Asun täällä netissä palstoilla

Kadoksissa

Koska kukaan ei välitä minusta eikä rakasta minua, niin joudun etsimään ystäväni ja keskustelukumppanini täältä.

Tää oikea elämä on niin pirun kovaa, etten oikeesti kestä sitä.

Tässä totuus, ainakin minulle.

82

4114

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Mää

      Sillä ehdolla että oot nainen. Mut jos oot mies ni sovitaan sit et ollaan vaan kavereita! :)

      • Kadoksissa

        Niin, tunnetko minut niin, että tiedät mitä rakastat? Vai riittääkö se, että on joku ressukka hukassa?


      • maron
        Kadoksissa kirjoitti:

        Niin, tunnetko minut niin, että tiedät mitä rakastat? Vai riittääkö se, että on joku ressukka hukassa?

        täytyy rakastaa:))


      • mainittisin
        Kadoksissa kirjoitti:

        Niin, tunnetko minut niin, että tiedät mitä rakastat? Vai riittääkö se, että on joku ressukka hukassa?

        Juurihan kerroit olevasi yksinäinen ja ressukka, mutta - tyhmäkin vielä, voi, voi!


      • Kadoksissa
        mainittisin kirjoitti:

        Juurihan kerroit olevasi yksinäinen ja ressukka, mutta - tyhmäkin vielä, voi, voi!

        Mikä sinä olet minua haukkumaan tyhmäksi, olenhan jo maahan painettu ja sinä haluat pianaa vaan lisää.

        Sinunlaisesi ovat elämän ohdakkeita. Piikkinä lihassa jne.


      • Jermu
        mainittisin kirjoitti:

        Juurihan kerroit olevasi yksinäinen ja ressukka, mutta - tyhmäkin vielä, voi, voi!

        eräältä vakkaripuskalta. Hohhoijakkaa


      • Kadoksissa
        Jermu kirjoitti:

        eräältä vakkaripuskalta. Hohhoijakkaa

        älä vaan tänne puskaan osoittele, minua ei tunne kukaan.


    • n52

      juteltaisiin?

      • Kadoksissa

        niin, miksi sinä olet täällä juttelemassa, onko syys sama kuin minulla?


      • n52
        Kadoksissa kirjoitti:

        niin, miksi sinä olet täällä juttelemassa, onko syys sama kuin minulla?

        että sinulla ei esimerkiksi ole ketään kuka sinua rakastaa pitää paikkansa niin sitten emme ole samassa tilanteessaa,mutta
        olen minä joskus sitä juttuseuraa hakemassa.


      • Kadoksissa
        n52 kirjoitti:

        että sinulla ei esimerkiksi ole ketään kuka sinua rakastaa pitää paikkansa niin sitten emme ole samassa tilanteessaa,mutta
        olen minä joskus sitä juttuseuraa hakemassa.

        Mistä minä tiedän, rakastaako kukaan minua?

        Miten rakkaus ilmenee?

        Minusta tuntuu, että olen yksin.


      • muoriska
        Kadoksissa kirjoitti:

        Mistä minä tiedän, rakastaako kukaan minua?

        Miten rakkaus ilmenee?

        Minusta tuntuu, että olen yksin.

        Siis aikuisen ihmisen elämän... Että on yksin: joskus kun olin jotakin 20vee, niin yhtäkkiä hoksasin, että siis minähän en enää tarvitse ketään! Laulun sanoin jätin lapsuudenkotini, myös mielestäni.
        Ja sillä reissulla olen, jännää!!


      • n52
        Kadoksissa kirjoitti:

        Mistä minä tiedän, rakastaako kukaan minua?

        Miten rakkaus ilmenee?

        Minusta tuntuu, että olen yksin.

        onkin musta tuntuu jutuista.
        Kaikesta päätellen rakastaa.
        Välittämisenä.
        Nytkö muka?


      • Kadoksissa
        muoriska kirjoitti:

        Siis aikuisen ihmisen elämän... Että on yksin: joskus kun olin jotakin 20vee, niin yhtäkkiä hoksasin, että siis minähän en enää tarvitse ketään! Laulun sanoin jätin lapsuudenkotini, myös mielestäni.
        Ja sillä reissulla olen, jännää!!

        Tämä on surkeaa ja kurjaa.


      • Kadoksissa
        n52 kirjoitti:

        onkin musta tuntuu jutuista.
        Kaikesta päätellen rakastaa.
        Välittämisenä.
        Nytkö muka?

        Että olen yksin.


      • n52
        Kadoksissa kirjoitti:

        Että olen yksin.

        vai täällä?


      • Kadoksissa
        n52 kirjoitti:

        vai täällä?

        Mutta täällä tuntuu olevan kohtalotovereita.


      • n52
        Kadoksissa kirjoitti:

        Mutta täällä tuntuu olevan kohtalotovereita.

        ettetkö olisi oikeassa.


      • maron
        muoriska kirjoitti:

        Siis aikuisen ihmisen elämän... Että on yksin: joskus kun olin jotakin 20vee, niin yhtäkkiä hoksasin, että siis minähän en enää tarvitse ketään! Laulun sanoin jätin lapsuudenkotini, myös mielestäni.
        Ja sillä reissulla olen, jännää!!

        minulla kun on tuo rakastamispäivä jäänyt päälle, niin rakastan kaikia ja kaikkea, mutta "yksin oot sinä ihminen - yksin keskellä kaiken" Jotta että niin silleen:))


      • maron
        Kadoksissa kirjoitti:

        Tämä on surkeaa ja kurjaa.

        maailma on täynnänsä ihmisiä jotka etsivät rakkautta - heidät täytyy vain löytää:)) Älä anna periksi, varmaan sinuakin joku jossain vaiheessa rakastaa:))


      • Kadoksissa
        maron kirjoitti:

        maailma on täynnänsä ihmisiä jotka etsivät rakkautta - heidät täytyy vain löytää:)) Älä anna periksi, varmaan sinuakin joku jossain vaiheessa rakastaa:))

        Kysymys on siitä, miltä minusta tuntuu. Tuntuu yksinäiseltä, täältä löytyy helposti lohtua. Liian helposti.

        Onko se todellista?


      • maron
        Kadoksissa kirjoitti:

        Kysymys on siitä, miltä minusta tuntuu. Tuntuu yksinäiseltä, täältä löytyy helposti lohtua. Liian helposti.

        Onko se todellista?

        mutta todellista on että joku aina vastaa sinulle, yksinäisyys voi olla myös onnea, ja liika ihmisten paljous on rasite. Mutta olen huono vastaamaan yksinäisyydestä koska olen paljon yksin ja nautin siitä, koska silloin voi tehdä asioita oman päänsä mukaan. Mutta en ole yksinäinen -onhan minulla ihana mies ja ihanat lapset, mutta väliin se yksinäisyyskin on ihanaa.
        Mutta uskon että kirjoittelu täällä auttaa yksinäisyyteen, ja täältä kyllä aina löytää ystävän - vaikkakin sitten virtuaalisen:))


      • yopollo
        Kadoksissa kirjoitti:

        Mistä minä tiedän, rakastaako kukaan minua?

        Miten rakkaus ilmenee?

        Minusta tuntuu, että olen yksin.

        toinen yritä jotenkin vihjailla. Ja jos ei itse oikein saa selvää, aina voi pokkana kysyä.

        Eikä tarvitse hermostua vaikka se sanoisikin ei. On niitä muitakin.


      • Kadoksissa
        maron kirjoitti:

        mutta todellista on että joku aina vastaa sinulle, yksinäisyys voi olla myös onnea, ja liika ihmisten paljous on rasite. Mutta olen huono vastaamaan yksinäisyydestä koska olen paljon yksin ja nautin siitä, koska silloin voi tehdä asioita oman päänsä mukaan. Mutta en ole yksinäinen -onhan minulla ihana mies ja ihanat lapset, mutta väliin se yksinäisyyskin on ihanaa.
        Mutta uskon että kirjoittelu täällä auttaa yksinäisyyteen, ja täältä kyllä aina löytää ystävän - vaikkakin sitten virtuaalisen:))

        Niin, mitäpä sinä tietäisit yksinäisyydestä?

        En nauti tästä olotilastani, minä kärsin, muttei kukaan huomaa.


      • maron
        Kadoksissa kirjoitti:

        Niin, mitäpä sinä tietäisit yksinäisyydestä?

        En nauti tästä olotilastani, minä kärsin, muttei kukaan huomaa.

        en voi tietää mitä yksinäisyys on, koska minä en ole yksinäinen ja taas toisaalta nautin yksinäyisyydestä. Mutta osaan kuvitella kuitenkin sen tuskan, mitä yksinäinen ihminen tuntee, jouden kuuntelemaan paljon yksinäisiä ja onnettomia ihmisiä, puhelimeni on aina auki heitä varten - niin harvoin pystyy oikeasti auttamaan. Moni sanoo että jos olisi edes yksi ihminen jolle puhua, tuntematon ääni kännykässä on pieni oljenkorsi niille jotka ovat todella yksin. Kuitenkaan en voin tehdä mitään heidän hyväkseen muuta kuin kuunnella ja yrittää tukea. Kumpa olisi ihmisiä heitäkin varten, mutta moni ei uskalla, tai pysty sairauden tai jonkin muun syyn vuoksi lähteä tapaamaan uusia ihmisiä.
        Maailmassa on niin paljon yksinäisyyttä, jonka voisi poistaa jonkinlaisella verkostolla johon yksin olevat ihmiset voisivat liittyä. Se todellinen ja rakas ystävä voi olla vaikka seinän takana, mutta ainakin kaupungin viidakosta häntä on todella vaikea löytää.
        Joka tapauksessa vaikka en itse ole yksinäinen niin silti aavistan mitä yksinäisyys on - vaikka todellisen yksinäisyyden tietää vain todellisesti yksinäinen.


    • muoriska

      Vai mitä mieltä itse olet? Voihan olla niinkin, että löydät täältä tosi hyviä ystäviä, ja ainakin monenlaista ajattelemisen aihetta.

      Eihän tarvitse ajatella, että tämä olisi joku viimeinen oljenkorsi ennen hukkumista, eihän??

      Onhan täällä niitäkin, joilla on ystäviä ihan riittävästi, kuten myös muuta tekemistä.

      Vaan jotenkin on niin mukava aina tavata uusia ihmisiä ilman että tarvitsee edes pukeutua. (Kylvystä noussut muoriska, iki-ihana vaaleansininen aamutakki päällään...)

      Niin ja täällä on se hyvä puoli, että voi sanoa jotakin tai sitten olla hiljaa: kummassakin tapauksessa se on muille ihan yhdentekevää.

      Siis verrattuna siihen, että olisi oikeita ihmisiä kotona... Tosi rasittavaa; niille pitää kahvia keittää ja vastata aina kun kysytään, ja sitten jos ei mitään kysytä, niin pitää itse älytä sanoa jotakin....

      Ai niin peeässä, kyl mie ainaski välitän ja rakastan, älä ny viitti vaipua issesäälin syvyyksiin...

      • Kadoksissa

        Mutta se ei tuo minua yhtään enemää oikeeseen elämään, päinvatoin; myötätuntosi suorastaan kutsuu uppoamaan tänne lopullisesti.

        Millainen sinä olet oikeasti, muoriska? Oletko yhtä myötätuntoinen minulle, jos tarvitsisin apuasi, vaikkapa sitä kahvia?


    • plunger

      samassa tilassa. Ei ole ihmistä, joka olisi ystävä lähellä, ei ole ketään lähellä, ei ole ystävää. Siksi tulemme tänne - ja voimme löytää ystävän täältä, toisesta samanlaisesta, onnettomasta ja yksinäisestä.

      Minä olen saanut yhden ystävän! Siitä hyvin iloinen. En olisi löytänyt ilman palstaa.

      Elämä on kovaa, mutta kestää se täytyy, yksin on kovinta, mutta kenenkään ei tarvitse aina olla yksin. Toivon että Sinä myös ystävän löydät, ja jos tuntuu että kestää kauan, kirjoita minulle.

    • paikassa

      Täällä on kaikki samanlaisia toivottomia, toimettomia tapauksia. Vain menneitä tapahtumia kyselläään, kaikki vailla tulevaisuuden suunnitelmia, tunteettomia tallaajia...

      • yxinkö

        Niin kauan kun on elämää on toivoa. Haaveet on ilmaisia. Ei ole yksin kun esim.seuraa näitä keskusteluja. Menee ulos katselee kevättä , ihmisiä kadulla ja miettii mitä huomenna tekis. Aina ei tarvitse sitä rinnalla kulkijaa. Yksinki on hyvä ollakun hyväksyy sen.


      • Kadoksissa
        yxinkö kirjoitti:

        Niin kauan kun on elämää on toivoa. Haaveet on ilmaisia. Ei ole yksin kun esim.seuraa näitä keskusteluja. Menee ulos katselee kevättä , ihmisiä kadulla ja miettii mitä huomenna tekis. Aina ei tarvitse sitä rinnalla kulkijaa. Yksinki on hyvä ollakun hyväksyy sen.

        Eu ole ihmisen hyvä yksin olla, ne jotka muuta väittävät, eivät tiedä oikeasta yksinäisyydestä yhtään mitään.


      • yxinkö
        Kadoksissa kirjoitti:

        Eu ole ihmisen hyvä yksin olla, ne jotka muuta väittävät, eivät tiedä oikeasta yksinäisyydestä yhtään mitään.

        ei kaikilla ole. Ystäväksi voi tuntea vaikka sen ystävällisen kaupankassan jolta saa hymyn tai vaikkapa sen hyvääpäivänjatkoa toivotuksen. Opeteltua ystävällisyyttä mutta hän sanoo sen kuitenkin juuri sillä hetkellä sinulle.Ota se vastaan.
        Vihoviimeinen tunne on itsesääli ,sinne kyllä voi upota lopullisesti jos ei välitä itsestään.
        Tiedän mistä puhun , on koettu sekin.
        Elämä on ihanaa kun oikein sen oivaltaa (yksinkin)
        Toivon että avaat silmäsi keväälle tulevalle kesälle.Lähde ulos ,istu terassille ,katsele ihmisiä ja tunne olevasi yksi meistä!
        Älä uppoa !


      • Kadoksissa
        yxinkö kirjoitti:

        ei kaikilla ole. Ystäväksi voi tuntea vaikka sen ystävällisen kaupankassan jolta saa hymyn tai vaikkapa sen hyvääpäivänjatkoa toivotuksen. Opeteltua ystävällisyyttä mutta hän sanoo sen kuitenkin juuri sillä hetkellä sinulle.Ota se vastaan.
        Vihoviimeinen tunne on itsesääli ,sinne kyllä voi upota lopullisesti jos ei välitä itsestään.
        Tiedän mistä puhun , on koettu sekin.
        Elämä on ihanaa kun oikein sen oivaltaa (yksinkin)
        Toivon että avaat silmäsi keväälle tulevalle kesälle.Lähde ulos ,istu terassille ,katsele ihmisiä ja tunne olevasi yksi meistä!
        Älä uppoa !

        Niin, ei siaisi upota, pitäisi vaan jaksaa yrittää.

        Minusta tää elämä yksin ei ole ihanaa.


      • yxinkö
        Kadoksissa kirjoitti:

        Niin, ei siaisi upota, pitäisi vaan jaksaa yrittää.

        Minusta tää elämä yksin ei ole ihanaa.

        ....miten paljon sait kommentteja yksinäisyydestä. Et siis ole yksin. Ehkä fyysisesti mutta saitpahan monen vastaamaan sinulle ja samalla pohtimaan omaa yksinäisyyttä. Eli olit ajatuksissamme. Itsesääli romukoppaan ja päätä että kyllä tästä selvitään vaikka muiden kiusaksi ellei muuten!!!!


      • Kadoksissa
        yxinkö kirjoitti:

        ....miten paljon sait kommentteja yksinäisyydestä. Et siis ole yksin. Ehkä fyysisesti mutta saitpahan monen vastaamaan sinulle ja samalla pohtimaan omaa yksinäisyyttä. Eli olit ajatuksissamme. Itsesääli romukoppaan ja päätä että kyllä tästä selvitään vaikka muiden kiusaksi ellei muuten!!!!

        Minua harmittaa se, että ihmiset eivät saisi olla heikkoja ja yksinäisiä tai muuten kurjia. On eri asia myötäelää mukana kauniisti, ninkuin kirjoituksessasi teit kuin rueta antamaan ihmiselle valmennusohjeita Sarasv...ttumaiseen tyyliin; pärjää omillas, inisijä, tee näin niin kaikki sujuu taas.

        Jokin tässä kulttuurissa mättää, kun ihminen ei saisi olla heikko, jokainen meistä kuin on loppujen lopuksi tosi heikko.

        Jollei joku usko miten heikoista kuteista meidät on viritelty, niin nipistää itseään...ei tarvitse nipistää kovin kovaa, niin jo sattuu


      • yxinkö
        Kadoksissa kirjoitti:

        Minua harmittaa se, että ihmiset eivät saisi olla heikkoja ja yksinäisiä tai muuten kurjia. On eri asia myötäelää mukana kauniisti, ninkuin kirjoituksessasi teit kuin rueta antamaan ihmiselle valmennusohjeita Sarasv...ttumaiseen tyyliin; pärjää omillas, inisijä, tee näin niin kaikki sujuu taas.

        Jokin tässä kulttuurissa mättää, kun ihminen ei saisi olla heikko, jokainen meistä kuin on loppujen lopuksi tosi heikko.

        Jollei joku usko miten heikoista kuteista meidät on viritelty, niin nipistää itseään...ei tarvitse nipistää kovin kovaa, niin jo sattuu

        ....ihminen olla heikko.Elämä ei aina ole niin kivaa ja ihanaa. Ei tarvitse edes nipistää itseään niin sattuu joskus niin......Mutta periksi ei saa antaa silloin pettää eniten itseään , parasta ystäväänsä.
        Vai mitä "kadoksissa" oleva läheinen.


      • plunger
        Kadoksissa kirjoitti:

        Minua harmittaa se, että ihmiset eivät saisi olla heikkoja ja yksinäisiä tai muuten kurjia. On eri asia myötäelää mukana kauniisti, ninkuin kirjoituksessasi teit kuin rueta antamaan ihmiselle valmennusohjeita Sarasv...ttumaiseen tyyliin; pärjää omillas, inisijä, tee näin niin kaikki sujuu taas.

        Jokin tässä kulttuurissa mättää, kun ihminen ei saisi olla heikko, jokainen meistä kuin on loppujen lopuksi tosi heikko.

        Jollei joku usko miten heikoista kuteista meidät on viritelty, niin nipistää itseään...ei tarvitse nipistää kovin kovaa, niin jo sattuu

        meistä on heikko! On vain monta, joilla on paksu panssari ja leveä naamari, jossa pysyvä hymy. On tekoitsevarmoja, niin kuin opettaa meitä jenkki-tyylin media.

        Minä tunnustan julkisesti, että olen heikko! Olen kokenut monta sellaista tuskaa, että niiden takia olen vielä heikompi kuin suomalaiset keskimäärin. En silti ylpeä ole sillä että voin sanoa tämän. Olen realisti, tiedän että koska en kelpaa Jumalan edessä vaikka miten yritän olla hyveiden kanssa kiltti, en sitä voi olla myös ihmisten edessä. Minä saan olla heikko ja haavoittunut ja saan ottaa uudet haavat vaikka tämän palstan kirjoituksesta. Saan sen kertoa tai jättää kertomatta, miten haluan. Olen hyvin sinu sen heikkouden kanssa, ja jos tätä epäilet, jos tunnet että Sinun heikkous on ihmissuhteiden este ja kompastus, että elämä on vajaa sen heikkouten takia, minä rohkaisen. Minä uskon, että minä voin antaa Sinulle apua, jos avaudut.


    • Jore

      Tule ja tökkää!

      • Kadoksissa

        Kaikenlaisia vistejä ilkeät ihmiset kirjoittavatkaan elämän epätoivoiselle. Toivottavasti housuihisi tulee pian reikä.


      • maron
        Kadoksissa kirjoitti:

        Kaikenlaisia vistejä ilkeät ihmiset kirjoittavatkaan elämän epätoivoiselle. Toivottavasti housuihisi tulee pian reikä.

        etupuolelta keltaiset ja takaa ruskeat. Eikä mene kauaakaan.


      • Kadoksissa, oikea hlö
        maron kirjoitti:

        etupuolelta keltaiset ja takaa ruskeat. Eikä mene kauaakaan.

        Toivoisinpa että Jore tunkisi näppinsä mankeliin.

        En suinkaan ole yleensä väkivaltaa täynnä oleva henkilö, mutta en halua tökkiä joren kalsareita juuri siitä syystä, jonka äsken kuvailit.


    • n52

      mututuntuma juttuseuraa.
      Mukavat illan jatkot.

    • onneton

      vastauksen vielä annan.

      Se ei ole aivan lohduttava. Se on totuus tästä ja kaikista keskustelupalstoista. Täällä liian moni kirjoittaja on sisältä rikki, tasapainoton, onneton, haavoitettu. Keskustelu voi käydä kuin leikki, kun siinä ei panna kaikkea mukaan peliin, se keskustelu on virtuaali-ihmisten välistä, ei siis todellista, ja siinä on se vaara että voit kuvitella löytäneesi hyvän ystävän - ja sitten petyt kun jotakin äkkiä särkyy. Ja ystävä pois katoaa. Olet taas yksin ja yksinäisempi kuin ennen, koska sait maistaa ystävän viestit juuri Sinulle osoitetut. Ensin kaikki vaikuttaa lupaavalta ja sitten kuin toinen muuttuisi aivan eri ihmiseksi. Näin voi käydä. Näin on käynyt minulle tänä iltana. Onneksi keskustelu, ne kaikki kymmenet viestit, on käyty sähköpostin kautta ja siis piilossa muilta. Mutta alku oli tältä palstalta.
      Olen surullinen, koska menetin ystävän, nyt siltä tuntuu, ainakin hajosi paljon sitä, mikä ystävien välillä on välttämätöntä. Olen surullinen, koska toista minulla ei ole.
      Kuitenkin, luotan siihen, että vielä toisen kerran voin ystävän löytää palstalta, tai sitten jostain muualta. Jos en luota, mitä väliä enää on edes elämällä, kun työni syksyllä loppuu.

      • n52

        totta niin olen pahoillani puolestasi.
        Ehkä sinulle nyt sattui vain hiukan huono onni.
        Toivon mielessäni sinulle tilaisuuksia löytää etsimäsi.
        Kesä tulee ja ulkona liikkuu silloin iloisia ihmisiä sillä minusta kaikki hymyilevätkin helpommin kesällä ja herkemmin saa varmasti seuraakin.
        Älä nyt kuitenkaan lannistu missään tapauksessa.


      • plunger
        n52 kirjoitti:

        totta niin olen pahoillani puolestasi.
        Ehkä sinulle nyt sattui vain hiukan huono onni.
        Toivon mielessäni sinulle tilaisuuksia löytää etsimäsi.
        Kesä tulee ja ulkona liikkuu silloin iloisia ihmisiä sillä minusta kaikki hymyilevätkin helpommin kesällä ja herkemmin saa varmasti seuraakin.
        Älä nyt kuitenkaan lannistu missään tapauksessa.

        vaikka epäilen, että lohduttavat sanat eivät lopulta ole sydämestä asti, on ainakin täällä palstalla helppo sanoa hyvää tai ilkeää sitä todella tarkoittamatta. Ethän pahastu. Tässä tilassa ei ihminen jaksa iloita edes siitä, että hän saa tukea toiselta.

        Jos voisin lainata tähän muutaman lauseen viimeisestä kirjeestä, saisin täällä monet kyyneliin. Koska kirjeenvaihto oli kahden välinen ja luottamuksen alla, en sitä voi tehdä. Huonosta onnesta tässä ei ollut kysymys!

        Kesä ja kärpäsiä ihmiset huiskivat, eivät minua huomaa ja minä kuljen kasvot maahan tuijottavat elämän viimeisen kesän. En sanoiksi voi pukea pettymystä. Silti, olen kokenut elämässä niin monta pahaa tilannetta, että tämä ei lannista, tämä vain vei pohjan tulevaisuuden mahdollisuudelta, joka tuntui olevan juuri käden mitan päässä. Toipuminen vie niin kauan, että syksy ehtii liian äkkiä ja minun maailmani on syksyllä romahtava, sen olen jo kertonut monessa viestissä täällä. Siksi sanon, että elämän viimeinen kesä tuntuu lähestyvän. Ensin päättyi kirjeenvaihto äidinkielellä, siitä kun selvisin, päättyi suomeksi käyty kirjeenvaihto. Ehkä nyt yritän sitten englanniksi ja pysyn täältä poissa. Kolmatta kertaa en 50 palstan kirjoittajaan halua enää pettyä.


      • n52
        plunger kirjoitti:

        vaikka epäilen, että lohduttavat sanat eivät lopulta ole sydämestä asti, on ainakin täällä palstalla helppo sanoa hyvää tai ilkeää sitä todella tarkoittamatta. Ethän pahastu. Tässä tilassa ei ihminen jaksa iloita edes siitä, että hän saa tukea toiselta.

        Jos voisin lainata tähän muutaman lauseen viimeisestä kirjeestä, saisin täällä monet kyyneliin. Koska kirjeenvaihto oli kahden välinen ja luottamuksen alla, en sitä voi tehdä. Huonosta onnesta tässä ei ollut kysymys!

        Kesä ja kärpäsiä ihmiset huiskivat, eivät minua huomaa ja minä kuljen kasvot maahan tuijottavat elämän viimeisen kesän. En sanoiksi voi pukea pettymystä. Silti, olen kokenut elämässä niin monta pahaa tilannetta, että tämä ei lannista, tämä vain vei pohjan tulevaisuuden mahdollisuudelta, joka tuntui olevan juuri käden mitan päässä. Toipuminen vie niin kauan, että syksy ehtii liian äkkiä ja minun maailmani on syksyllä romahtava, sen olen jo kertonut monessa viestissä täällä. Siksi sanon, että elämän viimeinen kesä tuntuu lähestyvän. Ensin päättyi kirjeenvaihto äidinkielellä, siitä kun selvisin, päättyi suomeksi käyty kirjeenvaihto. Ehkä nyt yritän sitten englanniksi ja pysyn täältä poissa. Kolmatta kertaa en 50 palstan kirjoittajaan halua enää pettyä.

        ehkä yritän joidenkin mielestä liian helposti "muka"lohduttaa,mutta kyllä minä olen aito siinä mitä yitän sanoa.
        Tiedän ettei sanani nyt merkitse mitään,mutta toistan itseäni eli jospa kesä tuo tullessaan hyvää ja tunnut olevan älykäs ajatteleva ihminen joka kyllä omistaa varmaan sisuakin.Siis sitä peliin ja uusia tuttavuuksia kohti.
        Sinne ihmistenilmoille joka tapauksessa.
        Älä ainakaan luovuta!


      • plunger
        n52 kirjoitti:

        ehkä yritän joidenkin mielestä liian helposti "muka"lohduttaa,mutta kyllä minä olen aito siinä mitä yitän sanoa.
        Tiedän ettei sanani nyt merkitse mitään,mutta toistan itseäni eli jospa kesä tuo tullessaan hyvää ja tunnut olevan älykäs ajatteleva ihminen joka kyllä omistaa varmaan sisuakin.Siis sitä peliin ja uusia tuttavuuksia kohti.
        Sinne ihmistenilmoille joka tapauksessa.
        Älä ainakaan luovuta!

        uskoa Sinua. Yritän ojentautua eteenpäin sisun kanssa, kaapia sitä jostakin.
        Vaan kukaan täällä ei arvaa, miten nyt koskee!


      • n52
        plunger kirjoitti:

        uskoa Sinua. Yritän ojentautua eteenpäin sisun kanssa, kaapia sitä jostakin.
        Vaan kukaan täällä ei arvaa, miten nyt koskee!

        että pystyt kuitenkin nukkumaan sillä unikin saattaa auttaa ja ehkä hyvin nukutun yön jälkeen voi asiat edes hiukan vaikuttaa vähemmän toivottomilta.
        Rauhaisaa yötä ja unta sinulle kaikesta huolimatta.


      • u-l...
        plunger kirjoitti:

        uskoa Sinua. Yritän ojentautua eteenpäin sisun kanssa, kaapia sitä jostakin.
        Vaan kukaan täällä ei arvaa, miten nyt koskee!

        Jos/kun minä olen noitten haukkumisiesi kohteena niin olet todella raukkamainen kun palstalla valitat. Etkö tajua, että meilissä henk.koht. asiat selvitetään.

        Taidatkin olla melkoinen monitoimimies, minä tunnistin itseni ja ties kuinka moni muukin!!! Kehen enää voi luottaa paitsi itseensä.

        Tuolla aikaisemmin valitit miten olet kipeä vaan vieläkin olet töissä ELI kirjoittelet palstoille!!! No, on sekin sairautta. Tunnistat minut ja tähän viestiin tulee paljon ilkeitä kommentteja, en niihin vastaa, mutta SINÄ OLET NIIHIN SYYLLINEN!!! Luen ja itken ja vajoan entistä syvemmälle.

        Kirjoitin meilin ja sanoin, että lopultakin vastaan tälle palstalle koska sinä tuot minun asiani täällä liian selvästi muitten luettavasksi.

        Ihan sama vaikka kopsaisit kaikki meilini tänne, hittoako se minua enää liikuttaisi. Hei, epäluotettava entinen ystäväni!!!!!!!!!!!!!!


      • n52
        u-l... kirjoitti:

        Jos/kun minä olen noitten haukkumisiesi kohteena niin olet todella raukkamainen kun palstalla valitat. Etkö tajua, että meilissä henk.koht. asiat selvitetään.

        Taidatkin olla melkoinen monitoimimies, minä tunnistin itseni ja ties kuinka moni muukin!!! Kehen enää voi luottaa paitsi itseensä.

        Tuolla aikaisemmin valitit miten olet kipeä vaan vieläkin olet töissä ELI kirjoittelet palstoille!!! No, on sekin sairautta. Tunnistat minut ja tähän viestiin tulee paljon ilkeitä kommentteja, en niihin vastaa, mutta SINÄ OLET NIIHIN SYYLLINEN!!! Luen ja itken ja vajoan entistä syvemmälle.

        Kirjoitin meilin ja sanoin, että lopultakin vastaan tälle palstalle koska sinä tuot minun asiani täällä liian selvästi muitten luettavasksi.

        Ihan sama vaikka kopsaisit kaikki meilini tänne, hittoako se minua enää liikuttaisi. Hei, epäluotettava entinen ystäväni!!!!!!!!!!!!!!

        aivan tyhmien kaartiin,mutta en huomannut mitään mikä vihjaisi siitä kenen/keiden kanssa on mahdollinen ystävyys koetuksella.
        Toivotan nyt hyvää yötä ja malttia peliin.


      • yopollo

        on täällä hiukan kadoksissa. Vanha tapa on joka puolella ollut että privassa käsiteltyjä asioita ei levitellä foorumilla ilman kaikkien osapuolten lupaa. On ns. kardinaalimoka.

        Ja ihmiset ovat vapaita privassakin. Tykkää tai ei tykkää, siihen voi vain sopeutua.


      • TR.maalariN
        plunger kirjoitti:

        vaikka epäilen, että lohduttavat sanat eivät lopulta ole sydämestä asti, on ainakin täällä palstalla helppo sanoa hyvää tai ilkeää sitä todella tarkoittamatta. Ethän pahastu. Tässä tilassa ei ihminen jaksa iloita edes siitä, että hän saa tukea toiselta.

        Jos voisin lainata tähän muutaman lauseen viimeisestä kirjeestä, saisin täällä monet kyyneliin. Koska kirjeenvaihto oli kahden välinen ja luottamuksen alla, en sitä voi tehdä. Huonosta onnesta tässä ei ollut kysymys!

        Kesä ja kärpäsiä ihmiset huiskivat, eivät minua huomaa ja minä kuljen kasvot maahan tuijottavat elämän viimeisen kesän. En sanoiksi voi pukea pettymystä. Silti, olen kokenut elämässä niin monta pahaa tilannetta, että tämä ei lannista, tämä vain vei pohjan tulevaisuuden mahdollisuudelta, joka tuntui olevan juuri käden mitan päässä. Toipuminen vie niin kauan, että syksy ehtii liian äkkiä ja minun maailmani on syksyllä romahtava, sen olen jo kertonut monessa viestissä täällä. Siksi sanon, että elämän viimeinen kesä tuntuu lähestyvän. Ensin päättyi kirjeenvaihto äidinkielellä, siitä kun selvisin, päättyi suomeksi käyty kirjeenvaihto. Ehkä nyt yritän sitten englanniksi ja pysyn täältä poissa. Kolmatta kertaa en 50 palstan kirjoittajaan halua enää pettyä.

        ...että niin kauan kuin rakennat ihmissuhteesi siihen, että sinulla on tiukat standardit siitää millainen on oltava sen ihmisen joka kelpaa, ajautuvat ne karille.
        Kukaan kun ei elä kelvatakseen vaan jakaakseen. Hetken voi joku kokea onnistumisen iloa ja erinomaisuuttaan, kyetessään olemaan 'kelvollinen' sinulle, mutta sillä tiellä, raja aina ennemmin tai myöhemmin tulee vastaan. Ehdollinen rakkaus, kun ei rakkautta olekaan?

        Luulen, että rakastaakseen on asetuttava alttiiksi sille, että itse muuttuu.

        Sitten plunger, kun uskallat heittää romukoppaan kaikki ennakkoasenteesi ja odotuksesi, ja pienenä katselet ympärillesi ja valikoinnin sijaan hämmästelet ja yrität oppia ymmärtämään... saatat jopa jotain, jotain sellaista jota et ole osannut edes kuvitella;)) ... löytääkin.


      • plunger
        TR.maalariN kirjoitti:

        ...että niin kauan kuin rakennat ihmissuhteesi siihen, että sinulla on tiukat standardit siitää millainen on oltava sen ihmisen joka kelpaa, ajautuvat ne karille.
        Kukaan kun ei elä kelvatakseen vaan jakaakseen. Hetken voi joku kokea onnistumisen iloa ja erinomaisuuttaan, kyetessään olemaan 'kelvollinen' sinulle, mutta sillä tiellä, raja aina ennemmin tai myöhemmin tulee vastaan. Ehdollinen rakkaus, kun ei rakkautta olekaan?

        Luulen, että rakastaakseen on asetuttava alttiiksi sille, että itse muuttuu.

        Sitten plunger, kun uskallat heittää romukoppaan kaikki ennakkoasenteesi ja odotuksesi, ja pienenä katselet ympärillesi ja valikoinnin sijaan hämmästelet ja yrität oppia ymmärtämään... saatat jopa jotain, jotain sellaista jota et ole osannut edes kuvitella;)) ... löytääkin.

        Sinulla varmasti, kiitos. Tosiasia kuitenkin on, että ennakkoasenteet, ihmisen persoonallisuus ja maailmankuva, ovat 50 ikäisenä hyvin vähän enää muuttuvia elementtejä, ja näitä ei ihmissuhteen rakentumisessa kukaan edes nuorena voi peittää näkymättömiin.

        Minä olen saanut käsityksen, että pettymykset eivät ole olleet seuraus minun asettamista ehdoista vaan siitä, että en ole täyttänyt vastapuolen odotuksia. Ensimmäinen kerta oli päivänselvä: olin saanut innostavat meilit ja lähdössä työmatkalle Tukholman kautta, ehdotin tapaamista siellä ja sain tylyn viestin joka päättyi sanoilla "besvära dig inte .. att majla igen", koska en ollut kovin 'romanttinen' vaan 'paperinmakuinen'. Jotain samaa oli myös nyt.

        Korostan, että silloin kun olen 'toivomuslistan kirjoittanut, on siinä ollut mukana leikkimieli, mutta tarkasti lukeva löytänyt kyllä relevantin, humaanin ja sovittelevan kannan.


      • TR.maalariN
        plunger kirjoitti:

        Sinulla varmasti, kiitos. Tosiasia kuitenkin on, että ennakkoasenteet, ihmisen persoonallisuus ja maailmankuva, ovat 50 ikäisenä hyvin vähän enää muuttuvia elementtejä, ja näitä ei ihmissuhteen rakentumisessa kukaan edes nuorena voi peittää näkymättömiin.

        Minä olen saanut käsityksen, että pettymykset eivät ole olleet seuraus minun asettamista ehdoista vaan siitä, että en ole täyttänyt vastapuolen odotuksia. Ensimmäinen kerta oli päivänselvä: olin saanut innostavat meilit ja lähdössä työmatkalle Tukholman kautta, ehdotin tapaamista siellä ja sain tylyn viestin joka päättyi sanoilla "besvära dig inte .. att majla igen", koska en ollut kovin 'romanttinen' vaan 'paperinmakuinen'. Jotain samaa oli myös nyt.

        Korostan, että silloin kun olen 'toivomuslistan kirjoittanut, on siinä ollut mukana leikkimieli, mutta tarkasti lukeva löytänyt kyllä relevantin, humaanin ja sovittelevan kannan.

        ...on aina mukana myös siru totuutta, ei se muuten edes naurattaisi.

        Persoonallisuutemme viiskymppisinä on varmaan jo kohtuullisen vakaa ja muuttumaton, mutta asenteitamme ja näkökulmiamme voimme muuttaa hamaan hautaan asti, jos haluamme.

        Tarkoitukseni oli hyvä, siinä olet oikeassa. Ehkäpä... kuin silitys ja tapa kertoa jostain omakohtaisesti koetusta. Ei neuvo ylhäältäpäin, vaan toisen 'jääräpään' kantapäänkauttakokemusten jakamista.


      • Angiina
        TR.maalariN kirjoitti:

        ...on aina mukana myös siru totuutta, ei se muuten edes naurattaisi.

        Persoonallisuutemme viiskymppisinä on varmaan jo kohtuullisen vakaa ja muuttumaton, mutta asenteitamme ja näkökulmiamme voimme muuttaa hamaan hautaan asti, jos haluamme.

        Tarkoitukseni oli hyvä, siinä olet oikeassa. Ehkäpä... kuin silitys ja tapa kertoa jostain omakohtaisesti koetusta. Ei neuvo ylhäältäpäin, vaan toisen 'jääräpään' kantapäänkauttakokemusten jakamista.

        Kokemuksesta olen oppinut, että jokainen pienikin näkökulman muutos suhteessa siihen todellisuuteen, jota olen kulloinkin elänyt, on aina ollut kovan työn takana. Aito näkökulman muutos on myös ajan funktio, eikä siis tapahdu hetkessä. Näppituntumani on, että prosessi vaatii sellaiset kaksi, kolme vuotta. Tosin, mikäli vähäiseenkin näkökulman muutokseen yltää, sen vaikutus on yleensä yllättävän suuri.


      • maron
        plunger kirjoitti:

        vaikka epäilen, että lohduttavat sanat eivät lopulta ole sydämestä asti, on ainakin täällä palstalla helppo sanoa hyvää tai ilkeää sitä todella tarkoittamatta. Ethän pahastu. Tässä tilassa ei ihminen jaksa iloita edes siitä, että hän saa tukea toiselta.

        Jos voisin lainata tähän muutaman lauseen viimeisestä kirjeestä, saisin täällä monet kyyneliin. Koska kirjeenvaihto oli kahden välinen ja luottamuksen alla, en sitä voi tehdä. Huonosta onnesta tässä ei ollut kysymys!

        Kesä ja kärpäsiä ihmiset huiskivat, eivät minua huomaa ja minä kuljen kasvot maahan tuijottavat elämän viimeisen kesän. En sanoiksi voi pukea pettymystä. Silti, olen kokenut elämässä niin monta pahaa tilannetta, että tämä ei lannista, tämä vain vei pohjan tulevaisuuden mahdollisuudelta, joka tuntui olevan juuri käden mitan päässä. Toipuminen vie niin kauan, että syksy ehtii liian äkkiä ja minun maailmani on syksyllä romahtava, sen olen jo kertonut monessa viestissä täällä. Siksi sanon, että elämän viimeinen kesä tuntuu lähestyvän. Ensin päättyi kirjeenvaihto äidinkielellä, siitä kun selvisin, päättyi suomeksi käyty kirjeenvaihto. Ehkä nyt yritän sitten englanniksi ja pysyn täältä poissa. Kolmatta kertaa en 50 palstan kirjoittajaan halua enää pettyä.

        Aluksi pidin sinua vain vitsin kertojana - oliko se siinä eläimentappoketjussa. Mutta olen tullut huomaamaan että olet paljon - paljon muutakin. Sinulla on sellaisen ihmisen sielu joita on harvassa. Mietin syytä miksi olet niin yksin, vaikutat mieheltä joka voisi saada kaiken haluamansa, kuka nainen voisi vastustaa sinua?
        Luin jostain kirjoituksestasi elämäsi tapahtumia, ja mietin kuinka helpolla olen itse päässyt. Minä kirjoitan täällä usein mitä sattuu, ja tämä on minulle vain huvia, mutta minulla on myös se toinen oikea elämä, ja kuuntelen puhelimessa hyvin paljon yksinäisten ihmisten ongelmia. Vaikka teen työtä vapaa-ehtoispohjalta niin usein tuntuu että ei tahdo jaksaa, kun on puhunut ihmisen kanssa joka on todella tilanteessa josta ei tunnu ulospääsyä olevan. Hyvin usein asiat tulevat myös uniin - olisi niin paljon tehtävää ja autettavaa - mutta mitään en voi tehdä.
        Puhelimessa ei saa näyttää tunteitaan - ei saa itkeä vaikka joskus tekisi mieli itkeä toisen mukana, ja ne neuvot ja ohjeet ovat kuin hiekanjyvänen saharassa. Mutta olen miettinyt, että jos edes yksi ihminen voisi saada apua yksinäisyyteensä kauttani niin silloin se työ kannattaa. Sinä vaikutat ihmiseltä joka on sananmukaisesti ihminen. Enkä voi sinua lohduttaa, kuten sanoit aina ihminen ei jaksa iloita edes tuesta. Mutta minun ajatukseni ovat sinussa pelkästään hyvää tarkoittavassa mielessä - auttaa en voi mutta sinua voin ajatuksilla kannustaa - ota vastaan edes se pieni apu.


      • Joku nikki
        TR.maalariN kirjoitti:

        ...että niin kauan kuin rakennat ihmissuhteesi siihen, että sinulla on tiukat standardit siitää millainen on oltava sen ihmisen joka kelpaa, ajautuvat ne karille.
        Kukaan kun ei elä kelvatakseen vaan jakaakseen. Hetken voi joku kokea onnistumisen iloa ja erinomaisuuttaan, kyetessään olemaan 'kelvollinen' sinulle, mutta sillä tiellä, raja aina ennemmin tai myöhemmin tulee vastaan. Ehdollinen rakkaus, kun ei rakkautta olekaan?

        Luulen, että rakastaakseen on asetuttava alttiiksi sille, että itse muuttuu.

        Sitten plunger, kun uskallat heittää romukoppaan kaikki ennakkoasenteesi ja odotuksesi, ja pienenä katselet ympärillesi ja valikoinnin sijaan hämmästelet ja yrität oppia ymmärtämään... saatat jopa jotain, jotain sellaista jota et ole osannut edes kuvitella;)) ... löytääkin.

        Jos löytää ihanan ihmisen miksi yrittää muuttaa häntä,juuri se eroavaisuus voikin olla elämän suola ja piristävä haaste


      • plunger
        Joku nikki kirjoitti:

        Jos löytää ihanan ihmisen miksi yrittää muuttaa häntä,juuri se eroavaisuus voikin olla elämän suola ja piristävä haaste

        ystävät ja tuntemattomat nyt kuvittele, että minä torjun eroavuuden, että etsin täsmälleen samanlaista? Jotain yhteistä, riittävän lujan pohjan antavaa, täytyy olla. Sitten on paljon sellaista, ei fataalia, joka on juuri se rikkaus ja suola ja piriste, joskus loputtoman kiistelyn kohde, koska tapoja tehdä ja sanoa ihmisillä on niin paljon ja vaihtelevasti, että niistä ei lukua esitä edes kultahäitä viettävä pari.


      • Kadoksissa, oikea hlö
        yopollo kirjoitti:

        on täällä hiukan kadoksissa. Vanha tapa on joka puolella ollut että privassa käsiteltyjä asioita ei levitellä foorumilla ilman kaikkien osapuolten lupaa. On ns. kardinaalimoka.

        Ja ihmiset ovat vapaita privassakin. Tykkää tai ei tykkää, siihen voi vain sopeutua.

        Mistä nämä riitelevät palstalaiset oikein tulivat? Miksi he levittelevät täällä näitä juttuja? Joku jätti jonkun ja nyt sitten tapellaan siitä?

        Yhyyy, minua itkettää tuollainen tappelu.


    • leikki

      Siellä on suurin osa skeidaa kuten täälläkin, ketään loukkaamatta!!! Kaikki tapahtuu kuitenkin on-line, ei tarvi odottaa mahdollista vastausta kuten palstoilla.

      Minulla on chatnikki erikseen, en ole tänä vuonna sitä käyttänyt kun ei ole ollut tarvetta.

      Oli aika, pitkä - jolloin olin todella yksin, elämä potki pahasti päähän ja lopulta menin rohkeasti chattiin, siellähän ei tarvi vastata jos ei halua, törkeisiin voi sanoa kohteliaasti kiitos ei nyt tms. Minä kuitenkin sieltä löysin todella kivoja ihmisiä, enää en chattaile, mutta meilailemme ja kun on vaisto ja pitempi tuntemus niin uskalsin antaa puh.numbanikin muutamille joten soittelemme ja tekstailemme.

      Ikinä heistä ei ole ollut harmia tai häiriköintiä, mutta siellä PITÄÄ olla tarkkavainuinen ja jutella kauan ennenkuin omia tietojaan antaa. Tekaistu meiliosoite on eri asia.

      Siis en enää sättäile ja keskustelupalstoillakin käyn harvoin, joskus päivittäin, joskus kuukausien taukoja.

      Sinulle yhteenveto: Ole aito, oma itsesi, älä anna liikaa henk.koht.tietojasi jonkun "muka" luotettavan sanojen perusteella, tutkaile ihmistä ensin kauan ja kunnolla.

      • Kadoksissa

        Valitettavasti en pysty luottamaan nihin Chat-ihmisiin. Minulle on sattunut niin monta petturia jo vastaan.


      • jossain
        Kadoksissa kirjoitti:

        Valitettavasti en pysty luottamaan nihin Chat-ihmisiin. Minulle on sattunut niin monta petturia jo vastaan.

        muualla. Sinä Kadoksissa oleva, me etsittäis yhdessä se valo tunnelin päähän. Minä huudan "yksinäistä" tuskaani ja kanssaihmiset ei tiedä mitään. EN voi heille kertoa kulisseissa tapahtuvaa tyhjyyttä. Olisipa joku jonka olkapää olisi minua varten. Saisin kertoa sen elämän helvetin jossa elän. Voi, kaikki tietää kuinka hyvä mies minulla onkaan ja pari ihanaa mukeloa vielä kotona (tämä on ainut TOTUUS) elämässäni. Tule Sinä ja vie minut elämään elävää elämää.


      • Kadoksissa
        jossain kirjoitti:

        muualla. Sinä Kadoksissa oleva, me etsittäis yhdessä se valo tunnelin päähän. Minä huudan "yksinäistä" tuskaani ja kanssaihmiset ei tiedä mitään. EN voi heille kertoa kulisseissa tapahtuvaa tyhjyyttä. Olisipa joku jonka olkapää olisi minua varten. Saisin kertoa sen elämän helvetin jossa elän. Voi, kaikki tietää kuinka hyvä mies minulla onkaan ja pari ihanaa mukeloa vielä kotona (tämä on ainut TOTUUS) elämässäni. Tule Sinä ja vie minut elämään elävää elämää.

        Voi veisin sinut heti pois kulisseistasi, tehtäisiin pari mukulaakin, mutta kun minäkin satun olemaan nainen...

        Kannattaa varmasti ensin kertoa puolisollesi, miten helvetillistä hänen kanssaan on. Voisit hiukan valottaa sitä yksinäisyyttäsikin tuolle piittaamattomalle porsaalle, jota mieheksesi kutsutaan.

        Toisaalta voit olla ykinäinen kurja kuten minäkin olen, onhan tässä puolensa.


    • surullista, miten monet valittavat olevansa yksin ja ilman ystäviä.

      Ymmärrän, että joskus ei jaksa muuta kuin odottaa että joku tulisi ja pelastaisi yksinäisyydestä ja rakkaudettomuudesta jne.
      Toivottavasti saat kuitenkin jostain - vaikka täältä - ripauksen positiivista energiaa, jonka avulla jaksat vääntäytyä passiivisesta odottajasta aktiiviseksi toimijaksi.

      Ryhdy toimeen, hanki oma elämä!

      Älä odota, että joku pelastaisi sinut yksinäisyydestä.
      Ryhdy itse pelastajaksi.

      Älä odota, että joku rakastaisi sinua.
      Rakasta itse.

      Älä odota, että joku auttaisi sinua.
      Ryhdy itse auttajaksi.

      Kun ihminen on kyllikseen ehtinyt tuijottaa omaa napaansa ja alkaa epäitsekkäästi ajatella muitakin, yleensä huomaa yksinäisyyden ja avuntarpeen kadonneen.
      Kun pääsee alkuun, joskus "oma aikakin" saattaa tuntua ylellisyydeltä, kun aktiivisia ihmisiä kaivattaisiin niin monenlaisiin "tehtäviin" ja tekijöistä on aina pulaa. - Nykyisin on niin paljon heitä, jotka odottavat saavansa kaiken valmiina...

      • Kadoksissa

        Siinä sitä taas tuli annos tämän ajan tehokasta jorinaa, taidat ajatella niin, että ihminen ei saa olla missään heikko, ei edes keskustelupalstan keskustelussa? Aina pitää olla vahva ja itsenäinen, jokainen on oman onnensa seppä?

        "Ryhdy toimeen ja hanki oma elämä", siinä masentuneelle ja yksinäiselle ihmiselle suolaa haavoihin. Eivät sinunlaisesi uraohjus-omanapa-tehokkuus-energiapakkausihmiset tämän maailman yksinäisistä välitä tuon taivaallista, vaikka meitä kävelisi vastaasi joka ikinen päivä, niin asenteesi on jo niin tyrmäävä, että kierrämme sinut kaukaa.

        Sinä kuvittelet, että auttamien on sitä, että annetaan hienoja ohjeita väsyneille ihmisille ja sitten kaikki on taas hyvin.

        Sinun ylimielinen ja yliaktiivinen asenteesi karkottaa oikeat ihmiset ympäriltäsi, luulisin, että olet itse vielä yksinäisempi kuin minä?


      • Kadoksissa kirjoitti:

        Siinä sitä taas tuli annos tämän ajan tehokasta jorinaa, taidat ajatella niin, että ihminen ei saa olla missään heikko, ei edes keskustelupalstan keskustelussa? Aina pitää olla vahva ja itsenäinen, jokainen on oman onnensa seppä?

        "Ryhdy toimeen ja hanki oma elämä", siinä masentuneelle ja yksinäiselle ihmiselle suolaa haavoihin. Eivät sinunlaisesi uraohjus-omanapa-tehokkuus-energiapakkausihmiset tämän maailman yksinäisistä välitä tuon taivaallista, vaikka meitä kävelisi vastaasi joka ikinen päivä, niin asenteesi on jo niin tyrmäävä, että kierrämme sinut kaukaa.

        Sinä kuvittelet, että auttamien on sitä, että annetaan hienoja ohjeita väsyneille ihmisille ja sitten kaikki on taas hyvin.

        Sinun ylimielinen ja yliaktiivinen asenteesi karkottaa oikeat ihmiset ympäriltäsi, luulisin, että olet itse vielä yksinäisempi kuin minä?

        Ajatukseni oli, että kun alkaa ajatella ja auttaa muita, omat ahdistukset pienenevät.
        Kun ottaa yhdeyden naapurissa elävään toiseen yksinäiseen, ei kumpikaan ole enää yksin.

        Jos odottaa kotona saavansa kaiken valmiina, odottaminen saattaa kestää lopun elämää ja yksinäisyys ahdistaa entistä enemmän.
        Omaan napaan tuijottaminen tekee joskus ihan hyvää, muttei sitä kannata ottaa elämäntavaksi.

        Joskus suola on puhdistavaa! - Sainhan sinunkin adrenaliinisi virtaamaan. ;))

        Hyvää jatkoa!


      • Kadoksissa
        optimisti-orvokki kirjoitti:

        Ajatukseni oli, että kun alkaa ajatella ja auttaa muita, omat ahdistukset pienenevät.
        Kun ottaa yhdeyden naapurissa elävään toiseen yksinäiseen, ei kumpikaan ole enää yksin.

        Jos odottaa kotona saavansa kaiken valmiina, odottaminen saattaa kestää lopun elämää ja yksinäisyys ahdistaa entistä enemmän.
        Omaan napaan tuijottaminen tekee joskus ihan hyvää, muttei sitä kannata ottaa elämäntavaksi.

        Joskus suola on puhdistavaa! - Sainhan sinunkin adrenaliinisi virtaamaan. ;))

        Hyvää jatkoa!

        Mutta tuollainen hanki elämä-juttu on minusta aika törkeä, siitä nää kitkerät sanat.

        Hyvää jatkoa vaan optimisti-Orvokillekin, olet kai jossain suhteessa oikeassa, aikasten paljonkin.

        No jo, aina löytyy joku jolla menee paljon huonommin, niinhän se on.


      • Kadoksissa kirjoitti:

        Mutta tuollainen hanki elämä-juttu on minusta aika törkeä, siitä nää kitkerät sanat.

        Hyvää jatkoa vaan optimisti-Orvokillekin, olet kai jossain suhteessa oikeassa, aikasten paljonkin.

        No jo, aina löytyy joku jolla menee paljon huonommin, niinhän se on.

        on lause, jolla minutkin on kerran havahdutettu.
        - Tunsin, että hyvää teki vaikka sattuikin.
        Tosin sen sanoi rakas ihmiseni, eikä joku pirullinen "besserwisser" keskustelupalstalla.

        Joskus sitä vatvoo omiaan ja syöksykierre syvenee ystävällisten ymmärtäjien ystävällisellä avustuksella.


    • yopollo

      se aika paremman puutteessa kuluu täälläkin. Älä kuitenkaan liikoja takerru näihin virtuaaliystäviisi, tiukan paikan tullen huomaat että kaikki haluavat sinun pysyvän vain virtuaalissa.

      • Kadoksissa

        Nämä niin kutsutut virtuaaliystävät ovat hyviä neuvoja pullollaan, rakastavia ja välittäviä siihen saakka, kunhan se ei vaan vaadi heiltä itseltään mitään. Ja sitten on tää kurjaakin kurjempi seksuaaliriippuvaisten sakki, joka kyttää kaikkia sillä silmällä...

        On tää surkeeta tää elämä, ensin olen yksin ja sitten kun tulen tänne, olen kaiken maailman vinahtaneitten armoilla...


    • ...

      On tietenkin niin paljon helpompaa valittaa ja ruikuttaa yksinaisyyttaan, tarpeettomuuttaan, tietamattomyyttaan ts. mita tahaansa mita ei haluaisi olla. Tehda sen eteen jotain vaati joskus enemman joskus vahemman, mutta jotain tekemista ja osaalistumnista kuitenkin.

      Yksinaisyydesta paasee eroon vain menemalla muiden luo-osllistumalla niin momeen aktiivisuuteen kunnes loytaa mieluisimman, tietamattomyydesta seuraamalla aikaansa-lukemalla-oppimalla, tarpeettomuudestaan auttamalla muita tavalla tai toisella. Mutta kaikki tuo vaatii kehonsa liikkeelle saamista ja energian kulutusta. Miten helppoa onkaan valittaa-siita ajan pitkaa kehittyy oikein elaman asenne: todella helppo tapa tyontamaan kaikki lahi-ihmiset hyvin kauas.

      • Kadoksissa

        Minusta on ihanaa, kuinka ihmiset ottavat osaa tähän kurjuuteeni, kerrankin saan olla ihan pieni ja heikko ja autettava.

        Minä haluan olla pieni ja heikko ja autettava. Auta minua!


      • Jermu
        Kadoksissa kirjoitti:

        Minusta on ihanaa, kuinka ihmiset ottavat osaa tähän kurjuuteeni, kerrankin saan olla ihan pieni ja heikko ja autettava.

        Minä haluan olla pieni ja heikko ja autettava. Auta minua!

        Ryhdistäydy nyt helkkarissa ja lopeta toi vikinä.


      • Kadoksissa
        Jermu kirjoitti:

        Ryhdistäydy nyt helkkarissa ja lopeta toi vikinä.

        Ryhdistäytyminen on kurjaa, kumara etukeno suoristuu ja rinnat työntyvät liikaa esiin.

        Minä haluan olla ihan avuton.


      • Kadoksissa
        Kadoksissa kirjoitti:

        Ryhdistäytyminen on kurjaa, kumara etukeno suoristuu ja rinnat työntyvät liikaa esiin.

        Minä haluan olla ihan avuton.

        Olet ilkeä feikki, joka kirjoitit rinnoista. Kiusaat särkynyttä ihmispoloista.

        Antakaa minun olla ja surra, ei tästä mitenkään voi päästä tästä tunteesta.


      • Kadoksissa, oikea hlö
        Jermu kirjoitti:

        Ryhdistäydy nyt helkkarissa ja lopeta toi vikinä.

        Että sama mikä uppoaa sotilaisiin, ei ehkä osu surullisiin naisihmisiin.


      • Jermu
        Kadoksissa, oikea hlö kirjoitti:

        Että sama mikä uppoaa sotilaisiin, ei ehkä osu surullisiin naisihmisiin.

        Johan nyt on markkinat. Luuletko sinä todella, että täällä voi auttaa kunnolla näkemättä toisen kasvoja, ilmeitä ja eleitä.
        Tuollainen "olo on niin surkea, voi voi voisko joku auttaa" ei vain kertakaikkiaan toimi täällä ympäristössä, vaan viestittää vääriä singaaleja muille.
        Se olet sinä itse, joka auttaa sinua itseäsi. Se olet sinä itse, joka nyt ryhdistäytyy, perskeles. Tämä on käsky. Toimikaa !!!


      • Kadoksissa
        Jermu kirjoitti:

        Johan nyt on markkinat. Luuletko sinä todella, että täällä voi auttaa kunnolla näkemättä toisen kasvoja, ilmeitä ja eleitä.
        Tuollainen "olo on niin surkea, voi voi voisko joku auttaa" ei vain kertakaikkiaan toimi täällä ympäristössä, vaan viestittää vääriä singaaleja muille.
        Se olet sinä itse, joka auttaa sinua itseäsi. Se olet sinä itse, joka nyt ryhdistäytyy, perskeles. Tämä on käsky. Toimikaa !!!

        Jos mä vaikka menisin jonnekin jossa pitää olla ihmisten kanssa yhdessä...?

        Vaikka johonkin keskusteluryhmään tai harrastukseen tai jos mä vaikka yrittäisin ottaa yhteyttä johonkuhun ihmiseen...vaikka soittaisin tai jotain


      • Jermu
        Kadoksissa kirjoitti:

        Jos mä vaikka menisin jonnekin jossa pitää olla ihmisten kanssa yhdessä...?

        Vaikka johonkin keskusteluryhmään tai harrastukseen tai jos mä vaikka yrittäisin ottaa yhteyttä johonkuhun ihmiseen...vaikka soittaisin tai jotain

        Ja sillä seuralla itsessään ei ole oloa parantavaa vaikutusta, jos olet itsesi sinne pakoittanut tai sinut on sinne väkisin tyrkätty.
        Vasta sen jälkeen, kun olet itse valmis muiden kohtaamiseen omilla ehdoillasi, se onnistuu. Muista kuitenkin, että "omilla ehdoillasi" tarkoittaa myös toisten huomioon ottamista. Yhteiskunnassa kaikki yleiset säännöt ovat kompromisseja.


      • plunger
        Kadoksissa kirjoitti:

        Jos mä vaikka menisin jonnekin jossa pitää olla ihmisten kanssa yhdessä...?

        Vaikka johonkin keskusteluryhmään tai harrastukseen tai jos mä vaikka yrittäisin ottaa yhteyttä johonkuhun ihmiseen...vaikka soittaisin tai jotain

        Ota "jos" pois lauseen edestä. Jos et uskalla, ota ensin vauhti täältä, eivät Sinua kaikki pistä sanoilla, eivät sano vain että "ryhdistäydy" ja sillä siisti, eivät kaikki ole niin itsekkäät.

        Täällä on virtuaali-ihmisiä. Täällä on helppo torjua ja helppo lipoa. Täällä ihmisillä on roolit kuten ulkomaailmassa. Sinulla on nyt oma rooli, joka ei sovi yhteen enemmistön kanssa, olet vähemmistöä, kuten minä. Ymmärtää haluan, jos tahdot tilannetta keventää. Tukea yritän antaa, minulla on piiiiiitkä kokemus että elää ilman ihmissuhteita, ilman todellisia ystäviä, ilman rakkautta.


    • Mies vailla nikkiä

      mikä tähän on johtanut? Oletko kenties niin ujo ja arka, ettet uskalla lähestyä muita? Tai oletko kenties niin masentunut, ettei sinulla riitä energiaa mihinkään? Jos vastauksesi on myönteinen, niin keskustelu asiantuntijan kanssa yhdistettynä lääkehoitoon saattaisi auttaa. Lääke ei sinänsä ole avain onneen, mutta monilla jännityksen tunteen tai masennuksen oireiden lientyminen helpottaa oloa ja lähestymistä muihin.

      • Kadoksissa

        Tai sitten minulla nyt vaan on kovin voimakkaita tunteita, meinaatko että olisi hyvä leikata niistä huiput pois? Että eläisin niinkuin muutkin, tasaisesti ja säädyllisesti?

        Olet oikeassa, masentunut ihminen on varmasti yksinäisyydessään yksinäisin, ja usein juuri lääkitys auttaa, mutta onko se sitten masennusta, jos toipuu jo vuorokaudessa?


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mitä sanoisit

      juuri nyt kaivatullesi jos uskaltaisit/kehtaisit?
      Ikävä
      176
      1715
    2. Mitä hyvää

      Mitä hyvää hän on tuonut elämääsi?
      Ikävä
      108
      977
    3. Mikä teidän jutussa on ongelmana?

      Missä meni pieleen?
      Ikävä
      87
      834
    4. Koillis motor

      Kyllä on mennyt palvelu alas ku lehmänhäntä, sovitut asiat ja luvatut soitot pitää hoitaa eikä tehä oharia, täysin tumpa
      Suomussalmi
      19
      663
    5. 51
      655
    6. ABC: n kahvilan uusi nimi matkimalla

      Kahvia ja virvokkeita myytiin aikoinaan ÄKKI-VANNIN KAHVILASSA Haapavedellä ja paikalliset sanoivat sitä haussia "Tuhann
      Haapavesi
      41
      557
    7. Tehdäänkö tänään toiveista totta?

      Poikkea tänä illasta siinä lähellä ja annetaan silmien puhua ja sen jälkeen puhu sinä lopulta mitä ajattelet..
      Ikävä
      45
      508
    8. Kylillä ei ole näkynyt? Missä luuraat nainen?

      Olisit soittanut mulle nainen. Oltais voitu nähdä vaikka laavulla. Miksi pelkäät minua? Eihän siinä ole mitään järkeä. m
      Suhteet
      164
      503
    9. Rydman sivuutti mutupohjalta asiantuntija-arviot tutkimusrahoitusta myönnettäessä

      Onko Rydman sopiva tai kykenevä toimimaan ministerinä? Ei ole. Ministerit ovat joutuneet puhuteltaviksi vähemmästäkin;
      Maailman menoa
      191
      453
    10. Missä näet kaivattuasi?

      Mitä teet silloin? Tuleeko pakene reaktio? Vai hellä tunne ja ere..
      Ikävä
      26
      439
    Aihe