Miten valon väri vääristää tai korostaa kuvan värimaailmaa?
Esim. jos kuvaan auringonlaskun aikana maisemakuvan, johon oranssi valo tulee sivultapäin, saan helposti kuvan, jossa maiseman yksityiskohtien (puiden, pensaiden, rakennusten) reunalle tulee kultainen silaus. Samaa efektiä olisi hankala tavoitella jälkikäteen, vai pystyisikö sen lisäämään kuvankäsittelyllä jälkikäteen helposti?
Korostaako sinine valo kaikkien värien sinistä osaa, tai vastaavasti, korostaako oranssi kaikkea, mihin maisemassa liittyy oranssia? Lisääntyykö värikylläisyys epätasaisesti, tietyn värisen valon kasvaessa?
Valo värin vaikutus värikylläisyyteen
Anonyymi
19
1045
Vastaukset
- Anonyymi
Vaikuttaako valon väri kaikkia värejä muuntaen, tasaisesti, vai korostaako sellaisia värejä, joissa on komponenttina tuo sama väri kuin valossa? Esim. jos valaistaan sinisellä valolla tilanne, jossa lilaa, vihreää, keltaista ja punaista, niin sitten punainen muuttuu lilaksi, eivätkä nuo muut värit vääristy muiksi väreiksi, koska sininen on niissä kuin komponenttina?
- Anonyymi
Voi sinua turajussi pussihousu... Jokainen aihetta opiskellut ymmärtää, ettei asia ole noin yksinkertainen, vaikka se valokuvauskirjassa niin saatetaan esittääkin.
- Anonyymi
Pitää erottaa tilanne, jossa on eri värilämpötila ja se, jossa valo on suodatettu siten, että spektrin eri värit ovat epätasapainossa ja jokin aallonpituus puuttuu (tietyt purkauslamput tai huonot loisteputket ja LEDit).
Jos spektri on jatkuva, voidaan värisävyt palauttaa mihin tahansa värilämpötilaan, joskin ääripäät saattavat alivalottua (lisää kohinaa). Eli laatu kärsii jos säätö on laidasta laitaan, värit ovat kuitenkin oikein.
Jos on kyseessä purkauslamppu josta puuttuu vaikka tietty punainen aallonpituus, toistuu tuo väri mustana eikä sitä voi palauttaa koska kaikki informaatio sen värin kohdalta puuttuu tiedostosta.- Anonyymi
Toistuu mustana? Eikö tämä ole päinvastaista siihen verrattuna, mitä värisuodin aiheuttaa mustavalkokuvauksessa? Punasuodin aiheuttaa, että punaiset toistuvat vaaleampina, ja vastaväri tummana.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Toistuu mustana? Eikö tämä ole päinvastaista siihen verrattuna, mitä värisuodin aiheuttaa mustavalkokuvauksessa? Punasuodin aiheuttaa, että punaiset toistuvat vaaleampina, ja vastaväri tummana.
Jos meillä on lamppu, josta puuttuu punainen allonpituus, ei punaisesta kohteesta heijastu mitään = musta. Vastaa siis tilannetta, että kamerassa on vihreä suodin joka estää punaisen pääsyn kennolle. Eli on päinvastaista, juu. Punasuodin taas päästää vain punaista kennolle = muut värit tummuvat ja punainen näyttää vastaavasti vaaleammalta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos meillä on lamppu, josta puuttuu punainen allonpituus, ei punaisesta kohteesta heijastu mitään = musta. Vastaa siis tilannetta, että kamerassa on vihreä suodin joka estää punaisen pääsyn kennolle. Eli on päinvastaista, juu. Punasuodin taas päästää vain punaista kennolle = muut värit tummuvat ja punainen näyttää vastaavasti vaaleammalta.
No shit sherliok... huoh. Valota lisää.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos meillä on lamppu, josta puuttuu punainen allonpituus, ei punaisesta kohteesta heijastu mitään = musta. Vastaa siis tilannetta, että kamerassa on vihreä suodin joka estää punaisen pääsyn kennolle. Eli on päinvastaista, juu. Punasuodin taas päästää vain punaista kennolle = muut värit tummuvat ja punainen näyttää vastaavasti vaaleammalta.
Mainiota, että joku tietää, ja osasi kertoa. Mielestäni ovat mielenkiintoisia asioita nämä, miten värejä voi summata tai korostaa.
Talvella kokeilin oransseja aurinkolaseja. Kävelin aurinkoisella säällä. Näin aurinkolaseilla auringonlaskun värit aikaisemmin, kuin paljaalla silmällä olisi nähnyt. Pyörätiellä näkyi kusijälkiä aurinkolaseilla, vaikka en paljain silmin niitä huomannut. Saattaa olla, että lumivallit olivat reunalla niin korkeita, että elukka oli hädissään päästänyt keskelle pyörätietä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mainiota, että joku tietää, ja osasi kertoa. Mielestäni ovat mielenkiintoisia asioita nämä, miten värejä voi summata tai korostaa.
Talvella kokeilin oransseja aurinkolaseja. Kävelin aurinkoisella säällä. Näin aurinkolaseilla auringonlaskun värit aikaisemmin, kuin paljaalla silmällä olisi nähnyt. Pyörätiellä näkyi kusijälkiä aurinkolaseilla, vaikka en paljain silmin niitä huomannut. Saattaa olla, että lumivallit olivat reunalla niin korkeita, että elukka oli hädissään päästänyt keskelle pyörätietä.Oliko omat jäljet kyseessä? Jos et huomannut paljain silmin, olit juonut vettä tarpeeksi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Oliko omat jäljet kyseessä? Jos et huomannut paljain silmin, olit juonut vettä tarpeeksi.
En tiedä oliko elukka kaksijalkainen, vai kuinka monella varustettu.
- Anonyymi
"Korostaako sinine valo kaikkien värien sinistä osaa, tai vastaavasti, korostaako oranssi kaikkea, mihin maisemassa liittyy oranssia? "
Periaatteessa sinertävä valo tekee sinisistä kuvan osista vaaleampia ja punaisista tummempia. Olettaen että kyse on jatkuvasta spektristä josta ei puutu mitään väriä.
Siis: jos meillä on sateenkaaren värit seinällä ja sitä valaistaan valkoisella valolla, niin kaikki värit ovat yhtä vaaleita/tummia. Jos tätä valaistaan matalan värilämpötilan valolla (punertavaa), siinä on enemmän punaista jolloin punainen - oranssi -keltainen tulevat vaaleammiksi ja vihreä - sininen - sinipunainen tulevat tummemmiksi. Tämän voi korjata jälkikäsittelyssä valkotasapainosäätimellä, mutta sininen - sinipunainen voi olla alivalottunut ja siis kohinainen. Siis värit tulevat kohdalleen, mutta laatu kärsii.- Anonyymi
LOL
- Anonyymi
Nyt kuulostaa enemmän siltä, mitä mustavalkokuvauksessa tapahtuu. Punainen valo tai suodin aiheuttaa vaaleutta kuvaan siinä, missä maisemassa oli punaista. Eikö asia ole sitten aivan vastaavanlainen väri- ja mustavalkokuvissa?
- Anonyymi
Ilta-auringon valo tulee pitkän matkaa ilmakehässä, jossa lyhyet allonpituudet (sininen valo) tuppaa siroamaan -> suora auringonvalo muuttuu hyvin lämminsävyiseksi, värilämpötila hehkulämmittimen 2700 K luokkaa.
Samaan aikaan siniseltä taivaalta tulee hyvin kylmäsävyistä (8000 K) sinertävää valoa. Tästä aiheutuu suuri ero suoran auringonvalon valaisemien ja varjossa olevien kohteiden välillä. Eikä efektiä todellakaan saa millään jälkikäsittelyllä, napin painalluksella, aikaan.
Lisäksi on hyvä huomata, että ihmisen näköaisti osaa erittäin hyvin kompensoida valon värilämpötilan vaikutusta. Punainen auto näyttää punaiselta sekä ilta-auringossa (2700 K) varjossa (10 000 K) ja keinovalossa (vaikka valonlähteen spektri kaukana päivänvalosta). Punainen väri katoaa vasta liki monokromaattista valoa käytettäessä (esim. pienpainenatriumlamput, mitä taannoin moottoriteillä käytettiin).
Kameroiden valkotasapainoautomattiikka ei yllä samaan ja kamerat tuppaavat näkemään standardimallin keskipäivän auringonvalosta poikkeavan valaistuksen aiheuttamat muutokset paljon voimakkaampina kuin ihminen.
Hiemen liioitellen : Kamera näkee vain haijastuvan valon (valonlähteen spektri x heijastuskerroin eri aallonpituuksilla), kun näköaisti osaa päätellä, mikä on kohteen heijastuskerroin (todellinen väri) valonlähteen spektristä riippumatta.
Joka tapauksessa ilta-auringossa saa dramaattisempia valokuvia ja keskipäivän suorassa auringonvalossa latteita.- Anonyymi
Kyllä, hyvää selitystä. Oranssia ílta-auringon valoa, ja varjoihin sinistä taivaan valoa. Asiaa mutkistaa vielä huomattavasti, jos muistellaan vanhoja värifilmejä. Eri merkkisten fillmien värikerroksissa oli eroja herkkyydessä. Esim. Kodakin jollain negatiivifilmillä oli taipumusta saada sellaisia kesälomakuvia, että punainen korostui valokohdissa, ja vihreä varjossa. Agfalla värikerrosten herkkyys oli tasaisempaa, realistisempaa. Konicalla sai hienoa sinistä taivaskuviin helposti. Fuji sopi mainiosti keinovaloon. Mutta puutarhakuvissa omenat saattoivat näyttää vihertävän sinertävän kirjavilta, ja kukkien väri keikahti erilaiseksi, kuin miltä näytti luonnossa. Korosti sinistä niin runsaasti, että keinovalon keltainen kelmeys neutraloitui paljon. Tosin nämä olivat vain omia subjektiivisia kokemuksia, käyttäessäni samaa kuvien kehittäjää. Muilla saattaa olla erilaisia muistoja. Jossain lehdessä selitettiin tätä, etteivät negatiivifilmin eri värien kerrokset olleet aivan yhtä herkkiä joka tilanteessa.
- Anonyymi
Keskustelussa mainittiin valaiseminen matalan värilämpötilan valolla. Esim. kaupoissa on ollut oranssin sävyisiä LED-lamppuja, 2700 K.
Voiko ajatella, ettei tietty lukema ole saatu aikaiseksi kaikissa lampuissa samalla kirjolla eri värejä? Onko mahdollista, etteivät erilaiset 2700 K lamput valaisekaan kohdetta saman näköiseksi, vaikka valo itsessään olisi tuo 2700 K? Tarkoitan, jos puuttuu esim. jokin tietty punainen aallonpituus, ja on käytetty yhden merkkisessä lampussa yhdenlaista punaista, toisessa lampussa toista punaisen sävyä? Eikö tämä juuri vaikuta sitä, mitä ylempänä selitettiin tietyn punaisen puuttumisesta? Jokin väri voi sitten näkyä oudon tummana?
Muuta ajattelemisen aihetta. On ollut tapana nimittää lehtivihreäksi ainetta, joka poistuu puiden lehdistä syksyllä. Mutta oletteko ajatelleet, että koivun lehdistä, vihreistä, jos poistuu sininen, sitten jää jäljelle keltainen? Eikö lehtivihreää pitäisi nimittää lehtisiniseksi mieluummin?- Anonyymi
Epätoivoista. Et silti älyä keskeisimpiä pointteja.
- Anonyymi
On olemassa käsite värintoistoindeksi (CRI), joka kertoo, miten hyvin valonlähde matkii ns. mustaa säteilijää. Jos indeksi on alle sata, jokin väri puuttuu tai korostuu mustaan säteilijään verrattuna (musta säteilijä on ideaali kappale, joka ei heijasta mitään, mutta lämmetessään säteilee ennustettavaa spektriä lämpötilansa mukaan. Esimerkkinä aurinko, hehkulamppu, ahjossa kuumennettu rauta, mutta ei loisteputki tai LED).
CRI tulee olla vähintään 95 jos halutaan laadukasta värikuvaa saada aikaan.
Valokuvauslampuille ilmoitetaan CRI, mutta kotivaloille ilmotettu indeksi on jonniinverran helpotettu, eikä kerro koko totuutta.
Jos CRI ei ole 100, ei värilämpötilan korjauksella pysty täydellistä korjausta tekemään kun spektrissä on ylimääräisiä mutkia. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
On olemassa käsite värintoistoindeksi (CRI), joka kertoo, miten hyvin valonlähde matkii ns. mustaa säteilijää. Jos indeksi on alle sata, jokin väri puuttuu tai korostuu mustaan säteilijään verrattuna (musta säteilijä on ideaali kappale, joka ei heijasta mitään, mutta lämmetessään säteilee ennustettavaa spektriä lämpötilansa mukaan. Esimerkkinä aurinko, hehkulamppu, ahjossa kuumennettu rauta, mutta ei loisteputki tai LED).
CRI tulee olla vähintään 95 jos halutaan laadukasta värikuvaa saada aikaan.
Valokuvauslampuille ilmoitetaan CRI, mutta kotivaloille ilmotettu indeksi on jonniinverran helpotettu, eikä kerro koko totuutta.
Jos CRI ei ole 100, ei värilämpötilan korjauksella pysty täydellistä korjausta tekemään kun spektrissä on ylimääräisiä mutkia.Luokatonta...
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
On olemassa käsite värintoistoindeksi (CRI), joka kertoo, miten hyvin valonlähde matkii ns. mustaa säteilijää. Jos indeksi on alle sata, jokin väri puuttuu tai korostuu mustaan säteilijään verrattuna (musta säteilijä on ideaali kappale, joka ei heijasta mitään, mutta lämmetessään säteilee ennustettavaa spektriä lämpötilansa mukaan. Esimerkkinä aurinko, hehkulamppu, ahjossa kuumennettu rauta, mutta ei loisteputki tai LED).
CRI tulee olla vähintään 95 jos halutaan laadukasta värikuvaa saada aikaan.
Valokuvauslampuille ilmoitetaan CRI, mutta kotivaloille ilmotettu indeksi on jonniinverran helpotettu, eikä kerro koko totuutta.
Jos CRI ei ole 100, ei värilämpötilan korjauksella pysty täydellistä korjausta tekemään kun spektrissä on ylimääräisiä mutkia.Minulla on käsitys, että ovat erittäin epätäydellisiä valonlähteet, kameroiden herkkyys eri väreille, korjailulla saatava tulos, jne. Esim. monissa kompaktikameroissa on värinkorostuksen efekti (vidid). Yleensä valikossa, josta valitaan valkotasapaino yms. Mutta kun olen katsellut, millaista jälkeä näillä efekteillä tulee, on vaikuttanut siltä, että "vivid" tai värinkorostus vain lisää koko kuva-alalle oranssia hieman, että kaikki näyttäisi makeammalta. Muistuttaa siis näitä asioita, joita mainittiin ylempänä: oranssit aurinkolasit, oranssit valonlähteet (2700 K), ja auringonlaskun kuvausohjelma, joka ilmeisesti sekin korostaa oranssia.
Miten selitätte sen, että kun kameroita on testattu testitauluja kuvaamalla, ja niissä on värejä, ja värit korostuvat eri kameroilla eri näköisiksi. Yhdellä kameralla värikylläinen väri, toisella tumma, kolmannella vaaleahko sävy samasta väristä? EIkö siinä ole kyse vain eri tyyppisistä kennoista (Bayer, X-trans) ja kohinanpoiston voimakkuudesta? Vai tuputtaako jokin kamera kaikkiin kuviin tuota oranssia?
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
En usko et meistä tulee jotain
Se ei kuitenkaan estä toivomasta et tulisi. Toivon et voitas suudella ja se sais asioita loksahtamaan paikoilleen. Jutel102560- 851950
Eini paljastaa nuorekkuutensa salaisuuden - Tämä nousee framille: "Se on pakko, että jaksaa!"
Discokuningatar Eini on täyttänyt upeat 64 vuotta. Lavoilla ja keikoilla nähdään entistä vapautuneempi artisti, joka ei381489- 2601398
Yli puolella maahanmuuttajalapsista ei ole tietoja ja taitoja, joilla selviää yhteiskunnassa
Miksi Suomeen otetaan väkeä jolla on älyvajetta? https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010730220.html2731028- 67903
Olen J-mies
Jos kerrot sukunimeni alkukirjaimen, ja asuinpaikkakuntani. Lupaan ottaa yhteyttä sinuun.47881Ei sitten, ei olla enää
Missään tekemisissä. Unohdetaan kaikki myös se että tunsimme. Tätä halusit tämän saat. J miehelle. Rakkaudella vaalea na77860- 55844
- 44765