Amispohjalta AMKiin?

Kyllä se niin on, että amislainen on ylioppilaan rinnalla usein heikoilla. Lähtökohdat on varsin erilaiset, kun mennään ammattikorkeakouluun.

Kaikkein tärkeintä olisi riittävä itseluottamus, varmuus siitä, että pärjää yhtä hyvin. Itseluottamus perustuu kokemukseen, mutta kun koulukokemukset on huonoja, tilanne on erittäin hankala. Niin se itseluottamus juuri useimmiten puuttuu. Tietysti myös tietopohjaa ja uuden oppimiskykyä pitää olla. Ja paljon ahkeruutta!

Peruskoulu menee kuinka sattuu menemään, jos antaa mennä tekemättä mitään.

Oletko koskaan huomannut missään tilanteessa, että itse voi vaikuttaa elämäänsä?
Jos ei tee mitään, ei saa mitään. Kun tekee työtä tavoitteittensa eteen, saa mitä haluaa.

Civil Engineering Wikipedia suomeksikin; ja rakennuspuolella on joitain eri nimikkeillä olevia koulutuksia tyyliin rakennusmestari, rakennusinsinööri; talotekniikka jne. ja yhdyskuntatekniikka tms. jossa on sitten muutakin kuin rakennuksilla oloa ja on pitkälle kunnan juttuja.
Duunipaikkoja on hyvin (monella muulla inssialalla ei) avoinna työkkärin sivuston, duunitorin jne. mukaan, ja joskus Ruotsissa työttömyysprosentti oli vain 0,7%; joka viittaa, että talvellakin löytyy hommia. Toisaalta, duunia saanee helpoiten kesällä, jona aikana ehkä harjoittelukin tehdään, mutten muista.
Kävin läpi mm. kirjoissa, Wikipediassa, Quarassa ja koulutussivuilla eri inssialoja, ja Civil on helpoimmasta päästä ja toki amispuolen vastaavat opinnot auttaa asiassa, ja jopa suositeltiin jossain Suomessa.
Voi mennä oppilaitosten sivuille ja lukea mitä siellä on tietoa, ja mikä CE:n alueella kiinnostaisi eniten; Suomessa painotus näyttää olevan rakennusten puolella, joissa on työnjohtoa/talotekniikkaa eri nimikeillä, ja valittavana on erilaisis suuntauksia ja varmaankin eri koulutuspaikoissa erilaisia.
Muita helpompia voisi olla industrial eli tuotantotalous, jossa logistiikkakin saattaa olla vaikka siihen on erillinenkin koulutus - kuten tradenomian puolella erilaisia liiketalouden juttuja. Agricultural engineering sisältää usempaa inssialaa pinnallisemmin. Konepuolella (mechanical engineering) voi myös olla töitä ja ei ole vaikeimmasta päästä. Maanmittaustekniikkaa on myös amiksessa ja avoimia paikkoja näytti olevan. Joku ympäristöala sitten tuolla suojelupuolella niin sanoakseni, kaksi naista siellä oli, ja molemmat DI, että kilpailu voi olla kovaa, ja duunipaikkoja ei juuri ole, ja en varsinaisesti tiedä, miksi siihen tarvitaan inssiä ja miten paljon alempi palkka on, mutta kuten labrapuolella ja luonnontieteissä yliopistossa, töitä ei hevillä ole (paitsi opettajina), kun koulutetaan liikkaa jengiä; tosin laborantiksi oli paikkoja auki heinäkuussa.
Civil-puolella ehkä puolet hommista on isoissa kaupungeissa. Katsoin jossain jotain elintarvikeinsinööreistä, kun arvelin hommia olevan isoissa kaupungeissa, muttei tullut heinäkuussa jossain osumaa. Civil-puolella ei taida tarvita tehdä 3-vuoroa, mitä ei aina tiedä monella muulla inssialalla, kun tehtaassa joutuu olemaan manageroimassa, jos se on 3-vuorotehdas, ja se kuuluu työnkuvaansa.
Kielitaidosta voi olla jotain hyötyä rakennuksilla, tosin on käännöskoneitakin ja miten paljon sitä sitten täytyy kommunikoida, jos suomi ja enkku ei riitä? Ruotsi pitää läpäistä koulutuksessa (tai ehkä voi lopulta hommata todistuksen ulkomailta, ilman ruotsia), mutta sitä ei tarvii osata (ja palkat ei liene paremmat Ruotsissa inssialoilla - Saksassa saattaa olla, ja niillä on kuulema ollut jopa 100t innssin vajaus, kun EU-aluella ei kuulema paljon kiinnosta kouluttautua inssiksi), ja jos ei kuulu työnkuvaan, ei sitä tarvii.
Rakennuksilla olevat ylimääräiset kielet voi arvioida olevan Venäjältä ja Itä-Euroopasta, että niitä harvempi opiskelee erityisemmin.
Stressiä saattaa rakennuksilla olla aikatauluissa ja kustannuksissa, joka johtuu osin kilpailutetuista markkinoista voittomarginaaleineen. Sama paine on duunareilla mm. viimeistelypuolella rakennuksissa, kuten maalaamisessa.

Yleensä ammattikoululaisille on oma kiintiö jonka kautta pääsee kouluun. Ammatillisilla kursseilla olet todennäköisesti lukiolaisiin verrattuna vahvoilla.

Kannattaa hakea ja yrittää. Pääsykoeoppaan (kirja) avulla pääsee helpommin pääsykokeista läpi.