Ikiliikkuja

Ehkei maailmankaikkeus katoa ennen atomeja, mutta se voi tuhoutua milloin vain.

Higgsin kenttä voi muodostaa väärän vakuumin, jolloin palautuessaan nollaenergiseen tilaansa, universumi tuhotuu elinkelvottomaksi.

Anonyymi kirjoitti:

Ehkei maailmankaikkeus katoa ennen atomeja, mutta se voi tuhoutua milloin vain.

Higgsin kenttä voi muodostaa väärän vakuumin, jolloin palautuessaan nollaenergiseen tilaansa, universumi tuhotuu elinkelvottomaksi.

Lue lisää

Ei muutu elinkelvottomaksi, vaan lähinnä netriinojen massa kasvaa tyhjiöenergian pienentyessä, ja universumin siirtyessä vakaampaan tilaan.
Laskelmien mukaan universumin faasimuutos on jo tapahtunut n. 370 000 vuotta BB:n jälkeen. Planck-satelliitin CBM- ja BAO -datan perusteella neutriinojen massan pitäisi olla 0.03eV, mutta beta-hajoamisen tutkimuksissa neutriinojen massaksi on saatu 0.2 eV. Neutriinojen massan kasvu johtuu faasimuutoksesta.
https://arxiv.org/pdf/1811.01991.pdf

Anonyymi kirjoitti:

Ei muutu elinkelvottomaksi, vaan lähinnä netriinojen massa kasvaa tyhjiöenergian pienentyessä, ja universumin siirtyessä vakaampaan tilaan.
Laskelmien mukaan universumin faasimuutos on jo tapahtunut n. 370 000 vuotta BB:n jälkeen. Planck-satelliitin CBM- ja BAO -datan perusteella neutriinojen massan pitäisi olla 0.03eV, mutta beta-hajoamisen tutkimuksissa neutriinojen massaksi on saatu 0.2 eV. Neutriinojen massan kasvu johtuu faasimuutoksesta.
https://arxiv.org/pdf/1811.01991.pdf

Lue lisää

Tuossa paperissa on kysymys osa-faasista. Täysin nollanerginen tila Higgisn kentälle tuhoaa universumin elinkevottomaksi. Jos Higgsin kenttä on muutoin muuttunut, niin sittenpä on.

Anonyymi kirjoitti:

Ei muutu elinkelvottomaksi, vaan lähinnä netriinojen massa kasvaa tyhjiöenergian pienentyessä, ja universumin siirtyessä vakaampaan tilaan.
Laskelmien mukaan universumin faasimuutos on jo tapahtunut n. 370 000 vuotta BB:n jälkeen. Planck-satelliitin CBM- ja BAO -datan perusteella neutriinojen massan pitäisi olla 0.03eV, mutta beta-hajoamisen tutkimuksissa neutriinojen massaksi on saatu 0.2 eV. Neutriinojen massan kasvu johtuu faasimuutoksesta.
https://arxiv.org/pdf/1811.01991.pdf

Lue lisää

"""Ei muutu elinkelvottomaksi, vaan lähinnä netriinojen massa kasvaa tyhjiöenergian pienentyessä, ja universumin siirtyessä vakaampaan tilaan.
Laskelmien mukaan universumin faasimuutos on jo tapahtunut n. 370 000 vuotta BB:n jälkeen. Planck-satelliitin CBM- ja BAO -datan perusteella neutriinojen massan pitäisi olla 0.03eV, mutta beta-hajoamisen tutkimuksissa neutriinojen massaksi on saatu 0.2 eV. Neutriinojen massan kasvu johtuu faasimuutoksesta.
https://arxiv.org/pdf/1811.01991.pdf"""

Artikkelissa ei ole kyseessä neutriinon massojen ratkaiseminen Higgsin mekanismilla.

Tosin huomio: tässä artikkelissa ei ole omia kenttiä, eli siinä ei edes ole yhtä faasia ja toista faasia sen jälkeen, vaan se käyttää hyväkseen Ref. [1]:ssä ollutta mallia neutriinon massalle. Jos puhutaan faaseista, tulisi puhua siitä paperista ensin.

Standardimallin Higgsin mekanismi tehtiin ennen neutriinon massojen löytymistä, ja se on lähinnä siksi jättänyt neutriinot massattomiksi. Silti Ref. [1]:ssä ei ole kyseessä edes laajennettu Higgsin malli, mistä kentät ja kytkennät ja faasit ja symmetriat voisi ymmärtää edelleen Higgsin bosonin tai sen sisarusten ominaisuuksiksi. Katso jotain tällaista https://physics.stackexchange.com/questions/362411/why-doesnt-the-higgs-give-mass-to-neutrino

Jos nyt Ref. [1]:tä kastoo, siinä on idea, että neutriinojen massa syntyy gravitaatioanomaliaksi nimitetystä mekanismista, joka muutaman ylimääräisen kentän avulla muodostaa neutriinoihin kytketyksi tyhjiöksi eli matalimmaksi energian tilaksi kondensaatin, jossa esiintyy neutriino ja antineutriino -pareja, kuten kuvassa 1, missä jokainen neutriino on siten aina vuorovaikutuksessa mutta eri tavalla kuin (Higgsin) Yukavan kytkennällä. Faasin muuttumiseksi tässä rikotaan neutriinojen kiraalista symmetriaa eikä gravitaatiota. Kolmas kirjoitus samasta asiatasta: https://link.springer.com/article/10.1140/epjc/s10052-021-09300-8

Kyseinen uusi malli yrittää olla häiritsemättä muita faasitransitioita ja massaa, mikä muilla hiukkasilla olisi. Ja kuten linkittämäsi artikkeli pyrki aihetta jatkamaan, pääasia siinä on että neutriino pysyy massattomana niin kauan kuin vain mahdollista, koska CMB, joka on vuodelta ~370k näyttää olevan parempi, jos se tapahtuu vielä ennen tätä faasitransitiota, ja aikana jolloin neutriinojen massa on vielä nolla.

Anonyymi kirjoitti:

Tuossa paperissa on kysymys osa-faasista. Täysin nollanerginen tila Higgisn kentälle tuhoaa universumin elinkevottomaksi. Jos Higgsin kenttä on muutoin muuttunut, niin sittenpä on.

Lue lisää

Globaali minimienergia on kvanttimekaanisen systeemin pienin mahdollinen energia. Klassisessa mekaniikassa se on tasan 0.
Universumi on jo globaalissa minimissä, tai ainakin hyvin lähellä sitä. Tulevat faasimuutokset ovat vaikutuksiltaan hyvin pieniä, eivätkä tuhoa mitään hiukkasia.

Miten olet tuon mitannut?

Ei katoa. Elektronilla on lepomassaa joten se voi pysähtyä katoamatta. Elektroni katoaa törmätessään positroniin tai absorboitumalla atomin ytimeen (elektronisieppaus) jolloin yksi ytimen protoneista muuttuu neutroniksi.

Fotonilla eli sähkömagneettisen säteilyn kvantilla ei ole lepomassaa, joten se on olemassa vain liikkuessaan valon nopeudella.

Anonyymi kirjoitti:

Ei katoa. Elektronilla on lepomassaa joten se voi pysähtyä katoamatta. Elektroni katoaa törmätessään positroniin tai absorboitumalla atomin ytimeen (elektronisieppaus) jolloin yksi ytimen protoneista muuttuu neutroniksi.

Fotonilla eli sähkömagneettisen säteilyn kvantilla ei ole lepomassaa, joten se on olemassa vain liikkuessaan valon nopeudella.

Lue lisää

Elektroni ei voi pysähtyä rikkomatta fysiikan lakeja.

Hyvinhän tuo tunnetaan.

Anonyymi kirjoitti:

Hyvinhän tuo tunnetaan.

Ei tunneta juuri mitään. Sama juttu aivojen toiminnassa tai kasvien yhteyttämisessä. Luullaan ja kuvitellaan jotain.

Atomin rakenne tunnetaan varsin hyvin kuin myös siinä vaikuttavat voimat eli toimintaperiaate. Atomin eliniässä on kyse siitä, onko protonilla puoliintumisaika. Sitä ei voida laskea mistään tunnetusta tosiseikasta, mutta jo nykyisten kokeiden mukaan sen täytyy olla useita suuruusluokkia suurempi kuin universumin nykyinen ikä.
Wiki tietää kertoa, että arvioitu puoliintumisajan alaraja 90 % varmuudella on 6,6 × 10^33 - 1,01 × 10^34 vuotta. Hiukkasfysiikan standardimallin mukaan se ei hajoa.

Anonyymi kirjoitti:

Ei tunneta juuri mitään. Sama juttu aivojen toiminnassa tai kasvien yhteyttämisessä. Luullaan ja kuvitellaan jotain.

Listaat kompleksisuudeltaan aivan eri kertaluokan ilmiöitä, joka kertoo lähinnä siitä, ettet hahmota ongelmaa.

Anonyymi kirjoitti:

Atomin rakenne tunnetaan varsin hyvin kuin myös siinä vaikuttavat voimat eli toimintaperiaate. Atomin eliniässä on kyse siitä, onko protonilla puoliintumisaika. Sitä ei voida laskea mistään tunnetusta tosiseikasta, mutta jo nykyisten kokeiden mukaan sen täytyy olla useita suuruusluokkia suurempi kuin universumin nykyinen ikä.
Wiki tietää kertoa, että arvioitu puoliintumisajan alaraja 90 % varmuudella on 6,6 × 10^33 - 1,01 × 10^34 vuotta. Hiukkasfysiikan standardimallin mukaan se ei hajoa.

Lue lisää

<<Atomin rakenne tunnetaan varsin hyvin kuin myös siinä vaikuttavat voimat eli toimintaperiaate. >>

Ei sitä voi tuntea kovin hyvin koska sitä ei voi nähdä samalla tavalla miten voit nähdä omenan, joten omenan me tunnemme paljon paremmin. Mutta tiedemiehet ymmärtää atomin tarpeeksi hyvin, että voidaan tehdä hyödyllisiä asioita kuten ydinpommeja ja ydinvoimaloita. Synti vaan, että Suomi ei ole rakentanut ydinpommeja, niillä voisi suojata itseä.

Trexnonar kirjoitti:

<<Atomin rakenne tunnetaan varsin hyvin kuin myös siinä vaikuttavat voimat eli toimintaperiaate. >>

Ei sitä voi tuntea kovin hyvin koska sitä ei voi nähdä samalla tavalla miten voit nähdä omenan, joten omenan me tunnemme paljon paremmin. Mutta tiedemiehet ymmärtää atomin tarpeeksi hyvin, että voidaan tehdä hyödyllisiä asioita kuten ydinpommeja ja ydinvoimaloita. Synti vaan, että Suomi ei ole rakentanut ydinpommeja, niillä voisi suojata itseä.

Lue lisää

Meinaatko että alettaisiin putinoimaan atomipommeilla?

Trexnonar kirjoitti:

<<Atomin rakenne tunnetaan varsin hyvin kuin myös siinä vaikuttavat voimat eli toimintaperiaate. >>

Ei sitä voi tuntea kovin hyvin koska sitä ei voi nähdä samalla tavalla miten voit nähdä omenan, joten omenan me tunnemme paljon paremmin. Mutta tiedemiehet ymmärtää atomin tarpeeksi hyvin, että voidaan tehdä hyödyllisiä asioita kuten ydinpommeja ja ydinvoimaloita. Synti vaan, että Suomi ei ole rakentanut ydinpommeja, niillä voisi suojata itseä.

Lue lisää

Itse asiassa voimme tuntea atomin paljon paremmin kuin omenen. Atomi koostuu suhteelisen harvoista alkeishiukkaisista ja vaikka kaikkia vuorovaikutuksia ei kyetäkään laskemaan, periaatteet tunnetaan hyvin.
Biologinen solu taas on erittäin kompleksinen rakenteeltaankin toiminnasta puhumattakaan. Paljon siitäkin tunnetaan, mutta tuskin lähellekään kaikkea.

Anonyymi kirjoitti:

Itse asiassa voimme tuntea atomin paljon paremmin kuin omenen. Atomi koostuu suhteelisen harvoista alkeishiukkaisista ja vaikka kaikkia vuorovaikutuksia ei kyetäkään laskemaan, periaatteet tunnetaan hyvin.
Biologinen solu taas on erittäin kompleksinen rakenteeltaankin toiminnasta puhumattakaan. Paljon siitäkin tunnetaan, mutta tuskin lähellekään kaikkea.

Lue lisää

Juu juu, varmasti. Samaa sanottiin aikoinaan biologisista soluista, että ne on hyvin yksinkertaisia, mutta sitten kun keksittiin mikroskoopit ja kristallografia, huomattiin että ne on helevetin monimutkaisia.

Sama juttu atomien, protonien ja elektronien kanssa, ne vaikuttaa yksinkertaisilta palleroilta nyt kun me emme voi nähdä niitä suoraan, mutta jos me voidaan joskus nähdä ne, ne tulee olemaan ihan helevetin monimutkaisia ja sisältää varmaan myös koodia kuten DNA. Voi olla kokonaisia galaksejakin kvarkkien sisällä jossa on pieniä planeettoja joissa asuu olentoja. Alkeishiukkasia, salli mun nauraa. Kaikessa todellisuudessa on aina joku struktuuri, ei ole mitään yksinkertaista, jos sitä tutkii lähempää.

Anonyymi kirjoitti:

Itse asiassa voimme tuntea atomin paljon paremmin kuin omenen. Atomi koostuu suhteelisen harvoista alkeishiukkaisista ja vaikka kaikkia vuorovaikutuksia ei kyetäkään laskemaan, periaatteet tunnetaan hyvin.
Biologinen solu taas on erittäin kompleksinen rakenteeltaankin toiminnasta puhumattakaan. Paljon siitäkin tunnetaan, mutta tuskin lähellekään kaikkea.

Lue lisää

Uskot olettamuksiin. Ei ole todellista tietoa.

Anonyymi kirjoitti:

Listaat kompleksisuudeltaan aivan eri kertaluokan ilmiöitä, joka kertoo lähinnä siitä, ettet hahmota ongelmaa.

Kertoo vain sen, ettet sinä ymmärrä lukemaasi.

Trexnonar kirjoitti:

Juu juu, varmasti. Samaa sanottiin aikoinaan biologisista soluista, että ne on hyvin yksinkertaisia, mutta sitten kun keksittiin mikroskoopit ja kristallografia, huomattiin että ne on helevetin monimutkaisia.

Sama juttu atomien, protonien ja elektronien kanssa, ne vaikuttaa yksinkertaisilta palleroilta nyt kun me emme voi nähdä niitä suoraan, mutta jos me voidaan joskus nähdä ne, ne tulee olemaan ihan helevetin monimutkaisia ja sisältää varmaan myös koodia kuten DNA. Voi olla kokonaisia galaksejakin kvarkkien sisällä jossa on pieniä planeettoja joissa asuu olentoja. Alkeishiukkasia, salli mun nauraa. Kaikessa todellisuudessa on aina joku struktuuri, ei ole mitään yksinkertaista, jos sitä tutkii lähempää.

Lue lisää

Höpö höpö. Ei ole mitään syytä olettaa, että atomin komponentit koostuisivat kvarkkeja kummemmista olioista. Kuvittelet vaan. Nuo höpötykset DNA:n kaltaisesta koodista ovat myös houretta.

Trexnonar kirjoitti:

Juu juu, varmasti. Samaa sanottiin aikoinaan biologisista soluista, että ne on hyvin yksinkertaisia, mutta sitten kun keksittiin mikroskoopit ja kristallografia, huomattiin että ne on helevetin monimutkaisia.

Sama juttu atomien, protonien ja elektronien kanssa, ne vaikuttaa yksinkertaisilta palleroilta nyt kun me emme voi nähdä niitä suoraan, mutta jos me voidaan joskus nähdä ne, ne tulee olemaan ihan helevetin monimutkaisia ja sisältää varmaan myös koodia kuten DNA. Voi olla kokonaisia galaksejakin kvarkkien sisällä jossa on pieniä planeettoja joissa asuu olentoja. Alkeishiukkasia, salli mun nauraa. Kaikessa todellisuudessa on aina joku struktuuri, ei ole mitään yksinkertaista, jos sitä tutkii lähempää.

Lue lisää

Sallin sinun nauraa, mutta olet väärässä. Miksi esimerkiksi elektronin tai kvarkin pitäisi koostua vielä pienemmistä olioista? Mihin vedät rajan? Planckin tilavuuteen, vai alle?

Juttusi on silkkaa huuhaata.

Anonyymi kirjoitti:

Sallin sinun nauraa, mutta olet väärässä. Miksi esimerkiksi elektronin tai kvarkin pitäisi koostua vielä pienemmistä olioista? Mihin vedät rajan? Planckin tilavuuteen, vai alle?

Juttusi on silkkaa huuhaata.

Lue lisää

<<Miksi esimerkiksi elektronin tai kvarkin pitäisi koostua vielä pienemmistä olioista? Mihin vedät rajan?>>

Ajattele nyt vähän. Kaiken on pakko aina koostua jostain pienemmästä, koska muuten se ei koostuisi mistään, jolloin se ei olisi mitään. Ei siinä ole mitään rajaa, se jatkuu loputtomiin.

Anonyymi kirjoitti:

Höpö höpö. Ei ole mitään syytä olettaa, että atomin komponentit koostuisivat kvarkkeja kummemmista olioista. Kuvittelet vaan. Nuo höpötykset DNA:n kaltaisesta koodista ovat myös houretta.

Lue lisää

<<Ei ole mitään syytä olettaa, että atomin komponentit koostuisivat kvarkkeja kummemmista olioista.>>

Mistä ne kvarkit sitten koostuu? Olemattomuudesta vai?

Trexnonar kirjoitti:

<<Miksi esimerkiksi elektronin tai kvarkin pitäisi koostua vielä pienemmistä olioista? Mihin vedät rajan?>>

Ajattele nyt vähän. Kaiken on pakko aina koostua jostain pienemmästä, koska muuten se ei koostuisi mistään, jolloin se ei olisi mitään. Ei siinä ole mitään rajaa, se jatkuu loputtomiin.

Lue lisää

Elämä on helpompaa, jos oikeasti ymmärtää mistä puhuu eikä keksi asioista omasta päästä.