Aihe

Dobermann vai rottweiler? Suosittele!

JussiGG

Olen kouluttanut 2 koiraa tähän mennessä,berninpaimenkoiran ja kultaisennoutajan. Nyt tahdon saada taas koiran ja se on jompi kumpi noista otsikon roduista,urospuoleisena. Minulla on vanhempia lapsia (nuoria aikuisia) sekä yksi 10 vuotias lapsi.Koira tulee saamaan paljon lenkkejä osakseen.Koira tulee omakotitaloon( suuri piha).Kumpaa rotua suosittelet,ja MIKSI juuri sitä(eli millä ominaisuuksilla)???

Kiitos etukäteen jo!

35

4088

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • TindePinde

      ehkä kuitenkin soveltuu paremmin normaaliin perhe-elämään..Kooltaan kuitenkin sen bernin ja kultaisen noutajan välistä. Dobermannissa huomioitava että talvella se on todella vaikea koira pitää= lenkki saa kestää korkeintaan pari minuuttia koska rakenne ruumiissa todella solakka (ei paljoa lihaa luiden ympärillä) ja karvapeite ohuempi kuin rottweilerilla. myös suojeluvaisto on kovempi dobermannilla,eli keskiverto-otantana vaikeampi koira pitää muiden koirien/jopa ihmisten läheisyydessä. Dobermanni on myös työläämpi heti alusta lähtien=aina korvien "luimutusteippailuista" lähtien..

      Rottis on fiksumpi valinta tuohon käyttötarkoitukseen!

      • YKX

        Jos koira harrastaa valjakkoa ja vetoa niin 2-minuutin ulkoiluako? D-mann on liikkuvaa lajia ja talvella ja kesällä liikettä riittää. Niin kauan kuin d-man ei talvella hikoa ja pysähdy pitkäksi aikaa niin ei ole mitään vaaraa paleltua. Mitä tarkoitat luimutusteippailulla?


      • PoliceGirl82

        Dobberi vaikea koira talvella pitää kun ei ole lihaa luiden päällä? Kyllä minun dobbereillani on ollut niin hyvä lihasmassa (=ei läskiä) ja kunto, että reippailla lenkeillä saa mennä aikas kylmäksi ennen kuin koira tärisee. Ja mitä tuohon koulutettavuuteen tulee, molemmat ovat yhtä haasteellisia rotuja. Dobermanni vaatii ehkä enemmän henkistä stimulointia koska se on niin älykäs, rotikalle riittää useimmiten fyysinen rasite. POIKKEUKSIA ON, puhun nyt kymmenen vuoden dobermanni-kokemuksella. Rotikoita olen treenannut ja "ongelmaratkonut" muutamia. Toisaalta dobberin kanssa on hyvä muistaa, että se usein tekee ensin ja miettii sitten, rotikka linee hieman harkitsevampi luonteeltaan.


      • Bara jag
        PoliceGirl82 kirjoitti:

        Dobberi vaikea koira talvella pitää kun ei ole lihaa luiden päällä? Kyllä minun dobbereillani on ollut niin hyvä lihasmassa (=ei läskiä) ja kunto, että reippailla lenkeillä saa mennä aikas kylmäksi ennen kuin koira tärisee. Ja mitä tuohon koulutettavuuteen tulee, molemmat ovat yhtä haasteellisia rotuja. Dobermanni vaatii ehkä enemmän henkistä stimulointia koska se on niin älykäs, rotikalle riittää useimmiten fyysinen rasite. POIKKEUKSIA ON, puhun nyt kymmenen vuoden dobermanni-kokemuksella. Rotikoita olen treenannut ja "ongelmaratkonut" muutamia. Toisaalta dobberin kanssa on hyvä muistaa, että se usein tekee ensin ja miettii sitten, rotikka linee hieman harkitsevampi luonteeltaan.

        Ihan vain välihuomautuksena, että kuinka monta eri koirarotua oikein omistat kun toisella palstalla olet "kokenut noutajien kouluttaja" ja täällä taas tiedät kaiken dobermanneista...Alkaa vähän epäilyttämään...Nimimerkistäsi päätellen olet vasta 23-vuotias, joten kovin montaa koiraa et elämäsi aikana ole voinut omistaa, saati sitten hankkia paljon mainostamaasi kokemusta koirien koulutuksesta...


    • jonttu

      rottweileriä...ehdottomasti mukavampi perhekoira,rauhallisempi,ystävällisempi,itsevarmempi ja kärsivällisempi ystävä kuin dobermann.

    • muoriska

      on tietysti tärkeätä ajatella, mihin tarkoitukseen koiran haluaa. Jos se on vain pihassa ja talossa kaverina, niin silloinhan rodulla ei ole väliä.

      Itselläni on ollut dobermanneja, ja vanhimman kuoltua 12-vuotiaana viime syksynä, on taas uusi tilauksessa.

      Minusta dobermann on paras käyttökoira: sillä voi harrastaa mitä vaan palveluskoiralajia, ja vetämistä. Kyllä dobberikin voi talvipakkasella ulkoilla, vaan sillä pitää olla työtä, kuten eukonvetoa suksilla: seisoskeluun sitä ei ole luotu, kuten ei omistajiaankaan. Eli aktiivisen harrastajan koira. Sakemanniin verrattuna (niitäkin olen ehtinyt omistaa kaksi) se on tietysti vähemmän säänkestävä, mutta tassut kestävät paljon paremmin asfalttia ja muuta rasittavaa pohjaa. Siis esimerkiksi kun halutaan pyöräretkeillä koko kaunis kevätpäivä...

      Rotweilereita ei suuremmasta rekisteröintilukumäärästään huolimatta näe läheskään yhtä paljon harrastuspiireissä. Yleensäkään se ei liene kovin urheilullinen.

      Ja onhan dobermann aivan upean näköinen, jalopiirteinen, voimakas mutta silti linjakas. Ketjussa joku puhui jostakin korvateippausjutuista: itselläni on ollut tähän mennessä kolme dobberia ja kuuden pennun pentue, vaan tuommoinen teippaaminen on minulle ihan outo juttu? Mistähän lienee kyse...

      Mitä taas luonteeseen tulee, niin kohtalaisen kokoisissa koirissa (miksei pienissäkin) ilmenee usein ns. pitovaikeuksia. Nehän ovat yleensä ihmisen aiheuttamia virheitä koiran käytöksessä. Perimä on tietysti myös tärkeä: tottakai on tärkeätä tutustua tarkoin tulevan koiransa vanhempiin ja niiden luonteeseen. Tokihan näyttely- ja koetuloksetkin kertovat omaa kieltään, vaan itse en enää ota mitään koiraa, ellen henkilökohtaisesti tunne jompaa kumpaa vanhempaa jo pitemmältä ajalta. Sillä keinoin pääsee varmemmin tekemään hyvän valinnan, ja saa itselleen parhaan mahdolllisen ystävän.

      Vaan mitä tulee rotikan ja dobberin eroon, olen joskus sanonut: "Siinä missä dobermann on lakimies, rotweiler on kapakan ovella portsarina."

      Valitsen edelleen dobberin: arvostan herkkyyttä ja älyä. Ja kyllähän siitä silkasta voimasta ja upeasta ulkonäöstäkin on paljon iloa...

      • roduissa

        on omat hyvät sekä huonot puolensa.
        Ei kannata rottweileriakaan noin lyttyyn lyödä.
        Rottweilerit ovat yleisesti kuitenkin hermorakenteeltaan vahvempia kuin useimmat dobermannit tänä päivänä.


      • ricksu

        muoriskalle
        Kyllä dobberipennun korvia joskus joudutaan teippaamaan,jos ne alkavat ns.nousta ylös.
        Sillä saadaan ne asettumaan nätisti posken myötäisesti.


      • Jenna
        ricksu kirjoitti:

        muoriskalle
        Kyllä dobberipennun korvia joskus joudutaan teippaamaan,jos ne alkavat ns.nousta ylös.
        Sillä saadaan ne asettumaan nätisti posken myötäisesti.

        Rottweiler on rauhallisempi kuin dobberit. Ja olen kuullut että rottis on varmempi vieraiden lasten kanssa kuin dobberi.
        Olen nähnyt molemmissa roduissa todella hyviä harrastuskoiria pk-puolen koulutuksissa mutta minusta rottis vaikuttaisi hieman tasapainoisemmalta perhekoiralta kuin dobberi.
        Lisäksi eräs mies sanoi jolla oli ollut kymmenen vuotta dobbereita että niissä esiintyy jonkin verran arkuutta. Ystävälläni on kaksi rottista, uros ja narttu ja ne ovat kyllä aivan uskommattoman mukavan oloisia koiria :)


      • Rottisvoittaa
        Jenna kirjoitti:

        Rottweiler on rauhallisempi kuin dobberit. Ja olen kuullut että rottis on varmempi vieraiden lasten kanssa kuin dobberi.
        Olen nähnyt molemmissa roduissa todella hyviä harrastuskoiria pk-puolen koulutuksissa mutta minusta rottis vaikuttaisi hieman tasapainoisemmalta perhekoiralta kuin dobberi.
        Lisäksi eräs mies sanoi jolla oli ollut kymmenen vuotta dobbereita että niissä esiintyy jonkin verran arkuutta. Ystävälläni on kaksi rottista, uros ja narttu ja ne ovat kyllä aivan uskommattoman mukavan oloisia koiria :)

        Dobermannilla on ehkä johtuen aika pienestä kannasta (vähän kenneleitä) hieman enemmän vikaa keskimäärin korvien välissä..Eli rottis lienee tasapainoisempi hankinta. Toisaalta iso rottis kuolaa (saattaa syödä koirien ulosteitakin) ja omaa muutenkin ei toivottuja ison koiran piirteitä kun taas dobermanni on enemmän siisti ja sivistynyt. Kumpikin yleviä koiria..Tosiaan toi krovienteippausjuttu, niin mua ainakin ihmetytti että toi kennelliiton rotusivuilta löydetty kuvaosio kertoi kyllä että ehdottomasti suurimmalla osalla (joku 80%?) siellä olleista dobermanneista omasi luppakorvat ja vain parilla oli suipot korvat.Ne korvat tekevät ko.rodusta joko häijyn tai sitten päinvastoin,tosi kiltin näköisen. Rottis tullee myös paremmin toimeen toisten koirien kanssa..


      • ricksu
        Rottisvoittaa kirjoitti:

        Dobermannilla on ehkä johtuen aika pienestä kannasta (vähän kenneleitä) hieman enemmän vikaa keskimäärin korvien välissä..Eli rottis lienee tasapainoisempi hankinta. Toisaalta iso rottis kuolaa (saattaa syödä koirien ulosteitakin) ja omaa muutenkin ei toivottuja ison koiran piirteitä kun taas dobermanni on enemmän siisti ja sivistynyt. Kumpikin yleviä koiria..Tosiaan toi krovienteippausjuttu, niin mua ainakin ihmetytti että toi kennelliiton rotusivuilta löydetty kuvaosio kertoi kyllä että ehdottomasti suurimmalla osalla (joku 80%?) siellä olleista dobermanneista omasi luppakorvat ja vain parilla oli suipot korvat.Ne korvat tekevät ko.rodusta joko häijyn tai sitten päinvastoin,tosi kiltin näköisen. Rottis tullee myös paremmin toimeen toisten koirien kanssa..

        On totta,että dobermann on ainoa rotu,joka alunperin on jalostettu vain suojelukoiraksi.
        Mutta alkuperäisen käyttötarkoituksen rinnalle on dobermannille syntynyt muitakin käyttötarkoituksia,pk-lajit,terapiakoira,perhekoira,pelastuskoira,agility jne.


      • muoriska
        roduissa kirjoitti:

        on omat hyvät sekä huonot puolensa.
        Ei kannata rottweileriakaan noin lyttyyn lyödä.
        Rottweilerit ovat yleisesti kuitenkin hermorakenteeltaan vahvempia kuin useimmat dobermannit tänä päivänä.

        lyttyyn lyönyt rotikkaa, miten sellaisen käsityksen saatoit saada?? Ainoat rotweileria koskevat huomautukseni kuuluivat "sitä ei niin paljon harrastuspiireissä näe" ja tämä on siis henkilökohtainen kokemukseni viimeiseltä viideltätoista vuodelta paljon harrastuspiireissä pyörittyäni. Eli mielestäni fakta ainakin tässä päässä Suomea.

        Toinen lausahdus: "Se ei mielestäni ole kovin urheilullinen" perustuu samoin omaan näkemykseeni: tuntemani rotikat eivät mitenkään hihku innosta kun näkevät emännän/isännän kaivavan esille vaikka polkupyörän, kun taas kaikki tuntemani dobberit hyppivät tasajalkaa riemusta pelkästä ajatuksesta, että kohta mennään kovaa!

        Kaikki muut lausahdukset koskivat dobermanneja.

        Ai niin, sitten oli vielä se vertaus ihmisammatteihin. Minusta se on tietyllä tapaa hyvin perusluonteita kuvaava. Vaan ei todellakaan rotikkaa halventava. Eikä senpuoleen ihmisen ammattiakaan: omaan ystäväpiiriini kuuluu kaksikin portsaria, vaan ei ainuttakaan lakimiestä, vaikka teoreettiset mahdollisuudet ja todennäköisyys lakimiesystävistä on portsaria todennäköisempi työelämän kiemuroiden takia.


      • muoriska
        Jenna kirjoitti:

        Rottweiler on rauhallisempi kuin dobberit. Ja olen kuullut että rottis on varmempi vieraiden lasten kanssa kuin dobberi.
        Olen nähnyt molemmissa roduissa todella hyviä harrastuskoiria pk-puolen koulutuksissa mutta minusta rottis vaikuttaisi hieman tasapainoisemmalta perhekoiralta kuin dobberi.
        Lisäksi eräs mies sanoi jolla oli ollut kymmenen vuotta dobbereita että niissä esiintyy jonkin verran arkuutta. Ystävälläni on kaksi rottista, uros ja narttu ja ne ovat kyllä aivan uskommattoman mukavan oloisia koiria :)

        eri lailla: Jenna sanoo, että rottis on rauhallisempi, minusta se on laiskempi.
        Mitä tulee tuohon pään terveyteen, niin eiköhän niitä ongelmakoiria löydy ihan yhtä paljon kummastakin keskustelun alla olevasta rodusta.

        Arkuus on paha asia, ja jotkut linjat ovat dobberessakin menneet liikaa sinne suuntaan, kun on yritetty ehkä vähentää sitä suojeluviettiä. Moista esiintyy nimenomaan ns. käyttölinjaisissa koirissa.

        Vaan suurin osa "päävikaisista" koirista rodussa kuin rodussa syntyy siitä mitä ihminen on niille kasvuvuosina tehnyt tai jättänyt tekemättä.

        Siinä mielessä on tosi tärkeätä tunnistaa itsensä sopivaksi tai sopimattomaksi tämäntyyppisen koiran omistajaksi; vaan se on varmaan oman ketjunsa arvoinen aihe.


      • ricksu
        muoriska kirjoitti:

        eri lailla: Jenna sanoo, että rottis on rauhallisempi, minusta se on laiskempi.
        Mitä tulee tuohon pään terveyteen, niin eiköhän niitä ongelmakoiria löydy ihan yhtä paljon kummastakin keskustelun alla olevasta rodusta.

        Arkuus on paha asia, ja jotkut linjat ovat dobberessakin menneet liikaa sinne suuntaan, kun on yritetty ehkä vähentää sitä suojeluviettiä. Moista esiintyy nimenomaan ns. käyttölinjaisissa koirissa.

        Vaan suurin osa "päävikaisista" koirista rodussa kuin rodussa syntyy siitä mitä ihminen on niille kasvuvuosina tehnyt tai jättänyt tekemättä.

        Siinä mielessä on tosi tärkeätä tunnistaa itsensä sopivaksi tai sopimattomaksi tämäntyyppisen koiran omistajaksi; vaan se on varmaan oman ketjunsa arvoinen aihe.

        Ketjun aloittaja kyseli mielipiteitä näistä kahdesta rodusta.Ei varmaankaan ollut tarkoitus alkaa mollaamaan kumpaakaan rotua,jokaisella olkoot mieltymyksensä.
        Kuitenkin korjaisin sen verran,että Dobermann oikein kasvatettuna ja koulutettuna soveltuu perhe/seurakoiraksikin.Se on perusolemukseltaan ystävällisen rauhallinen,perheeseen kiintynyt ja lapsirakas.Luonnollisestikin se vaatii valtavasti liikuntaa ja aktiviteettia.Jos innostusta riittää niin on myös monipuolinen harrastuskoira.


      • ; )

        Asiallinen kirjoitus, hyvin perusteltu - minulla on ollut kolme rotikkaa, joihin kyllä olen ollut tyytyväinen, mutta perustelujesi jälkeen voisin hyvinkin harkita dobberia!Tärkeintä aina kuitenkin on harkita käyttötarkoitusta ja elämäntilannetta - kumpikaan rotu ei sovellu sen enempää pelkästään piha- kuin sohvakoiraksi!


      • ; )
        ricksu kirjoitti:

        muoriskalle
        Kyllä dobberipennun korvia joskus joudutaan teippaamaan,jos ne alkavat ns.nousta ylös.
        Sillä saadaan ne asettumaan nätisti posken myötäisesti.

        Meillä on joskus teippailtu myös rotikanpennun korvia ; )Ei varmaan kovin tavallista, mutta joskus näinkin...


      • ; )
        Rottisvoittaa kirjoitti:

        Dobermannilla on ehkä johtuen aika pienestä kannasta (vähän kenneleitä) hieman enemmän vikaa keskimäärin korvien välissä..Eli rottis lienee tasapainoisempi hankinta. Toisaalta iso rottis kuolaa (saattaa syödä koirien ulosteitakin) ja omaa muutenkin ei toivottuja ison koiran piirteitä kun taas dobermanni on enemmän siisti ja sivistynyt. Kumpikin yleviä koiria..Tosiaan toi krovienteippausjuttu, niin mua ainakin ihmetytti että toi kennelliiton rotusivuilta löydetty kuvaosio kertoi kyllä että ehdottomasti suurimmalla osalla (joku 80%?) siellä olleista dobermanneista omasi luppakorvat ja vain parilla oli suipot korvat.Ne korvat tekevät ko.rodusta joko häijyn tai sitten päinvastoin,tosi kiltin näköisen. Rottis tullee myös paremmin toimeen toisten koirien kanssa..

        Kuolaamista esiintyy yhdellä jos toisella rodulla, yksilöstä kiinni koko juttu, eli onko löysät huulet vaiko tiiviit ; ) Meillä sattui hyvä tuuri, eivätkä meidän rotikat kuolanneet!


      • ; )
        Rottisvoittaa kirjoitti:

        Dobermannilla on ehkä johtuen aika pienestä kannasta (vähän kenneleitä) hieman enemmän vikaa keskimäärin korvien välissä..Eli rottis lienee tasapainoisempi hankinta. Toisaalta iso rottis kuolaa (saattaa syödä koirien ulosteitakin) ja omaa muutenkin ei toivottuja ison koiran piirteitä kun taas dobermanni on enemmän siisti ja sivistynyt. Kumpikin yleviä koiria..Tosiaan toi krovienteippausjuttu, niin mua ainakin ihmetytti että toi kennelliiton rotusivuilta löydetty kuvaosio kertoi kyllä että ehdottomasti suurimmalla osalla (joku 80%?) siellä olleista dobermanneista omasi luppakorvat ja vain parilla oli suipot korvat.Ne korvat tekevät ko.rodusta joko häijyn tai sitten päinvastoin,tosi kiltin näköisen. Rottis tullee myös paremmin toimeen toisten koirien kanssa..

        ... ulosteiden syömisestä... koprofagiaa esiintyy aivan kaikissa roduissa (myös seropeissa)...


      • M&J
        Jenna kirjoitti:

        Rottweiler on rauhallisempi kuin dobberit. Ja olen kuullut että rottis on varmempi vieraiden lasten kanssa kuin dobberi.
        Olen nähnyt molemmissa roduissa todella hyviä harrastuskoiria pk-puolen koulutuksissa mutta minusta rottis vaikuttaisi hieman tasapainoisemmalta perhekoiralta kuin dobberi.
        Lisäksi eräs mies sanoi jolla oli ollut kymmenen vuotta dobbereita että niissä esiintyy jonkin verran arkuutta. Ystävälläni on kaksi rottista, uros ja narttu ja ne ovat kyllä aivan uskommattoman mukavan oloisia koiria :)

        Hmm... Rottis on varmempi vieraiden lasten kanssa.?? .:) Dobermannin rotumääritelmässä on erikseen " Lapsiystävällinen " Mitä ei esim ole kultasessa noutajassa.:) No Asiaan. Itsellä ollut 3 Dobermannia 25v:den sisällä. Ja ei sen parempaa niin koti kun harrastus koiraa ole. Ja tuo osu silmään. " rottis vaikuttaisi hieman tasapainoisemmalta perhekoiralta kuin dobberi. "

        Dobermann on AINUT nimenomaan Ainut rotu mikä on ja yksinomaan tehty suojelemaan isäntäänsä ja perhettä. Luis Dobermann teki vartavasten sen ittensä suojaksi. Esim Rotikka on vanhoja karjakoiria " Tai jotain ajavia.:) " Eli yhtä todennäköistä että Dobermann olisi huono kotikoira on kun Lintukoira ei ajaisi lintuja..Tai näitä legeendaarisia juttuja " Kaverin kaverin sedällä oli Dobermann ja se puri sitä " heheh Jos isäntäänsä / Perhettään vastaan Dobermann nousee tai on vihainen niin silloin saa ollakkin..Silloin on jo isännässä vika.. Ennemmin puree kultanen noutaja kun Dobermann isäntäänsä Huom " Se on tehty suojelemaan isäntään vaikka omalla hengellään ""Joko isäntä on hakannu sitä Tai on muuten vaan sairas yksilö , löytyy jokaisesta rodusta "
        Dobermann on mitä kiltein ja rakastava omistajaansa kohtaan, Hellyytä kaipaa ylikaiken ja rapsutuksia..Mut tottahan se on et enmpi työtä Dobberissa on kun Rotikassa, Eikä rotikka huono vaihtoehto ole. Jos on aikaa ja intoa itekkin urheilla , niin Dobberista saa kyllä mitä parhaimman lenkkiseuran Harrastus kaverin " Ei varmaan lopu virta kesken " Mut jos haluaa vähän tasasempaa ja rauhallista menoa niin sit Rotikka.:) Haastetta kyllä Dobermannissa riittää. Tule kattomaan sivut ja ota yhteyttä jos Dobermann kiinostaa. Autan mieluusti asiassa ja kysyä voi aina. www.carlohainide.tk

        Ps: Yleensä ihmisillä on ennakkoluuloja kyseisetä rodusta " Johtuu elokuvat , legendat ynm " Sellaiset yleensä puhuvat kellä ei ole koskaan ollut / Ovat kuulleet juoruja jostain . Ja vielä tosta Arkuudesta..Hmm.. No eipä ole vastaan tullut. Varmaan joka rodussa löytyy arkoja yksilöitä.:)


      • vain
        M&J kirjoitti:

        Hmm... Rottis on varmempi vieraiden lasten kanssa.?? .:) Dobermannin rotumääritelmässä on erikseen " Lapsiystävällinen " Mitä ei esim ole kultasessa noutajassa.:) No Asiaan. Itsellä ollut 3 Dobermannia 25v:den sisällä. Ja ei sen parempaa niin koti kun harrastus koiraa ole. Ja tuo osu silmään. " rottis vaikuttaisi hieman tasapainoisemmalta perhekoiralta kuin dobberi. "

        Dobermann on AINUT nimenomaan Ainut rotu mikä on ja yksinomaan tehty suojelemaan isäntäänsä ja perhettä. Luis Dobermann teki vartavasten sen ittensä suojaksi. Esim Rotikka on vanhoja karjakoiria " Tai jotain ajavia.:) " Eli yhtä todennäköistä että Dobermann olisi huono kotikoira on kun Lintukoira ei ajaisi lintuja..Tai näitä legeendaarisia juttuja " Kaverin kaverin sedällä oli Dobermann ja se puri sitä " heheh Jos isäntäänsä / Perhettään vastaan Dobermann nousee tai on vihainen niin silloin saa ollakkin..Silloin on jo isännässä vika.. Ennemmin puree kultanen noutaja kun Dobermann isäntäänsä Huom " Se on tehty suojelemaan isäntään vaikka omalla hengellään ""Joko isäntä on hakannu sitä Tai on muuten vaan sairas yksilö , löytyy jokaisesta rodusta "
        Dobermann on mitä kiltein ja rakastava omistajaansa kohtaan, Hellyytä kaipaa ylikaiken ja rapsutuksia..Mut tottahan se on et enmpi työtä Dobberissa on kun Rotikassa, Eikä rotikka huono vaihtoehto ole. Jos on aikaa ja intoa itekkin urheilla , niin Dobberista saa kyllä mitä parhaimman lenkkiseuran Harrastus kaverin " Ei varmaan lopu virta kesken " Mut jos haluaa vähän tasasempaa ja rauhallista menoa niin sit Rotikka.:) Haastetta kyllä Dobermannissa riittää. Tule kattomaan sivut ja ota yhteyttä jos Dobermann kiinostaa. Autan mieluusti asiassa ja kysyä voi aina. www.carlohainide.tk

        Ps: Yleensä ihmisillä on ennakkoluuloja kyseisetä rodusta " Johtuu elokuvat , legendat ynm " Sellaiset yleensä puhuvat kellä ei ole koskaan ollut / Ovat kuulleet juoruja jostain . Ja vielä tosta Arkuudesta..Hmm.. No eipä ole vastaan tullut. Varmaan joka rodussa löytyy arkoja yksilöitä.:)

        muistuttaa, kun kirjoitit että dopperin rotumääritelmässä lukee että lapsiystävällinen, näin lukee myös rottiksen rotumääritelmäsä. : )


      • kertomaan
        M&J kirjoitti:

        Hmm... Rottis on varmempi vieraiden lasten kanssa.?? .:) Dobermannin rotumääritelmässä on erikseen " Lapsiystävällinen " Mitä ei esim ole kultasessa noutajassa.:) No Asiaan. Itsellä ollut 3 Dobermannia 25v:den sisällä. Ja ei sen parempaa niin koti kun harrastus koiraa ole. Ja tuo osu silmään. " rottis vaikuttaisi hieman tasapainoisemmalta perhekoiralta kuin dobberi. "

        Dobermann on AINUT nimenomaan Ainut rotu mikä on ja yksinomaan tehty suojelemaan isäntäänsä ja perhettä. Luis Dobermann teki vartavasten sen ittensä suojaksi. Esim Rotikka on vanhoja karjakoiria " Tai jotain ajavia.:) " Eli yhtä todennäköistä että Dobermann olisi huono kotikoira on kun Lintukoira ei ajaisi lintuja..Tai näitä legeendaarisia juttuja " Kaverin kaverin sedällä oli Dobermann ja se puri sitä " heheh Jos isäntäänsä / Perhettään vastaan Dobermann nousee tai on vihainen niin silloin saa ollakkin..Silloin on jo isännässä vika.. Ennemmin puree kultanen noutaja kun Dobermann isäntäänsä Huom " Se on tehty suojelemaan isäntään vaikka omalla hengellään ""Joko isäntä on hakannu sitä Tai on muuten vaan sairas yksilö , löytyy jokaisesta rodusta "
        Dobermann on mitä kiltein ja rakastava omistajaansa kohtaan, Hellyytä kaipaa ylikaiken ja rapsutuksia..Mut tottahan se on et enmpi työtä Dobberissa on kun Rotikassa, Eikä rotikka huono vaihtoehto ole. Jos on aikaa ja intoa itekkin urheilla , niin Dobberista saa kyllä mitä parhaimman lenkkiseuran Harrastus kaverin " Ei varmaan lopu virta kesken " Mut jos haluaa vähän tasasempaa ja rauhallista menoa niin sit Rotikka.:) Haastetta kyllä Dobermannissa riittää. Tule kattomaan sivut ja ota yhteyttä jos Dobermann kiinostaa. Autan mieluusti asiassa ja kysyä voi aina. www.carlohainide.tk

        Ps: Yleensä ihmisillä on ennakkoluuloja kyseisetä rodusta " Johtuu elokuvat , legendat ynm " Sellaiset yleensä puhuvat kellä ei ole koskaan ollut / Ovat kuulleet juoruja jostain . Ja vielä tosta Arkuudesta..Hmm.. No eipä ole vastaan tullut. Varmaan joka rodussa löytyy arkoja yksilöitä.:)

        Itselläni on kaksi dobberia ja bouvier.
        Minulla on myös pieni tyttö. Koirat kyllä ovat lapsiystävällisiä omalle tytölle mutta vieraitten lasten kanssa en niihin luota (lähinnä siksi että koira ei ymmärrä lasten leikkejä.) Ja ymmärrän kyllä täysin tuon negatiivisen kritiikin dobbereista. Toinen koirani tuli minulle viisi vuotiaana ja sen kanssa on ollut vaikeaa. Ja voisin sanoa että nykypäivän rotikat ovat aivan nuttuskehveleitä :)
        Ne rakastavat kaikkia ja olevat vaan niin kuin eivät edes olisi :) (Ja puhun kokemuksesta, itsellä nukkui rotikka pois joku vuosi sitten)


      • mää vaan...
        M&J kirjoitti:

        Hmm... Rottis on varmempi vieraiden lasten kanssa.?? .:) Dobermannin rotumääritelmässä on erikseen " Lapsiystävällinen " Mitä ei esim ole kultasessa noutajassa.:) No Asiaan. Itsellä ollut 3 Dobermannia 25v:den sisällä. Ja ei sen parempaa niin koti kun harrastus koiraa ole. Ja tuo osu silmään. " rottis vaikuttaisi hieman tasapainoisemmalta perhekoiralta kuin dobberi. "

        Dobermann on AINUT nimenomaan Ainut rotu mikä on ja yksinomaan tehty suojelemaan isäntäänsä ja perhettä. Luis Dobermann teki vartavasten sen ittensä suojaksi. Esim Rotikka on vanhoja karjakoiria " Tai jotain ajavia.:) " Eli yhtä todennäköistä että Dobermann olisi huono kotikoira on kun Lintukoira ei ajaisi lintuja..Tai näitä legeendaarisia juttuja " Kaverin kaverin sedällä oli Dobermann ja se puri sitä " heheh Jos isäntäänsä / Perhettään vastaan Dobermann nousee tai on vihainen niin silloin saa ollakkin..Silloin on jo isännässä vika.. Ennemmin puree kultanen noutaja kun Dobermann isäntäänsä Huom " Se on tehty suojelemaan isäntään vaikka omalla hengellään ""Joko isäntä on hakannu sitä Tai on muuten vaan sairas yksilö , löytyy jokaisesta rodusta "
        Dobermann on mitä kiltein ja rakastava omistajaansa kohtaan, Hellyytä kaipaa ylikaiken ja rapsutuksia..Mut tottahan se on et enmpi työtä Dobberissa on kun Rotikassa, Eikä rotikka huono vaihtoehto ole. Jos on aikaa ja intoa itekkin urheilla , niin Dobberista saa kyllä mitä parhaimman lenkkiseuran Harrastus kaverin " Ei varmaan lopu virta kesken " Mut jos haluaa vähän tasasempaa ja rauhallista menoa niin sit Rotikka.:) Haastetta kyllä Dobermannissa riittää. Tule kattomaan sivut ja ota yhteyttä jos Dobermann kiinostaa. Autan mieluusti asiassa ja kysyä voi aina. www.carlohainide.tk

        Ps: Yleensä ihmisillä on ennakkoluuloja kyseisetä rodusta " Johtuu elokuvat , legendat ynm " Sellaiset yleensä puhuvat kellä ei ole koskaan ollut / Ovat kuulleet juoruja jostain . Ja vielä tosta Arkuudesta..Hmm.. No eipä ole vastaan tullut. Varmaan joka rodussa löytyy arkoja yksilöitä.:)

        on totta, että rottweiler on alun perin ollut MYÖS karjakoira, mutta lueppa tämä teksti (j.a.u yrjölän elämää rottweilerin kanssa):"antiikin aikoina sotaa käyvät armeijat tarvitsivat koiria suoranaisiin hyökkäystarkoituksiin ja sotaleirien vartiointiin. myös joukkojen muonituksessa tarpeellisen, usein sotasaaliiksi otetun karjan ajamiseen ja vartioimiseen, myös viestien kuljettamiseen tarvittiin nopeasti liikkuvia viestikoiria. kaikkiin näihin armeijoiden tehtäviin oli jalostettu tehtävään parhaiten soveltuvia koiria.roomalaisten koirat vartioivat myös kaupunkien portteja ja julkisia rakennuksia." elikkäs rottweiler on polveutunut näistä koiristä, se ei siis alunperin ole ollut pelkästään karjanajokoira!


      • blackmagictiger
        ; ) kirjoitti:

        Asiallinen kirjoitus, hyvin perusteltu - minulla on ollut kolme rotikkaa, joihin kyllä olen ollut tyytyväinen, mutta perustelujesi jälkeen voisin hyvinkin harkita dobberia!Tärkeintä aina kuitenkin on harkita käyttötarkoitusta ja elämäntilannetta - kumpikaan rotu ei sovellu sen enempää pelkästään piha- kuin sohvakoiraksi!

        mutta riippuu kumpaa on helpompi kouluttaa


      • YKX
        muoriska kirjoitti:

        eri lailla: Jenna sanoo, että rottis on rauhallisempi, minusta se on laiskempi.
        Mitä tulee tuohon pään terveyteen, niin eiköhän niitä ongelmakoiria löydy ihan yhtä paljon kummastakin keskustelun alla olevasta rodusta.

        Arkuus on paha asia, ja jotkut linjat ovat dobberessakin menneet liikaa sinne suuntaan, kun on yritetty ehkä vähentää sitä suojeluviettiä. Moista esiintyy nimenomaan ns. käyttölinjaisissa koirissa.

        Vaan suurin osa "päävikaisista" koirista rodussa kuin rodussa syntyy siitä mitä ihminen on niille kasvuvuosina tehnyt tai jättänyt tekemättä.

        Siinä mielessä on tosi tärkeätä tunnistaa itsensä sopivaksi tai sopimattomaksi tämäntyyppisen koiran omistajaksi; vaan se on varmaan oman ketjunsa arvoinen aihe.

        Tarkoitat varmaan että nly linjaisissa esiintyy enemmän tuota arkuutta ( toisin päin se olisi hypoteesi).


      • PoliceGirl82
        Rottisvoittaa kirjoitti:

        Dobermannilla on ehkä johtuen aika pienestä kannasta (vähän kenneleitä) hieman enemmän vikaa keskimäärin korvien välissä..Eli rottis lienee tasapainoisempi hankinta. Toisaalta iso rottis kuolaa (saattaa syödä koirien ulosteitakin) ja omaa muutenkin ei toivottuja ison koiran piirteitä kun taas dobermanni on enemmän siisti ja sivistynyt. Kumpikin yleviä koiria..Tosiaan toi krovienteippausjuttu, niin mua ainakin ihmetytti että toi kennelliiton rotusivuilta löydetty kuvaosio kertoi kyllä että ehdottomasti suurimmalla osalla (joku 80%?) siellä olleista dobermanneista omasi luppakorvat ja vain parilla oli suipot korvat.Ne korvat tekevät ko.rodusta joko häijyn tai sitten päinvastoin,tosi kiltin näköisen. Rottis tullee myös paremmin toimeen toisten koirien kanssa..

        On se aika jännä, että dobberipiireissä pyöriessäni olen vain muutamia kertoja törmännyt koiraan, joka selkeästi olisi toisille koirille aggressiivinen (irtikin ollessaan), mutta sen sijaan todella monta kertaa on tullut vastaan rotikoita, jotka ovat käyneet esim.omien noutajieni päälle ja paitsi muutaman kerran tosissaan hyökäneet myös "ärsyttäneet" näykkimällä ja uhkailemalla. Siis ei kannata yleistää tuota "rotikka tulee paremmin toisten koirien kanssa toimeen", kun se ei ole totta. Ja mitä vikaa on "pään sisällä"? en ymmärrä. Puhutko luonnevioista ja mitkä lasketaan luonnevioiksi, kerroha lisää!


      • Kröhömm
        ; ) kirjoitti:

        Kuolaamista esiintyy yhdellä jos toisella rodulla, yksilöstä kiinni koko juttu, eli onko löysät huulet vaiko tiiviit ; ) Meillä sattui hyvä tuuri, eivätkä meidän rotikat kuolanneet!

        Meillä on menossa nyt toinen rotikka eikä kumpikaan ole kuolannut. Siisti koira muutoinkin.


    • eklu58

      Itse asiassa vastasit jo itse kysymykseesi kun kirjoitit. Nyt tahdon saada taas koiran ja se on tietenkin noista vaihtoehdoista dobermann.
      Perustellaan nyt vähän, kaunis, viisas, ylhäinen ja itsekkäämpi, ............

      Turhaan ei sanota dobberia koirien kuninkaaksi, tätä arvoa ei mikään muu rotu dobberilta vie.

    • Susanna

      Mielestäni sekä dobermann sopii lapsiperheeseen vallan mainiosti. Dobberi pitää itseään oman perheensä lapsen elinikäisenä vartijana. Se on erittäin lapsirakas koira, niin kuin jo rotumääritelmässäkin kerrotaan. Vieraisiin, olivatpa ne sitten lapsia tai aikuisia, dobberit suhtautuvat yleensä varauksella. Se, että koira ei ensimmäienä hyppää vieraan kainaloon rapsutettavaksi ja tarkkailee vierasta alta kulmien, ei tarkoita sitä, että koira olisi jollain tavalla aggressiivinen. Dobberi on luotu suojelemaan omaa laumaansa, joten on luonnollista, että se pitää vieraaseen tietyn etäisyyden. Dobermannille ominaista on, ettei se päästä isäntäänsä hetkeksikään silmistään. Pienen lapsenkin voi turvallisin mielin päästää ulkoilemaan koulutetun dobberin kanssa ja voi olla varma, ettei kukaan epämääräinen vieras tule lähestymään lasta. Rotikka on sitten hiukan sosiaalisempi rotu ja lähestyy yleensä outoakin ihmistä uteliaana ja vähemmän varauksella. Omalle laumalleen molemmat rodut, niin R kuin D:kin ovat aivan yhtä uskollisia, rehellisiä ja ystävällisiä.

      Dobberi ei ole niin miellyttämishaluinen kuin rotikka, eli siinä mielessä dobberin kouluttamisessa on hiukkasen enemmän haastetta. Mielestäni kuitenkin dobberi on aivan suotta vaikean koiran maineessa - se on älykäs, yhteistyöhaluinen ja erittäin oppivainen, näiden ominaisuuksiensa vuoksi se soveltuukin esimerkiksi poliisikoiraksi vallan mainiosti. Dobberiin on helppo ottaa kontaktia, kun jo sen perusluonteeseen kuuluu isäntänsä silmällä pitäminen. Jos johdonmukaisen kouluttamisen aloittaa jo pentuna ja pitää koiralle selvänä sen, että sen paikka on laumassa alin, niin dobberin kouluttaa siinä missä muutkin isot koirarodut, ellei jopa vaivattomamminkin! Dobermannin omistajan pitää olla aina koiraa ovelampi, voimakeinoja pitää välttää ja palkitsemista suosia.

      Aikaisemmin tässä keskustelussa joku kommentoi dobberin kylmäkestävyyttä hieman kärjistäen. Kyllä dobberin kanssa voi ulkoilla talvellakin aivan normaalisti. Itse pidän loimea alle -10 pakkasella ja sillä pärjätään paukkupakkasetkin. Oikeassa olivat siinä, että rotikka kestää kylmää paremmin, mutta en antaisi kyllä tuon seikan vaikuttaa rotuvalintaan, sillä Suomen ilmastossa molempia rotuja voi ulkoiluttaa talvellakin lähestulkoon samallalailla.

      R ja D ovat molemmat erittäin aktiivisia ja paljon liikuntaa tarvitsevia rotuja. Jos tuntee itsensä laiskaksi lenkkeilemään ja harrastamaan, niin siinä tapauksessa suosittelen jotain pienempää rotua. Väite, että rotikka olisi jollain tavalla laiska, on pötyä. Saman verran liikuntaa tarvitsevat molemmat. Dobberit vaativat kuitenkin rotikkaa enemmän ns.aivojumppaa, eli tehtäviä, joissa täytyy vähän miettiäkin. Pelkkä päätön juokseminen ei väsytä tervettä dobberia, vaan nimenomaan tehtävien ratkominen.

      Sitten tästä arkuudesta. Dobberit ovat enemmän varautuneita vierasta kohtaan, jotkut saattavat tulkita tuon ominaisuuden arkuudeksi. (Varautuneisuudella en missään nimessä tarkoita vihaisuutta!!) Kauemmas vieraasta vetäytyminen, vieraalle haukkuminen ja silitysten väistäminen saattaa näyttää pelokkuudelta, vaikka se ei sitä ole. En ole mitään tilastoja dobbereiden arkuudesta lukenut, mutta epäilen, että dobbereissa ei ole sen enempää arkoja yksilöitä kuin missään muissakaan roduissa. Vääränlaisella koulutuksella, liialla alistamisella mistä tahansa koirasta rotuun katsomatta saa pelokkaan koiran. Ja mikään ei ole yhtä vaarallinen, kuin koira joka pelkää ihmistä!

      Urosdobberit ovat erittäin itsetietoisia kasvettuaan henkisesti ja fyysisesti täyteen mittaansa ja olen tullut siihen lopputulokseen, että ne ottavat helposti yhteen toisten urosten kanssa. Täytyy kuitenkin muistaa, että riitapukareita löytyy jokaisen koirarodun edustajista ja koira on aina yksilö. Oma 3-vuotias urosdobberini ei voi sietää vieraita uroksia silmiinsäkään ja 6-vuotias vanhaherra on aina tullut toimeen lähestulkoon kaikkien koirien kanssa.

      Siinäpä jotain omia näkemyksiäni näistä kahdesta rodusta. Päädytpä kumpaan rotuun tahansa, teet hyvän valinnan! :-) Itse olen vain noihin dobbereihin hurahtanut...

    • tietäjä10

      Dobermanni on urheiluauto ja rottweiler on traktori

      • tiddidiii

        Ihan paras! Komppaan! :D :D


    • -Rottweiler-

      Täytyy tähän vain todeta, kun joku tuolla aiemmin sanoi, että dopperit "hihkuu" innosta kun ottaa pyörän esille kun ne tietää pääsevänsä urheilemaan niin meillä ainakin meidän rotikkapoika hyppää heti pystyyn ja on valmis lenkille kun sille sanoo että "mennäänkö lenkille". Vaikka se kuinka laiskalta näyttäisi niin kun lenkille sanan sanoo niin se on heti valmis liikkeelle. Eli rotikka on ihan yhtä urheilullinen kuin dopperi. Se on vain tottumiskysymys, jos ei koiran kanssa käy missään niin ei kai sitä mikää innosta, mutta jos sen kanssa käy pienestä pitäen urheilemassa niin siitä saa hyvän kaverin. Meillä on ainakin harrastetaan meidän rotikan kanssa agilityä,tokoa,lenkkeilyä,uimista ja joskus on kokeiltu jäljestystä.

    • fjklsadhlfgwehtg34lh

      Mukavia koiria nuo isot, minulla oli kerran, oli joku pieni koira ärjäisin sille että lähtee menemään, sen omistaja sitten sanoi että ei saisi noin komentaa pieniä koiria.

      Rott oli kerran, menin katsomaan mitä se leikki siinä, se hyppi kenkien päälle leikillään siinä, yritti pussata kai :D

    • 2341254235243

      Minulla oli kerran hoidettava oikea pystykorva, eli näkee hampaista, sellaiset sudentyyppiset kulmahampaat..

      Se tykkäsi syödä kaikkia ihmisten jääneitä ruokia paljon, pizza-paloja sun niin..

      Herkkuja sille kai.1

    • ölkjölkjölkjölkklj

      Ehdottomasti rottweiler :D

    • tertr

      Molemmat on hyviä raatelukoiriksi

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Maisa Torpan raskausuutisesta...

      Maisa Torppa ilmoitti olevansa raskaana. Yksi asia ihmetyttää ja on ihmetyttänyt aikaisemminkin: Maisa Torpan Instagramissa tykkääjissä/kommentoijiss
      Kotimaiset julkkisjuorut
      332
      21794
    2. Stefun Sofialle tarjoamat luxuskyydit maksamatta, velkaa niistä jo yli 17 000 euroa.

      Seiskan mukaan limusiinikyyteihin erikoistunut yritys hakee Stefun yritykseltä oikeusteitse yli 17 000 € maksamattomista kyydeistä. Useat ajoista ova
      Kotimaiset julkkisjuorut
      337
      6171
    3. Miksei työ kelpaa suomalaisille?

      Rakennus-, siivous-, ja hoiva-alakin täynnä ulkomaista työvoimaa ja kotimaiset vuosis kortistossa. Mistä moinen oikein johtuu. Ovatko korvaukset liia
      Maailman menoa
      362
      4143