Häpeä estää hakemasta apua

Minäkin olen sitä mieltä, ettei diagnooseista sinänsä mitään haittaa ole, muuta kuin mitä tuo edellinenkin kirjoitti, kokemuksistaan somaattisella puolella.
Itse olen myös turhan usein kohdannut väheksyntää ja välinpitämättömyyttä somaattisella puolella juurikin mt-diagnoosien takia. Joskus on jopa aika törkeästi suoraan sanottukin asiasta.
Ihan kuin mt-ongelmat suojaisivat somaattisilta sairauksilta.....

Ja yksi huono puoli mt-diagnooseissa on, niistä kun ei ikinä pääse eroon, vaikka ongelmat olisi selätetty jo kauan kauan sitten. Ilmeisesti diagnoosit seuraavat kuolemaan saakka.
( Kunhan ei sentään hautakiveen tulis merkintää......)

Ihan kuka tahansa terve työssä käyvä jos kohtaa väkivaltaa tulee huijatuksi tai avioerodraama niin hakee keskustelu apua saa kuulkaa kymmenen vikadiagnoosia alkaen siitä miten vaikea sun lapsuus oli ...vaikka kyse on sen hetken tapahtumasta mihin sun lapsuudella ei ole mitään tekemistä jumalauta et saa mitään apua näiltä.

stigmaa on siinä määrin, ettei astmakohtaukseen saa asianmukaista hoitoa, koska lääkäri ei ymmärrä, että MT-potilas erottaa henkisen ahdistuksen ja hengenahdistuksen

Anonyymi kirjoitti:

Minäkin olen sitä mieltä, ettei diagnooseista sinänsä mitään haittaa ole, muuta kuin mitä tuo edellinenkin kirjoitti, kokemuksistaan somaattisella puolella.
Itse olen myös turhan usein kohdannut väheksyntää ja välinpitämättömyyttä somaattisella puolella juurikin mt-diagnoosien takia. Joskus on jopa aika törkeästi suoraan sanottukin asiasta.
Ihan kuin mt-ongelmat suojaisivat somaattisilta sairauksilta.....

Ja yksi huono puoli mt-diagnooseissa on, niistä kun ei ikinä pääse eroon, vaikka ongelmat olisi selätetty jo kauan kauan sitten. Ilmeisesti diagnoosit seuraavat kuolemaan saakka.
( Kunhan ei sentään hautakiveen tulis merkintää......)

Lue lisää

Pitää muistaa että psykiatrit ovat lääketeollisuuden hämäräosasto, jota järjestäytyneeksi rikollisuudeksi kutsutaan. Näin sanoo jopa lääketieteen professori.
Tappava psykiatria kirja kannattaa lukea, ja pelastaa lähimmäisensä kidutukselta ja itsemurhaan ajautumiselta.
Psykiatrit ovat rikollisia, se on tullut selväksi, mutta iso raha puhuu, miljardit eurot johtavat jopa hallituksia.
Sosiaali ja terveysministeriö on lääketeollisuuden juoksulikka, maksettu viranomainen sallimaan laittomat lääkekokeilut.
Onko joskus tutkittu potilaskuolemia tällä sektorilla? Ei ole. Todisteet tuhkataan äkkiä.
Tämän tietää kaikki lääkärit, eivätkä pidä siitä, mutta heidän ammattisalaisuuksiinsa kuuluu paljon sellaista mitä ihmisille ei saa kertoa.
Joudutaan surmaamaan ihmisiä jos se palvelee heidän mielestään tarkoitusta kuolleena paremmin.

Nimenomaan sellainen puhe, joka pomppii koko ajan asiasta toiseen, paikasta ja henkilöstä toiseen.
Tyyppi saattaa puhua vaikka jostain ihmisestä, yhtäkkiä alkaakin puhua jostain toisesta, ja taas yhtäkkiä palaa puhumaan siitä edellisestä.
Sama paikoista ja tapahtumista puhumisen yhteydessä.

Jos tuollaista tapahtuu satunnaisesti harvoin, kerran pari, ei sitä silloin voi sanoa häiritsevän hajanaiseksi. Mutta sitten, jos sitä tapahtuu jatkuvasti, liittynee jonkinasteiseen mielenhäiriöön.

On muuten todella vaikeaa keskustella tuollaisen ihmisen kanssa, ei perässä pysy, mistä puhuu milläkin hetkellä.

Anonyymi kirjoitti:

Nimenomaan sellainen puhe, joka pomppii koko ajan asiasta toiseen, paikasta ja henkilöstä toiseen.
Tyyppi saattaa puhua vaikka jostain ihmisestä, yhtäkkiä alkaakin puhua jostain toisesta, ja taas yhtäkkiä palaa puhumaan siitä edellisestä.
Sama paikoista ja tapahtumista puhumisen yhteydessä.

Jos tuollaista tapahtuu satunnaisesti harvoin, kerran pari, ei sitä silloin voi sanoa häiritsevän hajanaiseksi. Mutta sitten, jos sitä tapahtuu jatkuvasti, liittynee jonkinasteiseen mielenhäiriöön.

On muuten todella vaikeaa keskustella tuollaisen ihmisen kanssa, ei perässä pysy, mistä puhuu milläkin hetkellä.

Lue lisää

Joskus mt-potilaiden puhe on todella erikoista, vapaita assosiaatioita. Yksi analysoi mielentilaansa kaukosäätimen nappien värien mukaan.

Toiset puhuvat itsekseen kuulemilleen äänille.

Olen siis ollut osastolla.

-ap

😛😛😛😛😛

Anonyymi kirjoitti:

Nimenomaan sellainen puhe, joka pomppii koko ajan asiasta toiseen, paikasta ja henkilöstä toiseen.
Tyyppi saattaa puhua vaikka jostain ihmisestä, yhtäkkiä alkaakin puhua jostain toisesta, ja taas yhtäkkiä palaa puhumaan siitä edellisestä.
Sama paikoista ja tapahtumista puhumisen yhteydessä.

Jos tuollaista tapahtuu satunnaisesti harvoin, kerran pari, ei sitä silloin voi sanoa häiritsevän hajanaiseksi. Mutta sitten, jos sitä tapahtuu jatkuvasti, liittynee jonkinasteiseen mielenhäiriöön.

On muuten todella vaikeaa keskustella tuollaisen ihmisen kanssa, ei perässä pysy, mistä puhuu milläkin hetkellä.

Lue lisää

Voi että teille saa nauraa voi hyvä ihme. Tietysti kaikilla on omat tarinat elämästä tuttavat ja mitä tehty ja kun kaikki puhuu ohitse jokaisella on oma mielide niin kuka tahansa voi sanoa ajatuksensa mistä tahansa ja se on täysin toinen ja sekin että ymmärtää väärin mitä toinen tarkoittaa tai yrittää kuvata. Eihän kukaan ymmärrä jos yhtä äkkiä sanot jotain jossain. Tai puhut ääneen että voi hitto unohdin ton...moni alkaa laulaa iskelmän sanoja koska ne liittyy johonkin asiaan muut ei tajua sitä.No taas joku voi kertoa sulle jotain tilannetta mikä tapahtui jossain ....koittakaa nyt tajuta ettei 50 vuotiaiden avioerot tai väkivalta johdu mistään lapsuudesta hyvä ihme sentään.

Anonyymi kirjoitti:

Joskus mt-potilaiden puhe on todella erikoista, vapaita assosiaatioita. Yksi analysoi mielentilaansa kaukosäätimen nappien värien mukaan.

Toiset puhuvat itsekseen kuulemilleen äänille.

Olen siis ollut osastolla.

-ap

Lue lisää

Värit tulee niistä taide terapioista ja reikihoito tai kivi terapioista näissä nähdään asioita värien kautta. No sehän on huuhaata. Mutta niin tehdään. Joku wiccanoita voi leijua jossain kultakaupunki näyssä.

Varmaan mitä kaikille tulee että miettii toista asiaa kuin mistä pitäisi puhua jonkun kanssa , joku muu asia siis mietityttää.Toisaalta jos ammatissa joutuu venymään joka suuntaan hoitamaan montaa asiaa samaan aikaan niin siitä seuraa myös se että yhtä aikaa kun tekee jotain puhuu jostain katsoo jonnekin toiseen ja miettii jo sitä seuraavaa mikä pitää tehdä ja siitä tulee tapa. Että tehdään samaan aikaan montaa asiaa.Voi puhua jostain tehdä toista ja olla jo menossa hoitamaan muuta. Tämä on monissa ammateissa näin.Siitä tulee kyky olla niinsanotusti monessa paikassa yhtä aikaa.Kuuntelee monia puhuu monille samaan aikaan. Siitä ei ihan äkkiä sitten pysähdytä paikalleen että piste ja vaan yksi juttu.Ihminen on luotu liikkumaan.

Anonyymi kirjoitti:

Joskus mt-potilaiden puhe on todella erikoista, vapaita assosiaatioita. Yksi analysoi mielentilaansa kaukosäätimen nappien värien mukaan.

Toiset puhuvat itsekseen kuulemilleen äänille.

Olen siis ollut osastolla.

-ap

Lue lisää

Olen ollut osastolla...älä ny.

Anonyymi kirjoitti:

Voi että teille saa nauraa voi hyvä ihme. Tietysti kaikilla on omat tarinat elämästä tuttavat ja mitä tehty ja kun kaikki puhuu ohitse jokaisella on oma mielide niin kuka tahansa voi sanoa ajatuksensa mistä tahansa ja se on täysin toinen ja sekin että ymmärtää väärin mitä toinen tarkoittaa tai yrittää kuvata. Eihän kukaan ymmärrä jos yhtä äkkiä sanot jotain jossain. Tai puhut ääneen että voi hitto unohdin ton...moni alkaa laulaa iskelmän sanoja koska ne liittyy johonkin asiaan muut ei tajua sitä.No taas joku voi kertoa sulle jotain tilannetta mikä tapahtui jossain ....koittakaa nyt tajuta ettei 50 vuotiaiden avioerot tai väkivalta johdu mistään lapsuudesta hyvä ihme sentään.

Lue lisää

Et näköjään ymmärtänyt tuota hajanaisesta puheesta kirjoitettua tekstiä.
Toki kirjoitat asiasta, joka on hyvinkin yleistä monien ihmisten kanssakäymisissä, mutta sairauteen liittyvä hajanainen puhe on eri asia.

Ehkä et ole tavannut ihmistä, joka on mieleltään sairas ja puhuu hajanaisesti ?

Pitkäaikaislääkitys ylläpitää oireita, joten toipuminen on lähes mahdotonta.
Omasta kokemuksesta tiedän, että psykoosisairaudesta voi toipua, kun pääsee lääkkeistä eroon.
Toki täytyy selättää, jos mahdollista, myös tekijät, jotka saattavat psykoosin laukaista.

Kirjoitan pakkomielteisesti omasta näkökulmastani, ihan sen takia, että kaikki muutkin täällä tekevät niin. Eihän tällä foorumilla ole kuin ehkä tusina vakiokävijää, joten juttu väkisinkin jää vähän köyhäksi.

Voisin ihan hyvin tarjota kakkukahvit sille, joka tuo tähänkin keskusteluun jonkun uuden argumentin, eikä näennäistä kopiota jostain viisi vuotta vanhasta ketjusta.

Anonyymi kirjoitti:

Kirjoitan pakkomielteisesti omasta näkökulmastani, ihan sen takia, että kaikki muutkin täällä tekevät niin. Eihän tällä foorumilla ole kuin ehkä tusina vakiokävijää, joten juttu väkisinkin jää vähän köyhäksi.

Voisin ihan hyvin tarjota kakkukahvit sille, joka tuo tähänkin keskusteluun jonkun uuden argumentin, eikä näennäistä kopiota jostain viisi vuotta vanhasta ketjusta.

Lue lisää

Miksi et tarjoaisi kakkukahveja itsellesi ja toisi vähän tätä "uutta näkökulmaa"? Itse et edes tajua mistä puhut, selität jostain oikeasta ja väärästä diagnoosista ja samaan aikaan tuot esille, että kyseessä on oireistoltaan hyvin hajanainen sairausluokitus. Tutkijat ovat tienneet tämän jo vuosikymmeniä, vaikkei sitä julkisuudessa kovin usein tuodakaan esille. Pseudotieteellinen lääketieteellisesti epävalidi diagnoosi saattaa jopa johtaa heikkotasoiseen hoitoon, koska se sivuuttaa yksilötasolla ilmenevät ongelmat ja kiinnittää huomion oireisiin juurisyiden sijasta.

Jos nyt tämä hypoteettinen siskosi olisikin todellinen niin oletko koskaan ajatellut, että hänen näkökulmansa omasta autismistaan voisi olla jollain tasolla ihan relevantti? Autismi viittaa arkikielessä sosiaaliseen kömpelyyteen ja moniin psykooseihin, erityisesti skistofreniaan liittyy tutkitusti sosiaalisen toiminakyvyn ongelmat ja herkkyys sosiaalisille singaaleille. Tämä voi olla yksilötasolla ihan suoraan yhteydessä siihen, miksi ihminen vetäytyy sosiaalisista kontakteista, kokee itsensä turvattomaksi ja ajautuu paranoidisiin harhakuvitelmiin. Siskosi saattaa olla oikeammassa kuin sinä ongelmiensa juurisyistä, mutta hän ei osaa sanallistaa asiaa lääketieteellisesti relevanteilla käsitteillä, koska ei ole sellaista lääketieteellistä diagnoosia kuin sosiaalinen kömpelyys, itsetietoisuus, eroahdistus ja haavoittuva minuus. Autismi arkiajattelussa asettuu lähemmäksi kyseistä kokemusta, ja siksi hän käyttäisi tällaista diagnoosia ongelmiensa kuvaamiseen. Ehkäpä siskosi hoitosi onnistumiseksi olisikin erityisen tärkeää kunnioittaa hänen kokemustaan ja auttaa häntä jäsentämään ongelmiaan. Ei tarvitse asettaa autismidiagnoosia, koska yleensä tuollaiset ongelmat juontuvat vuorovaikutuksen ongelmista jo varhaislapsuudesta saakka lähtien, ja ovat monelta osin hoidettavissa.
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/25711287/

Anonyymi kirjoitti:

Miksi et tarjoaisi kakkukahveja itsellesi ja toisi vähän tätä "uutta näkökulmaa"? Itse et edes tajua mistä puhut, selität jostain oikeasta ja väärästä diagnoosista ja samaan aikaan tuot esille, että kyseessä on oireistoltaan hyvin hajanainen sairausluokitus. Tutkijat ovat tienneet tämän jo vuosikymmeniä, vaikkei sitä julkisuudessa kovin usein tuodakaan esille. Pseudotieteellinen lääketieteellisesti epävalidi diagnoosi saattaa jopa johtaa heikkotasoiseen hoitoon, koska se sivuuttaa yksilötasolla ilmenevät ongelmat ja kiinnittää huomion oireisiin juurisyiden sijasta.

Jos nyt tämä hypoteettinen siskosi olisikin todellinen niin oletko koskaan ajatellut, että hänen näkökulmansa omasta autismistaan voisi olla jollain tasolla ihan relevantti? Autismi viittaa arkikielessä sosiaaliseen kömpelyyteen ja moniin psykooseihin, erityisesti skistofreniaan liittyy tutkitusti sosiaalisen toiminakyvyn ongelmat ja herkkyys sosiaalisille singaaleille. Tämä voi olla yksilötasolla ihan suoraan yhteydessä siihen, miksi ihminen vetäytyy sosiaalisista kontakteista, kokee itsensä turvattomaksi ja ajautuu paranoidisiin harhakuvitelmiin. Siskosi saattaa olla oikeammassa kuin sinä ongelmiensa juurisyistä, mutta hän ei osaa sanallistaa asiaa lääketieteellisesti relevanteilla käsitteillä, koska ei ole sellaista lääketieteellistä diagnoosia kuin sosiaalinen kömpelyys, itsetietoisuus, eroahdistus ja haavoittuva minuus. Autismi arkiajattelussa asettuu lähemmäksi kyseistä kokemusta, ja siksi hän käyttäisi tällaista diagnoosia ongelmiensa kuvaamiseen. Ehkäpä siskosi hoitosi onnistumiseksi olisikin erityisen tärkeää kunnioittaa hänen kokemustaan ja auttaa häntä jäsentämään ongelmiaan. Ei tarvitse asettaa autismidiagnoosia, koska yleensä tuollaiset ongelmat juontuvat vuorovaikutuksen ongelmista jo varhaislapsuudesta saakka lähtien, ja ovat monelta osin hoidettavissa.
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/25711287/

Lue lisää

Tässä muuten olikin uusi raikas näkökulma, joka lopettaa tarpeen tehdä obsesiivisesti aloituksia hypoteettisesta siskosta, joka ei halua neuroleptien aiheuttamaa aivovauriota eikä stigmatisoivaa diagnoosia. Molemmat ovat omasta näkökulmastaan käsin oikeassa, käsitteiden käyttö ja käsitteet itsessään vain vähän epämääräisiä ja tulkinnanvaraisia. Toinen tulkitsee käyttäytymistä ulkoa käsin, toinen ymmärtää käyttäytymisensä lähtökohdat sisäisestä kokemuksesta käsin, mutta epäonnistuu sen sanoittamisessa. Kun nuo kaksi reflektoivat omia tulkintojaan he tulevat tulokseen, että diagnoosit ovat aika irrelevantteja ongelmien selittäjinä ja sen takia diagnoosikeskeinen hoito tuottaa niin surkeita hoitotuloksia vuosikymmenestä toiseen. Siskon auttamisessa ei tarvita sen enempää skitsofreniadiagnoosia kuin autismidiagnoosiakaan, ja jos haluat jotain rauhoittavaa, niin yhtä lääketieteellistä on kävellä lähimpään Alkoon.

Kappa-arvo ja 20-luku.. mitähän sinäkin kuvittelet lääketieteestä tietäväsi ja ymmärtäväsi?!

Anonyymi kirjoitti:

Pitkäaikaislääkitys ylläpitää oireita, joten toipuminen on lähes mahdotonta.
Omasta kokemuksesta tiedän, että psykoosisairaudesta voi toipua, kun pääsee lääkkeistä eroon.
Toki täytyy selättää, jos mahdollista, myös tekijät, jotka saattavat psykoosin laukaista.

Lue lisää

Psykiatrit näkyy käyvän Jeesus marssilla.

Anonyymi kirjoitti:

Kirjoitan pakkomielteisesti omasta näkökulmastani, ihan sen takia, että kaikki muutkin täällä tekevät niin. Eihän tällä foorumilla ole kuin ehkä tusina vakiokävijää, joten juttu väkisinkin jää vähän köyhäksi.

Voisin ihan hyvin tarjota kakkukahvit sille, joka tuo tähänkin keskusteluun jonkun uuden argumentin, eikä näennäistä kopiota jostain viisi vuotta vanhasta ketjusta.

Lue lisää

Parhaita viinabaarissa sekoili joita onkin terapeutit lääkärit ja hoitajat

Anonyymi kirjoitti:

Kappa-arvo ja 20-luku.. mitähän sinäkin kuvittelet lääketieteestä tietäväsi ja ymmärtäväsi?!

Ymmärsin kauan sitten jo kaiken olennaisen tuosta diagnoosista. Kappa-arvo ei ole lääketieteellinen käsite kulta pieni, vaan tilastomatemaattinen. Sen ymmärtämiseen ei tarvita minkäänlaista lääketieteellistä osaamista. Se onkin hassua, että psykiatria perustuu luokituksille, joiden luotettavuutta tutkitaan kyselylomakkeilla, joiden ymmärtäminen ei edellytä oikeasti minkäänlaista lääketieteellistä koulutusta. Cohenin kappa-arvo opetetaan jokaiselle tilastotieteen perusteet kurssin käyneelle ihmiselle, mutta sinähän et sitä höppänä tajua edes sitä, että mitä se semmoinen tilastotieteen perusteet tarkoittaa. Psykiatrisia sairausluokituksia tutkitaan ensisijaisesti aivan samoilla menetelmillä, jotka hallitaan laajalti erityisesti yhteiskuntatieteissä. Se ei ole lääketiedettä nähnytkään, jos nyt viitataan lääketieteellä somaattisten sairauksien tutkimiseen ja hoitoon.

Anonyymi kirjoitti:

Ymmärsin kauan sitten jo kaiken olennaisen tuosta diagnoosista. Kappa-arvo ei ole lääketieteellinen käsite kulta pieni, vaan tilastomatemaattinen. Sen ymmärtämiseen ei tarvita minkäänlaista lääketieteellistä osaamista. Se onkin hassua, että psykiatria perustuu luokituksille, joiden luotettavuutta tutkitaan kyselylomakkeilla, joiden ymmärtäminen ei edellytä oikeasti minkäänlaista lääketieteellistä koulutusta. Cohenin kappa-arvo opetetaan jokaiselle tilastotieteen perusteet kurssin käyneelle ihmiselle, mutta sinähän et sitä höppänä tajua edes sitä, että mitä se semmoinen tilastotieteen perusteet tarkoittaa. Psykiatrisia sairausluokituksia tutkitaan ensisijaisesti aivan samoilla menetelmillä, jotka hallitaan laajalti erityisesti yhteiskuntatieteissä. Se ei ole lääketiedettä nähnytkään, jos nyt viitataan lääketieteellä somaattisten sairauksien tutkimiseen ja hoitoon.

Lue lisää

Haluatko opettaa tyhmää, mitä on kaikki olennainen tuosta diagnoosista?

Anonyymi kirjoitti:

Tässä muuten olikin uusi raikas näkökulma, joka lopettaa tarpeen tehdä obsesiivisesti aloituksia hypoteettisesta siskosta, joka ei halua neuroleptien aiheuttamaa aivovauriota eikä stigmatisoivaa diagnoosia. Molemmat ovat omasta näkökulmastaan käsin oikeassa, käsitteiden käyttö ja käsitteet itsessään vain vähän epämääräisiä ja tulkinnanvaraisia. Toinen tulkitsee käyttäytymistä ulkoa käsin, toinen ymmärtää käyttäytymisensä lähtökohdat sisäisestä kokemuksesta käsin, mutta epäonnistuu sen sanoittamisessa. Kun nuo kaksi reflektoivat omia tulkintojaan he tulevat tulokseen, että diagnoosit ovat aika irrelevantteja ongelmien selittäjinä ja sen takia diagnoosikeskeinen hoito tuottaa niin surkeita hoitotuloksia vuosikymmenestä toiseen. Siskon auttamisessa ei tarvita sen enempää skitsofreniadiagnoosia kuin autismidiagnoosiakaan, ja jos haluat jotain rauhoittavaa, niin yhtä lääketieteellistä on kävellä lähimpään Alkoon.

Lue lisää

Miten ilikkät puhua tollasii psyykkisesti terveestä ihmisestä. Olet itse varmaan skitsofreenikko, koska terve ihminen ei puhu tuntemattomasta ihmisestä tollasii, hae ihminen hpitoa itsellesi! Etkö saanut hänen puolisoaan, niin pitää alkaa mustamaalaamaan yleisellä palstalla, sanon häpeä! Tää eijää tähän!

Anonyymi kirjoitti:

Parhaita viinabaarissa sekoili joita onkin terapeutit lääkärit ja hoitajat

Älä morkkaa lääkäreitä, terapeutteja ja hoitajia, he tekevät tärkeää työtä mt häiriöiden hoidossa. Nykyään heitä tarvitaan paljonkin, koska maailma on näin sairas! 💐Kiitos heille!

Anonyymi kirjoitti:

Älä morkkaa lääkäreitä, terapeutteja ja hoitajia, he tekevät tärkeää työtä mt häiriöiden hoidossa. Nykyään heitä tarvitaan paljonkin, koska maailma on näin sairas! 💐Kiitos heille!

Lue lisää

Tekevät tärkeää työtä, kyllä.
Pakko kertoa, että lähes 30 vuotta sitten istuin baarissa yhden hoitajan kanssa, useampaankin kertaan, ja hauskaa oli.
En tietenkään siitä osastolla ollessani puhunut kellekkään mitään.

Mutta hoitaja on jo edesmennyt, rauha hänen sielulleen.

Anonyymi kirjoitti:

Haluatko opettaa tyhmää, mitä on kaikki olennainen tuosta diagnoosista?

No voin vaikka siteerata tuota DSM-V diagnoosien luotettavuutta käsittelevää tutkimusta, jonka ovat kirjoittaneet alan tutkijat:

"Emil Kraepelin joka edesauttoi skitsofreenisten (non-affektiivisten) ja affektiivisten psykoosien erottamista erillisiksi diagnostisiksi luokiksi 1898, toi myöhemmässä julkaisussaan esille vuonna 1920 havaintonsa, että empiirinen näyttö ei tue tarkkaa erontekoa näiden diagnostisten luokkien välillä. Tämä sama ajatus korostuu nykyisessä geenien ja ympäristön monimutkaista vuorovaikutusta korostavassa mallissa mielenterveyden häiriöistä".

https://ajp.psychiatryonline.org/doi/pdf/10.1176/appi.ajp.2012.12070999

Tuo malli, jossa korostetaan monitekijäisyyttä mielenterveyden häiriöiden taustalla johtuu osin siitä, että oletukset skitsofrenian ja maanis-depressiivisyyden taustalla olevista perinnöllisyydestä eivät ole saaneet tukea molekyyligeneettisestä tutkimusnäytöstä, eikä ole edelleenkään mitenkään mahdollista ennustaa geenien perusteella edes heikosti, kuka tulee sairastumaan mielisairauteen ja kuka ei. Kun tutkimus toisensa perään löytää vääriä positiivisia korrelaatioita, tai muuten vaan enemmän tai vähemmän heikkoja assosiaatioita, jotka ovat yhtenäisiä lukuisille eri häiriöille, niin sanotaan että kyseessä on monitekijäinen häiriö eli on kasa riskitekijöitä, mutta ei selkeää etiologiaa. Psykiatriassa pidetään diagnooseja ainakin näennäisesti korkeassa arvossa siitä huolimatta, että niiden etiologia on tuntematon ja kappa-arvo eli luotettavuus (konsistenttius) heikkoa -skitsofrenia ei suinkaan ole vähiten luotettava diagnoosi psykiatrisista diagnooseista. Tämä johtuu siitä, että jos ei ihminen saa oikeaa diagnoosia, hän saa oletusarvoisesti väärää hoitoa. Sen takia riittävän korkea kappa-arvo, eli konsistenttius kliinikoiden tekemien diagnoosien välillä, koetaan tärkeäksi asiaksi myös potilaiden keskuudessa, vaikka suurin osa ei toki ymmärrä hölkäsen pöläystä siitä mitä tarkoittaa tieteellisesti "oikea" ja "väärä" diagnoosi. Kappa-arvoa käsittelevässä tutkimusartikkelissa kirjoitetaankin näin:

"Tilastolliset tulokset hypoteesien testauksessa riippumattomien ja riippuvien muuttujien välillä tulee merkityksettömäksi, jos arvioijien välillä on huomattavaa epäjohdonmukaisuutta siinä, miten he pisteyttävät muuttujia. Kun yksimielisyys on alle 80 %, yli 20 % datasta on virheellistä. Reliabiliteetilla 0.5-0.6 40-50 % datasta on virheellistä. Kun kappa-arvot ovat alle 0.60, luottamusvälit saadulla kapalla ovat niin suuria että voidaan tiivistää, että keskimäärin puolet datasta on virheellistä. Luonnollisesti tilastollista merkitsevyyttä ei ole mielekästä tulkita silloin, kun näin paljon virheitä sisältyy tutkittuun dataan. "
Lisäksi artikkelissa kirjoitetaan:

"Melkein 40 % datasta oli virheellistä. Terveydenhuollon kontekstissa, tämä johtaisi suosituksiin vaihtaa virheelliseen näyttöön perustuvia käytäntöjä. Kliinisessä laboratorioympäristössä olisi äärimmäisen vakava laatuongelma, jos 40 % datasta olisi virheellistä. Tämän johdosta monissa alan julkaisuissa suositellaankin 80 % arvioitsijoiden välistä yksimielisyyttä minimaalisena rajana. Ottaen huomioon kappa-arvon tuloksiin liittyvän laskun suhteessa prosentuaaliseen esittämistapaan, on loogista hyväksyä hieman alhaisempia arvoja kappatuloksissa. Kuitenkin pidettäessä 0.40-0-60 arvoja "kohtuullisina" viittaa siihen, että vielä 0.40 arvoa pidetään hyväksyttävänä. Kun ottaa huomioon, että alle 1 kappa-arvo ei mittaa vain yksimielisyyttä vaan myös erimielisyyttä, on loogisempaa olettaa, että alle 0.6 kappa-arvon saavat tulokset ovat liian alhaisia, jotta tuloksia voisi luotettavasti tulkita. "

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3900052/

Tässä on yleisimpien psykiatristen luokitusten kappa-arvoja DSM-V mukaan:

Kliininen depressio 0.28
ykköstyypin maanis-depressiivisyys 0.51
skitsofrenia 0.46
yleistynyt ahdistuneisuushäiriö 0.2
rajatilapersoonallisuushäiriö 0.54
alkoholismi 0.4

Anonyymi kirjoitti:

No voin vaikka siteerata tuota DSM-V diagnoosien luotettavuutta käsittelevää tutkimusta, jonka ovat kirjoittaneet alan tutkijat:

"Emil Kraepelin joka edesauttoi skitsofreenisten (non-affektiivisten) ja affektiivisten psykoosien erottamista erillisiksi diagnostisiksi luokiksi 1898, toi myöhemmässä julkaisussaan esille vuonna 1920 havaintonsa, että empiirinen näyttö ei tue tarkkaa erontekoa näiden diagnostisten luokkien välillä. Tämä sama ajatus korostuu nykyisessä geenien ja ympäristön monimutkaista vuorovaikutusta korostavassa mallissa mielenterveyden häiriöistä".

https://ajp.psychiatryonline.org/doi/pdf/10.1176/appi.ajp.2012.12070999

Tuo malli, jossa korostetaan monitekijäisyyttä mielenterveyden häiriöiden taustalla johtuu osin siitä, että oletukset skitsofrenian ja maanis-depressiivisyyden taustalla olevista perinnöllisyydestä eivät ole saaneet tukea molekyyligeneettisestä tutkimusnäytöstä, eikä ole edelleenkään mitenkään mahdollista ennustaa geenien perusteella edes heikosti, kuka tulee sairastumaan mielisairauteen ja kuka ei. Kun tutkimus toisensa perään löytää vääriä positiivisia korrelaatioita, tai muuten vaan enemmän tai vähemmän heikkoja assosiaatioita, jotka ovat yhtenäisiä lukuisille eri häiriöille, niin sanotaan että kyseessä on monitekijäinen häiriö eli on kasa riskitekijöitä, mutta ei selkeää etiologiaa. Psykiatriassa pidetään diagnooseja ainakin näennäisesti korkeassa arvossa siitä huolimatta, että niiden etiologia on tuntematon ja kappa-arvo eli luotettavuus (konsistenttius) heikkoa -skitsofrenia ei suinkaan ole vähiten luotettava diagnoosi psykiatrisista diagnooseista. Tämä johtuu siitä, että jos ei ihminen saa oikeaa diagnoosia, hän saa oletusarvoisesti väärää hoitoa. Sen takia riittävän korkea kappa-arvo, eli konsistenttius kliinikoiden tekemien diagnoosien välillä, koetaan tärkeäksi asiaksi myös potilaiden keskuudessa, vaikka suurin osa ei toki ymmärrä hölkäsen pöläystä siitä mitä tarkoittaa tieteellisesti "oikea" ja "väärä" diagnoosi. Kappa-arvoa käsittelevässä tutkimusartikkelissa kirjoitetaankin näin:

"Tilastolliset tulokset hypoteesien testauksessa riippumattomien ja riippuvien muuttujien välillä tulee merkityksettömäksi, jos arvioijien välillä on huomattavaa epäjohdonmukaisuutta siinä, miten he pisteyttävät muuttujia. Kun yksimielisyys on alle 80 %, yli 20 % datasta on virheellistä. Reliabiliteetilla 0.5-0.6 40-50 % datasta on virheellistä. Kun kappa-arvot ovat alle 0.60, luottamusvälit saadulla kapalla ovat niin suuria että voidaan tiivistää, että keskimäärin puolet datasta on virheellistä. Luonnollisesti tilastollista merkitsevyyttä ei ole mielekästä tulkita silloin, kun näin paljon virheitä sisältyy tutkittuun dataan. "
Lisäksi artikkelissa kirjoitetaan:

"Melkein 40 % datasta oli virheellistä. Terveydenhuollon kontekstissa, tämä johtaisi suosituksiin vaihtaa virheelliseen näyttöön perustuvia käytäntöjä. Kliinisessä laboratorioympäristössä olisi äärimmäisen vakava laatuongelma, jos 40 % datasta olisi virheellistä. Tämän johdosta monissa alan julkaisuissa suositellaankin 80 % arvioitsijoiden välistä yksimielisyyttä minimaalisena rajana. Ottaen huomioon kappa-arvon tuloksiin liittyvän laskun suhteessa prosentuaaliseen esittämistapaan, on loogista hyväksyä hieman alhaisempia arvoja kappatuloksissa. Kuitenkin pidettäessä 0.40-0-60 arvoja "kohtuullisina" viittaa siihen, että vielä 0.40 arvoa pidetään hyväksyttävänä. Kun ottaa huomioon, että alle 1 kappa-arvo ei mittaa vain yksimielisyyttä vaan myös erimielisyyttä, on loogisempaa olettaa, että alle 0.6 kappa-arvon saavat tulokset ovat liian alhaisia, jotta tuloksia voisi luotettavasti tulkita. "

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3900052/

Tässä on yleisimpien psykiatristen luokitusten kappa-arvoja DSM-V mukaan:

Kliininen depressio 0.28
ykköstyypin maanis-depressiivisyys 0.51
skitsofrenia 0.46
yleistynyt ahdistuneisuushäiriö 0.2
rajatilapersoonallisuushäiriö 0.54
alkoholismi 0.4

Lue lisää

Selitäpä nyt viisaana sekin, kun ihmiselle on laitettu psykoosisairaus-diagnoosi päihteiden käytön aikaisista psykooseista ja delirium tremenseistä johtuen.
Mikä järki siinä on ? Minkäänlaisia psykooseja ei ole ikinä hänellä todettu, kun on ollut ilman päihteitä.

Kyseinen ihminen on päässyt täysin eroon päihteistä, kuten myös psykooseista, mutta diagnoosi seuraa häntä loppuelämänsä ajan.

Anonyymi kirjoitti:

No voin vaikka siteerata tuota DSM-V diagnoosien luotettavuutta käsittelevää tutkimusta, jonka ovat kirjoittaneet alan tutkijat:

"Emil Kraepelin joka edesauttoi skitsofreenisten (non-affektiivisten) ja affektiivisten psykoosien erottamista erillisiksi diagnostisiksi luokiksi 1898, toi myöhemmässä julkaisussaan esille vuonna 1920 havaintonsa, että empiirinen näyttö ei tue tarkkaa erontekoa näiden diagnostisten luokkien välillä. Tämä sama ajatus korostuu nykyisessä geenien ja ympäristön monimutkaista vuorovaikutusta korostavassa mallissa mielenterveyden häiriöistä".

https://ajp.psychiatryonline.org/doi/pdf/10.1176/appi.ajp.2012.12070999

Tuo malli, jossa korostetaan monitekijäisyyttä mielenterveyden häiriöiden taustalla johtuu osin siitä, että oletukset skitsofrenian ja maanis-depressiivisyyden taustalla olevista perinnöllisyydestä eivät ole saaneet tukea molekyyligeneettisestä tutkimusnäytöstä, eikä ole edelleenkään mitenkään mahdollista ennustaa geenien perusteella edes heikosti, kuka tulee sairastumaan mielisairauteen ja kuka ei. Kun tutkimus toisensa perään löytää vääriä positiivisia korrelaatioita, tai muuten vaan enemmän tai vähemmän heikkoja assosiaatioita, jotka ovat yhtenäisiä lukuisille eri häiriöille, niin sanotaan että kyseessä on monitekijäinen häiriö eli on kasa riskitekijöitä, mutta ei selkeää etiologiaa. Psykiatriassa pidetään diagnooseja ainakin näennäisesti korkeassa arvossa siitä huolimatta, että niiden etiologia on tuntematon ja kappa-arvo eli luotettavuus (konsistenttius) heikkoa -skitsofrenia ei suinkaan ole vähiten luotettava diagnoosi psykiatrisista diagnooseista. Tämä johtuu siitä, että jos ei ihminen saa oikeaa diagnoosia, hän saa oletusarvoisesti väärää hoitoa. Sen takia riittävän korkea kappa-arvo, eli konsistenttius kliinikoiden tekemien diagnoosien välillä, koetaan tärkeäksi asiaksi myös potilaiden keskuudessa, vaikka suurin osa ei toki ymmärrä hölkäsen pöläystä siitä mitä tarkoittaa tieteellisesti "oikea" ja "väärä" diagnoosi. Kappa-arvoa käsittelevässä tutkimusartikkelissa kirjoitetaankin näin:

"Tilastolliset tulokset hypoteesien testauksessa riippumattomien ja riippuvien muuttujien välillä tulee merkityksettömäksi, jos arvioijien välillä on huomattavaa epäjohdonmukaisuutta siinä, miten he pisteyttävät muuttujia. Kun yksimielisyys on alle 80 %, yli 20 % datasta on virheellistä. Reliabiliteetilla 0.5-0.6 40-50 % datasta on virheellistä. Kun kappa-arvot ovat alle 0.60, luottamusvälit saadulla kapalla ovat niin suuria että voidaan tiivistää, että keskimäärin puolet datasta on virheellistä. Luonnollisesti tilastollista merkitsevyyttä ei ole mielekästä tulkita silloin, kun näin paljon virheitä sisältyy tutkittuun dataan. "
Lisäksi artikkelissa kirjoitetaan:

"Melkein 40 % datasta oli virheellistä. Terveydenhuollon kontekstissa, tämä johtaisi suosituksiin vaihtaa virheelliseen näyttöön perustuvia käytäntöjä. Kliinisessä laboratorioympäristössä olisi äärimmäisen vakava laatuongelma, jos 40 % datasta olisi virheellistä. Tämän johdosta monissa alan julkaisuissa suositellaankin 80 % arvioitsijoiden välistä yksimielisyyttä minimaalisena rajana. Ottaen huomioon kappa-arvon tuloksiin liittyvän laskun suhteessa prosentuaaliseen esittämistapaan, on loogista hyväksyä hieman alhaisempia arvoja kappatuloksissa. Kuitenkin pidettäessä 0.40-0-60 arvoja "kohtuullisina" viittaa siihen, että vielä 0.40 arvoa pidetään hyväksyttävänä. Kun ottaa huomioon, että alle 1 kappa-arvo ei mittaa vain yksimielisyyttä vaan myös erimielisyyttä, on loogisempaa olettaa, että alle 0.6 kappa-arvon saavat tulokset ovat liian alhaisia, jotta tuloksia voisi luotettavasti tulkita. "

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3900052/

Tässä on yleisimpien psykiatristen luokitusten kappa-arvoja DSM-V mukaan:

Kliininen depressio 0.28
ykköstyypin maanis-depressiivisyys 0.51
skitsofrenia 0.46
yleistynyt ahdistuneisuushäiriö 0.2
rajatilapersoonallisuushäiriö 0.54
alkoholismi 0.4

Lue lisää

Eli tarkoitatko, että ihmiset täytyy jättää ilman hoitoa, koska ei voida olla varmoja että oikeat ihmiset saa oikeaa hoitoa?

Anonyymi kirjoitti:

Eli tarkoitatko, että ihmiset täytyy jättää ilman hoitoa, koska ei voida olla varmoja että oikeat ihmiset saa oikeaa hoitoa?

Minä en ole ikinä olettanut enkä tule koskaan olettamaan, että psykiatriassa koskaan tulee olemaan lääketieteellisesti valideja tautiluokituksia. Väitin, että potilaat keskimäärin kuvittelevat oikean diagnoosin saamisen olevan mahdollista, kun taas tieteellinen näyttö antaa viitteitä päin vastaisesta. Oikeaa diagnoosia ei voi saada psykiatriassa, koska psykiatriasta puuttuu luotettavat ja validit tautiluokitukset. Koko ala kuitenkin pohjautuu diagnooseille, niiden asettamiselle ja "oikean" hoidon löytämiselle diagnoosin kautta. Monet psykiatrit ja tutkijat ovat rakentaneet uransa tutkimalla pseudosairauksia, kuten skitsofreniaa, ja sen etiologiaa. Jämähtäminen tieteellisesti heikosti perusteltuihin tautiluokituksiin on johtanut siihen, että ala on taantunut ja psykiatreilla on järjestäen rakenteellisen korruption aiheuttama aivovaurio, joka saa heidät kuulostamaan useinkin hyvin jälkeenjääneiltä. Myös sinun kysymyksesi on merkki tästä älyllisestä taantumisesta. Kukaan ei väittänyt, että ihmistä ei voisi hoitaa ilman lääketieteellisesti epävalidia, heikon reliabiliteetin omaavaa diagnoosia vaan päin vastoin. Se helpottaa sitä, koska silloin hoitavan tahon pitää perehtyä yksilön ongelmiin eikä pseudotieteelliseen tautiluokitukseen ja omiin stereotypioihinsa potilaasta.

Anonyymi kirjoitti:

Minä en ole ikinä olettanut enkä tule koskaan olettamaan, että psykiatriassa koskaan tulee olemaan lääketieteellisesti valideja tautiluokituksia. Väitin, että potilaat keskimäärin kuvittelevat oikean diagnoosin saamisen olevan mahdollista, kun taas tieteellinen näyttö antaa viitteitä päin vastaisesta. Oikeaa diagnoosia ei voi saada psykiatriassa, koska psykiatriasta puuttuu luotettavat ja validit tautiluokitukset. Koko ala kuitenkin pohjautuu diagnooseille, niiden asettamiselle ja "oikean" hoidon löytämiselle diagnoosin kautta. Monet psykiatrit ja tutkijat ovat rakentaneet uransa tutkimalla pseudosairauksia, kuten skitsofreniaa, ja sen etiologiaa. Jämähtäminen tieteellisesti heikosti perusteltuihin tautiluokituksiin on johtanut siihen, että ala on taantunut ja psykiatreilla on järjestäen rakenteellisen korruption aiheuttama aivovaurio, joka saa heidät kuulostamaan useinkin hyvin jälkeenjääneiltä. Myös sinun kysymyksesi on merkki tästä älyllisestä taantumisesta. Kukaan ei väittänyt, että ihmistä ei voisi hoitaa ilman lääketieteellisesti epävalidia, heikon reliabiliteetin omaavaa diagnoosia vaan päin vastoin. Se helpottaa sitä, koska silloin hoitavan tahon pitää perehtyä yksilön ongelmiin eikä pseudotieteelliseen tautiluokitukseen ja omiin stereotypioihinsa potilaasta.

Lue lisää

Siun kommentista taas huomaa sen, että sie se et ole tainnu hirveesti tutustua ihmisten yksilöllisiin ongelmiin, ja vielä vähemmän ratkonu niitä.

Anonyymi kirjoitti:

Siun kommentista taas huomaa sen, että sie se et ole tainnu hirveesti tutustua ihmisten yksilöllisiin ongelmiin, ja vielä vähemmän ratkonu niitä.

Vai meneekö tilastomatematiikan alkeet vaan yli hilseen niin, että et keksi parempaa vasta-argumenttia? Jos sinulla on edes alkeellista sisälukutaitoa niin huomasit varmaan, etten itse väittänyt ymmärtäväni saati ratkaisevani ihmisten ongelmia. Sellaista väitettä ei viestini sisältänyt, eikä sillä ole minkäänlaista merkitystä argumenttini kannalta. On aivan sama tautiluokitusten reliabiliteetin kannalta, että osaanko minä, joka en edes työskentele ihmisten kanssa, ratkaista ihmisten yksilöllisiä ongelmia.

Anonyymi kirjoitti:

Vai meneekö tilastomatematiikan alkeet vaan yli hilseen niin, että et keksi parempaa vasta-argumenttia? Jos sinulla on edes alkeellista sisälukutaitoa niin huomasit varmaan, etten itse väittänyt ymmärtäväni saati ratkaisevani ihmisten ongelmia. Sellaista väitettä ei viestini sisältänyt, eikä sillä ole minkäänlaista merkitystä argumenttini kannalta. On aivan sama tautiluokitusten reliabiliteetin kannalta, että osaanko minä, joka en edes työskentele ihmisten kanssa, ratkaista ihmisten yksilöllisiä ongelmia.

Lue lisää

Ai minunko älykkyyden vika se nyt on jos sinun matematiikka ei toimi käytännössä? Entäs jos minulle kiukuttelun sijaan ottaisit vähän selvää yksilöllisistä ongelmista. Kehitä vaikka joku yksilöllinen tilastomatemaattinen hoitomalli. Senhän ei tarvitse olla kuin vain vähän parempi kuin kaikki ne nykyiset hoitomallit joita käytetään.

Taitaa nykyinen psykiatria olla vähän niinkuin markkinatalous. Maailman huonoin systeemi, poislukien ne kaikki mitä sitä ennen on kokeiltu.

Anonyymi kirjoitti:

Ai minunko älykkyyden vika se nyt on jos sinun matematiikka ei toimi käytännössä? Entäs jos minulle kiukuttelun sijaan ottaisit vähän selvää yksilöllisistä ongelmista. Kehitä vaikka joku yksilöllinen tilastomatemaattinen hoitomalli. Senhän ei tarvitse olla kuin vain vähän parempi kuin kaikki ne nykyiset hoitomallit joita käytetään.

Taitaa nykyinen psykiatria olla vähän niinkuin markkinatalous. Maailman huonoin systeemi, poislukien ne kaikki mitä sitä ennen on kokeiltu.

Lue lisää

No jos tässä nyt huvikseni tylsyyttäni vastaan ihmiselle joka ei selvästikään mitään tekstistäni käsitä, niin eihän tuo nyt sentään ihan minun omaa matematiikkaani ole tuo tilastomatematiikka. Tiedätkö kulta pieni, että tilastomatematiikka on sellainen väline, jota käytetään muun muassa näissä empiirisissä tutkimuksissa, kun tutkitaan miten konsistentisti eli yhtenäisesti psykiatrit tulkitsevat potilaiden oireita? Ihan käytännön kokeissa sitä sovelletaan käytännön olosuhteissa. Ensin tutkitaan, että mitä diagnooseja psykiatri x ja psykiatri y antavat potilaalle b, c ja d heidän oireidensa perustella, ja sitten tutkitaan esimerkiksi kappa-arvolla, kuinka paljon sattumaa todennäköisemmin psykiatrit tuottavat samaa tulkintaa potilaista.

Nolla kappa-arvossa tarkoittaa, että yhtäpitävät veikkaukset ovat puhdasta sattumaa, ja kaikki siitä ylöspäin tarkoittaa, että yksimielisyys syntyy sattumaa jonkin verran todennäköisemmin. Se että yksimielisyys on sattumaa todennäköisempää ei vielä tarkoita, että diagnoosi olisi kovinkaan luotettava, vaan virheiden määrä on valtava ja sen takia tuossa lainaamassani tieteellisessä artikkelissa hyväksyttävän kappa-arvon raja-arvona pidetään 0.6, koska sen alittavat arvot tuottavat liian paljon virheellisiä diagnooseja. Tietenkään tämä ei tarkoita, etteikö diagnoosi voisi olla karkealla tasolla vähemmän tai enemmän oikea, mutta mitään kategorisesti toisistaan eroavia psykoosisairauden luokkia ei esimerkiksi ole olemassakaan. Tarkoitukseni oli kritisoida diagnoosikeskeisyyttä. En edes ymmärrä, mikä erityisemmin sinua edes loukkasi tuossa argumentissa, sekö vaan että se meni sinulta yli hilseen vai mikä? Vai onko skitsofrenia tosiaan sinulle jotenkin tärkeä identiteettikysymys tai muuten tärkeä osa maailmankatsomustasi, ettet kestä että sen olemassaoloa kyseenalaistetaan vai miksi sinua häiritsee ajatus, ettei sellaista kategorista sairausluokkaa ole empiiristen tutkimusten mukaan todellisuudessa olemassakaan? Minun osaamiseni on aivan irrelevantti asia ihan joka tavalla tässä suhteessa, minähän vain siteerasin alan ammattilaisten näkemyksiä. Siis tutkijoiden, jotka tutkivat lääketieteellisten diagnoosien luotettavuutta.

Anonyymi kirjoitti:

No jos tässä nyt huvikseni tylsyyttäni vastaan ihmiselle joka ei selvästikään mitään tekstistäni käsitä, niin eihän tuo nyt sentään ihan minun omaa matematiikkaani ole tuo tilastomatematiikka. Tiedätkö kulta pieni, että tilastomatematiikka on sellainen väline, jota käytetään muun muassa näissä empiirisissä tutkimuksissa, kun tutkitaan miten konsistentisti eli yhtenäisesti psykiatrit tulkitsevat potilaiden oireita? Ihan käytännön kokeissa sitä sovelletaan käytännön olosuhteissa. Ensin tutkitaan, että mitä diagnooseja psykiatri x ja psykiatri y antavat potilaalle b, c ja d heidän oireidensa perustella, ja sitten tutkitaan esimerkiksi kappa-arvolla, kuinka paljon sattumaa todennäköisemmin psykiatrit tuottavat samaa tulkintaa potilaista.

Nolla kappa-arvossa tarkoittaa, että yhtäpitävät veikkaukset ovat puhdasta sattumaa, ja kaikki siitä ylöspäin tarkoittaa, että yksimielisyys syntyy sattumaa jonkin verran todennäköisemmin. Se että yksimielisyys on sattumaa todennäköisempää ei vielä tarkoita, että diagnoosi olisi kovinkaan luotettava, vaan virheiden määrä on valtava ja sen takia tuossa lainaamassani tieteellisessä artikkelissa hyväksyttävän kappa-arvon raja-arvona pidetään 0.6, koska sen alittavat arvot tuottavat liian paljon virheellisiä diagnooseja. Tietenkään tämä ei tarkoita, etteikö diagnoosi voisi olla karkealla tasolla vähemmän tai enemmän oikea, mutta mitään kategorisesti toisistaan eroavia psykoosisairauden luokkia ei esimerkiksi ole olemassakaan. Tarkoitukseni oli kritisoida diagnoosikeskeisyyttä. En edes ymmärrä, mikä erityisemmin sinua edes loukkasi tuossa argumentissa, sekö vaan että se meni sinulta yli hilseen vai mikä? Vai onko skitsofrenia tosiaan sinulle jotenkin tärkeä identiteettikysymys tai muuten tärkeä osa maailmankatsomustasi, ettet kestä että sen olemassaoloa kyseenalaistetaan vai miksi sinua häiritsee ajatus, ettei sellaista kategorista sairausluokkaa ole empiiristen tutkimusten mukaan todellisuudessa olemassakaan? Minun osaamiseni on aivan irrelevantti asia ihan joka tavalla tässä suhteessa, minähän vain siteerasin alan ammattilaisten näkemyksiä. Siis tutkijoiden, jotka tutkivat lääketieteellisten diagnoosien luotettavuutta.

Lue lisää

Taidat kuitenkin olla alalla ?
Teksteistäsi erottuu monissa kohdin " kultapieni ", voisi ajatella, että lääkäri tai hoitaja käyttää tällaista termiä.
Sekin kuvastaa hieman alentavaa suhtautumista mt-ongelmaisia kohtaan.

Anonyymi kirjoitti:

Taidat kuitenkin olla alalla ?
Teksteistäsi erottuu monissa kohdin " kultapieni ", voisi ajatella, että lääkäri tai hoitaja käyttää tällaista termiä.
Sekin kuvastaa hieman alentavaa suhtautumista mt-ongelmaisia kohtaan.

Lue lisää

Käytin sanaa "kultapieni", koska pidän sinua rehellisesti sanottuna heikkolahjaisena kirjallisen ilmaisusi perusteella. En pidä sinua heikkolahjaisena siksi, että pitäisin sinua mielenterveysongelmaisena vaan siksi, ettet tunnu käsittävän argumenttini sisältöä tai jostain tunneperäisestä tai muusta syystä sivuutat sen. Minusta tuntuu, kuin keskustelisin lapsen kanssa jostain hänelle liian vaikeasta abstraktista aiheesta. Aihe taitaa olla sinulle liian vaikea paitsi älyllisesti, myös tunnetasolla, eikös vaan? Ei se kulta pieni minua haittaa eikä edes kiinnosta, jos olet syrjäytynyt, työkyvyttömyyseläkkeellä ja sairastat mielestäsi vaikeaa skitsofreniaa, koska heikkolahjaisuutesi ja huonojen lähtökohtiesi takia et muuhun kykene. Se on täysin irrelevantti seikka tautiluokitusten reliabiliteetin näkökulmasta, joka oli argumenttini keskeisin näkökulma.

Anonyymi kirjoitti:

Käytin sanaa "kultapieni", koska pidän sinua rehellisesti sanottuna heikkolahjaisena kirjallisen ilmaisusi perusteella. En pidä sinua heikkolahjaisena siksi, että pitäisin sinua mielenterveysongelmaisena vaan siksi, ettet tunnu käsittävän argumenttini sisältöä tai jostain tunneperäisestä tai muusta syystä sivuutat sen. Minusta tuntuu, kuin keskustelisin lapsen kanssa jostain hänelle liian vaikeasta abstraktista aiheesta. Aihe taitaa olla sinulle liian vaikea paitsi älyllisesti, myös tunnetasolla, eikös vaan? Ei se kulta pieni minua haittaa eikä edes kiinnosta, jos olet syrjäytynyt, työkyvyttömyyseläkkeellä ja sairastat mielestäsi vaikeaa skitsofreniaa, koska heikkolahjaisuutesi ja huonojen lähtökohtiesi takia et muuhun kykene. Se on täysin irrelevantti seikka tautiluokitusten reliabiliteetin näkökulmasta, joka oli argumenttini keskeisin näkökulma.

Lue lisää

Eli sinulla on sellainen hoitotaholle hyvin tyypillinen tapa, dissata muita ihmisiä vähämielisinä?

Anonyymi kirjoitti:

Käytin sanaa "kultapieni", koska pidän sinua rehellisesti sanottuna heikkolahjaisena kirjallisen ilmaisusi perusteella. En pidä sinua heikkolahjaisena siksi, että pitäisin sinua mielenterveysongelmaisena vaan siksi, ettet tunnu käsittävän argumenttini sisältöä tai jostain tunneperäisestä tai muusta syystä sivuutat sen. Minusta tuntuu, kuin keskustelisin lapsen kanssa jostain hänelle liian vaikeasta abstraktista aiheesta. Aihe taitaa olla sinulle liian vaikea paitsi älyllisesti, myös tunnetasolla, eikös vaan? Ei se kulta pieni minua haittaa eikä edes kiinnosta, jos olet syrjäytynyt, työkyvyttömyyseläkkeellä ja sairastat mielestäsi vaikeaa skitsofreniaa, koska heikkolahjaisuutesi ja huonojen lähtökohtiesi takia et muuhun kykene. Se on täysin irrelevantti seikka tautiluokitusten reliabiliteetin näkökulmasta, joka oli argumenttini keskeisin näkökulma.

Lue lisää

Olet aivan liian oikeassa esille tuomissasi näkökohdissa ja tilastotieteellisin esimerkein.

Vaikka olet hieman käytökseltäsi töykeä, niin eittämättä yliälykäs. Psykiatrit menivät harhaan, tai käyttävät liian vanhoja diagnoositaulukkoja ja niihin perustuvia kriteerejä tehdessään potilaasta arviointeja ja hoitoja kunkin potilaan tai ryhmittymän kohdalla määrätessään.

En ole aiempi kommentoija, vaan sivusta sattumalta seuraan tullut.

Anonyymi kirjoitti:

Käytin sanaa "kultapieni", koska pidän sinua rehellisesti sanottuna heikkolahjaisena kirjallisen ilmaisusi perusteella. En pidä sinua heikkolahjaisena siksi, että pitäisin sinua mielenterveysongelmaisena vaan siksi, ettet tunnu käsittävän argumenttini sisältöä tai jostain tunneperäisestä tai muusta syystä sivuutat sen. Minusta tuntuu, kuin keskustelisin lapsen kanssa jostain hänelle liian vaikeasta abstraktista aiheesta. Aihe taitaa olla sinulle liian vaikea paitsi älyllisesti, myös tunnetasolla, eikös vaan? Ei se kulta pieni minua haittaa eikä edes kiinnosta, jos olet syrjäytynyt, työkyvyttömyyseläkkeellä ja sairastat mielestäsi vaikeaa skitsofreniaa, koska heikkolahjaisuutesi ja huonojen lähtökohtiesi takia et muuhun kykene. Se on täysin irrelevantti seikka tautiluokitusten reliabiliteetin näkökulmasta, joka oli argumenttini keskeisin näkökulma.

Lue lisää

Mutta kun sinä, kultapieni, kirjoitit nyt eri ihmiselle vastauksesi.
Olen täällä kyllä kommentoinut, mutta niihin kommentteihin et ole ottanut kantaa.

Jokuhan sinullakin mättää, kun haukut tuntemattomilla olevan älyllistä vikaa, ja tunnetason häiriöitä ( vaikkaikin tarkoitat vain tässä asiassa ).

Ulkopuolisena sinun ja jonkun toisen keskusteluun voin silti todeta, että on oikeasti harmi, että noin typerästi ajattelevia ihmisiä ( kuin sinä ) on edes olemassa.
Toivottavasti et itse, tai kukaan läheisesi, koskaan kohtaa mielen ongelmia, voi muodostua liian hankalaksi käsitellä asioita.

Anonyymi kirjoitti:

No jos tässä nyt huvikseni tylsyyttäni vastaan ihmiselle joka ei selvästikään mitään tekstistäni käsitä, niin eihän tuo nyt sentään ihan minun omaa matematiikkaani ole tuo tilastomatematiikka. Tiedätkö kulta pieni, että tilastomatematiikka on sellainen väline, jota käytetään muun muassa näissä empiirisissä tutkimuksissa, kun tutkitaan miten konsistentisti eli yhtenäisesti psykiatrit tulkitsevat potilaiden oireita? Ihan käytännön kokeissa sitä sovelletaan käytännön olosuhteissa. Ensin tutkitaan, että mitä diagnooseja psykiatri x ja psykiatri y antavat potilaalle b, c ja d heidän oireidensa perustella, ja sitten tutkitaan esimerkiksi kappa-arvolla, kuinka paljon sattumaa todennäköisemmin psykiatrit tuottavat samaa tulkintaa potilaista.

Nolla kappa-arvossa tarkoittaa, että yhtäpitävät veikkaukset ovat puhdasta sattumaa, ja kaikki siitä ylöspäin tarkoittaa, että yksimielisyys syntyy sattumaa jonkin verran todennäköisemmin. Se että yksimielisyys on sattumaa todennäköisempää ei vielä tarkoita, että diagnoosi olisi kovinkaan luotettava, vaan virheiden määrä on valtava ja sen takia tuossa lainaamassani tieteellisessä artikkelissa hyväksyttävän kappa-arvon raja-arvona pidetään 0.6, koska sen alittavat arvot tuottavat liian paljon virheellisiä diagnooseja. Tietenkään tämä ei tarkoita, etteikö diagnoosi voisi olla karkealla tasolla vähemmän tai enemmän oikea, mutta mitään kategorisesti toisistaan eroavia psykoosisairauden luokkia ei esimerkiksi ole olemassakaan. Tarkoitukseni oli kritisoida diagnoosikeskeisyyttä. En edes ymmärrä, mikä erityisemmin sinua edes loukkasi tuossa argumentissa, sekö vaan että se meni sinulta yli hilseen vai mikä? Vai onko skitsofrenia tosiaan sinulle jotenkin tärkeä identiteettikysymys tai muuten tärkeä osa maailmankatsomustasi, ettet kestä että sen olemassaoloa kyseenalaistetaan vai miksi sinua häiritsee ajatus, ettei sellaista kategorista sairausluokkaa ole empiiristen tutkimusten mukaan todellisuudessa olemassakaan? Minun osaamiseni on aivan irrelevantti asia ihan joka tavalla tässä suhteessa, minähän vain siteerasin alan ammattilaisten näkemyksiä. Siis tutkijoiden, jotka tutkivat lääketieteellisten diagnoosien luotettavuutta.

Lue lisää

Olet aivan oikeassa kritisoidessasi psykiatriassa olevaa diagnoosikeskeisyyttä. Mutta vähän liian ilkeä kommentoidessasi.

En ole kuitenkaan siis se, jolle kommenttisi osoitit.

Anonyymi kirjoitti:

Olet aivan liian oikeassa esille tuomissasi näkökohdissa ja tilastotieteellisin esimerkein.

Vaikka olet hieman käytökseltäsi töykeä, niin eittämättä yliälykäs. Psykiatrit menivät harhaan, tai käyttävät liian vanhoja diagnoositaulukkoja ja niihin perustuvia kriteerejä tehdessään potilaasta arviointeja ja hoitoja kunkin potilaan tai ryhmittymän kohdalla määrätessään.

En ole aiempi kommentoija, vaan sivusta sattumalta seuraan tullut.

Lue lisää

Eiköhän se kuntoutujan kannalta olisi parasta sellainen nollatoleranssi tuossa kiusaamisessa.

Uskonnoissa nähdään YouTube profetia

Anonyymi kirjoitti:

Uskonnoissa nähdään YouTube profetia

YouTube tibetan healing sound ( Intian gurut voi lentää myös)

Tunnekylmyys sitä ei ole olemassa. Kokoajan tuntuu. 💩 Freud teki hyllyillä lääketieteellisiä kokeita kuten seksiä ja kokaiinia.

Anonyymi kirjoitti:

Tunnekylmyys sitä ei ole olemassa. Kokoajan tuntuu. 💩 Freud teki hyllyillä lääketieteellisiä kokeita kuten seksiä ja kokaiinia.

Hulluilla

Useamman diagnoosin omaavana sanoisin, että se suurin stigma on ihan omien korvien välissä.

Anonyymi kirjoitti:

Useamman diagnoosin omaavana sanoisin, että se suurin stigma on ihan omien korvien välissä.

Vähän olen eri mieltä tuosta väittämästä, että stigma olisi korvien välissä.
Tietty jollakin voi niin ollakin, mutta harvemmalla kai.

Paljon riippuu siitä, mitä elämässään tekee, onko edelleen työelämässä, minkälaisissa sosiaalisissa tilanteissa liikkuu, pysyykö fyysisesti kunnossa, jne.

Kun uusiin ihmisiin tutustuu, niin eivät he edes tiedä välttämättä, että toisella on jokin diagnoosi.
Itsestä on kiinni, haluaako siitä jollekin mainita vai ei.
Joskus toki kunto ja vointi voi olla sen verran huono, että ulkopuolinenkin sen huomaa.

Itse asiassa, mulla on skitsofrenia diagnoosi. Suvussa sitä muutenkin. Ei ole haitannut mun elämää. Olen saanut ihan hyvää palvelua terveydenhoidossa ja enemmän apua tuon takia.

Työnantaja ei sitä nää. Perhekin on suhtautunut ihan hyvin asiaan. Lääkkeet ja hoito toimii hyvin, niin voin elää aika hyvää elämää.

Itselläni lääkkeet toimi niin hyvin, niin siksi haluan siskolleni samaa, koska nyt kärsii turhaan harhojen takia.

Anonyymi kirjoitti:

Itse asiassa, mulla on skitsofrenia diagnoosi. Suvussa sitä muutenkin. Ei ole haitannut mun elämää. Olen saanut ihan hyvää palvelua terveydenhoidossa ja enemmän apua tuon takia.

Työnantaja ei sitä nää. Perhekin on suhtautunut ihan hyvin asiaan. Lääkkeet ja hoito toimii hyvin, niin voin elää aika hyvää elämää.

Itselläni lääkkeet toimi niin hyvin, niin siksi haluan siskolleni samaa, koska nyt kärsii turhaan harhojen takia.

Lue lisää

Terveydenhoidossa saa apua niin kauan, kuin on jokin ongelma, jonka pystyy toteamaan yksinkertaisilla verikokeilla tai röntgenillä.
Siinä vaiheessa, jos ongelma ei ole ihan helposti selvitettävissä, saa jäädä yksin ihmettelemään ja kitumaan.

Ja vaikka jokin krooninen sairaus tulisi/tulee, niin yksin senkin kanssa jää.
Kuntoutukset ja muut sellaiset voi unohtaa jo alkuunsa.