viljan hinnat nousussa

Viikolla 29.4.-5.5 myytiin Usasta 14 100 t. vehnää kuluvan kauden laivauksiin
ja 124 300 t. kesäkuun alusta alkavan, - viikolla laivattiin 240 300 t.
Kauden myynti kasvoi 19,42 milj. tonniin, josta laivaamatta 1,91 milj. t.
USDA:n pasianssissa vehnän vienti on tasolla 21,36 milj.t. , johon vaaditaan
vielä 1,93 milj. tonnin lisämyynti.
Kaudesta on tilastoimatta noin 4 viikkoa, joten lähes 500 000 t. pitäisi
myydä viikottain.
Tähän menessä on laivattu 17,51 milj. t. joten viikottain tulisi laivata
lähes 1 milj. tonnia.
Arvelen että myynti jää alle 20 milj. t. ja laivaukset päätyvät hieman yli
18 milj. tonnin.
---
Maissia myytiin 192 700 t. ja laivattiin 1,504 milj. t.
Kauden myynti kasvoi 58,49 milj. tonniin, josta laivaamatta 16,94 milj. t.
Syyskuun alusta alkavan kauden myyntiä on karttunut 4,99 milj. tonnia.
---
Soijaa myytiin 143 700 t. ja laivattiin 471 700 t.
Kauden myynti kasvoi 58,45 milj. tonniin josta laivaamatta 10,69 milj. t.
Syyskuun alusta alkavan kauden myyntiä on karttunut 11,22 milj. tonnia.
---
Jatketaan eilisten raporttien katsastelua.
"Grain" raportin alkusivulla USDA sanelee että väestönkasvun jatkuessa
vehnän ruokakäyttö kasvaa mutta sen rehukäyttö vähenee.
Saattapa ollakin jos köyhät saadaan syömään jäämäntähteitä, taikka seuraava
sato saadaan erityisen suurelta osin myllylaatuisena.

Planeetan tulevan kauden vehnäsato asetetaan 774,8 milj. tonniin, josta
kulutetaan 12,4 milj. t. enemmän eli 787,2 milj. tonnia.
Kuluvan kauden vastaavat luvut ovat: sato 779,2 , josta kulutetaan 11,5 milj.
tonnia enemmän, eli 790,79 milj. tonnia.
Eli satomäärässä on 5 milj. tonnin miinus, mutta kulutuksessa 3,59 milj. t.
lisäys.
Eli sato ja kulutusmäärän välillä on 8,59 milj. tonnin kuilu, mikä määrä
tulisi kattaa varastojen huonolaatuisella vehnällä.
Nähdään lisäksi että eräässä aiemmassa katsausletkassa laskettu vehnän
tuotantohuippu per capita, eli vehnän tuotantomäärä nuppia kohti laskien
painuu edelleen alemmaksi.

Asiaa voidaan tarkentaa jättämällä rehukäyttö pois, ja laskea pelkkä vehnän
ruokakäyttö.
Kuluvalla kaudella USDA asettaa sen 629,7 milj. tonniin, ja seuraavalle
634 milj. tonniin.
Eli planeetan myllyvehnän tarve kasvaa 4,3 milj. tonnia, eli hieman enemmän
kuin vehnän kokonaiskulutus.

Kun yllä oleva on USDA:n pasiansista peräisin, niin todellisuus on kokemuksen
mukaan huomattavasti ikävämpi.
Ikävyys tulee vaikkapa sen kautta että myllyvehnän osuus heittelee vuosittain
ennakoimattomalla sekä suurella määrällä.
Muistellaampa vaikka kuluvaa kautta, - ensin meni Ranskassa päälle puolet
rehuvehnäksi, sitten Australiassa päälle 10 milj. tonnia osittain jopa
ongelmajätteeksi, ja seuraavaksi Argentiinassa jossa samaten suuri osuus
päätyi sateissa rehuksi.
Eipä mikään ihme että hinnat nousevat edelleen.
---
soija touko 17,23 heinä 16,46
maissi------7,94--------7,89
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
touko 11,67---12,52----13,33
heinä 11,80---12,84----13,25
syys 11,83----12,84----13,18
joulu 11,88---12,85----13,13
Pariisi vehnä
syys 416,50 joulu 410,75 maalis 407,25 touko 404,25
rapsi
elo 870,50 marras 857,50 helmi 836,75 touko 829,25
maissi
kesä 360,25 elo 363,25 marras 361,75 maalis 359,25

Intia päätyi vehnän vientikieltoon kun todellinen tilanne viimein saavutti
hallinnon pönäkät täinpesät.
Hallinnon tiedote sanelee että ne vientierät joista on olemassa hallinnon
myöntämät vientiasiakirjat saa viedä.
Intiassa on jo noin kuukausi vaadittu hallintoa ottamaan huomioon se
että liiat lämmöt pudottivat odotettua satotasoa 10-20 %.
Hallinnon lukuun ostettava vehnämäärä saattaa jäädä noin 20 milj. tonniin,
- vastaan 44 milj. t. joka luvattiin ostaa.
Ostot ovat edenneet hitaasti, mutta tässä saattaa olla vaikuttamassa vientibisneksen suuri kysyntä, joka lisäksi kohdistuu parhaaseen myllyvehnään.
Niimpä eräs moite hallinnon suuntaan on että viennin vuoksi kakkosluokan
myllyvehnä ei enää riitä Intian tarpeisiin.

Australian vehnänviennistä on saatu kauden puolivälin numerot nähtäville.
Durumin ja tavallisen vehnän yhteistulos on irtoviljan osalta 9,729 milj. t.
ja konteissa viedyn osalta 1,2 milj. tonnia.
Vienti on vetänyt lähes mihin satamien kapasiteetti riittää, - parin
viimeisimmän kuukauden vienti on ollut 2,6 milj. tonnin hujakalla, mutta
keskimääräinen kuukausivienti jää 1,82 milj. tonniin.
Jos viennin taso säilyisi loppukauden ajan, niin 21-22 milj. t. vienti
saavutettaisiin.
Myllylaatu ei kuitenkaan tällaiseen yksin riitä vaan rehuvehnääkin tulisi
saada kaupattua.
Tähän onkin täydet mahdollisuudet rehuviljojenkin pulan vallitessa.

Kiinan ostot ovat tasolla 2,26 milj. t. irtovehnää ja 0,05 milj. t, konteissa.
Kiina on ostomäärän kärjessä, ja seuraavana ovay Indonesia ja Filippiinit.
https://www.graincentral.com/news/australian-march-wheat-exports-down-3pc-on-feb/
---
Kanadassa farmareiden puheissa epäillään että paljon kylvöjä jää suorittamatta
vetisyyden vuoksi.
Eräs Saskatchevanin farmari pitää kesä 5. päivää rajana jonka jälkeen ei
kannata kylvää.
Kertoo että toukokuun ajan kylvöt saavat normaalin lannoituksen mutta
loput vähemmän typpeä valmistumisen jouduttamiseksi.
Kovin hyvä ei ole tilanne Albertassakaan jossa on voitu kylvää, mutta
kylmät säät sekä kuivuus viivästyttää kasvuun lähtöä.
Moni ennustaa että Kanadan osallituminen nälänhädän estoon tulee olemaan
heikkolla tasolla.
Manitobassa tilanne on kaikkein vaikein, - linkissä kananmunia markkinoille
kuljettavaa rekkaa täytyy luotsin avulla johdatella.
"Error of navigation" on kyllä silti lähellä.
https://twitter.com/harleysiemens/status/1524808639311126530?cxt=HHwWhICxiZ7YmqkqAAAA
---
Kiinan huonokuntoisesta vehnästä on ollut jo puhetta, ja asiaa seuraa myös
DinmSums blogi.
Sen mukaan Kiinassa on syntynyt rähinää eräiden tuottajien päädyttyä
myymään vehnän viherrehuna nautakarjan tuottajille.
Näiden on vaikea saada korsirehua karjalle ja jopa Myanmarista saakka on
rehua tuotu.
Aiemmin Kiinan karja oli pikkuerissä pitkin kyliä, ja paikallisten rehujen
saanti oli helpompaa.
Kiinassa tuottajat näkevät jo että sadosta tulee huono, ja eivät aina odota
jyväsatoa.
Kun vehnä korjataan toukokuussa pois tieltä, voidaan tilalle kylvää maissia
joka ehtii näin menetellen valmistua.
http://dimsums.blogspot.com/2022/05/wheat-silage-debate-no-freedom-to-farm.html
---
Intian päätyminen viennin rajoittamiseen laukaisi hepulin aiemmin kuin
oli takapirujen suunnitelmissa.
Intia hallinto mainosti että jopa 12 milj. t. voitaisiin viedä, mikä olisi
nostanut sen lähes Kanadan veroiseksi vientimaaksi.
Nyt sitten on liikkeellä hätäisiä vehnän ostajia, ja pörssipelissä futuurien
hinnat törmäsivät päivittäisen nousun hintakattoon.
---
soija heinä 16,56 elo 16,06
maissi heinä 8,08-----7,77
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
heinä 12,47---13,52---13,85
syys 12,51----13,53---13,78
joulu 12,55---13,54---13,73
maalis 12,44--13,38---13,65
Pariisi vehnä
syys 438,25 joulu 433 maalis 429 touko 425,75
rapsi
elo 879,50 marras 866,25 helmi 846 touko 841
maissi
kesä 372,25 elo 378,50 marras 379,75 maalis 377

Tänään aloitetaan Kansasin hujakan "wheat tour" jolla katsastetaan vehnän
satopotentiaalia.
Suuria toiveita ei ole johtuen vehnän kunnosta, mikä Kansasin osalta oli
touko 15. katsastuksessa vain hieman parempi kuin viikko sitten.
Luokassa erittäin huono oli 17 % ja huonossa 24 %, kohtalaista 35 %,
hyvää 22 ja erinomaista 2 %

Linkistä löytyy "wheat letter" julkaisun ennakointia, josta löytyy myös
USDAn erään osan tuottama satoennuste syysvehnien satotasosta ja paljonko
povataan tulevan plussaa tai miinusta.
Miinus on enemmistönä ja Usan pohjoislaidankin plussa johtuu vertailusta
erittäin huonoon edellisvuoteen.
Usan HRW vehnän satoa ennustetaan 21 % alas vuodentakaisesta ja määräksi
povataan 16,1 milj. t.
Kun määrää vertaa Usan omaan 13,66 milj. tonnin tarpeeseen, niin eipä
paljon riittäisi vientiin.
Säät ovat kääntymässä jälleen huonompaan suuntaan, joten huonolta näyttää.
https://www.uswheat.org/wheatletter/what-new-information-will-the-hard-winter-wheat-tour-add/

Linkistä voi seurata katsastelua.
https://twitter.com/hashtag/wheattour22?src=hashtag_click

Kevätvehnän kylvöt edistyvät hitaasti varsinkin pohjois-Dakotassa ja
Minnesotassa, joiden osuus Usan tuotannosta ylittää yleensä 60 % .
Yleinenkin taso on lähellä ennätyspientä.
https://twitter.com/kannbwx/status/1526294453853593600?cxt=HHwWgIC9iYOuvq4qAAAA
Tässä vielä erikseen Pohjois-Dakotan edistys.
https://twitter.com/kannbwx/status/1526305201073831937
Eipä näytä lupaavalta kevätvehnänkään sato.
---
soija heinä 16,78 elo 16,24
maissi------8,01------7,73
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
heinä 12,79----13,69----13,93
syys 12,80-----13,69----13,89
joulu 12,80----13,70----13,84
maalis 12,71---13,60----13,78
Pariisi vehnä
syys 438,75 joulu 431,75 maalis 428,50 touko 424,75
rapsi
elo 876 marras 861,25 helmi 843,75 touko 837
maissi
kesä 373,50 elo 379,50 marras 379,75 maalis 377,75

Usan HRW vehnän ensimmäisen katsastuspäivän tulokseksi tuli 39,5 bushelia
acrelta, jossa miinustaa vuodentakaista katsastusta 20 bushelia.
Arvioitu sato kuitenkin päätyi heikommaksi ja nyt tehty katsastus miinustaa
toteutunutta satoa 13 bushelia.
Katsastus jatkui tänään ja kohdalle osui paljon huonoa vehnää.

Kun busheli vehnää painaa 27,2 kiloa, niin acrea kohti saataisiin 1,07 t.
mikä kertoimella 2,47 asettaa hehtaarisadoksi 2653 kiloa.
Kun Kansasin jyväsatoa arvioidaan korjattavan 6,95 milj. acrelta, niin
Kansasin vehnäsato jäisi 7,43 milj. tonniin.
Arvio perustuu 6 % hylättyyn osuuteen kylvöalasta, mitä pidetään liian
pienenä.
Coloradossa on arveltu hylättävän 30 % kylvöista ja sato jäisi 1,09 milj.
tonniin, - Nebraskassa tulisi vain hieman enemmän.
---
Euroopassa kevätkuivuus jatkuu ja on Ranskassa saavuttanut tilan joka
tulee näkymään satomäärässä.
Ennusteet eivät vielä lupaa merkitsevää määrää sadetta.
---
soija heinä 16,64 elo 16,06
maissi------7,82 syys 7,53
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
heinä 12,30----13,24----13,52
syys 12,32-----13,25----13,51
joulu 12,33----13,27----13,47
maalis 12,31---13,21----13,43
Pariisi vehnä
syys 430,50 joulu 424,25 maalis 421,50 touko 417
rapsi
elo 831,25 marras 819,75 helmi 807,25 touko 799,75
maissi
kesä 371 elo 375,25 marras 375,50 maalis 374,25

Viikolla 6-12.5. myytiin Usasta 8 500 t. vehnää kuluvan kauden laivauksiin
ja 325 600 t. seuraavan, - viikolla laivattiin 345 400 t.
Kauden myynti jäi tasolle 18,4 milj. t. josta laivaamatta 1,57 milj. t.
USDAn vientiarvion määrä vaatisi vielä 2,47 milj. tonnin lisämyynnin, ja
jos kaikki vastuut sitten täytettäisiin, niin viikon ja viiden päivän aikana
tulisi laivata 2,47 milj. tonnia.
Kesäkuun alusta alkavan kauden myynti kasvoi 2,75 milj. tonniin.

Usan HRW vehnän sato saattaa jäädä pienemmäksi kuin mitä Usan oma tarve on.
Kuluvan kauden myyntiä on kertynyt 8,13 milj.t. josta laivaamatta 0,59 milj.t.
Huonoista näkymistä huolimatta on uuden sadon HRW vehnää myyty 0,69 milj. t.
Eli vastattavaa on HRW vehnän osalla yhteensä 1,28 milj. tonnia.
---
Maissia myytiin 435 200 t. ja laivattiin 1,380 milj. t.
kauden myynti kasvoi 58,92 milj. tonniin, josta laivaamatta 16 milj.t.
Syyskuun alusta alkavan kauden myyntiä oli 588 500 t. mikä nosti tämän kauden
myynnin 5,57 milj. tonniin.
---
Soijaa myytiin 752 700 t. ja laivattiin 957 200 t.
Kauden myynti kasvoi 59,2 milj. tonniin, josta laivaamatta 10,48 milj. t.
Myynti ylittää 1 milj. tonnilla USDAn vientiarvion määrän.
Seuraavan kauden myynti kasvoi 11,37 milj. tonniin.
---
Usan myllyvehnä on siksi lopussa että kaikenlaista veivausta harjoitettiin
kaupanteossa.
HRW vehnän nettomyynti jäi 34 700 t. miinukselle ufomiesten potista
täytetyn Venezuelan hätäapulaivauksen vuoksi.
Colombiaan myyty 39 900 tonnin HRW myynti peruuntui, mutta luvattiin
laivata seuraavasta sadosta 41 500 tonnin eränä.
Seuraavaa HRW satoa myytiin tämän lisäksi vain 50 000 t.

Kiina jatkoi seuraavan maissisadon ostamista 544 000 t. määrällä.
Kuluvan kauden saatavia Kiinalla on vielä 5,35 milj. t. ja uutta satoa
on ostettu 2,72 milj. t.
--
Usan HRW vehnän katsastuksen toisen päivän tulokseksi saatiin 37 bushelia
acrelta.
Kansasin länsilaidalla törmättiin ongelmaan liian lyhytkortisesta vehnästä.
Vaikka jonkinlainen satopotentiaali siitä mitattiin niin katsastajat
epäilivät että mahtileveällä pöydällä varustetut puimurit eivät pysty
kaikkea saamaan kerätyksi.

Tänään oli päätöspäivä jonka kaikkia tuloksia ei vielä ole näkösällä.
Kansasin keskiarvoksi saatiin 39,7 bushelia acre, - vastaan USDAn
arvio 39 bushelia.
Kuitenkin Kansasin vehnäsadoksi katsastus arvioi 10 bushelia acrelta alempaa
määrää
Tämä johtuu siitä että kokonaan hylättävä vehnäala on katsastuksen mukaan
suurempi.
Katsastus asettaa nyt sadon 261 milj. busheliin, mikä tekee 7,1 milj. tonnia.
Muiden alueen osavaltojen arvioita ei ole vielä tässä yhteydessä näkösällä,
mutta sekalaisista lähteistä tehty laskelma näyttää että Usan oma tarve
ei täyty tältä alueelta.
Kuivuus jatkuu edelleen ja muutakin ikävää ehtii tapahtua ennen sadonkorjuuta.
---
soija heinä 16,90 elo 16,30
maissi -----7,82 syys 7,49
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
heinä 12,02---12,96----13,30
syys 12,08----13,00----13,29
joulu 12,11---13,03....13,25
maalis 12,11--13,00----13,22
Pariisi vehnä
syys 422,25 joulu 416.25 maalis 412,50 touko 408,25
rapsi
elo 824,75 marras 813,50 helmi 799 touko 793,75
maissi
kesä 363,25 elo 368 marras 369,25 maalis 368,75

Planeetan ruokahuollon tila on häätänyt myös tiedonpimitysvälineet
käsittelemään tilannetta.
Ruokakatastrofi on tulossa, sanelee yleensä taivaanpankon viisautta jakeleva
The Economist kansikuvan otsikkona.
Kuvana on kolme tähkää joissa jyvien paikalla on pääkalloja.

Metsäveli ei jaksa arvostaa nyt aloiteltua päivittelyä asiasta jonka
saapuminen on ollut päivänselvää jo hyvin kauan.
Nyt keskitytään liiaksi meneillään olevan sodan osuuteen, mikä takaa että
mitään ei opita.
Uskotaan että kunhan sotiminen saadaan loppumaan niin nälänhädän uhkat
poistuvat.
Alati kasvavan väestön ruokkimiseen ei löydy ratkaisua rajallisella
planeetalla, jonka viljelymaan ja resurssien määrä per capita vähenee joka
herran vuosi.

Koko joukko kaikkia hyviä asioita ajavia järjestöjä on jo haistanut rahanteon
mahdollisuuden ja esittävät ratkaisuksi samaa vanhaa roskaa mitä ne ovat
esittäneet vuosikymmeniä.
Varmaan onnistuvat jälleen rahastamaan tietämättömät tämänkin kriisin avulla.
---
Omavaraisen ruuantuotannon tarve alkaa mennä vähin erin perille niillekin
joiden vihan kohteena "tukijussit" ovat olleet.
Muutakin omavaraisuutta tarvitaan, kuten moottoripolttoaineiden tuotantoa
Kotimaisista raaka-aineista lähtien.
Metsäveljen mielestä Suomen tulisi linnoittautua omavaraisuuden muurien
taakse ruuantuotannon osalta, sekä käyttämällä yleensäkin kylmää järkeä
eikä kuohuvia tunteita.
Kaikki tarvittava löytyy kotimaasta, - energiasta ja tiedosta alkaen.

Moni saattaa nyt pyöritellä päätään, että eihän me osata kun eivät osaa
muuallakaan.
Suomessa on kuitenkin tehty valtava määrä tutkimusta nykyisenkaltaisen
kriisin varalta.
Se vain on jäänyt vähälle huomiolle, - eli suuri kokonaisuus on jäänyt
yksittäisten lehtijuttujen varjoon.

Toisen maailmansodan oloissa jo käytettiin menetelmiä joiden kehittäminen
alkoi heti kansalaissodan jälkeen.
Sodan jälkeen ei heti unohdettu mitä oltiin opittu kaiken pulasta, vaan
kotimaisen teollisuuden rakentaminen jatkui, samalla kun vesivoiman
suuri lisääminen.
Typpilannoitteiden tuotantokin saatiin aikaan ruuantuotannon turvaksi
poikkeusoloissakin, - nyt sitä tarvittaisiin mutta kun "rotat" söivät
portaat.
Ensimmäinen "energiakriisi" vauhditti ja suuntasi tutkimusta ja koulutusta
kotimaisen energian kehittämiseksi.
Hyviä tuloksia on saatu viime vuosikymmenien aikana esimerkiksi
Lappeenrannassa "high speed" tutkimusryhmän toimesta, jonka tuloksista osa
on jo teollisuudessa käytössäkin.
Moni tämän tutkimusryhmän kehittämä laite olisi tarpeellinen juuri nyt
energiantuotannossa ja polttoaineiden sekä typpilannoitteiden tuotannossa.

Metsäveli ei päässyt vielä edes alkuun valtavan kokonaisuuden laidasta.
Kaikki tarpeellinen on jo kasassa ja tarvitaan vain valtiovallan tahtotila
ja alkurahoitus, - ja homma hoituu.

Suuri este tähän on että ei edes tiedetä mitä Suomessa osataan ja tiedetään.
Sensijaan hallinnon täipesien avuton katse suuntautuu kysyvänä ulkomaiden
ja EU:n suuntaan.
Sieltä katsoo samanlaiset taikka vieläkin vaivaisemmat vastaan, ja mitään
järjellistä ei saavuteta.
Täältä Suomesta löytyy hemmoja jotka hallitsevat maailmaa ja rautaa, - muita
hallitsee maailma ja rauta.
---
soija heinä 17,05 elo 16,43
maissi------7,78 syys 7,46
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
heinä 11,70---12,56----12,79
syys 11,75----12,57----12,78
joulu 11,79---12,63----12,74
maalis 11,81--12,59----12,74
Pariisi vehnä
syys 420,75 joulu 414 maalis 410,25 toiko 405,75
rapsi
elo 830 marras 821 helmi 806,50 touko 801
maissi
kesä 360,25 elo 364,75 marras 364,50 maalis 364

Usan maissista on kylvetty 72 % , vastaan 5 vuoden keskiarvo 79 %.
Poikkeuksen tekevät Pohjois-Dakota ja Minnesota joissa kummassakin
kylvöt jäävät keskiarvosta 26 %.
Kylmissä oloissa tehdyt kylvöt orastuvat hitaasti, ja vasta 39 %
Usan maissista on näkösällä, - vastaan 51 % keskimäärin.
Pohjois-Dakotassa vasta 1 % on orastunut ja Minnesotassa 24 %.

Usan kevätvehnän kylvöt ovat katovuoden raiteilla.
Touko 22. tasolla oli kylvetty 49 % , vastaan 83 % keskimäärin.
Pohjois-Dakotassa 27 % oli kylvetty, - vastaan 80 % keskimäärin, orastunut
osuus oli 9 % - vastaan 59 % keskimäärin.
Minnesotassa 11 % oli kylvetty, - vastaan 90 % normaalisti, orastunut osuus
oli vain 4 %, - vastaan 59 % normaalisti.
Näiden kahden osavallan tuotanto vastaa normaalisti noin 60 % osuutta Usan
kevätvehnän sadosta.
Linkistä löytyy kuvaaja joka näyttää että Usan kevätvehnän kylvöt ovat ennätyshitaat.
https://twitter.com/kannbwx/status/1528832246936920065/photo/1
Toinen linkki näytää Pohjois-Dakotan taantumuksen.
https://twitter.com/kannbwx/status/1528834118376730624

Kevätvehnää ei saada kylvetyksi tulvien ja jatkuvien sateiden vuoksi.
Viimeisten kahden viikon sademäärät ovat olleet pahimmillaan 100 milliä,
ja yleisemmin 35 millin hujakalla.
Sääennusteet povaavat kolme poutapäivää ja sen jälkeen 35-100 milliä sadetta.
Käytännössä kylvöihin ei tule juuri lisäystä koska harva kylvää mitään
kesäkuun puolella,- maissia saatetaan kylvää viherrehuksi.
https://downloads.usda.library.cornell.edu/usda-esmis/files/8336h188j/sq87cz96j/34850p16x/prog2222.txt

Ranskassa kuivuus jatkuu ennusteen mukaan kesä 8. saakka.
Linkin ennustekartta povaa noin puolikasta normaalista sadekertymästä.
Nykyinen tilanne on huonompi kuin kuivuus muutama vuosi sitten, ja kuivuus
on lisäksi alkanut lähes kuukausi aiemmin.
https://twitter.com/laurdelcourt/status/1529107263004323840

soija heinä 16,92 elo 16,31
maissi------7,70 syys 7,40
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
heinä 11,54----12,37----12,77
syys 11,63-----12,41----12,77
joulu 11,69----12,41----12,73
maalis 11,73---12,45----12,71
Pariisi vehnä
syys 410,50 joulu 404 maalis 400 touko 397,25
rapsi
elo 816,75 marras 810 helmi 796,25 touko 788
maissi
kesä 360,50 elo 364 marras 356,25 maalis 357

Viikolla 41. vietiin Kanadasta 186 600 t. tavallista vehnää ja 47 300 t.
durumia.
Kauden vienti kasvoi tavallisen osalta 9,03 milj. tonniin, ja durumin
2 milj. tonniin.
Kevätvehnän osuus viennistä on vain 7,63 milj. tonnia.
Tavallisen vienti jää 7 milj. t. alle vuodentakaisen ja durumin 3,1 milj. t.

USDAn pasianssin mukaan Kanadasta viedään 15,5 milj. t. vehnää jossa
mukana myös durum.
Että näin kävisi, tulisi Kanadasta viedä viikottain 409 000 tonnia, - mikä
ei tietenkään tule toteutumaan.
USDAn tuutilullan tarkoitus on tuottaa runsauden tuntua uskovaisille.
---
Hidasta on kylvöjen edistyminen Kanadassakin, viimeisin tilasto Saskatchevanista on touko 16. tasolta jolloin viljoja oli kylvetty 33 %,
- vastaan viiden vuoden keskiarvo 53 % .
Kevätvehnän kylvöt olivat tasolla 29 %
---
Pakistan on ostqmassa vehnää kesä-heinäkuun laivauksiin.
Myyntitarjoukset ovat haarukassa 520 - 537 doll. tonni jossa mukana rahti.
Tarjouksia tuli nyt myös Usan viljajäteiltä joista Cargill ja Bunge
tarjosivat 110 000 tonnin eriä.
---
soija heinä 16,79 elo 16,18
maissi------7,70 syys 7,39
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
heinä 11,49----12,35----12,80
syys 11,58-----12,40----12,80
joulu 11,65----12,47----12,77
maalis 11,67---12,45----12,76
Pariisi vehnä
syys 404,50 joulu 397,75 maalis 394 touko 391,50
rapsi
elo 800,25 maarras 794,25 helmi 781,25 touko 774,25
maissi
kesä 347,75 elo 352,75 marras 349,25 maaalis 347,50

Viikolla 13-19.5. jäi Usan vehnän nettomyynti 2 300 tonnia miinukselle.
Viikolla laivattiin 298 200 t. ja seuraavaa satoa myytiin 236 300 t.
Kauden myynti on tasolla 19,43 milj. t. , josta 18,15 milj. t. on laivattu,
ja laivaamatta on 1,27 milj. t.
Seuraavan kauden myyntiä on karttunut 3 milj. tonnia.

Kun kaudesta on jäljellä viikko ja 5 päivää, niin Usan vienti jäänee alle
18 milj. tonnin, mikä merkitsisi että USDAn vientiarvio jää noin 3 milj. t.
vajaaksi.
---
Maissia myytiin 151 600 t. ja laivattiin 1,821 milj. tonnia.
Seuraavan kauden myyntiä oli 58 300 t.
Kauden myynti kasvoi 59 milj. tonniin, josta laivaamatta 14,33 milj. t.
Seuraavan kauden myyntiä on karttunut 5,19 milj. tonnia.
---
Soijaa myytiin 276 800 t. ja laivattiin 539 500 t.
Seuraavan kauden myyntiä oli 443 000 t.
Kauden myynti kasvoi 59,48 milj. tonniin, josta laivaamatta 10,22 milj. t.
Myynti ylittää USDAn vientiarvion 1,24 milj. tonnilla.
Seuraavan kauden myynti kasvoi 11,8 milj. tonniin.
---
Usan vehnäkaupassa todentuu se mitä oli odotettavissa "miten riittää"
laskelmien perusteella.
Usan myllyvehnä on surkeasti lopussa, vaikka viennin jääminen noin 3 milj. t.
pienemmäksi Usdan pasianssia, - keventää määränsä verran tilannetta.
Uutta satoa on myyty varovasti, josta katovuoden raiteilla olevaa HRW vehnää
vain 0,75 milj. t.
Ei pitäisi myydä enää lainkaan, koska Usan oma tarvekin saattaa olla HRW
vehnän osalta satoa suurempi.
---
USDAn attasea miinusti omaa aiempaa arviotaan Intian vehnäsadosta 11 milj. t.
Nyt arvio on 99 milj. t., - mikä riitelee Intian hallinnon 105 milj. t.
arvion kanssa.
Vienniksi attasea povaa korkeintaan 6 milj. t. josta osa on jo vietykin.
---
soija heinä 17,25 elo 16,58
maissi-----7,63 syys 7,32
vehnäfuturit
-----Chicago Kansas Minneapolis
heinä 11,42---12,26----12,92
syys 11,50----12,32----12,91
joulu 11,57---12,39----12,87
maalis 11,60--12,39----12,86
Pariisi vehnä
syys 409,50 joulu 402,75 maalis 399 touko 396,25
rapsi
elo 830,50 marras 822 helmi 807 touko 798,75
maissi
kesä 351,25 elo 356,25 marras 354 maalis 352,50

Rooman klubin ennusteet uhkaavat käydä toteen, mutta mitä kautta maatalouden
kannalta katsoen ?
Klubin tilaama tutkimus käsitteli laajaa kokonaisuutta, jossa ei erityisesti
käsitelty maataloutta, muutoin kuin mitä ruuantuotannolle käy resurssien
vähetessä, - samalla kun planeetan väestönkasvu lisää ruuan tarvetta.
Resurssien väheneminen on tässä määräävänä tekijänä, mutta mitä ne ovat,
ja miten ne vaikuttavat ruuantuotantoon ?
Asiasta on ollut puhetta aiemmissa katsauksissa "elämää mörköjen parissa"
sarjassa, sekä tuoreempia Ugo Bardin blogin kommentoinnin yhteydessä.
Aikomus on aloittaa laajempi selvitys aiheestaa.
Aluksi vain luettelo ruuantuotantoon vaikuttavista tekijöistä.

Viljelyyn taikka laiduntamiseen käytettävissä oleva ala.
Viljelyalan laatu, sekä sääolojen kuten lämpötilojen vaikutus.
Sateisuus ja kasteluveden riittävyys.
Nämä ovat paljolti luonnon ja maantieteen sanelemia seikkoja, mutta
ne ovat silti muutoksen kourissa.

Typpilannoitteet: - näiden saanti riippuu energian saatavudesta.
Muut pääravinteet: -nämä ovat rajallisia varannoiltaan ja riippuvaisia
niiden kuljetukseen tarvittavasta energiasta, - sekä politiikasta.

Teollinen tuotanto: - tätä tarvitaan koneistetun maatalouden tarpeisiin,
ja laitteistojen ylläpitoon.
Lisäksi se on erityisen riippuvainen erittäin monesta tekijästä, joista
energia, teollisuuden raaka-aineet, osaava sekä älykkydeltään korkeatasoinen
työväki, eikä pienimpänä yhteiskuntarauha joka vaaditaan että monimutkainen
järjestelmä toimii.

Energia on tullut esiin monessa yhteydessä, mutta tarkennuksena tähän
erityisesti maaöljysta saatavat polttonesteet.

Näitä ja muita käsitellään erikseen ja myös Suomen kannalta katsoen, - kunhan
ehdin.
---
Iran on sopinut Venäjän kanssa vehnän ostoista tulevan sadon osalta.
Venäjä lupaa toimittaa 5 milj. t. vehnää Iranin tarpeen ollessa 7 milj.t.
Kuluva kausi meni samoilla lukemilla ja laivauksia hoideltiin pikkualuksilla
Volgaa pitkin ja Kaspianmeren kautta.
---
soija heinä 17,32 elo 16,63
maissi-----7,76 syys 7,74
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
heinä 11,57 --12,37----13,04
syys 11,66----12,42----13,04
joulu 11,72---12,48----13,01
maalis 11,77--12,50----12,99
Pariisi vehnä
syys 414,75 joulu 407,75 maalis 403,25 touko 400,75
rapsi
elo 828,25 marras 821,25 helmi 807 touko 798,75
maissi
kesä 352,25 elo 361,25 marras 807 touko 798,75