Varmaan tää on perämiehen syy mutta miten on mahdollista, että vene jonka finrating luku on aika tavalla korkeampi kuin Hain, Folkkarin tai H-veneen ei vaan näille pärjää. Uudet purjeet ja pohjakaan ei ole aivan muhkuroilla. Konstruktio on kyllä vanha mutta niin on noi kilpakumppanitkin. Ei kai 70-luvun puolivälin puolitonnari voi olla niin avuton. Viimeisimmässkin viikkokisassa H-veneet oli tunnin meitä ennen maalissa. Jotain pitäis tehdä ku vaan tietäis mitä. Varmaan opeteltava purjetimaan
Mikä on kun purjevene ei vaan kulje
Anonyymi
1204411
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 120
Vanhimmat
Näkemättä ja kokematta vaikea sanoa. Olen itse nyt ollut siellä viikkokisojen kärjessä. Eli jtn. osaamista on matkan varrella tarttunut. Virheet mitä jatkuvasti näen on että liian kireillä purjeilla piinataan liikaa.
Jep, tohon virheeseen oon kyllä itsekin sortunut. Ehkä liiallisesta piinaamisesta ollaan pääsemässä eroon.
70-luvun alkupuolen puolitonnareiden, kuten Ballad, Antilla, S&S 6.6 jne. FinRating on n. 0,85. Onhan se kovempi kuin LYS oli verrattuna H ja erityisesti Folkkari, joka on aikalailla voittamaton keskituulesta kovempiin tuuliin,mutta ei sitten vastaavasti kulje kevyessä mihinkään.
Puolitonnareita on kovin erilaisia ja jotkut tietysti voivat olla umpisurkeita, joita FinRating ei välttämättä hyvitä huonosta suunnittelusta.
Mutta luultavimmin kyse on osaamisesta niin veneen varustelussa ja trimmaamisessa purjehduskuntoon kuin itse purjehtimistaidoissa. Niistä tulee kuitenkin ne kymmenien prosentien erot. Tasoitusjärjestelmistä voi tulla muutama prosentti pahimmillaan.
Katso miten Inkeri pärjää. Kyllä 70-luvun puolitonnarit kulkee, kun osaa.
Olen kyllä Inkerin vauhdin pistänyt merkille vaikka samoilla vesillä ei purjehditakkaan. Ongelma on toden näköisesti juuri tuo osaamattomuus. Mitä virheitä voisit tarkoittaa trimmaamisessa purjehdus kuntoon. Toppiriki ja puhelintolppa masto. Sattuisko olemaan joitain oleellisia kohtia mitä pitäisi huomioida?
Virhe on huono sana. Vauhti löytyy, kun tekee työtä sen eteen. Vaikka masto olisi puhelintolppa, ainakin etustaagin kireyteen ja rakeen voi vaikuttaa. Purjeissa on myös suuria eroja ja pitää olla sopiva valikoima niitä.
Inkerissä tätä työtä on tehty useita vuosikymmeniä. Pohja on erittäin sileä, purjeita kokeiltu vuosien saatossa useita kymmeniä jne. Jollilla on kisattu nuorempana aktiivisesti.
...maston rakea on etsitty. Pari kautta rakea ja prebendiä oli hieman enempi, nyt masto on lähes suora. Takastaagin säädöllä saa kyllä hyvin notkoa etustaagiin ja sitä kautta pussia genualle. Inkeriin on taidettu riki rakentaa nykyaikaisemmaksi ja puomi alkuperäistä pidemmäksi. Meillä riki on mitoiltaan alkuperäinen IOR eikä genuakaan ole mallia deck sweeper.
Parivuotta sitten finrating antoi meille GPH luvuksi 724,3. Hydro 28:n vastaava luku on 725 ja Hydroa vastaan ei ole mitään tehtävissä. Hydro katoaa horisonttiin hetkessä.
Ihan tuntematon vene mulle tuo Hydro. Mittakirjan perusteella ei pitäisi olla mikään raketti. Mutta vaikea verrata, kun et ole kertonut mikä vene sinulla on.
Vene on tyypiltään Laxmarin 30, noin 10 veneen sarja valmistettiin 70-luvun puolivälissä Turussa.
Laxmarin 30 ei todellakaan ole niitä nopeimpia puolitonnareita, häviää selvästi Antillalle, Scampille ja vastaaville. Laxell piirsi myöhemmin modernimmankin version, jolla noille mainitulle jo hyvin pärjäsi, mutta ei 80-luvun puolitonnareille. Paljon tuulta, niin Laxmarin30:kin kryssillä lähtee kulkemaan.
On sitten kyllä todella surkean hidas puolitonnari, jos häviää selvästi Scampille ja Antillalle, jotka ovat aivan ensimmäisten puolitonnareiden sukupolvea vuosilta 1970 ja -71. Laxmarinin suunnitteluaikoihin alkoi jo varttitonnarit olla Scampin ja Antillan vauhdissa.
Sen mitä olen netistä Inkerin kehitystarinonoita lukenut on veneeseen jossain vaiheessa vaihdettu uusi (yli 30kg kevyempi) masto vanhan puhelintolpan tilalle. Miten asia on ilmoitettu aikanaan LYS toimikunnalle jää vain arvelujen varaan. Jos on ilmoitettu vain samat rikimitat olisi pitänyt myös maston keventyminenkin ilmoittaa, koska sillä on tunnetusti suuri vaikutus suorituskykyyn. Onhan myös mahdollista että saamani informaatio on vahvasti ja tarkoituksen mukaisesti vääristeltyä, jotta saataisiin aiheeton epäilys syntymään Inkerin tasoitusta kohtaan. Mene ja tiedä. Jos vene voittaa Helsinki Tallinna kisan 5-6 v peräkkäin yli tunnin erolla kakkoseen voi tasoituskertoimen oikeellisuudesta olla vain yhtä mieltä. Selväähän on, että kys. venettä osataan myös purjehtia hyvin. Inkerin LYS todistus ja sen tasoitus ei vastannut mitenkään veneen vanhan ORC mittakirjan tasoituksen tasoa. Miksi tämä ristiriita ei ole herättänyt Avareita en tiedä, mutta suhteelliset erot olivat joka tapauksessa merkittävät.
Ne enempi puhukoot, jotka varmasti asian tietävät.
Inkeri on S&S 6.6, joka on kanttaan lukuun ottamatta identtinen Antilla 30 kanssa. Antilla 30 oli LYS-taulukossa ja S&S 6.6 ei ollut. Inkerillä oli LYS-todistus, jonka lähtökohtana oli Antilla 30:n luku. Antilla 30 ei ole pärjännyt mitenkään liian hyvin LYSissä, joten ei sitä voinut nostaa useilla pykälillä, mikä olisi vaadittu.
Antilla 30 oli usein mukana samassa luokassa HTR:ssä eikä ollut toisena.
ORC:n ja LYSin välillä oli selvä ero monen venetyypin kohdalla. GPH oli varsin kevyttuulipainotteinen. FinRating ei perustu GPH-lukuun, vaan painotus on eri. Joidenkin veneiden tasoitukset muuttuivat paljonkin.
Jatketaan vielä. HTR:ssä pienimmän LYS-luokan taso on usein heikko. Jos laskee taaksepäin millä LYS-luvulla Inkeri ei olisi voittanut, mennään yleensä yli 1,2:n. On päivänselvää, ettei Inkeri ole yhtä nopea kuin hyvin purjehditut LYS 1,2 veneet, joille se ei välttämättä pärjännyt edes tasoituksilla.
HTR on usein myös hyvin yksipuolinen kisa, jossa on vain yhtä tuulensuuntaa. Muutamina vuosina First 31.7:t olivat aivan ylivoimaisia, vaikka niillä ei muissa kisoissa pärjätty mitenkään ihmeellisesti.
Inkerin tapauksessa HTR:ssä merkittävää etua tulee usein starttiajasta nopeimpiin toisten luokkien veneisiin, jotka jäävät pläkään tai joutuvat kryssimään legejä, jotka Inkeri on päässyt suoraan.
2020 voitti FinRatingillä HTR:n. Tosin vain 5 minuutilla, mutta ne entiset pienimmän LYS-luokan veneet oli taas tunnin perässä.
Tuulta on tosiaan oltava että paatti kulkee. Mutta samoin kulkee Hai ja H-vene myös. Sopivalla tuulella lokiin on saatu 7knotsia mutta eihän se riitä. Yhä pitäisi olla haita tai hooboottia reippaasti nopeampi jotta tasoituksen jälkeen ei taas ihmeteltäisi miksi ei homma toimi. Jankutan tätä tasoitus juttua. Jos on tiedossa ettei Scampille tai Antillalle Laxilla pärjännyt 70-luvulla niin miten tämä tasoitusluku systeemi oikein toimii. Eikö jo lyssin olisi silloin pitänyt olla samaa luokkaa kuin varttitonnareilla?
Kyllä Laxmarin saadaan kulkemaan mutta samalla esim. Hai ja H-vene kulkevat kovempaa kun tuuli kovenee. Taitaa loppua purjehtijasta kyvyt ennen kuin Laxmarin kulkee kovempaa kuin mainitut kilpakumppanit
LYS näyttää olleen 1,06, mikä on erittäin hidas puolitonnarille, mutta sentään selvästi Haita (1,03) nopeampi. 70-luvun varttitonnareilla luku oli tuota luokkaa. Vaikkapa Eygthene 24 1,04. 80-luvulla oli jo H:n luokkaa.
Hai nyt ei pitäisi olla suorassa ajassa minkäänlainen referenssi millekään puolitonnarille. Sitten kun olet suorassa ajassa Haita nopeampi ja joskus pärjäät H:llekin, voi alkaa puhua tasoituksista.
Sehän tässä onkin jutun juonena. Millä ihmeellä suorassa ajassa Haille ja H:lle alkaa pärjäämään. Ja sitten kun se on saavutettu niin vielä pitäisi puristaa lisää, että pärjäisi tasoituspurjehduksessa. Ja nimen omaan referenssinä on pidettävä Hai venettä kun sellaisia täällä seilaa ja niitä vastaan on kisattava. Ilmeisesti tämänhetkinen tasoitus 0.8513 vastaa lys 1.08 tasoitusta
Ei kyllä pidä paikkaansa ainakaan luovilla hain osalta. Täysi oikaiseva momentti on käytössä jo keskituulessa, ja sen jälkeen tuulen koventuessa vmg vain laskee.
Melkein kaikilla veneillä on täysi oikaiseva momentti käytössä jo keskituulessa. Silti nopeutuvat merkittävästi tuulen koventuessa. Kovemmalla tuulella samalla tosituulikulmalla apparantti on paljon suurempi ja samalla kallistavalla voimalla saadaan paljon suurempi voima eteen.
Antilla 30 eroaa s&s 6.6:sta, Antillassa on korkeampi riki ja muistaakseni enemmän kölipainoa. Antillalla on ollut näistä syistä perinteisesti korkeampi LYS-luku kuin 6.6:lla. Alunperin useat 6.6:set ajoivat lys-todistuksilla luvulla 1.07, kun Antillan taulukko-lys oli 1.09.
Hain oikaiseva momentti on todella pieni sen kokoisessa veneessä. Kun kovemmassa tuulessa joudutaan purjetehoja rajoittamaan paljon, rikin ja rungon ilmanvastuskin kasvaa enemmän kuin purjevoiman eteenpäin vetävä komponentti kasvaa. Sama ei todellakaan päde useimmille purkkareille, mutta Haille kylläkin. Sen max Vmg saavutetaan siis luovilla jo keskituulessa. Lähes kaikilla purkkareilla max vmg tulee vastaan ennen reivausrajaa.
En ole Hailla purjehtinut, mutta aivan varmasti se on nopeampi 10 m/s tuulen kryssillä kuin 6 m/s kryssillä ellei aallokko ole ensimmäisessä poikkeuksellisen paha. Tietysti jotkut miehistöt voivat olla pulassa 10 m/s kryssillä.
Kaikissa veneissä joutuu purjeiden tehoa rajoittamaan paljon 10 m/s kryssillä.
Endotan, että laitat purjeveneeseesi riittävän kokoinen moottorin. Saat silloin sen kulkemaan ihan niin lujaa kuin haluat.
No niin, täähän oli itsestään selvyys.
Mikäli välityssuhde ja potkuri pysyvät entisinä, ei suurempi kone lisää vauhtia kuin enimmillään kierrosten suhteessa. Yleensä kierrokset eivät vaihdossa suurempaan koneeseen kasva, joten ei kasvaa vauhtikaan.
Sama juttu Rahikaisella. (lys)Finrating taivaissa. 10 vuotta koetettu etsiä syytä miksi ei pärjää edes likelle saman kertoimen omistaville veneille. Vertaistukea on turha hakea kun ei ole vastaavia veneitä kuin kädellinen määrä olemassa. Olisikohan kannattanut laittaa rahat johonkin H-veneen raatoon kun eläkevaarit on singelhanded reippaasti nopeampia.
Ymmärrän tuskan. On erittäin masentavaa kun ei vaan pärjää saman tai pienemmän kertoimen veneille.
Joopajoo. Avomeripurjehtijoilta tuli päivitetty finrating lappu. Talven aikana vene on alkanut kulkemaan ihan itsestään hiukan kovempaa. Eli tasoitusluku huononi muutaman naksun. Kannustaa kilpailuihin kyllä.
Olen kyllä useasti onnistunut olemaan vastaavalla matkalla tunnin samanlaisia veneitäkin jäljessä, jolloin todennäköisin vaihtoehto lienee kehno purjehtiminen.
Suuri osa erosta taitaa tulla huonon trimmaamisen sijaan siitä, että purjehtiminen on turhan passiivista. Jokainen puuska ja shifti pitäisi ottaa talteen. Pitäisi osata ajaa koko ajan optimaalista vauhtia optimaaliseen suuntaan. Voihan sitä ajaa myös systemaattisesti väärin, vaikkapa liian ylös, purjeet liian kireänä tms.
Voi sekin vaikuttaa, että vaikka lys viittaisi nopeampaan veneeseen, se ei ole sitä joissain tuuliolosuhteissa.
(Ja viikkokisassa kannattaa toki tarkistaa, ettei kaveri ole pussittanut peräsintäsi edellisiltana.)
Target-nopeudet pitää tietää. Jos polaari antaa kryssinopeudeksi vallitsevalle tuulelle esim. 6,2 kn ja loki näyttää 5,5 kn, niin jtn. on pahasti pielessä. Pinnamiehen pitää ajaa nopeutta ja pianistin toimittaa hänelle tarvittava voima.
Jep,jep. Teoria on teoria ja käytäntö on käytäntö. 10 vuodessa on ajettu runsaasti kilpailuja jossa aina ehditään ja jaksetaan säätä venettä. Raket / prependit / vantien tiukkuudet / skuuttipisteet / Veneen pohja / levangin paikka optimoitu/ Outhoolin paikkaa säädetty/ Hekin tiukkuudet käyty läpi. Vaikka kuinka pinna on keskellä niin nopeus ei ole ikinä ollut polaareilla,
Pinnamiehellä olisi hyvä olla jo lapsena hankittu jollakokemus. Aikuisen opetelleet ovat joka hetkellä liian myöhässä ja ajavat helposti 0,5 kn alle targetin. Pinnapaineen pitää olla sopiva.
Tuskin+on+osattu+noita+oikein+tehdä,+jos+ei+polaareihin+pääse.+Tai+sitten+polaarit+on+tehty+väärillä+tiedoilla.
Ei ole ollut polaareita veneelle ennen kuin tajusin että sellaisethan saa exelöityä finrating lappusesta. Pitää ottaa mukaan veneeseen seuraavalle purjehdukselle ja pyrkiä target nopeuksiin.
"Omalla+veneelläni+pystyn+helposti+ajamaan+10-20%+yli+targetin.+Silloin+tietysti+ajan+liian+alas+eikä+kryssivauhti+ole+optimaalinen."
Tietenkin,+mutta+kaikki+veneet+saa+kulkemaan+targettia.+Jos+siitä+jää+10%,+ajaa+joko+liian+ylös+tai+trimmeissä+on+vikaa.
Tuossa on yksi ongelma Laxmarinin kanssa. Yhtäkään runkoa ei ole mitattu, joten Finnrating on aikalailla stetsonista vedetty, joskin tietysti varsin valistunut arvaus. Joka tapauksessa se arvaus on aina yläkanttiin, jotta mittaamattomuudesta ei saisi hyötyä.
Olen ymmärtänyt, että mikäli veneen runkotiedot on mitattu jossain päin, niin niin kerroin tulee suoraan ORC:n kannasta . Finnrating edes taulukkoveneillä ei ole mikään "arvaus". Kertoimet perustuu aina runkotiedoista tehtyihin laskemiin. Millään kilpailu menestyksellä ei ole merkitystä.
Käsittääkseni taulukkoveneissä on vain veneitä joilla viimeisinä vuosina oli Lys. Muuten sitä ei löydy taulukkoveneistä. Jos omalla veneellä ei ole taulukkokerrointa kannattaa olla yhteydessä Avomeripurjehtijoihin. Ensin kuitenkin kannattaa etsiskellä ORC:sivuilta oman veneen kaltaista venettä. Sieltä ne suomen mittakirjatin myös löytyy.
https://www.orc.org/
Kerroin ei tee veneitä yhteismitalliseksi vaikka kolisi venekohtaiset mittakirjat. Jokainen voi katsoa tasoitusajasta miten olisi käynyt jos olisi seuraavassa kisalla ollut vain yksi luokka
https://www.saimaanpursiseurat.fi/wp-content/uploads/2022/07/Viinijuhla-2022.pdf
Olisihan se erittäin mielenkiintoista tietää minkä veneen runkotiedoilla tällaiset 70-luvun piensarja/oneoff veneet avomeripurjehtijoiden VPP ohjelmassa lasketaan. Laxmarin näyttää aika lailla Westerly GK29 veneeltä mutta mistä sitä tietää onko sen runkotiedostoa käytetty laskennassa vai ei. Jos finrating on perinyt tiedot veneen mitoista lyssiltä niin aika hataralta tuntuu jos VPP oikeasti laskee nesteen ja kaasun rajapinnassa liikkuvan esineen virtaustietoja ja antaa vielä tulokseksi uskottavia nopeustietoja kun alusta liikuttaa kaasun virtaus purjeiksi kutsuttua siipeä pitkin.
Totta. Ei näitä ole sitten IOR aikakauden mitattu. Uskoisin että lys luku on aikoinaan väännetty scandicap tasoituksesta ja finratin kääntyi taas lyssistä. Liekkö scandicap tasoitus peilannut jotenkin IOR ratingia🤷🏻♂️
FinRating ei perustu mitenkään LYSiin. Taulukkoveneiden mitat tulevat pääosin LYS-taulukon mitoista, mutta luku ei mitenkään riipu LYS-luvusta.
Huomenna taas kokeillaan paria H-venettä vastaan. Jospa silloin olisi meille sopiva keli😆
Montako sataa yliääräistä kiloa veneessäsi on:
makeaa vettaä säiliöissä,
polttoainetta atnkissa,
ruokaa, astioita ja muuta pentteritarviketta,
grillejä, jollia, jollan perämoottoreita, ym.
kirjoja luettavaksi parin viikon lomamatkalle.
Ym ..., myös pakollisten katsastusvarustelistan ylittävä osuus samaa kamaa, esim liikaa ankkureita ja niiden ketjuja, kun sääntöjen mukaan köysikin pääosin riittäisi.
Poista noista kaikki mitä säännöt sallivat, niin voi olla että veneesi kulkee samoissa olosuhteissa ja samoilla trimmeillä ainakin puoli solmua kovempaa, ja samalla nousee vielä ylemmäs tuuleenkin.
Voi vaikka olla että sitten rupee pärjäämäänkin. Toki riippuu myös keleistä, kevyellä kaikki paino pois, kovemmalla kuitenkin riittävästi miehistöä laidalle, muttei edelleenkään muuta ylimääräistä painolastia hidastamaan menoa.
Ei+se+paino+juuri+vaikuta.+10%+painoa+hidastaa+n.+1%.+Paljon+suuremmista+eroista+nyt+puhutaan,+vaikka+toki+tiukassa+kisassa+tuo+1%+on+jo+paljon.
Prosenttihan on kisoissa paljon. Kuinkas paljon tulikaan sileästä pohjasta nopeutta lisää?
Prosentti+oli+pienin+mahdollinen+muutos+LYSissä+eikä+FinRating+sen+tarkempi+ole,+vaikka+desimaaleja+on+enemmän.
"Riippuu mikä on "sileä" ja mikä oli lähtökohta, mutta useita prosentteja tuosta voi tulla. Samoin kölin profiilista ja varsinkin sen paksusta jättöreunasta."
Mille vaihtui Hard Racingiin. En edes hionut, kun maalaus tasoittui niin hyvin. Tuntuu että nopeutta on tullut prosentteja lisää verrattuna tasokkaaseen kanssakilpailijaan.
Tuossa näyttää menneen yli 21 tuntia, kun nopeimmalla H-veneellä meni 13 tuntia.
https://online.paijannepurjehdus.fi/Tulokset.aspx?k=21&vp=144&rid=3
Lähes puolet nopeudesta puuttuu silloin.
Joopajoo. Ei tosta päitsissä tullut kuin hieno kokemus. Ei sitä vaan pysty ymmärtämään kuinka hienosti esim. Finrating 1 luokassa purjehtineet veneet kulkivat.
Mututuntumalla+näyttäisi+siltä+että+keskinopeuteen+pitäisi+saada+vähän+toista+solmua+lisää.+Ei+tosiaan+puhuta+1%+luokasta+jonka+painon+tai+muun+vippaskonstin+avulla+voisi+saavuttaa.
Jo useampi kausi sitten veneestä raahattiin kirjasto aku ankkoja ja muuta kirjallisuutta laiturille. Vesitankki ei ole täynä kisatessa. Kesälomapurjehdus on asia erikseen. Eikä ylimääräisiä purjeitakaan raahata muka varmuuden vuoksi. Ylimääräistä ei juurikaan paatissa säilytellä. Voihan sitä painon vaikutusta kokeilla esim miehistön määrällä.
Jos/kun+puolitonnarissa+on+ior+mutkat+pohjassa,+on+10%+painon+lisäyksen+vaikutus+vauhdissa+paljon+enemmän+kuin+1%.
ORC+VPP:n+mukaan+Elan+33:n+märkäpinta-ala+kasvaa+reilut+4%+10%+painolisästä.+6+kn+kryssillä+vauhti+hidastuu+1,0%,+lenssillä+1,1%+ja+sivutuulessa+1,1%.+10+kn+tuulessa+vastaavaat+erot+1,0%,+1,0%+ja+0,5%.+Kryssillä+vaikuttaa+tuossa+jo+mihin+paino+laitetaan.+Tuossa+on+laitettu+niin+korkealle,+ettei+oikaiseva+momentti+kasva+lisäpainosta.
Päijännepurjehdus ajetaan usein suurelta osin pläkässä. Erot voivat venähtää todella suurilksi, jos sattuu löytämään tuulta.
Olen kerran onnistunut pärjäämään hyvinkin LYS-kisassa, jossa alussa lähteneenä sain ensimmäisen tunnin aikana huomattavan etumatkan. Kun tuuli tyyntyi, ei takaa tulleilla ollut kummoisiakaan mahdollisuulsia.
Laxmarinissa ei ole IOR-mutkia. Mutta märkäpintaa on runkomuodosta johtuen ennestään kylliksi.
Ei+kyse+ole+kevyiden,+eikä+raskaiden+veneiden+suosimisesta+mittaluvussa,+vaan+siitä+haitasta+mikä+veneen+vauhdille+aiheutuu+kun+se+kuorestaan+paljon+painavammaksi+kuin+mihin+runkomuodot+on+suunniteltu.+Se+on+ior-mutkaveneellä+paljon+enemmän+kuin+runkomuodolla+jossa+mutkia+ei+ole,+eikä+ORC+tätä+huomioi+mitenkään.
Helvetin auto-correct.
kuorestaan pitäisi olla lastataan.
Laahaako peräpeili vedessä?
Kysymys ei ole vastuksen määrästä suhteessa toisiin veneisiin (minkä mittasäännöt osaavat huomioida), vaan vastuksen muutoksista, jotka poikkeavat valtavirran veneistä, ja joita ei siksi huomioida oikein.
Olen+purjehtinut+veneellä,+jossa+cruisingkuorma+veneessä+pudottaa+vauhtia+puoli+solmua+samoilla+purjeilla+ja+samalla+miehistöllä.+1%+muutos+vaatisi+vauhdiksi+ilman+kuormaa+50+solmua,+todellisuudessa+ei+ole+edes+5+solmua,+joten+10%+muutos+on+sekin+alakanttiin+arvioitu.+Toteutuu+kevyen+tuulen+luovilla,+ei+silloin+kun+aallonmuodostuksen+osuus+vastuksesta+on+määräävänä.
Aallonmuodostusvastus+on+merkittävä+jo+kauan+ennen+runkonopeutta+eli+vastus+ei+kasva+V^2,+kuten+pelkkä+kitkavastus,+vaan+selvästi+suuremmalla+potenssilla.+Siksi+märkäpinta-alan+kasvu+vaikuttaa+paljon+vähemmän+kuin+2%+ko.+tapauksessa+nopeuteen,+jossa+vastusvoima+on+sama.
Mikäs sellainen vene on? Puoli solmua on valtava ero alle 5 solmun vauhdissa. Noin keveissä tuulissa on hyvin vaikea vakioda olosuhteet eli pitäisi verrata toiseen veneeseen eikä mittareista yrittää päätellä. Tuulen pystysuuntaisella nopeusprofiililla ja kiertymällä on valtava vaikutus.
Laxmarinissa ei ole sellaista peräpeiliä, joka laahaisi vedessä. Runkomuoto perässä on reilu V. Perää upottamalla ei märkäpinta oleellisesti kasva, aallonmuodostusvastus kyllä ehta uppoumarunkoisen tapaan.
Totta. Laxissa on perässä roikkuva peräsin eikä perä ole irti vedestä kuten monessa muussa saman aikakauden veneessä. Ilmeisesti tällä konstruktiolla on pyritty mahdollisimman pitkään vesilinjaan.
Päijännepurjehdus on taas ihan pian. Saa nähdä paraneeko sijoitus edellisestä kerrasta. Ainakkaan ei paljoa voi enää heiketä😆
Peräsimen ja kölin jättöreuna on kyllä terävä. Mahdollisesti köliä voisi saada sileämmäksi ensikaudelle. Samalla unohdetaan myrkkymaalit ja pohjaan vedetään pelkkä epoksimaali. Ei pitäisi sen jälkeen ainakaan liukkaudesta olla kiinni.
Näyttää olevan alhaalta varsin kapea peräpeili, joka ei ehkä tolkuttomasti vastusta lisää. Kannattanee kuitenkin laittaa miehistöpaino aika eteen kevyellä tuulella.
https://www.flickriver.com/photos/tags/laxmarin/interesting/
Näyt olleen yhteydessä Tiaren omistajan kanssa. Hän voisi olla hyvä henkilö neuvomaan sinulle niksit vauhtiin. Ainakin nykyinen Tiare kulkee hyvin.
Jepjep. Ehkäpä kirjoittelen hänelle. Olisi kyllä opettavaista jos saisi jonkun kokeneen puolitonnari tai kolmevarttisen kipparin ihan veneeseen asti kädestä pitäen neuvomaan.
Jos veneessä on kiinteälapainen potkuri, pitää sen vapaa pyöriminen purjehtiessa saada estettyä. Vaihde päälle saattaa riittää, mutta esimerkiksi Pertti Duncker oli suora-akselisessa Merivuokossa joutunut kehittämään jotain omaa kikkaa akselin pysäyttämiseksi.
Vaihteiston ja melun kannalta voi olla syytä pysäyttää kiinteälapainen potkuri, mutta vastuksen kannalta sen olisi parempi antaa pyöriä vapaasti.
Vastus suunnilleen puolittuu, kun potkuri pyörii vapaasti. Riippuu akselin kitkasta ja potkurista.
AP:n veneessä on kaksilapainen taittolapapotkuri ja purjehdittaessa pidetään vaihde päällä jottei potkuri pyöri ja aukea samalla. Tiedä sitten onko tällä kovin paljon merkitystä mutta kuvittelisin että taitolapapotkurin pitäisi pysyä supussa ja pyörimättömänä purjehdittaessa.
On sillä merkitystä eli taittolapaisen potkurin pyöriminen on estettävä. Tai ei se enää ala pyöriä, kun on kerran suppuun mennyt.
Pyörivän/pakallaan olevan potkurin vastusta voi itse kukin helposti havainnollistaa vaikka vappuhyrrää heiluttelemalla: kun hyrrä ei pyöri,, on vastus pieni, pyöriessä panee hanttiin selvästi. Helikopterien autorotaatiolaskeutuminen moottorien sammuttua perustuu samaan ilmiöön. Virvelöitäessä lipan pyöriminen aiheuttaa selvän vastuksen. Eli: vapaasti pyörivä potkuri pitää pysäyttää, mikä voi olla yllättävän vaikeaa.
Potkurin muoto vaikuttaa tuohon. Vappuhyrrää en ole tuossa mielessä kokeillut, mutta helikopterin ja lentokoneen potkurit ovat mittasuhteiltaan aivan erilaiset kuin purjeveneen. Lisäksi ne ovat usein lapakulmaltaan säädettäviä.
Purjeveneiden potkurien vastuksista löytyy sekä lehtien mittauksia että tieteellisiä julkaisuja. Kaikissa noissa on vastus vähentynyt, kun potkuri on päästetty vapaasti pyörimään, yleensä n. puoleen.
Yhdessä tieteellisessä julkaisussa esitettiin malli, jossa vastus riippuu potkuriakselin pyörittämiseen tarvittavasta vääntömomentista eli vaihteiston vastuksesta. Siinä saatiin monotonisesti kasvava vastus vääntömomentin kasvaessa. Kasvu tietysti pydähtyi potkurin pysähtyessä.
Autorotaatio on monimutkaisempi juttu. Siinä roottori toimii siiven tapaan kokonaisuutena. Toimii vain helikopterin (tai autogyron) liikkuessa eteenpäin. Autogyröhän lentää vapaasti pyörivällä roottorilla. Roottori siis tuottaa nostovoimaa ei vain hidasta putoamista.
Minä olen elämäni aikana suorittanut ammattilupakirjat kiinteäsiipisiin (ATPL)ja pyöriväsiipisiin (CPL (H) ilma-aluksiin.
Muistan vielä hyvin ensimmäisen aerodynamiikan oppitunnin ja erityisesti siellä esiin tuodun opetuksen kuinka tuulimyllynä pyörivä potkuri jarruttaa.
Tuo edellä kuvattu tilanne koskee yksimoottorista kiinteälapaisella potkurilla varustettua konetta. ( Pikkukoneissa käytetty vakiokierrospotkuri ei muuta tässä tapauksessa mitään)
Monimoottorikoneessa lepuutetaan ns. kuollut moottori. Tämä tehdään ensisijaisesti juuri tuon jarrutuksen takia, sekä varmistamaan, ettei vaurioitunut moottori jauha itseään romuksi ja syty tuleen.
Olen saanut sen käsityksen, että aerodynamiikka ja hydrodynamiikka ovat läheistä sukua keskenään ja siksi nuo vastusta koskevat asiat muistuttavat toisiaan.
Siksi haluaisin saada tarkempaa tietoa tuon potkurin käytöksestä vedessä.
Drag
Lentokoneen potkurin lavat ovat pitkät ja kapeat. Ne peittävät vain pienen osan pyyhkäisyalastaan. Siksi niiden vastus on pieni lukittuna. Veneiden potkureissa lavat ovat lyhyet ja leveät. 3-lapainen potkuri saattaa peittää koko pyyhkäisyalansa.
Tuosta tulee se ero. Ei siitä ollaanko ilmassa vai vedessä. Toki vesi selittää sen, että potkurit ovat erilaisia. Lentokoneen potkuri on hyötysuhteeltaan paljon parempi. Veneessä ei samanlaista voi käyttää kuin joissain hyvin pienen työntövoiman sähköveneissä. Suuremmilla työntövoimilla kavitaatio rajoittaa valtavasti potkurin suunnittelua.
Tässä yhden lehden tekemä mittaus: https://www.darglow.co.uk/wp-content/uploads/2019/10/The-Ultimate-Propeller-Test-Yachting-Monthly.pdf
Tässä vielä tieteellisempi lähestymistapa potkurin vastukseen. Tuossa on kaavat, joilla voi laskea myös lentokoneen potkuria enemmän muistuttavia potkureita. On annettu vastukset eri vääntömomenteilla.
https://strathprints.strath.ac.uk/5670/
Jatketaan vielä, ettei asia ole edes lentokoneissa selvä. En ole lentäjä, mutta usein käsittääkseni potkuri pyörittää väkisin moottoria. Siitä tulee tietysti suuri vääntömomentti, ainakin tavallisilla mäntämoottoreilla. Purjeveneessähän ei moottori pyöri ko. tilanteessa.
Vaikka moottori pyöriikin, lukitun potkurin vastus ei välttämättä ole pienempi lentokoneessakaan. Riippuu lapakulmasta. Tässä jollain potkurilla vasta alle 15 asteen lapakulmilla vastus pyörivällä oli suurempi
https://books.google.fi/books?id=lfFi_8BzCZcC&pg=PA14&lpg=PA14&dq=aeroplane propeller drag locked&source=bl&ots=-7xJ_TgRQ4&sig=ACfU3U1sRlPjq8UTW1RLu1ecNUOabZG2lA&hl=en&sa=X&ved=2ahUKEwj8xpGTjtD5AhUHgosKHdiZBC4Q6AF6BAghEAI#v=onepage&q=aeroplane propeller drag locked&f=false
Minulla oli urani alkuaikoina käytössä mäntämoottorikoneita, joissa oli vakiokierrospotkurit.
Noissa yleisilmailukoneissa moottori pyörii mukana kun tehot ovat poissa ja potkuri pyörii tuulimyllynä.
Olen pari kertaa pysäyttänyt potkurin ilmassa kokeilumielessä.
Sen pysäyttäminen ei ole helppoa. Konetta joutuu lentämään sakkaustilassa melko pitkään, ennen kuin se lakkaa pyörimästä.
Syy noihin kokeisiin oli lukemani tapaus, joka tapahtui jenkkiläiselle ferrypilotille matkalla Seattlesta Anchorageen.
Hän oli viemässä peruskorjauksessa ollutta Cessna 185 konetta takaisin työalueelleen.
Kanadan puolella preerian yläpuolella lentäessään kaksilapaisesta potkurista katkesi toisesta lavasta useampi kymmenen senttiä pitkä pätkä pois.
Koska hän lensi vain 1000 ft korkeudella, niin hän ajatteli, ettei ole tarvetta pysäyttää potkuria kovan epätasapainon takia.
Kun kone oli viimein maassa, niin moottori oli ravistanut koneen täyskorjauskuntoon.
Oli tuuria, ettei moottori ollut irronnut pukistaan.
Luettuani tuon jutun Flight international lehdestä silloin 80- luvun alussa, päätin kokeilla tuota lavan pysäyttämistä.
Tuo tuulimyllynä pyörivän potkurin jarrutus tulee kyllä selvästi esiin monimoottorikoneen moottorihäiriötilanteessa.
Siinä joutuu painamaan toimivan moottorin puoleista sivuperäsin poljinta hampaat irvessä, ennen kuin on saanut kierrettyä trimmin avuksi.
Joissakin tehokkaissa koneissa piti pilotin vähentää tehoa käyvästä moottorista väliaikaisesti kovan väännön takia.
Heti perään on varmistettava, että tunnistaa kuolleen moottorin ja vetää sen potkurin lepuutukseen.
Matalalla lennettäessä ei erehtymiseen ole varaa - siinä on hengen lähtö lähellä.
Kiitoksia noista käppyröistä. Täytyy tutustua niihin ajan ja ajatuksen kanssa.
Drag
Hyvä kysymys. Iän vanhalla Hailla, saattaapi purjehtia iänkaiken purjehtinut purjehtija. Ja ulkonäkö pettää, eli nopeutta voi löytyä...
Elä mieti tasotusta nyt kesällä. Mieti sitä sitten talvella. Keskity nyt purjehtimiseen, keskity ohjaamiseen. Keskity tuulen suunnan muutoksiin. Harjoittele kaikissa oloissa.
Kerran erään, jo edesmeenneen, kaverin veneessä oli vähän kisanneita matkapurjehtijoita. Spinnulla he tulivat ohitetuksi. Sitten he ihmettelivät, että yhtäkkiä veneessä tapahtui taikatemppu, kun olivatkin taas edellä sitä venettä, joka heidät ohitti ja joka kulki heitä kovempaa. Syy, onnistunut leikkaus.
Tutkimuksissa on havaittu sellainen asia purjeveneen liikkuvuudesta, että jos vauhti hidastuu, tai peräti vene pysähtyy, niin silloin köli on pohjamudassa, toisinaan myös karilla. T. Luokitustarkastaja.
Ja onko talvisäilytyspukki jäänyt kiinni? Se hidastaa myös melkoisesti.
AP: hyvää keskustelua eikä edes mitään trollausta tai muuta sotkua. Aion nauttia purjehduksesta ja kesästä ja opetella löytämään veneen vahvuudet. Ehkä jonain päivänä homma alkaa toimimaan.
Kannattaa käydä miehistönä niissä nopeimmissa veneissä ja pyytä heiltä joku miehistöön. Saattaa nopeastikin löytyä reilusti lisävauhtia, joka yksin puurtaen ei välttämättä löydy koskaan. Vielä kun olisi joku vähän samantyyppinen vene ei ei Hai tai H, jotka ovat varsin erilaisia kuin 70-luvun puolitonnarit.
Kannattaa pyrkiä esim. Optimistijollan miehistöön mukaan, sieltä useinkin saa hyviä vinkkejä oman veneensä vauhdittamiseen.
Optarin miehistössä on tullut oltua ihan tarpeeksi. Hyvä vinkki tosiaan etsiytyä muiden puolitonnaripurjehtijoiden seuraan.
Ei sen tarvitse olla puolitonnari. Vähän nyt samaa raskausluokkaa ja rikityyppiä riittää pitkälle.
Ei voi mitään. Päijännepurjehdus taas kokeiltu. Ekalla väliaikapisteellä 20 minuuttia kilpakumppaneita jäljessä. Pinnassa kokenut jollapurjehtija, uudet purjeet jne. Starttikin onnistui mielestä mallikkaasti. Siltikin samantien kun muut pääsivät vauhtiin meidän sijoitus oli aika lailla selvää. Keskeytettiin kisa sitten aivan viimeisiltä sijoilta🤦🏻
Kokenut jollapurjehtija oppii nopeasti, mutta ei usein osaa opettamatta ajaa hyvin isompia veneitä. Uudet purjeet vaativat myös usein opettelua.
Ihan kohtuullisestihan te olitte ensimmäisessä väliajassa, jos ne ajattomat olivat vielä takana.
Ajattomilla ei ollut gps trackeri päällä. Oltiin oman lähdön viimeisiä ekalla väliaikapisteellä. Ekalla poijulla Kärkisten sillalla hoobootit ohitti meidät meidän lokin näyttäessä noin kuutta solmua. Pohjoiseen päin myötätuuleen 5knotsia vauhtia spinnulla. Silti meidän oma sarja ja hbootit ottivat lisää kaulaa kokoajan.
…kysyin perämieheltä lenssin vaihtia. Lähempänä 6 ku 5knotsia
Siis myötätuulta (plattista vai slööriä?) niin paljon, että H menee n. 6 solmua ja kovempaa 32 m2 spinnulla kuin te pidemmällä veneellä ja puolitonnariin valtavalla 65 m2 spinnulla?
Kuulostaa kyllä todella oudolta! Joku jarru tuolla on päällä tai sitten on käsittämättömän surkeasti suunniteltu vene. Paljonko oli tuulta?
Samaa kyllä ihmetellään tässä itsekin. Tuulta saatoi olla 5-6ms. Ja aika suoraa plattista ajettiin. Ja onhan se puolitonnarin toppirikistä roikkuva spinnu aivan käsittämättömän kokoinen h:n spinnuun verrattuna.
Valoa näkyvissä tunnelin päässä. Muutama juttu minkä huomasin nyt neljän lähdön ratakisassa. Laxmarinilla pitää ajaa enemmän nopeutta kuin suuntaa. Tuulta saa olla ja miehistöä vähintään neljä. Genuan skuuttaajat ovat käännöksissä erittäin tärkeässä roolissa. Jos vendat ei onnistu niin vauhti putoaa ja peli menetetään. Neljässä lähdössä kolme 2. Sijaa ja yksi 1. Sija. Ja vastustajina aina liukasliikkeinen Hai ja folkkareita.
Kaikilla veneillä pitää ajaa ensisijsisesti vauhtia eli on saavutettava targettinopeus. Suunta on sitten mikä on.
Targettinopeus on ollut hieman käsitteenä hankala. Mistä sen tietää mikä se pitäisi olla. Tosiaan viime kisassa tuulta oli riittävästi ja tavoiteltiin vähintään viiden solmun nopeutta. Aina se ei tosin ollut mahdollista mutta kuitenkin. Oma osuus on tietenkin hyvin onnistuneella taktiikalla. Nyt ei peesattu muita veneitä vaan otettiin aika lailla omat linjat ja tällä kertaa tuntui toimivan. Kisa oli tyypiltään non spinaker joten myötätuuliosuuksilla ei aivan oltu parhaimmillaan. Leikaten kuitenkin homma toimi, ilkeät kielet nauroivat että me kryssittiin lenssillä.
Ei se aivan niin tarkkaa ole ja targettinopeuden selvittäminen on osa prosessia. Mittakirjasta saa lähtökohdan. Jos vene on mitattu, on mittakirjan targetit jo oikein hyvät.
Jos targetti on vaikkapa 5,5 solmua, 5 ja 6 solmua voi toimia vielä aika hyvin, kunhan ajaa tarpeeksi ylemmäs 5 ja ei kohtuuttoman alas 6. 4,5 ja 6,5 solmua sitten on jo aivan liian kaukana optimista eli niillä ei menestystä tule.
Joskus keli on sellainen, ettei targettia saavuta toisella tai kummallakaan halssilla.
Kokemuksella sitten hissukseen oppii sopivat targetit eri olosuhteisiin. Kannattaa myös opetella merkitsemään trimmejä. Kun on hyvä trimmi löytynyt, missä oli skuuttivaunu, levanki, puomi, genuan etäisyys saalingista, takaliesman langat jne.
Genuan vaunujen paikkoja on merkattu kiskoon mustalla tussilla, se on ollut isoksi avuksi. Samoin genuan etäisyys saalingeista on laitettu merkille ettei jää liian löysälle tai tule riuhdottua liian tiukalle. Levankivaunun olen usein siirtänyt aivan tuulenpuolelle ja puomi lähes veneen keskilinjalle. Jos tuulee kovempaa levankia on laskettu suojanpuolelle tai sitten ison skuuttaaja päästää löysää skuutista puuskassa jos peräsin paineet kasvaa liikaa. Levankisysteemin käytön avulla nousukulma kyllä parani melkoisesti. Genua pyritään trimmaamaan siten, että kaikki virtauslangat lentää suoraan ja ison langoista alempi lentää kokoajan ja ylempi saa vähän lepattaa. Tiedä sitten onko nämä toimintatavat oikeat vai väärät. Kikkitaljan kanssa saattaa olla niin että meillä se on usein liian tiukalla ja iso on sitä kautta liian litteä keveässä tuulessa, ehkä? Kun veneessä on iso ja tehokkaan tuntuinen peräsin niin perämiestä on ohjeistettu tekemään liikkeet rauhallisesti ettei peräsimestä tule jarrua, onko tähän raadilla mitään kommentteja? Olisi kyllä todella hienoa löytää tai kuulla miten kyseisellä veneellä pärjäsi silloin kun se oli uusi. Mitään varsinaisia tuloksia 70- luvun kisoista kun on todella vaikea löytää.Veneen suunnittelija kertoi arvoituksellisesti että ei puolitonnarin suunnittelu ollut aivan niin helppoa.
Puomi saa joissain veneissä olla hiukan tuulenpuolellakin eli yli keskilinjan kevyehkössä tuulessa. Kiki pitää olla hyvin löysä kevyessä. Jopa puomin paino on liikaa eli apua olisi kannattavasta kikitangosta.
Suomessa oli aika paljon IOR-veneiden suunnittelijoita 70- ja 80-luvulla. Stilliä lukuun ottamatta ei tainut tulla aivan kärkipään veneitä heidän piirtäminä. Osa varmasti surkeitakin. Laxmarinia en tunne.
Kikki on kannattelevaa tyyppiä. Eli kevyessä tuulessa puomia saa nostattaa?
Kevyessä on tärkeää, ettei takaliikki sulje liikaa eli takaliikin liehut pysyvät pääosin tai kokonaan suorana. Tuossa on kyllä vene- ja purjekohtaisia eroja eli joillain on varaa kiristää enemmän.
Kannattavalla kikitangolla voi tietysti olla myös liian korkealla puomi.
No niin alkaa syy siihen löytyä miksi vene ei ole kulkenut. Ensinnäkin Laxmarin tarvitsee tuulta, sopiva keli alkaa löytyä 5m/s tuulesta ja siitä ylöspäin. Huonoon kulkuun on ollut myös syynä liian passiivinen purjehtiminen. Tähän on tullut muutosta kun on tarpeeksi miehistöä. Kryssillä vauhti saadaan pysymään kuuden solmun kohdilla kun perämies ja ison skuuttaaja tekee yhteistyötä eli perämies infoaa peräsinpainesta hyvissä ajoin ennen kuin peräsin muuttuu jarruksi. Peräsin saa aikaan noin 1 solmun jarruefektin aika helposti, isoa päästämällä kovemmassa puuskassa paineet eivät kasva liian suureksi eikä vene karkaa käsistä. Spinnuajoa on treenattava, se jää perhe- ja lomapurjehduksilla helposti tekemättä.
Isoa pitää toki lineaarisesti trimmata tuulen noustessa niin, että peräsinpaine pysyy sopivana. Jos paine on kova, on purje liian pussikas.
Nosta ankkuri..
Tää on paras vinkki ikinä
Viime kauden lopulla ihmettelin, että miksi ollaan aina veneen kanssa ihan viimeisiä kisassa kuin kisassa. Siitä ajatus sitten kypsyi,että nyt laitetaan veneessä pohja uusiksi. Ts. pohja vesihiottiin puhtaaksi ja epätasaisuudet pakkeloitiin epoksikitillä pois. Pintakäsittelyksi pohjalle vedettiin Normaalin Epocoat 21 maali. Peräsimen lapa ja köli vielä siloiteltiin maalauksen jälkeen vesihionnalle. Nyt vene olisi pian pääsemässä veteen. Uskaltaako kukaan veikata onko tällä erittäin hikisellä ja työläällä operaatiolla muuta vaikutusta kuin fiilis korvien välissä.
Oletko ketjun aloittaja vai joku muu?
Pohjan sileydellä on toki paljonkin vaikutusta. Riippuu paljon siitä miten huono pohja oli ja miten hyvä siitä tuli.
Jos kisoissa on ihan viimeisiä jatkuvasti, kyse on varmasti muustakin kuin tuosta. Yleensä erot kärjen ja viimeisten välillä on kymmeniä prosentteja, mikä ei tuolla selity. Pohjan sileyden muutoksesta riippuen eroa voi tulla alle prosentista ehkä muutamaan prosenttiin. Hiljaisissa vauhdeissa eli kevyellä tuulella ja kryssillä enemmän ja kovemmissa vauhdeissa hyvin vähän.
Jep, ketjun aloittaja tässä ihmettelee purjehtimisen vaikeutta. Sanotaanko että pohja oli melkoisen karhea ennen kevään urakkaa. Alle prosentin muutos voi olla paljon huipputasolla mutta eihän sellaista sunnuntaipurjehtija seuran viikkokisoissa edes huomaa.
Melkoisen karhea on kovin subjektiivista, mutta voi tuosta tulla vaikkapa 10% ero hiljaisissa vauhdeissa. Yleensä on monta muutakin hidastavaa tekijää, jotka sitten summautuvat suureksi eroksi.
AP: Pari metriä pidemmän veneen kippari kertoi noin 0.2-0.4 solmun parannuksesta venevauhdissa vastaavan operaation jälkeen. Tämä voisi osua tuohon 10% vauhtilisään.
AP: No niin ei enään tarvitse miettiä veneen hitautta. Varmaan on tapahtunut jonkinlainen harppaus purjehdustaidoissa. Folkkari eikä Hai ole tänä kautena meitä enää päihittänyt. Tarpeeksi tosiaan tuulta 4-8m/s ja miehistö joka tietää mitä tehdään, niin homma toimii. Uudehkoilla purjeilla ja viime talven pohjan kiillotuksella voi olla myös oma osuutensa. Tuulen lähennellessä tuota 8 m/s nopeutta eräs kilpakumppani sanoi, että kipparimme ajoi venettä kuin jollaa. Tietynlaisella sopivalla agressiivisuudella ainakin kookkaan genuan skuuttaamisessa vendojen jälkeen on vaikutusta vauhdin säilymisessä. Aina voi kuitenkin oppia uutta ja kehittyä ja onnistumiset auttavat jaksamaan eteenpäin.
Saako udella kuinka kauan aloittaja on purjehtinut? Lähinnä siis kiinnostaa tällaista ei-purjehtivaa, mutta purjehduksesta kiinnostunutta, veneilijää.
AP on purjehtinut kyseisellä veneellä noin 8 vuotta mutta muutaman vuoden vasta yritetty kisoissa
Tuuli...se on isoin syy...
Alkaa paikoitellen jäätilanne olemaan sellainen ettei oikein kulje.
Mun ehdotus on että talvisäilytyspukit kannattaa poistaa ennen starttia.
Taas ihan parhaita kommentteja😆
Noniin, kausi alkaa kääntyä loppupuolelle, viime kaudella hehkutettu kehitys venevauhdissa oli pelkkää fantasiaa. Tämä kausi on pudottanut kyllä AP:n takaisin ojan pohjalle. Seitsemästä 6.5 mailin kisasta kuudessa viimeinen. Viimeisimmässä kisassa finrating lappusen nopeustaulukko oli tuulimittarin vieressä ja nopeudesta näytti puuttuvan 0.5-1kn. Hai ja Louhi purjehti reitin 1h 15min, J70 1h 9min ja allekirjoittanut 1h 28min. GPS mittariin jäi hetkelliseksi huipuiksi 6.1kn ja hain kippari sanoi samassa puuskassa kepsin tallentaneen 7kn. Kisan aikana perustuuli 4-5ms ja puuskat max 8ms eli melko ihanteellinen tuuli. Parasta suolaa haavoihin ripottelee kuitenkin Joe17 joka kellotti ajan 1:38, tasoituskertoimien jälkeen ei naurattanut.
Ankkuri pohjassa?
Tuota tautia epäiltiin jo mutta diagnoosi kertoi oireiden johtuvan jostain muusta selvittämättömästä asiasta.