Sähkövirran suunta

Millä huoltoasemalla saat polttomoottoriauton tankatuksi alle sekunnissa?

Anonyymi kirjoitti:

Millä huoltoasemalla saat polttomoottoriauton tankatuksi alle sekunnissa?

Oikeissa autoissa on oma laturi akun lataamiseen. Eikä polttoainetankkia tarvitse vaihtaa. Sen voi letkusta täyttää.

Jos pysyisit aloituksen aiheessa, eli energian siirron suunnassa.

Anonyymi kirjoitti:

Jos pysyisit aloituksen aiheessa, eli energian siirron suunnassa.

Eikö se lukenut ihan selvästi tuossa? Eikö lukeminen luonnistu?

Anonyymi kirjoitti:

Jos pysyisit aloituksen aiheessa, eli energian siirron suunnassa.

Mitähän itse sekoilet?

Anonyymi kirjoitti:

Mitähän itse sekoilet?

Sinähän tässä sekoilet, heh.

"Muutenhan negatiivisella sähkövirralla eli virtalähteen vavat vaihtamalla saisi vastuksen jäähtymään."

Vastuksen läpi kulkeva sähkövirta aina kuumentaa vastusta, virran kulkusuunnasta riippumatta.

Mutta jos korvaat vastuksen Peltier -elementillä, niin ns. sähköisissä matkakylmälaukuissa (jotka yleensä perustuvat Peltier -elementtin ja puhaltimeen) virran kulkusuunnan vaihtaminen muuttaa sen, jäähdyttääkö kylmälaukku sisältöään (jolloin laukun ulkopuoli kuumenee) vai lämmittääkö kylmälaukku sisältöään (jolloin laukun ulkopuoli jäähtyy).

Eli kun virta kulkee vasemmalta oikealle, Peltier -elementti pumppaa lämpöenergiaa suuntaan A -> B, mutta jos virran kulkusuunta käännetään oikealta vasemmalle, niin Peltier -elementti pumppaa lämpöenergiaa suuntaan B -> A.

Pelkkä vastus ei tietenkään tuota temppua osaa, vaan se kuumenee aina, kun sen läpi kulkee sähkövirtaa, virran suunnasta riippumatta (ja siten myös vaihtovirralla).

Peltier -elementtiin ei kukaan täysijärkinen vaihtovirtaa kytke (silloin kuumenisivat molemmat puolet).

Helppoa kuin heinänteko. Minun oskilloskoopissani on valmiina kertolasku.
Jos ei oskilloskooppi osaa kertoa niin sitten vain kopioidaan paperille oskilloskoopin näytöltä lukemat ja käsipelillä lasketaan virran ja jännitteen tulo.

Anonyymi kirjoitti:

Helppoa kuin heinänteko. Minun oskilloskoopissani on valmiina kertolasku.
Jos ei oskilloskooppi osaa kertoa niin sitten vain kopioidaan paperille oskilloskoopin näytöltä lukemat ja käsipelillä lasketaan virran ja jännitteen tulo.

Lue lisää

Miten se virran ja jännitteen tulo, eli teho tähän kysymykseen liittyy?

Anonyymi kirjoitti:

Miten se virran ja jännitteen tulo, eli teho tähän kysymykseen liittyy?

Jännitteen ja virran tulo osoittaa energian siirtymissuunnan.
Oskilloskoopin toinen kanava kytketään mittaamaan johdon jännitettä ja toinen tavalla tai toisella mittaamaan johtimen virtaa.
Jos jännite ja virta ovat samanvaiheiset niin niiden tulo on positiivinen ja energia virtaa. Jos taas niiden tulo on negatiivinen, niin energia virtaa päinvastaiseen suuntaan.
Jos tulo on nolla, niin joko jännite tai virta on nolla tai sitten kuorma on reaktiivinen eikä energiaa siirry.

Anonyymi kirjoitti:

Jännitteen ja virran tulo osoittaa energian siirtymissuunnan.
Oskilloskoopin toinen kanava kytketään mittaamaan johdon jännitettä ja toinen tavalla tai toisella mittaamaan johtimen virtaa.
Jos jännite ja virta ovat samanvaiheiset niin niiden tulo on positiivinen ja energia virtaa. Jos taas niiden tulo on negatiivinen, niin energia virtaa päinvastaiseen suuntaan.
Jos tulo on nolla, niin joko jännite tai virta on nolla tai sitten kuorma on reaktiivinen eikä energiaa siirry.

Lue lisää

Tuolla asiaa on selvitetty.
https://learn.openenergymonitor.org/electricity-monitoring/ac-power-theory/introduction?redirected=true
Kun jännite ja virta ovat samanvaiheiset, on kyse puhtaasta pätötehon kulutuksesta.
Kun jännitteen ja virran välillä on 90 asteen vaihesiiirto, on kyse puhtaasta loistehosta.
Kun Jännitteen ja virran välillä on 180 asteen vaihesiirto, on kyse pätötehon tuottamisesta, eli ei kuluteta energiaa vaan tuotetaan energiaa.

Anonyymi kirjoitti:

Tuolla asiaa on selvitetty.
https://learn.openenergymonitor.org/electricity-monitoring/ac-power-theory/introduction?redirected=true
Kun jännite ja virta ovat samanvaiheiset, on kyse puhtaasta pätötehon kulutuksesta.
Kun jännitteen ja virran välillä on 90 asteen vaihesiiirto, on kyse puhtaasta loistehosta.
Kun Jännitteen ja virran välillä on 180 asteen vaihesiirto, on kyse pätötehon tuottamisesta, eli ei kuluteta energiaa vaan tuotetaan energiaa.

Lue lisää

Onhan tuossa jotain logiikkaa, mutta miten käytännössä verkkoon syöttäminen tapahtuisi? Pitäisi siis positiivisen jännitejakson aikana syöttää negatiivista virtaa sinne jakeluverkkoon? Eihän sinne virtaa mene muuten kuin niin suurella negatiivisella jännitteellä että se ylittää verkon positiivisen jännitteen. Eikös siinä tapahdu jonkinlainen oikosulku paremminkin?

Anonyymi kirjoitti:

Onhan tuossa jotain logiikkaa, mutta miten käytännössä verkkoon syöttäminen tapahtuisi? Pitäisi siis positiivisen jännitejakson aikana syöttää negatiivista virtaa sinne jakeluverkkoon? Eihän sinne virtaa mene muuten kuin niin suurella negatiivisella jännitteellä että se ylittää verkon positiivisen jännitteen. Eikös siinä tapahdu jonkinlainen oikosulku paremminkin?

Lue lisää

Jos generaaattoria yritetään pyörittää verkon taajuutta nopeammin niin se alkaa syöttää verkkoon pätötehoa. Jännite on generaattorin navoissa aina sama kuin verkon jännite.
Generaattorin magnetoinnin säätäminen vaikuttaa loistehon tuottoon tai kulutukseen.

Anonyymi kirjoitti:

Jos generaaattoria yritetään pyörittää verkon taajuutta nopeammin niin se alkaa syöttää verkkoon pätötehoa. Jännite on generaattorin navoissa aina sama kuin verkon jännite.
Generaattorin magnetoinnin säätäminen vaikuttaa loistehon tuottoon tai kulutukseen.

Lue lisää

Jos generaattorin akselia jarrutetaan niin generaattori alkaa toimia moottorina ja se alkaa ottaa verkosta energiaa ja toimii moottorina. Jännite navoissa on edelleen verkon jännite.
Magnetointia säätämällä voidaan tässäkin tapauksessa säätää se ottaako vai antaako vehje loistehoa.

Anonyymi kirjoitti:

Jos generaaattoria yritetään pyörittää verkon taajuutta nopeammin niin se alkaa syöttää verkkoon pätötehoa. Jännite on generaattorin navoissa aina sama kuin verkon jännite.
Generaattorin magnetoinnin säätäminen vaikuttaa loistehon tuottoon tai kulutukseen.

Lue lisää

Näyttää siltä että teorioita tehon verkkoon syöttämisessä on yhtä monta kuin selittäjääkin.
Olen kuullut sellaisen teorian että syöttävällä verkkoinvertterillä peesataan verkon taajuutta synkronissa, mutta jännitettä nostetaan korkeamaksi kuin verkon jännite, että tehoa alkaa siirtyä jakeluverkkoon.

Anonyymi kirjoitti:

Näyttää siltä että teorioita tehon verkkoon syöttämisessä on yhtä monta kuin selittäjääkin.
Olen kuullut sellaisen teorian että syöttävällä verkkoinvertterillä peesataan verkon taajuutta synkronissa, mutta jännitettä nostetaan korkeamaksi kuin verkon jännite, että tehoa alkaa siirtyä jakeluverkkoon.

Lue lisää

Vaihtosähköerkon jännitteen nostaminen ei mllään invertterillä onnistu jos ei sitten ole kyseessä oma verkko jossa ei ole muita lähteitä.
Jos pitkä johto jakelumuuntajalle niin saattaa paikalliseti jännite jonkun voltin kohota mutta ei tuo energian siirtoon vaikuta.

Anonyymi kirjoitti:

Vaihtosähköerkon jännitteen nostaminen ei mllään invertterillä onnistu jos ei sitten ole kyseessä oma verkko jossa ei ole muita lähteitä.
Jos pitkä johto jakelumuuntajalle niin saattaa paikalliseti jännite jonkun voltin kohota mutta ei tuo energian siirtoon vaikuta.

Lue lisää

Olisit sinäkin kertonut oman teoriasi energian syöttämisestä jakeluverkkoon.

Anonyymi kirjoitti:

Olisit sinäkin kertonut oman teoriasi energian syöttämisestä jakeluverkkoon.

Minä kerroin käsitykseni jo aikaisemmin eikä se ollut mikään teoria vaan TKK:n Sähkövoimatekniikan kursseilla syntynyt tietämys.

Valtakunnan vaihtosähköverkossa ei yksi invertteri muuta jännitettä mihinkään suuntaan.
Parasta kun työnnät nuo tasasähköjuttusi sinne, mihin ei kuu paista.

Anonyymi kirjoitti:

Valtakunnan vaihtosähköverkossa ei yksi invertteri muuta jännitettä mihinkään suuntaan.
Parasta kun työnnät nuo tasasähköjuttusi sinne, mihin ei kuu paista.

Selitetään asia nyt selkokielellä:

Meillä on kolme komponenttia:
Jäykkä verkko jonka jännite ei muutu, generaattori jossa on sähkömotorinen voima SMV ja generaattorissa reaktanssi X sarjassa sähkömotorisen voiman kanssa.

Oletetaan aluksi että generaattori pyörii tahdissa verkon kanssa ja sen SMV on sama kuin verkon jännite. Mitään ihmeellistä ei tapahdu eikä virtaa kulje.

Jos sähkömotorista voimaa suurennetaan, niin reaktanssin X kautta alkaa kulkea virta ja generaattori puskee verkkoon loisvirtaa.
Jos sähkömotorista voimaa pienennetään, niin reaktanssin X kautta alkaa kulkea virta toiseen suuntaan ja generaattori ottaa verkosta loisvirtaa.

Jos generaattorin nopeutta yritetään nostaa, niin se menee vaiheessa edelle verkkoa ja alkaa puskea verkkoon pätövirtaa.
Jos generaattorin nopeutta yritetään pienentää, niin se jää vaiheessa verkosta jälkeen ja alkaa ottaa verkosta pätövirtaa.

Huomaa: Tämä kaikki tapahtuu ilman että generaattorin napajännite muuttuu millään tavalla.

Anonyymi kirjoitti:

Selitetään asia nyt selkokielellä:

Meillä on kolme komponenttia:
Jäykkä verkko jonka jännite ei muutu, generaattori jossa on sähkömotorinen voima SMV ja generaattorissa reaktanssi X sarjassa sähkömotorisen voiman kanssa.

Oletetaan aluksi että generaattori pyörii tahdissa verkon kanssa ja sen SMV on sama kuin verkon jännite. Mitään ihmeellistä ei tapahdu eikä virtaa kulje.

Jos sähkömotorista voimaa suurennetaan, niin reaktanssin X kautta alkaa kulkea virta ja generaattori puskee verkkoon loisvirtaa.
Jos sähkömotorista voimaa pienennetään, niin reaktanssin X kautta alkaa kulkea virta toiseen suuntaan ja generaattori ottaa verkosta loisvirtaa.

Jos generaattorin nopeutta yritetään nostaa, niin se menee vaiheessa edelle verkkoa ja alkaa puskea verkkoon pätövirtaa.
Jos generaattorin nopeutta yritetään pienentää, niin se jää vaiheessa verkosta jälkeen ja alkaa ottaa verkosta pätövirtaa.

Huomaa: Tämä kaikki tapahtuu ilman että generaattorin napajännite muuttuu millään tavalla.

Lue lisää

Tämä oli ilmesestikin tahtigeneraattorin toimintakuvaus? Ilmeisesti siinä säädettiin generaattorin magnetointia. Kuinka tuo nopeuden noston (oikeastihan ei nopeus merkittävästi nouse, koska taajuus verkossa ei voi/saa nousta) ja magnetoinnin yhteispeli oikein toimii, jos on tarkoitus nostaa syöttö(pätö)tehoa?
Miten selostus muuttuu jos puhutaankin epätahtigeneraattorista, tai verkkoinverttereistä eli vaihtosuuntaajista?

Anonyymi kirjoitti:

Tämä oli ilmesestikin tahtigeneraattorin toimintakuvaus? Ilmeisesti siinä säädettiin generaattorin magnetointia. Kuinka tuo nopeuden noston (oikeastihan ei nopeus merkittävästi nouse, koska taajuus verkossa ei voi/saa nousta) ja magnetoinnin yhteispeli oikein toimii, jos on tarkoitus nostaa syöttö(pätö)tehoa?
Miten selostus muuttuu jos puhutaankin epätahtigeneraattorista, tai verkkoinverttereistä eli vaihtosuuntaajista?

Lue lisää

Tehon säätö tapahtuu avaamalla tai sulkemalla vesiturbiinin johtosiipiä tai sitten säätämällä kaasuturbiinin kaasunpainetta. Tosin kaasuturbiinit taitavat olla Suomessa niinkuin menneen talven Lumia.

Loistehon säätö tapahtuu säätämällä magnetointijännitettä. Usein noihin toimiin on olemassa tietokoneet niin ettei käyttäjän tarvitse kuin ihmetellä. Voihan noita säätää käsipeliilläkin jonkinmoisen katastrofin kehittämiseksi.

Epätahtigeneraattorin voi kytkeä verkkoon semmoisenaan. Kone ottaa magnetointivirtansa verkosta eli kuluttaa loistehoa. Jos konetta yrittää pyörittää, niin se tuottaa verkkoon energiaa jne.

Reaktanssi on oleellinen asia vaihtosähkökoneissa. Jos osaa semmoisen näpertää tietokoneella tms., niin sitten voi rakentaa vaihtosuuntaajan joka syöttää energiaa jäykkään vaihtosähköverkkoon Pelkkä jännitteensäätö ei vaihtosähköverkossa paljon merkitse.

Anonyymi kirjoitti:

Tehon säätö tapahtuu avaamalla tai sulkemalla vesiturbiinin johtosiipiä tai sitten säätämällä kaasuturbiinin kaasunpainetta. Tosin kaasuturbiinit taitavat olla Suomessa niinkuin menneen talven Lumia.

Loistehon säätö tapahtuu säätämällä magnetointijännitettä. Usein noihin toimiin on olemassa tietokoneet niin ettei käyttäjän tarvitse kuin ihmetellä. Voihan noita säätää käsipeliilläkin jonkinmoisen katastrofin kehittämiseksi.

Epätahtigeneraattorin voi kytkeä verkkoon semmoisenaan. Kone ottaa magnetointivirtansa verkosta eli kuluttaa loistehoa. Jos konetta yrittää pyörittää, niin se tuottaa verkkoon energiaa jne.

Reaktanssi on oleellinen asia vaihtosähkökoneissa. Jos osaa semmoisen näpertää tietokoneella tms., niin sitten voi rakentaa vaihtosuuntaajan joka syöttää energiaa jäykkään vaihtosähköverkkoon Pelkkä jännitteensäätö ei vaihtosähköverkossa paljon merkitse.

Lue lisää

Jos niissä verkkoinvertterissä on kurisitin jonka läpi ne sitä nikkaroitua siniaaltoa verkkoon pukkaavat. Millä lie saavat sen pätötehoksi, ettei mene loistehona...

Anonyymi kirjoitti:

Selitetään asia nyt selkokielellä:

Meillä on kolme komponenttia:
Jäykkä verkko jonka jännite ei muutu, generaattori jossa on sähkömotorinen voima SMV ja generaattorissa reaktanssi X sarjassa sähkömotorisen voiman kanssa.

Oletetaan aluksi että generaattori pyörii tahdissa verkon kanssa ja sen SMV on sama kuin verkon jännite. Mitään ihmeellistä ei tapahdu eikä virtaa kulje.

Jos sähkömotorista voimaa suurennetaan, niin reaktanssin X kautta alkaa kulkea virta ja generaattori puskee verkkoon loisvirtaa.
Jos sähkömotorista voimaa pienennetään, niin reaktanssin X kautta alkaa kulkea virta toiseen suuntaan ja generaattori ottaa verkosta loisvirtaa.

Jos generaattorin nopeutta yritetään nostaa, niin se menee vaiheessa edelle verkkoa ja alkaa puskea verkkoon pätövirtaa.
Jos generaattorin nopeutta yritetään pienentää, niin se jää vaiheessa verkosta jälkeen ja alkaa ottaa verkosta pätövirtaa.

Huomaa: Tämä kaikki tapahtuu ilman että generaattorin napajännite muuttuu millään tavalla.

Lue lisää

Valtakunnanverkko ei kuluttajan sähkötaulun kohdalta katsottuna ole täysin jäykkä eli silläkin on pitkistä johtimista aiheutuvaa resistanssia. Jos joku laite kuluttaa paljon tehoa niin kotiverkon puolella jännite laskee. Syynä se, että virta aiheuttaa johtimen resistanssissa jännitehäviön. Tehoa kuluttavalla puolella mitattu jännite on matalampi kuin tehoa syöttävällä puolella. Maalla sen huomaa pitkän sähkölinjan päässä helposti kun valot himmenevät ison koneen tai sähkölämmittimen kytkiessä päälle.

Jos kotona tuotetaan invertterillä enemmän tehoa kuin kulutetaan niin kotiverkossa jännite on vastaavasti hieman korkeampi kuin sähkötaulun valtakunnanverkon puolella. Jännitehäviö johtimessa on nyt toisin päin kotiverkon syöttäessä tehoa ulospäin.

Anonyymi kirjoitti:

Valtakunnanverkko ei kuluttajan sähkötaulun kohdalta katsottuna ole täysin jäykkä eli silläkin on pitkistä johtimista aiheutuvaa resistanssia. Jos joku laite kuluttaa paljon tehoa niin kotiverkon puolella jännite laskee. Syynä se, että virta aiheuttaa johtimen resistanssissa jännitehäviön. Tehoa kuluttavalla puolella mitattu jännite on matalampi kuin tehoa syöttävällä puolella. Maalla sen huomaa pitkän sähkölinjan päässä helposti kun valot himmenevät ison koneen tai sähkölämmittimen kytkiessä päälle.

Jos kotona tuotetaan invertterillä enemmän tehoa kuin kulutetaan niin kotiverkossa jännite on vastaavasti hieman korkeampi kuin sähkötaulun valtakunnanverkon puolella. Jännitehäviö johtimessa on nyt toisin päin kotiverkon syöttäessä tehoa ulospäin.

Lue lisää

Tuossakin tapauksessa jännitteen ja virran tulo kertoo tehon ja etumerkki energian etenemissuunnan.

Anonyymi kirjoitti:

Tuossakin tapauksessa jännitteen ja virran tulo kertoo tehon ja etumerkki energian etenemissuunnan.

Kyllä näin. Ja energian siirtymisen suunnan havainnointi on helppoa laittamalla virran kulkureitille laitteen kanssa sarjaan pienehkö vastus. Mitataan jännite ensin laitteen yli ja sitten laitteen ja sen kanssa sarjassa olevan vastuksen yli. Katsotaan vain jännitteen tehollisarvoa eli neliöllistä keskiarvoa Urms.

Jos laitteen yli on vähemmän tehollista jännitettä kuin laitteen ja sarjavastuksen yli niin silloin teho kulkee ulkopäin laitteeseen eli verkko syöttää tehoa laitteeseen. Jos taas laitteen yli on enemmän tehollista jännitettä kuin laitteen ja sarjavastuksen yli niin silloin teho kulkee laitteesta ulospäin eli laite syöttää verkkoon tehoa.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä näin. Ja energian siirtymisen suunnan havainnointi on helppoa laittamalla virran kulkureitille laitteen kanssa sarjaan pienehkö vastus. Mitataan jännite ensin laitteen yli ja sitten laitteen ja sen kanssa sarjassa olevan vastuksen yli. Katsotaan vain jännitteen tehollisarvoa eli neliöllistä keskiarvoa Urms.

Jos laitteen yli on vähemmän tehollista jännitettä kuin laitteen ja sarjavastuksen yli niin silloin teho kulkee ulkopäin laitteeseen eli verkko syöttää tehoa laitteeseen. Jos taas laitteen yli on enemmän tehollista jännitettä kuin laitteen ja sarjavastuksen yli niin silloin teho kulkee laitteesta ulospäin eli laite syöttää verkkoon tehoa.

Lue lisää

Jos ajatellaan tuota mittauskeskuksen yhtenä vaihejohtimena johon on liitetty kuluttavia laitteita ja verkkoon syöttävä laite.
Mitataan siis jännite nollan ja sarjavastuksen sähkökeskuksen puoleisesta päästä ja toinen vertailumittaus nollan ja sarjavastuksen jakeluverkon puoleisesta päästä.
Ja jos jakeluverkon puoleisesta päästä saadaan pienempi jännitelukema, niin silloin tehoa menee jakeluverkkoon päin?

Anonyymi kirjoitti:

Jos ajatellaan tuota mittauskeskuksen yhtenä vaihejohtimena johon on liitetty kuluttavia laitteita ja verkkoon syöttävä laite.
Mitataan siis jännite nollan ja sarjavastuksen sähkökeskuksen puoleisesta päästä ja toinen vertailumittaus nollan ja sarjavastuksen jakeluverkon puoleisesta päästä.
Ja jos jakeluverkon puoleisesta päästä saadaan pienempi jännitelukema, niin silloin tehoa menee jakeluverkkoon päin?

Lue lisää

"Mitataan siis jännite nollan ja sarjavastuksen sähkökeskuksen puoleisesta päästä ja toinen vertailumittaus nollan ja sarjavastuksen jakeluverkon puoleisesta päästä."

Ei mitata. Mitataan jännite sarjavastuksen päiden väliltä.

Unohda sarjavastukset ja nollat ja laita virtapihti johtimen ympärille. Saat virran suuruuden suoraan oskilloskoopin näyttöön tai tehomittariin. Paljon yksinkertaisempaa.

Anonyymi kirjoitti:

"Mitataan siis jännite nollan ja sarjavastuksen sähkökeskuksen puoleisesta päästä ja toinen vertailumittaus nollan ja sarjavastuksen jakeluverkon puoleisesta päästä."

Ei mitata. Mitataan jännite sarjavastuksen päiden väliltä.

Unohda sarjavastukset ja nollat ja laita virtapihti johtimen ympärille. Saat virran suuruuden suoraan oskilloskoopin näyttöön tai tehomittariin. Paljon yksinkertaisempaa.

Lue lisää

Taidat olla vähän yksinkertainen.

Anonyymi kirjoitti:

Valtakunnanverkko ei kuluttajan sähkötaulun kohdalta katsottuna ole täysin jäykkä eli silläkin on pitkistä johtimista aiheutuvaa resistanssia. Jos joku laite kuluttaa paljon tehoa niin kotiverkon puolella jännite laskee. Syynä se, että virta aiheuttaa johtimen resistanssissa jännitehäviön. Tehoa kuluttavalla puolella mitattu jännite on matalampi kuin tehoa syöttävällä puolella. Maalla sen huomaa pitkän sähkölinjan päässä helposti kun valot himmenevät ison koneen tai sähkölämmittimen kytkiessä päälle.

Jos kotona tuotetaan invertterillä enemmän tehoa kuin kulutetaan niin kotiverkossa jännite on vastaavasti hieman korkeampi kuin sähkötaulun valtakunnanverkon puolella. Jännitehäviö johtimessa on nyt toisin päin kotiverkon syöttäessä tehoa ulospäin.

Lue lisää

Joo, täällä nolla- ja vaihejohdon resistanssien summa on 1.26 ohmia. Sähkömiehellä ei ollut laitetta, jolla olisi voinut mitata kahden vaihejohdon resistanssien summan, joten ei ole tietoa miten tuo 1.26 ohmia jakautuu vaihe- ja nolla johtimien välillä.
Joka tapauksessa täydellä kuormituksella yhdessä vaiheessa (25A) laskee sen jännite nollaan nähden yli 30 volttia. Kaikki jännitteet tehollisarvoja.
Olis kiva tietää minkä verran jännite laskisi jos kuorma olisi jokaisessa vaiheessa 25A. Ilmeisesti vähemmän, koska nolla johdossa ei silloin kulkisi virtaa, joten siellä ei olisi jännite häviötäkään.
Jos haluaisi syöttää tehoa verkkoonpäin 3*25A, niin kai tuo vaatisi jännitteen tehollisarvoksi jokaisessa vaiheessa ainakin 260V?
Ilman kuormaa jännitettä on 238 V jokaisessa vaiheessa.
En kyllä ymmärrä miksi silloin taajuuden pitäisi muka olla yhtään suurempi kuin verkossa kuormittamattomana on. Eihän paikallisissa siirtojohdoissa pitäisi olla mitään merkittävää reaktanssia, ei kapasitiivista eikä indukstiivista. Onko kellään käsitystä minkä verran haittainduktiivistä siellä kuitenkin on, vaikkei sitä kukaan ole halunnutkaan?