Eliökunnan muutaman miljardin vuoden ikäinen historia Telluksella on faktaa, vaikka kovin tarkasti tuskin koskaan saamme tietää, miten kukin nykyisin elävä eliölaji on tänne aikoinaan syntynyt. Jos tätä fossiiliaineiston havainnoista pääteltyä eliökunnan historiaa nimitetään evoluutioksi, niin tuskin sitä kukaan täysjärkinen vastustaa.
Evoluutiota selittävä neodarvinismi (tai synteettinen evoluutioteoria) alkaa onneksi väistyä johtavan paradigman jalustalta. Neodarvinismissa on kaksi peruspilaria: luonnonvalinta ja mutaatiot. Luonnonvalinta tuntuu järkeenkäyvältä esimerkiksi selittämään pussieläinten säilymisen Australian mantereella, kun muilla mantereilla istukalliset nisäkkäät alkoivat kukoistaa. Luonnonvalinnan idea selittää hyvin Telluksen historiassa eliökunnassa havaitut sukupuutot. Samoin eliölajien sisällä havaittu ns. mikroevoluutio ja perinnöllisyyteen vaikuttavat mekanismit ovat valideja ja todisteita on runsaasti kasvinjalostuksen piirissä ja vaikkapa myös koirarotujen jalostushistoria kantasudesta.
En siis vastusta evoluutiota sinänsä, mutta se mitä vastustan, on tämä SATUNNAISTEN MUTAATIOIDEN paradigma neodarvinismissa. Minusta se on huonoa tiedettä (vrt vaikka Skepsiksen sivuilta löytyvä hyvä selostus tieteen olemuksesta ). Tämä neodarvinismin toisen pilarin perusta (mekanismi, joka selittäisi täysin uuden eliölajin synnyn) alkoi sortua 1960-luvun geenitekniikan kehityksen myötä. Täällä S24 kinastelupalstoilla jotkut matemaattisesti lahjattomat ovat todenneet että tuo 4 miljardia vuotta antaisi riittävästi aikaa satunnaisille mutaatiolle tuottaa Telluksella havaittava eliölajien runsaus, mutta asia on juuri päinvastoin. Miljardi miljardia vuotta (10^18 vuotta) ei alkuunkaan riitä satunnaisille mutaatioprosesseille, jos ne ovat ainoat prosessit, jotka voivat generoida uusia eliölajeja. (Luonnonvalinta karsii eliölajeja, ei generoi niitä.) Perimän DNA-ketjut ovat havaittu 60-luvulta alkaen niin pitkiksi ja niin valtavan informaatiomääränä sisältäviksi, että satunnaiset vaihtelut AGCT-typpiemästen kesken eivät tuota tuhansien miljardienkaan vuosien aikana riittävästi vaihtoehtoja luonnonvalinnalle. Ja eihän Telluksella havaittu eliölajien kehityksen historiakaan mitenkään tue täysin satunnaista evoluutiokehitystä (jotkut neodarvinismin gurut ml. Richard Dawkins kehtaavat esittää, ettei elämällä eikä evoluutiolla muka ole mitään suuntaa, vaikka esim. eläinlajien aivojen kehittymisellä on ollut kohtuu selvä suunta yksinkertaisista monipuolisempiin ! ).
Toki ’raamattufundamentalistien’ kannattama noin kymmenentuhatta vuotta sitten tapahtunut elämän ’luominen’ tälle Tellukselle on vielä huonompaa tiedettä. Matemaattinen itseorganisoituminen, kollektiiviset emergentit autokatalyyttiset joukot ja/tai erilaiset fysikaalis/kemialliset takaisinkytkentäprosessit ovat parempia kandidaatteja Telluksella havaittavan elämän monimuotoisuuden selittäjäksi kuin umpimähkäiset mutaatiot eliöiden RNA/DNA ketjuissa. Myös ennen Darwinia sen aikaisessa (about 1600-luvulta) tiedeyhteisössä esiin nostettu ’vitalismi’ elämän syntymisen ja kehittymisen selittäjänä voi ’modernisoituna’ tehdä comeback’n. Uusin epigenetiikan tutkimus antanee lähiaikoina vastauksen modernin vitalismin järkevyydelle.
Elämä on erittäin kompleksinen ilmiö ja sen tieteellinen tutkimustyö on hyvin haasteellista. Tieteessä pitää olla kärsivällinen. Evoluution takana olevat ’mekanismit’ eivät meidän elinaikanamme selviä, mutta orastava AI-teknologia (tekoäly) voi antaa viitteitä esim. kemiallisten takaisinkytkentäprosessien paradigman järkevyydelle. Satunnaiset mutaatiot tuskin kummittelevat enää muutaman vuoden päästä modernissa evoluutioteoriassa. Toivottavasti biologian oppikirjatkin päivittyvät !
Modernin vitalismin uusi tuleminen evoluutioteoriaan
12
102
Vastaukset
- Anonyymi
Tähän vielä yksi linkki (asiasta kiinnostuneet löytävät niitä 'googlettamalla' lisää) viimeaikaisista havainnoista ja tutkimustuloksista, jotka osoittavat, etteivät eliölajeissa tapahtuvat mutaatiot ole satunnaisia:
https://www.genengnews.com/news/are-genetic-mutations-really-random-new-findings-suggest-not/ - Anonyymi
"(Luonnonvalinta karsii eliölajeja, ei generoi niitä.) "
Sinulta on jäänyt luonnonvalinnan mekanismi hämäräksi. Milllainen koulutus sinulla on näiden asioiden pohtimiseen?
"elämän ’luominen’ tälle Tellukselle on vielä huonompaa tiedettä."
Niin, se ei ole tiedettä lainkaan.
"Dawkins kehtaavat esittää, ettei elämällä eikä evoluutiolla muka ole mitään suuntaa"
"Suunta" ei tarkoita sitä, että evoluutio olisi menossa kohti jotakin tiettyä tavoitetta. Totta kai jälkeenpäin voi aina näyttää siltä, että näin on ollut. - Anonyymi
Tuo linkattu artikkeli oli mielenkiintoinen, mutta ei ihan vakuuta. Ensinnäkin artikkelissa ei kerrottu tutkittiinko satoja kasviyksilöitä vai satoja siemeniä vai satojen kasviyksilöiden sukusoluja. Tutkittiin siemeniä tai kasveja, niin mutaatiot keskeisissä geeneissä voi hyvinkin estää hedelmöityksen, siemenen kehityksen tai itämisen tai muuten katkaista kasvin kehityksen alkumetreille, joten se jos siemenissä tai varsinkaan kasveissa ei esiinny jotain mutaatiota, ei kerro sen yleisyydestä, vaan eri mutaatioiden eri vaikutuksesta. Loogisinta olisi estää hedelmöitys tai siemenen kehittyminen (eräänlainen "abortti"), koska siemen on kasville panostus, jota ei kannata tehdä elinkelvottomille siemenille. Testikasvina käytetty lituruoho on pieni yksivuotinen kasvi eikä sen siementuotanto ole valtava.
Kärjistettynä vertailukohtana, jos tutkitaan monellekko ihmiselle tulee mutaatio joka estää aivojen tai maksan kehittymisen/toiminnan, niin todetaan että sellaista ei ole tapahtunut yhdellekään ihmiselle, koska sellaiset alkiot menevät kesken alkuraskaudesta. Ihmisellähän on aika tehokas "luontainen abortointikoneisto" ja esimerkiksi vanhemmilla synnyttäjillä yleisemmät down-lapset johtuvat siitä, että nuoremmilla naisilla down-alkiot abortoituvat tehokkaammin itsestään.
Pitkään on tiedetty, että useilla eliöillä on (rajallinen) kyky korjata mutaatioita ja poistaa mutatoituneita soluja. Nyt tämä tutkimus viittaa siihen että tuo korjausmekanismi olisikin keskittynyt vain kriittisiin perimän osiin ("plant has evolved to protect its genes from mutation to ensure survival").
Voidaan myös saivarrella ovatko mutaatiot satunnaisia vai ei jos eliöllä on evoluution myötä syntynyt kyky korjata joitain mutaatioita tehokkaammin kuin toisia? - Anonyymi
Neodarvinismi soveltuu kohtuu hyvin selittämään luonnossa havaittavaa lajien sisäistä muuntautumista ja kehitystä lähinnä sen validien perinnöllisyysmekanismien ansiosta. Mutta satunnaiset mutaatiot eivät ole uskottava selitys täysin uuden eliölajin synnylle. Siis miten happea sisältävässä vedessä elävät kidukset omaavat eliöt (kalat) kykenevät elämään maalla happea sisältävän kaasun (ilma) keskellä. Satunnaisuus ei ole tieteellisesti validi selitys kiduksen kehittymiseksi keuhkoiksi, sata miljardia vuotta on liian lyhyt aika. Ja aivan vastaava ongelma koskien lintujen siipien ja lentokyvyn syntyä tai siirtymän munivasta lisääntymisestä istukalliseen lisääntymiseen. Satunnaisuus ei ole tieteellisesti validi teoria selittämään eliökunnan historiassa havaittuja ’harppauksia’, joissa aivan uusi elin (siipi, keuhkot, istukka, ... ) on generoitunut. Matematiikka ei tue täysin uuden eliölajin kohdalla neodarvinismia, kun on selvinnyt elävän solun perimässä olevien DNA-ketjujen sisältämä informaatio. Ennen 1960 lukuja ei perimää määrittävät soluissa sijaitsevat DNA-ketjut olleet tunnettuja ja siksi on täysin ymmärrettävää, että 1860 – 1960 luvulla vaikuttaneet (evoluutio)biologit kannattivat neodarvinismia.
Ei ole vielä täysin selvillä miten elävän solun sisältämä perimä (genotyyppi) määrittää eliölajin rakenteen ja käyttäytymisen (fenotyyppi). Mutta ei ole tieteellisesti uskottavaa, että eliökunnan historiassa täysin uusien fenotyyppien ilmaantumisen AINOANA syynä olisi olemassa olevien eliölajien genotyypissä tapahtuneet satunnaiset mutaatiot. Seuraavat faktat murentavat satunnaisten mutaatioiden paradigman:
- matematiikka (aika ei riitä satunnaisuudelle, kun DNA-ketjut ovat niin pitkiä)
- havainnot siitä, että genettiset mutaatiot ovat paljon yleisemmin haitallisia (seurauksena usein kyvyttömyys lisääntyä) kuin hyödyllisiä
- viime aikoina havaitut ’lyhyen ajan’ muutosilmiöt soluissa (symbiogeneettinen evoluutio, HGT- ja LGT geeninsiirto, epigenetiikka, . . . ) ovat osoittautuneet kaikkea muuta kuin satunnaisiksi; lisätietoja https://www.thethirdwayofevolution.com
Perry Marshall (Evolution 2.0 teoksen kirjoittaja, johon voin yhtyä) on todennut: Evoluutio on faktaa, mutta se ei ole umpimähkäistä eikä tarvitse tuuria, vaan evoluutio on kohdentuvaa, mukautuvaa ja tietoisuuden omaavaa.- Anonyymi
Ensinnäkin kyse ei ole vain stokastisista mutaatioista, vaan mutaatioista ja luonnonvalinnasta.
Toiseksi, toimivia innovaatioita on professori Wagnerin mukaan tähtitieteellinen määrä. Jos lasketaan todennäköisyyttä sille, miten juuri tämä innovaatio valikoitui, se on erittäin pieni. Mutta jos niitä Loton täysosumia onkin yhden sijaan lukemattomia, ongelmaa ei edes ole.
Kannattaisi tutustua Wagnerin kirjaan "Kelpoisimman synty" - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ensinnäkin kyse ei ole vain stokastisista mutaatioista, vaan mutaatioista ja luonnonvalinnasta.
Toiseksi, toimivia innovaatioita on professori Wagnerin mukaan tähtitieteellinen määrä. Jos lasketaan todennäköisyyttä sille, miten juuri tämä innovaatio valikoitui, se on erittäin pieni. Mutta jos niitä Loton täysosumia onkin yhden sijaan lukemattomia, ongelmaa ei edes ole.
Kannattaisi tutustua Wagnerin kirjaan "Kelpoisimman synty"Kreationistien tapa laskea mutaatiokombinaatioiden todennäköisyyksiä on malli jossa tietyllä juuri tietty henkilö voittaa lotossa juuri tietyllä rivillä. Kuitenkin lottovoittajien olemassaolon ratkaisee se, voittaako joku jollain rivillä.
Se, että Lotta Arpanen voittaa lasten syntymäajoista ja osoitteensa numeroista kootulla rivillä täysosuman, vaikka lottoaa niillä lopun ikänsä (ja vaikka eläisi 100-vuotiaaksi) on äärimmäisen epätodennäköistä, mutta se että vuoteen kukaan ei voita loton täysosumaa millään veikkaamallaan rivillä on vielä hurjan paljon epätodennäköisempää. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kreationistien tapa laskea mutaatiokombinaatioiden todennäköisyyksiä on malli jossa tietyllä juuri tietty henkilö voittaa lotossa juuri tietyllä rivillä. Kuitenkin lottovoittajien olemassaolon ratkaisee se, voittaako joku jollain rivillä.
Se, että Lotta Arpanen voittaa lasten syntymäajoista ja osoitteensa numeroista kootulla rivillä täysosuman, vaikka lottoaa niillä lopun ikänsä (ja vaikka eläisi 100-vuotiaaksi) on äärimmäisen epätodennäköistä, mutta se että vuoteen kukaan ei voita loton täysosumaa millään veikkaamallaan rivillä on vielä hurjan paljon epätodennäköisempää.Pekka Reinikainen on kerran (tai pari) sanonut, että ei lottoa, koska lotossa voittaminen on mahdotonta (tai ainakin hyvin epätodennäköistä).
Vähän kummasti sanottu, kun melkein joka viikko joku kuitenkin voittaa jopa päävoiton.
- Anonyymi
Olipas paljon väärää tietoa.
- Anonyymi
liian pitkä teksti , minulle riittää vain peppi pitkätossu ja kongon demokraatti 🤔
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
liian pitkä teksti , minulle riittää vain peppi pitkätossu ja kongon demokraatti 🤔
se saatanan pikkuvarpunen lisääntyy varpusen kanssa ja saa lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä ??? mikä vitun eri laji 🤣
- Anonyymi
Minusta tuntuu, että aloittaja ei sitten kuitenkaan ymmärtänyt tuota mutaatioasiaa...
Ei tapahdu niin, että "naps" (tapahtui mutaatio) ja nyt meillä onkin ihan uusi laji.
Lajiutuminen voi tapahtua ilman mutaatioitakin, lajinsisäinen vaihtelukin voi riittää.
Toisaalta mutaatioita voidaan joskus tarvita useitakin ja vähän kerrassaan ajan kanssa.
Ja joskus tapahtuneet mutaatiot voivat "muhia" näkymättömissä tuhansia, miljoonia vuosia ja sopivan tilaisuuden tullessa muuttaa tilanteen täysin. - Anonyymi
Luulisin, että usein mutaatioilla on syynsä, puhutaan mutageeneistä. Mutta satunnaisuus tässä tarkoittaa sitä, että ei voida tietää missä ja milloin jokin mutaatio tapahtuu vai tapahtuuko sitä yleensä. Mutaatioita tapahtuu paljon, mutta useimmiten ne eivät vaikuta perimään, joten ne eivät vaikuta evoluutioonkaan.
Mitä muuten on tuo neodarwinismi?
Miten aloittaja määrittelee vitalismin?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Olen tosi outo....
Päättelen palstajuttujen perusteella mitä mieltä minun kaipauksen kohde minusta on. Joskus kuvittelen tänne selkeitä tap162178Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornosta
https://www.kymensanomat.fi/paikalliset/8081054 Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornon hallussapi842128- 1011397
Vanhalle ukon rähjälle
Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen101316Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!
https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/1525663841217Hommaatko kinkkua jouluksi?
Itse tein pakastimeen n. 3Kg:n murekkeen sienillä ja juustokuorrutuksella. Voihan se olla, että jonkun pienen, valmiin k1461188Aatteleppa ite!
Jos ei oltaisikaan nyt NATOssa, olisimme puolueettomana sivustakatsojia ja elelisimme tyytyväisenä rauhassa maassamme.249896Omalääkäri hallituksen utopia?
Suurissa kaupungeissa ja etelässä moinen onnistunee. Suuressa osassa Suomea on taas paljon keikkalääkäreitä. Mitenkäs ha173874- 78869
- 63854