Mikä on kun purjevene ei vaan kulje

Jep, tohon virheeseen oon kyllä itsekin sortunut. Ehkä liiallisesta piinaamisesta ollaan pääsemässä eroon.

Olen kyllä Inkerin vauhdin pistänyt merkille vaikka samoilla vesillä ei purjehditakkaan. Ongelma on toden näköisesti juuri tuo osaamattomuus. Mitä virheitä voisit tarkoittaa trimmaamisessa purjehdus kuntoon. Toppiriki ja puhelintolppa masto. Sattuisko olemaan joitain oleellisia kohtia mitä pitäisi huomioida?

Anonyymi kirjoitti:

Olen kyllä Inkerin vauhdin pistänyt merkille vaikka samoilla vesillä ei purjehditakkaan. Ongelma on toden näköisesti juuri tuo osaamattomuus. Mitä virheitä voisit tarkoittaa trimmaamisessa purjehdus kuntoon. Toppiriki ja puhelintolppa masto. Sattuisko olemaan joitain oleellisia kohtia mitä pitäisi huomioida?

Lue lisää

Virhe on huono sana. Vauhti löytyy, kun tekee työtä sen eteen. Vaikka masto olisi puhelintolppa, ainakin etustaagin kireyteen ja rakeen voi vaikuttaa. Purjeissa on myös suuria eroja ja pitää olla sopiva valikoima niitä.

Inkerissä tätä työtä on tehty useita vuosikymmeniä. Pohja on erittäin sileä, purjeita kokeiltu vuosien saatossa useita kymmeniä jne. Jollilla on kisattu nuorempana aktiivisesti.

Anonyymi kirjoitti:

Virhe on huono sana. Vauhti löytyy, kun tekee työtä sen eteen. Vaikka masto olisi puhelintolppa, ainakin etustaagin kireyteen ja rakeen voi vaikuttaa. Purjeissa on myös suuria eroja ja pitää olla sopiva valikoima niitä.

Inkerissä tätä työtä on tehty useita vuosikymmeniä. Pohja on erittäin sileä, purjeita kokeiltu vuosien saatossa useita kymmeniä jne. Jollilla on kisattu nuorempana aktiivisesti.

Lue lisää

...maston rakea on etsitty. Pari kautta rakea ja prebendiä oli hieman enempi, nyt masto on lähes suora. Takastaagin säädöllä saa kyllä hyvin notkoa etustaagiin ja sitä kautta pussia genualle. Inkeriin on taidettu riki rakentaa nykyaikaisemmaksi ja puomi alkuperäistä pidemmäksi. Meillä riki on mitoiltaan alkuperäinen IOR eikä genuakaan ole mallia deck sweeper.

Parivuotta sitten finrating antoi meille GPH luvuksi 724,3. Hydro 28:n vastaava luku on 725 ja Hydroa vastaan ei ole mitään tehtävissä. Hydro katoaa horisonttiin hetkessä.

Anonyymi kirjoitti:

...maston rakea on etsitty. Pari kautta rakea ja prebendiä oli hieman enempi, nyt masto on lähes suora. Takastaagin säädöllä saa kyllä hyvin notkoa etustaagiin ja sitä kautta pussia genualle. Inkeriin on taidettu riki rakentaa nykyaikaisemmaksi ja puomi alkuperäistä pidemmäksi. Meillä riki on mitoiltaan alkuperäinen IOR eikä genuakaan ole mallia deck sweeper.

Parivuotta sitten finrating antoi meille GPH luvuksi 724,3. Hydro 28:n vastaava luku on 725 ja Hydroa vastaan ei ole mitään tehtävissä. Hydro katoaa horisonttiin hetkessä.

Lue lisää

Ihan tuntematon vene mulle tuo Hydro. Mittakirjan perusteella ei pitäisi olla mikään raketti. Mutta vaikea verrata, kun et ole kertonut mikä vene sinulla on.

Anonyymi kirjoitti:

Ihan tuntematon vene mulle tuo Hydro. Mittakirjan perusteella ei pitäisi olla mikään raketti. Mutta vaikea verrata, kun et ole kertonut mikä vene sinulla on.

Vene on tyypiltään Laxmarin 30, noin 10 veneen sarja valmistettiin 70-luvun puolivälissä Turussa.

Anonyymi kirjoitti:

Vene on tyypiltään Laxmarin 30, noin 10 veneen sarja valmistettiin 70-luvun puolivälissä Turussa.

Laxmarin 30 ei todellakaan ole niitä nopeimpia puolitonnareita, häviää selvästi Antillalle, Scampille ja vastaaville. Laxell piirsi myöhemmin modernimmankin version, jolla noille mainitulle jo hyvin pärjäsi, mutta ei 80-luvun puolitonnareille. Paljon tuulta, niin Laxmarin30:kin kryssillä lähtee kulkemaan.

Anonyymi kirjoitti:

Laxmarin 30 ei todellakaan ole niitä nopeimpia puolitonnareita, häviää selvästi Antillalle, Scampille ja vastaaville. Laxell piirsi myöhemmin modernimmankin version, jolla noille mainitulle jo hyvin pärjäsi, mutta ei 80-luvun puolitonnareille. Paljon tuulta, niin Laxmarin30:kin kryssillä lähtee kulkemaan.

Lue lisää

On sitten kyllä todella surkean hidas puolitonnari, jos häviää selvästi Scampille ja Antillalle, jotka ovat aivan ensimmäisten puolitonnareiden sukupolvea vuosilta 1970 ja -71. Laxmarinin suunnitteluaikoihin alkoi jo varttitonnarit olla Scampin ja Antillan vauhdissa.

Anonyymi kirjoitti:

Olen kyllä Inkerin vauhdin pistänyt merkille vaikka samoilla vesillä ei purjehditakkaan. Ongelma on toden näköisesti juuri tuo osaamattomuus. Mitä virheitä voisit tarkoittaa trimmaamisessa purjehdus kuntoon. Toppiriki ja puhelintolppa masto. Sattuisko olemaan joitain oleellisia kohtia mitä pitäisi huomioida?

Lue lisää

Sen mitä olen netistä Inkerin kehitystarinonoita lukenut on veneeseen jossain vaiheessa vaihdettu uusi (yli 30kg kevyempi) masto vanhan puhelintolpan tilalle. Miten asia on ilmoitettu aikanaan LYS toimikunnalle jää vain arvelujen varaan. Jos on ilmoitettu vain samat rikimitat olisi pitänyt myös maston keventyminenkin ilmoittaa, koska sillä on tunnetusti suuri vaikutus suorituskykyyn. Onhan myös mahdollista että saamani informaatio on vahvasti ja tarkoituksen mukaisesti vääristeltyä, jotta saataisiin aiheeton epäilys syntymään Inkerin tasoitusta kohtaan. Mene ja tiedä. Jos vene voittaa Helsinki Tallinna kisan 5-6 v peräkkäin yli tunnin erolla kakkoseen voi tasoituskertoimen oikeellisuudesta olla vain yhtä mieltä. Selväähän on, että kys. venettä osataan myös purjehtia hyvin. Inkerin LYS todistus ja sen tasoitus ei vastannut mitenkään veneen vanhan ORC mittakirjan tasoituksen tasoa. Miksi tämä ristiriita ei ole herättänyt Avareita en tiedä, mutta suhteelliset erot olivat joka tapauksessa merkittävät.


Ne enempi puhukoot, jotka varmasti asian tietävät.

Anonyymi kirjoitti:

Sen mitä olen netistä Inkerin kehitystarinonoita lukenut on veneeseen jossain vaiheessa vaihdettu uusi (yli 30kg kevyempi) masto vanhan puhelintolpan tilalle. Miten asia on ilmoitettu aikanaan LYS toimikunnalle jää vain arvelujen varaan. Jos on ilmoitettu vain samat rikimitat olisi pitänyt myös maston keventyminenkin ilmoittaa, koska sillä on tunnetusti suuri vaikutus suorituskykyyn. Onhan myös mahdollista että saamani informaatio on vahvasti ja tarkoituksen mukaisesti vääristeltyä, jotta saataisiin aiheeton epäilys syntymään Inkerin tasoitusta kohtaan. Mene ja tiedä. Jos vene voittaa Helsinki Tallinna kisan 5-6 v peräkkäin yli tunnin erolla kakkoseen voi tasoituskertoimen oikeellisuudesta olla vain yhtä mieltä. Selväähän on, että kys. venettä osataan myös purjehtia hyvin. Inkerin LYS todistus ja sen tasoitus ei vastannut mitenkään veneen vanhan ORC mittakirjan tasoituksen tasoa. Miksi tämä ristiriita ei ole herättänyt Avareita en tiedä, mutta suhteelliset erot olivat joka tapauksessa merkittävät.


Ne enempi puhukoot, jotka varmasti asian tietävät.

Lue lisää

Inkeri on S&S 6.6, joka on kanttaan lukuun ottamatta identtinen Antilla 30 kanssa. Antilla 30 oli LYS-taulukossa ja S&S 6.6 ei ollut. Inkerillä oli LYS-todistus, jonka lähtökohtana oli Antilla 30:n luku. Antilla 30 ei ole pärjännyt mitenkään liian hyvin LYSissä, joten ei sitä voinut nostaa useilla pykälillä, mikä olisi vaadittu.

Antilla 30 oli usein mukana samassa luokassa HTR:ssä eikä ollut toisena.

ORC:n ja LYSin välillä oli selvä ero monen venetyypin kohdalla. GPH oli varsin kevyttuulipainotteinen. FinRating ei perustu GPH-lukuun, vaan painotus on eri. Joidenkin veneiden tasoitukset muuttuivat paljonkin.

Anonyymi kirjoitti:

Inkeri on S&S 6.6, joka on kanttaan lukuun ottamatta identtinen Antilla 30 kanssa. Antilla 30 oli LYS-taulukossa ja S&S 6.6 ei ollut. Inkerillä oli LYS-todistus, jonka lähtökohtana oli Antilla 30:n luku. Antilla 30 ei ole pärjännyt mitenkään liian hyvin LYSissä, joten ei sitä voinut nostaa useilla pykälillä, mikä olisi vaadittu.

Antilla 30 oli usein mukana samassa luokassa HTR:ssä eikä ollut toisena.

ORC:n ja LYSin välillä oli selvä ero monen venetyypin kohdalla. GPH oli varsin kevyttuulipainotteinen. FinRating ei perustu GPH-lukuun, vaan painotus on eri. Joidenkin veneiden tasoitukset muuttuivat paljonkin.

Lue lisää

Jatketaan vielä. HTR:ssä pienimmän LYS-luokan taso on usein heikko. Jos laskee taaksepäin millä LYS-luvulla Inkeri ei olisi voittanut, mennään yleensä yli 1,2:n. On päivänselvää, ettei Inkeri ole yhtä nopea kuin hyvin purjehditut LYS 1,2 veneet, joille se ei välttämättä pärjännyt edes tasoituksilla.

HTR on usein myös hyvin yksipuolinen kisa, jossa on vain yhtä tuulensuuntaa. Muutamina vuosina First 31.7:t olivat aivan ylivoimaisia, vaikka niillä ei muissa kisoissa pärjätty mitenkään ihmeellisesti.

Inkerin tapauksessa HTR:ssä merkittävää etua tulee usein starttiajasta nopeimpiin toisten luokkien veneisiin, jotka jäävät pläkään tai joutuvat kryssimään legejä, jotka Inkeri on päässyt suoraan.

Anonyymi kirjoitti:

Jatketaan vielä. HTR:ssä pienimmän LYS-luokan taso on usein heikko. Jos laskee taaksepäin millä LYS-luvulla Inkeri ei olisi voittanut, mennään yleensä yli 1,2:n. On päivänselvää, ettei Inkeri ole yhtä nopea kuin hyvin purjehditut LYS 1,2 veneet, joille se ei välttämättä pärjännyt edes tasoituksilla.

HTR on usein myös hyvin yksipuolinen kisa, jossa on vain yhtä tuulensuuntaa. Muutamina vuosina First 31.7:t olivat aivan ylivoimaisia, vaikka niillä ei muissa kisoissa pärjätty mitenkään ihmeellisesti.

Inkerin tapauksessa HTR:ssä merkittävää etua tulee usein starttiajasta nopeimpiin toisten luokkien veneisiin, jotka jäävät pläkään tai joutuvat kryssimään legejä, jotka Inkeri on päässyt suoraan.

Lue lisää

2020 voitti FinRatingillä HTR:n. Tosin vain 5 minuutilla, mutta ne entiset pienimmän LYS-luokan veneet oli taas tunnin perässä.

Anonyymi kirjoitti:

Laxmarin 30 ei todellakaan ole niitä nopeimpia puolitonnareita, häviää selvästi Antillalle, Scampille ja vastaaville. Laxell piirsi myöhemmin modernimmankin version, jolla noille mainitulle jo hyvin pärjäsi, mutta ei 80-luvun puolitonnareille. Paljon tuulta, niin Laxmarin30:kin kryssillä lähtee kulkemaan.

Lue lisää

Tuulta on tosiaan oltava että paatti kulkee. Mutta samoin kulkee Hai ja H-vene myös. Sopivalla tuulella lokiin on saatu 7knotsia mutta eihän se riitä. Yhä pitäisi olla haita tai hooboottia reippaasti nopeampi jotta tasoituksen jälkeen ei taas ihmeteltäisi miksi ei homma toimi. Jankutan tätä tasoitus juttua. Jos on tiedossa ettei Scampille tai Antillalle Laxilla pärjännyt 70-luvulla niin miten tämä tasoitusluku systeemi oikein toimii. Eikö jo lyssin olisi silloin pitänyt olla samaa luokkaa kuin varttitonnareilla?

Anonyymi kirjoitti:

Laxmarin 30 ei todellakaan ole niitä nopeimpia puolitonnareita, häviää selvästi Antillalle, Scampille ja vastaaville. Laxell piirsi myöhemmin modernimmankin version, jolla noille mainitulle jo hyvin pärjäsi, mutta ei 80-luvun puolitonnareille. Paljon tuulta, niin Laxmarin30:kin kryssillä lähtee kulkemaan.

Lue lisää

Kyllä Laxmarin saadaan kulkemaan mutta samalla esim. Hai ja H-vene kulkevat kovempaa kun tuuli kovenee. Taitaa loppua purjehtijasta kyvyt ennen kuin Laxmarin kulkee kovempaa kuin mainitut kilpakumppanit

Anonyymi kirjoitti:

Tuulta on tosiaan oltava että paatti kulkee. Mutta samoin kulkee Hai ja H-vene myös. Sopivalla tuulella lokiin on saatu 7knotsia mutta eihän se riitä. Yhä pitäisi olla haita tai hooboottia reippaasti nopeampi jotta tasoituksen jälkeen ei taas ihmeteltäisi miksi ei homma toimi. Jankutan tätä tasoitus juttua. Jos on tiedossa ettei Scampille tai Antillalle Laxilla pärjännyt 70-luvulla niin miten tämä tasoitusluku systeemi oikein toimii. Eikö jo lyssin olisi silloin pitänyt olla samaa luokkaa kuin varttitonnareilla?

Lue lisää

LYS näyttää olleen 1,06, mikä on erittäin hidas puolitonnarille, mutta sentään selvästi Haita (1,03) nopeampi. 70-luvun varttitonnareilla luku oli tuota luokkaa. Vaikkapa Eygthene 24 1,04. 80-luvulla oli jo H:n luokkaa.

Hai nyt ei pitäisi olla suorassa ajassa minkäänlainen referenssi millekään puolitonnarille. Sitten kun olet suorassa ajassa Haita nopeampi ja joskus pärjäät H:llekin, voi alkaa puhua tasoituksista.

Anonyymi kirjoitti:

LYS näyttää olleen 1,06, mikä on erittäin hidas puolitonnarille, mutta sentään selvästi Haita (1,03) nopeampi. 70-luvun varttitonnareilla luku oli tuota luokkaa. Vaikkapa Eygthene 24 1,04. 80-luvulla oli jo H:n luokkaa.

Hai nyt ei pitäisi olla suorassa ajassa minkäänlainen referenssi millekään puolitonnarille. Sitten kun olet suorassa ajassa Haita nopeampi ja joskus pärjäät H:llekin, voi alkaa puhua tasoituksista.

Lue lisää

Sehän tässä onkin jutun juonena. Millä ihmeellä suorassa ajassa Haille ja H:lle alkaa pärjäämään. Ja sitten kun se on saavutettu niin vielä pitäisi puristaa lisää, että pärjäisi tasoituspurjehduksessa. Ja nimen omaan referenssinä on pidettävä Hai venettä kun sellaisia täällä seilaa ja niitä vastaan on kisattava. Ilmeisesti tämänhetkinen tasoitus 0.8513 vastaa lys 1.08 tasoitusta

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä Laxmarin saadaan kulkemaan mutta samalla esim. Hai ja H-vene kulkevat kovempaa kun tuuli kovenee. Taitaa loppua purjehtijasta kyvyt ennen kuin Laxmarin kulkee kovempaa kuin mainitut kilpakumppanit

Lue lisää

Ei kyllä pidä paikkaansa ainakaan luovilla hain osalta. Täysi oikaiseva momentti on käytössä jo keskituulessa, ja sen jälkeen tuulen koventuessa vmg vain laskee.

Anonyymi kirjoitti:

Ei kyllä pidä paikkaansa ainakaan luovilla hain osalta. Täysi oikaiseva momentti on käytössä jo keskituulessa, ja sen jälkeen tuulen koventuessa vmg vain laskee.

Melkein kaikilla veneillä on täysi oikaiseva momentti käytössä jo keskituulessa. Silti nopeutuvat merkittävästi tuulen koventuessa. Kovemmalla tuulella samalla tosituulikulmalla apparantti on paljon suurempi ja samalla kallistavalla voimalla saadaan paljon suurempi voima eteen.

Anonyymi kirjoitti:

Inkeri on S&S 6.6, joka on kanttaan lukuun ottamatta identtinen Antilla 30 kanssa. Antilla 30 oli LYS-taulukossa ja S&S 6.6 ei ollut. Inkerillä oli LYS-todistus, jonka lähtökohtana oli Antilla 30:n luku. Antilla 30 ei ole pärjännyt mitenkään liian hyvin LYSissä, joten ei sitä voinut nostaa useilla pykälillä, mikä olisi vaadittu.

Antilla 30 oli usein mukana samassa luokassa HTR:ssä eikä ollut toisena.

ORC:n ja LYSin välillä oli selvä ero monen venetyypin kohdalla. GPH oli varsin kevyttuulipainotteinen. FinRating ei perustu GPH-lukuun, vaan painotus on eri. Joidenkin veneiden tasoitukset muuttuivat paljonkin.

Lue lisää

Antilla 30 eroaa s&s 6.6:sta, Antillassa on korkeampi riki ja muistaakseni enemmän kölipainoa. Antillalla on ollut näistä syistä perinteisesti korkeampi LYS-luku kuin 6.6:lla. Alunperin useat 6.6:set ajoivat lys-todistuksilla luvulla 1.07, kun Antillan taulukko-lys oli 1.09.

Anonyymi kirjoitti:

Melkein kaikilla veneillä on täysi oikaiseva momentti käytössä jo keskituulessa. Silti nopeutuvat merkittävästi tuulen koventuessa. Kovemmalla tuulella samalla tosituulikulmalla apparantti on paljon suurempi ja samalla kallistavalla voimalla saadaan paljon suurempi voima eteen.

Lue lisää

Hain oikaiseva momentti on todella pieni sen kokoisessa veneessä. Kun kovemmassa tuulessa joudutaan purjetehoja rajoittamaan paljon, rikin ja rungon ilmanvastuskin kasvaa enemmän kuin purjevoiman eteenpäin vetävä komponentti kasvaa. Sama ei todellakaan päde useimmille purkkareille, mutta Haille kylläkin. Sen max Vmg saavutetaan siis luovilla jo keskituulessa. Lähes kaikilla purkkareilla max vmg tulee vastaan ennen reivausrajaa.

Anonyymi kirjoitti:

Hain oikaiseva momentti on todella pieni sen kokoisessa veneessä. Kun kovemmassa tuulessa joudutaan purjetehoja rajoittamaan paljon, rikin ja rungon ilmanvastuskin kasvaa enemmän kuin purjevoiman eteenpäin vetävä komponentti kasvaa. Sama ei todellakaan päde useimmille purkkareille, mutta Haille kylläkin. Sen max Vmg saavutetaan siis luovilla jo keskituulessa. Lähes kaikilla purkkareilla max vmg tulee vastaan ennen reivausrajaa.

Lue lisää

En ole Hailla purjehtinut, mutta aivan varmasti se on nopeampi 10 m/s tuulen kryssillä kuin 6 m/s kryssillä ellei aallokko ole ensimmäisessä poikkeuksellisen paha. Tietysti jotkut miehistöt voivat olla pulassa 10 m/s kryssillä.

Kaikissa veneissä joutuu purjeiden tehoa rajoittamaan paljon 10 m/s kryssillä.

No niin, täähän oli itsestään selvyys.

Mikäli välityssuhde ja potkuri pysyvät entisinä, ei suurempi kone lisää vauhtia kuin enimmillään kierrosten suhteessa. Yleensä kierrokset eivät vaihdossa suurempaan koneeseen kasva, joten ei kasvaa vauhtikaan.

Ymmärrän tuskan. On erittäin masentavaa kun ei vaan pärjää saman tai pienemmän kertoimen veneille.

Target-nopeudet pitää tietää. Jos polaari antaa kryssinopeudeksi vallitsevalle tuulelle esim. 6,2 kn ja loki näyttää 5,5 kn, niin jtn. on pahasti pielessä. Pinnamiehen pitää ajaa nopeutta ja pianistin toimittaa hänelle tarvittava voima.

Anonyymi kirjoitti:

Target-nopeudet pitää tietää. Jos polaari antaa kryssinopeudeksi vallitsevalle tuulelle esim. 6,2 kn ja loki näyttää 5,5 kn, niin jtn. on pahasti pielessä. Pinnamiehen pitää ajaa nopeutta ja pianistin toimittaa hänelle tarvittava voima.

Lue lisää

Jep,jep. Teoria on teoria ja käytäntö on käytäntö. 10 vuodessa on ajettu runsaasti kilpailuja jossa aina ehditään ja jaksetaan säätä venettä. Raket / prependit / vantien tiukkuudet / skuuttipisteet / Veneen pohja / levangin paikka optimoitu/ Outhoolin paikkaa säädetty/ Hekin tiukkuudet käyty läpi. Vaikka kuinka pinna on keskellä niin nopeus ei ole ikinä ollut polaareilla,

Anonyymi kirjoitti:

Jep,jep. Teoria on teoria ja käytäntö on käytäntö. 10 vuodessa on ajettu runsaasti kilpailuja jossa aina ehditään ja jaksetaan säätä venettä. Raket / prependit / vantien tiukkuudet / skuuttipisteet / Veneen pohja / levangin paikka optimoitu/ Outhoolin paikkaa säädetty/ Hekin tiukkuudet käyty läpi. Vaikka kuinka pinna on keskellä niin nopeus ei ole ikinä ollut polaareilla,

Lue lisää

Pinnamiehellä olisi hyvä olla jo lapsena hankittu jollakokemus. Aikuisen opetelleet ovat joka hetkellä liian myöhässä ja ajavat helposti 0,5 kn alle targetin. Pinnapaineen pitää olla sopiva.

Anonyymi kirjoitti:

Jep,jep. Teoria on teoria ja käytäntö on käytäntö. 10 vuodessa on ajettu runsaasti kilpailuja jossa aina ehditään ja jaksetaan säätä venettä. Raket / prependit / vantien tiukkuudet / skuuttipisteet / Veneen pohja / levangin paikka optimoitu/ Outhoolin paikkaa säädetty/ Hekin tiukkuudet käyty läpi. Vaikka kuinka pinna on keskellä niin nopeus ei ole ikinä ollut polaareilla,

Lue lisää

Tuskin on osattu noita oikein tehdä, jos ei polaareihin pääse. Tai sitten polaarit on tehty väärillä tiedoilla.

Mikä vene ei saavuta polaarien mukaista optimaalista kryssitargettia? En tiedä yhtäkään. Varmasti on veneitä, joilla joutuu ajamaan hiukan alemmaksi, kuin polaarien mukaan pitäisi.

Omalla veneelläni pystyn helposti ajamaan 10-20% yli targetin. Silloin tietysti ajan liian alas eikä kryssivauhti ole optimaalinen.

Anonyymi kirjoitti:

Tuskin on osattu noita oikein tehdä, jos ei polaareihin pääse. Tai sitten polaarit on tehty väärillä tiedoilla.

Mikä vene ei saavuta polaarien mukaista optimaalista kryssitargettia? En tiedä yhtäkään. Varmasti on veneitä, joilla joutuu ajamaan hiukan alemmaksi, kuin polaarien mukaan pitäisi.

Omalla veneelläni pystyn helposti ajamaan 10-20% yli targetin. Silloin tietysti ajan liian alas eikä kryssivauhti ole optimaalinen.

Lue lisää

Ei ole ollut polaareita veneelle ennen kuin tajusin että sellaisethan saa exelöityä finrating lappusesta. Pitää ottaa mukaan veneeseen seuraavalle purjehdukselle ja pyrkiä target nopeuksiin.

Anonyymi kirjoitti:

Tuskin on osattu noita oikein tehdä, jos ei polaareihin pääse. Tai sitten polaarit on tehty väärillä tiedoilla.

Mikä vene ei saavuta polaarien mukaista optimaalista kryssitargettia? En tiedä yhtäkään. Varmasti on veneitä, joilla joutuu ajamaan hiukan alemmaksi, kuin polaarien mukaan pitäisi.

Omalla veneelläni pystyn helposti ajamaan 10-20% yli targetin. Silloin tietysti ajan liian alas eikä kryssivauhti ole optimaalinen.

Lue lisää

"Omalla veneelläni pystyn helposti ajamaan 10-20% yli targetin. Silloin tietysti ajan liian alas eikä kryssivauhti ole optimaalinen."

20 % tarkoittaa jo omalla veneelläni 18 astetta liian alas. Eli aivan liikaa.

Anonyymi kirjoitti:

"Omalla veneelläni pystyn helposti ajamaan 10-20% yli targetin. Silloin tietysti ajan liian alas eikä kryssivauhti ole optimaalinen."

20 % tarkoittaa jo omalla veneelläni 18 astetta liian alas. Eli aivan liikaa.

Lue lisää

Tietenkin, mutta kaikki veneet saa kulkemaan targettia. Jos siitä jää 10%, ajaa joko liian ylös tai trimmeissä on vikaa.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ole ollut polaareita veneelle ennen kuin tajusin että sellaisethan saa exelöityä finrating lappusesta. Pitää ottaa mukaan veneeseen seuraavalle purjehdukselle ja pyrkiä target nopeuksiin.

Lue lisää

Tuossa on yksi ongelma Laxmarinin kanssa. Yhtäkään runkoa ei ole mitattu, joten Finnrating on aikalailla stetsonista vedetty, joskin tietysti varsin valistunut arvaus. Joka tapauksessa se arvaus on aina yläkanttiin, jotta mittaamattomuudesta ei saisi hyötyä.

Anonyymi kirjoitti:

Tuossa on yksi ongelma Laxmarinin kanssa. Yhtäkään runkoa ei ole mitattu, joten Finnrating on aikalailla stetsonista vedetty, joskin tietysti varsin valistunut arvaus. Joka tapauksessa se arvaus on aina yläkanttiin, jotta mittaamattomuudesta ei saisi hyötyä.

Lue lisää

Olen ymmärtänyt, että mikäli veneen runkotiedot on mitattu jossain päin, niin niin kerroin tulee suoraan ORC:n kannasta . Finnrating edes taulukkoveneillä ei ole mikään "arvaus". Kertoimet perustuu aina runkotiedoista tehtyihin laskemiin. Millään kilpailu menestyksellä ei ole merkitystä.

Käsittääkseni taulukkoveneissä on vain veneitä joilla viimeisinä vuosina oli Lys. Muuten sitä ei löydy taulukkoveneistä. Jos omalla veneellä ei ole taulukkokerrointa kannattaa olla yhteydessä Avomeripurjehtijoihin. Ensin kuitenkin kannattaa etsiskellä ORC:sivuilta oman veneen kaltaista venettä. Sieltä ne suomen mittakirjatin myös löytyy.
https://www.orc.org/

Kerroin ei tee veneitä yhteismitalliseksi vaikka kolisi venekohtaiset mittakirjat. Jokainen voi katsoa tasoitusajasta miten olisi käynyt jos olisi seuraavassa kisalla ollut vain yksi luokka
https://www.saimaanpursiseurat.fi/wp-content/uploads/2022/07/Viinijuhla-2022.pdf

Anonyymi kirjoitti:

Olen ymmärtänyt, että mikäli veneen runkotiedot on mitattu jossain päin, niin niin kerroin tulee suoraan ORC:n kannasta . Finnrating edes taulukkoveneillä ei ole mikään "arvaus". Kertoimet perustuu aina runkotiedoista tehtyihin laskemiin. Millään kilpailu menestyksellä ei ole merkitystä.

Käsittääkseni taulukkoveneissä on vain veneitä joilla viimeisinä vuosina oli Lys. Muuten sitä ei löydy taulukkoveneistä. Jos omalla veneellä ei ole taulukkokerrointa kannattaa olla yhteydessä Avomeripurjehtijoihin. Ensin kuitenkin kannattaa etsiskellä ORC:sivuilta oman veneen kaltaista venettä. Sieltä ne suomen mittakirjatin myös löytyy.
https://www.orc.org/

Kerroin ei tee veneitä yhteismitalliseksi vaikka kolisi venekohtaiset mittakirjat. Jokainen voi katsoa tasoitusajasta miten olisi käynyt jos olisi seuraavassa kisalla ollut vain yksi luokka
https://www.saimaanpursiseurat.fi/wp-content/uploads/2022/07/Viinijuhla-2022.pdf

Lue lisää

Olisihan se erittäin mielenkiintoista tietää minkä veneen runkotiedoilla tällaiset 70-luvun piensarja/oneoff veneet avomeripurjehtijoiden VPP ohjelmassa lasketaan. Laxmarin näyttää aika lailla Westerly GK29 veneeltä mutta mistä sitä tietää onko sen runkotiedostoa käytetty laskennassa vai ei. Jos finrating on perinyt tiedot veneen mitoista lyssiltä niin aika hataralta tuntuu jos VPP oikeasti laskee nesteen ja kaasun rajapinnassa liikkuvan esineen virtaustietoja ja antaa vielä tulokseksi uskottavia nopeustietoja kun alusta liikuttaa kaasun virtaus purjeiksi kutsuttua siipeä pitkin.

FinRating ei perustu mitenkään LYSiin. Taulukkoveneiden mitat tulevat pääosin LYS-taulukon mitoista, mutta luku ei mitenkään riipu LYS-luvusta.

Montako sataa yliääräistä kiloa veneessäsi on:
makeaa vettaä säiliöissä,
polttoainetta atnkissa,
ruokaa, astioita ja muuta pentteritarviketta,
grillejä, jollia, jollan perämoottoreita, ym.
kirjoja luettavaksi parin viikon lomamatkalle.
Ym ..., myös pakollisten katsastusvarustelistan ylittävä osuus samaa kamaa, esim liikaa ankkureita ja niiden ketjuja, kun sääntöjen mukaan köysikin pääosin riittäisi.

Poista noista kaikki mitä säännöt sallivat, niin voi olla että veneesi kulkee samoissa olosuhteissa ja samoilla trimmeillä ainakin puoli solmua kovempaa, ja samalla nousee vielä ylemmäs tuuleenkin.
Voi vaikka olla että sitten rupee pärjäämäänkin. Toki riippuu myös keleistä, kevyellä kaikki paino pois, kovemmalla kuitenkin riittävästi miehistöä laidalle, muttei edelleenkään muuta ylimääräistä painolastia hidastamaan menoa.

Anonyymi kirjoitti:

Montako sataa yliääräistä kiloa veneessäsi on:
makeaa vettaä säiliöissä,
polttoainetta atnkissa,
ruokaa, astioita ja muuta pentteritarviketta,
grillejä, jollia, jollan perämoottoreita, ym.
kirjoja luettavaksi parin viikon lomamatkalle.
Ym ..., myös pakollisten katsastusvarustelistan ylittävä osuus samaa kamaa, esim liikaa ankkureita ja niiden ketjuja, kun sääntöjen mukaan köysikin pääosin riittäisi.

Poista noista kaikki mitä säännöt sallivat, niin voi olla että veneesi kulkee samoissa olosuhteissa ja samoilla trimmeillä ainakin puoli solmua kovempaa, ja samalla nousee vielä ylemmäs tuuleenkin.
Voi vaikka olla että sitten rupee pärjäämäänkin. Toki riippuu myös keleistä, kevyellä kaikki paino pois, kovemmalla kuitenkin riittävästi miehistöä laidalle, muttei edelleenkään muuta ylimääräistä painolastia hidastamaan menoa.

Lue lisää

Ei se paino juuri vaikuta. 10% painoa hidastaa n. 1%. Paljon suuremmista eroista nyt puhutaan, vaikka toki tiukassa kisassa tuo 1% on jo paljon.

Anonyymi kirjoitti:

Ei se paino juuri vaikuta. 10% painoa hidastaa n. 1%. Paljon suuremmista eroista nyt puhutaan, vaikka toki tiukassa kisassa tuo 1% on jo paljon.

Prosenttihan on kisoissa paljon. Kuinkas paljon tulikaan sileästä pohjasta nopeutta lisää?

Anonyymi kirjoitti:

Prosenttihan on kisoissa paljon. Kuinkas paljon tulikaan sileästä pohjasta nopeutta lisää?

Prosentti oli pienin mahdollinen muutos LYSissä eikä FinRating sen tarkempi ole, vaikka desimaaleja on enemmän.

1% on paljon, kun tasaväkiset veneet ja miehistöt kisaavat kärkisijoista. Kärjestä puoliväliin fleettiä tulee usein eroa 5-10% ja häntäpäähän 10-30% eli siinä 1% ei näy, vaan erot tulevat muualta.

Riippuu mikä on "sileä" ja mikä oli lähtökohta, mutta useita prosentteja tuosta voi tulla. Samoin kölin profiilista ja varsinkin sen paksusta jättöreunasta.

Anonyymi kirjoitti:

Prosentti oli pienin mahdollinen muutos LYSissä eikä FinRating sen tarkempi ole, vaikka desimaaleja on enemmän.

1% on paljon, kun tasaväkiset veneet ja miehistöt kisaavat kärkisijoista. Kärjestä puoliväliin fleettiä tulee usein eroa 5-10% ja häntäpäähän 10-30% eli siinä 1% ei näy, vaan erot tulevat muualta.

Riippuu mikä on "sileä" ja mikä oli lähtökohta, mutta useita prosentteja tuosta voi tulla. Samoin kölin profiilista ja varsinkin sen paksusta jättöreunasta.

Lue lisää

"Riippuu mikä on "sileä" ja mikä oli lähtökohta, mutta useita prosentteja tuosta voi tulla. Samoin kölin profiilista ja varsinkin sen paksusta jättöreunasta."

Mille vaihtui Hard Racingiin. En edes hionut, kun maalaus tasoittui niin hyvin. Tuntuu että nopeutta on tullut prosentteja lisää verrattuna tasokkaaseen kanssakilpailijaan.

Anonyymi kirjoitti:

Prosentti oli pienin mahdollinen muutos LYSissä eikä FinRating sen tarkempi ole, vaikka desimaaleja on enemmän.

1% on paljon, kun tasaväkiset veneet ja miehistöt kisaavat kärkisijoista. Kärjestä puoliväliin fleettiä tulee usein eroa 5-10% ja häntäpäähän 10-30% eli siinä 1% ei näy, vaan erot tulevat muualta.

Riippuu mikä on "sileä" ja mikä oli lähtökohta, mutta useita prosentteja tuosta voi tulla. Samoin kölin profiilista ja varsinkin sen paksusta jättöreunasta.

Lue lisää

Tuossa näyttää menneen yli 21 tuntia, kun nopeimmalla H-veneellä meni 13 tuntia.
https://online.paijannepurjehdus.fi/Tulokset.aspx?k=21&vp=144&rid=3

Lähes puolet nopeudesta puuttuu silloin.

Anonyymi kirjoitti:

Tuossa näyttää menneen yli 21 tuntia, kun nopeimmalla H-veneellä meni 13 tuntia.
https://online.paijannepurjehdus.fi/Tulokset.aspx?k=21&vp=144&rid=3

Lähes puolet nopeudesta puuttuu silloin.

Lue lisää

Joopajoo. Ei tosta päitsissä tullut kuin hieno kokemus. Ei sitä vaan pysty ymmärtämään kuinka hienosti esim. Finrating 1 luokassa purjehtineet veneet kulkivat.

Anonyymi kirjoitti:

Tuossa näyttää menneen yli 21 tuntia, kun nopeimmalla H-veneellä meni 13 tuntia.
https://online.paijannepurjehdus.fi/Tulokset.aspx?k=21&vp=144&rid=3

Lähes puolet nopeudesta puuttuu silloin.

Lue lisää

Mututuntumalla näyttäisi siltä että keskinopeuteen pitäisi saada vähän toista solmua lisää. Ei tosiaan puhuta 1% luokasta jonka painon tai muun vippaskonstin avulla voisi saavuttaa.

Anonyymi kirjoitti:

Montako sataa yliääräistä kiloa veneessäsi on:
makeaa vettaä säiliöissä,
polttoainetta atnkissa,
ruokaa, astioita ja muuta pentteritarviketta,
grillejä, jollia, jollan perämoottoreita, ym.
kirjoja luettavaksi parin viikon lomamatkalle.
Ym ..., myös pakollisten katsastusvarustelistan ylittävä osuus samaa kamaa, esim liikaa ankkureita ja niiden ketjuja, kun sääntöjen mukaan köysikin pääosin riittäisi.

Poista noista kaikki mitä säännöt sallivat, niin voi olla että veneesi kulkee samoissa olosuhteissa ja samoilla trimmeillä ainakin puoli solmua kovempaa, ja samalla nousee vielä ylemmäs tuuleenkin.
Voi vaikka olla että sitten rupee pärjäämäänkin. Toki riippuu myös keleistä, kevyellä kaikki paino pois, kovemmalla kuitenkin riittävästi miehistöä laidalle, muttei edelleenkään muuta ylimääräistä painolastia hidastamaan menoa.

Lue lisää

Jo useampi kausi sitten veneestä raahattiin kirjasto aku ankkoja ja muuta kirjallisuutta laiturille. Vesitankki ei ole täynä kisatessa. Kesälomapurjehdus on asia erikseen. Eikä ylimääräisiä purjeitakaan raahata muka varmuuden vuoksi. Ylimääräistä ei juurikaan paatissa säilytellä. Voihan sitä painon vaikutusta kokeilla esim miehistön määrällä.

Anonyymi kirjoitti:

Ei se paino juuri vaikuta. 10% painoa hidastaa n. 1%. Paljon suuremmista eroista nyt puhutaan, vaikka toki tiukassa kisassa tuo 1% on jo paljon.

Jos/kun puolitonnarissa on ior mutkat pohjassa, on 10% painon lisäyksen vaikutus vauhdissa paljon enemmän kuin 1%.
Kevyessä tulee märkäpintaakin lisää jopa yli 5%, eikä vesiinhän pitenemisestä ole mitään hyötyä kun vauhti on oikeasti hidas.

Anonyymi kirjoitti:

Jos/kun puolitonnarissa on ior mutkat pohjassa, on 10% painon lisäyksen vaikutus vauhdissa paljon enemmän kuin 1%.
Kevyessä tulee märkäpintaakin lisää jopa yli 5%, eikä vesiinhän pitenemisestä ole mitään hyötyä kun vauhti on oikeasti hidas.

Lue lisää

ORC VPP:n mukaan Elan 33:n märkäpinta-ala kasvaa reilut 4% 10% painolisästä. 6 kn kryssillä vauhti hidastuu 1,0%, lenssillä 1,1% ja sivutuulessa 1,1%. 10 kn tuulessa vastaavaat erot 1,0%, 1,0% ja 0,5%. Kryssillä vaikuttaa tuossa jo mihin paino laitetaan. Tuossa on laitettu niin korkealle, ettei oikaiseva momentti kasva lisäpainosta.

IOR-veneitä on erilaisia ja ORC VPP ei tietysti ole tuossa absoluuttisen tarkka. Ei se kuitenkaan tunnu suosivan erityisen kevyitä veneitä, joten tuskin painon vaikutus siinä on juuri alakantissa.

Vertailun vuoksi potkuriasennuksen poisto (tuossa oli akseli ja 2-lapainen kiintolapa) vaikutti VPP:ssä paljon enemmän. 6 kn vauhti nopeutui 7,9%, 5,4% ja 6,3%. 10 kn 5,4%, 3,5% ja 1,8%.

Tuosta vielä tiedetään, että todellisuudessa kiintolapainen jarruttaa merkittävästi enemmän ellei ole optimoitu juuri pienelle vastukselle, joita myytävät kiintolavat eivät koskaan ole.

Pohjan kunto, evien muotoilu ja potkuriasennus vaikuttaa paljon paljon enemmän kuin 10% paino.

Anonyymi kirjoitti:

Tuossa näyttää menneen yli 21 tuntia, kun nopeimmalla H-veneellä meni 13 tuntia.
https://online.paijannepurjehdus.fi/Tulokset.aspx?k=21&vp=144&rid=3

Lähes puolet nopeudesta puuttuu silloin.

Lue lisää

Päijännepurjehdus ajetaan usein suurelta osin pläkässä. Erot voivat venähtää todella suurilksi, jos sattuu löytämään tuulta.

Olen kerran onnistunut pärjäämään hyvinkin LYS-kisassa, jossa alussa lähteneenä sain ensimmäisen tunnin aikana huomattavan etumatkan. Kun tuuli tyyntyi, ei takaa tulleilla ollut kummoisiakaan mahdollisuulsia.

Anonyymi kirjoitti:

Jos/kun puolitonnarissa on ior mutkat pohjassa, on 10% painon lisäyksen vaikutus vauhdissa paljon enemmän kuin 1%.
Kevyessä tulee märkäpintaakin lisää jopa yli 5%, eikä vesiinhän pitenemisestä ole mitään hyötyä kun vauhti on oikeasti hidas.

Lue lisää

Laxmarinissa ei ole IOR-mutkia. Mutta märkäpintaa on runkomuodosta johtuen ennestään kylliksi.

Anonyymi kirjoitti:

ORC VPP:n mukaan Elan 33:n märkäpinta-ala kasvaa reilut 4% 10% painolisästä. 6 kn kryssillä vauhti hidastuu 1,0%, lenssillä 1,1% ja sivutuulessa 1,1%. 10 kn tuulessa vastaavaat erot 1,0%, 1,0% ja 0,5%. Kryssillä vaikuttaa tuossa jo mihin paino laitetaan. Tuossa on laitettu niin korkealle, ettei oikaiseva momentti kasva lisäpainosta.

IOR-veneitä on erilaisia ja ORC VPP ei tietysti ole tuossa absoluuttisen tarkka. Ei se kuitenkaan tunnu suosivan erityisen kevyitä veneitä, joten tuskin painon vaikutus siinä on juuri alakantissa.

Vertailun vuoksi potkuriasennuksen poisto (tuossa oli akseli ja 2-lapainen kiintolapa) vaikutti VPP:ssä paljon enemmän. 6 kn vauhti nopeutui 7,9%, 5,4% ja 6,3%. 10 kn 5,4%, 3,5% ja 1,8%.

Tuosta vielä tiedetään, että todellisuudessa kiintolapainen jarruttaa merkittävästi enemmän ellei ole optimoitu juuri pienelle vastukselle, joita myytävät kiintolavat eivät koskaan ole.

Pohjan kunto, evien muotoilu ja potkuriasennus vaikuttaa paljon paljon enemmän kuin 10% paino.

Lue lisää

Ei kyse ole kevyiden, eikä raskaiden veneiden suosimisesta mittaluvussa, vaan siitä haitasta mikä veneen vauhdille aiheutuu kun se kuorestaan paljon painavammaksi kuin mihin runkomuodot on suunniteltu. Se on ior-mutkaveneellä paljon enemmän kuin runkomuodolla jossa mutkia ei ole, eikä ORC tätä huomioi mitenkään.
Lisäksi 4% suurempi märkäpinta lisää pintavastusta 4%, mikä vastaisi 2% muutosta vauhdissa, jos aallonmuodostusvastuksen osuus olisi mitätön, ja mikäli purjevoimat eivät muuttuisi. Todellisuudessa ne tietysti muuttuvat apparentin mukana, yliraskaalle hitaalle veneelle haitallisesti luovilla, hyödyllisesti plattarilla.
Mainitsemaasi Elan33 on tästä tilanteesta myös 6kn tuulessa varsin kaukana, mutta ketjun aiheen hidas puolitonnari ei ole, koska jälkimmäinen on vielä todella kaukana edes toisesta runkonopeudestaan.

Anonyymi kirjoitti:

Ei kyse ole kevyiden, eikä raskaiden veneiden suosimisesta mittaluvussa, vaan siitä haitasta mikä veneen vauhdille aiheutuu kun se kuorestaan paljon painavammaksi kuin mihin runkomuodot on suunniteltu. Se on ior-mutkaveneellä paljon enemmän kuin runkomuodolla jossa mutkia ei ole, eikä ORC tätä huomioi mitenkään.
Lisäksi 4% suurempi märkäpinta lisää pintavastusta 4%, mikä vastaisi 2% muutosta vauhdissa, jos aallonmuodostusvastuksen osuus olisi mitätön, ja mikäli purjevoimat eivät muuttuisi. Todellisuudessa ne tietysti muuttuvat apparentin mukana, yliraskaalle hitaalle veneelle haitallisesti luovilla, hyödyllisesti plattarilla.
Mainitsemaasi Elan33 on tästä tilanteesta myös 6kn tuulessa varsin kaukana, mutta ketjun aiheen hidas puolitonnari ei ole, koska jälkimmäinen on vielä todella kaukana edes toisesta runkonopeudestaan.

Lue lisää

Helvetin auto-correct.
kuorestaan pitäisi olla lastataan.

Anonyymi kirjoitti:

Laxmarinissa ei ole IOR-mutkia. Mutta märkäpintaa on runkomuodosta johtuen ennestään kylliksi.

Laahaako peräpeili vedessä?
Kysymys ei ole vastuksen määrästä suhteessa toisiin veneisiin (minkä mittasäännöt osaavat huomioida), vaan vastuksen muutoksista, jotka poikkeavat valtavirran veneistä, ja joita ei siksi huomioida oikein.

Anonyymi kirjoitti:

Ei se paino juuri vaikuta. 10% painoa hidastaa n. 1%. Paljon suuremmista eroista nyt puhutaan, vaikka toki tiukassa kisassa tuo 1% on jo paljon.

Olen purjehtinut veneellä, jossa cruisingkuorma veneessä pudottaa vauhtia puoli solmua samoilla purjeilla ja samalla miehistöllä. 1% muutos vaatisi vauhdiksi ilman kuormaa 50 solmua, todellisuudessa ei ole edes 5 solmua, joten 10% muutos on sekin alakanttiin arvioitu. Toteutuu kevyen tuulen luovilla, ei silloin kun aallonmuodostuksen osuus vastuksesta on määräävänä.

Anonyymi kirjoitti:

Ei kyse ole kevyiden, eikä raskaiden veneiden suosimisesta mittaluvussa, vaan siitä haitasta mikä veneen vauhdille aiheutuu kun se kuorestaan paljon painavammaksi kuin mihin runkomuodot on suunniteltu. Se on ior-mutkaveneellä paljon enemmän kuin runkomuodolla jossa mutkia ei ole, eikä ORC tätä huomioi mitenkään.
Lisäksi 4% suurempi märkäpinta lisää pintavastusta 4%, mikä vastaisi 2% muutosta vauhdissa, jos aallonmuodostusvastuksen osuus olisi mitätön, ja mikäli purjevoimat eivät muuttuisi. Todellisuudessa ne tietysti muuttuvat apparentin mukana, yliraskaalle hitaalle veneelle haitallisesti luovilla, hyödyllisesti plattarilla.
Mainitsemaasi Elan33 on tästä tilanteesta myös 6kn tuulessa varsin kaukana, mutta ketjun aiheen hidas puolitonnari ei ole, koska jälkimmäinen on vielä todella kaukana edes toisesta runkonopeudestaan.

Lue lisää

Aallonmuodostusvastus on merkittävä jo kauan ennen runkonopeutta eli vastus ei kasva V^2, kuten pelkkä kitkavastus, vaan selvästi suuremmalla potenssilla. Siksi märkäpinta-alan kasvu vaikuttaa paljon vähemmän kuin 2% ko. tapauksessa nopeuteen, jossa vastusvoima on sama.

Anonyymi kirjoitti:

Olen purjehtinut veneellä, jossa cruisingkuorma veneessä pudottaa vauhtia puoli solmua samoilla purjeilla ja samalla miehistöllä. 1% muutos vaatisi vauhdiksi ilman kuormaa 50 solmua, todellisuudessa ei ole edes 5 solmua, joten 10% muutos on sekin alakanttiin arvioitu. Toteutuu kevyen tuulen luovilla, ei silloin kun aallonmuodostuksen osuus vastuksesta on määräävänä.

Lue lisää

Mikäs sellainen vene on? Puoli solmua on valtava ero alle 5 solmun vauhdissa. Noin keveissä tuulissa on hyvin vaikea vakioda olosuhteet eli pitäisi verrata toiseen veneeseen eikä mittareista yrittää päätellä. Tuulen pystysuuntaisella nopeusprofiililla ja kiertymällä on valtava vaikutus.

Anonyymi kirjoitti:

Laahaako peräpeili vedessä?
Kysymys ei ole vastuksen määrästä suhteessa toisiin veneisiin (minkä mittasäännöt osaavat huomioida), vaan vastuksen muutoksista, jotka poikkeavat valtavirran veneistä, ja joita ei siksi huomioida oikein.

Lue lisää

Laxmarinissa ei ole sellaista peräpeiliä, joka laahaisi vedessä. Runkomuoto perässä on reilu V. Perää upottamalla ei märkäpinta oleellisesti kasva, aallonmuodostusvastus kyllä ehta uppoumarunkoisen tapaan.

Anonyymi kirjoitti:

Laxmarinissa ei ole sellaista peräpeiliä, joka laahaisi vedessä. Runkomuoto perässä on reilu V. Perää upottamalla ei märkäpinta oleellisesti kasva, aallonmuodostusvastus kyllä ehta uppoumarunkoisen tapaan.

Lue lisää

Totta. Laxissa on perässä roikkuva peräsin eikä perä ole irti vedestä kuten monessa muussa saman aikakauden veneessä. Ilmeisesti tällä konstruktiolla on pyritty mahdollisimman pitkään vesilinjaan.

Anonyymi kirjoitti:

Päijännepurjehdus ajetaan usein suurelta osin pläkässä. Erot voivat venähtää todella suurilksi, jos sattuu löytämään tuulta.

Olen kerran onnistunut pärjäämään hyvinkin LYS-kisassa, jossa alussa lähteneenä sain ensimmäisen tunnin aikana huomattavan etumatkan. Kun tuuli tyyntyi, ei takaa tulleilla ollut kummoisiakaan mahdollisuulsia.

Lue lisää

Päijännepurjehdus on taas ihan pian. Saa nähdä paraneeko sijoitus edellisestä kerrasta. Ainakkaan ei paljoa voi enää heiketä😆

Anonyymi kirjoitti:

"Riippuu mikä on "sileä" ja mikä oli lähtökohta, mutta useita prosentteja tuosta voi tulla. Samoin kölin profiilista ja varsinkin sen paksusta jättöreunasta."

Mille vaihtui Hard Racingiin. En edes hionut, kun maalaus tasoittui niin hyvin. Tuntuu että nopeutta on tullut prosentteja lisää verrattuna tasokkaaseen kanssakilpailijaan.

Lue lisää

Peräsimen ja kölin jättöreuna on kyllä terävä. Mahdollisesti köliä voisi saada sileämmäksi ensikaudelle. Samalla unohdetaan myrkkymaalit ja pohjaan vedetään pelkkä epoksimaali. Ei pitäisi sen jälkeen ainakaan liukkaudesta olla kiinni.

Anonyymi kirjoitti:

Totta. Laxissa on perässä roikkuva peräsin eikä perä ole irti vedestä kuten monessa muussa saman aikakauden veneessä. Ilmeisesti tällä konstruktiolla on pyritty mahdollisimman pitkään vesilinjaan.

Lue lisää

Näyttää olevan alhaalta varsin kapea peräpeili, joka ei ehkä tolkuttomasti vastusta lisää. Kannattanee kuitenkin laittaa miehistöpaino aika eteen kevyellä tuulella.
https://www.flickriver.com/photos/tags/laxmarin/interesting/

Näyt olleen yhteydessä Tiaren omistajan kanssa. Hän voisi olla hyvä henkilö neuvomaan sinulle niksit vauhtiin. Ainakin nykyinen Tiare kulkee hyvin.

Anonyymi kirjoitti:

Näyttää olevan alhaalta varsin kapea peräpeili, joka ei ehkä tolkuttomasti vastusta lisää. Kannattanee kuitenkin laittaa miehistöpaino aika eteen kevyellä tuulella.
https://www.flickriver.com/photos/tags/laxmarin/interesting/

Näyt olleen yhteydessä Tiaren omistajan kanssa. Hän voisi olla hyvä henkilö neuvomaan sinulle niksit vauhtiin. Ainakin nykyinen Tiare kulkee hyvin.

Lue lisää

Jepjep. Ehkäpä kirjoittelen hänelle. Olisi kyllä opettavaista jos saisi jonkun kokeneen puolitonnari tai kolmevarttisen kipparin ihan veneeseen asti kädestä pitäen neuvomaan.

Anonyymi kirjoitti:

ORC VPP:n mukaan Elan 33:n märkäpinta-ala kasvaa reilut 4% 10% painolisästä. 6 kn kryssillä vauhti hidastuu 1,0%, lenssillä 1,1% ja sivutuulessa 1,1%. 10 kn tuulessa vastaavaat erot 1,0%, 1,0% ja 0,5%. Kryssillä vaikuttaa tuossa jo mihin paino laitetaan. Tuossa on laitettu niin korkealle, ettei oikaiseva momentti kasva lisäpainosta.

IOR-veneitä on erilaisia ja ORC VPP ei tietysti ole tuossa absoluuttisen tarkka. Ei se kuitenkaan tunnu suosivan erityisen kevyitä veneitä, joten tuskin painon vaikutus siinä on juuri alakantissa.

Vertailun vuoksi potkuriasennuksen poisto (tuossa oli akseli ja 2-lapainen kiintolapa) vaikutti VPP:ssä paljon enemmän. 6 kn vauhti nopeutui 7,9%, 5,4% ja 6,3%. 10 kn 5,4%, 3,5% ja 1,8%.

Tuosta vielä tiedetään, että todellisuudessa kiintolapainen jarruttaa merkittävästi enemmän ellei ole optimoitu juuri pienelle vastukselle, joita myytävät kiintolavat eivät koskaan ole.

Pohjan kunto, evien muotoilu ja potkuriasennus vaikuttaa paljon paljon enemmän kuin 10% paino.

Lue lisää

Jos veneessä on kiinteälapainen potkuri, pitää sen vapaa pyöriminen purjehtiessa saada estettyä. Vaihde päälle saattaa riittää, mutta esimerkiksi Pertti Duncker oli suora-akselisessa Merivuokossa joutunut kehittämään jotain omaa kikkaa akselin pysäyttämiseksi.

Anonyymi kirjoitti:

Jos veneessä on kiinteälapainen potkuri, pitää sen vapaa pyöriminen purjehtiessa saada estettyä. Vaihde päälle saattaa riittää, mutta esimerkiksi Pertti Duncker oli suora-akselisessa Merivuokossa joutunut kehittämään jotain omaa kikkaa akselin pysäyttämiseksi.

Lue lisää

Vaihteiston ja melun kannalta voi olla syytä pysäyttää kiinteälapainen potkuri, mutta vastuksen kannalta sen olisi parempi antaa pyöriä vapaasti.

Vastus suunnilleen puolittuu, kun potkuri pyörii vapaasti. Riippuu akselin kitkasta ja potkurista.

Anonyymi kirjoitti:

Vaihteiston ja melun kannalta voi olla syytä pysäyttää kiinteälapainen potkuri, mutta vastuksen kannalta sen olisi parempi antaa pyöriä vapaasti.

Vastus suunnilleen puolittuu, kun potkuri pyörii vapaasti. Riippuu akselin kitkasta ja potkurista.

Lue lisää

AP:n veneessä on kaksilapainen taittolapapotkuri ja purjehdittaessa pidetään vaihde päällä jottei potkuri pyöri ja aukea samalla. Tiedä sitten onko tällä kovin paljon merkitystä mutta kuvittelisin että taitolapapotkurin pitäisi pysyä supussa ja pyörimättömänä purjehdittaessa.

Anonyymi kirjoitti:

AP:n veneessä on kaksilapainen taittolapapotkuri ja purjehdittaessa pidetään vaihde päällä jottei potkuri pyöri ja aukea samalla. Tiedä sitten onko tällä kovin paljon merkitystä mutta kuvittelisin että taitolapapotkurin pitäisi pysyä supussa ja pyörimättömänä purjehdittaessa.

Lue lisää

On sillä merkitystä eli taittolapaisen potkurin pyöriminen on estettävä. Tai ei se enää ala pyöriä, kun on kerran suppuun mennyt.

Anonyymi kirjoitti:

Vaihteiston ja melun kannalta voi olla syytä pysäyttää kiinteälapainen potkuri, mutta vastuksen kannalta sen olisi parempi antaa pyöriä vapaasti.

Vastus suunnilleen puolittuu, kun potkuri pyörii vapaasti. Riippuu akselin kitkasta ja potkurista.

Lue lisää

Pyörivän/pakallaan olevan potkurin vastusta voi itse kukin helposti havainnollistaa vaikka vappuhyrrää heiluttelemalla: kun hyrrä ei pyöri,, on vastus pieni, pyöriessä panee hanttiin selvästi. Helikopterien autorotaatiolaskeutuminen moottorien sammuttua perustuu samaan ilmiöön. Virvelöitäessä lipan pyöriminen aiheuttaa selvän vastuksen. Eli: vapaasti pyörivä potkuri pitää pysäyttää, mikä voi olla yllättävän vaikeaa.

Anonyymi kirjoitti:

Pyörivän/pakallaan olevan potkurin vastusta voi itse kukin helposti havainnollistaa vaikka vappuhyrrää heiluttelemalla: kun hyrrä ei pyöri,, on vastus pieni, pyöriessä panee hanttiin selvästi. Helikopterien autorotaatiolaskeutuminen moottorien sammuttua perustuu samaan ilmiöön. Virvelöitäessä lipan pyöriminen aiheuttaa selvän vastuksen. Eli: vapaasti pyörivä potkuri pitää pysäyttää, mikä voi olla yllättävän vaikeaa.

Lue lisää

Potkurin muoto vaikuttaa tuohon. Vappuhyrrää en ole tuossa mielessä kokeillut, mutta helikopterin ja lentokoneen potkurit ovat mittasuhteiltaan aivan erilaiset kuin purjeveneen. Lisäksi ne ovat usein lapakulmaltaan säädettäviä.

Purjeveneiden potkurien vastuksista löytyy sekä lehtien mittauksia että tieteellisiä julkaisuja. Kaikissa noissa on vastus vähentynyt, kun potkuri on päästetty vapaasti pyörimään, yleensä n. puoleen.

Yhdessä tieteellisessä julkaisussa esitettiin malli, jossa vastus riippuu potkuriakselin pyörittämiseen tarvittavasta vääntömomentista eli vaihteiston vastuksesta. Siinä saatiin monotonisesti kasvava vastus vääntömomentin kasvaessa. Kasvu tietysti pydähtyi potkurin pysähtyessä.

Autorotaatio on monimutkaisempi juttu. Siinä roottori toimii siiven tapaan kokonaisuutena. Toimii vain helikopterin (tai autogyron) liikkuessa eteenpäin. Autogyröhän lentää vapaasti pyörivällä roottorilla. Roottori siis tuottaa nostovoimaa ei vain hidasta putoamista.

Anonyymi kirjoitti:

Potkurin muoto vaikuttaa tuohon. Vappuhyrrää en ole tuossa mielessä kokeillut, mutta helikopterin ja lentokoneen potkurit ovat mittasuhteiltaan aivan erilaiset kuin purjeveneen. Lisäksi ne ovat usein lapakulmaltaan säädettäviä.

Purjeveneiden potkurien vastuksista löytyy sekä lehtien mittauksia että tieteellisiä julkaisuja. Kaikissa noissa on vastus vähentynyt, kun potkuri on päästetty vapaasti pyörimään, yleensä n. puoleen.

Yhdessä tieteellisessä julkaisussa esitettiin malli, jossa vastus riippuu potkuriakselin pyörittämiseen tarvittavasta vääntömomentista eli vaihteiston vastuksesta. Siinä saatiin monotonisesti kasvava vastus vääntömomentin kasvaessa. Kasvu tietysti pydähtyi potkurin pysähtyessä.

Autorotaatio on monimutkaisempi juttu. Siinä roottori toimii siiven tapaan kokonaisuutena. Toimii vain helikopterin (tai autogyron) liikkuessa eteenpäin. Autogyröhän lentää vapaasti pyörivällä roottorilla. Roottori siis tuottaa nostovoimaa ei vain hidasta putoamista.

Lue lisää

Minä olen elämäni aikana suorittanut ammattilupakirjat kiinteäsiipisiin (ATPL)ja pyöriväsiipisiin (CPL (H) ilma-aluksiin.

Muistan vielä hyvin ensimmäisen aerodynamiikan oppitunnin ja erityisesti siellä esiin tuodun opetuksen kuinka tuulimyllynä pyörivä potkuri jarruttaa.
Tuo edellä kuvattu tilanne koskee yksimoottorista kiinteälapaisella potkurilla varustettua konetta. ( Pikkukoneissa käytetty vakiokierrospotkuri ei muuta tässä tapauksessa mitään)
Monimoottorikoneessa lepuutetaan ns. kuollut moottori. Tämä tehdään ensisijaisesti juuri tuon jarrutuksen takia, sekä varmistamaan, ettei vaurioitunut moottori jauha itseään romuksi ja syty tuleen.

Olen saanut sen käsityksen, että aerodynamiikka ja hydrodynamiikka ovat läheistä sukua keskenään ja siksi nuo vastusta koskevat asiat muistuttavat toisiaan.
Siksi haluaisin saada tarkempaa tietoa tuon potkurin käytöksestä vedessä.
Drag

Anonyymi kirjoitti:

Minä olen elämäni aikana suorittanut ammattilupakirjat kiinteäsiipisiin (ATPL)ja pyöriväsiipisiin (CPL (H) ilma-aluksiin.

Muistan vielä hyvin ensimmäisen aerodynamiikan oppitunnin ja erityisesti siellä esiin tuodun opetuksen kuinka tuulimyllynä pyörivä potkuri jarruttaa.
Tuo edellä kuvattu tilanne koskee yksimoottorista kiinteälapaisella potkurilla varustettua konetta. ( Pikkukoneissa käytetty vakiokierrospotkuri ei muuta tässä tapauksessa mitään)
Monimoottorikoneessa lepuutetaan ns. kuollut moottori. Tämä tehdään ensisijaisesti juuri tuon jarrutuksen takia, sekä varmistamaan, ettei vaurioitunut moottori jauha itseään romuksi ja syty tuleen.

Olen saanut sen käsityksen, että aerodynamiikka ja hydrodynamiikka ovat läheistä sukua keskenään ja siksi nuo vastusta koskevat asiat muistuttavat toisiaan.
Siksi haluaisin saada tarkempaa tietoa tuon potkurin käytöksestä vedessä.
Drag

Lue lisää

Lentokoneen potkurin lavat ovat pitkät ja kapeat. Ne peittävät vain pienen osan pyyhkäisyalastaan. Siksi niiden vastus on pieni lukittuna. Veneiden potkureissa lavat ovat lyhyet ja leveät. 3-lapainen potkuri saattaa peittää koko pyyhkäisyalansa.

Tuosta tulee se ero. Ei siitä ollaanko ilmassa vai vedessä. Toki vesi selittää sen, että potkurit ovat erilaisia. Lentokoneen potkuri on hyötysuhteeltaan paljon parempi. Veneessä ei samanlaista voi käyttää kuin joissain hyvin pienen työntövoiman sähköveneissä. Suuremmilla työntövoimilla kavitaatio rajoittaa valtavasti potkurin suunnittelua.

Tässä yhden lehden tekemä mittaus: https://www.darglow.co.uk/wp-content/uploads/2019/10/The-Ultimate-Propeller-Test-Yachting-Monthly.pdf

Anonyymi kirjoitti:

Lentokoneen potkurin lavat ovat pitkät ja kapeat. Ne peittävät vain pienen osan pyyhkäisyalastaan. Siksi niiden vastus on pieni lukittuna. Veneiden potkureissa lavat ovat lyhyet ja leveät. 3-lapainen potkuri saattaa peittää koko pyyhkäisyalansa.

Tuosta tulee se ero. Ei siitä ollaanko ilmassa vai vedessä. Toki vesi selittää sen, että potkurit ovat erilaisia. Lentokoneen potkuri on hyötysuhteeltaan paljon parempi. Veneessä ei samanlaista voi käyttää kuin joissain hyvin pienen työntövoiman sähköveneissä. Suuremmilla työntövoimilla kavitaatio rajoittaa valtavasti potkurin suunnittelua.

Tässä yhden lehden tekemä mittaus: https://www.darglow.co.uk/wp-content/uploads/2019/10/The-Ultimate-Propeller-Test-Yachting-Monthly.pdf

Lue lisää

Tässä vielä tieteellisempi lähestymistapa potkurin vastukseen. Tuossa on kaavat, joilla voi laskea myös lentokoneen potkuria enemmän muistuttavia potkureita. On annettu vastukset eri vääntömomenteilla.

https://strathprints.strath.ac.uk/5670/

Anonyymi kirjoitti:

Tässä vielä tieteellisempi lähestymistapa potkurin vastukseen. Tuossa on kaavat, joilla voi laskea myös lentokoneen potkuria enemmän muistuttavia potkureita. On annettu vastukset eri vääntömomenteilla.

https://strathprints.strath.ac.uk/5670/

Lue lisää

Jatketaan vielä, ettei asia ole edes lentokoneissa selvä. En ole lentäjä, mutta usein käsittääkseni potkuri pyörittää väkisin moottoria. Siitä tulee tietysti suuri vääntömomentti, ainakin tavallisilla mäntämoottoreilla. Purjeveneessähän ei moottori pyöri ko. tilanteessa.

Vaikka moottori pyöriikin, lukitun potkurin vastus ei välttämättä ole pienempi lentokoneessakaan. Riippuu lapakulmasta. Tässä jollain potkurilla vasta alle 15 asteen lapakulmilla vastus pyörivällä oli suurempi
https://books.google.fi/books?id=lfFi_8BzCZcC&pg=PA14&lpg=PA14&dq=aeroplane propeller drag locked&source=bl&ots=-7xJ_TgRQ4&sig=ACfU3U1sRlPjq8UTW1RLu1ecNUOabZG2lA&hl=en&sa=X&ved=2ahUKEwj8xpGTjtD5AhUHgosKHdiZBC4Q6AF6BAghEAI#v=onepage&q=aeroplane propeller drag locked&f=false

Anonyymi kirjoitti:

Jatketaan vielä, ettei asia ole edes lentokoneissa selvä. En ole lentäjä, mutta usein käsittääkseni potkuri pyörittää väkisin moottoria. Siitä tulee tietysti suuri vääntömomentti, ainakin tavallisilla mäntämoottoreilla. Purjeveneessähän ei moottori pyöri ko. tilanteessa.

Vaikka moottori pyöriikin, lukitun potkurin vastus ei välttämättä ole pienempi lentokoneessakaan. Riippuu lapakulmasta. Tässä jollain potkurilla vasta alle 15 asteen lapakulmilla vastus pyörivällä oli suurempi
https://books.google.fi/books?id=lfFi_8BzCZcC&pg=PA14&lpg=PA14&dq=aeroplane propeller drag locked&source=bl&ots=-7xJ_TgRQ4&sig=ACfU3U1sRlPjq8UTW1RLu1ecNUOabZG2lA&hl=en&sa=X&ved=2ahUKEwj8xpGTjtD5AhUHgosKHdiZBC4Q6AF6BAghEAI#v=onepage&q=aeroplane propeller drag locked&f=false

Lue lisää

Minulla oli urani alkuaikoina käytössä mäntämoottorikoneita, joissa oli vakiokierrospotkurit.
Noissa yleisilmailukoneissa moottori pyörii mukana kun tehot ovat poissa ja potkuri pyörii tuulimyllynä.
Olen pari kertaa pysäyttänyt potkurin ilmassa kokeilumielessä.
Sen pysäyttäminen ei ole helppoa. Konetta joutuu lentämään sakkaustilassa melko pitkään, ennen kuin se lakkaa pyörimästä.

Syy noihin kokeisiin oli lukemani tapaus, joka tapahtui jenkkiläiselle ferrypilotille matkalla Seattlesta Anchorageen.
Hän oli viemässä peruskorjauksessa ollutta Cessna 185 konetta takaisin työalueelleen.
Kanadan puolella preerian yläpuolella lentäessään kaksilapaisesta potkurista katkesi toisesta lavasta useampi kymmenen senttiä pitkä pätkä pois.
Koska hän lensi vain 1000 ft korkeudella, niin hän ajatteli, ettei ole tarvetta pysäyttää potkuria kovan epätasapainon takia.
Kun kone oli viimein maassa, niin moottori oli ravistanut koneen täyskorjauskuntoon.
Oli tuuria, ettei moottori ollut irronnut pukistaan.

Luettuani tuon jutun Flight international lehdestä silloin 80- luvun alussa, päätin kokeilla tuota lavan pysäyttämistä.

Tuo tuulimyllynä pyörivän potkurin jarrutus tulee kyllä selvästi esiin monimoottorikoneen moottorihäiriötilanteessa.
Siinä joutuu painamaan toimivan moottorin puoleista sivuperäsin poljinta hampaat irvessä, ennen kuin on saanut kierrettyä trimmin avuksi.
Joissakin tehokkaissa koneissa piti pilotin vähentää tehoa käyvästä moottorista väliaikaisesti kovan väännön takia.
Heti perään on varmistettava, että tunnistaa kuolleen moottorin ja vetää sen potkurin lepuutukseen.
Matalalla lennettäessä ei erehtymiseen ole varaa - siinä on hengen lähtö lähellä.

Kiitoksia noista käppyröistä. Täytyy tutustua niihin ajan ja ajatuksen kanssa.
Drag

Ja onko talvisäilytyspukki jäänyt kiinni? Se hidastaa myös melkoisesti.

Kannattaa käydä miehistönä niissä nopeimmissa veneissä ja pyytä heiltä joku miehistöön. Saattaa nopeastikin löytyä reilusti lisävauhtia, joka yksin puurtaen ei välttämättä löydy koskaan. Vielä kun olisi joku vähän samantyyppinen vene ei ei Hai tai H, jotka ovat varsin erilaisia kuin 70-luvun puolitonnarit.

Anonyymi kirjoitti:

Kannattaa käydä miehistönä niissä nopeimmissa veneissä ja pyytä heiltä joku miehistöön. Saattaa nopeastikin löytyä reilusti lisävauhtia, joka yksin puurtaen ei välttämättä löydy koskaan. Vielä kun olisi joku vähän samantyyppinen vene ei ei Hai tai H, jotka ovat varsin erilaisia kuin 70-luvun puolitonnarit.

Lue lisää

Kannattaa pyrkiä esim. Optimistijollan miehistöön mukaan, sieltä useinkin saa hyviä vinkkejä oman veneensä vauhdittamiseen.

Anonyymi kirjoitti:

Kannattaa pyrkiä esim. Optimistijollan miehistöön mukaan, sieltä useinkin saa hyviä vinkkejä oman veneensä vauhdittamiseen.

Optarin miehistössä on tullut oltua ihan tarpeeksi. Hyvä vinkki tosiaan etsiytyä muiden puolitonnaripurjehtijoiden seuraan.

Anonyymi kirjoitti:

Optarin miehistössä on tullut oltua ihan tarpeeksi. Hyvä vinkki tosiaan etsiytyä muiden puolitonnaripurjehtijoiden seuraan.

Ei sen tarvitse olla puolitonnari. Vähän nyt samaa raskausluokkaa ja rikityyppiä riittää pitkälle.

Kokenut jollapurjehtija oppii nopeasti, mutta ei usein osaa opettamatta ajaa hyvin isompia veneitä. Uudet purjeet vaativat myös usein opettelua.

Ihan kohtuullisestihan te olitte ensimmäisessä väliajassa, jos ne ajattomat olivat vielä takana.

…kysyin perämieheltä lenssin vaihtia. Lähempänä 6 ku 5knotsia

Anonyymi kirjoitti:

…kysyin perämieheltä lenssin vaihtia. Lähempänä 6 ku 5knotsia

Siis myötätuulta (plattista vai slööriä?) niin paljon, että H menee n. 6 solmua ja kovempaa 32 m2 spinnulla kuin te pidemmällä veneellä ja puolitonnariin valtavalla 65 m2 spinnulla?

Kuulostaa kyllä todella oudolta! Joku jarru tuolla on päällä tai sitten on käsittämättömän surkeasti suunniteltu vene. Paljonko oli tuulta?

Anonyymi kirjoitti:

Siis myötätuulta (plattista vai slööriä?) niin paljon, että H menee n. 6 solmua ja kovempaa 32 m2 spinnulla kuin te pidemmällä veneellä ja puolitonnariin valtavalla 65 m2 spinnulla?

Kuulostaa kyllä todella oudolta! Joku jarru tuolla on päällä tai sitten on käsittämättömän surkeasti suunniteltu vene. Paljonko oli tuulta?

Lue lisää

Samaa kyllä ihmetellään tässä itsekin. Tuulta saatoi olla 5-6ms. Ja aika suoraa plattista ajettiin. Ja onhan se puolitonnarin toppirikistä roikkuva spinnu aivan käsittämättömän kokoinen h:n spinnuun verrattuna.

Kaikilla veneillä pitää ajaa ensisijsisesti vauhtia eli on saavutettava targettinopeus. Suunta on sitten mikä on.

Anonyymi kirjoitti:

Kaikilla veneillä pitää ajaa ensisijsisesti vauhtia eli on saavutettava targettinopeus. Suunta on sitten mikä on.

Targettinopeus on ollut hieman käsitteenä hankala. Mistä sen tietää mikä se pitäisi olla. Tosiaan viime kisassa tuulta oli riittävästi ja tavoiteltiin vähintään viiden solmun nopeutta. Aina se ei tosin ollut mahdollista mutta kuitenkin. Oma osuus on tietenkin hyvin onnistuneella taktiikalla. Nyt ei peesattu muita veneitä vaan otettiin aika lailla omat linjat ja tällä kertaa tuntui toimivan. Kisa oli tyypiltään non spinaker joten myötätuuliosuuksilla ei aivan oltu parhaimmillaan. Leikaten kuitenkin homma toimi, ilkeät kielet nauroivat että me kryssittiin lenssillä.

Anonyymi kirjoitti:

Targettinopeus on ollut hieman käsitteenä hankala. Mistä sen tietää mikä se pitäisi olla. Tosiaan viime kisassa tuulta oli riittävästi ja tavoiteltiin vähintään viiden solmun nopeutta. Aina se ei tosin ollut mahdollista mutta kuitenkin. Oma osuus on tietenkin hyvin onnistuneella taktiikalla. Nyt ei peesattu muita veneitä vaan otettiin aika lailla omat linjat ja tällä kertaa tuntui toimivan. Kisa oli tyypiltään non spinaker joten myötätuuliosuuksilla ei aivan oltu parhaimmillaan. Leikaten kuitenkin homma toimi, ilkeät kielet nauroivat että me kryssittiin lenssillä.

Lue lisää

Ei se aivan niin tarkkaa ole ja targettinopeuden selvittäminen on osa prosessia. Mittakirjasta saa lähtökohdan. Jos vene on mitattu, on mittakirjan targetit jo oikein hyvät.

Jos targetti on vaikkapa 5,5 solmua, 5 ja 6 solmua voi toimia vielä aika hyvin, kunhan ajaa tarpeeksi ylemmäs 5 ja ei kohtuuttoman alas 6. 4,5 ja 6,5 solmua sitten on jo aivan liian kaukana optimista eli niillä ei menestystä tule.

Joskus keli on sellainen, ettei targettia saavuta toisella tai kummallakaan halssilla.

Kokemuksella sitten hissukseen oppii sopivat targetit eri olosuhteisiin. Kannattaa myös opetella merkitsemään trimmejä. Kun on hyvä trimmi löytynyt, missä oli skuuttivaunu, levanki, puomi, genuan etäisyys saalingista, takaliesman langat jne.

Anonyymi kirjoitti:

Ei se aivan niin tarkkaa ole ja targettinopeuden selvittäminen on osa prosessia. Mittakirjasta saa lähtökohdan. Jos vene on mitattu, on mittakirjan targetit jo oikein hyvät.

Jos targetti on vaikkapa 5,5 solmua, 5 ja 6 solmua voi toimia vielä aika hyvin, kunhan ajaa tarpeeksi ylemmäs 5 ja ei kohtuuttoman alas 6. 4,5 ja 6,5 solmua sitten on jo aivan liian kaukana optimista eli niillä ei menestystä tule.

Joskus keli on sellainen, ettei targettia saavuta toisella tai kummallakaan halssilla.

Kokemuksella sitten hissukseen oppii sopivat targetit eri olosuhteisiin. Kannattaa myös opetella merkitsemään trimmejä. Kun on hyvä trimmi löytynyt, missä oli skuuttivaunu, levanki, puomi, genuan etäisyys saalingista, takaliesman langat jne.

Lue lisää

Genuan vaunujen paikkoja on merkattu kiskoon mustalla tussilla, se on ollut isoksi avuksi. Samoin genuan etäisyys saalingeista on laitettu merkille ettei jää liian löysälle tai tule riuhdottua liian tiukalle. Levankivaunun olen usein siirtänyt aivan tuulenpuolelle ja puomi lähes veneen keskilinjalle. Jos tuulee kovempaa levankia on laskettu suojanpuolelle tai sitten ison skuuttaaja päästää löysää skuutista puuskassa jos peräsin paineet kasvaa liikaa. Levankisysteemin käytön avulla nousukulma kyllä parani melkoisesti. Genua pyritään trimmaamaan siten, että kaikki virtauslangat lentää suoraan ja ison langoista alempi lentää kokoajan ja ylempi saa vähän lepattaa. Tiedä sitten onko nämä toimintatavat oikeat vai väärät. Kikkitaljan kanssa saattaa olla niin että meillä se on usein liian tiukalla ja iso on sitä kautta liian litteä keveässä tuulessa, ehkä? Kun veneessä on iso ja tehokkaan tuntuinen peräsin niin perämiestä on ohjeistettu tekemään liikkeet rauhallisesti ettei peräsimestä tule jarrua, onko tähän raadilla mitään kommentteja? Olisi kyllä todella hienoa löytää tai kuulla miten kyseisellä veneellä pärjäsi silloin kun se oli uusi. Mitään varsinaisia tuloksia 70- luvun kisoista kun on todella vaikea löytää.Veneen suunnittelija kertoi arvoituksellisesti että ei puolitonnarin suunnittelu ollut aivan niin helppoa.

Anonyymi kirjoitti:

Genuan vaunujen paikkoja on merkattu kiskoon mustalla tussilla, se on ollut isoksi avuksi. Samoin genuan etäisyys saalingeista on laitettu merkille ettei jää liian löysälle tai tule riuhdottua liian tiukalle. Levankivaunun olen usein siirtänyt aivan tuulenpuolelle ja puomi lähes veneen keskilinjalle. Jos tuulee kovempaa levankia on laskettu suojanpuolelle tai sitten ison skuuttaaja päästää löysää skuutista puuskassa jos peräsin paineet kasvaa liikaa. Levankisysteemin käytön avulla nousukulma kyllä parani melkoisesti. Genua pyritään trimmaamaan siten, että kaikki virtauslangat lentää suoraan ja ison langoista alempi lentää kokoajan ja ylempi saa vähän lepattaa. Tiedä sitten onko nämä toimintatavat oikeat vai väärät. Kikkitaljan kanssa saattaa olla niin että meillä se on usein liian tiukalla ja iso on sitä kautta liian litteä keveässä tuulessa, ehkä? Kun veneessä on iso ja tehokkaan tuntuinen peräsin niin perämiestä on ohjeistettu tekemään liikkeet rauhallisesti ettei peräsimestä tule jarrua, onko tähän raadilla mitään kommentteja? Olisi kyllä todella hienoa löytää tai kuulla miten kyseisellä veneellä pärjäsi silloin kun se oli uusi. Mitään varsinaisia tuloksia 70- luvun kisoista kun on todella vaikea löytää.Veneen suunnittelija kertoi arvoituksellisesti että ei puolitonnarin suunnittelu ollut aivan niin helppoa.

Lue lisää

Puomi saa joissain veneissä olla hiukan tuulenpuolellakin eli yli keskilinjan kevyehkössä tuulessa. Kiki pitää olla hyvin löysä kevyessä. Jopa puomin paino on liikaa eli apua olisi kannattavasta kikitangosta.

Suomessa oli aika paljon IOR-veneiden suunnittelijoita 70- ja 80-luvulla. Stilliä lukuun ottamatta ei tainut tulla aivan kärkipään veneitä heidän piirtäminä. Osa varmasti surkeitakin. Laxmarinia en tunne.

Anonyymi kirjoitti:

Puomi saa joissain veneissä olla hiukan tuulenpuolellakin eli yli keskilinjan kevyehkössä tuulessa. Kiki pitää olla hyvin löysä kevyessä. Jopa puomin paino on liikaa eli apua olisi kannattavasta kikitangosta.

Suomessa oli aika paljon IOR-veneiden suunnittelijoita 70- ja 80-luvulla. Stilliä lukuun ottamatta ei tainut tulla aivan kärkipään veneitä heidän piirtäminä. Osa varmasti surkeitakin. Laxmarinia en tunne.

Lue lisää

Kikki on kannattelevaa tyyppiä. Eli kevyessä tuulessa puomia saa nostattaa?

Anonyymi kirjoitti:

Kikki on kannattelevaa tyyppiä. Eli kevyessä tuulessa puomia saa nostattaa?

Kevyessä on tärkeää, ettei takaliikki sulje liikaa eli takaliikin liehut pysyvät pääosin tai kokonaan suorana. Tuossa on kyllä vene- ja purjekohtaisia eroja eli joillain on varaa kiristää enemmän.

Kannattavalla kikitangolla voi tietysti olla myös liian korkealla puomi.

Isoa pitää toki lineaarisesti trimmata tuulen noustessa niin, että peräsinpaine pysyy sopivana. Jos paine on kova, on purje liian pussikas.

Tää on paras vinkki ikinä

Oletko ketjun aloittaja vai joku muu?

Pohjan sileydellä on toki paljonkin vaikutusta. Riippuu paljon siitä miten huono pohja oli ja miten hyvä siitä tuli.

Jos kisoissa on ihan viimeisiä jatkuvasti, kyse on varmasti muustakin kuin tuosta. Yleensä erot kärjen ja viimeisten välillä on kymmeniä prosentteja, mikä ei tuolla selity. Pohjan sileyden muutoksesta riippuen eroa voi tulla alle prosentista ehkä muutamaan prosenttiin. Hiljaisissa vauhdeissa eli kevyellä tuulella ja kryssillä enemmän ja kovemmissa vauhdeissa hyvin vähän.

Anonyymi kirjoitti:

Oletko ketjun aloittaja vai joku muu?

Pohjan sileydellä on toki paljonkin vaikutusta. Riippuu paljon siitä miten huono pohja oli ja miten hyvä siitä tuli.

Jos kisoissa on ihan viimeisiä jatkuvasti, kyse on varmasti muustakin kuin tuosta. Yleensä erot kärjen ja viimeisten välillä on kymmeniä prosentteja, mikä ei tuolla selity. Pohjan sileyden muutoksesta riippuen eroa voi tulla alle prosentista ehkä muutamaan prosenttiin. Hiljaisissa vauhdeissa eli kevyellä tuulella ja kryssillä enemmän ja kovemmissa vauhdeissa hyvin vähän.

Lue lisää

Jep, ketjun aloittaja tässä ihmettelee purjehtimisen vaikeutta. Sanotaanko että pohja oli melkoisen karhea ennen kevään urakkaa. Alle prosentin muutos voi olla paljon huipputasolla mutta eihän sellaista sunnuntaipurjehtija seuran viikkokisoissa edes huomaa.

Anonyymi kirjoitti:

Jep, ketjun aloittaja tässä ihmettelee purjehtimisen vaikeutta. Sanotaanko että pohja oli melkoisen karhea ennen kevään urakkaa. Alle prosentin muutos voi olla paljon huipputasolla mutta eihän sellaista sunnuntaipurjehtija seuran viikkokisoissa edes huomaa.

Lue lisää

Melkoisen karhea on kovin subjektiivista, mutta voi tuosta tulla vaikkapa 10% ero hiljaisissa vauhdeissa. Yleensä on monta muutakin hidastavaa tekijää, jotka sitten summautuvat suureksi eroksi.

Anonyymi kirjoitti:

Melkoisen karhea on kovin subjektiivista, mutta voi tuosta tulla vaikkapa 10% ero hiljaisissa vauhdeissa. Yleensä on monta muutakin hidastavaa tekijää, jotka sitten summautuvat suureksi eroksi.

Lue lisää

AP: Pari metriä pidemmän veneen kippari kertoi noin 0.2-0.4 solmun parannuksesta venevauhdissa vastaavan operaation jälkeen. Tämä voisi osua tuohon 10% vauhtilisään.

AP on purjehtinut kyseisellä veneellä noin 8 vuotta mutta muutaman vuoden vasta yritetty kisoissa

Alkaa paikoitellen jäätilanne olemaan sellainen ettei oikein kulje.