Kirjoittaminen/editointi tökkii, vertaistukea?

Anonyymi

Olen kirjoittanut esikoiskirjaani nyt jo useamman vuoden, jaksanut uskoa tarinaan, hionut sitä, tehnyt sen eteen lukemattomia tunteja töitä. Ammattikirjoittajana tiedän, että teksti on laadukasta ja tarinakin keskivertoa parempi ellei jopa loistava.

Nyt kun taas kerran otin käskirjoituksen editoitavakseni, eteneminen on todella, todella vaivalloista. Huomaan, että joudun pakottamaan itseäni töihin ja että olen jollain lailla kyllästynyt koko projektiin. Siihen, miten vaikeaa kustannussopimusta on saada, siihen, ettei vuosien työ ala vieläkään tuottaa tulosta jne.

Löytyisikö jotain tsempityksiä tai vertaistukea?

13

98

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Kannattaisiko pitää vaikka sapattivuosi koko projektista ja tehdä esim. jotain aivan muuta?

    • Anonyymi

      Samaa mieltä Kollimaattorin kanssa. Jätä kässäri lepäämään ainakin muutamaksi kuukaudeksi, mieluiten vuodeksi ja unohda se täysin. Sitten aikanaan palaat tekstin pariin uusin silmin ja ajatuksin.

    • Anonyymi

      Olen aloittanut viimeisimmän kirjoitustyöni 2014. Kyllä tökkii välillä ja pahasti. Minusta pitkät tauot ovat olleet enemmän pahasta, mutta on ollut useita kuukausia, jopa vuosia jolloin en ole ehtinyt työn, lasten, opintojen tmv. vuoksi työstämään käsikirjoitusta ja se on pitänyt laittaa hetkittäin odottamaan.

      Aina tauon jälkeen on ollut turhauttavaa aloittaa alusta. Käsikirjoitus on ollut jo kaksi kertaa ”valmis”, mutta olen sitten päätynyt editoimaan lisää.

      Kärsin juuri tuosta samasta turhautumisesta. Loputon hinkkaaminen ja samalla koko stoori on alkanut tympimään ja välillä koko kirjoittaminen ärsyttää. Minusta tämä on ihan luonnollinen osa pitkää luomisprosessia.

      Itse tiedän tämän olevan merkki siitä, että ollaan kalkkiviivoilla. En tosiaan ajatellut laittaa pensseleitä enää santaan siksi, että editointi tuntuu vievän hermot välillä. Semmoista se on. Minullakin jo kolmas käsikirjoitus, ja tiedän jo mitä luvassa. Ruusunpunaiset unelmat kustannussopimuksen saamisesta ovat tässä kohtaa vaihtuneet pelkoon ja ahdistukseen siitä, että vuosien työ valuukin hukkaan.

      Se nostaa rimaa työstää ja hinkata tekstiä yhä lisää ja turhauttaa, kun tuntuu että ei tule koskaan valmista. Uusien juttujen kimppuun jo mieluusti minäkin säntäisin, mutta yksi korjauskierros on vielä jaksettava rutistaa. Välillä innostaa, välillä voin melkein pahoin, mutta vuoden päästä en enää tätä samaa aikonut tehdä, joten teen sen nyt.

      Tsemppiä!

      • Anonyymi

        Miksi se on tärkeää saada julkaistuksi?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksi se on tärkeää saada julkaistuksi?

        HYvä kysymys. Itseasiassa erinomainen kysymys.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        HYvä kysymys. Itseasiassa erinomainen kysymys.

        Lähinnä on tärkeää saada aloitettu työ päätökseen. Aikaa vievästä harrastuksesta toivoisi myös elantoa itselleen jossain vaiheessa. Minä ainakin haluaisin kyllä ihan oikeaksi kirjailijaksi joskus ja tehdä tätä työkseni.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lähinnä on tärkeää saada aloitettu työ päätökseen. Aikaa vievästä harrastuksesta toivoisi myös elantoa itselleen jossain vaiheessa. Minä ainakin haluaisin kyllä ihan oikeaksi kirjailijaksi joskus ja tehdä tätä työkseni.

        Ei muuta kuin annat palaa vaan sitten.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lähinnä on tärkeää saada aloitettu työ päätökseen. Aikaa vievästä harrastuksesta toivoisi myös elantoa itselleen jossain vaiheessa. Minä ainakin haluaisin kyllä ihan oikeaksi kirjailijaksi joskus ja tehdä tätä työkseni.

        Eli ehkä enemmänkin kirjailijuus kiinnostaa sitten?


    • Anonyymi

      Itse kärsin saman ongelman kanssa ja lopetin kirjoittamisen kokonaan jokin aika sitten, totuus vain on että ani harva kustannussopimuksen saa ja kirjoittaa voi ihan harrastuspohjalta. Päätös tuntuu nyt jälkikäteen oikealta. Kirjoittamisesta tuli taakka, ja kustantamoiden ylenkatsova välinpitämätön tapa suhtautua käsikirjoituksiin oli vain liikaa. Nyt tuntuu kevyeltä, tuskin jatkan enää ikinä.

      • Anonyymi

        Täällä toinen "luovuttaja". Minulle yksi syy laittaa pensselit santaan, oli pettymys siihen kun näin mitä se käytännön kirjailijan työ oikeasti oli. Alkuun olin mukana puuhaamassa vaikka mitä kirjallista projektia, mutta aika nopeasti tajusin ettei minusta ole tyrkyttämään messuilla omia tekeleitä ventovieraille eikä ne ns. "kirjallisuuspiiritkään" oikein eronneet mistään muista kuppikuntaisista ryyppyporukoista.
        Nyt kirjoittelen toisinaan omaksi iloksi jotain, mutta aika on osoittanut ettei sekään niin elintärkeää ole. Riittävän pitkä aika sammuttaa minkä tahansa tulen.


    • Anonyymi

      Kannattaa luovuttaa. Miksi kirjoja pitäisi tehdä yhtään enempää. Niitä julkaistaan ihan helvetisti jo nytkin, suurin osa ihan täyttä skeidaa, ja se nyt johtuu siitä, että myydään sitä, mitä suomalaiset ostaa.

      • Anonyymi

        Tämä on muuten niin totta. Tuntuu että vaikka kirjakaupat pursuavat uutuuskirjoja, niin mitään kiinnostavaa sieltä ei tunnu löytyvän. Mieluummin suuntaan koluamaan antikvariaatteja löytääkseni itseäni kiinnostavaa luettavaa.

        Ehkä ne hyvät kirjat ovat siellä kustantajien jonoissa.


    • Anonyymi

      Oletko lähettänyt tekstiä kustantamoihin?

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Nykynuoret puhuu nolosti englantia suomen sekaan, hävetkää!

      Kamalan kuuloista touhua. Oltiin ravintolassa ja viereen tuli 4 semmosta 20-25v lasta. Kaikki puhui samaan tyyliin. Nolo
      Maailman menoa
      198
      4666
    2. 57-vuotiads muka liian vanha töihin?

      On tämä sairas maailma. Mihin yli 55-vuotiaat sitten muka enää kelpaavat? Hidasta itsemurhaa tekemään, kun eläkkeelle ei
      Maailman menoa
      274
      2750
    3. 134
      1707
    4. Luovutetaanko nainen?

      En taida olla sinulle edes hyvän päivän tuttu. Nauratkin pilkallisesti jo selän takana.
      Ikävä
      67
      1401
    5. Haluatteko miellyttää kumppaninne silmää?

      Entä muita aisteja? Mitä olette valmiita tekemään sen eteen että kumppani näkisi teissä kunnioitettavan yksilön? Olette
      Sinkut
      203
      1357
    6. J-miehelle toivon

      Hyvää yötä. Voisiko nykyistä tilannetta uhmaten vielä pienintäkään toivetta olla, päästä kainaloosi joskus lepääämään.
      Ikävä
      84
      1156
    7. Miten olette lähestyneet kiinnostuksen kohdettanne?

      Keskusteluita seuranneena tilanne tuntuu usein olevan sellainen, että palstan anonyymit kaipaajat eivät ole koskaan suor
      Ikävä
      64
      1124
    8. By the way, olet

      mielessäni. Olet minulle tärkeä, niin suunnattoman tärkeä. En kestäisi sitä jos sinulle tapahtuisi jotain. Surullani ei
      Ikävä
      74
      1077
    9. Haluatko S

      vielä yrittää?
      Ikävä
      59
      1057
    10. Onko kaivattunne suosittu?

      Onko teillä paljon kilpailijoita? Mies valitettavasti näyttää olevan paljonkin naisten suosiossa :(
      Ikävä
      76
      1051
    Aihe