viljan hinnat nousussa

Viikolla 29.4.-5.5 myytiin Usasta 14 100 t. vehnää kuluvan kauden laivauksiin
ja 124 300 t. kesäkuun alusta alkavan, - viikolla laivattiin 240 300 t.
Kauden myynti kasvoi 19,42 milj. tonniin, josta laivaamatta 1,91 milj. t.
USDA:n pasianssissa vehnän vienti on tasolla 21,36 milj.t. , johon vaaditaan
vielä 1,93 milj. tonnin lisämyynti.
Kaudesta on tilastoimatta noin 4 viikkoa, joten lähes 500 000 t. pitäisi
myydä viikottain.
Tähän menessä on laivattu 17,51 milj. t. joten viikottain tulisi laivata
lähes 1 milj. tonnia.
Arvelen että myynti jää alle 20 milj. t. ja laivaukset päätyvät hieman yli
18 milj. tonnin.
---
Maissia myytiin 192 700 t. ja laivattiin 1,504 milj. t.
Kauden myynti kasvoi 58,49 milj. tonniin, josta laivaamatta 16,94 milj. t.
Syyskuun alusta alkavan kauden myyntiä on karttunut 4,99 milj. tonnia.
---
Soijaa myytiin 143 700 t. ja laivattiin 471 700 t.
Kauden myynti kasvoi 58,45 milj. tonniin josta laivaamatta 10,69 milj. t.
Syyskuun alusta alkavan kauden myyntiä on karttunut 11,22 milj. tonnia.
---
Jatketaan eilisten raporttien katsastelua.
"Grain" raportin alkusivulla USDA sanelee että väestönkasvun jatkuessa
vehnän ruokakäyttö kasvaa mutta sen rehukäyttö vähenee.
Saattapa ollakin jos köyhät saadaan syömään jäämäntähteitä, taikka seuraava
sato saadaan erityisen suurelta osin myllylaatuisena.

Planeetan tulevan kauden vehnäsato asetetaan 774,8 milj. tonniin, josta
kulutetaan 12,4 milj. t. enemmän eli 787,2 milj. tonnia.
Kuluvan kauden vastaavat luvut ovat: sato 779,2 , josta kulutetaan 11,5 milj.
tonnia enemmän, eli 790,79 milj. tonnia.
Eli satomäärässä on 5 milj. tonnin miinus, mutta kulutuksessa 3,59 milj. t.
lisäys.
Eli sato ja kulutusmäärän välillä on 8,59 milj. tonnin kuilu, mikä määrä
tulisi kattaa varastojen huonolaatuisella vehnällä.
Nähdään lisäksi että eräässä aiemmassa katsausletkassa laskettu vehnän
tuotantohuippu per capita, eli vehnän tuotantomäärä nuppia kohti laskien
painuu edelleen alemmaksi.

Asiaa voidaan tarkentaa jättämällä rehukäyttö pois, ja laskea pelkkä vehnän
ruokakäyttö.
Kuluvalla kaudella USDA asettaa sen 629,7 milj. tonniin, ja seuraavalle
634 milj. tonniin.
Eli planeetan myllyvehnän tarve kasvaa 4,3 milj. tonnia, eli hieman enemmän
kuin vehnän kokonaiskulutus.

Kun yllä oleva on USDA:n pasiansista peräisin, niin todellisuus on kokemuksen
mukaan huomattavasti ikävämpi.
Ikävyys tulee vaikkapa sen kautta että myllyvehnän osuus heittelee vuosittain
ennakoimattomalla sekä suurella määrällä.
Muistellaampa vaikka kuluvaa kautta, - ensin meni Ranskassa päälle puolet
rehuvehnäksi, sitten Australiassa päälle 10 milj. tonnia osittain jopa
ongelmajätteeksi, ja seuraavaksi Argentiinassa jossa samaten suuri osuus
päätyi sateissa rehuksi.
Eipä mikään ihme että hinnat nousevat edelleen.
---
soija touko 17,23 heinä 16,46
maissi------7,94--------7,89
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
touko 11,67---12,52----13,33
heinä 11,80---12,84----13,25
syys 11,83----12,84----13,18
joulu 11,88---12,85----13,13
Pariisi vehnä
syys 416,50 joulu 410,75 maalis 407,25 touko 404,25
rapsi
elo 870,50 marras 857,50 helmi 836,75 touko 829,25
maissi
kesä 360,25 elo 363,25 marras 361,75 maalis 359,25

Intia päätyi vehnän vientikieltoon kun todellinen tilanne viimein saavutti
hallinnon pönäkät täinpesät.
Hallinnon tiedote sanelee että ne vientierät joista on olemassa hallinnon
myöntämät vientiasiakirjat saa viedä.
Intiassa on jo noin kuukausi vaadittu hallintoa ottamaan huomioon se
että liiat lämmöt pudottivat odotettua satotasoa 10-20 %.
Hallinnon lukuun ostettava vehnämäärä saattaa jäädä noin 20 milj. tonniin,
- vastaan 44 milj. t. joka luvattiin ostaa.
Ostot ovat edenneet hitaasti, mutta tässä saattaa olla vaikuttamassa vientibisneksen suuri kysyntä, joka lisäksi kohdistuu parhaaseen myllyvehnään.
Niimpä eräs moite hallinnon suuntaan on että viennin vuoksi kakkosluokan
myllyvehnä ei enää riitä Intian tarpeisiin.

Australian vehnänviennistä on saatu kauden puolivälin numerot nähtäville.
Durumin ja tavallisen vehnän yhteistulos on irtoviljan osalta 9,729 milj. t.
ja konteissa viedyn osalta 1,2 milj. tonnia.
Vienti on vetänyt lähes mihin satamien kapasiteetti riittää, - parin
viimeisimmän kuukauden vienti on ollut 2,6 milj. tonnin hujakalla, mutta
keskimääräinen kuukausivienti jää 1,82 milj. tonniin.
Jos viennin taso säilyisi loppukauden ajan, niin 21-22 milj. t. vienti
saavutettaisiin.
Myllylaatu ei kuitenkaan tällaiseen yksin riitä vaan rehuvehnääkin tulisi
saada kaupattua.
Tähän onkin täydet mahdollisuudet rehuviljojenkin pulan vallitessa.

Kiinan ostot ovat tasolla 2,26 milj. t. irtovehnää ja 0,05 milj. t, konteissa.
Kiina on ostomäärän kärjessä, ja seuraavana ovay Indonesia ja Filippiinit.
https://www.graincentral.com/news/australian-march-wheat-exports-down-3pc-on-feb/
---
Kanadassa farmareiden puheissa epäillään että paljon kylvöjä jää suorittamatta
vetisyyden vuoksi.
Eräs Saskatchevanin farmari pitää kesä 5. päivää rajana jonka jälkeen ei
kannata kylvää.
Kertoo että toukokuun ajan kylvöt saavat normaalin lannoituksen mutta
loput vähemmän typpeä valmistumisen jouduttamiseksi.
Kovin hyvä ei ole tilanne Albertassakaan jossa on voitu kylvää, mutta
kylmät säät sekä kuivuus viivästyttää kasvuun lähtöä.
Moni ennustaa että Kanadan osallituminen nälänhädän estoon tulee olemaan
heikkolla tasolla.
Manitobassa tilanne on kaikkein vaikein, - linkissä kananmunia markkinoille
kuljettavaa rekkaa täytyy luotsin avulla johdatella.
"Error of navigation" on kyllä silti lähellä.
https://twitter.com/harleysiemens/status/1524808639311126530?cxt=HHwWhICxiZ7YmqkqAAAA
---
Kiinan huonokuntoisesta vehnästä on ollut jo puhetta, ja asiaa seuraa myös
DinmSums blogi.
Sen mukaan Kiinassa on syntynyt rähinää eräiden tuottajien päädyttyä
myymään vehnän viherrehuna nautakarjan tuottajille.
Näiden on vaikea saada korsirehua karjalle ja jopa Myanmarista saakka on
rehua tuotu.
Aiemmin Kiinan karja oli pikkuerissä pitkin kyliä, ja paikallisten rehujen
saanti oli helpompaa.
Kiinassa tuottajat näkevät jo että sadosta tulee huono, ja eivät aina odota
jyväsatoa.
Kun vehnä korjataan toukokuussa pois tieltä, voidaan tilalle kylvää maissia
joka ehtii näin menetellen valmistua.
http://dimsums.blogspot.com/2022/05/wheat-silage-debate-no-freedom-to-farm.html
---
Intian päätyminen viennin rajoittamiseen laukaisi hepulin aiemmin kuin
oli takapirujen suunnitelmissa.
Intia hallinto mainosti että jopa 12 milj. t. voitaisiin viedä, mikä olisi
nostanut sen lähes Kanadan veroiseksi vientimaaksi.
Nyt sitten on liikkeellä hätäisiä vehnän ostajia, ja pörssipelissä futuurien
hinnat törmäsivät päivittäisen nousun hintakattoon.
---
soija heinä 16,56 elo 16,06
maissi heinä 8,08-----7,77
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
heinä 12,47---13,52---13,85
syys 12,51----13,53---13,78
joulu 12,55---13,54---13,73
maalis 12,44--13,38---13,65
Pariisi vehnä
syys 438,25 joulu 433 maalis 429 touko 425,75
rapsi
elo 879,50 marras 866,25 helmi 846 touko 841
maissi
kesä 372,25 elo 378,50 marras 379,75 maalis 377

Tänään aloitetaan Kansasin hujakan "wheat tour" jolla katsastetaan vehnän
satopotentiaalia.
Suuria toiveita ei ole johtuen vehnän kunnosta, mikä Kansasin osalta oli
touko 15. katsastuksessa vain hieman parempi kuin viikko sitten.
Luokassa erittäin huono oli 17 % ja huonossa 24 %, kohtalaista 35 %,
hyvää 22 ja erinomaista 2 %

Linkistä löytyy "wheat letter" julkaisun ennakointia, josta löytyy myös
USDAn erään osan tuottama satoennuste syysvehnien satotasosta ja paljonko
povataan tulevan plussaa tai miinusta.
Miinus on enemmistönä ja Usan pohjoislaidankin plussa johtuu vertailusta
erittäin huonoon edellisvuoteen.
Usan HRW vehnän satoa ennustetaan 21 % alas vuodentakaisesta ja määräksi
povataan 16,1 milj. t.
Kun määrää vertaa Usan omaan 13,66 milj. tonnin tarpeeseen, niin eipä
paljon riittäisi vientiin.
Säät ovat kääntymässä jälleen huonompaan suuntaan, joten huonolta näyttää.
https://www.uswheat.org/wheatletter/what-new-information-will-the-hard-winter-wheat-tour-add/

Linkistä voi seurata katsastelua.
https://twitter.com/hashtag/wheattour22?src=hashtag_click

Kevätvehnän kylvöt edistyvät hitaasti varsinkin pohjois-Dakotassa ja
Minnesotassa, joiden osuus Usan tuotannosta ylittää yleensä 60 % .
Yleinenkin taso on lähellä ennätyspientä.
https://twitter.com/kannbwx/status/1526294453853593600?cxt=HHwWgIC9iYOuvq4qAAAA
Tässä vielä erikseen Pohjois-Dakotan edistys.
https://twitter.com/kannbwx/status/1526305201073831937
Eipä näytä lupaavalta kevätvehnänkään sato.
---
soija heinä 16,78 elo 16,24
maissi------8,01------7,73
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
heinä 12,79----13,69----13,93
syys 12,80-----13,69----13,89
joulu 12,80----13,70----13,84
maalis 12,71---13,60----13,78
Pariisi vehnä
syys 438,75 joulu 431,75 maalis 428,50 touko 424,75
rapsi
elo 876 marras 861,25 helmi 843,75 touko 837
maissi
kesä 373,50 elo 379,50 marras 379,75 maalis 377,75

Usan HRW vehnän ensimmäisen katsastuspäivän tulokseksi tuli 39,5 bushelia
acrelta, jossa miinustaa vuodentakaista katsastusta 20 bushelia.
Arvioitu sato kuitenkin päätyi heikommaksi ja nyt tehty katsastus miinustaa
toteutunutta satoa 13 bushelia.
Katsastus jatkui tänään ja kohdalle osui paljon huonoa vehnää.

Kun busheli vehnää painaa 27,2 kiloa, niin acrea kohti saataisiin 1,07 t.
mikä kertoimella 2,47 asettaa hehtaarisadoksi 2653 kiloa.
Kun Kansasin jyväsatoa arvioidaan korjattavan 6,95 milj. acrelta, niin
Kansasin vehnäsato jäisi 7,43 milj. tonniin.
Arvio perustuu 6 % hylättyyn osuuteen kylvöalasta, mitä pidetään liian
pienenä.
Coloradossa on arveltu hylättävän 30 % kylvöista ja sato jäisi 1,09 milj.
tonniin, - Nebraskassa tulisi vain hieman enemmän.
---
Euroopassa kevätkuivuus jatkuu ja on Ranskassa saavuttanut tilan joka
tulee näkymään satomäärässä.
Ennusteet eivät vielä lupaa merkitsevää määrää sadetta.
---
soija heinä 16,64 elo 16,06
maissi------7,82 syys 7,53
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
heinä 12,30----13,24----13,52
syys 12,32-----13,25----13,51
joulu 12,33----13,27----13,47
maalis 12,31---13,21----13,43
Pariisi vehnä
syys 430,50 joulu 424,25 maalis 421,50 touko 417
rapsi
elo 831,25 marras 819,75 helmi 807,25 touko 799,75
maissi
kesä 371 elo 375,25 marras 375,50 maalis 374,25

Viikolla 6-12.5. myytiin Usasta 8 500 t. vehnää kuluvan kauden laivauksiin
ja 325 600 t. seuraavan, - viikolla laivattiin 345 400 t.
Kauden myynti jäi tasolle 18,4 milj. t. josta laivaamatta 1,57 milj. t.
USDAn vientiarvion määrä vaatisi vielä 2,47 milj. tonnin lisämyynnin, ja
jos kaikki vastuut sitten täytettäisiin, niin viikon ja viiden päivän aikana
tulisi laivata 2,47 milj. tonnia.
Kesäkuun alusta alkavan kauden myynti kasvoi 2,75 milj. tonniin.

Usan HRW vehnän sato saattaa jäädä pienemmäksi kuin mitä Usan oma tarve on.
Kuluvan kauden myyntiä on kertynyt 8,13 milj.t. josta laivaamatta 0,59 milj.t.
Huonoista näkymistä huolimatta on uuden sadon HRW vehnää myyty 0,69 milj. t.
Eli vastattavaa on HRW vehnän osalla yhteensä 1,28 milj. tonnia.
---
Maissia myytiin 435 200 t. ja laivattiin 1,380 milj. t.
kauden myynti kasvoi 58,92 milj. tonniin, josta laivaamatta 16 milj.t.
Syyskuun alusta alkavan kauden myyntiä oli 588 500 t. mikä nosti tämän kauden
myynnin 5,57 milj. tonniin.
---
Soijaa myytiin 752 700 t. ja laivattiin 957 200 t.
Kauden myynti kasvoi 59,2 milj. tonniin, josta laivaamatta 10,48 milj. t.
Myynti ylittää 1 milj. tonnilla USDAn vientiarvion määrän.
Seuraavan kauden myynti kasvoi 11,37 milj. tonniin.
---
Usan myllyvehnä on siksi lopussa että kaikenlaista veivausta harjoitettiin
kaupanteossa.
HRW vehnän nettomyynti jäi 34 700 t. miinukselle ufomiesten potista
täytetyn Venezuelan hätäapulaivauksen vuoksi.
Colombiaan myyty 39 900 tonnin HRW myynti peruuntui, mutta luvattiin
laivata seuraavasta sadosta 41 500 tonnin eränä.
Seuraavaa HRW satoa myytiin tämän lisäksi vain 50 000 t.

Kiina jatkoi seuraavan maissisadon ostamista 544 000 t. määrällä.
Kuluvan kauden saatavia Kiinalla on vielä 5,35 milj. t. ja uutta satoa
on ostettu 2,72 milj. t.
--
Usan HRW vehnän katsastuksen toisen päivän tulokseksi saatiin 37 bushelia
acrelta.
Kansasin länsilaidalla törmättiin ongelmaan liian lyhytkortisesta vehnästä.
Vaikka jonkinlainen satopotentiaali siitä mitattiin niin katsastajat
epäilivät että mahtileveällä pöydällä varustetut puimurit eivät pysty
kaikkea saamaan kerätyksi.

Tänään oli päätöspäivä jonka kaikkia tuloksia ei vielä ole näkösällä.
Kansasin keskiarvoksi saatiin 39,7 bushelia acre, - vastaan USDAn
arvio 39 bushelia.
Kuitenkin Kansasin vehnäsadoksi katsastus arvioi 10 bushelia acrelta alempaa
määrää
Tämä johtuu siitä että kokonaan hylättävä vehnäala on katsastuksen mukaan
suurempi.
Katsastus asettaa nyt sadon 261 milj. busheliin, mikä tekee 7,1 milj. tonnia.
Muiden alueen osavaltojen arvioita ei ole vielä tässä yhteydessä näkösällä,
mutta sekalaisista lähteistä tehty laskelma näyttää että Usan oma tarve
ei täyty tältä alueelta.
Kuivuus jatkuu edelleen ja muutakin ikävää ehtii tapahtua ennen sadonkorjuuta.
---
soija heinä 16,90 elo 16,30
maissi -----7,82 syys 7,49
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
heinä 12,02---12,96----13,30
syys 12,08----13,00----13,29
joulu 12,11---13,03....13,25
maalis 12,11--13,00----13,22
Pariisi vehnä
syys 422,25 joulu 416.25 maalis 412,50 touko 408,25
rapsi
elo 824,75 marras 813,50 helmi 799 touko 793,75
maissi
kesä 363,25 elo 368 marras 369,25 maalis 368,75

Planeetan ruokahuollon tila on häätänyt myös tiedonpimitysvälineet
käsittelemään tilannetta.
Ruokakatastrofi on tulossa, sanelee yleensä taivaanpankon viisautta jakeleva
The Economist kansikuvan otsikkona.
Kuvana on kolme tähkää joissa jyvien paikalla on pääkalloja.

Metsäveli ei jaksa arvostaa nyt aloiteltua päivittelyä asiasta jonka
saapuminen on ollut päivänselvää jo hyvin kauan.
Nyt keskitytään liiaksi meneillään olevan sodan osuuteen, mikä takaa että
mitään ei opita.
Uskotaan että kunhan sotiminen saadaan loppumaan niin nälänhädän uhkat
poistuvat.
Alati kasvavan väestön ruokkimiseen ei löydy ratkaisua rajallisella
planeetalla, jonka viljelymaan ja resurssien määrä per capita vähenee joka
herran vuosi.

Koko joukko kaikkia hyviä asioita ajavia järjestöjä on jo haistanut rahanteon
mahdollisuuden ja esittävät ratkaisuksi samaa vanhaa roskaa mitä ne ovat
esittäneet vuosikymmeniä.
Varmaan onnistuvat jälleen rahastamaan tietämättömät tämänkin kriisin avulla.
---
Omavaraisen ruuantuotannon tarve alkaa mennä vähin erin perille niillekin
joiden vihan kohteena "tukijussit" ovat olleet.
Muutakin omavaraisuutta tarvitaan, kuten moottoripolttoaineiden tuotantoa
Kotimaisista raaka-aineista lähtien.
Metsäveljen mielestä Suomen tulisi linnoittautua omavaraisuuden muurien
taakse ruuantuotannon osalta, sekä käyttämällä yleensäkin kylmää järkeä
eikä kuohuvia tunteita.
Kaikki tarvittava löytyy kotimaasta, - energiasta ja tiedosta alkaen.

Moni saattaa nyt pyöritellä päätään, että eihän me osata kun eivät osaa
muuallakaan.
Suomessa on kuitenkin tehty valtava määrä tutkimusta nykyisenkaltaisen
kriisin varalta.
Se vain on jäänyt vähälle huomiolle, - eli suuri kokonaisuus on jäänyt
yksittäisten lehtijuttujen varjoon.

Toisen maailmansodan oloissa jo käytettiin menetelmiä joiden kehittäminen
alkoi heti kansalaissodan jälkeen.
Sodan jälkeen ei heti unohdettu mitä oltiin opittu kaiken pulasta, vaan
kotimaisen teollisuuden rakentaminen jatkui, samalla kun vesivoiman
suuri lisääminen.
Typpilannoitteiden tuotantokin saatiin aikaan ruuantuotannon turvaksi
poikkeusoloissakin, - nyt sitä tarvittaisiin mutta kun "rotat" söivät
portaat.
Ensimmäinen "energiakriisi" vauhditti ja suuntasi tutkimusta ja koulutusta
kotimaisen energian kehittämiseksi.
Hyviä tuloksia on saatu viime vuosikymmenien aikana esimerkiksi
Lappeenrannassa "high speed" tutkimusryhmän toimesta, jonka tuloksista osa
on jo teollisuudessa käytössäkin.
Moni tämän tutkimusryhmän kehittämä laite olisi tarpeellinen juuri nyt
energiantuotannossa ja polttoaineiden sekä typpilannoitteiden tuotannossa.

Metsäveli ei päässyt vielä edes alkuun valtavan kokonaisuuden laidasta.
Kaikki tarpeellinen on jo kasassa ja tarvitaan vain valtiovallan tahtotila
ja alkurahoitus, - ja homma hoituu.

Suuri este tähän on että ei edes tiedetä mitä Suomessa osataan ja tiedetään.
Sensijaan hallinnon täipesien avuton katse suuntautuu kysyvänä ulkomaiden
ja EU:n suuntaan.
Sieltä katsoo samanlaiset taikka vieläkin vaivaisemmat vastaan, ja mitään
järjellistä ei saavuteta.
Täältä Suomesta löytyy hemmoja jotka hallitsevat maailmaa ja rautaa, - muita
hallitsee maailma ja rauta.
---
soija heinä 17,05 elo 16,43
maissi------7,78 syys 7,46
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
heinä 11,70---12,56----12,79
syys 11,75----12,57----12,78
joulu 11,79---12,63----12,74
maalis 11,81--12,59----12,74
Pariisi vehnä
syys 420,75 joulu 414 maalis 410,25 toiko 405,75
rapsi
elo 830 marras 821 helmi 806,50 touko 801
maissi
kesä 360,25 elo 364,75 marras 364,50 maalis 364

Usan maissista on kylvetty 72 % , vastaan 5 vuoden keskiarvo 79 %.
Poikkeuksen tekevät Pohjois-Dakota ja Minnesota joissa kummassakin
kylvöt jäävät keskiarvosta 26 %.
Kylmissä oloissa tehdyt kylvöt orastuvat hitaasti, ja vasta 39 %
Usan maissista on näkösällä, - vastaan 51 % keskimäärin.
Pohjois-Dakotassa vasta 1 % on orastunut ja Minnesotassa 24 %.

Usan kevätvehnän kylvöt ovat katovuoden raiteilla.
Touko 22. tasolla oli kylvetty 49 % , vastaan 83 % keskimäärin.
Pohjois-Dakotassa 27 % oli kylvetty, - vastaan 80 % keskimäärin, orastunut
osuus oli 9 % - vastaan 59 % keskimäärin.
Minnesotassa 11 % oli kylvetty, - vastaan 90 % normaalisti, orastunut osuus
oli vain 4 %, - vastaan 59 % normaalisti.
Näiden kahden osavallan tuotanto vastaa normaalisti noin 60 % osuutta Usan
kevätvehnän sadosta.
Linkistä löytyy kuvaaja joka näyttää että Usan kevätvehnän kylvöt ovat ennätyshitaat.
https://twitter.com/kannbwx/status/1528832246936920065/photo/1
Toinen linkki näytää Pohjois-Dakotan taantumuksen.
https://twitter.com/kannbwx/status/1528834118376730624

Kevätvehnää ei saada kylvetyksi tulvien ja jatkuvien sateiden vuoksi.
Viimeisten kahden viikon sademäärät ovat olleet pahimmillaan 100 milliä,
ja yleisemmin 35 millin hujakalla.
Sääennusteet povaavat kolme poutapäivää ja sen jälkeen 35-100 milliä sadetta.
Käytännössä kylvöihin ei tule juuri lisäystä koska harva kylvää mitään
kesäkuun puolella,- maissia saatetaan kylvää viherrehuksi.
https://downloads.usda.library.cornell.edu/usda-esmis/files/8336h188j/sq87cz96j/34850p16x/prog2222.txt

Ranskassa kuivuus jatkuu ennusteen mukaan kesä 8. saakka.
Linkin ennustekartta povaa noin puolikasta normaalista sadekertymästä.
Nykyinen tilanne on huonompi kuin kuivuus muutama vuosi sitten, ja kuivuus
on lisäksi alkanut lähes kuukausi aiemmin.
https://twitter.com/laurdelcourt/status/1529107263004323840

soija heinä 16,92 elo 16,31
maissi------7,70 syys 7,40
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
heinä 11,54----12,37----12,77
syys 11,63-----12,41----12,77
joulu 11,69----12,41----12,73
maalis 11,73---12,45----12,71
Pariisi vehnä
syys 410,50 joulu 404 maalis 400 touko 397,25
rapsi
elo 816,75 marras 810 helmi 796,25 touko 788
maissi
kesä 360,50 elo 364 marras 356,25 maalis 357

Viikolla 41. vietiin Kanadasta 186 600 t. tavallista vehnää ja 47 300 t.
durumia.
Kauden vienti kasvoi tavallisen osalta 9,03 milj. tonniin, ja durumin
2 milj. tonniin.
Kevätvehnän osuus viennistä on vain 7,63 milj. tonnia.
Tavallisen vienti jää 7 milj. t. alle vuodentakaisen ja durumin 3,1 milj. t.

USDAn pasianssin mukaan Kanadasta viedään 15,5 milj. t. vehnää jossa
mukana myös durum.
Että näin kävisi, tulisi Kanadasta viedä viikottain 409 000 tonnia, - mikä
ei tietenkään tule toteutumaan.
USDAn tuutilullan tarkoitus on tuottaa runsauden tuntua uskovaisille.
---
Hidasta on kylvöjen edistyminen Kanadassakin, viimeisin tilasto Saskatchevanista on touko 16. tasolta jolloin viljoja oli kylvetty 33 %,
- vastaan viiden vuoden keskiarvo 53 % .
Kevätvehnän kylvöt olivat tasolla 29 %
---
Pakistan on ostqmassa vehnää kesä-heinäkuun laivauksiin.
Myyntitarjoukset ovat haarukassa 520 - 537 doll. tonni jossa mukana rahti.
Tarjouksia tuli nyt myös Usan viljajäteiltä joista Cargill ja Bunge
tarjosivat 110 000 tonnin eriä.
---
soija heinä 16,79 elo 16,18
maissi------7,70 syys 7,39
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
heinä 11,49----12,35----12,80
syys 11,58-----12,40----12,80
joulu 11,65----12,47----12,77
maalis 11,67---12,45----12,76
Pariisi vehnä
syys 404,50 joulu 397,75 maalis 394 touko 391,50
rapsi
elo 800,25 maarras 794,25 helmi 781,25 touko 774,25
maissi
kesä 347,75 elo 352,75 marras 349,25 maaalis 347,50

Viikolla 13-19.5. jäi Usan vehnän nettomyynti 2 300 tonnia miinukselle.
Viikolla laivattiin 298 200 t. ja seuraavaa satoa myytiin 236 300 t.
Kauden myynti on tasolla 19,43 milj. t. , josta 18,15 milj. t. on laivattu,
ja laivaamatta on 1,27 milj. t.
Seuraavan kauden myyntiä on karttunut 3 milj. tonnia.

Kun kaudesta on jäljellä viikko ja 5 päivää, niin Usan vienti jäänee alle
18 milj. tonnin, mikä merkitsisi että USDAn vientiarvio jää noin 3 milj. t.
vajaaksi.
---
Maissia myytiin 151 600 t. ja laivattiin 1,821 milj. tonnia.
Seuraavan kauden myyntiä oli 58 300 t.
Kauden myynti kasvoi 59 milj. tonniin, josta laivaamatta 14,33 milj. t.
Seuraavan kauden myyntiä on karttunut 5,19 milj. tonnia.
---
Soijaa myytiin 276 800 t. ja laivattiin 539 500 t.
Seuraavan kauden myyntiä oli 443 000 t.
Kauden myynti kasvoi 59,48 milj. tonniin, josta laivaamatta 10,22 milj. t.
Myynti ylittää USDAn vientiarvion 1,24 milj. tonnilla.
Seuraavan kauden myynti kasvoi 11,8 milj. tonniin.
---
Usan vehnäkaupassa todentuu se mitä oli odotettavissa "miten riittää"
laskelmien perusteella.
Usan myllyvehnä on surkeasti lopussa, vaikka viennin jääminen noin 3 milj. t.
pienemmäksi Usdan pasianssia, - keventää määränsä verran tilannetta.
Uutta satoa on myyty varovasti, josta katovuoden raiteilla olevaa HRW vehnää
vain 0,75 milj. t.
Ei pitäisi myydä enää lainkaan, koska Usan oma tarvekin saattaa olla HRW
vehnän osalta satoa suurempi.
---
USDAn attasea miinusti omaa aiempaa arviotaan Intian vehnäsadosta 11 milj. t.
Nyt arvio on 99 milj. t., - mikä riitelee Intian hallinnon 105 milj. t.
arvion kanssa.
Vienniksi attasea povaa korkeintaan 6 milj. t. josta osa on jo vietykin.
---
soija heinä 17,25 elo 16,58
maissi-----7,63 syys 7,32
vehnäfuturit
-----Chicago Kansas Minneapolis
heinä 11,42---12,26----12,92
syys 11,50----12,32----12,91
joulu 11,57---12,39----12,87
maalis 11,60--12,39----12,86
Pariisi vehnä
syys 409,50 joulu 402,75 maalis 399 touko 396,25
rapsi
elo 830,50 marras 822 helmi 807 touko 798,75
maissi
kesä 351,25 elo 356,25 marras 354 maalis 352,50

Rooman klubin ennusteet uhkaavat käydä toteen, mutta mitä kautta maatalouden
kannalta katsoen ?
Klubin tilaama tutkimus käsitteli laajaa kokonaisuutta, jossa ei erityisesti
käsitelty maataloutta, muutoin kuin mitä ruuantuotannolle käy resurssien
vähetessä, - samalla kun planeetan väestönkasvu lisää ruuan tarvetta.
Resurssien väheneminen on tässä määräävänä tekijänä, mutta mitä ne ovat,
ja miten ne vaikuttavat ruuantuotantoon ?
Asiasta on ollut puhetta aiemmissa katsauksissa "elämää mörköjen parissa"
sarjassa, sekä tuoreempia Ugo Bardin blogin kommentoinnin yhteydessä.
Aikomus on aloittaa laajempi selvitys aiheestaa.
Aluksi vain luettelo ruuantuotantoon vaikuttavista tekijöistä.

Viljelyyn taikka laiduntamiseen käytettävissä oleva ala.
Viljelyalan laatu, sekä sääolojen kuten lämpötilojen vaikutus.
Sateisuus ja kasteluveden riittävyys.
Nämä ovat paljolti luonnon ja maantieteen sanelemia seikkoja, mutta
ne ovat silti muutoksen kourissa.

Typpilannoitteet: - näiden saanti riippuu energian saatavudesta.
Muut pääravinteet: -nämä ovat rajallisia varannoiltaan ja riippuvaisia
niiden kuljetukseen tarvittavasta energiasta, - sekä politiikasta.

Teollinen tuotanto: - tätä tarvitaan koneistetun maatalouden tarpeisiin,
ja laitteistojen ylläpitoon.
Lisäksi se on erityisen riippuvainen erittäin monesta tekijästä, joista
energia, teollisuuden raaka-aineet, osaava sekä älykkydeltään korkeatasoinen
työväki, eikä pienimpänä yhteiskuntarauha joka vaaditaan että monimutkainen
järjestelmä toimii.

Energia on tullut esiin monessa yhteydessä, mutta tarkennuksena tähän
erityisesti maaöljysta saatavat polttonesteet.

Näitä ja muita käsitellään erikseen ja myös Suomen kannalta katsoen, - kunhan
ehdin.
---
Iran on sopinut Venäjän kanssa vehnän ostoista tulevan sadon osalta.
Venäjä lupaa toimittaa 5 milj. t. vehnää Iranin tarpeen ollessa 7 milj.t.
Kuluva kausi meni samoilla lukemilla ja laivauksia hoideltiin pikkualuksilla
Volgaa pitkin ja Kaspianmeren kautta.
---
soija heinä 17,32 elo 16,63
maissi-----7,76 syys 7,74
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
heinä 11,57 --12,37----13,04
syys 11,66----12,42----13,04
joulu 11,72---12,48----13,01
maalis 11,77--12,50----12,99
Pariisi vehnä
syys 414,75 joulu 407,75 maalis 403,25 touko 400,75
rapsi
elo 828,25 marras 821,25 helmi 807 touko 798,75
maissi
kesä 352,25 elo 361,25 marras 807 touko 798,75

Planeetalla on hälisty siitä että vehnävarastot päätyisivät vain 10 viikon
käyttöön riittäviksi.
Lähteeksi uutiselle käytetään erään "expertiksi" kehutun henkilön lausumaa.
Expertti kuitenkin käytti itse lähteenä USDAn raportin arviota juuri alkavan
kauden loppuvarastoksi.
Arvio koskee lisäksi planeetan loppuvarastoa josta Kiinan kulutus sekä
loppuvarasto on jätetty pois.
Kyse on kuitenkin USDAn alustavasta tuutilullasta joka kokemuksen mukaan
on enempi huumoria.
Kuluvan kauden loppuvarasto riittäisi USDAn mukaan 11,1 viikoksi.

Aina kannattaa muistaa että loppuvarastot ovat enempi sutta ja sekulia,
joissa piilee vaikkapa Australian huonolaatuisin vehnä, joka osin on jopa ongelmajätettä.
Myllyvehnän osalta tilanne on jo nyt se että vehnää ei irtoa lähiajan
laivauksiin edes hirmuhinnoilla.
Espanjankin kerrottiin muutama viikko sitten harkinneen rehuvehnän
sekoittamista myllyvehnään, - miten lopulta kävi ei ole kerrottu.
---
Mikko Paunio kritisoi vihreää ihkuaatetta nimeltä vihreä siirtymä.
Linkin kirjoituksessa käytetään kiusalla myrkkyvihreän greenpeacen
raporttia jonka mukaan EU:ssa 3,7 milj. tonnia vehnää liikenteen
biopolttoaineisiin, joista voitaisiin paistaa peräti 15 miljoonaa leipää
joka päivä koko vuoden ajan.
Sama raportti tietää että jos tämä turmio lopetetään, niin tämä yksin
lieventäisi 20 % Ukrainan sodan vuoksi vaikeutunutta tilannetta.

Metsäveli ei tätä usko, vaan kysyy että miksipä ihmeessä vehnää yleensäkään
käytetään etanolin tuotannossa ?
- Ja vastaa että siksipä siksi että osa vehnästä ei nyt vaan muuhun kelpaa.
Entäpä sitten kun vihreä aate on jyrännyt lihantuotannon alas?
Myllyvehnää yritetään kasvattaa mutta mitäpä sitten kun kelvottomat säät vievät 60 % vehnästä rehulaaduksi, - niinkuin kävi viime kesänä Ranskassa.
Ei ole silloin kysyntää rehuksi, eikä rehupatonki kuningaskuluttajille
kelpaa.
Kuka korvaa tuottajalle koituneen kohtuuttoman vahingon ?
Eipä niin kukaan, ja seuraavaa satoa ei sitten kylvetä.
Se että rehuviljallakin on kunnollinen hinta ja menekkiä vaikkapa etanoliksi,
- kuuluu tällä planeetalla luokkaan elämän ja kuoleman kysymykset.

Maailman ruokaturva tosiaankin vaarantuu vihreän hörhöilyn vuoksi, mutta
monista paljon suuremmista syistä joita vihreät innokkaasti kannattavat.
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/mikkopaunio/greenpeace-eun-vihrea-siirtyma-vaarantaa-maailman-ja-euroopan-ruokaturvan/

Usan pörssit olivat maanantaina kiinni.
Pariisi vehnä
syys 406,75 joulu 400 maalis 395,75 touko 392,50
rapsi
elo 814,75 marras 808,25 helmi 795 touko 788,75
maissi
kesä 351,25 elo 357,25 marras 351,50 maalis 351,50

Apinansuvun resurssien kannalta öljyn riittävyys on monelta kannalta katsoen
tärkein, mutta vaikka teoriassa olisikin vielä riittävyyttä, niin onko myös
saatavuus kunnossa ?
Linkin videossa käsitellään Venäjän öljyntuotannon lähiajan näkymiä, ja
videon esitelmöisijä manaa tantereelle teutaroimaan mörön poikineen.
https://www.youtube.com/watch?v=qWyhKobyM68

Videon kohdassa 12:08 aletaan käsitellä Venäjän oljynviennin asemointia.
Karttakuvan vihreät linjat näyttävät öljyä kuljettavat putkistot, ja nähdään
että monihaarainen osa kulkee Ukrainan läpi, yhdistyy ennen Unkarin rajaa
ja jatkaa matkaa päätyen Adrianmeren rantaan.
Venäjän öljyntuotanto on siksi kaukana Siperiassa että se jää kartan
ulkopuolelle.
Surehko osa öljystä päätyy Venäjän maaperällä olevia putkia pitkin
Mustanmeren rantaan, josta matka markkinoille joutuu kulkemaan Bosborin
salmien kautta, - joissa Turkin käytös on jossain määrin riskinä.
Sota-alue on kuitenkin suurin riski, koska vakuutuksia ei myönnetä tällaiselle
alueelle matkaaville.
Venäjän rannassa oleva Novorossiysk on tällainen, ja esitelmöitsijä kertoo
että öljyn vienti on ollut vain "low twenties" eli alle 25 % normaalista.

Toinen lähes samaa kokoa vientisatama onkin Suomenlahdella.
Tässä on kuitenkin ongelma koska vain varsin pienet alukset voivat ottaa
lastin, ja esimerkikisi Intiaan ei kannata niillä kuljettaa.
Tästä aiheutuu siksi suuret ongelmat että esitelmöitsijä näkee viennin
vähenevän täältäkin.
Lyhyesti käsitellään Ukrainan läpi kulkevia putkistoja, joiden nähdään
jossain vaiheessa sulkeutuvan sotatoimien kautta taikka muuten.

Jos ei voida viedä, ei voida myöskään tuottaa koska varastointi on mahdotonta.
Tästä aiheutuu mahtikokoinen mörkö, joka saattaa syödä suihinsa suuren
osan Venäjän kyvystä edes saada öljy ylös maan uumenista.

Venäjän öljy tuotetaan kaukana Siperiassa ikiroudan alueella.
Tästä syystä tuotantoreikää ei voida sulkea lainkaan, - taikka sen
laitteisto rikkoutuu jäätymisen vuoksi pysyvästi korjaamattomaan kuntoon.
Tämä nähtiin 1992 jolloin neukkuvallan jälkeisessä kaaoksessa tuotantoa
jouduttiin pysäyttämään.
Elpyminen vaatikin sitten 32 vuotta, koska jouduttiin aloittamaan alusta.

Venäjän viennin ja kulutuksen lasku on jo vähentänyt poistumaa 2-3 milj.
barrelia päivässä, ja öljyputkien paineen nousu on saavuttamassa tasoa
jolloin joudutaan sulkemaan tuotantoa.

Jos näin käy niin:
"Emme puhu tässä Venäjän öljyntuotannon lyhyen ajan laskusta, vaan
vuosikymmenien mittaisesta"
Tapahtuma poistaisi käytännössä Venäjän tuotannon kokonaan vientimarkkinoilta.
Kyseessä olisi tällöin suurin koskaan tapahtunut häiriö öljyn saatavuudessa.

Video jatkuu maakaasun käsittelyllä, mutta en ehdi nyt tätä puolta selvittää.
Melkoisen vauhdikasta päättelyä, ja tässä vaiheessa jätän osan uskomatta.
Toisaalta entisen neukkulan öljyntuotannon romahdus on toteutunut tosiasia.
Kesä on tulossa Siperiaankin, joten tuotannon säätäminen on helpompaa kuin
murhapakkasissa.
---
soija heinä 16,87 elo 16,22
maissi------7,53 syys 7,24
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
heinä 10,88---11,65----12,47
syys 10,99----11,57----12,47
joulu 11,06---11.81----12,45
maalis 11,12--11,86----12,44
Pariisi vehnä
syys 392,25 joulu 385,75 maalis 382,50 touko 380
rapsi
elo 811,75 marras 805,75 helmi 793,50 touko 785,25
maissi
kesä 340,25 elo 345 marras 338,75 maalis 338,75

Usan kevätvehnän kylvöt olivat touko 29. katsastuksessa tasolla 73 %,
- vastaan 92 % keskimäärin ja 97 % vuosi sitten.
Minnesotassa viikontakainen 11 % osuus kasvoi 53 prosenttiin arvioidusta
kylvöalasta.
Pohjois Dakotassa viikko sitten 27 % , nyt 59 % , - vastaan vuodentakainen
97 %.
Minnesotassa oli orastunut 10 % vehnästä, vastaan 96 % vuosi sitten.
Pohjois Dakotassa oli oraalla 22 %, - vastaan 73 % vuosi sitten.
Usan kevätvehnästä noin 60 % osuuden tuottavien osavaltojen kylvöistä
puuttuu noin 40 % ja orastuneesta alasta noin 75 %.
Ei voi edes kehua kuivuuden puuttumisella, - eipä kylvämättä oleva ja
suurelta osalta sellaiseksi jääväkin vehnä kosteusoloista mitään hyödy.
Usan kevätvehnän sato tulee jäämään kauaksi odotetusta.

Tässä eräänä tekijänä on se että satovakuutuksen perusteella voi hakea
korvausta alalta jonka viimeinen kylvöpäivä oli Pohjois-Dakotan osalta
eilen.
Kylväähän voi vielä edelleenkin mutta omalla vastuulla.
Eipä paljon kylvetä, koska viimeisimmät kylvöt tehtiin varmistamaan edes
jotain tuloa viljelystä joka suurella varmuudella saadaan ainoastaan vakuutuksen perusteella.
---
Usan syysvehnien kuntoluokat ovat edelleen huonot, - luokassa erittäin
huono oli 23 % kylvöalasta ja luokassa huono 17 %.
Kaikkein huonoin tilanne oli Teksasissa jossa 58 % vehnästä oli erittäin
huonoa ja huonoa 22 %, eli nämä yhtensä peräti 80 %.
---
Teksas on planeetan niitä alueita joiden viljelymaan muodossa olevat
resurssit ovat olleet laskussa.
Viljelyala on laskenut muiden maankäyttömuotojen vietyä pinta-alaa, mutta
enemmän on vaikuttanut kasteluveden saatavuuden säännöstely.
Lisäksi monet tuottajat ovat myyneet omistuksessaan olevien pohjavesien
käyttöoikeudet asutuskeskusten tarpeisiin.

Kun metsäveljen aikeena on käsitellä erilaisia resursseja niinkuin Rooman
Klubin raportissakin tehtiin, niin tässä on käsillä tilanne joka
kelpaa esimerkiksi.
Maatalousmaa on eräs resurssi sinälläänkin, mutta pinta-alan lisänä sen
laadun heikkeneminen on otettava huomioon.
Jos käytettävissä ollut kasteluvesi käytetään muihin tarkoituksiin, niin
peltomaan resurssiarvo heikkenee tai katoaa.
Jos taas peltomaa jää asutuksen taikka teollisen käytön alle niin resurssi
häviää kokonaan.
Eräs piiloresurssikin katoaa, - lähellä tuotettu ruoka, joka on sitten
haalittava pahimmissa tapauksissa merten takaa muita resursseja poltellen.
---
Egypti osti 360 000 t. vehnää heinä elokuun laivauksiin.
FOB hinta päätyi 442 dollariin tonnilta, joka rahteineen tekee Egyptinrannassa
480 doll. t.
Romania toimittaa 4 lastia ja Venäjä 2.
Romanian vehnää oli myymässä myös usalainen viljajätti ADM.
---

soija heinä 16,89 elo 16,23
maissi------7,29 syys 702
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
heinä 10,41----11,27----11,97
syys 10,52-----11,34----11,97
joulu 10,63----11,44----11,96
maalis 10,70---11,48----11,96
Pariisi vehnä
syys 380,50 joulu 375 maalis 371,25 touko 369,50
rapsi
elo 796,75 marras 791,75 helmi 782 touko 775,75
maissi
kesä 329,50 elo 328,75 marras 325,25 maalis 324,75

Jatketaan vielä eilen aloitetusta aiheesta jossa kartoitetaan planeetan käytettävissä
olevan laidun taikka viljelymaan luonnetta resurssina, - jonka varassa alati
kasvava apinansuku täällä hengissä pysyy.
Niimpä on otettava huomioon että joka herran vuosi väestönkasvu lisää noin
80 miljoonalla ruuan kuluttajien määrää.
Näissä oloissa peltomaan tuottokyvyn tulisi myöskin alati kasvaa.
Sitähän se ei ole tehnyt muutoin kuin massiivisen lannoitteiden tuotannon ja
muiden vastaavien keinojen avulla.
Näiden keinojen tarve ei ole vähenemässä, vaan on päinvastoin kasvussa.

Miksi on, sitä aloitetaan selvittämään seuraavaksi, mutta ensin pohjustetaan
selitystä linkin katsausletkassa löytyvän selvityksen avulla, jossa päädyttiin
siihen että planeetan viljelykäytössä oleva peltoala on ollut laskussa jo pitkään.
Asiaa on tutkittu useammankin ryhmän toimesta, joiden tulokset ovat kehityksen suunnan
suhteen yhtäpitäviä, mutta se mihin vuosilukuun suurin peltoala asetetaan vaihtelee.
Arvioiden vaihteluväli on haarukassa 1960 - 2001, joista viimeisin on FAO:n arvio.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17349331/viljan-hinnat-nousussa

Planeetan asukasta kohti laskien on viljelymaan määrä vähentynyt kauemmin, - jo
1700 luvulta alkaen.
Väheneminen on viime vuosikymmeninä saavuttanut vaarallisen rajan, - 1960 luvulla
alaa oli 0,45 hehtaaria per capita, josta alkaen miinusta on tullut päälle 50 %
Nykyinen planeetan taso on noin 0,2 hehtaaria per capita, mutta esimerkiksi
Kiinassa vain 0,11 hehtaaria.
Miten ollenkaan on pärjäilty alati vähenevän pinta-alan kanssa ?
Keinot ovat olleet kovat, massiivinen lannoitteiden käytön lisäys,ruuantuotannon
kemikalisoituminen, ja muut tehostustoimet päälle.
Kaiken tämän on mahdollistanut öljyn käyttö, jonka tuotannon huippu saavutettiin
muutama vuosi sitten.
Eli toisella vähenevällä resurssilla on korjattu toisen resurssin vähenemisen
tuomia ongelmia.
Tässä yhtälössä paha kiertää.

Tässä kaikki tällä kertaa mutta aiheesta on käsiteltävä vielä muutama piirre
ennenkuin kokonaiskuvasta voi tehdä ennusteen tulevasta.
---
soija heinä 17,30 elo 16,59
maissi------7,28 syys 7,03
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
heinä 10,61----11,48----11,99
syys 10,72-----11,54----12,01
joulu 10,82----11,63----12,00
maalis 10,92---11,68----12,00
Pariisi vehnä
syys 382,50 joulu 376,50 maalis 373,50 touko 370,50
rapsi
elo 796,75 marras 791,25 helmi 783,50 touko 778,75
maissi
kesä 329 elo 329,50 marras 325,75 maalis 326

Viikolla 20-26.5. myytiin Usasta 700 t. vehnää kuluvan kauden laivauksiin, ja
363 500 t. seuraavan, - viikolla laivattiin 372 700 t.
Kauden myynti on tasossa 19,43 milj. t., josta laivattu 18,53 milj. t. ja laivaamatta
on 0,9 milj. t.
Seuraavan kauden myynti karttui 3,36 milj. tonniin.
---
Maissia myytiin 185 800 t. kuluvan, ja 48 700 t. suraavan kauden laivauksiin,
- viikolla laivattiin 1,579 milj. tonnia.
Kauden myynti kasvoi 59,2 milj. tonniin, josta laivaamatta 12,94 milj. t.
Seuraavan kauden myynti karttui 5,68 milj. tonniin.
---
Soijaa myytiin 111 600 t. kuluvan, ja 284 000 t. seuraavan kauden laivauksiin,
- viikolla laivattiin 406 300 t.
Kauden myynti kasvoi 59,59 milj. tonniin, josta laivaamatta 9,93 milj. t.
Seuraavan kauden myynti kasvoi 12,1 milj. tonniin.
---
Vehnän kauden ollessa lopussa, ei kannata kuluvan kauden laivauksiin myydä mitään.
Se että kuitenkin tilastoon kirjattiin 700 tonnin myynti, johtuu siitä että
laivattaessa ruuma on saatava täyteen lastin liikkumisen estämiseksi.
Joskus jää joku tonni yli ja tällöin tilastoa miinustetaan, ja joskus tulee
hieman lisätä, jolloin tämä osuus kirjataan myynniksi, mitä se tietenkin onkin.

Varsinaisia kauppojen perumisia oli Colombian 13 000 tonnin kevätvehnäerän
peruuntuminen, mikä korvattiin myymällä sama määrä seuraavan kauden laivauksiin.
Colombia saattaa joutua odottelemaan laivausta päälle kolme kuukautta kunnen uutta
satoa saadaan.
Viikon taivaanmerkki oli Egyptin ostama 60 000 t. erä kevätvehnää seuraavan kauden
laivauksiin, - saapa nähdä milloin toimitetaan.
---
Brasiliassa on huolestuttu dieselpolttoaineen saatavuudesta, joka saattaa olla
ajankohtainen murhe jo muutaman kuukauden kuluttua.
Vaikka Brasilia on öljyn tuottaja, ei jalostamokapasiteetti riitä, vaan valmista
dieseliä joudutaan tuomaan hirmuhinnalla.
Brasilian hallinnon ilmoituksen mukaan on disewliä vain 38 päivän tarpeisiin.
Brasiliassa tehdään myös biodieseliä, jonka raaka-aineena käytetään soijaöljyä.
Nykyisin sallitaan 10 % soijaöljyn osuuden sekoittaminen dieseliin, mutta aikeena
oli kasvattaa tämä 14 prosenttiin.
Brasilian presidentin kerrotaan sekaantuneen asiaan ja aie peruuntui perusteella
että dieselin hintaa saadaan hieman alas.
Eipä onnistunut, vaan nousu jatkui ja nyt joudutaan pikavauhtia polkemaan lisää
biodieselin tuotantoa käyntiin.
https://www.soybeansandcorn.com/articles/9231/

Jatketaan tässä välissä hieman eilisestä aiheesta, jossa mainitsin piiloresurssista
nimeltä lähiruoka.
Brasilia on tähän nähden päinvastainen tapaus.
Uutta tuotantoalaa on raivattu takuisten takaisesta peräkorvesta, jossa ei ollut
moiselle kotimaista tarvetta, vaan pontimena oli vientitulot,
Jos asiaa katsastetaan siltä kannalta että onko tuo viljelyala oikea resurssi,
vaiko muiden resurssien hukkaputki, - päätyy ainakin epäilyksen valtaan.
Nykyisen öljynhinnan vallitessa suuri osa vientituloistakin kuluu toiminnassa
jossa dieseliä syövät rekat hoitavat kuljetuksen rannikolle, koko peltoviljely
onnistuu vain dieselin kulutuksen avulla, ja lisäksi paikalle haalitaan merten
takaa mahtikokoinen tonnimäärä ravinteita.

Muistetaan tässä että EU ei ole ruuan suhteen omavarainen, vaan noin 120 kiloa
per capita täytyy hankkia EU:n ulkopuolelta, josta suuri osa juuri Brasiliasta.
Ruuan suhteen lähes omavaraiselta suomirievulta kielletään kohta saunanlämmityskin,
mutta muualla Euroopassa säihkytellään sädekehää ilmaston pelastajana.
---
soija heinä 16,99 elo 16,33
maissi------7,27 syys 7,01
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
heinä 10,41----11,21----11,91
syys 10,52-----11,30----11,93
joulu 10,63----11,40----11,91
maalis 10,72---11,44----11,94
Pariisi vehnä
syys 378,25 joulu 373,25 maalis 370,50 touko 368,50
rapsi
elo 775,75 marras 770,75 helmi 765,50 touko 761,75
maissi
kesä 325,50 elo 326,50 marras 322,50 maalis

EU:n viljojen kehitystä seuraava MARS bulletin arvioi touko 23. raportissaan
enimmäkseen normaalitasoista vehnäsatoa vaikka kuiuus jo aloitteli monissa
maissa.
Arviot perustuivat touko 15. tilanteeseen, eli kolmen viikon takaiseen.
Espanjaan tosin jo tarjottiin miinusta ja siellä kuivuus on jatkunut edelleen.
Ranskassa muutamalla hujakalla satoi kohtalaisesti mutta yleisemmin kuivuus
on jatkunut, samoin kuin Italiassa, ja Bulgariassa.
Näiden osalta voi jo povata normaalia pienempää satoa.
Muuallakin on ollut kuivuutta, mutta ei vielä voi povata merkittävää miinusta.
---
Brasiliassa on miinusteltu vähin erin maissin safrinha sadon määrää, mutta
kun sadonkorjuun alkua vasta aloitellaan, niin virallista optimismia on runsaasti.
Kuitenkin suurimman osan safrinhasta tuottava Mato Grosson maakunta on saanut
päälle kuukauden ajan runsaasti alle normaalin sateita, mikä melkoiselta osin on
pyöreä nolla.
Viimeisin 2 viikkoa on levittänyt kuivuuden laajemmalle, ja lähes yhtä huono
sato kuin vuosi sitten näyttää tässä vaiheessa varsin mahdolliselta, - varsinkin
kun sääennusteet eivät lupaa edelleenkään sadetta.
Joka tapauksessa Brasiliasta toivottu helpotus kireään tilanteeseen jää saamatta,
- se kun olisi vaatinut ennätyssatoa.
---
soija heinä 17,01 elo 16,68
maissi------7,43 syys 7,14
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
heinä 10,97----11,72----12,30
syys 11,08-----11,79----12,30
joulu 11,19----11,92----12,28
maalis 11,28---11,95----12,31
Pariisi vehnä
syys 397,50 joulu 392 maalis 389,25 touko 386,75
rapsi
elo 804,50 marras 799,25 helmi 792,25 touko 786,25
maissi
elo 342 marras 339 maalis 339 kesä 335,25

Usan kevätvehnästä oli kesä 5. tasolla kylvetty 82 % , ja tämä 6 osavallan
keskiarvona, - vuosi sitten oli kylvetty 99 %.
Minnesotassa oli kylvetty 65 % ja Pohjois-Dakotassa 74 % , - vuosi sitten
molemmissa 100 %.
Katovuotta ennustava orastuminen oli pohjois-Dakotassa 34 % ja yhtä heikosti
päristi Minnesotassa jossa 33 % oli orastunut.
Vuosi sitten orastuminen oli P-Dakotassa 85 % ja Minnesotassa 100 %.
Näiden osavaltojen huono tilanne painoi myös 6 osavallan keskiarvoksi 55 %,
- vastaan 89 % vuosi sitten.

Mitäpä tilanne ennustaa sadoksi ?
Ainakin suuri määrä jää kylvämättä ja siten ilman satoa, - vielä jokin osuus
kylvetään mutta tuskimpa jyväsadon saamiseksi.
Kesän säät ratkaisevat kuinka käy vielä orastumatta olevan vehnän osalta, sekin
saattaa huonossa tapauksessa päätyä viherrehuksi taikka rehuvehnäksi.

Minnesotan ja P-Dakotan osalta noin 30 % vielä kylvämätön osuus jäänee sinällään
täyskadon piiriin.
Huonosti käy vielä orastumatta olevalle 65 % osuudelle kylvöistä, niistä saadaan
lähinnä satovakuutuskorvauksia.
Kaikkea ikävää ehtii vielä tapahtua, eikä tähänastinenkaan tilanne lupaa edes
Usan omaaan käyttöön riittävää kevätvehnän satoa.
---
HRW vehnä on myös katovuoden raiteilla, sen kuntoluokat säilyivät viikontakaisella
huonolla tasolla.
Noin 5 % HRW vehnän alasta on korjattu, mutta Teksasissa jo 36 % ja Ohlahomassa
15 %.
Oklahoman sadonkorjuuta estää sateinen säätila, viikon sdemäärä on ollut
keskeisellä tuotannon alueella 5 - 8 senttiä ja viimeisten kahdev viikon
aikana 10 - 15 senttiä.
Sateet ovat uittaneet Kansasinkin vehnää, jossa sademäärät ovat olleet samaa
tasoa.
Oklahomassa laatutappiot ovat jo kuvassa, mutta Kansasissa toistaiseksi vähemmän.
Tuskimpa kauan koska viikoksi ennustetaan runsaita sateita.
---
soija 17,21 elo 16,51
maissi 7,57 syys 7,24
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
heinä 10,75---11,53----12,27
syys 10,87----11,58----12,24
joulu 11,00---11,70----12,23
maalis 11,08--11,74----12,25
Pariisi vehnä
syys 385,50 joulu 380,25 maalis 378 touko 376,50
rapsi
elo 782,25 marras 778 helmi 775,75 touko 769,50
maissi
elo 335,25 marras 333 maalis 333 kesä 331,50

Viikolla 43. vietiin Kanadasta 168 900 t. tavallista vehnää ja 30 800 t. durumia.
Tavallisen vientiä on karttunut 9,51 milj. t. ja durumin 2,14 milj. t.
Kevätvehnän myllylaatujen osuus tavallisen viennistä on tasolla 8 milj. tonnia.
Vuodentakaiseen verraten tavallisen vienti jää 7,13 milj. t. pienemmäksi, ja
durumin 3,2 milj. tonnia.
Yhteensä vehnan viennissä on 10,33 milj. tonnin miinus.

Viikon viennnistä kevätvehnän myllylaatujen osuus jäi 121 600 tonniin, mikä
saattaisi merkitä vientimäärien hiipumista.
Satamien varastoissa kuitenkin oli myllylaatuja 0,89 milj.t. , joten nykyinen
vaisu vienti voisi niiden varassa jatkua 4-5 viikkoa.
Suurin varastomäärä on järvillä Thunder Bay:ssa, ja saattaa olla menossa Usan
pulaa lievittämään.
---
Venäjän eteläosan vehnä on selvinnyt vielä huhti ja toukokuun alun sateiden
turvin, mutta parin viikon sisällä tulisi saada kunnon sateet.
Vehnä on etelässä tähkällä.
Tämä alue vastaa suurelta osin Venäjän viennistä, ja on saanut 30 vuorokauden
sademääräksi vain puolet normaalista,
Lämpötilat ovat ylittäneet usein 30 asteen rajan, mikä on noin 4 astetta yli
normaalin.
Viimeiset kaksi viikkoa on ollut sateetonta, eikä seuraavaksi viikoksikaan
suuria lupailla.
---
Jordania osti 60 000 t. ohraan syyskuun laivauksiin hintaan 444,9 doll. t.
Rahti sisältyy tähä Viterralta ostettuun erään.
---
soija heinä 17,41 elo 16,63
maissi------7,63 syys 7,26
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
heinä 10,75----11,56----12,34
syys 10,88-----11,63----12,33
joulu 11,01----11,73----12,32
maalis 11,12---11,80----12,35
Pariisi vehnä
syys 381,75 joulu 376,75 maalis 374,50 touko 374,25
rapsi
elo 791 marras 785,75 helmi 780,50 touko 774,25
maissi
elo 332,75 marras 330,25 maalis 330 kesä 331,50

Usan juuri päättynyt vehnän kausi päätyi vientimäärään 18,66 milj. t. , mikä
jäi vuodentakaista 6,1 milj. t. pienemmäksi.
Myyty oli 0,74 milj. t. enemmän, mikä siirtyi alkaneen kauden huoleksi.

Alku olikin vauhdikas, eli alkanen kauden puolella ehdittiin jo myydä 451 000 t.
Kauden ensimmäiset laivaukset olivat 212 000 t.
Uuden kauden myynti karttui 4,55 milj. tonniin, josta laivaamatta 4,34 milj. t.
---
Maissia myytiin 280 400 t. ja laivattiin 1,381 milj. t.
Kauden myynti kasvoi 59,52 milj. tonniin, josta laivaamatta 11,84 milj. t.
Myynti alittaa vuodentakaisen tason 10 milj. tonnilla, mutta laivaukset vain
5,2 milj. tonnilla.
---
Soijaa myytiin 429 900 t. ja laivattiin 476 500 t.
Kauden myynti kasvoi 59,9 milj. tonniin, josta laivaamatta 9,88 milj. t.
Myynti alitta 1,6 milj. t. vuodentakaisen, mutta laivakset 7,7 milj. tonnilla.
---
Usan vehnäkauppa jäi kauden loppupäivien aikana 27 400 t. pakkasen puolelle.
Filippiinien aiemmin tehty 40 000 tonnin kevätvehnäkauppa peruuntui, mutta
se korvattiin myymällä alkaneen kauden laivauksiin 50 000 tonnia.
Kaikkiaan jäi laivaamatta 228 800 tonnia kevätvehnää.
---
Turkin käytöstä Suomen natojäsenyyden suhteen on analysoitu pitkin hatelikkoja,
eli milloin halutaan Usasta hävittäjiä taikka Suomesta aseita tai muuta roskaa.
Sen se tekee kun ei lueta metsäveljen katsauksia, joista löytyisi vaikapa
pohjoisen tukkijätkän vastaus kysymykseen että mitä se politiikka on.
" Politiikka on leivän ja elintarvikkeiden puutetta".

Puutetta riittäisi Turkissa vietäväksi asti, jos Venäjä pikkuisen kiristäisi
vehnän myyntejä.
Turkki ei ole omavarainen vehnän suhteen ja lisäksi se tuottaa tuontivehnästä
jauhoja vientiin, joka suuntautuu naapurimaiden lisäksi myös Afrikan puolelle.
On kyse miljoonista tonneista tonneista vehnää, jonka puuttuessa Turkin
lisäksi lähi-itä päätyy katastrofiin.
Nälkäisen ei kannata ylpistellä, mikä näkyy vaikkapa siitä että Turkki
hyväsyi mukisematta Ukrainasta varastetun vehnän toimittamisen Turkkiin.
Niinkuin muutama kuukausi sitten huomautin, Venäjän hyökkäyksen eräs
motiivi oli päästä alueen vehnäkaupan isännäksi.

Muistetaan tässä se miten loistavaa bisnestä vehnän vienti on Putinin taskussa
olevalle Venäjän hallinnolle.
Puhdasta nettoa vedetään hallinnon massiin päälle 100 dollaria tonnilta, eikä
mitään syytä ole näköpiirissä että tästä jouduttaisiin kilpailusyistä
luopumaan.
---
Huomenna julkaistaan uudet raportit ja uusi katsausletka alkaa.
---
soija heinä 17,70 elo 16,81
maissi-----7,72 syys 7,27
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
heinä 10,73...11,56----12,24
syys 10,85----11,63----12,22
joulu 10,97---11,72----12,20
maalis 11,08--11,77----12,23
Pariisi vehnä
syys 386,25 joulu 380,75 maalis 378 touko 376,50
rapsi
elo 780,25 marras 778,75 helmi 773,50 touko 769
maissi
elo 333 marras 331,25 maalis 331,75 kesä 329

Kaloreiden määrään ja laatu, Alueelliset ja rodulliset erot liikapainossa.

https://www.cdc.gov/obesity/data/prevalence-maps.html

Minä olen ihmetelly, kun Pohj.Afrikan maat ei oo nostanu isompaa älämölöä Ukrainan tilanteesta. Onko Putiini luvannu varastaa niillekin viljaa? Kyllä ne nyt vasta jotai yrittää Turkin ja Lavrovin johdolla.