APS-C toiminto

Tietämättömyys näyttää olevan tärkein canuunan valintaperuste.

Hyvä puoli on sekin että valovoima säilyy samana.

Polttoväli kasvaa..

Pitää tutkia sitä paremmin

Se on silloin 600.

On ne myös fysikaalisia asioita. Pollttoväli on polttoväli vaikka voissa paistaisi. Tämä on fakta ja siitä olen samaa mieltä. Jos samaan kakkulaan ruuvaa kinni aps-c rungon tai täyskennoisen niin kuvakulma muuttuu. Tämäkin on selvä asia. Jos täyskennoisen laittaa kuvaamaan aps-c kropilla samaan kakkulaan niin onko sen tuottama kuva merkittävästi erilainen kuin aidon asp-c kennon tuottama kuva? Eiköhän insinöörit ole laskenut tämän sen verran tarkkaan että kysymys erosta on lähinnä akateeminen.

Anonyymi kirjoitti:

On ne myös fysikaalisia asioita. Pollttoväli on polttoväli vaikka voissa paistaisi. Tämä on fakta ja siitä olen samaa mieltä. Jos samaan kakkulaan ruuvaa kinni aps-c rungon tai täyskennoisen niin kuvakulma muuttuu. Tämäkin on selvä asia. Jos täyskennoisen laittaa kuvaamaan aps-c kropilla samaan kakkulaan niin onko sen tuottama kuva merkittävästi erilainen kuin aidon asp-c kennon tuottama kuva? Eiköhän insinöörit ole laskenut tämän sen verran tarkkaan että kysymys erosta on lähinnä akateeminen.

Lue lisää

En nyt tiedä mitä yrität selittää. Polttoväli ei muutu, jos laittaa kroppirungon kiinni tai jos panee kroppitilan päälle.

okaro kirjoitti:

En nyt tiedä mitä yrität selittää. Polttoväli ei muutu, jos laittaa kroppirungon kiinni tai jos panee kroppitilan päälle.

Jos kroppikerroin on vaikkapa 1,5 niin kuvasta tulee samanlainen rajauksen ja perspektiivin suhteen jos kamerara ja kohde ovat samoissa paikoissa ja täyskennolla kuvataan 600mm objektiivilla ja aps-c kameralla 400mm objektiivilla. Samoin jos täyskennossa on 400mm objektiivi ja käytetään 1,5 kroppia niin kuva on identtinen. Jotain pientä heittoa voi olla mutta ei merkittävää. Asian voi testata itsekkin.

okaro kirjoitti:

En nyt tiedä mitä yrität selittää. Polttoväli ei muutu, jos laittaa kroppirungon kiinni tai jos panee kroppitilan päälle.

Polttoväli kyllä muuttuu..

Anonyymi kirjoitti:

Jos kroppikerroin on vaikkapa 1,5 niin kuvasta tulee samanlainen rajauksen ja perspektiivin suhteen jos kamerara ja kohde ovat samoissa paikoissa ja täyskennolla kuvataan 600mm objektiivilla ja aps-c kameralla 400mm objektiivilla. Samoin jos täyskennossa on 400mm objektiivi ja käytetään 1,5 kroppia niin kuva on identtinen. Jotain pientä heittoa voi olla mutta ei merkittävää. Asian voi testata itsekkin.

Lue lisää

Joo kuvakulma on identtinen. Muut sitten voivat olla erilaisia, kuten kuvanlaatu,

Anonyymi kirjoitti:

On ne myös fysikaalisia asioita. Pollttoväli on polttoväli vaikka voissa paistaisi. Tämä on fakta ja siitä olen samaa mieltä. Jos samaan kakkulaan ruuvaa kinni aps-c rungon tai täyskennoisen niin kuvakulma muuttuu. Tämäkin on selvä asia. Jos täyskennoisen laittaa kuvaamaan aps-c kropilla samaan kakkulaan niin onko sen tuottama kuva merkittävästi erilainen kuin aidon asp-c kennon tuottama kuva? Eiköhän insinöörit ole laskenut tämän sen verran tarkkaan että kysymys erosta on lähinnä akateeminen.

Lue lisää

> Jos täyskennoisen laittaa kuvaamaan aps-c kropilla samaan kakkulaan niin onko sen tuottama kuva merkittävästi erilainen kuin aidon asp-c kennon tuottama kuva?

Periaatteessa kyllä, käytännössä ei. Croppaaminen rajaa pois käytöstä yli puolet täysikennoisen pikseleistä. 24 megapikselin rungosta jää cropattaessa käteen vain 10 megapikseliä.

Jotta kuva olisi samanlainen, täytyisi verrata esim. 43 megapikselin täysikennoista ja noin 20 megapikselin croppirunkoa. Ei taida löytyä paria, joissa olisi ihan sama pikselitiheys kennolla ja jotka ovat saman aikakauden tuotteita (turha verrata esim. 2015 ja 2020 markkinoille tulleita kameroita, kennotekniikkakin on kehittynyt siinä sivussa). Aps-c -rungoissa tuppaa olemaan suurempi pikselitiheys.

Ei croppaamisessa juuri järkeä ole. Sillä ei saa lisää pituutta. Jos putki on liian lyhyt, voi kuvaa rajata, mutta se on parempi tehdä jälkikäteen. Silloin saa myös paremman mahdollisuuden muuttaa rajausta tai voi vaikkapa tehdeä potrettimallin kuvan, vaikka kamera oli kuvaa otettaessa vaakatasossa. Jos kuva on rajattu tiukasti ottohetkellä & pikseleitäkin rajauksen vuoksi niukasti, niin mahdollisuudet jälkikäsittelyyn ovat pienet.

No, jossain tilantiessa cropatun kuvan kanssa mahtuu sarjatulella enemmän kuvia puskuriin tms. mutta missään 50 kuvan sarjojen vetämisessä (heikennetyllä kuvanlaadulla) nyt muutenkaan mitään järkeä ole. Kas kun saman homman voi hoitaa tylikkäämmin kuvaamalla 4K videota @ 50 fps.

Ainoa järjellinen käyttötarkoitus cropille on, että sen avulla voi käyttää hätäratkaisuna croppirunkoon tehtyjä objektiiveja täysikennoisessa. Tosin tässä tulee takkiin kuvanlaadussa, kun hyötykäytössä on alle puolet kennon pikseleistä.

Anonyymi kirjoitti:

> Jos täyskennoisen laittaa kuvaamaan aps-c kropilla samaan kakkulaan niin onko sen tuottama kuva merkittävästi erilainen kuin aidon asp-c kennon tuottama kuva?

Periaatteessa kyllä, käytännössä ei. Croppaaminen rajaa pois käytöstä yli puolet täysikennoisen pikseleistä. 24 megapikselin rungosta jää cropattaessa käteen vain 10 megapikseliä.

Jotta kuva olisi samanlainen, täytyisi verrata esim. 43 megapikselin täysikennoista ja noin 20 megapikselin croppirunkoa. Ei taida löytyä paria, joissa olisi ihan sama pikselitiheys kennolla ja jotka ovat saman aikakauden tuotteita (turha verrata esim. 2015 ja 2020 markkinoille tulleita kameroita, kennotekniikkakin on kehittynyt siinä sivussa). Aps-c -rungoissa tuppaa olemaan suurempi pikselitiheys.

Ei croppaamisessa juuri järkeä ole. Sillä ei saa lisää pituutta. Jos putki on liian lyhyt, voi kuvaa rajata, mutta se on parempi tehdä jälkikäteen. Silloin saa myös paremman mahdollisuuden muuttaa rajausta tai voi vaikkapa tehdeä potrettimallin kuvan, vaikka kamera oli kuvaa otettaessa vaakatasossa. Jos kuva on rajattu tiukasti ottohetkellä & pikseleitäkin rajauksen vuoksi niukasti, niin mahdollisuudet jälkikäsittelyyn ovat pienet.

No, jossain tilantiessa cropatun kuvan kanssa mahtuu sarjatulella enemmän kuvia puskuriin tms. mutta missään 50 kuvan sarjojen vetämisessä (heikennetyllä kuvanlaadulla) nyt muutenkaan mitään järkeä ole. Kas kun saman homman voi hoitaa tylikkäämmin kuvaamalla 4K videota @ 50 fps.

Ainoa järjellinen käyttötarkoitus cropille on, että sen avulla voi käyttää hätäratkaisuna croppirunkoon tehtyjä objektiiveja täysikennoisessa. Tosin tässä tulee takkiin kuvanlaadussa, kun hyötykäytössä on alle puolet kennon pikseleistä.

Lue lisää

Jos verrataan esim. nikonin z7ii ja z50 mallia niin pikselitiheys on aika lähellä toisiaan.

https://www.apotelyt.com/compare-camera/nikon-z7-ii-vs-nikon-z50

FF nikon z7ii antaa kroppimoodissa 19,5mpix kuvan kun aps-c z50 antaa 20,7mpix. Tämä on niin pieni ero ettei sillä ole käytännön merkitystä. Muistikortit ja kovalevyt on "halpoja" juu nykyään, vaan täyttyvät nekin. Vuosia kun kuvaa niin varmuuskopiotilaakin tarvitaan aika paljon. Riippuu lähes täysin kuvan käytöstä paljonko pikseleitä tarvitaan. Nykyään niitä on yllin kyllin ja riittää lähes mihin tahansa ja aika paljon jää ylikin. Suurin osa otetuista kuvista on kuitenkin aika merkityksettömiä joten pikselimäärälläkään ei ole juuri merkitystä. Kun ollaan sitten oikeasti ison kuvan äärellä niin suurista pikselimääristäkin pääsee oikeasti nauttimaan.

Itse näkisin että kroppimoodin käyttö on pikemminkin mahdollisuus kuin uhka. Ja ainakaan vinjetointi ei haittaa jos pitää käyttää useampaa suodinta kerralla.

Anonyymi kirjoitti:

Jos verrataan esim. nikonin z7ii ja z50 mallia niin pikselitiheys on aika lähellä toisiaan.

https://www.apotelyt.com/compare-camera/nikon-z7-ii-vs-nikon-z50

FF nikon z7ii antaa kroppimoodissa 19,5mpix kuvan kun aps-c z50 antaa 20,7mpix. Tämä on niin pieni ero ettei sillä ole käytännön merkitystä. Muistikortit ja kovalevyt on "halpoja" juu nykyään, vaan täyttyvät nekin. Vuosia kun kuvaa niin varmuuskopiotilaakin tarvitaan aika paljon. Riippuu lähes täysin kuvan käytöstä paljonko pikseleitä tarvitaan. Nykyään niitä on yllin kyllin ja riittää lähes mihin tahansa ja aika paljon jää ylikin. Suurin osa otetuista kuvista on kuitenkin aika merkityksettömiä joten pikselimäärälläkään ei ole juuri merkitystä. Kun ollaan sitten oikeasti ison kuvan äärellä niin suurista pikselimääristäkin pääsee oikeasti nauttimaan.

Itse näkisin että kroppimoodin käyttö on pikemminkin mahdollisuus kuin uhka. Ja ainakaan vinjetointi ei haittaa jos pitää käyttää useampaa suodinta kerralla.

Lue lisää

"Itse näkisin että kroppimoodin käyttö on pikemminkin mahdollisuus kuin uhka. "

Tyhmä lause. Miten jokin tarpeeton ominaisuus kameran valikossa voisi olla uhka millekään?

Anonyymi kirjoitti:

> Jos täyskennoisen laittaa kuvaamaan aps-c kropilla samaan kakkulaan niin onko sen tuottama kuva merkittävästi erilainen kuin aidon asp-c kennon tuottama kuva?

Periaatteessa kyllä, käytännössä ei. Croppaaminen rajaa pois käytöstä yli puolet täysikennoisen pikseleistä. 24 megapikselin rungosta jää cropattaessa käteen vain 10 megapikseliä.

Jotta kuva olisi samanlainen, täytyisi verrata esim. 43 megapikselin täysikennoista ja noin 20 megapikselin croppirunkoa. Ei taida löytyä paria, joissa olisi ihan sama pikselitiheys kennolla ja jotka ovat saman aikakauden tuotteita (turha verrata esim. 2015 ja 2020 markkinoille tulleita kameroita, kennotekniikkakin on kehittynyt siinä sivussa). Aps-c -rungoissa tuppaa olemaan suurempi pikselitiheys.

Ei croppaamisessa juuri järkeä ole. Sillä ei saa lisää pituutta. Jos putki on liian lyhyt, voi kuvaa rajata, mutta se on parempi tehdä jälkikäteen. Silloin saa myös paremman mahdollisuuden muuttaa rajausta tai voi vaikkapa tehdeä potrettimallin kuvan, vaikka kamera oli kuvaa otettaessa vaakatasossa. Jos kuva on rajattu tiukasti ottohetkellä & pikseleitäkin rajauksen vuoksi niukasti, niin mahdollisuudet jälkikäsittelyyn ovat pienet.

No, jossain tilantiessa cropatun kuvan kanssa mahtuu sarjatulella enemmän kuvia puskuriin tms. mutta missään 50 kuvan sarjojen vetämisessä (heikennetyllä kuvanlaadulla) nyt muutenkaan mitään järkeä ole. Kas kun saman homman voi hoitaa tylikkäämmin kuvaamalla 4K videota @ 50 fps.

Ainoa järjellinen käyttötarkoitus cropille on, että sen avulla voi käyttää hätäratkaisuna croppirunkoon tehtyjä objektiiveja täysikennoisessa. Tosin tässä tulee takkiin kuvanlaadussa, kun hyötykäytössä on alle puolet kennon pikseleistä.

Lue lisää

Se nimenomaan lisää sitä pituutta ja tulee paljon edullisemmaksi makro ja lintukuvauksessa koska ei tarvitse hankkia kalliita pidemmällä polttovälillä olevia putkia.,.

Anonyymi kirjoitti:

Se nimenomaan lisää sitä pituutta ja tulee paljon edullisemmaksi makro ja lintukuvauksessa koska ei tarvitse hankkia kalliita pidemmällä polttovälillä olevia putkia.,.

Osta halpa digizoomi, nyt erikoistarjouksessa 4x zoomi hintaan 2000 €

Kiitos kiitos

Kylläpä vaan muuttuu polttoväli-..

Anonyymi kirjoitti:

Kylläpä vaan muuttuu polttoväli-..

Meinaatko että kun rajaan kuvaa photoshopissa niin kameralaukussa oleva objektiivi vaihtelee polttoväliään sen mukaan miten satun rajaamaan?

Ilmeisesti ei myöskään kannata laittaa kamerassa kroppausta päälle jos seisoo liian lähellä seinää, kun 400mm optiikka venähtääkin äkillisesti 600 mm pitkäksi? Voi etulinssi hajota.

Anonyymi kirjoitti:

Kylläpä vaan muuttuu polttoväli-..

Optinen polttoväli ei muutu, vain rajaus muuttuu eikä kennon pikselimäärästä jää puoltakaan jäljelle.

Anonyymi kirjoitti:

Optinen polttoväli ei muutu, vain rajaus muuttuu eikä kennon pikselimäärästä jää puoltakaan jäljelle.

Muuttuu se.. Rajausta ei voi tehdä mekaanisesti:)

Anonyymi kirjoitti:

Muuttuu se.. Rajausta ei voi tehdä mekaanisesti:)

Riumuidiootti ei ole vielä ymmärtänyt, että polttoväli on objektiivin ominaisuus. Se ei muutu mihinkään.

Riemuidiootti kuvaa varmaan jollain zooooomipokkarilla, jossa mainostetaan olevan 28-350 mm zoomi. Todellisuudessa polttoväli on 4,2-46,2 mm, mutta noista milleistä olisi vaikeaa osaavammakin hahmottaa, millaisen kuvakulman kameralla saa aikaan. Siksi pokkareille, kännyköille yms ilmoitetaan ns. kinovastaavat polttovälit - ao. tapauksella 28-350 mm.

Kun zoooomipokkarilla kuvataan "350 mm polttovälillä", niin todellinen polttoväli on 46,2 mm, mutta kuvakulma samanlainen kuin kuvattaessa kinokameralla (tai täysikennoisella) 350 mm polttovälillä.

Kun täysikennoiseen lätkäistään 400 mm objektiivi, niin polttoväli on tasan tarkkaan 400 mm. Jos sama objektiivi kiinnitetään ns. croppirunkoon, jonka croppikerroin on 1,5, niin fyysinen polttoväli on edelleen 400, mutta kuvakulma/rajaus samanlainen kuin käytettäessä 600 mm objektiivia kinorungossa. Sama lopputulos tulee myös rajattaessa kuva "1,5x croppikokoon" kamerassa.

Se "600 mm" on kuitenkin eri asia kuin aidolla 600 mm lasilla kuvaaminen. Koska objektiivi on oikeasti 400 mm ja kuva tehdään rajaamalla, niin terävyysalue on erilainen kuin 600 millisellä otetussa kuvassa.

Anonyymi kirjoitti:

Muuttuu se.. Rajausta ei voi tehdä mekaanisesti:)

Kymppikuvan rajaus hoituu näppärästi saksilla.

Anonyymi kirjoitti:

Riumuidiootti ei ole vielä ymmärtänyt, että polttoväli on objektiivin ominaisuus. Se ei muutu mihinkään.

Riemuidiootti kuvaa varmaan jollain zooooomipokkarilla, jossa mainostetaan olevan 28-350 mm zoomi. Todellisuudessa polttoväli on 4,2-46,2 mm, mutta noista milleistä olisi vaikeaa osaavammakin hahmottaa, millaisen kuvakulman kameralla saa aikaan. Siksi pokkareille, kännyköille yms ilmoitetaan ns. kinovastaavat polttovälit - ao. tapauksella 28-350 mm.

Kun zoooomipokkarilla kuvataan "350 mm polttovälillä", niin todellinen polttoväli on 46,2 mm, mutta kuvakulma samanlainen kuin kuvattaessa kinokameralla (tai täysikennoisella) 350 mm polttovälillä.

Kun täysikennoiseen lätkäistään 400 mm objektiivi, niin polttoväli on tasan tarkkaan 400 mm. Jos sama objektiivi kiinnitetään ns. croppirunkoon, jonka croppikerroin on 1,5, niin fyysinen polttoväli on edelleen 400, mutta kuvakulma/rajaus samanlainen kuin käytettäessä 600 mm objektiivia kinorungossa. Sama lopputulos tulee myös rajattaessa kuva "1,5x croppikokoon" kamerassa.

Se "600 mm" on kuitenkin eri asia kuin aidolla 600 mm lasilla kuvaaminen. Koska objektiivi on oikeasti 400 mm ja kuva tehdään rajaamalla, niin terävyysalue on erilainen kuin 600 millisellä otetussa kuvassa.

Lue lisää

No sehän on aivan selvä asia että jos halutaan sama syväterävyysalue niin aukko pitää myös huomioida.

Videota kuvatessa tosin tilanne on toinen.

Anonyymi kirjoitti:

Videota kuvatessa tosin tilanne on toinen.

Video on vain tavallisia kuvia kuvattuna rivakkaan tahtiin peräkkäin joka antaa liikkeen illuusion. Optiikan lait säilyvät samoina.

Anonyymi kirjoitti:

No sehän on aivan selvä asia että jos halutaan sama syväterävyysalue niin aukko pitää myös huomioida.

Hoituu helposti. Jos halutaan saada 1,5x croppia käyttäen samanlainen kuva kuin 600/8 lasilla, niin tarvitaan
- fyysinen polttoväli 600/1,5 = 400 mm
- aukkoarvo jaetaan myös 1,5:llä -> 5,33 -> valitaan vaikkapa f/5,6

Käytännön erona tuli huomattua, että croppirungolla sai useimmiten paukuttaa objektiivin täydellä aukolla, mutta täysikennoisen kanssa piti taas opetella himmentämään, kun meni muutoin terävyysalue liian kapeaksi.

Anonyymi kirjoitti:

Riumuidiootti ei ole vielä ymmärtänyt, että polttoväli on objektiivin ominaisuus. Se ei muutu mihinkään.

Riemuidiootti kuvaa varmaan jollain zooooomipokkarilla, jossa mainostetaan olevan 28-350 mm zoomi. Todellisuudessa polttoväli on 4,2-46,2 mm, mutta noista milleistä olisi vaikeaa osaavammakin hahmottaa, millaisen kuvakulman kameralla saa aikaan. Siksi pokkareille, kännyköille yms ilmoitetaan ns. kinovastaavat polttovälit - ao. tapauksella 28-350 mm.

Kun zoooomipokkarilla kuvataan "350 mm polttovälillä", niin todellinen polttoväli on 46,2 mm, mutta kuvakulma samanlainen kuin kuvattaessa kinokameralla (tai täysikennoisella) 350 mm polttovälillä.

Kun täysikennoiseen lätkäistään 400 mm objektiivi, niin polttoväli on tasan tarkkaan 400 mm. Jos sama objektiivi kiinnitetään ns. croppirunkoon, jonka croppikerroin on 1,5, niin fyysinen polttoväli on edelleen 400, mutta kuvakulma/rajaus samanlainen kuin käytettäessä 600 mm objektiivia kinorungossa. Sama lopputulos tulee myös rajattaessa kuva "1,5x croppikokoon" kamerassa.

Se "600 mm" on kuitenkin eri asia kuin aidolla 600 mm lasilla kuvaaminen. Koska objektiivi on oikeasti 400 mm ja kuva tehdään rajaamalla, niin terävyysalue on erilainen kuin 600 millisellä otetussa kuvassa.

Lue lisää

Muuttuu se suurestikin:)

Anonyymi kirjoitti:

Muuttuu se suurestikin:)

Riemuidiootilla menee yli hilseen, että oikeasti puhutaan kuvakulmasta, johon vaikuttavat sekä kennon koko että polttoväli.