Olen kirjoittanut esikoiskirjaani nyt jo useamman vuoden, jaksanut uskoa tarinaan, hionut sitä, tehnyt sen eteen lukemattomia tunteja töitä. Ammattikirjoittajana tiedän, että teksti on laadukasta ja tarinakin keskivertoa parempi ellei jopa loistava.
Nyt kun taas kerran otin käskirjoituksen editoitavakseni, eteneminen on todella, todella vaivalloista. Huomaan, että joudun pakottamaan itseäni töihin ja että olen jollain lailla kyllästynyt koko projektiin. Siihen, miten vaikeaa kustannussopimusta on saada, siihen, ettei vuosien työ ala vieläkään tuottaa tulosta jne.
Löytyisikö jotain tsempityksiä tai vertaistukea?
Kirjoittaminen/editointi tökkii, vertaistukea?
Anonyymi
13
150
Vastaukset
Kannattaisiko pitää vaikka sapattivuosi koko projektista ja tehdä esim. jotain aivan muuta?
- Anonyymi
Samaa mieltä Kollimaattorin kanssa. Jätä kässäri lepäämään ainakin muutamaksi kuukaudeksi, mieluiten vuodeksi ja unohda se täysin. Sitten aikanaan palaat tekstin pariin uusin silmin ja ajatuksin.
- Anonyymi
Olen aloittanut viimeisimmän kirjoitustyöni 2014. Kyllä tökkii välillä ja pahasti. Minusta pitkät tauot ovat olleet enemmän pahasta, mutta on ollut useita kuukausia, jopa vuosia jolloin en ole ehtinyt työn, lasten, opintojen tmv. vuoksi työstämään käsikirjoitusta ja se on pitänyt laittaa hetkittäin odottamaan.
Aina tauon jälkeen on ollut turhauttavaa aloittaa alusta. Käsikirjoitus on ollut jo kaksi kertaa ”valmis”, mutta olen sitten päätynyt editoimaan lisää.
Kärsin juuri tuosta samasta turhautumisesta. Loputon hinkkaaminen ja samalla koko stoori on alkanut tympimään ja välillä koko kirjoittaminen ärsyttää. Minusta tämä on ihan luonnollinen osa pitkää luomisprosessia.
Itse tiedän tämän olevan merkki siitä, että ollaan kalkkiviivoilla. En tosiaan ajatellut laittaa pensseleitä enää santaan siksi, että editointi tuntuu vievän hermot välillä. Semmoista se on. Minullakin jo kolmas käsikirjoitus, ja tiedän jo mitä luvassa. Ruusunpunaiset unelmat kustannussopimuksen saamisesta ovat tässä kohtaa vaihtuneet pelkoon ja ahdistukseen siitä, että vuosien työ valuukin hukkaan.
Se nostaa rimaa työstää ja hinkata tekstiä yhä lisää ja turhauttaa, kun tuntuu että ei tule koskaan valmista. Uusien juttujen kimppuun jo mieluusti minäkin säntäisin, mutta yksi korjauskierros on vielä jaksettava rutistaa. Välillä innostaa, välillä voin melkein pahoin, mutta vuoden päästä en enää tätä samaa aikonut tehdä, joten teen sen nyt.
Tsemppiä!- Anonyymi
Miksi se on tärkeää saada julkaistuksi?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miksi se on tärkeää saada julkaistuksi?
HYvä kysymys. Itseasiassa erinomainen kysymys.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
HYvä kysymys. Itseasiassa erinomainen kysymys.
Lähinnä on tärkeää saada aloitettu työ päätökseen. Aikaa vievästä harrastuksesta toivoisi myös elantoa itselleen jossain vaiheessa. Minä ainakin haluaisin kyllä ihan oikeaksi kirjailijaksi joskus ja tehdä tätä työkseni.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lähinnä on tärkeää saada aloitettu työ päätökseen. Aikaa vievästä harrastuksesta toivoisi myös elantoa itselleen jossain vaiheessa. Minä ainakin haluaisin kyllä ihan oikeaksi kirjailijaksi joskus ja tehdä tätä työkseni.
Ei muuta kuin annat palaa vaan sitten.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lähinnä on tärkeää saada aloitettu työ päätökseen. Aikaa vievästä harrastuksesta toivoisi myös elantoa itselleen jossain vaiheessa. Minä ainakin haluaisin kyllä ihan oikeaksi kirjailijaksi joskus ja tehdä tätä työkseni.
Eli ehkä enemmänkin kirjailijuus kiinnostaa sitten?
- Anonyymi
Itse kärsin saman ongelman kanssa ja lopetin kirjoittamisen kokonaan jokin aika sitten, totuus vain on että ani harva kustannussopimuksen saa ja kirjoittaa voi ihan harrastuspohjalta. Päätös tuntuu nyt jälkikäteen oikealta. Kirjoittamisesta tuli taakka, ja kustantamoiden ylenkatsova välinpitämätön tapa suhtautua käsikirjoituksiin oli vain liikaa. Nyt tuntuu kevyeltä, tuskin jatkan enää ikinä.
- Anonyymi
Täällä toinen "luovuttaja". Minulle yksi syy laittaa pensselit santaan, oli pettymys siihen kun näin mitä se käytännön kirjailijan työ oikeasti oli. Alkuun olin mukana puuhaamassa vaikka mitä kirjallista projektia, mutta aika nopeasti tajusin ettei minusta ole tyrkyttämään messuilla omia tekeleitä ventovieraille eikä ne ns. "kirjallisuuspiiritkään" oikein eronneet mistään muista kuppikuntaisista ryyppyporukoista.
Nyt kirjoittelen toisinaan omaksi iloksi jotain, mutta aika on osoittanut ettei sekään niin elintärkeää ole. Riittävän pitkä aika sammuttaa minkä tahansa tulen.
- Anonyymi
Kannattaa luovuttaa. Miksi kirjoja pitäisi tehdä yhtään enempää. Niitä julkaistaan ihan helvetisti jo nytkin, suurin osa ihan täyttä skeidaa, ja se nyt johtuu siitä, että myydään sitä, mitä suomalaiset ostaa.
- Anonyymi
Tämä on muuten niin totta. Tuntuu että vaikka kirjakaupat pursuavat uutuuskirjoja, niin mitään kiinnostavaa sieltä ei tunnu löytyvän. Mieluummin suuntaan koluamaan antikvariaatteja löytääkseni itseäni kiinnostavaa luettavaa.
Ehkä ne hyvät kirjat ovat siellä kustantajien jonoissa.
- Anonyymi
Oletko lähettänyt tekstiä kustantamoihin?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ja taas ammuttu kokkolassa
Kokkolaisilta pitäisi kerätä pois kaikki ampumaset, keittiöveitset ja kaikki mikä vähänkään paukku ja on terävä.716207- 1335564
Helena Koivu on äiti
Mitä hyötyä on Mikko Koivulla kohdella LASTENSA äitiä huonosti . Vie lapset tutuista ympyröistä pois . Lasten kodista.4703446Ovatko naiset lopettaneet sen vähäisenkin vaivannäön Tinderissa?
Meinaan vaan profiileja selatessa nykyään valtaosalla ei ole minkäänlaista kirjoitettua tekstiä siellä. Juuri ja juuri s1091827Suomi vietiin Natoon väärin perustein. Viides artikla on hölynpölyä. Yksin jäämme.
Kuka vielä uskoo, että viides artikla takaa Suomelle avun, jos Suomeen hyökätään. Liikuttavasti täällä on uskottu ja ved3811286- 381266
- 671081
Sydämeni on sinun luona
Koko ajan. Oli ympärilläni ketä oli niin sinä olet vain ajatuksissa ja tunteissa. En halua muiden kosketusta kuin sinun47984Trump ja Venäjä
Huomasitteko muuten... Käytännössä ainoat valtiot, joille Trump EI eilen asettanut typeriä tariffejaan, olivat Venäjä ja110922Jatkuva stressitila
On sinun vuoksesi kun en tiedä missä mennään mutta tunteeni tiedän ainoastaan52889