Minulla on Sonyn täysikennoinen kamera. Siinä on croppi-toiminto kuten useimmissa kameroissa on. Jos kuvataan 400 millin putkella APS-C toiminto päällä, paljonko on silloin polttoväli? Ei mulla muuta.
APS-C toiminto
Anonyymi
37
922
Vastaukset
- Anonyymi
Siis järjestelmäkamera.
- Anonyymi
Paljonko on siis kroppikerroin Sonyn kameralla. Canonilla se lienee 1.6.
- Anonyymi
Tietämättömyys näyttää olevan tärkein canuunan valintaperuste.
- Anonyymi
Polttoväli on edelleen 400 mm, mutta kuvakulma kapenee. Voidaan tosin puhua myös kinovastaavuudesta, mutta se on toinen juttu.
- Anonyymi
Hyvä puoli on sekin että valovoima säilyy samana.
- Anonyymi
Polttoväli kasvaa..
- Anonyymi
Manuaalissa se lukkoo
- Anonyymi
Pitää tutkia sitä paremmin
- Anonyymi
Kerro 400 1,5:llä.
- Anonyymi
Se on silloin 600.
Ei se polttoväli mihinkään muutu. Toiminto vain rajaa keskeltä alueen kuvasta. Moni tuntuu uskova, että ns. vastaavuudet ovat todellisia. Ne eivät ole, ne ovat vain matemaattisia työkaluja.
- Anonyymi
On ne myös fysikaalisia asioita. Pollttoväli on polttoväli vaikka voissa paistaisi. Tämä on fakta ja siitä olen samaa mieltä. Jos samaan kakkulaan ruuvaa kinni aps-c rungon tai täyskennoisen niin kuvakulma muuttuu. Tämäkin on selvä asia. Jos täyskennoisen laittaa kuvaamaan aps-c kropilla samaan kakkulaan niin onko sen tuottama kuva merkittävästi erilainen kuin aidon asp-c kennon tuottama kuva? Eiköhän insinöörit ole laskenut tämän sen verran tarkkaan että kysymys erosta on lähinnä akateeminen.
Anonyymi kirjoitti:
On ne myös fysikaalisia asioita. Pollttoväli on polttoväli vaikka voissa paistaisi. Tämä on fakta ja siitä olen samaa mieltä. Jos samaan kakkulaan ruuvaa kinni aps-c rungon tai täyskennoisen niin kuvakulma muuttuu. Tämäkin on selvä asia. Jos täyskennoisen laittaa kuvaamaan aps-c kropilla samaan kakkulaan niin onko sen tuottama kuva merkittävästi erilainen kuin aidon asp-c kennon tuottama kuva? Eiköhän insinöörit ole laskenut tämän sen verran tarkkaan että kysymys erosta on lähinnä akateeminen.
En nyt tiedä mitä yrität selittää. Polttoväli ei muutu, jos laittaa kroppirungon kiinni tai jos panee kroppitilan päälle.
- Anonyymi
okaro kirjoitti:
En nyt tiedä mitä yrität selittää. Polttoväli ei muutu, jos laittaa kroppirungon kiinni tai jos panee kroppitilan päälle.
Jos kroppikerroin on vaikkapa 1,5 niin kuvasta tulee samanlainen rajauksen ja perspektiivin suhteen jos kamerara ja kohde ovat samoissa paikoissa ja täyskennolla kuvataan 600mm objektiivilla ja aps-c kameralla 400mm objektiivilla. Samoin jos täyskennossa on 400mm objektiivi ja käytetään 1,5 kroppia niin kuva on identtinen. Jotain pientä heittoa voi olla mutta ei merkittävää. Asian voi testata itsekkin.
- Anonyymi
okaro kirjoitti:
En nyt tiedä mitä yrität selittää. Polttoväli ei muutu, jos laittaa kroppirungon kiinni tai jos panee kroppitilan päälle.
Polttoväli kyllä muuttuu..
Anonyymi kirjoitti:
Jos kroppikerroin on vaikkapa 1,5 niin kuvasta tulee samanlainen rajauksen ja perspektiivin suhteen jos kamerara ja kohde ovat samoissa paikoissa ja täyskennolla kuvataan 600mm objektiivilla ja aps-c kameralla 400mm objektiivilla. Samoin jos täyskennossa on 400mm objektiivi ja käytetään 1,5 kroppia niin kuva on identtinen. Jotain pientä heittoa voi olla mutta ei merkittävää. Asian voi testata itsekkin.
Joo kuvakulma on identtinen. Muut sitten voivat olla erilaisia, kuten kuvanlaatu,
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
On ne myös fysikaalisia asioita. Pollttoväli on polttoväli vaikka voissa paistaisi. Tämä on fakta ja siitä olen samaa mieltä. Jos samaan kakkulaan ruuvaa kinni aps-c rungon tai täyskennoisen niin kuvakulma muuttuu. Tämäkin on selvä asia. Jos täyskennoisen laittaa kuvaamaan aps-c kropilla samaan kakkulaan niin onko sen tuottama kuva merkittävästi erilainen kuin aidon asp-c kennon tuottama kuva? Eiköhän insinöörit ole laskenut tämän sen verran tarkkaan että kysymys erosta on lähinnä akateeminen.
> Jos täyskennoisen laittaa kuvaamaan aps-c kropilla samaan kakkulaan niin onko sen tuottama kuva merkittävästi erilainen kuin aidon asp-c kennon tuottama kuva?
Periaatteessa kyllä, käytännössä ei. Croppaaminen rajaa pois käytöstä yli puolet täysikennoisen pikseleistä. 24 megapikselin rungosta jää cropattaessa käteen vain 10 megapikseliä.
Jotta kuva olisi samanlainen, täytyisi verrata esim. 43 megapikselin täysikennoista ja noin 20 megapikselin croppirunkoa. Ei taida löytyä paria, joissa olisi ihan sama pikselitiheys kennolla ja jotka ovat saman aikakauden tuotteita (turha verrata esim. 2015 ja 2020 markkinoille tulleita kameroita, kennotekniikkakin on kehittynyt siinä sivussa). Aps-c -rungoissa tuppaa olemaan suurempi pikselitiheys.
Ei croppaamisessa juuri järkeä ole. Sillä ei saa lisää pituutta. Jos putki on liian lyhyt, voi kuvaa rajata, mutta se on parempi tehdä jälkikäteen. Silloin saa myös paremman mahdollisuuden muuttaa rajausta tai voi vaikkapa tehdeä potrettimallin kuvan, vaikka kamera oli kuvaa otettaessa vaakatasossa. Jos kuva on rajattu tiukasti ottohetkellä & pikseleitäkin rajauksen vuoksi niukasti, niin mahdollisuudet jälkikäsittelyyn ovat pienet.
No, jossain tilantiessa cropatun kuvan kanssa mahtuu sarjatulella enemmän kuvia puskuriin tms. mutta missään 50 kuvan sarjojen vetämisessä (heikennetyllä kuvanlaadulla) nyt muutenkaan mitään järkeä ole. Kas kun saman homman voi hoitaa tylikkäämmin kuvaamalla 4K videota @ 50 fps.
Ainoa järjellinen käyttötarkoitus cropille on, että sen avulla voi käyttää hätäratkaisuna croppirunkoon tehtyjä objektiiveja täysikennoisessa. Tosin tässä tulee takkiin kuvanlaadussa, kun hyötykäytössä on alle puolet kennon pikseleistä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
> Jos täyskennoisen laittaa kuvaamaan aps-c kropilla samaan kakkulaan niin onko sen tuottama kuva merkittävästi erilainen kuin aidon asp-c kennon tuottama kuva?
Periaatteessa kyllä, käytännössä ei. Croppaaminen rajaa pois käytöstä yli puolet täysikennoisen pikseleistä. 24 megapikselin rungosta jää cropattaessa käteen vain 10 megapikseliä.
Jotta kuva olisi samanlainen, täytyisi verrata esim. 43 megapikselin täysikennoista ja noin 20 megapikselin croppirunkoa. Ei taida löytyä paria, joissa olisi ihan sama pikselitiheys kennolla ja jotka ovat saman aikakauden tuotteita (turha verrata esim. 2015 ja 2020 markkinoille tulleita kameroita, kennotekniikkakin on kehittynyt siinä sivussa). Aps-c -rungoissa tuppaa olemaan suurempi pikselitiheys.
Ei croppaamisessa juuri järkeä ole. Sillä ei saa lisää pituutta. Jos putki on liian lyhyt, voi kuvaa rajata, mutta se on parempi tehdä jälkikäteen. Silloin saa myös paremman mahdollisuuden muuttaa rajausta tai voi vaikkapa tehdeä potrettimallin kuvan, vaikka kamera oli kuvaa otettaessa vaakatasossa. Jos kuva on rajattu tiukasti ottohetkellä & pikseleitäkin rajauksen vuoksi niukasti, niin mahdollisuudet jälkikäsittelyyn ovat pienet.
No, jossain tilantiessa cropatun kuvan kanssa mahtuu sarjatulella enemmän kuvia puskuriin tms. mutta missään 50 kuvan sarjojen vetämisessä (heikennetyllä kuvanlaadulla) nyt muutenkaan mitään järkeä ole. Kas kun saman homman voi hoitaa tylikkäämmin kuvaamalla 4K videota @ 50 fps.
Ainoa järjellinen käyttötarkoitus cropille on, että sen avulla voi käyttää hätäratkaisuna croppirunkoon tehtyjä objektiiveja täysikennoisessa. Tosin tässä tulee takkiin kuvanlaadussa, kun hyötykäytössä on alle puolet kennon pikseleistä.Jos verrataan esim. nikonin z7ii ja z50 mallia niin pikselitiheys on aika lähellä toisiaan.
https://www.apotelyt.com/compare-camera/nikon-z7-ii-vs-nikon-z50
FF nikon z7ii antaa kroppimoodissa 19,5mpix kuvan kun aps-c z50 antaa 20,7mpix. Tämä on niin pieni ero ettei sillä ole käytännön merkitystä. Muistikortit ja kovalevyt on "halpoja" juu nykyään, vaan täyttyvät nekin. Vuosia kun kuvaa niin varmuuskopiotilaakin tarvitaan aika paljon. Riippuu lähes täysin kuvan käytöstä paljonko pikseleitä tarvitaan. Nykyään niitä on yllin kyllin ja riittää lähes mihin tahansa ja aika paljon jää ylikin. Suurin osa otetuista kuvista on kuitenkin aika merkityksettömiä joten pikselimäärälläkään ei ole juuri merkitystä. Kun ollaan sitten oikeasti ison kuvan äärellä niin suurista pikselimääristäkin pääsee oikeasti nauttimaan.
Itse näkisin että kroppimoodin käyttö on pikemminkin mahdollisuus kuin uhka. Ja ainakaan vinjetointi ei haittaa jos pitää käyttää useampaa suodinta kerralla. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos verrataan esim. nikonin z7ii ja z50 mallia niin pikselitiheys on aika lähellä toisiaan.
https://www.apotelyt.com/compare-camera/nikon-z7-ii-vs-nikon-z50
FF nikon z7ii antaa kroppimoodissa 19,5mpix kuvan kun aps-c z50 antaa 20,7mpix. Tämä on niin pieni ero ettei sillä ole käytännön merkitystä. Muistikortit ja kovalevyt on "halpoja" juu nykyään, vaan täyttyvät nekin. Vuosia kun kuvaa niin varmuuskopiotilaakin tarvitaan aika paljon. Riippuu lähes täysin kuvan käytöstä paljonko pikseleitä tarvitaan. Nykyään niitä on yllin kyllin ja riittää lähes mihin tahansa ja aika paljon jää ylikin. Suurin osa otetuista kuvista on kuitenkin aika merkityksettömiä joten pikselimäärälläkään ei ole juuri merkitystä. Kun ollaan sitten oikeasti ison kuvan äärellä niin suurista pikselimääristäkin pääsee oikeasti nauttimaan.
Itse näkisin että kroppimoodin käyttö on pikemminkin mahdollisuus kuin uhka. Ja ainakaan vinjetointi ei haittaa jos pitää käyttää useampaa suodinta kerralla."Itse näkisin että kroppimoodin käyttö on pikemminkin mahdollisuus kuin uhka. "
Tyhmä lause. Miten jokin tarpeeton ominaisuus kameran valikossa voisi olla uhka millekään? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
> Jos täyskennoisen laittaa kuvaamaan aps-c kropilla samaan kakkulaan niin onko sen tuottama kuva merkittävästi erilainen kuin aidon asp-c kennon tuottama kuva?
Periaatteessa kyllä, käytännössä ei. Croppaaminen rajaa pois käytöstä yli puolet täysikennoisen pikseleistä. 24 megapikselin rungosta jää cropattaessa käteen vain 10 megapikseliä.
Jotta kuva olisi samanlainen, täytyisi verrata esim. 43 megapikselin täysikennoista ja noin 20 megapikselin croppirunkoa. Ei taida löytyä paria, joissa olisi ihan sama pikselitiheys kennolla ja jotka ovat saman aikakauden tuotteita (turha verrata esim. 2015 ja 2020 markkinoille tulleita kameroita, kennotekniikkakin on kehittynyt siinä sivussa). Aps-c -rungoissa tuppaa olemaan suurempi pikselitiheys.
Ei croppaamisessa juuri järkeä ole. Sillä ei saa lisää pituutta. Jos putki on liian lyhyt, voi kuvaa rajata, mutta se on parempi tehdä jälkikäteen. Silloin saa myös paremman mahdollisuuden muuttaa rajausta tai voi vaikkapa tehdeä potrettimallin kuvan, vaikka kamera oli kuvaa otettaessa vaakatasossa. Jos kuva on rajattu tiukasti ottohetkellä & pikseleitäkin rajauksen vuoksi niukasti, niin mahdollisuudet jälkikäsittelyyn ovat pienet.
No, jossain tilantiessa cropatun kuvan kanssa mahtuu sarjatulella enemmän kuvia puskuriin tms. mutta missään 50 kuvan sarjojen vetämisessä (heikennetyllä kuvanlaadulla) nyt muutenkaan mitään järkeä ole. Kas kun saman homman voi hoitaa tylikkäämmin kuvaamalla 4K videota @ 50 fps.
Ainoa järjellinen käyttötarkoitus cropille on, että sen avulla voi käyttää hätäratkaisuna croppirunkoon tehtyjä objektiiveja täysikennoisessa. Tosin tässä tulee takkiin kuvanlaadussa, kun hyötykäytössä on alle puolet kennon pikseleistä.Se nimenomaan lisää sitä pituutta ja tulee paljon edullisemmaksi makro ja lintukuvauksessa koska ei tarvitse hankkia kalliita pidemmällä polttovälillä olevia putkia.,.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Se nimenomaan lisää sitä pituutta ja tulee paljon edullisemmaksi makro ja lintukuvauksessa koska ei tarvitse hankkia kalliita pidemmällä polttovälillä olevia putkia.,.
Osta halpa digizoomi, nyt erikoistarjouksessa 4x zoomi hintaan 2000 €
- Anonyymi
Näennäispolttoväli on silloin 600 mm. Siis kuvakulma sama, kuin jos käyttäisi 600 mm:n objektiivia.
Kätevä jossain tilanteessa, mutta kuvan pikselimäärä vähenee, eli samaan pääsee jälkikäteen croppaamalla. - Anonyymi
Kyllä on taas professorit asialla.
- Anonyymi
Kiitos kiitos
- Anonyymi
Ei kannata käyttää APS-C rajausta kuvatessa, kun saman voi tehdä paremmin jälkikäsittelyssä. Ai että miten niin paremmin? No, vaikka rajaisi saman verran, voi rajauksen paikkaa siirtää jonkin verran. Tai olla rajaamatta jos kuva näyttääkin sellaisenaan paremmalta. Ainoa kyseenalainen etu kamerarajauksessa on pienempi tiedosto, joka nykyisillä muistikorttien hinnoilla ei ole enää merkittävä.
Kuten edellä lienee jo selvinnyt, ei optiikan polttoväli muutu mitenkään vaikka rajausta käytettäsiin, eihän se muutu myöskään jos jälkikäsittelyssä rajataan. ihan sama asia. Kuvakulma muuttuu, ja valitettavasti kuvakulmista ei puhuta yksinkertaisesti asteina, vaan tavaksi on tullut verrata sitä vastaavaan kuvakulman tuottavan 135 koon kameran objektiiviin. Aiheuttaa vain sotkua ja kiistoja ja hammasten kiristystä.- Anonyymi
Kylläpä vaan muuttuu polttoväli-..
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kylläpä vaan muuttuu polttoväli-..
Meinaatko että kun rajaan kuvaa photoshopissa niin kameralaukussa oleva objektiivi vaihtelee polttoväliään sen mukaan miten satun rajaamaan?
Ilmeisesti ei myöskään kannata laittaa kamerassa kroppausta päälle jos seisoo liian lähellä seinää, kun 400mm optiikka venähtääkin äkillisesti 600 mm pitkäksi? Voi etulinssi hajota. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kylläpä vaan muuttuu polttoväli-..
Optinen polttoväli ei muutu, vain rajaus muuttuu eikä kennon pikselimäärästä jää puoltakaan jäljelle.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Optinen polttoväli ei muutu, vain rajaus muuttuu eikä kennon pikselimäärästä jää puoltakaan jäljelle.
Muuttuu se.. Rajausta ei voi tehdä mekaanisesti:)
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Muuttuu se.. Rajausta ei voi tehdä mekaanisesti:)
Riumuidiootti ei ole vielä ymmärtänyt, että polttoväli on objektiivin ominaisuus. Se ei muutu mihinkään.
Riemuidiootti kuvaa varmaan jollain zooooomipokkarilla, jossa mainostetaan olevan 28-350 mm zoomi. Todellisuudessa polttoväli on 4,2-46,2 mm, mutta noista milleistä olisi vaikeaa osaavammakin hahmottaa, millaisen kuvakulman kameralla saa aikaan. Siksi pokkareille, kännyköille yms ilmoitetaan ns. kinovastaavat polttovälit - ao. tapauksella 28-350 mm.
Kun zoooomipokkarilla kuvataan "350 mm polttovälillä", niin todellinen polttoväli on 46,2 mm, mutta kuvakulma samanlainen kuin kuvattaessa kinokameralla (tai täysikennoisella) 350 mm polttovälillä.
Kun täysikennoiseen lätkäistään 400 mm objektiivi, niin polttoväli on tasan tarkkaan 400 mm. Jos sama objektiivi kiinnitetään ns. croppirunkoon, jonka croppikerroin on 1,5, niin fyysinen polttoväli on edelleen 400, mutta kuvakulma/rajaus samanlainen kuin käytettäessä 600 mm objektiivia kinorungossa. Sama lopputulos tulee myös rajattaessa kuva "1,5x croppikokoon" kamerassa.
Se "600 mm" on kuitenkin eri asia kuin aidolla 600 mm lasilla kuvaaminen. Koska objektiivi on oikeasti 400 mm ja kuva tehdään rajaamalla, niin terävyysalue on erilainen kuin 600 millisellä otetussa kuvassa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Muuttuu se.. Rajausta ei voi tehdä mekaanisesti:)
Kymppikuvan rajaus hoituu näppärästi saksilla.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Riumuidiootti ei ole vielä ymmärtänyt, että polttoväli on objektiivin ominaisuus. Se ei muutu mihinkään.
Riemuidiootti kuvaa varmaan jollain zooooomipokkarilla, jossa mainostetaan olevan 28-350 mm zoomi. Todellisuudessa polttoväli on 4,2-46,2 mm, mutta noista milleistä olisi vaikeaa osaavammakin hahmottaa, millaisen kuvakulman kameralla saa aikaan. Siksi pokkareille, kännyköille yms ilmoitetaan ns. kinovastaavat polttovälit - ao. tapauksella 28-350 mm.
Kun zoooomipokkarilla kuvataan "350 mm polttovälillä", niin todellinen polttoväli on 46,2 mm, mutta kuvakulma samanlainen kuin kuvattaessa kinokameralla (tai täysikennoisella) 350 mm polttovälillä.
Kun täysikennoiseen lätkäistään 400 mm objektiivi, niin polttoväli on tasan tarkkaan 400 mm. Jos sama objektiivi kiinnitetään ns. croppirunkoon, jonka croppikerroin on 1,5, niin fyysinen polttoväli on edelleen 400, mutta kuvakulma/rajaus samanlainen kuin käytettäessä 600 mm objektiivia kinorungossa. Sama lopputulos tulee myös rajattaessa kuva "1,5x croppikokoon" kamerassa.
Se "600 mm" on kuitenkin eri asia kuin aidolla 600 mm lasilla kuvaaminen. Koska objektiivi on oikeasti 400 mm ja kuva tehdään rajaamalla, niin terävyysalue on erilainen kuin 600 millisellä otetussa kuvassa.No sehän on aivan selvä asia että jos halutaan sama syväterävyysalue niin aukko pitää myös huomioida.
- Anonyymi
Videota kuvatessa tosin tilanne on toinen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Videota kuvatessa tosin tilanne on toinen.
Video on vain tavallisia kuvia kuvattuna rivakkaan tahtiin peräkkäin joka antaa liikkeen illuusion. Optiikan lait säilyvät samoina.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No sehän on aivan selvä asia että jos halutaan sama syväterävyysalue niin aukko pitää myös huomioida.
Hoituu helposti. Jos halutaan saada 1,5x croppia käyttäen samanlainen kuva kuin 600/8 lasilla, niin tarvitaan
- fyysinen polttoväli 600/1,5 = 400 mm
- aukkoarvo jaetaan myös 1,5:llä -> 5,33 -> valitaan vaikkapa f/5,6
Käytännön erona tuli huomattua, että croppirungolla sai useimmiten paukuttaa objektiivin täydellä aukolla, mutta täysikennoisen kanssa piti taas opetella himmentämään, kun meni muutoin terävyysalue liian kapeaksi. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Riumuidiootti ei ole vielä ymmärtänyt, että polttoväli on objektiivin ominaisuus. Se ei muutu mihinkään.
Riemuidiootti kuvaa varmaan jollain zooooomipokkarilla, jossa mainostetaan olevan 28-350 mm zoomi. Todellisuudessa polttoväli on 4,2-46,2 mm, mutta noista milleistä olisi vaikeaa osaavammakin hahmottaa, millaisen kuvakulman kameralla saa aikaan. Siksi pokkareille, kännyköille yms ilmoitetaan ns. kinovastaavat polttovälit - ao. tapauksella 28-350 mm.
Kun zoooomipokkarilla kuvataan "350 mm polttovälillä", niin todellinen polttoväli on 46,2 mm, mutta kuvakulma samanlainen kuin kuvattaessa kinokameralla (tai täysikennoisella) 350 mm polttovälillä.
Kun täysikennoiseen lätkäistään 400 mm objektiivi, niin polttoväli on tasan tarkkaan 400 mm. Jos sama objektiivi kiinnitetään ns. croppirunkoon, jonka croppikerroin on 1,5, niin fyysinen polttoväli on edelleen 400, mutta kuvakulma/rajaus samanlainen kuin käytettäessä 600 mm objektiivia kinorungossa. Sama lopputulos tulee myös rajattaessa kuva "1,5x croppikokoon" kamerassa.
Se "600 mm" on kuitenkin eri asia kuin aidolla 600 mm lasilla kuvaaminen. Koska objektiivi on oikeasti 400 mm ja kuva tehdään rajaamalla, niin terävyysalue on erilainen kuin 600 millisellä otetussa kuvassa.Muuttuu se suurestikin:)
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Muuttuu se suurestikin:)
Riemuidiootilla menee yli hilseen, että oikeasti puhutaan kuvakulmasta, johon vaikuttavat sekä kennon koko että polttoväli.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornosta
https://www.kymensanomat.fi/paikalliset/8081054 Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornon hallussapi962484Olen tosi outo....
Päättelen palstajuttujen perusteella mitä mieltä minun kaipauksen kohde minusta on. Joskus kuvittelen tänne selkeitä tap282326Vanhalle ukon rähjälle
Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen191998Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!
https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/1525663831601- 1071518
Hommaatko kinkkua jouluksi?
Itse tein pakastimeen n. 3Kg:n murekkeen sienillä ja juustokuorrutuksella. Voihan se olla, että jonkun pienen, valmiin k1621277Aatteleppa ite!
Jos ei oltaisikaan nyt NATOssa, olisimme puolueettomana sivustakatsojia ja elelisimme tyytyväisenä rauhassa maassamme.2571062- 71994
- 78939
Omalääkäri hallituksen utopia?
Suurissa kaupungeissa ja etelässä moinen onnistunee. Suuressa osassa Suomea on taas paljon keikkalääkäreitä. Mitenkäs ha177918