miksi juuri lyijyakkujen napoja pitää puhdistaa, mutta ei esim. laturin kytkentöjä. Googlesta löydät vastauksen. Vinkki: liittyy lyijyakun kemiaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Huoltovapaat 4x180Ah lyijyni aloittavat just kahdeksatta kautta. Monitorin mukaan syvin purku on ollut 21%. Juu tiedän, että monitori putoaa vähitellen kartalta akkujen vanhetessa. Jokaisella on tietty käsityksensä lyhytikäisyydestä. Uuden tuollaisen paketin saa noin tonnilla. Kaksin- tai kolminkertaisiin käyttöikiin en usko, 16-24 vuodessa akkutekniikkakin ottanee harppauksia. Onko missään kestotestiä perinteinen lyijy-AGM-litium - akuista? Mutta ilman muuta ymmärrän litiumit jos tila/paino on kortilla. Miksei muuten litiumakkujen napoja tarvitse puhdistaa?

        Kestäähän ne lyijyakut kun niitä ei käytetä mutta huolehditaan ylläpitolatauksesta...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hui kauheeta! Mä haluun veneen jossa ei ole mitään mikä vaatii tyhmää ja vanhanaikaista huoltoa.

        Tossa sanottiin että hinta riippuu veneen arvosta.... ööö, okei. Eli jos veneen arvo on pari tonnia, niin saanko tuommoisen hihhuliakun halvemmalla, vai meneekö se toisin päin?

        Jaaha soutuvene, vois muuten sopia sulle, mutta siinäkin täytyy joskus kiristää hankaimien ruuveja tai ainakin tarkastaa, että ne on kireällä.
        Miten olisi joku hylky?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Litiumakun voi tunkea paikkaan jolle ei sijainnin takia ole löytynyt muuta käyttöä ja sen lyijyakuston paikan voi ottaa tehokkaampaan hyötykäyttöön.

        teoriassa joo, mutta yleensä akkujen paikka on juuri paras akuille koska kaapelitkin menevät sinne


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vähintään 770 neliösenttiä säästyy ja hinta riippuu veneen arvosta. Kuutiosentit ratkaisee, mutta neliösenttejä kysyit. Oikeastaan säästyy vielä enemmän koska sen litiumakun voi tunkea hankalaankin paikkaan jolle ei ole muuta käyttöä, mutta lyijyakun on huollettavuuden takia oltava helposti käsillä ja painojakaumakin on lyijyakkujen kanssa huomioitava, eikä lyijakun tuuletusta saa unohtaa.

        Lähdit sitten ajatuksesta, että litiumakku käytetään aina tyhjäksi ja ladataan aina täyteen.
        Täyteen lataaminen tietysti onnistuu, mutta ihan tyhjäksi onkin hiukan riskaapelia.
        Litiumakkua ei pitäisi päästää alle 20% eikä ladata yli 80%, jos sen haluaa kestävän pitkään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        teoriassa joo, mutta yleensä akkujen paikka on juuri paras akuille koska kaapelitkin menevät sinne

        Hah! Ja veneen paras paikka on kaupan myyntivarastossa koska siellä niitä on paljon. Kaapelit menevät sinne minne ne vedetään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lähdit sitten ajatuksesta, että litiumakku käytetään aina tyhjäksi ja ladataan aina täyteen.
        Täyteen lataaminen tietysti onnistuu, mutta ihan tyhjäksi onkin hiukan riskaapelia.
        Litiumakkua ei pitäisi päästää alle 20% eikä ladata yli 80%, jos sen haluaa kestävän pitkään.

        Plaa plaa plaa... BMS huolehtii sen litiumakun varaustasosta ja suojaa kennoja.

        Lyijyakun kapasiteetista ei saa käyttää yli 21% jos sen haluaa kestävän pitkään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Huoltovapaat 4x180Ah lyijyni aloittavat just kahdeksatta kautta. Monitorin mukaan syvin purku on ollut 21%. Juu tiedän, että monitori putoaa vähitellen kartalta akkujen vanhetessa. Jokaisella on tietty käsityksensä lyhytikäisyydestä. Uuden tuollaisen paketin saa noin tonnilla. Kaksin- tai kolminkertaisiin käyttöikiin en usko, 16-24 vuodessa akkutekniikkakin ottanee harppauksia. Onko missään kestotestiä perinteinen lyijy-AGM-litium - akuista? Mutta ilman muuta ymmärrän litiumit jos tila/paino on kortilla. Miksei muuten litiumakkujen napoja tarvitse puhdistaa?

        Tässä hyvä esimerkki ja vasta-argumentti niille jotka sanoo, että "eihän kukaan täysjärkinen enää lyijyakkuja laita". Näin kuulin hiljattain kuulin mm tunnetun venesähkö- ja lämmitinkauppiaan sanovan. Minulla on nykyisessä veneessä kolmas lyijysetti menossa. Ensimmäinen palveli 10 vuotta, toinen 11 vuotta ja nykyinen on ajossa kolmatta vuotta. Nuo uusitut lyijuakustot palvelivat koko virkaikänsä moitteettomasti.

        Jos/kun lyijyakusto palvelee 10 vuotta niin pelkällä rahalla ei (vielä) litiumeja voi perustella. Tai siis yrittää voi, mutta ei ole uskottavaa esittää, että kestäisi 30 vuotta. Jos tila on kortilla ja/tai paino on kriittinen tekijä niin litium on perusteltu valinta. Uppoumarunkoisessa matkaveneessä noille harvoin voi laskea niin paljon arvoa, että kannattaisi valita litium. Liukuvaan matkaveneeseen litium on varmaankin jo nyt järkevä valinta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kahdella untuvapeitolla ei tarvi pitää Webastoa yöllä päällä. Toki syksyllä ja keväällä aamulla on sit paatissa +11C mutta sit napsauttaa ja aamiaisella onkin jo ihan ok.

        Ja ihanan kosteaa jossa home alkaa leviämään mukavasti, samoin raikas sisäilma hiilidioksidin ja pierun maustamana...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ja tuo hupiakusto painaa noin 60kg kun vastaava litium painaa noin 10kg. Tilankäytössä litium vie alle puolet. Ero merkkaa aika paljon jossain alle 7m daycruiserissa tms. koppiveneessä mitä suomalaiset ostelee.

        10 kg LiFePO4 on n. 60 Ah. Ei se alkuunkaan riitä korvaamaan 2x115 Ah, joka painaa 50 kg halpisakkuina tai 60 kg laadukkaina syväpurkausakkuina. Siinä on kuitenkin se 230 Ah, jonka voi hätätilassa ottaa ja 115 Ah voi huoletta ottaa joka viikonloppu, kunhan viikoksi lataa kutakuinkin täyteen.

        115 Ah voisi jo jotenkuten väittää vastaavaksi, mutta mielestäni vasta 150-200 Ah on todella vastaava. Tuo 200 Ah silloin kun vertailukohtana on laadukas syväpurkausakku, josta voi ottaa satoja kertoja 80% kapasiteetista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        10 kg LiFePO4 on n. 60 Ah. Ei se alkuunkaan riitä korvaamaan 2x115 Ah, joka painaa 50 kg halpisakkuina tai 60 kg laadukkaina syväpurkausakkuina. Siinä on kuitenkin se 230 Ah, jonka voi hätätilassa ottaa ja 115 Ah voi huoletta ottaa joka viikonloppu, kunhan viikoksi lataa kutakuinkin täyteen.

        115 Ah voisi jo jotenkuten väittää vastaavaksi, mutta mielestäni vasta 150-200 Ah on todella vastaava. Tuo 200 Ah silloin kun vertailukohtana on laadukas syväpurkausakku, josta voi ottaa satoja kertoja 80% kapasiteetista.

        Litiumeista oli kyse. 140 Ah litium-ioni painaa sen 10kg ja vastaa 2x115 Ah lyijyakustoa käytännön kapasiteetiltaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Litiumeista oli kyse. 140 Ah litium-ioni painaa sen 10kg ja vastaa 2x115 Ah lyijyakustoa käytännön kapasiteetiltaan.

        Tavallisia litium-ioni akkuja ei voi 12 V järjestelmässä käyttää eikä niiden paloturvallisuus ole veneiltä vaadittavaa tasoa. 140 Ah LiFePO4-akku sisäisellä BMS:llä painaa n. 20 kg.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tavallisia litium-ioni akkuja ei voi 12 V järjestelmässä käyttää eikä niiden paloturvallisuus ole veneiltä vaadittavaa tasoa. 140 Ah LiFePO4-akku sisäisellä BMS:llä painaa n. 20 kg.

        Voi niitä käyttää, ja käytetään. Kysy vaikka kalamiesten tietotoimistosta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ja ihanan kosteaa jossa home alkaa leviämään mukavasti, samoin raikas sisäilma hiilidioksidin ja pierun maustamana...

        No, sitten sinun on parannettava veneesi ilmankiertoa ja omaasi myös.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tässä hyvä esimerkki ja vasta-argumentti niille jotka sanoo, että "eihän kukaan täysjärkinen enää lyijyakkuja laita". Näin kuulin hiljattain kuulin mm tunnetun venesähkö- ja lämmitinkauppiaan sanovan. Minulla on nykyisessä veneessä kolmas lyijysetti menossa. Ensimmäinen palveli 10 vuotta, toinen 11 vuotta ja nykyinen on ajossa kolmatta vuotta. Nuo uusitut lyijuakustot palvelivat koko virkaikänsä moitteettomasti.

        Jos/kun lyijyakusto palvelee 10 vuotta niin pelkällä rahalla ei (vielä) litiumeja voi perustella. Tai siis yrittää voi, mutta ei ole uskottavaa esittää, että kestäisi 30 vuotta. Jos tila on kortilla ja/tai paino on kriittinen tekijä niin litium on perusteltu valinta. Uppoumarunkoisessa matkaveneessä noille harvoin voi laskea niin paljon arvoa, että kannattaisi valita litium. Liukuvaan matkaveneeseen litium on varmaankin jo nyt järkevä valinta.

        Ennen veneakun ostoa litiumia voisi testailla "halvemmalla" kumiveneessä sähköperämoottorin akkuna, jona toimii nyt 75Ah "vapaa-ajan" 89e lyijyakku. Selailtuani voisi tulla kyseeseen esim 12,8V 50Ah 640Wh, jollaisen saisi 450 eurolla. Painoa olisi alle 7kg - etuna vielä, että kumpparia voisi hinatakin nostamatta akkua kannelle kuten nykyisin nostan 19-kiloisen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No, sitten sinun on parannettava veneesi ilmankiertoa ja omaasi myös.

        Silloinhan se oma ilmankierto nimenomaan toimii kun perä pärisee.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        10 kg LiFePO4 on n. 60 Ah. Ei se alkuunkaan riitä korvaamaan 2x115 Ah, joka painaa 50 kg halpisakkuina tai 60 kg laadukkaina syväpurkausakkuina. Siinä on kuitenkin se 230 Ah, jonka voi hätätilassa ottaa ja 115 Ah voi huoletta ottaa joka viikonloppu, kunhan viikoksi lataa kutakuinkin täyteen.

        115 Ah voisi jo jotenkuten väittää vastaavaksi, mutta mielestäni vasta 150-200 Ah on todella vastaava. Tuo 200 Ah silloin kun vertailukohtana on laadukas syväpurkausakku, josta voi ottaa satoja kertoja 80% kapasiteetista.

        No lifeposta voi huoletta ottaa yli 90% yli 3000 kertaa eikä edes 100% purku sitä riko.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lähdit sitten ajatuksesta, että litiumakku käytetään aina tyhjäksi ja ladataan aina täyteen.
        Täyteen lataaminen tietysti onnistuu, mutta ihan tyhjäksi onkin hiukan riskaapelia.
        Litiumakkua ei pitäisi päästää alle 20% eikä ladata yli 80%, jos sen haluaa kestävän pitkään.

        Höpöti höpöti höö.

        Hyvästä syväpurkausakusta (lyijy) voi purkaa 80% ja se kestää 400 sykliä. Enemmänkin voi ottaa, mutta akku kärsii pahasti.
        Hyvästä LiFe-akusta voi purkaa 90% ja se kestää 3000 sykliä. Enemmänkin voi ottaa, eikä akku pahemmin kärsi kun pysytään alle 100%.
        Käyttöikänsä aikana LiFe akusta saa siten 8-10 kertaa enemmän sähköä, mutta sen LiFe akun hankintahinta on vain nelinkertainen jos sitäkään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Höpöti höpöti höö.

        Hyvästä syväpurkausakusta (lyijy) voi purkaa 80% ja se kestää 400 sykliä. Enemmänkin voi ottaa, mutta akku kärsii pahasti.
        Hyvästä LiFe-akusta voi purkaa 90% ja se kestää 3000 sykliä. Enemmänkin voi ottaa, eikä akku pahemmin kärsi kun pysytään alle 100%.
        Käyttöikänsä aikana LiFe akusta saa siten 8-10 kertaa enemmän sähköä, mutta sen LiFe akun hankintahinta on vain nelinkertainen jos sitäkään.

        Suomessa harvemmalle tulee edes 20 syväpurkausta vuodessa. Pienempiä voi tulla jopa 50. Se 400 80% purkua siis riittää jo 20 vuotta. LiFePO4 kestäisiä syklien puolesta 150 v, mutta ihme on, jos muuten kestää tai on käytössä edes 20 v.

        Oikeasti hyvä syväpurkausakku kestää tuhansia 80% syklejä. Halvallakin saa jo 800 kestävän. Ne kestävät myös 100% syklejä ihan hienosti, jos vain sen jälkeen ladataan täyteen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Suomessa harvemmalle tulee edes 20 syväpurkausta vuodessa. Pienempiä voi tulla jopa 50. Se 400 80% purkua siis riittää jo 20 vuotta. LiFePO4 kestäisiä syklien puolesta 150 v, mutta ihme on, jos muuten kestää tai on käytössä edes 20 v.

        Oikeasti hyvä syväpurkausakku kestää tuhansia 80% syklejä. Halvallakin saa jo 800 kestävän. Ne kestävät myös 100% syklejä ihan hienosti, jos vain sen jälkeen ladataan täyteen.

        Ei ne mitään tuhansia syklejä deep cycle lyijyakut kestä, ellei sitten lasketa jokaista pientä lataus&purku tapahtumaa ja käytetään vain osaa koko kapasiteetista. 100% syklillä lyijyakku on pian sökö.

        Oikeasti hyvä syväpurkausakku on litiumakku, ja kestäähän ne kuten toteat.

        Sehän on selvä asia että se litium mitoitetaan niin että niitä syväpurkauksia tulee, se nyt vaan on tyhmää maksaa kapasiteetista jota ei käytä, ja jos yksi kenno hajoaa ennen aikojaan niin se yksi kenno vaihdetaan eikä koko akkua. Harva rakentaa lyijyakustoa alle 6v yksiköistä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        teoriassa joo, mutta yleensä akkujen paikka on juuri paras akuille koska kaapelitkin menevät sinne

        Akkujen paikka on juuri paras akuille jos on valittu paras paikka. Yleensä akkujen paikaksi on valittu paras paikka monelle muulle asialle kuin akuille ja akut on tiellä, tai vaihtoehtoisesti ne on tungettu sellaiseen hankalaan paikkaan jossa ne jää huoltoa ja silmälläpitoa vaille, joka tietää lyhyttä elinkaarta lyijyakulle.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei ne mitään tuhansia syklejä deep cycle lyijyakut kestä, ellei sitten lasketa jokaista pientä lataus&purku tapahtumaa ja käytetään vain osaa koko kapasiteetista. 100% syklillä lyijyakku on pian sökö.

        Oikeasti hyvä syväpurkausakku on litiumakku, ja kestäähän ne kuten toteat.

        Sehän on selvä asia että se litium mitoitetaan niin että niitä syväpurkauksia tulee, se nyt vaan on tyhmää maksaa kapasiteetista jota ei käytä, ja jos yksi kenno hajoaa ennen aikojaan niin se yksi kenno vaihdetaan eikä koko akkua. Harva rakentaa lyijyakustoa alle 6v yksiköistä.

        Tässä sulle lyijyakku, jolle luvataan 2000 80% ja 3600 50 % sykliä.

        https://www.trojanbattery.com/deep-cycle-flooded/solar-industrial-line-flooded/

        Ainakin minulla käyttö on vaihtelevaa. Välillä tulee 20%, välillä 40% ja joskus harvoin 70% syklejä. Lisäksi arvostan sitä, että jää vielä se 30%, jonka voi käyttää tositarpeeseen. Jos vaikkapa kone ei käynnistykään.

        Mahdotonta siis valita akku niin, että aina tai edes usein hyödynnetään koko käytettävä kapasiteetti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tässä sulle lyijyakku, jolle luvataan 2000 80% ja 3600 50 % sykliä.

        https://www.trojanbattery.com/deep-cycle-flooded/solar-industrial-line-flooded/

        Ainakin minulla käyttö on vaihtelevaa. Välillä tulee 20%, välillä 40% ja joskus harvoin 70% syklejä. Lisäksi arvostan sitä, että jää vielä se 30%, jonka voi käyttää tositarpeeseen. Jos vaikkapa kone ei käynnistykään.

        Mahdotonta siis valita akku niin, että aina tai edes usein hyödynnetään koko käytettävä kapasiteetti.

        Niin, kategorisesti lyijyakkuvalmistajan markkinointimateriaali on faktaa ja litiumakkuvalmistajan markkinointimateriaali on huuhaata.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tässä sulle lyijyakku, jolle luvataan 2000 80% ja 3600 50 % sykliä.

        https://www.trojanbattery.com/deep-cycle-flooded/solar-industrial-line-flooded/

        Ainakin minulla käyttö on vaihtelevaa. Välillä tulee 20%, välillä 40% ja joskus harvoin 70% syklejä. Lisäksi arvostan sitä, että jää vielä se 30%, jonka voi käyttää tositarpeeseen. Jos vaikkapa kone ei käynnistykään.

        Mahdotonta siis valita akku niin, että aina tai edes usein hyödynnetään koko käytettävä kapasiteetti.

        Ei tuossa mitään luvata. Suunnittelutavoitteena oli 2000 80% ja 3600 50 % sykliä. Mitä saatiin, sitä ei tarina kerro.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin, kategorisesti lyijyakkuvalmistajan markkinointimateriaali on faktaa ja litiumakkuvalmistajan markkinointimateriaali on huuhaata.

        Kuka noin on väittänyt? Minä väitin, että oikeasti hyvä syväpurkauslyijyakku kestää tuhansia syväpurkauksia. En ole väittänyt, ettei LiFePO4 kestäisi enemmän.

        Trojan tekee myös LiFePO4-akkuja ja lupaa niille kutakuinkin tuplat syklit. Siis ei 10- tai 100-kertaiset, kuten täällä joku väittää.

        Tuo 2000 80% syklin akku on varmasti kallis ja erityisen painava, mutta 800 80% syklin malli ei ole sitä. Se on varsin hyvä vaihtoehto veneen hupiakuksi. 225 Ah maksaa vain reilut 400 € ja painaa 56 kg.

        Näyttää tuo 2000 80% malli painavan lähes tuplasti tuon vastaavalla kapasiteetilla ja pienin malli on 472 Ah, jolla tulisi 200 kg 12 V akusto.


    • Anonyymi

      Noniin ei löytynyt keskustelussa oikein yhteistä säveltä niin aloittaja haki eilen pari näitä https://www.motonet.fi/fi/tuote/909408/Exide-Dual-ER450-95Ah650A-akku-P310xL175xK225 meni syteen tai saveen. Hintaa noille motonetin pro asiakkaana jäi 116e kipaleelta ja katsotaan nyt miten nuo kestävät.

      Jos jos nuo sen pari vuotta menis niin miettisi sen aikana vähän laajemman saneerauksen koko veneeseen kunhan näkee ensin miten näillä tulee toimeen.

      Jos ja kun noitakin tulee ladattua jossain vaiheessa maasähköllä niin onko iso merkitys akkujen keston kannalta että millä laturilla lataa ja nyt veneessä on kulkenut Telwin leader 400 ja mietin että kävisikö hakemassa vähän jämerämmän älylaturin.

      Ensilataus nyt käynnissä ja nyt niissä on kiinni pikkuinen Boschin älylaturi jossa taisi olla 4a latausteho mutta ajattelin että se on aika vaatimaton.

      • Anonyymi

        CTEKin Venelaturi M25 EU 12V 25A voisi olla hyvä? Tai sitten 15A malli.


      • Anonyymi

        Hyvä ratkaisu!
        Perusasioiden kanssa ei varmaan kellään erimielisyyttä. Uusista teknologioista muodostuu aina jonkin asteinen uskonto. Ihminen hankkii uusinta uutta ja kokee tarpeelliseksi perustella itselleen miksi tuli tehtyä ylivertaisen hyvä investointi ja miten vanhalla ei olisi tullut enää toimeen.

        Laturilla on todellakin suuri merkitys lyijyakkujen keston kannalta. Kys telwin taitaa olla enemmänkin apustarttilaite kuin automaattilaturi. Pahoin pelkään, että sillä saa jatkuvaluonteisessa venekäytössä akut pilalle hyvin nopeasti. Ole laturin kanssa todella varovainen (mieluiten älä vie sitä telwiniä veneeseen ollenkaan). Suositeltavaa olisi hankkia "jatkuvaan" käyttöön tarkoitettu älylaturi. Esim: https://www.heater.fi/fi/energia/akut-ja-akkujen-hallinta/akkulaturit/victron-blue-smart-akkulaturi-15a-1-akkupiiri-sisaanrakennettu-bluetooth.html

        Laturin mitoituksessa olisi tarpeen pohtia se, miten laturia käytät. Aika monella käyttö on sen luonteista, että silloin kun veneellä mennään palvelu/vierassatamaan yöksi niin ladataan se n 12 tuntia kun vene on laiturissa kiinni. Olisi siis hyvä, että sinä aikana laturi lataa akuston 60% tasosta 90% tasoon. Pitää ottaa huomioon laiturissa oleilun aikainen muu kulutus. Jos sun hupiakuston kapasiteetti on 190 Ah ja operoit 60%-90% välillä, sinun pitää saada ladattua maasähkössä olemisen aikana n 60 Ah. Se onnistunee suht hyvin 10 tai 15 A laturilla 10 tunnissa. Jos taas sun käyttö on sellaista, että viikonlopun retken jälkeen vene jää lataukseen muutamaksi päiväksi ja kaikki kulutus on kytketty pois niin tulet toimeen selvästi pienemmällä laturilla - jopa sillä 4A pikkulaturilla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hyvä ratkaisu!
        Perusasioiden kanssa ei varmaan kellään erimielisyyttä. Uusista teknologioista muodostuu aina jonkin asteinen uskonto. Ihminen hankkii uusinta uutta ja kokee tarpeelliseksi perustella itselleen miksi tuli tehtyä ylivertaisen hyvä investointi ja miten vanhalla ei olisi tullut enää toimeen.

        Laturilla on todellakin suuri merkitys lyijyakkujen keston kannalta. Kys telwin taitaa olla enemmänkin apustarttilaite kuin automaattilaturi. Pahoin pelkään, että sillä saa jatkuvaluonteisessa venekäytössä akut pilalle hyvin nopeasti. Ole laturin kanssa todella varovainen (mieluiten älä vie sitä telwiniä veneeseen ollenkaan). Suositeltavaa olisi hankkia "jatkuvaan" käyttöön tarkoitettu älylaturi. Esim: https://www.heater.fi/fi/energia/akut-ja-akkujen-hallinta/akkulaturit/victron-blue-smart-akkulaturi-15a-1-akkupiiri-sisaanrakennettu-bluetooth.html

        Laturin mitoituksessa olisi tarpeen pohtia se, miten laturia käytät. Aika monella käyttö on sen luonteista, että silloin kun veneellä mennään palvelu/vierassatamaan yöksi niin ladataan se n 12 tuntia kun vene on laiturissa kiinni. Olisi siis hyvä, että sinä aikana laturi lataa akuston 60% tasosta 90% tasoon. Pitää ottaa huomioon laiturissa oleilun aikainen muu kulutus. Jos sun hupiakuston kapasiteetti on 190 Ah ja operoit 60%-90% välillä, sinun pitää saada ladattua maasähkössä olemisen aikana n 60 Ah. Se onnistunee suht hyvin 10 tai 15 A laturilla 10 tunnissa. Jos taas sun käyttö on sellaista, että viikonlopun retken jälkeen vene jää lataukseen muutamaksi päiväksi ja kaikki kulutus on kytketty pois niin tulet toimeen selvästi pienemmällä laturilla - jopa sillä 4A pikkulaturilla.

        Ne lyijyakkujen hipohipoblingbling laturit on yhtä huuhaata kuin litiumakut. Markkinamiesten keksintö kun uudet akkukemiat vaatii parempia latureita pitää lyijyakullekin sellainen tehdä. Sataan vuoteen ei lyijyakku ole sellaista tarvinnut.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ne lyijyakkujen hipohipoblingbling laturit on yhtä huuhaata kuin litiumakut. Markkinamiesten keksintö kun uudet akkukemiat vaatii parempia latureita pitää lyijyakullekin sellainen tehdä. Sataan vuoteen ei lyijyakku ole sellaista tarvinnut.

        Nyt et ymmärrä mistä puhut. Ei automaattinen laturi joka on tehokas ja nopea keittää akun pilalle. Jos ei keitä niin on tautisen hidas. Automatiikkaa tarvitaan siihen, että pystytään lataamaan nopeasti ja akustoa pilaamatta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nyt et ymmärrä mistä puhut. Ei automaattinen laturi joka on tehokas ja nopea keittää akun pilalle. Jos ei keitä niin on tautisen hidas. Automatiikkaa tarvitaan siihen, että pystytään lataamaan nopeasti ja akustoa pilaamatta.

        Hohhoijaa... et taida itse ymmärtää mitä kirjoitat.


      • Itsekin lähden tästä Motonettiin uusimaan toisen hupiakku/käyttöakku.Käyttöön tulee Exidin 80 Ah malli, sitten molemmat akut ovat samanlaisia.
        Akkujen kestävyydestä: Aikaisemmin meillä akut kesti kaksi, korkeintaan kolme kautta.Sitten huomattiin että kun ne joka reissun jälkeen laittaa heti lataukseen niin nykyään ne kestävät 4-5 kautta.
        Sitä en kyllä ymmärrä miten joku saa akut kestämään yli kymmenen kautta mutta en epäile tätä asiaa. Olen nyt siirtynyt avoimista akkumalleistä suljettuihin. Kun takuu on loppu vedän teipit akuista pois ja vettä voi lisätä.
        Ja nyt veneilykausi sitten alkaa.Hyvää kesää kaikille.


      • Anonyymi
        lihamylly1 kirjoitti:

        Itsekin lähden tästä Motonettiin uusimaan toisen hupiakku/käyttöakku.Käyttöön tulee Exidin 80 Ah malli, sitten molemmat akut ovat samanlaisia.
        Akkujen kestävyydestä: Aikaisemmin meillä akut kesti kaksi, korkeintaan kolme kautta.Sitten huomattiin että kun ne joka reissun jälkeen laittaa heti lataukseen niin nykyään ne kestävät 4-5 kautta.
        Sitä en kyllä ymmärrä miten joku saa akut kestämään yli kymmenen kautta mutta en epäile tätä asiaa. Olen nyt siirtynyt avoimista akkumalleistä suljettuihin. Kun takuu on loppu vedän teipit akuista pois ja vettä voi lisätä.
        Ja nyt veneilykausi sitten alkaa.Hyvää kesää kaikille.

        Aurinkopaneelit pidentävät lyijyakkujen käyttöikää vuosilla.


      • Anonyymi
        lihamylly1 kirjoitti:

        Itsekin lähden tästä Motonettiin uusimaan toisen hupiakku/käyttöakku.Käyttöön tulee Exidin 80 Ah malli, sitten molemmat akut ovat samanlaisia.
        Akkujen kestävyydestä: Aikaisemmin meillä akut kesti kaksi, korkeintaan kolme kautta.Sitten huomattiin että kun ne joka reissun jälkeen laittaa heti lataukseen niin nykyään ne kestävät 4-5 kautta.
        Sitä en kyllä ymmärrä miten joku saa akut kestämään yli kymmenen kautta mutta en epäile tätä asiaa. Olen nyt siirtynyt avoimista akkumalleistä suljettuihin. Kun takuu on loppu vedän teipit akuista pois ja vettä voi lisätä.
        Ja nyt veneilykausi sitten alkaa.Hyvää kesää kaikille.

        Minä taas en ymmärrä miksi jollain akut ei kestä, Tai ymmärrän, jos se joku purjehtii maailman merillä usein kuumassa ja lähes joka päivä tulee purkusykli. Mutta Itämerellä liikuttaessa jotain on pielessä käyttötavoissa, lataussysteemeissä tai akkuvalinnoissa, jos viidessä vuodessa hajoavat.

        Moottorin lataussysteemi kannattaa tarkistaa mukaan lukien kaapelit ja mahdolliset erotusdiodit. Paljonko akun navoissa on jännite latauksen eri vaiheissa? Olisi syytä olla lähellä 14 V heti kun laturin teho riittää eli virta alkaa tippua. Toisaalta ei saisi nousta yli 14,4 V, varsinkaan, jos koneella ajetaan pitkään.

        Maasähkö- ja aurinkopaneelilaturit saavat nostaa jännitteen ainakin 14,8 V saakka, mutta vain pariksi tunniksi. Sitten pitää tiputtaa alle 14 V:n. Eikä tarvitse koskaan mennä 14,8 V:hen, vaan 14,4 V riittää jo OK.

        Pahinta myrkkyä lyjyakuille on pitkä aika matalassa varaustasossa. Ainakin kaikki alle 50% eli n. 12,3 V on matalaa ja pitkä aika on päiviä. Huom. 12,3 V on lepojännite. Pienikin kuorma laskee jännitteen alle lepojännitteen. Ja toisaalta latauksen jäljiltä akussa voi olla "haamujännitettä" jopa yli vrk.

        Aurinkopaneelit ovat tosiaan siitä mukavia, että ne pitävät akut täysinä, jos kuormaa ei juuri ole. Toisaalta niillä lataus viikonloppureissun jäljiltä voi kestää jopa yli viikon.


      • Anonyymi
        lihamylly1 kirjoitti:

        Itsekin lähden tästä Motonettiin uusimaan toisen hupiakku/käyttöakku.Käyttöön tulee Exidin 80 Ah malli, sitten molemmat akut ovat samanlaisia.
        Akkujen kestävyydestä: Aikaisemmin meillä akut kesti kaksi, korkeintaan kolme kautta.Sitten huomattiin että kun ne joka reissun jälkeen laittaa heti lataukseen niin nykyään ne kestävät 4-5 kautta.
        Sitä en kyllä ymmärrä miten joku saa akut kestämään yli kymmenen kautta mutta en epäile tätä asiaa. Olen nyt siirtynyt avoimista akkumalleistä suljettuihin. Kun takuu on loppu vedän teipit akuista pois ja vettä voi lisätä.
        Ja nyt veneilykausi sitten alkaa.Hyvää kesää kaikille.

        En tiedä, mitä teen eri tavalla, mutta lyijyakut alkavat olla 10 v iässä eikä ole mitään ongelmia ainakaan vielä.

        Voisiko olla sen takia, että en koskaan tyhjennä niitä liikaa, puhdistan navat ja lisään vettä tarvittaessa?
        Ainakin sellaisia ohjeita annetaan akkujen kanssa toimimiseen.

        Voisin kokeilla, mitä tapahtuu, jos tyhjennän akut kokonaan, josko sitten lakkaisivat toimimasta...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minä taas en ymmärrä miksi jollain akut ei kestä, Tai ymmärrän, jos se joku purjehtii maailman merillä usein kuumassa ja lähes joka päivä tulee purkusykli. Mutta Itämerellä liikuttaessa jotain on pielessä käyttötavoissa, lataussysteemeissä tai akkuvalinnoissa, jos viidessä vuodessa hajoavat.

        Moottorin lataussysteemi kannattaa tarkistaa mukaan lukien kaapelit ja mahdolliset erotusdiodit. Paljonko akun navoissa on jännite latauksen eri vaiheissa? Olisi syytä olla lähellä 14 V heti kun laturin teho riittää eli virta alkaa tippua. Toisaalta ei saisi nousta yli 14,4 V, varsinkaan, jos koneella ajetaan pitkään.

        Maasähkö- ja aurinkopaneelilaturit saavat nostaa jännitteen ainakin 14,8 V saakka, mutta vain pariksi tunniksi. Sitten pitää tiputtaa alle 14 V:n. Eikä tarvitse koskaan mennä 14,8 V:hen, vaan 14,4 V riittää jo OK.

        Pahinta myrkkyä lyjyakuille on pitkä aika matalassa varaustasossa. Ainakin kaikki alle 50% eli n. 12,3 V on matalaa ja pitkä aika on päiviä. Huom. 12,3 V on lepojännite. Pienikin kuorma laskee jännitteen alle lepojännitteen. Ja toisaalta latauksen jäljiltä akussa voi olla "haamujännitettä" jopa yli vrk.

        Aurinkopaneelit ovat tosiaan siitä mukavia, että ne pitävät akut täysinä, jos kuormaa ei juuri ole. Toisaalta niillä lataus viikonloppureissun jäljiltä voi kestää jopa yli viikon.

        Vene pukeilla kuivalla maalla niin sisälämpötila nousee alkukesästä äkkiä varsinkin avoimelle lyijyakulle epäsuotuisaksi. Varsinkin jos on paljon ikkunapintaa niin äkkiä on lämpötilat kovemmat kuin ruotsalaisessa saunassa. Vettä haihtuu ja paneelit lataa niin homma alkaa olla selvä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aurinkopaneelit pidentävät lyijyakkujen käyttöikää vuosilla.

        Dieselkoneen generaattorin ollessa hajalla pari 70 Ah mitälie lyijyakkua ja luukkutallin kokoinen aurinkopaneeli riitti meille koko kesän kun tehtiin vain pe-su viikonloppupurjehduksia. Koneella vain satamamanööverit. Plotteri, vähän valaistusta ja kannettava kylmäboxi, ja akut aina lähtiessä täynnä ennen seuraavaa perjantaita. Syksymmällä sitten lämppäriä. 3-4 vuoden välein niitä akkuja sai silti vaihdella vaikka generaattori oli kunnossa ja ennen talvisäilytystä ladattiin maasähköllä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hohhoijaa... et taida itse ymmärtää mitä kirjoitat.

        Ihanko tosissaan väität, että automaattilaturit on turhia ja kannattaa edelleen keitellä lyijyakkuja 100 vuotta vanhoilla latureilla?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ihanko tosissaan väität, että automaattilaturit on turhia ja kannattaa edelleen keitellä lyijyakkuja 100 vuotta vanhoilla latureilla?

        Et taida ymmärtää lukemaasi, tai minkälaisia latureita markkinoilla on.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Et taida ymmärtää lukemaasi, tai minkälaisia latureita markkinoilla on.

        Luulen, että me ei enää puhuta samasta asiasta.
        Minä kommentoin tätä aikaisempaa repliikkiä: "Ne lyijyakkujen hipohipoblingbling laturit on yhtä huuhaata kuin litiumakut. Markkinamiesten keksintö kun uudet akkukemiat vaatii parempia latureita pitää lyijyakullekin sellainen tehdä. Sataan vuoteen ei lyijyakku ole sellaista tarvinnut."
        Siinä joku (joku muu kuin sinä?) kertoo, että sata vuotta sitten käytetty laturitekniikka on riittävä ja kaikki uudemmat keksinnöt turhia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Luulen, että me ei enää puhuta samasta asiasta.
        Minä kommentoin tätä aikaisempaa repliikkiä: "Ne lyijyakkujen hipohipoblingbling laturit on yhtä huuhaata kuin litiumakut. Markkinamiesten keksintö kun uudet akkukemiat vaatii parempia latureita pitää lyijyakullekin sellainen tehdä. Sataan vuoteen ei lyijyakku ole sellaista tarvinnut."
        Siinä joku (joku muu kuin sinä?) kertoo, että sata vuotta sitten käytetty laturitekniikka on riittävä ja kaikki uudemmat keksinnöt turhia.

        Ei. Siinä ei lue, että sata vuotta sitten käytetty laturitekniikka on riittävä ja kaikki uudemmat keksinnöt turhia. Vinkki: oliko markkinoilla uudempia akkukemioita sata vuotta sitten? Sataan vuoteen ei ole hipohipoblingbling laturia tarvittu.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Aurinkopaneelit pidentävät lyijyakkujen käyttöikää vuosilla.

        Tässä olet aivan oikeassa.Se huomattiin meilläkin:Kun akut pantiin reissun jälkeen heti lataukseen lähes tuplaantui kestävyys.Paneelithan tekevät juuri tämän.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ei. Siinä ei lue, että sata vuotta sitten käytetty laturitekniikka on riittävä ja kaikki uudemmat keksinnöt turhia. Vinkki: oliko markkinoilla uudempia akkukemioita sata vuotta sitten? Sataan vuoteen ei ole hipohipoblingbling laturia tarvittu.

        hipohipoblingblinglatureissa on yksi todella iso etu.Ne katkaisevat latauksen itse kun akku on täynnä.


      • Anonyymi
        lihamylly1 kirjoitti:

        Itsekin lähden tästä Motonettiin uusimaan toisen hupiakku/käyttöakku.Käyttöön tulee Exidin 80 Ah malli, sitten molemmat akut ovat samanlaisia.
        Akkujen kestävyydestä: Aikaisemmin meillä akut kesti kaksi, korkeintaan kolme kautta.Sitten huomattiin että kun ne joka reissun jälkeen laittaa heti lataukseen niin nykyään ne kestävät 4-5 kautta.
        Sitä en kyllä ymmärrä miten joku saa akut kestämään yli kymmenen kautta mutta en epäile tätä asiaa. Olen nyt siirtynyt avoimista akkumalleistä suljettuihin. Kun takuu on loppu vedän teipit akuista pois ja vettä voi lisätä.
        Ja nyt veneilykausi sitten alkaa.Hyvää kesää kaikille.

        Eikö, ne pitäisi uusia samaan aikaan kaikki, jotka ovat samassa paketissa?


      • Anonyymi
        lihamylly1 kirjoitti:

        hipohipoblingblinglatureissa on yksi todella iso etu.Ne katkaisevat latauksen itse kun akku on täynnä.

        Ihan peruslaturikin sen osaa.


      • Anonyymi

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        80-luvulla vielä yleinen akkulaturi ei osannut. Saahan sellaisia vieläkin ostaa:
        https://www.puuilo.fi/einhell-akkulaturi-8a-cc-bc-8?gclid=Cj0KCQjw4PKTBhD8ARIsAHChzRJ6GLDujqUEQmdePg3fQ7zls0oMjwWdm3SBwfF46s-g5nY2jUsYIr4aAmhzEALw_wcB

        Mutta ihan mikä tahansa älylaturi osaa siirtyä ylläpitolataukseen jollain kriteerillä ja sellaisen voi siis jättää lataamaan vaikka vuosiksi. Sen enempää ei laturilta vaadita.

        Se peruslaturi mikä osaa on hurjat 2 euroa kalliimpi ja sekin on rakenteeltaan vanha kuin faan.



      • Anonyymi kirjoitti:

        Eikö, ne pitäisi uusia samaan aikaan kaikki, jotka ovat samassa paketissa?

        Ei mielestäni.Meillä on käytössä kaksiakkujärjestelmä ja nämä molemmat akut ovat rinnankytketyt vain kun moottori on käynnissä, siis lataus käynnissä.Perillä valitaan sitten kumpaa akkua käytetään.Akuissa on vuoden ikäero.Hinta oli vajaat 100 € ja kapasiteetti 80 Ah.


    • Anonyymi

      Jutuistanne saa käsityksen että kesän tulo on suuri onnettomuus ja vaatii palveluskuntaa jotta pääsette syksyyn jotakuinkin onnellisesti !

      • Anonyymi

        No se on onnettomuus niille jotka ovat unohtaneet ladata lyijyakkunsa talven aikana, tai unohtaneet laturin virkaa toimittaneen virtalähteen kiinni siihen akkuun ja keittäneet sen kuivaksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No se on onnettomuus niille jotka ovat unohtaneet ladata lyijyakkunsa talven aikana, tai unohtaneet laturin virkaa toimittaneen virtalähteen kiinni siihen akkuun ja keittäneet sen kuivaksi.

        20 vuotta olen unohtanut ladata lyijyakun talvella. Missä onnettomuus on? Edelliseen veneeseen piti kyllä kerran vaihtaa akut, mutta olivat huonot jo edellisen omistajan jäljiltä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        20 vuotta olen unohtanut ladata lyijyakun talvella. Missä onnettomuus on? Edelliseen veneeseen piti kyllä kerran vaihtaa akut, mutta olivat huonot jo edellisen omistajan jäljiltä.

        Minäkin yli 20 vuotta. Nyt seurannut 7-vuotiaita lyijyakkujani n 6kk (ulkolämpötila, voltit samasta yksilöstä ja prosentit netistä):

        29.10.21 - 12.73V SOC 91%
        4.11.21 - 12.72V
        25.11.21 - 12.68V
        15.2.22 - 12.66V
        3.4.22 - 12.64V
        15.4.22 - 12.65V
        6.5.22 - 12.65V SOC 84%


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        20 vuotta olen unohtanut ladata lyijyakun talvella. Missä onnettomuus on? Edelliseen veneeseen piti kyllä kerran vaihtaa akut, mutta olivat huonot jo edellisen omistajan jäljiltä.

        Niin minäkin, siksi on kolmessa vuodessa mennyt kaksi lyijyakkua piloille. Yksi huoltovapaa jonka ylläpidosta aurinkopaneeli huolehti noin 5v kunnes se jäätyi pakkaseen. Yhdestä yhden kesän ajetusta avoimesta starttiakusta keitettiin talvisäilytyksen aikana "palveluna" kennot esille enkä enää luottanut siihen moottorivenekäytössä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin minäkin, siksi on kolmessa vuodessa mennyt kaksi lyijyakkua piloille. Yksi huoltovapaa jonka ylläpidosta aurinkopaneeli huolehti noin 5v kunnes se jäätyi pakkaseen. Yhdestä yhden kesän ajetusta avoimesta starttiakusta keitettiin talvisäilytyksen aikana "palveluna" kennot esille enkä enää luottanut siihen moottorivenekäytössä.

        Jotain muuta on pielessä, jos syksynä täyteen ladattu akku ei ole hyvässä kunnossa keväällä lataamatta. Voi olla vuotovirtoja veneessä. Tai sitten väärinkäytöllä ehdit totaalisesti pilata akut jo kesällä parissa vuodessa.

        Jos akku vaatii itsepurkautumisen takia lataamista Suomen talvisäilytyksessä, on akku pilalla jo ennen talvea. Lataamalla saa tietysti pidettyä mukamas kunnossa kevääseen, mutta ei tuollainen akku enää toimi.


      • Anonyymi

        Taisit tehdä johtopäätöksen omista lähtökohdistasi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jotain muuta on pielessä, jos syksynä täyteen ladattu akku ei ole hyvässä kunnossa keväällä lataamatta. Voi olla vuotovirtoja veneessä. Tai sitten väärinkäytöllä ehdit totaalisesti pilata akut jo kesällä parissa vuodessa.

        Jos akku vaatii itsepurkautumisen takia lataamista Suomen talvisäilytyksessä, on akku pilalla jo ennen talvea. Lataamalla saa tietysti pidettyä mukamas kunnossa kevääseen, mutta ei tuollainen akku enää toimi.

        No eipä aurinkopaneeli talvella lumen alla paljoa lataile, ja jos talvisäilytyksiä urakoiva olettaa, että vaikeassa paikassa oleva avoin akku onkin suljettu, niin laittaa lataukseen miettimättä nestetasoja. Toisessa firmassa missä talvisäilytettiin venettä niin ottivat aina noston yhteydessä akut veneistä lataukseen ja kertoivat jo syksyllä jos seuraavalle kaudelle piti hankkia uusia. Ei ensin edes tiedetty, että kuuluu palveluun, mutta selvisi kun ihmeteltiin akkuun ilmestyneitä tussimerkintöjä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No eipä aurinkopaneeli talvella lumen alla paljoa lataile, ja jos talvisäilytyksiä urakoiva olettaa, että vaikeassa paikassa oleva avoin akku onkin suljettu, niin laittaa lataukseen miettimättä nestetasoja. Toisessa firmassa missä talvisäilytettiin venettä niin ottivat aina noston yhteydessä akut veneistä lataukseen ja kertoivat jo syksyllä jos seuraavalle kaudelle piti hankkia uusia. Ei ensin edes tiedetty, että kuuluu palveluun, mutta selvisi kun ihmeteltiin akkuun ilmestyneitä tussimerkintöjä.

        Talvella ei tarvitse ladatakaan. Kesällä on käyttöä, silloin pitää ladata takaisin täyteen joko maasähköllä tai paneeleilla. Tietysti pitkä koneajokin toimii.

        Kyllä minun aurinkopaneeli lataa jo helmikuussa hyvin pressun alta. Ehkei lataisi kovin hyvin paksun lainapeitteen alta tai jos pressun päällä olisi lunta. Käyn ravistelemassa lumet pois muutaman kerran talvessa, jottei vesisateiden jälkeen ole jääklimppejä pressua rikkomassa.

        Telakat ylihuotavat siis pahemman kerran, jos akkuja kantelevat pois veneestä. Järjetöntä touhua. Pitää riittää lataus telakalle tuotaessa ja uusi hakiessa. Itse en ole telakalla venettä pitänyt kuin yhden vahinkokorjauksen takia. Silloin ei akkuhin koskettu, vaikka vene oli lokakuusta helmikuuhan tuolla, kun osien saanti kesti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Talvella ei tarvitse ladatakaan. Kesällä on käyttöä, silloin pitää ladata takaisin täyteen joko maasähköllä tai paneeleilla. Tietysti pitkä koneajokin toimii.

        Kyllä minun aurinkopaneeli lataa jo helmikuussa hyvin pressun alta. Ehkei lataisi kovin hyvin paksun lainapeitteen alta tai jos pressun päällä olisi lunta. Käyn ravistelemassa lumet pois muutaman kerran talvessa, jottei vesisateiden jälkeen ole jääklimppejä pressua rikkomassa.

        Telakat ylihuotavat siis pahemman kerran, jos akkuja kantelevat pois veneestä. Järjetöntä touhua. Pitää riittää lataus telakalle tuotaessa ja uusi hakiessa. Itse en ole telakalla venettä pitänyt kuin yhden vahinkokorjauksen takia. Silloin ei akkuhin koskettu, vaikka vene oli lokakuusta helmikuuhan tuolla, kun osien saanti kesti.

        Syksyllä on pimeetä, ei paneelit kunnolla lataa. Peittoon ja lunta päälle niin paneelin latauskontrolleri purkaa sitä vajaata akkua kunnes se jäätyy. Keväällä kun lumi on sulanut ja surinko paistaa on jo liian myöhäistä.

        Ei mihinkään kymmenen vuoden käyttöikään lyijyakuilla pääse ilman rankkaa ylimitoitusta tarpeeseen nähden, tai ilman paapomista. Laittaa tarpeeseen mitoitetun lyijyakun ja jättää oman onnensa nojaan niin se on 1-5 vuodessa sökö. Litium kestää koska siinä on se bms vahtimassa sitä ja monesti valmistaja on laittanut hiukan extraa että ulos saa sen 100% nimelliskapasiteetista ilman vaurioita.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Taisit tehdä johtopäätöksen omista lähtökohdistasi.

        Paraskin puhuja. Omista lähtökohdistani katsoen lyijyakusta täytyy huolehtia, litiumista ei tarvitse, eikä edes voi. Harrastuksia on monia. Rahalla saa ja hevosella pääsee, niin on aina ollut ja tulee aina oleman.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Syksyllä on pimeetä, ei paneelit kunnolla lataa. Peittoon ja lunta päälle niin paneelin latauskontrolleri purkaa sitä vajaata akkua kunnes se jäätyy. Keväällä kun lumi on sulanut ja surinko paistaa on jo liian myöhäistä.

        Ei mihinkään kymmenen vuoden käyttöikään lyijyakuilla pääse ilman rankkaa ylimitoitusta tarpeeseen nähden, tai ilman paapomista. Laittaa tarpeeseen mitoitetun lyijyakun ja jättää oman onnensa nojaan niin se on 1-5 vuodessa sökö. Litium kestää koska siinä on se bms vahtimassa sitä ja monesti valmistaja on laittanut hiukan extraa että ulos saa sen 100% nimelliskapasiteetista ilman vaurioita.

        Jos lyijyakku kestää vuosia, niin eikö se ole silloin oikein mitoitettu eikä ylimitoitettu?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos lyijyakku kestää vuosia, niin eikö se ole silloin oikein mitoitettu eikä ylimitoitettu?

        Se on ylimitoitettu koska läheskään koko kapasiteettia ei koskaan käytetä, ellei sitten toiseksi viimeisellä käyttökerralla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se on ylimitoitettu koska läheskään koko kapasiteettia ei koskaan käytetä, ellei sitten toiseksi viimeisellä käyttökerralla.

        Kyllä sen koko kapasiteetin voi käyttää aivan hyvin muutaman kerran kesässä, kunhan sitten lataa täyteen. Vastaavassa tilanteessa litium on paljon nopeammin tyhjä, koska kapasiteettia on vähemmän.

        Urbaanilegendaa, että lyijyakku on 100% syklistä laakista vainaa. Litium olisi 101% syklistä laakista vainaa, mutta BMS estää sen eli virrat on sitten kerrasta poikki.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä sen koko kapasiteetin voi käyttää aivan hyvin muutaman kerran kesässä, kunhan sitten lataa täyteen. Vastaavassa tilanteessa litium on paljon nopeammin tyhjä, koska kapasiteettia on vähemmän.

        Urbaanilegendaa, että lyijyakku on 100% syklistä laakista vainaa. Litium olisi 101% syklistä laakista vainaa, mutta BMS estää sen eli virrat on sitten kerrasta poikki.

        Urbaanilegendaa yrität itse laittaa alulle. Litiuminkin saa elvytettyä ylipurkamisen jälkeen, mutta ei se ole enää entisensä. Litiumakussa on käytettävissä yli 95% nimelliskapasiteetista, lyijyakusta ei ole. Lyijyakku on käyttökelvoton kauan ennen 100% purkua koska jännite laskee niin alas ettei laitteet toimi, mutta jos sen 100% purkaa vaikka hehkulampulla niin se akku on hyvin nopeasti sökö, entinen, kaputt.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Urbaanilegendaa yrität itse laittaa alulle. Litiuminkin saa elvytettyä ylipurkamisen jälkeen, mutta ei se ole enää entisensä. Litiumakussa on käytettävissä yli 95% nimelliskapasiteetista, lyijyakusta ei ole. Lyijyakku on käyttökelvoton kauan ennen 100% purkua koska jännite laskee niin alas ettei laitteet toimi, mutta jos sen 100% purkaa vaikka hehkulampulla niin se akku on hyvin nopeasti sökö, entinen, kaputt.

        Lyijyakkun kapasiteetti määritellään 20 h purulla niin, että jännite pysyy 10,5 V yläpuolella ko. purkuvirralla. Mikä veneen laite ei toimi 10,5 V:llä? Kylmälaitteen kompururassa ja lämppärissä on yleensä akkusuojaus jossain 10,8 V paikkeilla, mutta vene-elektroniikka ja tietysti valot toimivat alle 10 V.

        Lyijyakun jännite laskee lopussa nopeasti eli 11 V kohdalla kapasiteetista on jo käytetty yli 95%.

        Kaikki jännitteet edellä 20h eli 0,05C virralla eli lepojännitteet ovat korkeampia.

        Lyijyakku sietää kyllä hyvin tuollaisen purun, mutta kuluu. Vainaaksi sen voi saada jättämällä kulutuksen päälle ja lataamalla vasta pitkän ajan päästä. Esim. unohtamalla valot päälle viikoksi.

        Harvemmin ne silllonkaan täysin pilalle menevät. Kakkosauto on pariin kertaan seisonut niin pitkään, ettei ollut toivoakaan startata ennen latausta. Silti akku toimi ladattuna hyvin ja myydessäni auton akku oli 11 v.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lyijyakkun kapasiteetti määritellään 20 h purulla niin, että jännite pysyy 10,5 V yläpuolella ko. purkuvirralla. Mikä veneen laite ei toimi 10,5 V:llä? Kylmälaitteen kompururassa ja lämppärissä on yleensä akkusuojaus jossain 10,8 V paikkeilla, mutta vene-elektroniikka ja tietysti valot toimivat alle 10 V.

        Lyijyakun jännite laskee lopussa nopeasti eli 11 V kohdalla kapasiteetista on jo käytetty yli 95%.

        Kaikki jännitteet edellä 20h eli 0,05C virralla eli lepojännitteet ovat korkeampia.

        Lyijyakku sietää kyllä hyvin tuollaisen purun, mutta kuluu. Vainaaksi sen voi saada jättämällä kulutuksen päälle ja lataamalla vasta pitkän ajan päästä. Esim. unohtamalla valot päälle viikoksi.

        Harvemmin ne silllonkaan täysin pilalle menevät. Kakkosauto on pariin kertaan seisonut niin pitkään, ettei ollut toivoakaan startata ennen latausta. Silti akku toimi ladattuna hyvin ja myydessäni auton akku oli 11 v.

        Litiumakun jännite laskee nopeasti kun akku alkaa olla tyhjä. Lyijyakun jännite laskee tasaisesti purkamisen alusta alkaen eli heti latauksen päätyttyä. Auton käynnistykseen ei akun koko kapasiteettia yleensä tarvita ja siksi ihan paska akku voi toimia auton käynnistysakkuna vielä vuosia. Nykyautoissa tosin auton elektroniikka estää käynnistysyrityksen kokonaan tilanteessa jossa vanhan auton startti vielä väsyneesti pyörii ja auto hyvässä lykyssä käynnistyy.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lyijyakkun kapasiteetti määritellään 20 h purulla niin, että jännite pysyy 10,5 V yläpuolella ko. purkuvirralla. Mikä veneen laite ei toimi 10,5 V:llä? Kylmälaitteen kompururassa ja lämppärissä on yleensä akkusuojaus jossain 10,8 V paikkeilla, mutta vene-elektroniikka ja tietysti valot toimivat alle 10 V.

        Lyijyakun jännite laskee lopussa nopeasti eli 11 V kohdalla kapasiteetista on jo käytetty yli 95%.

        Kaikki jännitteet edellä 20h eli 0,05C virralla eli lepojännitteet ovat korkeampia.

        Lyijyakku sietää kyllä hyvin tuollaisen purun, mutta kuluu. Vainaaksi sen voi saada jättämällä kulutuksen päälle ja lataamalla vasta pitkän ajan päästä. Esim. unohtamalla valot päälle viikoksi.

        Harvemmin ne silllonkaan täysin pilalle menevät. Kakkosauto on pariin kertaan seisonut niin pitkään, ettei ollut toivoakaan startata ennen latausta. Silti akku toimi ladattuna hyvin ja myydessäni auton akku oli 11 v.

        Ei toimi lämppäri eikä jääkaappi eikä plotteri alle 10V. Jos jääkaapin akkusuojaus lyö virrat poikki ei moottorikaan enää sillä akulla käynnisty.

        Omassa pulpettiveneessäni akku on muutaman vuoden vanha, tulisikohan nyt 5v täyteen. Toimii moitteettomasti, jos käynnistää moottorin kaikista ensin, ja voi pyörittää aika pitkäänkin, mutta jos kaiun/plotterin virrat lyö päälle ensin, ei moottori jaksa käynnistyä. Näin se on ollut jo kaksi kautta. Eli se akku on sökö vanha paska, mutta sitä ei huomaa jos on tottunut ensitöikseen käynnistämään moottorin heti päävirtakatkaisijan kytkemisen jälkeen. Kehuttaisiin vaan kuinka Exiden halpa dual akku on niiiin hyvä. Kaukana ei olla siitä hetkestä, että tuo akku jättää välille ja tarvitaan starttiapua.

        Purkkarissa akut "alkoi kestämään paremmin" kun asensin aurinkopaneelin, mutta syy on siinä, että moottori käynnistetään suoraan latauksesta eikä seisoteta sitä ilman ylläpitolatausta. Jättää aurinkopaneelin pois kuukauden seisotuksen ajaksi niin huomaakin, että käynnistysakku on vaihtokunnossa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei toimi lämppäri eikä jääkaappi eikä plotteri alle 10V. Jos jääkaapin akkusuojaus lyö virrat poikki ei moottorikaan enää sillä akulla käynnisty.

        Omassa pulpettiveneessäni akku on muutaman vuoden vanha, tulisikohan nyt 5v täyteen. Toimii moitteettomasti, jos käynnistää moottorin kaikista ensin, ja voi pyörittää aika pitkäänkin, mutta jos kaiun/plotterin virrat lyö päälle ensin, ei moottori jaksa käynnistyä. Näin se on ollut jo kaksi kautta. Eli se akku on sökö vanha paska, mutta sitä ei huomaa jos on tottunut ensitöikseen käynnistämään moottorin heti päävirtakatkaisijan kytkemisen jälkeen. Kehuttaisiin vaan kuinka Exiden halpa dual akku on niiiin hyvä. Kaukana ei olla siitä hetkestä, että tuo akku jättää välille ja tarvitaan starttiapua.

        Purkkarissa akut "alkoi kestämään paremmin" kun asensin aurinkopaneelin, mutta syy on siinä, että moottori käynnistetään suoraan latauksesta eikä seisoteta sitä ilman ylläpitolatausta. Jättää aurinkopaneelin pois kuukauden seisotuksen ajaksi niin huomaakin, että käynnistysakku on vaihtokunnossa.

        Mulla ei purkkarissa ole starttiakulle muuta latausta kuin moottori ja hyvin harvoin käytetty maasähkölaturi. Starttiakku on luultavasti alkuperäinen 2005, mutta ainakin 2010.

        Varmaan on suurempaa jännitettä vaativaakin vene-elektroniikkaa, mutta nykyään alkaa kaikissa olemaan laaja jännitealue. Esim. Axiom-plotterille luvataan 8-16 V.

        Pienehköjen perämoottoreiden kanssa akut ovat lyhytikäisiä, koska noissa ei ole kovin tehokkaita latureita ja vielä pahempana niistä yleensä puuttuu jännitteen säätö eli pidempään ajettaessa jännite voi olla yli 16 V.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Litiumakun jännite laskee nopeasti kun akku alkaa olla tyhjä. Lyijyakun jännite laskee tasaisesti purkamisen alusta alkaen eli heti latauksen päätyttyä. Auton käynnistykseen ei akun koko kapasiteettia yleensä tarvita ja siksi ihan paska akku voi toimia auton käynnistysakkuna vielä vuosia. Nykyautoissa tosin auton elektroniikka estää käynnistysyrityksen kokonaan tilanteessa jossa vanhan auton startti vielä väsyneesti pyörii ja auto hyvässä lykyssä käynnistyy.

        Ei laske lyijyakun jännite tasaisesti. Alussa laskee hyvin hitaasti. Täyden akun lepojännite on reilut 12,7 V, 50% varauksessa 12,3 V ja 25% 12,0 V. Lopun 25% aikana sitten laskee nopeammin.

        Kun on kulutusta, jännite on lepojännitettä alempi. Mutta ei kovin montaa voltin kymmenystä tyypillisillä hupiakun kuormituksilla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mulla ei purkkarissa ole starttiakulle muuta latausta kuin moottori ja hyvin harvoin käytetty maasähkölaturi. Starttiakku on luultavasti alkuperäinen 2005, mutta ainakin 2010.

        Varmaan on suurempaa jännitettä vaativaakin vene-elektroniikkaa, mutta nykyään alkaa kaikissa olemaan laaja jännitealue. Esim. Axiom-plotterille luvataan 8-16 V.

        Pienehköjen perämoottoreiden kanssa akut ovat lyhytikäisiä, koska noissa ei ole kovin tehokkaita latureita ja vielä pahempana niistä yleensä puuttuu jännitteen säätö eli pidempään ajettaessa jännite voi olla yli 16 V.

        Ei sitä akkua pienitehoisella laturilla pilata ja perämoottoreissa on jännitteen säädin ollut vuosikymmeniä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei laske lyijyakun jännite tasaisesti. Alussa laskee hyvin hitaasti. Täyden akun lepojännite on reilut 12,7 V, 50% varauksessa 12,3 V ja 25% 12,0 V. Lopun 25% aikana sitten laskee nopeammin.

        Kun on kulutusta, jännite on lepojännitettä alempi. Mutta ei kovin montaa voltin kymmenystä tyypillisillä hupiakun kuormituksilla.

        Laskee se lyijyakun jännite paljon tasaisemmin kuin litiumin jossa jännite pysyy käyttökelpoisella alueella paljon pidempään.


    • Anonyymi

      Olihan tässä hupia kun ketju oli vielä niin lyhyt että jaksoi kaiken lukea. Veneessä luetaan sitten hupi Akut 70-80 luvuilta jolloin ne oli parhaimmillaan, vaikka aika paljon ne vie tilaa Youtubeen verrattuna.

    • Tarkastetaan akkujen hintoja ja kapasiteettia.
      Tässä erään myyjän hintoja:
      https://www.ruoto.fi/fi/veneily/nordmax-start-dual-litium-akut/p/0104202220/#description
      Siis kapasiteetti 80 Ah josta voi purkaa 0,8 x 80 Ah = 64 Ah
      Sitten lyijyakku 80 Ah josta voi purkaa 0,5 x 80 Ah = 40 Ah
      Kysymys kuuluu:Kuka on valmis maksamaan 24 Ah : sta 700 € - 100 € = 600 €
      Siis 600 € 24 Ah:sta, No ei ainakaan me.
      Koko tämä keskustelu on luokka onko 3 banaania parempi kuin 2 omenaa.
      Se 100 € on se hinta jonka maksoin Exiden 80 Ah:n akusta muutama päivä sitten.
      Hintaero on niin suuri että näitä ei kannata/voi verrata keskenään.

      • Anonyymi

        Sinähän tuossa vertaat banaaneja ja päärynöitä! Ota laskelmiin mukaan lataussyklien määrä ja laske käytetyn akkuenergian hinta. Puntit tasaantuu. Kasaat sen litiumpaketin itse irtokennoista ja bms:stä, tulee litiumista edullisempi. Jos lisäksi veneessä on suuri sähköntarve, mutta rajoitteita tilan ja/tai painon suhteen, tulee litiumista ylivoimainen voittaja.


      • Anonyymi

        Lyijyakun käyttökelpoinen kapasiteetti riippuu kuormituksesta paljon enemmän kuin litiumin kapasiteetti. Harva purkaa sitä lyijyakkua 20h normin mukaisesti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lyijyakun käyttökelpoinen kapasiteetti riippuu kuormituksesta paljon enemmän kuin litiumin kapasiteetti. Harva purkaa sitä lyijyakkua 20h normin mukaisesti.

        Näin on eli veneen hupiakkuna kapasiteettia on lyijyakussa enemmän kuin ilmoitettu, koska tyypillisellä mitoituksella virta on vähenmän kuin 0,05 C.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Sinähän tuossa vertaat banaaneja ja päärynöitä! Ota laskelmiin mukaan lataussyklien määrä ja laske käytetyn akkuenergian hinta. Puntit tasaantuu. Kasaat sen litiumpaketin itse irtokennoista ja bms:stä, tulee litiumista edullisempi. Jos lisäksi veneessä on suuri sähköntarve, mutta rajoitteita tilan ja/tai painon suhteen, tulee litiumista ylivoimainen voittaja.

        Hyvä, osta Lithium akku.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Lyijyakun käyttökelpoinen kapasiteetti riippuu kuormituksesta paljon enemmän kuin litiumin kapasiteetti. Harva purkaa sitä lyijyakkua 20h normin mukaisesti.

        Hyvä, osta Lithium akku.


      • Anonyymi

        Huomioi myös akkujen sisäinen vastus ja hyötysuhde, eli paljonko latauksessa menee energiaa hukkaan, ja mitä se hukkaenergia maksaa esim. kohonneena polttoaineenkulutuksena.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sinähän tuossa vertaat banaaneja ja päärynöitä! Ota laskelmiin mukaan lataussyklien määrä ja laske käytetyn akkuenergian hinta. Puntit tasaantuu. Kasaat sen litiumpaketin itse irtokennoista ja bms:stä, tulee litiumista edullisempi. Jos lisäksi veneessä on suuri sähköntarve, mutta rajoitteita tilan ja/tai painon suhteen, tulee litiumista ylivoimainen voittaja.

        Miten monta syvää lataussykliä tulee vuodessa? Siis vuorokauden purjehdusta konetta käyttämättä tai viikonlopun viettoa luonnonsatamassa? Ainakaan omassa veneessäni tavallinen purjehduspäivä tai yksi yö vierassatamassa ei vie akkukapasiteetista kuin 10-30%, jotta se riittäisi myös siihen koko viikonloppuun.

        Tuleeko tyypilliselle Itämeren matkaveneilijälle edes 10 vuodessa? Tuleeko kenellekään 50 vuodessa.

        Mitä iloa on silloin 1000+ sykleistä, joilla saadaan mukamas jopa satojen vuosien kestoikä akulle, kun useimmille 10-20 V on jo hyvin pitkä aika, jonka aikana luultavasti vene vaihtuu tai sähkösysteemit uusitaan kuitenkin syystä tai toisesta?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Miten monta syvää lataussykliä tulee vuodessa? Siis vuorokauden purjehdusta konetta käyttämättä tai viikonlopun viettoa luonnonsatamassa? Ainakaan omassa veneessäni tavallinen purjehduspäivä tai yksi yö vierassatamassa ei vie akkukapasiteetista kuin 10-30%, jotta se riittäisi myös siihen koko viikonloppuun.

        Tuleeko tyypilliselle Itämeren matkaveneilijälle edes 10 vuodessa? Tuleeko kenellekään 50 vuodessa.

        Mitä iloa on silloin 1000+ sykleistä, joilla saadaan mukamas jopa satojen vuosien kestoikä akulle, kun useimmille 10-20 V on jo hyvin pitkä aika, jonka aikana luultavasti vene vaihtuu tai sähkösysteemit uusitaan kuitenkin syystä tai toisesta?

        Juuri näin, tässä taitaa olla Lithium akkukauppiaat kommentoimassa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miten monta syvää lataussykliä tulee vuodessa? Siis vuorokauden purjehdusta konetta käyttämättä tai viikonlopun viettoa luonnonsatamassa? Ainakaan omassa veneessäni tavallinen purjehduspäivä tai yksi yö vierassatamassa ei vie akkukapasiteetista kuin 10-30%, jotta se riittäisi myös siihen koko viikonloppuun.

        Tuleeko tyypilliselle Itämeren matkaveneilijälle edes 10 vuodessa? Tuleeko kenellekään 50 vuodessa.

        Mitä iloa on silloin 1000+ sykleistä, joilla saadaan mukamas jopa satojen vuosien kestoikä akulle, kun useimmille 10-20 V on jo hyvin pitkä aika, jonka aikana luultavasti vene vaihtuu tai sähkösysteemit uusitaan kuitenkin syystä tai toisesta?

        Kirjoituksessasi on selittelyn makua. Eihän niitä syklejä niin monta tule ellei venettä käytetä tai jos akusto on moninkertaisesti ylimitoitettu. Minulla tulee AGM-akun lataussyklien raja vastaan kolmessa vuodessa ja vähän pitäisi jättää turvamarginaaliakin. Ei niitä akkuja huvikseen vaihdella, eikä huvita akuston laajentaminen muun säilytystilan kustannuksella, mutta kukin tyylillään. Litiumilla on kova hankintahinta, se on selvä, mutta pitkässä juoksussa se kustannus tasaantuu ja mukavuus lisääntyy. Mitään akkuja en myy, enkä hyödy akkumarkkinoista mitenkään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Näin on eli veneen hupiakkuna kapasiteettia on lyijyakussa enemmän kuin ilmoitettu, koska tyypillisellä mitoituksella virta on vähenmän kuin 0,05 C.

        Tyypillisellä ylimitoituksella lyijyakkujen rajoitteiden ehdoilla saattaa olla noin. Minulla on veneessä enemmän hupia.


      • Anonyymi
        lihamylly1 kirjoitti:

        Hyvä, osta Lithium akku.

        Älä ruikuta, vaan tarkastele niitä hintoja ja kapasiteetteja apples to apples kun kerran yritit totaalisen osaamattomana päteä.


      • Anonyymi
        lihamylly1 kirjoitti:

        Hyvä, osta Lithium akku.

        Useamman olen ostanutkin. Autoon kelpaa vielä lyijyakku koska Suomen talvi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Näin on eli veneen hupiakkuna kapasiteettia on lyijyakussa enemmän kuin ilmoitettu, koska tyypillisellä mitoituksella virta on vähenmän kuin 0,05 C.

        Muhah! Sitä kapasiteettia on äärettömästi kun sitä ei tarvitse. Voi teitä lyijyaikakauden fossiileja. Olette hauskoja!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kirjoituksessasi on selittelyn makua. Eihän niitä syklejä niin monta tule ellei venettä käytetä tai jos akusto on moninkertaisesti ylimitoitettu. Minulla tulee AGM-akun lataussyklien raja vastaan kolmessa vuodessa ja vähän pitäisi jättää turvamarginaaliakin. Ei niitä akkuja huvikseen vaihdella, eikä huvita akuston laajentaminen muun säilytystilan kustannuksella, mutta kukin tyylillään. Litiumilla on kova hankintahinta, se on selvä, mutta pitkässä juoksussa se kustannus tasaantuu ja mukavuus lisääntyy. Mitään akkuja en myy, enkä hyödy akkumarkkinoista mitenkään.

        Mulla on tullut purjeveneellä keskimäärin n. 1000 mpk vuodessa. Varsin vähän ajetaan koneella, keskimäärin n. 70 h/kausi, joista pääosa satamissa.

        Aika paljon ollaan luonnonsatamissa ja useita kertoja on tehty pidempiä purjehduksia kuten suoraan PKS Visby.

        Väittäisin, että maileja tulee reilusti yli keskiarvon ja samoin akun varassa olemista.

        Millä käytöllä akusta saa "syklit täyteen" kolmessa vuodessa? En usko, että on kyse tuosta, vaan jotain muuta kautta akku on onnistuttu tuhoamaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miten monta syvää lataussykliä tulee vuodessa? Siis vuorokauden purjehdusta konetta käyttämättä tai viikonlopun viettoa luonnonsatamassa? Ainakaan omassa veneessäni tavallinen purjehduspäivä tai yksi yö vierassatamassa ei vie akkukapasiteetista kuin 10-30%, jotta se riittäisi myös siihen koko viikonloppuun.

        Tuleeko tyypilliselle Itämeren matkaveneilijälle edes 10 vuodessa? Tuleeko kenellekään 50 vuodessa.

        Mitä iloa on silloin 1000+ sykleistä, joilla saadaan mukamas jopa satojen vuosien kestoikä akulle, kun useimmille 10-20 V on jo hyvin pitkä aika, jonka aikana luultavasti vene vaihtuu tai sähkösysteemit uusitaan kuitenkin syystä tai toisesta?

        Idiootti. Lataussyklejä tulee nimenomaan konetta käyttämällä. Lataussyklit kuluttaa aina akkua oli ne syväpurkauksia tai ei. Syväpurku tietysti kuluttaa lyijyakkua enemmän.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Idiootti. Lataussyklejä tulee nimenomaan konetta käyttämällä. Lataussyklit kuluttaa aina akkua oli ne syväpurkauksia tai ei. Syväpurku tietysti kuluttaa lyijyakkua enemmän.

        Mulla auton akku kestää tyypillisesti 10 v. Luultavasti keskimäärin ajan enemmän kuin kaksi kertaa päivässä. Sillä laskien 10 vuodessa tulisi 7300 lataussykliä. Ei hassummin lyijyakulta.

        Ei ne lähes täydestä täyteen lataussyklit käytännössä lyijyakkua kuluta.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Älä ruikuta, vaan tarkastele niitä hintoja ja kapasiteetteja apples to apples kun kerran yritit totaalisen osaamattomana päteä.

        Näytä minulle numeroina mitä sinun Lithium pakettisi tulee maksamaan, ihan niin kuin minä tein, rahteineen ALV mukaan luettuna ynnä muut kulut sekä internet osoitteet jos viittaat johonkin valmistajaan tai toimittajaan josta olet ne hinnat ottanut.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tyypillisellä ylimitoituksella lyijyakkujen rajoitteiden ehdoilla saattaa olla noin. Minulla on veneessä enemmän hupia.

        Miten sitten sen litiumakkusi olet mitoittanut? Minulle ei ainakaan kelpaa akusto, jolla ei voi olla 48 h luonnonsatamassa tai vähintään 24 h purjehduksella lataamatta. Ihan sama oliko se litium vai lyijy.

        Tuosta nyt tulee reilusti alle 0,05 C virta akkutyypistä riippumatta. Varsinkin kun mitoituksen tekee suuremman pään kulutuksen mukaan, jolloin virta tyypillisesti on selvästi alempi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mulla on tullut purjeveneellä keskimäärin n. 1000 mpk vuodessa. Varsin vähän ajetaan koneella, keskimäärin n. 70 h/kausi, joista pääosa satamissa.

        Aika paljon ollaan luonnonsatamissa ja useita kertoja on tehty pidempiä purjehduksia kuten suoraan PKS Visby.

        Väittäisin, että maileja tulee reilusti yli keskiarvon ja samoin akun varassa olemista.

        Millä käytöllä akusta saa "syklit täyteen" kolmessa vuodessa? En usko, että on kyse tuosta, vaan jotain muuta kautta akku on onnistuttu tuhoamaan.

        Kun ei ne AGM:t oikeasti kestä syväpurkausta kuin sen 600 sykliä. Laske siitä sitten. Avoimet kestäisi pidempään jos niitä viitsisi paapoa, mutta akun pitää palvella asenna ja unohda periaatteella. Etäisyyksillä ei ole mitään tekemistä asian kanssa.


      • Anonyymi
        lihamylly1 kirjoitti:

        Juuri näin, tässä taitaa olla Lithium akkukauppiaat kommentoimassa.

        Heitä se dinosaurusten aikainen savukone menemään. Laita homeskandiin sähköpropulsio ja koita pärjäillä lyijyakuilla edes perusjaskan vuosipurjehdukset. Eli pidennetty juhannusviikonloppu lähisaareen, 7-9 päivän kesälomapurjehdus ja ne pari viikonloppupurjehdusta syksyllä kun on pimeää, kylmää ja märkää. Tiukkaa tekee jo juhannusreissu. Huomioi, että jälkikasvu vaatii netin, pelikoneet ja telkkarit että ylipäätään suostuvat mukaan, musiikki soi, pakastinta tarvitaan pentujen jätskeille ja drinksujen jääpaloille, kaikki räppänät auki kun ruffhäxa on tietämättään saanut lämppärin päälle, kippari itse on sammunut kaljanhakureissulle avoimen jääkaapin ääreen. Kulkuvalot palaa läpi yön. Lippu sentään saisi kerrankin liehua ihan luvalla läpi yön kun on juhannus, mutta meri on rasvatyyni.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Heitä se dinosaurusten aikainen savukone menemään. Laita homeskandiin sähköpropulsio ja koita pärjäillä lyijyakuilla edes perusjaskan vuosipurjehdukset. Eli pidennetty juhannusviikonloppu lähisaareen, 7-9 päivän kesälomapurjehdus ja ne pari viikonloppupurjehdusta syksyllä kun on pimeää, kylmää ja märkää. Tiukkaa tekee jo juhannusreissu. Huomioi, että jälkikasvu vaatii netin, pelikoneet ja telkkarit että ylipäätään suostuvat mukaan, musiikki soi, pakastinta tarvitaan pentujen jätskeille ja drinksujen jääpaloille, kaikki räppänät auki kun ruffhäxa on tietämättään saanut lämppärin päälle, kippari itse on sammunut kaljanhakureissulle avoimen jääkaapin ääreen. Kulkuvalot palaa läpi yön. Lippu sentään saisi kerrankin liehua ihan luvalla läpi yön kun on juhannus, mutta meri on rasvatyyni.

        Tässähän alkaa väkisin kallistua litiumien kannalle, kun lukee mistä kaikesta jää lyijyillä paitsi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kirjoituksessasi on selittelyn makua. Eihän niitä syklejä niin monta tule ellei venettä käytetä tai jos akusto on moninkertaisesti ylimitoitettu. Minulla tulee AGM-akun lataussyklien raja vastaan kolmessa vuodessa ja vähän pitäisi jättää turvamarginaaliakin. Ei niitä akkuja huvikseen vaihdella, eikä huvita akuston laajentaminen muun säilytystilan kustannuksella, mutta kukin tyylillään. Litiumilla on kova hankintahinta, se on selvä, mutta pitkässä juoksussa se kustannus tasaantuu ja mukavuus lisääntyy. Mitään akkuja en myy, enkä hyödy akkumarkkinoista mitenkään.

        "Minulla tulee AGM-akun lataussyklien raja vastaan kolmessa vuodessa"
        Jos minulle kävisi noin, tulisi mieleeni, että olen alimitoittanut akustoni.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miten sitten sen litiumakkusi olet mitoittanut? Minulle ei ainakaan kelpaa akusto, jolla ei voi olla 48 h luonnonsatamassa tai vähintään 24 h purjehduksella lataamatta. Ihan sama oliko se litium vai lyijy.

        Tuosta nyt tulee reilusti alle 0,05 C virta akkutyypistä riippumatta. Varsinkin kun mitoituksen tekee suuremman pään kulutuksen mukaan, jolloin virta tyypillisesti on selvästi alempi.

        48h luonnonsatamassa onnistuu helposti nimenomaan litiumilla. Vastaava lyijyakusto vie aivan liikaa tilaa ja painaa liikaa. Minulle tosin riittää alle vuorokausi, mutta sekin tekee tiukkaa lyijyakulla. 105Ah litium riittää ja samalla käynnistyy moottorikin, painaa 10kg että voi surutta laittaa toisenkin jos siltä tuntuu, jolloin ollaan 60Ah hyötykapasiteetin lyijyn painossa mutta käytettävissä on yli kolminkertainen, noin 200Ah hyötykapasiteetti. Jääkaappi/pakastin dieselliesi ja lämppäri on ne suurimmat yksittäiset sähkösyöpöt starttimoottorin lisäksi kun ei ole keulapotkuria eikä sähkövinssejä. Varalla oleva moottorin apukäynnistin painaa alle kilon ja potkaisee hetkellisellä 1500A:lla tarvittaessa vähän isommankin naapuriveneen koneen käyntiin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mulla auton akku kestää tyypillisesti 10 v. Luultavasti keskimäärin ajan enemmän kuin kaksi kertaa päivässä. Sillä laskien 10 vuodessa tulisi 7300 lataussykliä. Ei hassummin lyijyakulta.

        Ei ne lähes täydestä täyteen lataussyklit käytännössä lyijyakkua kuluta.

        Kymmenessä vuodessa sen akun kapasiteetista on suurin osa jo kadonnut, mutta et huomaa sitä, koska et koskaan käytä sitä.


      • Anonyymi
        lihamylly1 kirjoitti:

        Näytä minulle numeroina mitä sinun Lithium pakettisi tulee maksamaan, ihan niin kuin minä tein, rahteineen ALV mukaan luettuna ynnä muut kulut sekä internet osoitteet jos viittaat johonkin valmistajaan tai toimittajaan josta olet ne hinnat ottanut.

        Et sinä niin tehnyt. Näytit ostohinnan. Oleellisen käyttösyklien määrän unohdit ja sitä yrität nyt nolona paikata. Laske vaikkapa litiumin käyttösyklit 100% purulla ja lyijyn 50% purulla. Litium siitä vähän kärsii, mutta ei niin väliä koska niitä syklejä riittää. Speksejä löytyy Googlella vaikka rebelcell, bulltron ja liontron. Rahteineen alveineen ei Saksasta sen enempää maksa kuin ruodon tiskiltä nykybensahinnoilla hakemalla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kun ei ne AGM:t oikeasti kestä syväpurkausta kuin sen 600 sykliä. Laske siitä sitten. Avoimet kestäisi pidempään jos niitä viitsisi paapoa, mutta akun pitää palvella asenna ja unohda periaatteella. Etäisyyksillä ei ole mitään tekemistä asian kanssa.

        Eli väität tulevan veneessä 200 syväpurkausta vuodessa, jos kerran 3 v:ssä tulee syklit täyteen?

        Voihan tuo onnistuakin, jos on maailmanympäripurjehduksella tuon 3 v eikä käytä lainkaan maasähköä ko. aikana. Siis purkausta lähes 2 vrk ja sitten koneella täyteen.

        Minä arvioisin, että 600 syväpurkaussykliä riittää useiksi kymmeniksi vuosiksi Itämerellä, jossa vene ei edes ole vesillä 200 vrk vuodessa ja siitäkin valtaosan laiturissa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eli väität tulevan veneessä 200 syväpurkausta vuodessa, jos kerran 3 v:ssä tulee syklit täyteen?

        Voihan tuo onnistuakin, jos on maailmanympäripurjehduksella tuon 3 v eikä käytä lainkaan maasähköä ko. aikana. Siis purkausta lähes 2 vrk ja sitten koneella täyteen.

        Minä arvioisin, että 600 syväpurkaussykliä riittää useiksi kymmeniksi vuosiksi Itämerellä, jossa vene ei edes ole vesillä 200 vrk vuodessa ja siitäkin valtaosan laiturissa.

        Se on sinun lähtökohdista se. Avaa silmäsi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Minulla tulee AGM-akun lataussyklien raja vastaan kolmessa vuodessa"
        Jos minulle kävisi noin, tulisi mieleeni, että olen alimitoittanut akustoni.

        Miksi niin? Jos yksi syväpurkaus riittää yhteen käyttökertaan niin se on just eikä melkein passeli. Jos käyttää täydestä kapasiteetista aina korkeintaan puolet on akku ylimitoitettu. Ellei akku kestä käyttöä kannattaa vaihtaa parempaan kun sellaisia on tarjolla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tässähän alkaa väkisin kallistua litiumien kannalle, kun lukee mistä kaikesta jää lyijyillä paitsi.

        Joo, lyijymyrkytys on paha sen kaikissa muodoissa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joo, lyijymyrkytys on paha sen kaikissa muodoissa.

        Ja litium auttaa mielialahäiriöihin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Heitä se dinosaurusten aikainen savukone menemään. Laita homeskandiin sähköpropulsio ja koita pärjäillä lyijyakuilla edes perusjaskan vuosipurjehdukset. Eli pidennetty juhannusviikonloppu lähisaareen, 7-9 päivän kesälomapurjehdus ja ne pari viikonloppupurjehdusta syksyllä kun on pimeää, kylmää ja märkää. Tiukkaa tekee jo juhannusreissu. Huomioi, että jälkikasvu vaatii netin, pelikoneet ja telkkarit että ylipäätään suostuvat mukaan, musiikki soi, pakastinta tarvitaan pentujen jätskeille ja drinksujen jääpaloille, kaikki räppänät auki kun ruffhäxa on tietämättään saanut lämppärin päälle, kippari itse on sammunut kaljanhakureissulle avoimen jääkaapin ääreen. Kulkuvalot palaa läpi yön. Lippu sentään saisi kerrankin liehua ihan luvalla läpi yön kun on juhannus, mutta meri on rasvatyyni.

        Seurakaverilla on ollut sähkömoottori purjeveneessä lyijyakuilla jo reilusti yli 10 v. Taisi vaihtaa akut pari vuotta sitten, edelleen lyijyyn. Kyllä hän tekee joka vuosi useamman viikon kesälomareissun. Kyse on akselivetoisesta moottorista. Ruotsalainen systeemi, Oz-eco tms.

        Mutta onhan litium ehdoton sähkömoottorin kanssa. Yksi hyvä syy ostaa edelleen lyijyakku dieselin yhteyteen hupiakuksi. Moottoria joskus 10-20 v päästä vaihdettaessa, saattaa hyvin tulla sähkömoottori ja silloin menee akut uusiksi oli ne sitten litiumia tai ei.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Seurakaverilla on ollut sähkömoottori purjeveneessä lyijyakuilla jo reilusti yli 10 v. Taisi vaihtaa akut pari vuotta sitten, edelleen lyijyyn. Kyllä hän tekee joka vuosi useamman viikon kesälomareissun. Kyse on akselivetoisesta moottorista. Ruotsalainen systeemi, Oz-eco tms.

        Mutta onhan litium ehdoton sähkömoottorin kanssa. Yksi hyvä syy ostaa edelleen lyijyakku dieselin yhteyteen hupiakuksi. Moottoria joskus 10-20 v päästä vaihdettaessa, saattaa hyvin tulla sähkömoottori ja silloin menee akut uusiksi oli ne sitten litiumia tai ei.

        Se vaatii hiukan pioneerihenkeä. Litiumilla aika helppo mutta lyijyllä aika moni joutuu luopumaan aika monesta mukavuudesta. Pitää purjehtia ihan oikeasti. Kaunis purjehduskesä ja paljon aurinkopaneeleja tietysti kompensoi jonkin verran, niitä purjeisiin integroituja aurinkopaneeleja odotellessa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mulla on tullut purjeveneellä keskimäärin n. 1000 mpk vuodessa. Varsin vähän ajetaan koneella, keskimäärin n. 70 h/kausi, joista pääosa satamissa.

        Aika paljon ollaan luonnonsatamissa ja useita kertoja on tehty pidempiä purjehduksia kuten suoraan PKS Visby.

        Väittäisin, että maileja tulee reilusti yli keskiarvon ja samoin akun varassa olemista.

        Millä käytöllä akusta saa "syklit täyteen" kolmessa vuodessa? En usko, että on kyse tuosta, vaan jotain muuta kautta akku on onnistuttu tuhoamaan.

        Ei se aika tai matka, vaan käytetyn sähkön määrä. Vaikkapa urheilukalastajan veneessä voi saada aika syväpurettuja syklejä useammankin päivässä. Ajetaan, kalastetaan, ajetaan, kalastetaan, uistellaan sähkömoottorilla tai päämoottorilla niin alhaisilla kierroksilla ettei se paljoakaan lataile. Isot ruudut, plotteri, pari kaikua, kylmälaukut jne. ja päivän päätteeksi vene sähkövinssillä trailerille. Katetussa tai puolikatetussa veneessä vielä webastotyyppinen lämppäri. Ei jonkun 80-150 heppaisen peräprutkun magneetto riitä lataamaan isoa akustoa vaan akut ladataan kotona. Ellei veneeseen saa maasähköä järjestettyä nostetaan akut veneestä, kivaa punttisaliharjoittelua lyijyakuilla. Vaikkei niitä lyijyakkuja kalasteluvarusteltuun 6 metriseen liukuvarunkoiseen satoja kiloja saakaan. Samalla veneellä jos harrastaa retkeilyä niin vähän pienempikin akkukapasiteetti riittää ruhtinaallisesti, jostain vesihiihdosta ja mökkeilystä puhumattakaan, mutta syö nekin aktiviteetit akkua.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se on sinun lähtökohdista se. Avaa silmäsi.

        Lähtökohtia on varmaan melkein yhtä monta kuin veneilijöitäkin. Laskin omaa tapaustani jos nyt uusisin akuston vaihtoehtoina lyijy ja litium. Vanhalla tyylillä samat 4*180Ah hupiakut 904e - josta siis "käytettävissä" 360 Ah. Samat "käytettävissä" olevat ah:t irtoavat esim 3*150Ah litiumakuista 2670e plus maasähkölaturin vaihto ja uusien kaapeleiden teko. Vaikka ottaisin huomioon painon ja tilavaatimuksen (minulla ei mitään merkitystä), nopeamman latautumisen, jännitteen pysymisen korkealla melkein loppuun asti, varauskyvyn paremman säilymisen, 3-5-kertaisen elinkaaren, sekä sykleissä että käyttöiässä (24-40v?), yli kolminkertainen kustannus syö nuo edut - minun tapauksessani. Lisäksi, 360Ah kohdalla toisessa pankissa on vielä sähköä, toisessa ei.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei se aika tai matka, vaan käytetyn sähkön määrä. Vaikkapa urheilukalastajan veneessä voi saada aika syväpurettuja syklejä useammankin päivässä. Ajetaan, kalastetaan, ajetaan, kalastetaan, uistellaan sähkömoottorilla tai päämoottorilla niin alhaisilla kierroksilla ettei se paljoakaan lataile. Isot ruudut, plotteri, pari kaikua, kylmälaukut jne. ja päivän päätteeksi vene sähkövinssillä trailerille. Katetussa tai puolikatetussa veneessä vielä webastotyyppinen lämppäri. Ei jonkun 80-150 heppaisen peräprutkun magneetto riitä lataamaan isoa akustoa vaan akut ladataan kotona. Ellei veneeseen saa maasähköä järjestettyä nostetaan akut veneestä, kivaa punttisaliharjoittelua lyijyakuilla. Vaikkei niitä lyijyakkuja kalasteluvarusteltuun 6 metriseen liukuvarunkoiseen satoja kiloja saakaan. Samalla veneellä jos harrastaa retkeilyä niin vähän pienempikin akkukapasiteetti riittää ruhtinaallisesti, jostain vesihiihdosta ja mökkeilystä puhumattakaan, mutta syö nekin aktiviteetit akkua.

        Pahasti on mitoitus pielessä, jos päivässä voi saada akuston syväpurettua, puhumattakaan kahdesti päivässä. Joko järjetöntä kulutusta, kuten Peltier-kylmälaukku tai täysin alimittainen akusto.

        Vaikka saisikin, ei töissäkäyvä ehdi tuota tekemään kuin viikonloppuisin.

        Jostain ikivanhasta perämoottorista ilmeisesti puhut? Nykyään tuon kokoluokan perämoottoreissa on 40-60 A laturit.

        Mulla on purjeveneessä kaksi plotteria, laaja mittaristo, autopilotti, kylmäkaappi, lämmitin jne.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pahasti on mitoitus pielessä, jos päivässä voi saada akuston syväpurettua, puhumattakaan kahdesti päivässä. Joko järjetöntä kulutusta, kuten Peltier-kylmälaukku tai täysin alimittainen akusto.

        Vaikka saisikin, ei töissäkäyvä ehdi tuota tekemään kuin viikonloppuisin.

        Jostain ikivanhasta perämoottorista ilmeisesti puhut? Nykyään tuon kokoluokan perämoottoreissa on 40-60 A laturit.

        Mulla on purjeveneessä kaksi plotteria, laaja mittaristo, autopilotti, kylmäkaappi, lämmitin jne.

        Ei todellakaan ole mitoitus pielessä, vaan se on tarpeeseen nähden optimoitu. Eikä ole Peltieriä. Eikä ole 40-60 A latureita tuossa luokassa vielä. V8 on eri juttu. Esim. 100-130hp jammussa on 35A laturi, mutta kun moottori ottaa siitä itse ensin omansa, jää "ylimääräistä" 28A, eikä se tule alakierroksilla. Tuohon kun pistää sen kompurajääkaapin, plotterit, kaiut ja sähköisen tuulilasipuhaltimen niin eipä siitä kummallisia latausvirtoja akulle jää. Viimevuoden 150 heppaisessa (edelleen myynnissä) on sama 35A ja vasta tämän vuoden uutuudessa 50A, mutta siinä onkin sitten lisänä sähköinen kaukohallinta joka syö omansa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei todellakaan ole mitoitus pielessä, vaan se on tarpeeseen nähden optimoitu. Eikä ole Peltieriä. Eikä ole 40-60 A latureita tuossa luokassa vielä. V8 on eri juttu. Esim. 100-130hp jammussa on 35A laturi, mutta kun moottori ottaa siitä itse ensin omansa, jää "ylimääräistä" 28A, eikä se tule alakierroksilla. Tuohon kun pistää sen kompurajääkaapin, plotterit, kaiut ja sähköisen tuulilasipuhaltimen niin eipä siitä kummallisia latausvirtoja akulle jää. Viimevuoden 150 heppaisessa (edelleen myynnissä) on sama 35A ja vasta tämän vuoden uutuudessa 50A, mutta siinä onkin sitten lisänä sähköinen kaukohallinta joka syö omansa.

        Ainiin, olinkin speksannut 80-150hp... siinä 80 heppaisessa on sama 35A josta saa sen 28A ulos.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lähtökohtia on varmaan melkein yhtä monta kuin veneilijöitäkin. Laskin omaa tapaustani jos nyt uusisin akuston vaihtoehtoina lyijy ja litium. Vanhalla tyylillä samat 4*180Ah hupiakut 904e - josta siis "käytettävissä" 360 Ah. Samat "käytettävissä" olevat ah:t irtoavat esim 3*150Ah litiumakuista 2670e plus maasähkölaturin vaihto ja uusien kaapeleiden teko. Vaikka ottaisin huomioon painon ja tilavaatimuksen (minulla ei mitään merkitystä), nopeamman latautumisen, jännitteen pysymisen korkealla melkein loppuun asti, varauskyvyn paremman säilymisen, 3-5-kertaisen elinkaaren, sekä sykleissä että käyttöiässä (24-40v?), yli kolminkertainen kustannus syö nuo edut - minun tapauksessani. Lisäksi, 360Ah kohdalla toisessa pankissa on vielä sähköä, toisessa ei.

        Sepä se, jokaisen on laskettava itse omaan käyttöön mikä kannattaa, mutta jos laskee kuin lihamylly1 tuossa teki, niin pieleen menee laskelmat. Litiumakuissa lataussyklejä yleensä riittää yli tarpeen, eli mitoituksen voi laittaa lähemmäs 100%. Oss valmistajista myös ylimitoittaa akkunsa niin, että 100% on mitä voi turvallisesti ottaa todellisuudessa akusta löytyy 4-7% yli ilmoitetun. Ottaa lyijyakun speksit esille ja määrittelee purkutason ja eliniän kompromissin omien tarpeidensa mukaan. Sama litiumille (jolloin useimmat voivat laskea lähes 100%) Laskee wattitunnit molemmille ja mitä yksi wh kummastakin maksaa lataussyklit huomioiden. Tuosta mallia ellei lyhykäisyydessään auennut: https://m.youtube.com/watch?v=xreO2G1xPHQ Minkä arvon laittaa akkujen huolto- (vesitason tarkkailu, ylläpitolataus jne) ja vaihtotarpeelle (tulee vastaan useammin tai harvemmin) on varsin henkilökohtainen valinta. Paino ja tilantarve on aikalailla venemallikohtainen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lähtökohtia on varmaan melkein yhtä monta kuin veneilijöitäkin. Laskin omaa tapaustani jos nyt uusisin akuston vaihtoehtoina lyijy ja litium. Vanhalla tyylillä samat 4*180Ah hupiakut 904e - josta siis "käytettävissä" 360 Ah. Samat "käytettävissä" olevat ah:t irtoavat esim 3*150Ah litiumakuista 2670e plus maasähkölaturin vaihto ja uusien kaapeleiden teko. Vaikka ottaisin huomioon painon ja tilavaatimuksen (minulla ei mitään merkitystä), nopeamman latautumisen, jännitteen pysymisen korkealla melkein loppuun asti, varauskyvyn paremman säilymisen, 3-5-kertaisen elinkaaren, sekä sykleissä että käyttöiässä (24-40v?), yli kolminkertainen kustannus syö nuo edut - minun tapauksessani. Lisäksi, 360Ah kohdalla toisessa pankissa on vielä sähköä, toisessa ei.

        22kWh LiFePO4 paketin saa näköjään rakennettua 3keurolla. Halpaa kuin saippua. https://youtu.be/FkUMFa8dd_0


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ja litium auttaa mielialahäiriöihin.

        Ja toimii, kuin häkä mumollossa, kun kemiallinen reaktio pääsee liikkeelle kiinalaisen bsm pettäessä...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei todellakaan ole mitoitus pielessä, vaan se on tarpeeseen nähden optimoitu. Eikä ole Peltieriä. Eikä ole 40-60 A latureita tuossa luokassa vielä. V8 on eri juttu. Esim. 100-130hp jammussa on 35A laturi, mutta kun moottori ottaa siitä itse ensin omansa, jää "ylimääräistä" 28A, eikä se tule alakierroksilla. Tuohon kun pistää sen kompurajääkaapin, plotterit, kaiut ja sähköisen tuulilasipuhaltimen niin eipä siitä kummallisia latausvirtoja akulle jää. Viimevuoden 150 heppaisessa (edelleen myynnissä) on sama 35A ja vasta tämän vuoden uutuudessa 50A, mutta siinä onkin sitten lisänä sähköinen kaukohallinta joka syö omansa.

        Kunnon koneessa on kunnon laturi ja sigerissä pikkuruinen laturi.

        180Ah


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kunnon koneessa on kunnon laturi ja sigerissä pikkuruinen laturi.

        180Ah

        Naureskellaan sitten lisää kun tankkausasemalla tavataan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ja toimii, kuin häkä mumollossa, kun kemiallinen reaktio pääsee liikkeelle kiinalaisen bsm pettäessä...

        Ei bsm ole mitenkään pakollinen varuste LiFePO4 kennoille (pidentää kyllä käyttöikää) eikä ne kennot ole lyijyakkua vaarallisempia.


    • Anonyymi

      Paras hupiakun koko on pienin mahdollinen jonka kapasiteetti on riittävä. Täällä on höpisty ihan vääristä asioista. 279mm x 175mm x 189mm on hyvä.

    • Anonyymi

      Täällä on taas havaittavissa uskonnolliseen liikkeeseen viittaavaa hurmoshenkisyyttä.
      On jopa luonnehdittu toista osapuolta idiootiksi,
      Mielestäni tuollaisten ilmausten käyttö ei kuulu asiapohjaiseen keskusteluun, joten olisi syytä käydä nurkassa häpeämässä.

      • Anonyymi

        Joo, muutosvastarinta ja usko vanhaan on kova.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joo, muutosvastarinta ja usko vanhaan on kova.

        Varsin helppo usko, kun tietää mikä on ennenkin toiminut hyvin. ”Muutos” ei ainakaan omalla kohdallani merkitsisi kuin kallista hifistelyä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Varsin helppo usko, kun tietää mikä on ennenkin toiminut hyvin. ”Muutos” ei ainakaan omalla kohdallani merkitsisi kuin kallista hifistelyä.

        Se muutos vaatii tietysti alkupääomaa, mutta ei se pitkässä juoksussa kallis ole, kuten jo todettu. Kaikille ei tietenkään sovellu jos ei ole käyttöä lisäkapasiteetille. Turha lisäpainohan ei ole koskaan hyvästä, mutta riippuu mittasuhteista onko sillä merkitystä. Siitä ei ole epäselvyyttä, että litium toimii paremmin kuin "hyvin".


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se muutos vaatii tietysti alkupääomaa, mutta ei se pitkässä juoksussa kallis ole, kuten jo todettu. Kaikille ei tietenkään sovellu jos ei ole käyttöä lisäkapasiteetille. Turha lisäpainohan ei ole koskaan hyvästä, mutta riippuu mittasuhteista onko sillä merkitystä. Siitä ei ole epäselvyyttä, että litium toimii paremmin kuin "hyvin".

        Viime aikoina kuukausittaisia ellei viikoittaisia uutisia uusista akkumateriaaleista ja teknologioista tyyliin "Uusi keksintö korvaa nykyiset litiumioniakut Nissanin mukaan vuonna 2028. Lopullisessa muodossaan solid state -akku on puolet nykyistä pienempi ja latautuu täysin 15 minuutissa muutaman tunnin sijaan." (HS 16.5.22) - lukiessa tulee mieleen kannattaako juuri nyt sijoittaa mihinkään kalliiseen ratkaisuun vaan odottaa savun hälvenemistä. Paitsi että, milloin sitten?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Viime aikoina kuukausittaisia ellei viikoittaisia uutisia uusista akkumateriaaleista ja teknologioista tyyliin "Uusi keksintö korvaa nykyiset litiumioniakut Nissanin mukaan vuonna 2028. Lopullisessa muodossaan solid state -akku on puolet nykyistä pienempi ja latautuu täysin 15 minuutissa muutaman tunnin sijaan." (HS 16.5.22) - lukiessa tulee mieleen kannattaako juuri nyt sijoittaa mihinkään kalliiseen ratkaisuun vaan odottaa savun hälvenemistä. Paitsi että, milloin sitten?

        Sepä se, mutta LiFePO4:n puolesta puhuu se, että se on drop-in yhteensopiva useimpien nykyisten järjestelmien kanssa tai pieni modaus riittää. Mikä tulee olemaan seuraavan merkittävän kehitysaskeleen jännite ja latausvaatimukset jää nähtäväksi. Jos nyt pitää maalaturi ehkä vaihtaa, niin meneekö seuraavassa kehitysaskeleessa moottorin latauspiirit niin uusiksi ettei ole helpolla toteutettavissa?


    • Anonyymi

      Hupia kun koko veneessä ei ole akkua ollenkaan.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Martinan kisa (asialliset kommentit)

      Yksi, ikuinen umpityperien ketjujen aloittaja.. voidaanko tehdä joka kerta ilmoitus moderaattorille.. josko katoais bittiavaruuteen.. Mutta siis: uinn
      Kotimaiset julkkisjuorut
      451
      3780
    2. En haluaisi uskoa että miehet ajattelee vain munallaan,

      mutta taas sain olla väärässä. Eli.. törmäsin männäviikolla puolituttuun mieheen työmatkalla. Hän kertoi, että viettäisi juhannusta minun kotikaupun
      Sinkut
      539
      3356
    3. Somalisulhanen syö Sara Siepin suosiota

      Ei kelvannut Sara Sieppi enää kummankaan iltapäivälehden juhannustytöksi. muutenkin tykkäysmäärät näyttävät laskeneen ja ilmeisesti myös Saran seuraa
      Kotimaiset julkkisjuorut
      164
      2838
    4. 65
      1339
    5. Martina kisan kärjessä

      Kisa on käynnissä. Käsipohjauinti vetää kisaajien kädet hapoille. Martinan ranne on jo kivulias.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      157
      1334
    6. STEFULLA OLI KOVA IKÄVÄ SOFIAA!

      Lennätti naisen Hankoon koko juhannuksen ajan ! Tosi rakkautta ilmassa. Taisi tulla kihlat ja häitä vietetään !
      Kotimaiset julkkisjuorut
      78
      1299
    7. Yhden viestin päässä

      Voisit juuri tälläkin hetkellä olla tässä vieressäni. Silittelisin ja paijaisin sinut puhki.
      Ikävä
      56
      1074
    8. Kyllä jään aina miettii

      Miks tää meni näin.. En ymmärrä sua.
      Ikävä
      55
      843
    9. Abortti on kiellettävä Suomessakin

      Feministinen ajatus raskaudesta, ja sen keskeyttämisestä, jota Suomessa usein tarjoillaan ainoana mahdollisena, on kummallinen. Argumentti, jonka muka
      Maailman menoa
      492
      831
    10. Tuletteko/tulitteko ikävöimäsi

      Kanssa hyvin juttuun? Ymmärsittekö toisianne? Sovitteko yhteen?
      Ikävä
      82
      795
    Aihe