Kuolinpesän jakaminen testamentin vastaisesti?

Kun pesässä on yksikin ärhäkkä ja riittävän härski osakas, joka haluaa viedä vanhalta leskiäidiltään vaikka leivän suusta, niin tällainenkin sekamelska on täysin mahdollista. Nyt vaan pitäisi löytää siitä ulospääsy jotenkin.

Pesänjakoon on ryhdyttävä jos yksikin pesänosakas niin vaatii.

Tässä pesässä on nyt kaksi jotka vaatii pesänjakoa, leski ja osakas A.

Tässä on myöskin, onko testamentti määräys jakamattomuudesta havillinen, koska testamentti on laadittu ettei lakimääreistä ole tiedetty mitään, (lesken hallintaoikeus, asumisoikeus ja tasinkoprivilegi) jotka kaikki ovat lesken suojia ja oletettu, että leski asuisi loppuelämänsä kyseisessä talossa ja muut osakkaat auttaisi häntä, niin testamenttimääräys on aika lailla vikaan menevä nykyhetkellä.

Aloittaja ja leski hakevat vaan pesänjakamista käräjäoikeudesta ja esittävät käräjäoikeuteen kyseisen testamentin, ilmaisten, että tilanne on niin paljon muuttunut ettei testamenttimääräys enään päde, kuin on tarkoitettu.

Muistakaa, että pesänjakaja voi olla pesänosakaskin, laki ei vaadi pesänjakajaksi aasitta-ajajaa, perintökaaressa lukee selkeästi, että henkilö joka kykenee suoriutuun asian hoidosta joutuisasti.luette vaan osiot perintökaaresta,perimisoikeus, testamentista, pesänjaosta/pesänjakajasta ja kuinka perintökaaressa on ja toimitte sen mukaan.

Tietty tämä B osakas tyhmänä vastustaa, mutta miksi, hänhän pääsisi itsekkin paljon helpommalla.

Anonyymi kirjoitti:

Pesänjakoon on ryhdyttävä jos yksikin pesänosakas niin vaatii.

Tässä pesässä on nyt kaksi jotka vaatii pesänjakoa, leski ja osakas A.

Tässä on myöskin, onko testamentti määräys jakamattomuudesta havillinen, koska testamentti on laadittu ettei lakimääreistä ole tiedetty mitään, (lesken hallintaoikeus, asumisoikeus ja tasinkoprivilegi) jotka kaikki ovat lesken suojia ja oletettu, että leski asuisi loppuelämänsä kyseisessä talossa ja muut osakkaat auttaisi häntä, niin testamenttimääräys on aika lailla vikaan menevä nykyhetkellä.

Aloittaja ja leski hakevat vaan pesänjakamista käräjäoikeudesta ja esittävät käräjäoikeuteen kyseisen testamentin, ilmaisten, että tilanne on niin paljon muuttunut ettei testamenttimääräys enään päde, kuin on tarkoitettu.

Muistakaa, että pesänjakaja voi olla pesänosakaskin, laki ei vaadi pesänjakajaksi aasitta-ajajaa, perintökaaressa lukee selkeästi, että henkilö joka kykenee suoriutuun asian hoidosta joutuisasti.luette vaan osiot perintökaaresta,perimisoikeus, testamentista, pesänjaosta/pesänjakajasta ja kuinka perintökaaressa on ja toimitte sen mukaan.

Tietty tämä B osakas tyhmänä vastustaa, mutta miksi, hänhän pääsisi itsekkin paljon helpommalla.

Lue lisää

Kyllä he pesänjakajan saavat ja jäämistö voidaan jakaa muutoin, mutta tetsamnetin vuoksi jako jää vain "paperille", koska testamentti on lainvoimainen ja sen mukaisesti leski pitää jäämistöä kokonaan hallinnassaan. Sitä ei voi tuomioistuin kumota.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä he pesänjakajan saavat ja jäämistö voidaan jakaa muutoin, mutta tetsamnetin vuoksi jako jää vain "paperille", koska testamentti on lainvoimainen ja sen mukaisesti leski pitää jäämistöä kokonaan hallinnassaan. Sitä ei voi tuomioistuin kumota.

Lue lisää

Et sitten osannut lukea? "Miten leskelle siinä tapauksessa korvataan hänen elinikäisen hallintaoikeutensa päättyminen ennen aikojaan (osuuspääoman korot ja metsän tuotto)? Ja kertokaa myös, miten osakas A voi välttyä vastuulleen tulevilta "pesän veloista", jotka ovat syntyneet kahden muun osakkaan toimien vuoksi, ilman että hän on saanut millään tapaa vaikuttaa velkojen syntyyn?"

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä he pesänjakajan saavat ja jäämistö voidaan jakaa muutoin, mutta tetsamnetin vuoksi jako jää vain "paperille", koska testamentti on lainvoimainen ja sen mukaisesti leski pitää jäämistöä kokonaan hallinnassaan. Sitä ei voi tuomioistuin kumota.

Lue lisää

Ymmärsitkö?

Leski siis luopuu koko hallintaoikeudestaan, ja olisi aikaa sitten luopunut pesään kuuluvan talon oman puolikkaansa omistuksesta että hallinnasta, mutta nämä jotka saisivst metsäpalstat testamentin perusteella B ja C pistivät vastaan.

Eli tässä tapuksessa lesken kannattaa luopua omaisuuden hallinnasta ja hänelle jäisi kuitenkin puolet noista metsägroupin osakkeista ja jotka tuottaisi osakeanteina jonkin verran, palsta taloineen voitaisiin myydä, ei tuottaisi pesään velkaa, kun kuitenkin vaikka lämmitetään, on kohta purkukuntoinen, eli kukaan ei hyötyisi.

Anonyymi kirjoitti:

Ymmärsitkö?

Leski siis luopuu koko hallintaoikeudestaan, ja olisi aikaa sitten luopunut pesään kuuluvan talon oman puolikkaansa omistuksesta että hallinnasta, mutta nämä jotka saisivst metsäpalstat testamentin perusteella B ja C pistivät vastaan.

Eli tässä tapuksessa lesken kannattaa luopua omaisuuden hallinnasta ja hänelle jäisi kuitenkin puolet noista metsägroupin osakkeista ja jotka tuottaisi osakeanteina jonkin verran, palsta taloineen voitaisiin myydä, ei tuottaisi pesään velkaa, kun kuitenkin vaikka lämmitetään, on kohta purkukuntoinen, eli kukaan ei hyötyisi.

Lue lisää

Lesken kannattaisi luopua VAIN talon hallintaoikeudesta.

Anonyymi kirjoitti:

Lesken kannattaisi luopua VAIN talon hallintaoikeudesta.

Kommentaattorilta jäi huomaamatta, että leski on jo luopunut talon hallitaoikeudesta.

Avaus: " Pienentääkseen kuluriskin leski luopui ok-kiinteistön kp:n omistaman(puolikkaan)hallintaoikeudesta...."

Anonyymi kirjoitti:

Kommentaattorilta jäi huomaamatta, että leski on jo luopunut talon hallitaoikeudesta.

Avaus: " Pienentääkseen kuluriskin leski luopui ok-kiinteistön kp:n omistaman(puolikkaan)hallintaoikeudesta...."

Lue lisää

No, jos kerran jo oli luopunut VAIN talon puolikkaan hallintaoikeudesta, niin muulta osin luopuminen testamentista on tarpeetonta ja lesken edun vastaista.

Anonyymi kirjoitti:

Et sitten osannut lukea? "Miten leskelle siinä tapauksessa korvataan hänen elinikäisen hallintaoikeutensa päättyminen ennen aikojaan (osuuspääoman korot ja metsän tuotto)? Ja kertokaa myös, miten osakas A voi välttyä vastuulleen tulevilta "pesän veloista", jotka ovat syntyneet kahden muun osakkaan toimien vuoksi, ilman että hän on saanut millään tapaa vaikuttaa velkojen syntyyn?"

Lue lisää

Se on muuten perin jännä, että hallintaoikeus mielletään vain tuoton saanniksi. Se sisältää ne käyttökulutkin. Koska leskihän käytännössä hallinta-aikanaan saa päättää yksin, ketkä kyttävät kiinteistöä/taloa, ihan mitä tahansa mitä koskee tuo hallintaoikeus.
Eihän kukaan normaalisti saailmaiseksi asumis-, käyttö- vuokraamisoikeutta ulkopuolisellekin, ja muidenkin ihmisten omaisuuden tuottoja- mutta leskihän saa, joko avio-oikeuden, tai hallintaoikeustestamentin nojalla.
Normaalistihan ihminen joutuu pulittamaan käypää vuokraa, kun vuokraa vaikkapa mökkiä/omakotitaloa-
Veloista jotka joku osakas yksin tekee, neuvottelematta ensin muiden kanssa. eikös vastaa niistä yksin? Koska jos velka ei ole kuolinpesän osakkaiden hyväksymä, ei sitä kuolinpesän velaksi voi laittaa.

Anonyymi kirjoitti:

Se on muuten perin jännä, että hallintaoikeus mielletään vain tuoton saanniksi. Se sisältää ne käyttökulutkin. Koska leskihän käytännössä hallinta-aikanaan saa päättää yksin, ketkä kyttävät kiinteistöä/taloa, ihan mitä tahansa mitä koskee tuo hallintaoikeus.
Eihän kukaan normaalisti saailmaiseksi asumis-, käyttö- vuokraamisoikeutta ulkopuolisellekin, ja muidenkin ihmisten omaisuuden tuottoja- mutta leskihän saa, joko avio-oikeuden, tai hallintaoikeustestamentin nojalla.
Normaalistihan ihminen joutuu pulittamaan käypää vuokraa, kun vuokraa vaikkapa mökkiä/omakotitaloa-
Veloista jotka joku osakas yksin tekee, neuvottelematta ensin muiden kanssa. eikös vastaa niistä yksin? Koska jos velka ei ole kuolinpesän osakkaiden hyväksymä, ei sitä kuolinpesän velaksi voi laittaa.

Lue lisää

Kyllä se noin on laissa, mutta lisäpieteetillä lisättynä, "jos ei ole sovittuna tai muutoin olosuhteiden mukaan katsottavissa", eli loppuviimein katsotaan oikeudessa onko olosuhteet olleet sellaiset, että katsotaan kuolinpesän velaksi.

Eli tilanne jossa joku osakas esimerkiksi asuisi kuolinpesään kuuluvassa kiinteistössä ja huolehtii kiinteistön kunnossapidosta, niin nuo kulut mitkä asuessa tulee, sähkö, vesi ja lämmitys, riippuen millainen lämmitys on, niin voitaisiin ehkä nuo kiinteät kustannukset kuolinpesän menoiksi ja jos asuja vielä maksaisi jonkun näköistä vuokraa tai jos huolehtii nuo maksut, muttei maksa vuokraa, mutta tällöin kiinteistövero esim. olisi kuolinpesän kulu.

En nyt yhtäkkiä muista kuinka laissa oli kuolinpesänhallinnosta osiossa.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä se noin on laissa, mutta lisäpieteetillä lisättynä, "jos ei ole sovittuna tai muutoin olosuhteiden mukaan katsottavissa", eli loppuviimein katsotaan oikeudessa onko olosuhteet olleet sellaiset, että katsotaan kuolinpesän velaksi.

Eli tilanne jossa joku osakas esimerkiksi asuisi kuolinpesään kuuluvassa kiinteistössä ja huolehtii kiinteistön kunnossapidosta, niin nuo kulut mitkä asuessa tulee, sähkö, vesi ja lämmitys, riippuen millainen lämmitys on, niin voitaisiin ehkä nuo kiinteät kustannukset kuolinpesän menoiksi ja jos asuja vielä maksaisi jonkun näköistä vuokraa tai jos huolehtii nuo maksut, muttei maksa vuokraa, mutta tällöin kiinteistövero esim. olisi kuolinpesän kulu.

En nyt yhtäkkiä muista kuinka laissa oli kuolinpesänhallinnosta osiossa.

Lue lisää

Tässähän tämä pykälä, eikä ole osiossa kuolinpesän hallinnasta, vaan vainajan velasta ja kuolinpesän~

"4 § (20.8.2004/783)

Osakkaat vastaavat henkilökohtaisesti velasta, jonka he ovat tehneet pesän lukuun, jollei toisin ole sovittu tai katsottava tarkoitetun taikka muualla toisin säädetä".

Anonyymi kirjoitti:

No, jos kerran jo oli luopunut VAIN talon puolikkaan hallintaoikeudesta, niin muulta osin luopuminen testamentista on tarpeetonta ja lesken edun vastaista.

Millä tavoin lesken edun vastaista ja miksi olisi tarpeetonta luopua omaisuuden hallinnasta?

Ette yhtään perustele, vaan sanoa tokaisette asian kuin jo tehdyn päätöksen, joten sanomanne vain jättää avoimia kysymyksiä.

Kyse on ollut vain hallintaoikeustestamentista, ei hallinta- ja omistusoikeustestamentista.

Anonyymi kirjoitti:

Tässähän tämä pykälä, eikä ole osiossa kuolinpesän hallinnasta, vaan vainajan velasta ja kuolinpesän~

"4 § (20.8.2004/783)

Osakkaat vastaavat henkilökohtaisesti velasta, jonka he ovat tehneet pesän lukuun, jollei toisin ole sovittu tai katsottava tarkoitetun taikka muualla toisin säädetä".

Lue lisää

Eipä tässä tapauksessa kukaan liene tuota lain tarkoittamaa velkaa tehnyt kuolinpesän lukuun. Lisäksi kuolinpesä on varakas ja konkurssi ei ole tiedossa edes pienistä menoista tai vaikka pankkivelka tai maksamaton lasku olisikin.
Silloin peritään osakkailta, jos ei maksajaa löydy.
"Säännöksen mukaan pesän lukuun tehdystä velasta vastaavat tällöin ne osakkaat, jotka ovat velan tehneet." Näin on kuitenkin lainsäätäjä tarkoittanut.

Kukahan tässä on ositusta kiirehtinyt, kun se ei selvästi kuulu testamentin henkeen.

Anonyymi kirjoitti:

Se on muuten perin jännä, että hallintaoikeus mielletään vain tuoton saanniksi. Se sisältää ne käyttökulutkin. Koska leskihän käytännössä hallinta-aikanaan saa päättää yksin, ketkä kyttävät kiinteistöä/taloa, ihan mitä tahansa mitä koskee tuo hallintaoikeus.
Eihän kukaan normaalisti saailmaiseksi asumis-, käyttö- vuokraamisoikeutta ulkopuolisellekin, ja muidenkin ihmisten omaisuuden tuottoja- mutta leskihän saa, joko avio-oikeuden, tai hallintaoikeustestamentin nojalla.
Normaalistihan ihminen joutuu pulittamaan käypää vuokraa, kun vuokraa vaikkapa mökkiä/omakotitaloa-
Veloista jotka joku osakas yksin tekee, neuvottelematta ensin muiden kanssa. eikös vastaa niistä yksin? Koska jos velka ei ole kuolinpesän osakkaiden hyväksymä, ei sitä kuolinpesän velaksi voi laittaa.

Lue lisää

Kyllähän kuolinpesällä voi olla kaikki omaisuuden hoitoon liittyvät kulut. Tässä sitten oikein ositettuna kuolinpesän osuus jostain syystä tai syyttä.
"vain tuoton saanniksi".. Tuotto tulee sitten kulujen jälkeen, jos tulee.
Verottaja taitaa verottaa tässä tapauksessa hieman eri tavalla kuin testamentti olisi saanut ymmärtää.

Anonyymi kirjoitti:

Eipä tässä tapauksessa kukaan liene tuota lain tarkoittamaa velkaa tehnyt kuolinpesän lukuun. Lisäksi kuolinpesä on varakas ja konkurssi ei ole tiedossa edes pienistä menoista tai vaikka pankkivelka tai maksamaton lasku olisikin.
Silloin peritään osakkailta, jos ei maksajaa löydy.
"Säännöksen mukaan pesän lukuun tehdystä velasta vastaavat tällöin ne osakkaat, jotka ovat velan tehneet." Näin on kuitenkin lainsäätäjä tarkoittanut.

Kukahan tässä on ositusta kiirehtinyt, kun se ei selvästi kuulu testamentin henkeen.

Lue lisää

Ette osaa siis lukea?

"Osakkaat vastaavat henkilökohtaisesti velasta~".

Osakkaat tai osakas, tehnyt, ottanut velaksi ITSELLEEN, MUTTA OSOITTANUT LASKUN kuolinpesään eli kuolinpesään ei ole lisääntynyt omaisuus, niin tällöin se on henkilön oma velka, EI KUOLINPESÄN eli vaikkapa osakas lentää kuolinpesän lukuun thaimaasta suomeen ja esittää laskun/kulut kuolinpesän velaksi tai muuta tällaista, vaikkapa ostaa polkupyörän itselleen ja esittää laskun kuolinpesään eli ostanut sen pesän nimissä.

Mistä kummassta saitte väännön mitä esititte?

Esim. Ostetaan kattopeltiä, vaikkapa yksi osakas ostaa ja kattopellit menee kuolinpesän kiinteistöön, niin tällöin se on kuolinpesän velka sille joka osti, eli ostettu kuolinpesän LUKUUN.

Erittäin yksinkertainen asia ymmärtää.

Anonyymi kirjoitti:

Ette osaa siis lukea?

"Osakkaat vastaavat henkilökohtaisesti velasta~".

Osakkaat tai osakas, tehnyt, ottanut velaksi ITSELLEEN, MUTTA OSOITTANUT LASKUN kuolinpesään eli kuolinpesään ei ole lisääntynyt omaisuus, niin tällöin se on henkilön oma velka, EI KUOLINPESÄN eli vaikkapa osakas lentää kuolinpesän lukuun thaimaasta suomeen ja esittää laskun/kulut kuolinpesän velaksi tai muuta tällaista, vaikkapa ostaa polkupyörän itselleen ja esittää laskun kuolinpesään eli ostanut sen pesän nimissä.

Mistä kummassta saitte väännön mitä esititte?

Esim. Ostetaan kattopeltiä, vaikkapa yksi osakas ostaa ja kattopellit menee kuolinpesän kiinteistöön, niin tällöin se on kuolinpesän velka sille joka osti, eli ostettu kuolinpesän LUKUUN.

Erittäin yksinkertainen asia ymmärtää.

Lue lisää

Ei yksi osakas voi tehdä kuolinpesälle minkäänlaista velkaa. Kaikki toimenpiteet kuolinpesässä tehdään laillisesti vain yksimielisesti päättäen, poikkeuksena kiiretapaukset, joissa vahingon välttämiseksi voidaan toimia pesän lukuun.

Jos osakas ostelee kattopeltejä tai mitä hyvnsä, hän maksaa omasta rahapussistaan kulut. Mahdollisesti hän voi yrittää saada hyvitystä näistä kuluista perinnönjaon yhteydessä myöhemmin, jos kulut ovat hyödyttäneet kuolinpesää.

Anonyymi kirjoitti:

Ette osaa siis lukea?

"Osakkaat vastaavat henkilökohtaisesti velasta~".

Osakkaat tai osakas, tehnyt, ottanut velaksi ITSELLEEN, MUTTA OSOITTANUT LASKUN kuolinpesään eli kuolinpesään ei ole lisääntynyt omaisuus, niin tällöin se on henkilön oma velka, EI KUOLINPESÄN eli vaikkapa osakas lentää kuolinpesän lukuun thaimaasta suomeen ja esittää laskun/kulut kuolinpesän velaksi tai muuta tällaista, vaikkapa ostaa polkupyörän itselleen ja esittää laskun kuolinpesään eli ostanut sen pesän nimissä.

Mistä kummassta saitte väännön mitä esititte?

Esim. Ostetaan kattopeltiä, vaikkapa yksi osakas ostaa ja kattopellit menee kuolinpesän kiinteistöön, niin tällöin se on kuolinpesän velka sille joka osti, eli ostettu kuolinpesän LUKUUN.

Erittäin yksinkertainen asia ymmärtää.

Lue lisää

Osaan lukea myös hallituksen esityksen ja muutokset tuossa useaan eri lakiin koskien mm. ulosottoa ja muita velkomisia kuolinpesän lainoista.
Tuossa ei ole kuolinpesällä mitään velkaa, jota laki koskee.

Anonyymi kirjoitti:

Ei yksi osakas voi tehdä kuolinpesälle minkäänlaista velkaa. Kaikki toimenpiteet kuolinpesässä tehdään laillisesti vain yksimielisesti päättäen, poikkeuksena kiiretapaukset, joissa vahingon välttämiseksi voidaan toimia pesän lukuun.

Jos osakas ostelee kattopeltejä tai mitä hyvnsä, hän maksaa omasta rahapussistaan kulut. Mahdollisesti hän voi yrittää saada hyvitystä näistä kuluista perinnönjaon yhteydessä myöhemmin, jos kulut ovat hyödyttäneet kuolinpesää.

Lue lisää

Nykyisin monet asiat verotuksen lukuunottaen joutuu hoitamaan suomi.fi vakuutuksina.
Lisäksi usealla kuolinpesällä on liiketoimintaa, jossa kylläkin tilaajat tilaavat ja maksajat maksavat. Johtajat voivat lisäksi johtaa. Ei laki tuota kiellä.

Anonyymi kirjoitti:

Ei yksi osakas voi tehdä kuolinpesälle minkäänlaista velkaa. Kaikki toimenpiteet kuolinpesässä tehdään laillisesti vain yksimielisesti päättäen, poikkeuksena kiiretapaukset, joissa vahingon välttämiseksi voidaan toimia pesän lukuun.

Jos osakas ostelee kattopeltejä tai mitä hyvnsä, hän maksaa omasta rahapussistaan kulut. Mahdollisesti hän voi yrittää saada hyvitystä näistä kuluista perinnönjaon yhteydessä myöhemmin, jos kulut ovat hyödyttäneet kuolinpesää.

Lue lisää

Tässä aloituksen tapauksessa turhaa ja haitallista ositusta lukuunottamatta testamentti on olettanut, että leski vielä osakkaana vastaa kaikesta tuosta.
Normaali jakamattomassa kuolinpesässä myös leski maksaa laskut kuluista hallinnoijana ja saa vielä sen jälkeen jäävän tuotonkin.
Tässäkin tapauksessa on metsää ja sitä hoidetaan kuten kuuluukin maksaen kulut. Talo ei ole sitä ihmeempi ja se on pidettävä kunnossa. Tässä tapauksessa kaikki tuottokin kulujen jälkeen jää leskelle. Lesken oikeuksiaan tässä on jo loukattu, vaikka olisi pitänyt odottaa testamentin loppuun saattamista.
Ei ollut kerrottu, että oliko tilanne vallinnut viisi tai kymmenen vuotta vai pidempään.

Anonyymi kirjoitti:

Lesken kannattaisi luopua VAIN talon hallintaoikeudesta.

On luopunut jo sen kuolinpesän omistaman talon puolikkaan hallinnasta, mutta oman puolikkaansa kulut maksaa yhä. Ja puolikasta taloa kun ei oikein pysty myymään, kun pesän osakkaat B ja C eivät suostu myyntiin.

Anonyymi kirjoitti:

Tässä aloituksen tapauksessa turhaa ja haitallista ositusta lukuunottamatta testamentti on olettanut, että leski vielä osakkaana vastaa kaikesta tuosta.
Normaali jakamattomassa kuolinpesässä myös leski maksaa laskut kuluista hallinnoijana ja saa vielä sen jälkeen jäävän tuotonkin.
Tässäkin tapauksessa on metsää ja sitä hoidetaan kuten kuuluukin maksaen kulut. Talo ei ole sitä ihmeempi ja se on pidettävä kunnossa. Tässä tapauksessa kaikki tuottokin kulujen jälkeen jää leskelle. Lesken oikeuksiaan tässä on jo loukattu, vaikka olisi pitänyt odottaa testamentin loppuun saattamista.
Ei ollut kerrottu, että oliko tilanne vallinnut viisi tai kymmenen vuotta vai pidempään.

Lue lisää

Kymmenen vuotta. Ja osituksessa sekä jo vainajan testamentissa) talo jo silloin nimetty osakkaiden B ja C osuuteen, samoin kuin Metsä Groupin osuudet. Metsäpalstat taas tulevassa lopullisessa jaossa tulevat jäämään osakkaalle A. Kyse onkin siitä, että metsä tuottaa puunmyyntituloja leskelle, samoin nuo B:n ja C:n osuuteen nimetyt osuuspääoman korot tuottavat hänelle n. 2000 e/v. Vaan tuo puoliksi lesken ja puoliksi kuolinpesän nimissä (B&C-osakkaille tuleva) oleva talo,tuottaa pelkkää harmia ja kuluja niin leskelle kuin kuolinpesällekin. Kaikki päätökset ko. talon osalta ovat B ja C tehneet, kuulematta osakasta A. Niinpä tuntuukin kohtuuttomalta, että A olisi jakamattoman kuolinpesän veloista pesän osakkaana samanlaisessa vastuussa omaan pesäosuuteensa odotetulla varoilla kuin B ja C, jotka yksin ovat päättäneet tuon velan syntymisestä ja joiden omaan pesäosuuteensa (heille tulevaan taloon) nuo kulut kohdistuvat. Esim. taloon on asennettu ilmalämpöpumppu, vaikka siinä ei vainajan kuolinaikaan (eikä osituksen aikaan) ollut. Pumpun on silloin maksanut osakas B, mutta haluaa velkoa sen pesälyä, siis myös osakkaiden A ja C pesä osuuksiin ositetuista varoista? Tässä siis osituksessa ei tyydytty erottamaan vain lesken ja kuolinpesän varallisuutta toisistaan, vaan ikään kuin "jaettiin" kuolinpesän varallisuus kolmelle periöliselle, odottamaan lesken kuolemaan jälkeen tapahtuvaa lopullista jakoa. Ja sillä välin talon tiimoilta esä velkaantuu, osakas A menettää hänelle ositetusta varallisuudesta osakkaiden B ja C tulevan omaisuuden hyväksi.

Anonyymi kirjoitti:

On luopunut jo sen kuolinpesän omistaman talon puolikkaan hallinnasta, mutta oman puolikkaansa kulut maksaa yhä. Ja puolikasta taloa kun ei oikein pysty myymään, kun pesän osakkaat B ja C eivät suostu myyntiin.

Lue lisää

Onko verottaja kiinnostunut tuosta muutoksesta testamenttiin liki kymmenen vuotta myöhemmin?
Pitääkö tehdä uusi täydennysperukirja ? Verotettuhan on vain tuon testamentin mukaan.
Osituskin kaiketi muuttanut verotuksen, jos leski haluaa päätehakata koko metsän.

Anonyymi kirjoitti:

Ymmärsitkö?

Leski siis luopuu koko hallintaoikeudestaan, ja olisi aikaa sitten luopunut pesään kuuluvan talon oman puolikkaansa omistuksesta että hallinnasta, mutta nämä jotka saisivst metsäpalstat testamentin perusteella B ja C pistivät vastaan.

Eli tässä tapuksessa lesken kannattaa luopua omaisuuden hallinnasta ja hänelle jäisi kuitenkin puolet noista metsägroupin osakkeista ja jotka tuottaisi osakeanteina jonkin verran, palsta taloineen voitaisiin myydä, ei tuottaisi pesään velkaa, kun kuitenkin vaikka lämmitetään, on kohta purkukuntoinen, eli kukaan ei hyötyisi.

Lue lisää

Ei jäisi leskelle mitään MG:n osuuksia, koska osuudet olivat kaikki vainajan nimissä, ja lisäksi B ja C sijoittivat osituksessa itselleen nimetyt vainajan rahavarat lisäosuuksiin. Osituksessa leskelle jäi muuta omaisuutta, ei lainkaan näitä osuuksia.

Anonyymi kirjoitti:

Ei jäisi leskelle mitään MG:n osuuksia, koska osuudet olivat kaikki vainajan nimissä, ja lisäksi B ja C sijoittivat osituksessa itselleen nimetyt vainajan rahavarat lisäosuuksiin. Osituksessa leskelle jäi muuta omaisuutta, ei lainkaan näitä osuuksia.

Lue lisää

Eihän se ositus mitään leskeltä vie, kun leskellä on testamentti oman ja nyt ositetun kuolinpesän osuuden hallinnointiin jakamattomana, mainittuun rahavaraan ja myös tulevaan tuottoon.
Ositettuna osakkaat ovat lupautuneet myös maksamaan mahdolliset verot, jos ei verottaja verota enää kuolinpesänä lesken hallintaakaan.

Anonyymi kirjoitti:

Ymmärsitkö?

Leski siis luopuu koko hallintaoikeudestaan, ja olisi aikaa sitten luopunut pesään kuuluvan talon oman puolikkaansa omistuksesta että hallinnasta, mutta nämä jotka saisivst metsäpalstat testamentin perusteella B ja C pistivät vastaan.

Eli tässä tapuksessa lesken kannattaa luopua omaisuuden hallinnasta ja hänelle jäisi kuitenkin puolet noista metsägroupin osakkeista ja jotka tuottaisi osakeanteina jonkin verran, palsta taloineen voitaisiin myydä, ei tuottaisi pesään velkaa, kun kuitenkin vaikka lämmitetään, on kohta purkukuntoinen, eli kukaan ei hyötyisi.

Lue lisää

A:lle merkittiin osituksessa metsäpalstat, B ja C yhdessä saavat aikanaan kaiken muun omaisuuden (eli kaikki MG:n osuudet sekä puolet tuosta talosta ja vähän rahavaroja). Leski omistaa puolet talosta sekä omat että tasinkina hänelle maksetut rahavaransa. Leskellä edelleen hallintaoikeus MG_n osuuksiin (niistä korkotuottoa n. 2000 e/v) ja metsäpalstoihin. Ositus on siis tehty jo heti perukirjan jälkeen osakas C:n vaatimuksesta.

Anonyymi kirjoitti:

Eipä tässä tapauksessa kukaan liene tuota lain tarkoittamaa velkaa tehnyt kuolinpesän lukuun. Lisäksi kuolinpesä on varakas ja konkurssi ei ole tiedossa edes pienistä menoista tai vaikka pankkivelka tai maksamaton lasku olisikin.
Silloin peritään osakkailta, jos ei maksajaa löydy.
"Säännöksen mukaan pesän lukuun tehdystä velasta vastaavat tällöin ne osakkaat, jotka ovat velan tehneet." Näin on kuitenkin lainsäätäjä tarkoittanut.

Kukahan tässä on ositusta kiirehtinyt, kun se ei selvästi kuulu testamentin henkeen.

Lue lisää

Ositusta heti perukirjan jälkeen vaati osakas C, ja B oli myös sitä vaatimassa, eli he joiden osuuteen kuuluvat MetsäGroupin osuudet ja tuo "kovan onnen talo". Heidän pesäosuuksiensa perukirja-arvo oli kummallakin n. 20.000 e suurempi kuin A:n (joka siis aikanaan saa nuo metsäpalstat).

Anonyymi kirjoitti:

Ei yksi osakas voi tehdä kuolinpesälle minkäänlaista velkaa. Kaikki toimenpiteet kuolinpesässä tehdään laillisesti vain yksimielisesti päättäen, poikkeuksena kiiretapaukset, joissa vahingon välttämiseksi voidaan toimia pesän lukuun.

Jos osakas ostelee kattopeltejä tai mitä hyvnsä, hän maksaa omasta rahapussistaan kulut. Mahdollisesti hän voi yrittää saada hyvitystä näistä kuluista perinnönjaon yhteydessä myöhemmin, jos kulut ovat hyödyttäneet kuolinpesää.

Lue lisää

Kirjoitit:"Mahdollisesti hän voi yrittää saada hyvitystä näistä kuluista perinnönjaon yhteydessä myöhemmin, jos kulut ovat hyödyttäneet kuolinpesää."
Hyödyttänyt siis koko kuolinpesää (kaikkien osakkaiden pesäosuuksiako vai jo itselleen ositettua osaa pesästä?) Kun B ja C ovat esimerkiksi asennuttaneet taloon ilmalämpöpumpun, jollaista perittävän kuolinhetkellä ei ollut, eikä tuo pumppu hyödytä A:n pesäosuuttaa, vaan pelkästään tätä taloa, niin ovatko kaikki osakkaat silti velvollisia omalla maksamaan näistä veloista? Tai taloon on tehty sisäilmatutkimus, homekoiraa on käytetty, avattu rakenteita (vaikkei hometta sitten olutkaan), niin koko pesäkö näistä on vastuussa, vaiko vain he jotka päättivät näistä "ei-niin-välttämättömistä kuluista (eli osakkaat B ja C)?

Anonyymi kirjoitti:

Osaan lukea myös hallituksen esityksen ja muutokset tuossa useaan eri lakiin koskien mm. ulosottoa ja muita velkomisia kuolinpesän lainoista.
Tuossa ei ole kuolinpesällä mitään velkaa, jota laki koskee.

Lue lisää

Siis missä ei ole kuolinpesän velkaa jota ei laki koske??

Aloituksessako vaiko missä?

Kuolinpesän velka on joko vainajan oma jäännösvelka tai poismenonjälkeisesti muodostuneet vainajaan kohdistuneista toimista johtuvat menot, lisäksi kuolinpesän veloiksi lasketaan omaisuuden HOIDOSTA JOHTUVAT KULUT, ESIM. juurikin vaikkapa asuinkiinteistöön kohdistuvat kiinteät kulut, että tarpeelliset kiinteistöön kohdistuvat kulut, esim. vaikkapa kattopeltien ostaminen kuolinpesän LUKUUN/NIMISSÄ/ oli ostaja kuolinpesänosakas taikka pesänselvittäjä.

Mutta jos joku kuolinpesänosakas ostaa itselleen auton, mutta ei käytä omaa nimeään ostamiseen vaan ostaa sen kuolinpesän lukuun, niin tällöin osakas vastaa itse velasta.

Ette nyt vaan taaskaan ole ymmärtäneet mitä laissa tarkoitetaan ja sanotaan.
Aaa, sori sehän olikin vain sitä hallituksien esitystä ja lain tulkintaa joilla kummallakaan ole tekemistä mitään lopullisen lain kanssa, eli ne eivät ole laki.
N

Anonyymi kirjoitti:

Onko verottaja kiinnostunut tuosta muutoksesta testamenttiin liki kymmenen vuotta myöhemmin?
Pitääkö tehdä uusi täydennysperukirja ? Verotettuhan on vain tuon testamentin mukaan.
Osituskin kaiketi muuttanut verotuksen, jos leski haluaa päätehakata koko metsän.

Lue lisää

Huooh, mistä teitä väärinymmärtäjiä oikein sikiää??

Ulkomuistista aloituksesta: LESKI ON ELOSSA, AVIOPUOLISO ON KUOLLUT KYMMENEN VUOTTA SITTEN ja sitä ennen on ollut tuo alkuperäinen keskinäinen hallntaoikeustestamentti jossa testamenttimääräys kuinka perintö jaetaan KUN ELOONJÄÄNYTKIN MENEHTYY.

Mitään testamentti muutoksia ei ole tehty "kymmenen vuotta" pesän muodostumisen jälkeen, ajattele, EIKÄ MITÄÄN LISÄTESTAMENTTEJA.

MISSÄ piipissä teidän lukemansa ymmärtäminen OOOOOOONNNNN?????

Anonyymi kirjoitti:

Huooh, mistä teitä väärinymmärtäjiä oikein sikiää??

Ulkomuistista aloituksesta: LESKI ON ELOSSA, AVIOPUOLISO ON KUOLLUT KYMMENEN VUOTTA SITTEN ja sitä ennen on ollut tuo alkuperäinen keskinäinen hallntaoikeustestamentti jossa testamenttimääräys kuinka perintö jaetaan KUN ELOONJÄÄNYTKIN MENEHTYY.

Mitään testamentti muutoksia ei ole tehty "kymmenen vuotta" pesän muodostumisen jälkeen, ajattele, EIKÄ MITÄÄN LISÄTESTAMENTTEJA.

MISSÄ piipissä teidän lukemansa ymmärtäminen OOOOOOONNNNN?????

Lue lisää

Oli kerrottu että kaikki ei ole enää lesken hallinnassa kuten testamentti lupaa ja näin lienee verotetun lesken hallinnassa olevana kaikki.

Anonyymi kirjoitti:

Siis missä ei ole kuolinpesän velkaa jota ei laki koske??

Aloituksessako vaiko missä?

Kuolinpesän velka on joko vainajan oma jäännösvelka tai poismenonjälkeisesti muodostuneet vainajaan kohdistuneista toimista johtuvat menot, lisäksi kuolinpesän veloiksi lasketaan omaisuuden HOIDOSTA JOHTUVAT KULUT, ESIM. juurikin vaikkapa asuinkiinteistöön kohdistuvat kiinteät kulut, että tarpeelliset kiinteistöön kohdistuvat kulut, esim. vaikkapa kattopeltien ostaminen kuolinpesän LUKUUN/NIMISSÄ/ oli ostaja kuolinpesänosakas taikka pesänselvittäjä.

Mutta jos joku kuolinpesänosakas ostaa itselleen auton, mutta ei käytä omaa nimeään ostamiseen vaan ostaa sen kuolinpesän lukuun, niin tällöin osakas vastaa itse velasta.

Ette nyt vaan taaskaan ole ymmärtäneet mitä laissa tarkoitetaan ja sanotaan.
Aaa, sori sehän olikin vain sitä hallituksien esitystä ja lain tulkintaa joilla kummallakaan ole tekemistä mitään lopullisen lain kanssa, eli ne eivät ole laki.
N

Lue lisää

Eihän kuolinpesälle kukaan ole tehnytkään vekseliä oman auton ostoon. Kuolinpesä lienee velaton.
Kaikki kuolinpesän laskutkin lienee maksettu.

Anonyymi kirjoitti:

Huooh, mistä teitä väärinymmärtäjiä oikein sikiää??

Ulkomuistista aloituksesta: LESKI ON ELOSSA, AVIOPUOLISO ON KUOLLUT KYMMENEN VUOTTA SITTEN ja sitä ennen on ollut tuo alkuperäinen keskinäinen hallntaoikeustestamentti jossa testamenttimääräys kuinka perintö jaetaan KUN ELOONJÄÄNYTKIN MENEHTYY.

Mitään testamentti muutoksia ei ole tehty "kymmenen vuotta" pesän muodostumisen jälkeen, ajattele, EIKÄ MITÄÄN LISÄTESTAMENTTEJA.

MISSÄ piipissä teidän lukemansa ymmärtäminen OOOOOOONNNNN?????

Lue lisää

Lisäksi veroina tuohon testamentattuun jakamattomuuteen liittyen ositus on jo siirtänyt vuosittaiset tuloverot pois kuolinpesän laskutettavasta nyt osakkailta erikseen verotettavaksi tuloksi. Näin ei pitänyt käydä lesken eläessä ja nauttiessa hallinnoinnin sekä kaiken tuoton.

Anonyymi kirjoitti:

Oli kerrottu että kaikki ei ole enää lesken hallinnassa kuten testamentti lupaa ja näin lienee verotetun lesken hallinnassa olevana kaikki.

Ei se muuta kuolinpesänverotusta mihinkään suuntaan.

HÄN ON LUOPUNUT AINOASTAAN OSAKKAILLE B JA C TESTAMENTATUN TALON PUOLIKKAAN H A L L I N N A S T A, hallinnasta ei mene veroa vaan O M I S T U K S E S T A.

Leskellä on avio-oikeuden perusteella omistuksessaan talosta puolet jota hän hallinnoi ja kyseinen leski, aloittaja A, B ja C ovat kuolinpesä, leski osakas testamentin perusteella ja he ovat maksaneet jo lähes kymmenen vuotta sitten perintöverot.

Lesken hallinnassa on siis MG:n osakkeet, metsäpalstat ja talon puolikas.

Ašiassa kyse siitä, että leskikin olisi halunnut jo turhana kulueränä myydä talon pois, mutta B ja C pistivät vastaan koska näin heille tulee halvemmaksi ja lisäksi maksattaisivat leskellä ja A:la osan heidän kuluistaan.

Ymmärsitkö?

Aloittajalle neuvo, että jos te ja leski yhdessä haette pesän jakoa, niin uskon oikeuden kumoavan tuon testamenttimääräyksen hallinnasta jolloinka asia purkaantuu ja te pääsette irtautuun tuosta talosta ja joka jää tällöin B ja C:n harteille kuin testamentti määrääkin eli samalla haette siis joko koko hallinnan purkua taikka osahallinnan purkua.

Anonyymi kirjoitti:

Eihän kuolinpesälle kukaan ole tehnytkään vekseliä oman auton ostoon. Kuolinpesä lienee velaton.
Kaikki kuolinpesän laskutkin lienee maksettu.

Lienee ja lienee, pelkkää arvelua elämänne on.

EI OLLUT KYSE MISTÄÄN vekseleistä, vaan siitä mikä on kuolinpesän maksettavaa velkaa ja mikä ei ole, vaan omistusperusteista, eli se joka omistaa, myös maksaa omistamisensa perusteella ja tuo lämpöpumppu hyödyntää ainoastaan kahta osakasta rahallisesti, koska testamentin perusteella talo jää heille.

Tässähän ei ole kyse hyötyykö koko kuolinpesä tuosta lämpöpumpusta, niin sitähän ei voida jakaa kolmeen osaan, tai voidaan tietenkin, mutta toimiiko jaon jälkeen enään.

Anonyymi kirjoitti:

Lienee ja lienee, pelkkää arvelua elämänne on.

EI OLLUT KYSE MISTÄÄN vekseleistä, vaan siitä mikä on kuolinpesän maksettavaa velkaa ja mikä ei ole, vaan omistusperusteista, eli se joka omistaa, myös maksaa omistamisensa perusteella ja tuo lämpöpumppu hyödyntää ainoastaan kahta osakasta rahallisesti, koska testamentin perusteella talo jää heille.

Tässähän ei ole kyse hyötyykö koko kuolinpesä tuosta lämpöpumpusta, niin sitähän ei voida jakaa kolmeen osaan, tai voidaan tietenkin, mutta toimiiko jaon jälkeen enään.

Lue lisää

Niinpä testamentti lupasi leskelle tuohonkin hallinnan ja pumpuilla tai muuten pitää lämpimänä pitää, että ei vesijohdot ja uunit jäädy tms. Katot pitää uusia ennen kuin vuotavat.
Kyllä tuo hallinnassakin aivan kuolinpesän kulu on.
Eipä laki estä kaikkea hänelle (ja muussa kuolinpesän tapauksessa muille) ostamasta mitään verotetuilla kuolinpesän voittovaroilla yksityiskäyttöön, kunhan ei tee velkaa lainana ja pikavippiä kuolinpesän nimiin siihen.
Kyllä kuolinpesä voi ostaa trampoliinin pihalle.
Ei testamentti esimerkiksi tarkoita mitään kuolinpesän hyötymistä.

Anonyymi kirjoitti:

Ei se muuta kuolinpesänverotusta mihinkään suuntaan.

HÄN ON LUOPUNUT AINOASTAAN OSAKKAILLE B JA C TESTAMENTATUN TALON PUOLIKKAAN H A L L I N N A S T A, hallinnasta ei mene veroa vaan O M I S T U K S E S T A.

Leskellä on avio-oikeuden perusteella omistuksessaan talosta puolet jota hän hallinnoi ja kyseinen leski, aloittaja A, B ja C ovat kuolinpesä, leski osakas testamentin perusteella ja he ovat maksaneet jo lähes kymmenen vuotta sitten perintöverot.

Lesken hallinnassa on siis MG:n osakkeet, metsäpalstat ja talon puolikas.

Ašiassa kyse siitä, että leskikin olisi halunnut jo turhana kulueränä myydä talon pois, mutta B ja C pistivät vastaan koska näin heille tulee halvemmaksi ja lisäksi maksattaisivat leskellä ja A:la osan heidän kuluistaan.

Ymmärsitkö?

Aloittajalle neuvo, että jos te ja leski yhdessä haette pesän jakoa, niin uskon oikeuden kumoavan tuon testamenttimääräyksen hallinnasta jolloinka asia purkaantuu ja te pääsette irtautuun tuosta talosta ja joka jää tällöin B ja C:n harteille kuin testamentti määrääkin eli samalla haette siis joko koko hallinnan purkua taikka osahallinnan purkua.

Lue lisää

Tottakai verottajalta pitää kysyä, kun ei ollut kerrottu että oliko testamentista poikkeava ositus edes toimitettu verottajalle, kun se tehtiin.

Anonyymi kirjoitti:

Ei se muuta kuolinpesänverotusta mihinkään suuntaan.

HÄN ON LUOPUNUT AINOASTAAN OSAKKAILLE B JA C TESTAMENTATUN TALON PUOLIKKAAN H A L L I N N A S T A, hallinnasta ei mene veroa vaan O M I S T U K S E S T A.

Leskellä on avio-oikeuden perusteella omistuksessaan talosta puolet jota hän hallinnoi ja kyseinen leski, aloittaja A, B ja C ovat kuolinpesä, leski osakas testamentin perusteella ja he ovat maksaneet jo lähes kymmenen vuotta sitten perintöverot.

Lesken hallinnassa on siis MG:n osakkeet, metsäpalstat ja talon puolikas.

Ašiassa kyse siitä, että leskikin olisi halunnut jo turhana kulueränä myydä talon pois, mutta B ja C pistivät vastaan koska näin heille tulee halvemmaksi ja lisäksi maksattaisivat leskellä ja A:la osan heidän kuluistaan.

Ymmärsitkö?

Aloittajalle neuvo, että jos te ja leski yhdessä haette pesän jakoa, niin uskon oikeuden kumoavan tuon testamenttimääräyksen hallinnasta jolloinka asia purkaantuu ja te pääsette irtautuun tuosta talosta ja joka jää tällöin B ja C:n harteille kuin testamentti määrääkin eli samalla haette siis joko koko hallinnan purkua taikka osahallinnan purkua.

Lue lisää

Eipä se yhden osakkaan velka muutoinkaan olisi kuolinpesän velka, jos jotenkin joku luulisi tarpeettomaksi ostokseksi. Mutta muutoinkin sen tapaisia menoja saattaa koitua tarpeellisina äkkiseltään ennen talven tuloa hyvissä ajoin.
Tässä on vain menoja ja veloista ei ole tietoakaan.

Neuvosi perusteella sitten loppukin hallinnan purku pitää lahjaverottaa.

Anonyymi kirjoitti:

Ei se muuta kuolinpesänverotusta mihinkään suuntaan.

HÄN ON LUOPUNUT AINOASTAAN OSAKKAILLE B JA C TESTAMENTATUN TALON PUOLIKKAAN H A L L I N N A S T A, hallinnasta ei mene veroa vaan O M I S T U K S E S T A.

Leskellä on avio-oikeuden perusteella omistuksessaan talosta puolet jota hän hallinnoi ja kyseinen leski, aloittaja A, B ja C ovat kuolinpesä, leski osakas testamentin perusteella ja he ovat maksaneet jo lähes kymmenen vuotta sitten perintöverot.

Lesken hallinnassa on siis MG:n osakkeet, metsäpalstat ja talon puolikas.

Ašiassa kyse siitä, että leskikin olisi halunnut jo turhana kulueränä myydä talon pois, mutta B ja C pistivät vastaan koska näin heille tulee halvemmaksi ja lisäksi maksattaisivat leskellä ja A:la osan heidän kuluistaan.

Ymmärsitkö?

Aloittajalle neuvo, että jos te ja leski yhdessä haette pesän jakoa, niin uskon oikeuden kumoavan tuon testamenttimääräyksen hallinnasta jolloinka asia purkaantuu ja te pääsette irtautuun tuosta talosta ja joka jää tällöin B ja C:n harteille kuin testamentti määrääkin eli samalla haette siis joko koko hallinnan purkua taikka osahallinnan purkua.

Lue lisää

"Koska hallintaoikeuden pidättäminen tai siitä testamentilla määrääminen on alentanut lahja- tai perintöveron määrää, hallintaoikeudesta vastikkeettomasti luopuminen katsotaan veronalaiseksi lahjaksi."
Näin kertovat muissakin tapauksissa verottajan ohjeet. Lahja kohdistuu kyseisiin osakkaisiin.

Ja tuohon neuvosi lopusta lahjaveron määräämiseksi.

Anonyymi kirjoitti:

"Koska hallintaoikeuden pidättäminen tai siitä testamentilla määrääminen on alentanut lahja- tai perintöveron määrää, hallintaoikeudesta vastikkeettomasti luopuminen katsotaan veronalaiseksi lahjaksi."
Näin kertovat muissakin tapauksissa verottajan ohjeet. Lahja kohdistuu kyseisiin osakkaisiin.

Ja tuohon neuvosi lopusta lahjaveron määräämiseksi.

Lue lisää

Käyhän lukemassa täältä https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/106296/hallintaoikeusvähennys-perintöverotuksessa/

Lisäksi ja tarkemmin kohta 2.2.2

Ottanette huomioon, että asumiseen kelpaavan taikka yhteisenä kotina pidettyyn asuntoon KOHDISTUU JO lesken jakamaton hallintapikeus, että myöskin testamentti on mitätön siltä osin kun se loukkaa lakiosan määrittämistä taikka sen saamista.

Lue perintökaaresta kohta lakiosasta ja erityisesti se, että lakiosaan oikeutettu voi itse määritellä mitä lakiosaan haluaa kuuluvaksi eli siis jo hallintaoikeustestamentti loukkaa lakiosaoikeutta.

Anonyymi kirjoitti:

"Koska hallintaoikeuden pidättäminen tai siitä testamentilla määrääminen on alentanut lahja- tai perintöveron määrää, hallintaoikeudesta vastikkeettomasti luopuminen katsotaan veronalaiseksi lahjaksi."
Näin kertovat muissakin tapauksissa verottajan ohjeet. Lahja kohdistuu kyseisiin osakkaisiin.

Ja tuohon neuvosi lopusta lahjaveron määräämiseksi.

Lue lisää

Tämä esittämäsi kohta KOSKEE AINOASTAAN lahjoitusta, ei perintöä.

Mistä teitä kaiken vääntelijöitä oikein sikiää?????

Anonyymi kirjoitti:

Tottakai verottajalta pitää kysyä, kun ei ollut kerrottu että oliko testamentista poikkeava ositus edes toimitettu verottajalle, kun se tehtiin.

Omisyusoikeus on täysin eri kuin hallntaoikeus ja omaisuuden ositusta olisi edes tarvinnut tehdä, koska leski on pesän osakas testamentin perusteella.

Om ollut suoranaista typeryyttä mennä tekemään erillinen ositus perukirjan jälkeen, koska siinä jo ositetaan omaisuus, lesken ja kuolinpesään tuleva.

Anonyymi kirjoitti:

Niinpä testamentti lupasi leskelle tuohonkin hallinnan ja pumpuilla tai muuten pitää lämpimänä pitää, että ei vesijohdot ja uunit jäädy tms. Katot pitää uusia ennen kuin vuotavat.
Kyllä tuo hallinnassakin aivan kuolinpesän kulu on.
Eipä laki estä kaikkea hänelle (ja muussa kuolinpesän tapauksessa muille) ostamasta mitään verotetuilla kuolinpesän voittovaroilla yksityiskäyttöön, kunhan ei tee velkaa lainana ja pikavippiä kuolinpesän nimiin siihen.
Kyllä kuolinpesä voi ostaa trampoliinin pihalle.
Ei testamentti esimerkiksi tarkoita mitään kuolinpesän hyötymistä.

Lue lisää

Huooh hoi, turha selittää sellaisia asioita moneen kertaan jollei ymmärrys riitä.

Hallintaoikeustestamentin perusteella kuuluu hallinnan omaavalle kaikki kulut, mutta myöskin kaikki pesän tuototkin mistä taas vähennetään ne kulut, omistajat vaan omistaa hallitsematta mitään.

Anonyymi kirjoitti:

Tämä esittämäsi kohta KOSKEE AINOASTAAN lahjoitusta, ei perintöä.

Mistä teitä kaiken vääntelijöitä oikein sikiää?????

Jos osakin hallintaoikeudesta lakkaa, niin verottaja katsoo sen ohjeissaan lahjaveron perusteeksi.

Anonyymi kirjoitti:

Tämä esittämäsi kohta KOSKEE AINOASTAAN lahjoitusta, ei perintöä.

Mistä teitä kaiken vääntelijöitä oikein sikiää?????

Tuossa verottajan ohjeen tätä koskeva otsikko on juuri: 8.2 Testamentilla saatu tai luovutuksen yhteydessä pidätetty hallintaoikeus
Ja koko verottajan ohje: Luopumiset perintö- ja lahjaverotuksessa

Lisätietoja voi antaa hra Kilpinen verohallinnossa, jos neuvojen ohjeet eivät taivu riittämiin.

Anonyymi kirjoitti:

Käyhän lukemassa täältä https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/106296/hallintaoikeusvähennys-perintöverotuksessa/

Lisäksi ja tarkemmin kohta 2.2.2

Ottanette huomioon, että asumiseen kelpaavan taikka yhteisenä kotina pidettyyn asuntoon KOHDISTUU JO lesken jakamaton hallintapikeus, että myöskin testamentti on mitätön siltä osin kun se loukkaa lakiosan määrittämistä taikka sen saamista.

Lue perintökaaresta kohta lakiosasta ja erityisesti se, että lakiosaan oikeutettu voi itse määritellä mitä lakiosaan haluaa kuuluvaksi eli siis jo hallintaoikeustestamentti loukkaa lakiosaoikeutta.

Lue lisää

Niinpä ja ohjeessa tuossa kohdassa taas linkki luopumisiin tuosta hallintaoikeudesta. Vero seuraa aina.

Anonyymi kirjoitti:

Jos osakin hallintaoikeudesta lakkaa, niin verottaja katsoo sen ohjeissaan lahjaveron perusteeksi.

Voi ny viddu, älä nyt inkuta siitä lahjaverosta, tiedetään kyllä, mutta millä perustein hallinnanluovutus katsotaan lahjaksi, koska eihän siinä siirry mitään omaisuuttaa lahjaksi, niin verottajan perusteet säätää lahjavero on ONTUVA, VAAN SIINÄ PITÄISI MÄÄRÄTÄ PERINTÖVERON HUOJENNUS MITÄTTÖMÄKSI SILTÄ OSIN KUIN PERINTÖVEROA ON ON ALENNETTU ja määrätäänkö lahjavero miltä osin ja jos se määrätään siltä osin kuin omaisuutta kohdistaa hallintaoikeus, niin tulee päällekkäistä verotusta, että verotusta ennakkoon tulevan omaisuuden osalle.

Nyt kun ositus on jo tehty, mikä toisaalta hyväkin, on perintövero huojennettuna määrätty puolesta omaisuudesta ja josta siis on maksettu perintövero.

Anonyymi kirjoitti:

Voi ny viddu, älä nyt inkuta siitä lahjaverosta, tiedetään kyllä, mutta millä perustein hallinnanluovutus katsotaan lahjaksi, koska eihän siinä siirry mitään omaisuuttaa lahjaksi, niin verottajan perusteet säätää lahjavero on ONTUVA, VAAN SIINÄ PITÄISI MÄÄRÄTÄ PERINTÖVERON HUOJENNUS MITÄTTÖMÄKSI SILTÄ OSIN KUIN PERINTÖVEROA ON ON ALENNETTU ja määrätäänkö lahjavero miltä osin ja jos se määrätään siltä osin kuin omaisuutta kohdistaa hallintaoikeus, niin tulee päällekkäistä verotusta, että verotusta ennakkoon tulevan omaisuuden osalle.

Nyt kun ositus on jo tehty, mikä toisaalta hyväkin, on perintövero huojennettuna määrätty puolesta omaisuudesta ja josta siis on maksettu perintövero.

Lue lisää

Verottaja ei vain sitten korjaa milloinkaan perintöveroa tuossa hallintaoikeuden "lahjoituksen" tapauksessa minkään ajan kuluessa. Oli perintöverotuksesta kulunut sitten yksi vuotta tai joku kymmenen vuotta. Ohje määrää aina lahjaveron hyödystä.
Jokainen päättää itse, että ryhtyykö tuollaiseen lahjaan.

Anonyymi kirjoitti:

Verottaja ei vain sitten korjaa milloinkaan perintöveroa tuossa hallintaoikeuden "lahjoituksen" tapauksessa minkään ajan kuluessa. Oli perintöverotuksesta kulunut sitten yksi vuotta tai joku kymmenen vuotta. Ohje määrää aina lahjaveron hyödystä.
Jokainen päättää itse, että ryhtyykö tuollaiseen lahjaan.

Lue lisää

Voi ny vittu, lopeta vittuun se inkuttaminen lahjaverosta.

Vittu kun se luopuminen hallintaoikeudesta EI, HUOOOOOM. E I O L E LAHJA.

Teitähän pystyy kusettaan verotuksellakin jo.

Lahja, lahjanomainen taikka rahalahja on tapahtuma jossa omaisuus vaihtaa omistajaa.

Hallintaoikeudesta luopumisessa ei tapahdu omistuksen vaihtumista, joten hallintaoikeuden luopumisessa ei tulisi verottaa lahjasta, koska omaisuus EI VAIHDA OMISTAJAA, vaan omistajaa on jo verotettu perintöverolla jota on alennettu, niin sitä ei voisi verottaa lahjaverolla lisäksi, myös siksikin koska niiden prosentuaaliset erot on olemassa.

Anonyymi kirjoitti:

Voi ny vittu, lopeta vittuun se inkuttaminen lahjaverosta.

Vittu kun se luopuminen hallintaoikeudesta EI, HUOOOOOM. E I O L E LAHJA.

Teitähän pystyy kusettaan verotuksellakin jo.

Lahja, lahjanomainen taikka rahalahja on tapahtuma jossa omaisuus vaihtaa omistajaa.

Hallintaoikeudesta luopumisessa ei tapahdu omistuksen vaihtumista, joten hallintaoikeuden luopumisessa ei tulisi verottaa lahjasta, koska omaisuus EI VAIHDA OMISTAJAA, vaan omistajaa on jo verotettu perintöverolla jota on alennettu, niin sitä ei voisi verottaa lahjaverolla lisäksi, myös siksikin koska niiden prosentuaaliset erot on olemassa.

Lue lisää

Jätit sitten lukematta edellä olleet linkit hallintaoikeudesta luopumisesta veroineen.
"2.6 Hallintaoikeudesta luopuminen
Oikeudenhaltija voi luopua elinikäisestä hallintaoikeudestaan elinaikanaan tai määräaikaisesta hallintaoikeudestaan ennen määräajan päättymistä. Jos hallintaoikeudesta luovutaan omistajan hyväksi vastikkeetta, luopuminen katsotaan veronalaiseksi lahjaksi. Näin siksi, että aikanaan hallintaoikeus on alentanut omaisuuden omistusoikeuden saajan perintöveron määrää ja rasitteen näin poistuessa omistaja saa omaisuuteen täyden määräysvallan. (KHO 1968 II 592 ja KHO 2014:30)."

https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/106296/hallintaoikeusvähennys-perintöverotuksessa/

Anonyymi kirjoitti:

Voi ny vittu, lopeta vittuun se inkuttaminen lahjaverosta.

Vittu kun se luopuminen hallintaoikeudesta EI, HUOOOOOM. E I O L E LAHJA.

Teitähän pystyy kusettaan verotuksellakin jo.

Lahja, lahjanomainen taikka rahalahja on tapahtuma jossa omaisuus vaihtaa omistajaa.

Hallintaoikeudesta luopumisessa ei tapahdu omistuksen vaihtumista, joten hallintaoikeuden luopumisessa ei tulisi verottaa lahjasta, koska omaisuus EI VAIHDA OMISTAJAA, vaan omistajaa on jo verotettu perintöverolla jota on alennettu, niin sitä ei voisi verottaa lahjaverolla lisäksi, myös siksikin koska niiden prosentuaaliset erot on olemassa.

Lue lisää

Vittu kun se luopuminen hallintaoikeudesta EI, HUOOOOOM. E I O L E LAHJA.

Lawetorder taas jauhaa shaibaa niin että vähempihermoista jo heikottaa.

Anonyymi kirjoitti:

Jätit sitten lukematta edellä olleet linkit hallintaoikeudesta luopumisesta veroineen.
"2.6 Hallintaoikeudesta luopuminen
Oikeudenhaltija voi luopua elinikäisestä hallintaoikeudestaan elinaikanaan tai määräaikaisesta hallintaoikeudestaan ennen määräajan päättymistä. Jos hallintaoikeudesta luovutaan omistajan hyväksi vastikkeetta, luopuminen katsotaan veronalaiseksi lahjaksi. Näin siksi, että aikanaan hallintaoikeus on alentanut omaisuuden omistusoikeuden saajan perintöveron määrää ja rasitteen näin poistuessa omistaja saa omaisuuteen täyden määräysvallan. (KHO 1968 II 592 ja KHO 2014:30)."

https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/106296/hallintaoikeusvähennys-perintöverotuksessa/

Lue lisää

Tuo esittämänne päätös on ainoastaan parin ihmisen MIELIPIDE, ei laki ja verotus tulee perustua lakiin, ei korppiyhdyskunnan osakkaiden mielipiteeseem ja on jo sillain virheellinen otsakkeeltaankin, koska verottaa voi vain siirtyvästä omaiisuudesta, ei tyhjää eli aineetonta voida verottaa ja päätös aiheuttaa osaomaisuuden kaksinkertaisen verottamisen.

Otetaan esimerkki, alle 5000€ ei mene perintöveroa ollenkaan, mutta lahjaveroa menee jo 500 eurosta se 21%

Jos oletetaan, että hallinnassa olleen omaisuuden arvo on ollut 500 000€ ja perintövero luokkaa 10% eli veroa mennyt 50 000€ ja alennettuna on maksettu 25 000€.

Nyt sitten kun hallinta päätetään vaikkapa vastikkeetta, niin rätkäistään samalle summalle lahjavero eli, jos en väärin muista niin 21% eli siinä nyt sitten maksetaan normaaliperintövero, että lisää 11%, meniskö jotenkin noin??

Ai nii mutta sehän olikin köhötin päätös, että iloinen se veikko on joka maksaa tyhjästä lahjaveroa.

Ps, ruikkulöps, summat ja prosentit eivät pidä
Paikkansa kuin tuo 5000€ ainoastaan

Olivat ainoastaan esimerkkinä.

Anonyymi kirjoitti:

Vittu kun se luopuminen hallintaoikeudesta EI, HUOOOOOM. E I O L E LAHJA.

Lawetorder taas jauhaa shaibaa niin että vähempihermoista jo heikottaa.

Verottaja kertoo linkissä yllä, että hallintaoikeudesta luopuminen on lahja. Lahjavero seuraa.

Anonyymi kirjoitti:

Tuo esittämänne päätös on ainoastaan parin ihmisen MIELIPIDE, ei laki ja verotus tulee perustua lakiin, ei korppiyhdyskunnan osakkaiden mielipiteeseem ja on jo sillain virheellinen otsakkeeltaankin, koska verottaa voi vain siirtyvästä omaiisuudesta, ei tyhjää eli aineetonta voida verottaa ja päätös aiheuttaa osaomaisuuden kaksinkertaisen verottamisen.

Otetaan esimerkki, alle 5000€ ei mene perintöveroa ollenkaan, mutta lahjaveroa menee jo 500 eurosta se 21%

Jos oletetaan, että hallinnassa olleen omaisuuden arvo on ollut 500 000€ ja perintövero luokkaa 10% eli veroa mennyt 50 000€ ja alennettuna on maksettu 25 000€.

Nyt sitten kun hallinta päätetään vaikkapa vastikkeetta, niin rätkäistään samalle summalle lahjavero eli, jos en väärin muista niin 21% eli siinä nyt sitten maksetaan normaaliperintövero, että lisää 11%, meniskö jotenkin noin??

Ai nii mutta sehän olikin köhötin päätös, että iloinen se veikko on joka maksaa tyhjästä lahjaveroa.

Ps, ruikkulöps, summat ja prosentit eivät pidä
Paikkansa kuin tuo 5000€ ainoastaan

Olivat ainoastaan esimerkkinä.

Lue lisää

Ps, ruikkulöps, summat ja prosentit eivät pidä
Paikkansa kuin tuo 5000€ ainoastaan...

LAwetorder jauhaa taas shaibaa,tälläkertaa lahjaveron suuruudesta.

5000e lahjasta menee lahjaveroa tasan sata euroa.

Anonyymi kirjoitti:

Ps, ruikkulöps, summat ja prosentit eivät pidä
Paikkansa kuin tuo 5000€ ainoastaan...

LAwetorder jauhaa taas shaibaa,tälläkertaa lahjaveron suuruudesta.

5000e lahjasta menee lahjaveroa tasan sata euroa.

Lue lisää

Kirjoitinko jossain 5000€ lahjasta???????

Ei, en kirjoittanut, vaan näin: "
Otetaan esimerkki, alle 5000€ ei mene !!!!!perintöveroa ollenkaan!!!!! ,mutta lahjaveroa menee jo 500 eurosta se 21%

Aika iso ero, PERINTÖVERO, versus lahjavero, eikö vain ruiskuliruikku?

Lisäksi selvensin vielä näin: "Ps, ruikkulöps, !!!!summat ja prosentit eivät pidä
Paikkansa<<<<<=== !!! kuin tuo 5000€ ainoastaan
Olivat ainoastaan esimerkkinä",

niin esitäppäs minulle nyt se kohta missä esitin, että on 5000€ LAHJA/LAHJOITUS.

Teillä se tuo lukemansa ymmrtäminen vieläkään oikein suju ja johan esitin ketjussa "jos yleinen edunvalvoja varas" että tulkaa sitten vasta kommentoimaan ja morkkaamaan shaipasta, kunnes ymmärrätte lukemanne taikka pysykää poissa täältä lyhyen loppuelämänne ajan kokonaan.

Anonyymi kirjoitti:

Kirjoitinko jossain 5000€ lahjasta???????

Ei, en kirjoittanut, vaan näin: "
Otetaan esimerkki, alle 5000€ ei mene !!!!!perintöveroa ollenkaan!!!!! ,mutta lahjaveroa menee jo 500 eurosta se 21%

Aika iso ero, PERINTÖVERO, versus lahjavero, eikö vain ruiskuliruikku?

Lisäksi selvensin vielä näin: "Ps, ruikkulöps, !!!!summat ja prosentit eivät pidä
Paikkansa<<<<<=== !!! kuin tuo 5000€ ainoastaan
Olivat ainoastaan esimerkkinä",

niin esitäppäs minulle nyt se kohta missä esitin, että on 5000€ LAHJA/LAHJOITUS.

Teillä se tuo lukemansa ymmrtäminen vieläkään oikein suju ja johan esitin ketjussa "jos yleinen edunvalvoja varas" että tulkaa sitten vasta kommentoimaan ja morkkaamaan shaipasta, kunnes ymmärrätte lukemanne taikka pysykää poissa täältä lyhyen loppuelämänne ajan kokonaan.

Lue lisää

mutta lahjaveroa menee jo 500 eurosta se 21%

eipä mene,taas jauhat kakkendaalia,lahjavero on tasan nolla euroa 500eurosta.

Anonyymi kirjoitti:

Verottaja kertoo linkissä yllä, että hallintaoikeudesta luopuminen on lahja. Lahjavero seuraa.

Milloin, arvoton kavaltaja lkv verottajasta on tullut laki??

Näin laista suoraan, luehan erityisesti se ensimmäinen momentti, siitten versustetaan siihhen köhöttimen piäparkkoon, lainattu finlex ajantasa "18 § (8.12.1995/1392)

Lahjaveroa on suoritettava, kun omaisuus lahjana siirtyy toiselle: (Lahjaveroa on suoritettava KUN OMAISUUS LAHJANA S I I R T Y Y TOISELLE)

1) jos lahjanantaja tai lahjansaaja asui lahjoitushetkellä Suomessa; sekä

2) Suomessa olevasta kiinteästä omaisuudesta sekä sellaisen yhteisön osakkeista tai osuuksista, jonka varoista enemmän kuin 50 prosenttia muodostuu Suomessa olevasta kiinteästä omaisuudesta.

Suomessa asuvan henkilön saamasta muusta kuin 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetusta omaisuudesta suoritettavasta lahjaverosta vähennetään samasta lahjasta vieraalle valtiolle suoritettujen verojen määrä (ulkomaisen veron hyvitys). Tämä hyvitys ei saa olla suurempi kuin määrä, joka vastaa yhtä suurta osaa lahjaverosta kuin vieraasta valtiosta saadun omaisuuden arvo on Suomessa lahjaveron perusteena olevan omaisuuden arvosta.

Kun kauppa- tai vaihtosopimuksen ehdoista selviää, että sovittu vastike on enintään kolme neljännestä käyvästä hinnasta, katsotaan käyvän hinnan ja vastikkeen välinen ero lahjaksi.

Henkilön katsotaan asuvan Suomessa, jos hänellä on täällä varsinainen asunto ja koti.

Jos omaisuutta saa lahjana henkilö, joka palvelee vieraan valtion Suomessa olevassa diplomaattisessa tai muussa siihen rinnastettavassa edustustossa tai lähetetyn konsulinvirastossa taikka on Suomessa Yhdistyneiden Kansakuntien, sen erityisjärjestön tai Kansainvälisen atomienergiajärjestön palveluksessa tahi tällaisen henkilön perheenjäsen tai yksityinen palvelija ja jos hän ei ole Suomen kansalainen, hän on velvollinen suorittamaan lahjaveroa ainoastaan 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetusta omaisuudesta".

Mie ookkeei kaahoti isommalle, ihhaa teittii vuarte, jonnette ookkee tajjuu.. niiku se alun..

NYT KUN TE SIIRTÄISITTE tyhmyytenne minulle, joka siis on teidän omaisuus taikka siis määräysvallan tyhmyyteenne minulle, mutta tyhmyys silti, joka on omaisuutenne olisi teillä ja kun en määräysvallalla tyhmyyteenne tekisi mitään, niin joutuisitte maksamaan minulle taikka verottajalle siitä määräysvallasta veroa kun luopuisin tyhmyytenne hallinnasta.

Tässäkin asiassa on oikeudelta mennyt sekaisin im-materiaali ja konkreettisuus sekaisin

Jos nyt pikkasen luetaan perintö- ja lahjavero lakia oikein, niin lahjavero voi koskea ainoastaan vain konkreettista omaisuutta ja laissa onkin eriteltykkin kohdat milloinka myös maksetaan veroa eli perustuslain 2§ 3mom. mukaanhan tässä toimitaankin erittäin selkeästi, siis verottaja, että kööhöttimessä.

Anonyymi kirjoitti:

mutta lahjaveroa menee jo 500 eurosta se 21%

eipä mene,taas jauhat kakkendaalia,lahjavero on tasan nolla euroa 500eurosta.

Oletkin pelkkä trolli, jäät tästä eteen päin noteeraamatta, onneksi lyhensitte loppuelämänne minimiin..

Ovet jo paukkuu suomen rajoilla.

T. Lawetorder Z via V

Anonyymi kirjoitti:

Voi ny viddu, älä nyt inkuta siitä lahjaverosta, tiedetään kyllä, mutta millä perustein hallinnanluovutus katsotaan lahjaksi, koska eihän siinä siirry mitään omaisuuttaa lahjaksi, niin verottajan perusteet säätää lahjavero on ONTUVA, VAAN SIINÄ PITÄISI MÄÄRÄTÄ PERINTÖVERON HUOJENNUS MITÄTTÖMÄKSI SILTÄ OSIN KUIN PERINTÖVEROA ON ON ALENNETTU ja määrätäänkö lahjavero miltä osin ja jos se määrätään siltä osin kuin omaisuutta kohdistaa hallintaoikeus, niin tulee päällekkäistä verotusta, että verotusta ennakkoon tulevan omaisuuden osalle.

Nyt kun ositus on jo tehty, mikä toisaalta hyväkin, on perintövero huojennettuna määrätty puolesta omaisuudesta ja josta siis on maksettu perintövero.

Lue lisää

Lahjaverohan maksetaan kaikenlaatuisesta omaisuudesta lahjoituksina saatuina. Lisäksi se maksetaan Suomessa sijaitsevasta kiinteästä omaisuudesta, kun joko lahjoittaja tai lahjan saaja tai kumpikin ovat ulkomailta. Olet erehtynyt tuossa.
Vero menee siis myös henkisestä omaisuudesta suomalaisilta.

Verottaja: "Lahjaveroa on maksettava kaikenlaisista lahjoista – rahalahjojen lisäksi esimerkiksi arvopapereista, rahasto-osuuksista, asunto-osakkeista, kiinteistöistä, autoista ja vaikkapa lahjana saaduista eläimistä tai arvoesineistä. "

Anonyymi kirjoitti:

Lahjaverohan maksetaan kaikenlaatuisesta omaisuudesta lahjoituksina saatuina. Lisäksi se maksetaan Suomessa sijaitsevasta kiinteästä omaisuudesta, kun joko lahjoittaja tai lahjan saaja tai kumpikin ovat ulkomailta. Olet erehtynyt tuossa.
Vero menee siis myös henkisestä omaisuudesta suomalaisilta.

Verottaja: "Lahjaveroa on maksettava kaikenlaisista lahjoista – rahalahjojen lisäksi esimerkiksi arvopapereista, rahasto-osuuksista, asunto-osakkeista, kiinteistöistä, autoista ja vaikkapa lahjana saaduista eläimistä tai arvoesineistä. "

Lue lisää

Missäs kohtaa lainaamassanne kohdassa sanotaan, aivojen vaatima lahjoitettu happi on verotettava.

Koettaisitte nyt vaan ymmärtää, laki selkeästi sanoo mitä asioita VOIDAAN verottaa lahjana.

Vain ja ainoastaan konkreettinen asia annettuna, eli omaisuus joka LAHJOITETAAN verotetaan lahjaverolla.

Se että omaisuuteen liittyy ominaisuuksia jotka eivät ole konkreettisia ei lahjaverolainsäädäntö tunne..

Verottaja tietääkseni on julkista valtaa, jos ei ole, niin silloin ei koske perustuslain 2§ 3mom. Eli "julkisenvallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa TULEE NOUDATTAA lakia tarkoin". Lainaus päättyy.

Anonyymi kirjoitti:

Missäs kohtaa lainaamassanne kohdassa sanotaan, aivojen vaatima lahjoitettu happi on verotettava.

Koettaisitte nyt vaan ymmärtää, laki selkeästi sanoo mitä asioita VOIDAAN verottaa lahjana.

Vain ja ainoastaan konkreettinen asia annettuna, eli omaisuus joka LAHJOITETAAN verotetaan lahjaverolla.

Se että omaisuuteen liittyy ominaisuuksia jotka eivät ole konkreettisia ei lahjaverolainsäädäntö tunne..

Verottaja tietääkseni on julkista valtaa, jos ei ole, niin silloin ei koske perustuslain 2§ 3mom. Eli "julkisenvallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa TULEE NOUDATTAA lakia tarkoin". Lainaus päättyy.

Lue lisää

Lisään vielä, lukaiseppas perustuslain 22§, "Julkisen vallan tulee turvata ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien TOTEUTUMINEN".

PERUSOIKEUDET jotka ovat samalla myös ihmisoikeuksia (lue lissabonin-sopimus lisäpöytäkirjoineen, Yk:n ihmisoikeus-sopimus, niin siellä /niissä on samat asiat kuin suomen perustuslain 2lku:sa.

By the way, perustuslaissa (aiemmassa 4-osaisessa hallitusmuodossa oli) ei ole verotuksesta mitään, ei myöskään ulosottotoimista, kuten ei monista muistakaan asioista enään, niin voikin kysyä, onko joko perustuslaki laki vaiko eikö ole ja jos on, niin mihin perustuu verotuslaki omaisuuden suhteen, koska PL 15§ ilmaisee, "jokaisen omaisuus on turvattu. Omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen täyttä korvausta vastaan säädetään lailla". Lainaus päättyy.

Eli jotta ymmärrätte, ei löydy kohtaa perustuslaista, että omaisuuden verottamisesta säädetään lailla ja jotta asia selkenee, kyseinen asia on lakivarauma (lue kirjanen 'lainsäätäjän opas') ja tällöin vasta voidaan säätää laki joka antaa julkiselle vallalle oikeudet puuttua lainsäädäntö perustein kansalaisen perus- ja ihmisoikeuksiin.

Eikö ole jännää?

Anonyymi kirjoitti:

Missäs kohtaa lainaamassanne kohdassa sanotaan, aivojen vaatima lahjoitettu happi on verotettava.

Koettaisitte nyt vaan ymmärtää, laki selkeästi sanoo mitä asioita VOIDAAN verottaa lahjana.

Vain ja ainoastaan konkreettinen asia annettuna, eli omaisuus joka LAHJOITETAAN verotetaan lahjaverolla.

Se että omaisuuteen liittyy ominaisuuksia jotka eivät ole konkreettisia ei lahjaverolainsäädäntö tunne..

Verottaja tietääkseni on julkista valtaa, jos ei ole, niin silloin ei koske perustuslain 2§ 3mom. Eli "julkisenvallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa TULEE NOUDATTAA lakia tarkoin". Lainaus päättyy.

Lue lisää

Kaikki lahjat juuri tuon lain mukaan verotetaan suomalaisilta. Kiinteä, irtain tai henkinen omaisuus. Lisäksi ulkomaalaisilta Suomessa sijaitseva kiinteä omaisuus lahjaverottaa lain mukaan.
"Koettaisitte nyt vaan ymmärtää, laki selkeästi sanoo mitä asioita VOIDAAN verottaa lahjana."

Anonyymi kirjoitti:

Kaikki lahjat juuri tuon lain mukaan verotetaan suomalaisilta. Kiinteä, irtain tai henkinen omaisuus. Lisäksi ulkomaalaisilta Suomessa sijaitseva kiinteä omaisuus lahjaverottaa lain mukaan.
"Koettaisitte nyt vaan ymmärtää, laki selkeästi sanoo mitä asioita VOIDAAN verottaa lahjana."

Lue lisää

Lueppa nyt se laki, siellä sanotaan selkeästi ettei esim. Nautintaoikeudesta, eli hallinnasta ja hallinnan aikana saadusta tuotosta EI MAKSETA VEROA,

Niin kerropa nyt täällä kaikille se seikka, että kun hallintaoikeus palautuu takaisin, niin siitä pitäisi maksaa veroa.

Vähä pitkä, mutta KAIKKIEN KANNATTAA lukea hyvin tarkkaan, KOSKA KAIKKIA PERINNÖN SAAJIA JA MUITAKIN, VEROTTAJA KUSETTAA eli oikeammin verottaja syyllistyy petokseen.

Lahja - ja perintöverolaki, "1 luku
Yleiset säännökset
1 §

Joka perintönä, testamentilla tai lahjana saa omaisuutta, on velvollinen suorittamaan siitä valtiolle veroa sen mukaan, kuin tässä laissa säädetään.

Perintönä saatuna omaisuutena pidetään myös perintökaaren 8 luvussa tarkoitettua avustusta ja hyvitystä. (15.6.1984/463)
2 §

Tässä laissa säädettyä veroa ei suoriteta kruununperinnöstä eikä sellaisesta omaisuudesta, joka yhdistyksen sääntöjen mukaan sen toiminnan lakattua on siirtynyt toiselle, taikka joka testamentilla tai lahjana on annettu valtiolle tai sen laitokselle, maakunnalle, hyvinvointialueelle, kunnalle, kuntayhtymälle, seurakunnalle tai muulle uskonnolliselle yhdyskunnalle sekä armeliaisuus- tai opetuslaitokselle. Sama olkoon voimassa myös omaisuudesta, joka on annettu aatteelliselle yhdistykselle tai muulle yhteisölle, laitokselle tai säätiölle, jolla, sen tarkoittamatta toiminnallaan tuottaa siihen osallisille taloudellisia etuja, on tieteellinen, taiteellinen, kansanvalistusta, maanpuolustusta tai kotimaista elinkeinoelämää edistävä tahi muu yleishyödyllinen tarkoitus. (20.5.2022/355)

L:lla 355/2022 muutettu 1 momentti tuli voimaan 25.5.2022. Aiempi sanamuoto kuuluu:

Tässä laissa säädettyä veroa ei suoriteta kruununperinnöstä eikä sellaisesta omaisuudesta, joka yhdistyksen sääntöjen mukaan sen toiminnan lakattua on siirtynyt toiselle, taikka joka testamentilla tai lahjana on annettu valtiolle tai sen laitokselle, maakunnalle, kunnalle, kuntayhtymälle, seurakunnalle tai muulle uskonnolliselle yhdyskunnalle sekä armeliaisuus- tai opetuslaitokselle. Sama olkoon voimassa myös omaisuudesta, joka on annettu aatteelliselle yhdistykselle tai muulle yhteisölle, laitokselle tai säätiölle, jolla, sen tarkoittamatta toiminnallaan tuottaa siihen osallisille taloudellisia etuja, on tieteellinen, taiteellinen, kansanvalistusta, maanpuolustusta tai kotimaista elinkeinoelämää edistävä tahi muu yleishyödyllinen tarkoitus.

Perintö- tai lahjaveroa ei suoriteta myöskään testamentilla tai lahjana saadusta elinkautisesta nautintaoikeudesta, eläkkeestä taikka muusta elinkaudeksi tai määrävuosiksi jollekin testamentilla tai lahjana annetusta etuudesta.
3 §

Hallituksella on oikeus myöntää vastavuoroisuuden perusteella poikkeuksia siitä, mitä tässä laissa säädetään velvollisuudesta suorittaa veroa sellaisesta irtaimesta omaisuudesta, jonka ulkomaalainen kuollessaan on jättänyt jälkeensä taikka jonka ulkomaalainen on lahjana saanut.
2 luku
Perintöveron suorittamisvelvollisuus ja määrä
4 § (8.12.1995/1392)



5 §

Velvollisuus suorittaa perintöveroa alkaa, 7 §:ssä mainituin poikkeuksin, sekä perillisen että testamentinsaajan osalta perinnönjättäjän kuolemasta.
6 § (17.8.1990/705)

Perintöveroa määrättäessä on vero pantava perillisten suoritettavaksi siitä omaisuudesta, josta ei sitä ennen ole esitetty kirjallista testamenttia tai todistusta siitä, että omaisuudesta tehty suullinen testamentti on annettu perilliselle tiedoksi taikka että perilliset ovat sellaisen testamentin hyväksyneet. Siitä omaisuudesta, josta sellainen testamentti tai todistus on esitetty, pannaan vero testamentin saajan maksettavaksi.
7 §

--->>>Sellaisesta omaisuudesta, joka omistus- tai muunlaisella oikeudella tulee perilliselle tai testamentinsaajalle määrättyjen ehtojen täyttyessä tahi muuten myöhemmin kuin perinnönjättäjän kuollessa, on perintövero suoritettava vasta sitten, kun omaisuus on saatu. Omaisuudesta, joka purkavin ehdoin saadaan, on vero kohta suoritettava<<<<----
7 a § (8.12.1995/1392)

3 momentti on kumottu L:lla 21.12.2016/1320.
7 b § (23.11.2007/1063)

Perintöveroa ei ole suoritettava perinnönjättäjän omassa tai hänen perheensä käytössä olleesta tavanomaisesta koti-irtaimistosta siltä osin kuin sen arvo on enintään 4 000 euroa.
8 §

Jos aviopuolisot ovat tehneet keskinäisen testamentin sellaisin ehdoin, että jälkeen jääneen puolison ei voida katsoa saaneen omistusoikeutta toisen puolison yksityiseen omaisuuteen tahi pesänosuuteen, älköön jälkeen jäänyt olko velvollinen maksamaan veroa testamentilla saamastaan etuudesta.

Perinnönjättäjän aviopuoliso ei ole velvollinen suorittamaan perintöveroa myöskään perintökaaren 3 luvun 1 a §:ssä tarkoitetusta oikeudesta pitää kuolleen puolison jäämistö jakamattomana hallinnassaan. (15.6.1984/463)

Anonyymi kirjoitti:

Lueppa nyt se laki, siellä sanotaan selkeästi ettei esim. Nautintaoikeudesta, eli hallinnasta ja hallinnan aikana saadusta tuotosta EI MAKSETA VEROA,

Niin kerropa nyt täällä kaikille se seikka, että kun hallintaoikeus palautuu takaisin, niin siitä pitäisi maksaa veroa.

Vähä pitkä, mutta KAIKKIEN KANNATTAA lukea hyvin tarkkaan, KOSKA KAIKKIA PERINNÖN SAAJIA JA MUITAKIN, VEROTTAJA KUSETTAA eli oikeammin verottaja syyllistyy petokseen.

Lahja - ja perintöverolaki, "1 luku
Yleiset säännökset
1 §

Joka perintönä, testamentilla tai lahjana saa omaisuutta, on velvollinen suorittamaan siitä valtiolle veroa sen mukaan, kuin tässä laissa säädetään.

Perintönä saatuna omaisuutena pidetään myös perintökaaren 8 luvussa tarkoitettua avustusta ja hyvitystä. (15.6.1984/463)
2 §

Tässä laissa säädettyä veroa ei suoriteta kruununperinnöstä eikä sellaisesta omaisuudesta, joka yhdistyksen sääntöjen mukaan sen toiminnan lakattua on siirtynyt toiselle, taikka joka testamentilla tai lahjana on annettu valtiolle tai sen laitokselle, maakunnalle, hyvinvointialueelle, kunnalle, kuntayhtymälle, seurakunnalle tai muulle uskonnolliselle yhdyskunnalle sekä armeliaisuus- tai opetuslaitokselle. Sama olkoon voimassa myös omaisuudesta, joka on annettu aatteelliselle yhdistykselle tai muulle yhteisölle, laitokselle tai säätiölle, jolla, sen tarkoittamatta toiminnallaan tuottaa siihen osallisille taloudellisia etuja, on tieteellinen, taiteellinen, kansanvalistusta, maanpuolustusta tai kotimaista elinkeinoelämää edistävä tahi muu yleishyödyllinen tarkoitus. (20.5.2022/355)

L:lla 355/2022 muutettu 1 momentti tuli voimaan 25.5.2022. Aiempi sanamuoto kuuluu:

Tässä laissa säädettyä veroa ei suoriteta kruununperinnöstä eikä sellaisesta omaisuudesta, joka yhdistyksen sääntöjen mukaan sen toiminnan lakattua on siirtynyt toiselle, taikka joka testamentilla tai lahjana on annettu valtiolle tai sen laitokselle, maakunnalle, kunnalle, kuntayhtymälle, seurakunnalle tai muulle uskonnolliselle yhdyskunnalle sekä armeliaisuus- tai opetuslaitokselle. Sama olkoon voimassa myös omaisuudesta, joka on annettu aatteelliselle yhdistykselle tai muulle yhteisölle, laitokselle tai säätiölle, jolla, sen tarkoittamatta toiminnallaan tuottaa siihen osallisille taloudellisia etuja, on tieteellinen, taiteellinen, kansanvalistusta, maanpuolustusta tai kotimaista elinkeinoelämää edistävä tahi muu yleishyödyllinen tarkoitus.

Perintö- tai lahjaveroa ei suoriteta myöskään testamentilla tai lahjana saadusta elinkautisesta nautintaoikeudesta, eläkkeestä taikka muusta elinkaudeksi tai määrävuosiksi jollekin testamentilla tai lahjana annetusta etuudesta.
3 §

Hallituksella on oikeus myöntää vastavuoroisuuden perusteella poikkeuksia siitä, mitä tässä laissa säädetään velvollisuudesta suorittaa veroa sellaisesta irtaimesta omaisuudesta, jonka ulkomaalainen kuollessaan on jättänyt jälkeensä taikka jonka ulkomaalainen on lahjana saanut.
2 luku
Perintöveron suorittamisvelvollisuus ja määrä
4 § (8.12.1995/1392)



5 §

Velvollisuus suorittaa perintöveroa alkaa, 7 §:ssä mainituin poikkeuksin, sekä perillisen että testamentinsaajan osalta perinnönjättäjän kuolemasta.
6 § (17.8.1990/705)

Perintöveroa määrättäessä on vero pantava perillisten suoritettavaksi siitä omaisuudesta, josta ei sitä ennen ole esitetty kirjallista testamenttia tai todistusta siitä, että omaisuudesta tehty suullinen testamentti on annettu perilliselle tiedoksi taikka että perilliset ovat sellaisen testamentin hyväksyneet. Siitä omaisuudesta, josta sellainen testamentti tai todistus on esitetty, pannaan vero testamentin saajan maksettavaksi.
7 §

--->>>Sellaisesta omaisuudesta, joka omistus- tai muunlaisella oikeudella tulee perilliselle tai testamentinsaajalle määrättyjen ehtojen täyttyessä tahi muuten myöhemmin kuin perinnönjättäjän kuollessa, on perintövero suoritettava vasta sitten, kun omaisuus on saatu. Omaisuudesta, joka purkavin ehdoin saadaan, on vero kohta suoritettava<<<<----
7 a § (8.12.1995/1392)

3 momentti on kumottu L:lla 21.12.2016/1320.
7 b § (23.11.2007/1063)

Perintöveroa ei ole suoritettava perinnönjättäjän omassa tai hänen perheensä käytössä olleesta tavanomaisesta koti-irtaimistosta siltä osin kuin sen arvo on enintään 4 000 euroa.
8 §

Jos aviopuolisot ovat tehneet keskinäisen testamentin sellaisin ehdoin, että jälkeen jääneen puolison ei voida katsoa saaneen omistusoikeutta toisen puolison yksityiseen omaisuuteen tahi pesänosuuteen, älköön jälkeen jäänyt olko velvollinen maksamaan veroa testamentilla saamastaan etuudesta.

Perinnönjättäjän aviopuoliso ei ole velvollinen suorittamaan perintöveroa myöskään perintökaaren 3 luvun 1 a §:ssä tarkoitetusta oikeudesta pitää kuolleen puolison jäämistö jakamattomana hallinnassaan. (15.6.1984/463)

Lue lisää

Lisään tähän perustuslain kohdat 6 ja 22 §.

Kukin itse määrittelyn itsensä (itsemääräämisoikeus) omalle kohdalle asettaa mikä on se hänen itsensä hyväksymä peruste asettaa eriarvoiseen asemaan..

Anonyymi kirjoitti:

Lueppa nyt se laki, siellä sanotaan selkeästi ettei esim. Nautintaoikeudesta, eli hallinnasta ja hallinnan aikana saadusta tuotosta EI MAKSETA VEROA,

Niin kerropa nyt täällä kaikille se seikka, että kun hallintaoikeus palautuu takaisin, niin siitä pitäisi maksaa veroa.

Vähä pitkä, mutta KAIKKIEN KANNATTAA lukea hyvin tarkkaan, KOSKA KAIKKIA PERINNÖN SAAJIA JA MUITAKIN, VEROTTAJA KUSETTAA eli oikeammin verottaja syyllistyy petokseen.

Lahja - ja perintöverolaki, "1 luku
Yleiset säännökset
1 §

Joka perintönä, testamentilla tai lahjana saa omaisuutta, on velvollinen suorittamaan siitä valtiolle veroa sen mukaan, kuin tässä laissa säädetään.

Perintönä saatuna omaisuutena pidetään myös perintökaaren 8 luvussa tarkoitettua avustusta ja hyvitystä. (15.6.1984/463)
2 §

Tässä laissa säädettyä veroa ei suoriteta kruununperinnöstä eikä sellaisesta omaisuudesta, joka yhdistyksen sääntöjen mukaan sen toiminnan lakattua on siirtynyt toiselle, taikka joka testamentilla tai lahjana on annettu valtiolle tai sen laitokselle, maakunnalle, hyvinvointialueelle, kunnalle, kuntayhtymälle, seurakunnalle tai muulle uskonnolliselle yhdyskunnalle sekä armeliaisuus- tai opetuslaitokselle. Sama olkoon voimassa myös omaisuudesta, joka on annettu aatteelliselle yhdistykselle tai muulle yhteisölle, laitokselle tai säätiölle, jolla, sen tarkoittamatta toiminnallaan tuottaa siihen osallisille taloudellisia etuja, on tieteellinen, taiteellinen, kansanvalistusta, maanpuolustusta tai kotimaista elinkeinoelämää edistävä tahi muu yleishyödyllinen tarkoitus. (20.5.2022/355)

L:lla 355/2022 muutettu 1 momentti tuli voimaan 25.5.2022. Aiempi sanamuoto kuuluu:

Tässä laissa säädettyä veroa ei suoriteta kruununperinnöstä eikä sellaisesta omaisuudesta, joka yhdistyksen sääntöjen mukaan sen toiminnan lakattua on siirtynyt toiselle, taikka joka testamentilla tai lahjana on annettu valtiolle tai sen laitokselle, maakunnalle, kunnalle, kuntayhtymälle, seurakunnalle tai muulle uskonnolliselle yhdyskunnalle sekä armeliaisuus- tai opetuslaitokselle. Sama olkoon voimassa myös omaisuudesta, joka on annettu aatteelliselle yhdistykselle tai muulle yhteisölle, laitokselle tai säätiölle, jolla, sen tarkoittamatta toiminnallaan tuottaa siihen osallisille taloudellisia etuja, on tieteellinen, taiteellinen, kansanvalistusta, maanpuolustusta tai kotimaista elinkeinoelämää edistävä tahi muu yleishyödyllinen tarkoitus.

Perintö- tai lahjaveroa ei suoriteta myöskään testamentilla tai lahjana saadusta elinkautisesta nautintaoikeudesta, eläkkeestä taikka muusta elinkaudeksi tai määrävuosiksi jollekin testamentilla tai lahjana annetusta etuudesta.
3 §

Hallituksella on oikeus myöntää vastavuoroisuuden perusteella poikkeuksia siitä, mitä tässä laissa säädetään velvollisuudesta suorittaa veroa sellaisesta irtaimesta omaisuudesta, jonka ulkomaalainen kuollessaan on jättänyt jälkeensä taikka jonka ulkomaalainen on lahjana saanut.
2 luku
Perintöveron suorittamisvelvollisuus ja määrä
4 § (8.12.1995/1392)



5 §

Velvollisuus suorittaa perintöveroa alkaa, 7 §:ssä mainituin poikkeuksin, sekä perillisen että testamentinsaajan osalta perinnönjättäjän kuolemasta.
6 § (17.8.1990/705)

Perintöveroa määrättäessä on vero pantava perillisten suoritettavaksi siitä omaisuudesta, josta ei sitä ennen ole esitetty kirjallista testamenttia tai todistusta siitä, että omaisuudesta tehty suullinen testamentti on annettu perilliselle tiedoksi taikka että perilliset ovat sellaisen testamentin hyväksyneet. Siitä omaisuudesta, josta sellainen testamentti tai todistus on esitetty, pannaan vero testamentin saajan maksettavaksi.
7 §

--->>>Sellaisesta omaisuudesta, joka omistus- tai muunlaisella oikeudella tulee perilliselle tai testamentinsaajalle määrättyjen ehtojen täyttyessä tahi muuten myöhemmin kuin perinnönjättäjän kuollessa, on perintövero suoritettava vasta sitten, kun omaisuus on saatu. Omaisuudesta, joka purkavin ehdoin saadaan, on vero kohta suoritettava<<<<----
7 a § (8.12.1995/1392)

3 momentti on kumottu L:lla 21.12.2016/1320.
7 b § (23.11.2007/1063)

Perintöveroa ei ole suoritettava perinnönjättäjän omassa tai hänen perheensä käytössä olleesta tavanomaisesta koti-irtaimistosta siltä osin kuin sen arvo on enintään 4 000 euroa.
8 §

Jos aviopuolisot ovat tehneet keskinäisen testamentin sellaisin ehdoin, että jälkeen jääneen puolison ei voida katsoa saaneen omistusoikeutta toisen puolison yksityiseen omaisuuteen tahi pesänosuuteen, älköön jälkeen jäänyt olko velvollinen maksamaan veroa testamentilla saamastaan etuudesta.

Perinnönjättäjän aviopuoliso ei ole velvollinen suorittamaan perintöveroa myöskään perintökaaren 3 luvun 1 a §:ssä tarkoitetusta oikeudesta pitää kuolleen puolison jäämistö jakamattomana hallinnassaan. (15.6.1984/463)

Lue lisää

"Nautintaoikeudesta, eli hallinnasta ja hallinnan aikana saadusta tuotosta EI MAKSETA VEROA, "
Eipä kukaan tai verottajan ohje edes tuota vastaan ole väittänyt. Lahjaverohan menee vasta, kun hallintaoikeudesta luovutaan ja omistaja saa omaisuuteen täyden määräysvallan rasitteen poistuessa. Tätä ennen perintövero on maksettu vain osittain. Näin kertoo verohallinto.

"Näin siksi, että aikanaan hallintaoikeus on alentanut omaisuuden omistusoikeuden saajan perintöveron määrää ja rasitteen näin poistuessa omistaja saa omaisuuteen täyden määräysvallan. " Tällöin menee lahjavero.

Kaikki tekijänoikeudet pienempinä tai suurempina sarjoina tuohon kuuluvat. En mene Jalna-sarjan tekijänoikeuksia sinulle lahjoittaamaan.

Anonyymi kirjoitti:

"Nautintaoikeudesta, eli hallinnasta ja hallinnan aikana saadusta tuotosta EI MAKSETA VEROA, "
Eipä kukaan tai verottajan ohje edes tuota vastaan ole väittänyt. Lahjaverohan menee vasta, kun hallintaoikeudesta luovutaan ja omistaja saa omaisuuteen täyden määräysvallan rasitteen poistuessa. Tätä ennen perintövero on maksettu vain osittain. Näin kertoo verohallinto.

"Näin siksi, että aikanaan hallintaoikeus on alentanut omaisuuden omistusoikeuden saajan perintöveron määrää ja rasitteen näin poistuessa omistaja saa omaisuuteen täyden määräysvallan. " Tällöin menee lahjavero.

Lue lisää

Siirtyykö omaisuus samalla vai onko se jo aikaisemmin perittyä?

Anonyymi kirjoitti:

Kaikki tekijänoikeudet pienempinä tai suurempina sarjoina tuohon kuuluvat. En mene Jalna-sarjan tekijänoikeuksia sinulle lahjoittaamaan.

Olisko hiukka, oikeammin miljoona kiloa eri asia versus lahja/perintövero ja jos oikein ymmärrän, tekijänoikruskorvaus tai tekijänoikeus määritelmänäkin kertoo mistä on kysymys, suomentaja ei omaa tekijänoikeuksia.

Anonyymi kirjoitti:

Siirtyykö omaisuus samalla vai onko se jo aikaisemmin perittyä?

Onhan se jo aiemmin perittyä. Hallintaoikeus on vain puuttunut omaisuuteen.

Anonyymi kirjoitti:

Onhan se jo aiemmin perittyä. Hallintaoikeus on vain puuttunut omaisuuteen.

No esitäppä lahja- ja perintöverolaista kohta jossa selkeästi sanotaan hallintaoikeus on rahallista omaisuutta/ taikka lahja joka lahjoitetaan.

Muistutan ennen vastaustanne perustuslain 2§ 3mom ja saman lain 22§ määräyksistä, julkisenvallan käyttöä on verotus, tuomioistuinkäsittely, päätöksen koskevina henkilöä kohtaan, ynm. ynm, ynm. samankaltainen toiminta.

Jospa lukisitte edellämainitun lain kunnolla ja ymmärtäen, että omaisuuden tulee siirtyä lahjana kokonaisuudessaan lahjansaajalle, tällöin tulee kyseeseen lahjaverotus.

Kun taas periessä voi osa omaisuudesta olla tulematta, niin tältä osin peritään perintöveroa siltä osin kuin se saadaankin.

Hallnta omaisuutta kohtaan ei ole konkreettinen, vaan omaisuuteen liittyvä ominaisuus joka tekee siitä konkreettisesti kokonaiisuutena käsiteltävän.

Miksi sitten ei esimerkiksi lahjana veroteta autoa uudemman kerran, kun omistaja myy auton osamaksulla tai velaksi antaen vain HALLINTAOIKEUDEN ja omistusperuste jää vielä hänelle ja sitten kun maksettu, tulee auto omistukseen kokonaan.MIKSEI TUOTA HALLINTAOIKEUTTA SITTEN VEROTETA LAHJANA?

Jos ja kun luetaan ymmärtäen mainittua lakia, nii jo siellä selkeästi tulee esiin se, että perintöä tulee verottaa perintöverolla ja kun omaisuus on kokonaisuudessaan perinnönsaajalla hallinnassaan, niin tulee kyseeseen kokonaisperintövero eli jos verottaja kiiruhtaa ottamaan perintöveroa tai huojentaa sitä, niin tällöin tulee kyseeseen perintöveronoikaisu tai sitten vasta perintöveron kokonaisverotus kun omaisuus on kokonaisuudessaankin siirtynyt perijälle.

Ymmärtämättömille on aika tuskaisaa asiaa vääntää ratakiskosta, kokeilkaapa itse tai ymmärtää asioita enemmänkin paremmin.

Anonyymi kirjoitti:

No esitäppä lahja- ja perintöverolaista kohta jossa selkeästi sanotaan hallintaoikeus on rahallista omaisuutta/ taikka lahja joka lahjoitetaan.

Muistutan ennen vastaustanne perustuslain 2§ 3mom ja saman lain 22§ määräyksistä, julkisenvallan käyttöä on verotus, tuomioistuinkäsittely, päätöksen koskevina henkilöä kohtaan, ynm. ynm, ynm. samankaltainen toiminta.

Jospa lukisitte edellämainitun lain kunnolla ja ymmärtäen, että omaisuuden tulee siirtyä lahjana kokonaisuudessaan lahjansaajalle, tällöin tulee kyseeseen lahjaverotus.

Kun taas periessä voi osa omaisuudesta olla tulematta, niin tältä osin peritään perintöveroa siltä osin kuin se saadaankin.

Hallnta omaisuutta kohtaan ei ole konkreettinen, vaan omaisuuteen liittyvä ominaisuus joka tekee siitä konkreettisesti kokonaiisuutena käsiteltävän.

Miksi sitten ei esimerkiksi lahjana veroteta autoa uudemman kerran, kun omistaja myy auton osamaksulla tai velaksi antaen vain HALLINTAOIKEUDEN ja omistusperuste jää vielä hänelle ja sitten kun maksettu, tulee auto omistukseen kokonaan.MIKSEI TUOTA HALLINTAOIKEUTTA SITTEN VEROTETA LAHJANA?

Jos ja kun luetaan ymmärtäen mainittua lakia, nii jo siellä selkeästi tulee esiin se, että perintöä tulee verottaa perintöverolla ja kun omaisuus on kokonaisuudessaan perinnönsaajalla hallinnassaan, niin tulee kyseeseen kokonaisperintövero eli jos verottaja kiiruhtaa ottamaan perintöveroa tai huojentaa sitä, niin tällöin tulee kyseeseen perintöveronoikaisu tai sitten vasta perintöveron kokonaisverotus kun omaisuus on kokonaisuudessaankin siirtynyt perijälle.

Ymmärtämättömille on aika tuskaisaa asiaa vääntää ratakiskosta, kokeilkaapa itse tai ymmärtää asioita enemmänkin paremmin.

Lue lisää

No eihän sitä hallintaoikeutta perintöveroteta tai lahjaveroteta tässä.
Verottajan lausumana tuossa kyse jollakin olleen rasitteen loppumisesta, kun jonkun hallintaoikeus lakkaa.
Onhan niitä rasitteita muitakin esimerkiksi kiinteistöillä. Jonkun tieoikeus rasittaa, etkä voi siinä kasvattaa puita maallasi.
Veronoikaisuja ei näytetä tehtävän esimerkiksi kaksikymmentä vuotta jälkikäteen verotuksesta. Hallintaoikeus voi kylläkin lakata rasitteena silloin. Omaisuuden tuotot alkavat ropista itsellesi.

Anonyymi kirjoitti:

No eihän sitä hallintaoikeutta perintöveroteta tai lahjaveroteta tässä.
Verottajan lausumana tuossa kyse jollakin olleen rasitteen loppumisesta, kun jonkun hallintaoikeus lakkaa.
Onhan niitä rasitteita muitakin esimerkiksi kiinteistöillä. Jonkun tieoikeus rasittaa, etkä voi siinä kasvattaa puita maallasi.
Veronoikaisuja ei näytetä tehtävän esimerkiksi kaksikymmentä vuotta jälkikäteen verotuksesta. Hallintaoikeus voi kylläkin lakata rasitteena silloin. Omaisuuden tuotot alkavat ropista itsellesi.

Lue lisää

Kun verottaja verottaa, tulee tuo verotus perustua lakien säännöstöön, jollei verotus perustu niin kuin laissa on, niin tällöin verotus on lainvastainen.

Laitan tärkeän kohdan laista lahja- ja perintöverotuslaki, kohta.

Anonyymi kirjoitti:

Kun verottaja verottaa, tulee tuo verotus perustua lakien säännöstöön, jollei verotus perustu niin kuin laissa on, niin tällöin verotus on lainvastainen.

Laitan tärkeän kohdan laista lahja- ja perintöverotuslaki, kohta.

Lue lisää

Tässähän tätä, vaikeimmat kohdat suluissa selitetty.
Lahjan verotuksen keskeisimmät.

"18 § (8.12.1995/1392)

Lahjaveroa on suoritettava, kun omaisuus lahjana siirtyy toiselle:

1) jos lahjanantaja tai lahjansaaja asui lahjoitushetkellä Suomessa; sekä

2) Suomessa olevasta kiinteästä omaisuudesta sekä sellaisen yhteisön osakkeista tai osuuksista, jonka varoista enemmän kuin 50 prosenttia muodostuu Suomessa olevasta kiinteästä omaisuudesta.

8 a § (8.12.1995/1392)

Lahjana pidetään myös vakuutuksesta edunsaajamääräyksen nojalla vastikkeetta saatua vakuutuskorvausta. (30.11.2012/705)

Vakuutuskorvausta ei katsota lahjaksi siltä osin kuin se on tuloverotuksessa edunsaajan veronalaista tuloa.

20 §

Velvollisuus suorittaa lahjaveroa alkaa, kun lahjansaaja on saanut lahjan haltuunsa. Milloin alaikäinen on vanhemmiltaan saanut veronalaisen lahjan, katsotaan verovelvollisuuden alkavan silloin, kun lahjoitus on tehty.

Jos lahjansaaja on kolmen vuoden kuluessa ennen verovelvollisuuden alkamista saanut samalta antajalta yhden tai useampia verotettavia lahjoja, on nekin veroa määrättäessä otettava lukuun. Verosta on kuitenkin vähennettävä se lahjavero, joka aikaisemmista lahjoista on jo suoritettu. (8.12.1995/1392)

Eri antajilta saadut lahjat on erikseen verotettava.

21 § (23.11.2007/1063)

===>>>Mitä 9–11 ja 15 §:ssä säädetään perinnöstä ja testamentista, koskee myös lahjaa<<<=== (huom. ei ole käänteinen, eli saatua tarkoittaa ennakkoperintöä ja testamentattua yhteisomistukseen, mutta on lahja, erotetaan lahjana saatuna, eli kun lahjoitetaan omaisuutta yhteisesti taikka annetaan ennakkoperintöä verotetaan lahjaverona tai testamentataan yhteisomistukseen)".

Sitten perintöverosta: "7 §

Sellaisesta omaisuudesta, joka omistus- tai muunlaisella oikeudella tulee perilliselle tai testamentinsaajalle ===>>määrättyjen ehtojen täyttyessä tahi muuten myöhemmin kuin perinnönjättäjän kuollessa<<<==, on perintövero suoritettava !!!!vasta sitten, kun omaisuus on saatu!!!!!. Omaisuudesta, joka ===>>purkavin ehdoin saadaan<<<<==, on vero kohta suoritettava.



Sitten perintöverosta tärkeä kohta, 9§ 3mom. "Verovelvolliselle tulevan omaisuuden arvosta saadaan niin ikään vähentää sellaisten velvoitusten arvo, joiden nojalla verovelvollisen tulee kertakaikkiaan tahi aika-ajoin toimittaa toiselle rahanarvoinen suoritus taikka antaa toisen jollakin tavoin käyttää hyväkseen verovelvollisen omaisuutta, mikäli tämä ei saa siitä vastiketta. Perinnönjättäjän puolison saaman perintökaaren 3 luvun 1 a §:ssä tarkoitetun hallintaoikeuden arvo saadaan vähentää verovelvolliselle tulevan omaisuuden arvosta siltä osin kuin hallintaoikeus koskee perintökaaren 3 luvun 1 a §:n 2 momentissa tarkoitettua asuntoa ja asuntoirtaimistoa. (15.6.1984/463)"

(Eli kyseeseen tulee siis vain asumisoikeutta ja asumisirtaimiston verotusarvon mukaisen verotuksen vähennys, ei muuta omaisuutta koskevana)".

Lainmukainen faktako?

Perustuslaki 2§ 3mom.

Pysyisit idiootti poissa tai opettele lukemaan, ymärtämään lukemasi ja lisäksi, mikä parasta, opettele oikeinkirjoitussäännöt.

Anonyymi kirjoitti:

Lainmukainen faktako?

Perustuslaki 2§ 3mom.

Pysyisit idiootti poissa tai opettele lukemaan, ymärtämään lukemasi ja lisäksi, mikä parasta, opettele oikeinkirjoitussäännöt.

Lue lisää

Korjataan tybowrite-virhe, "ymmärtämään".

Anonyymi kirjoitti:

Lainmukainen faktako?

Perustuslaki 2§ 3mom.

Pysyisit idiootti poissa tai opettele lukemaan, ymärtämään lukemasi ja lisäksi, mikä parasta, opettele oikeinkirjoitussäännöt.

Lue lisää

Korkeimman Hallintooikeuden määräämä fakta ennakkoratkaisuna on kyseessä, joka jo täälläkin kerrottu verottajan ohjeen ja käytännön perusteena.
(KHO 1968 II 592 ja KHO 2014:30).

Anonyymi kirjoitti:

Korkeimman Hallintooikeuden määräämä fakta ennakkoratkaisuna on kyseessä, joka jo täälläkin kerrottu verottajan ohjeen ja käytännön perusteena.
(KHO 1968 II 592 ja KHO 2014:30).

Lue lisää

Ei se ole fakta, faktaa ei pysty kumoamaan toisenlaisilla humoristisilla argumenteilla kuin yrititte latinaksi reppanana vääntää, sehän on ainoastaan korruptoituneen järjestelmän hyvä veli mielipide.

Laki on se joka sanoo, niin kauan kunnes eduskunta toisin päättää taikka muuttaa lakia, mutta kumoaako oikeusistuin lain, pystyykö?

Lain tarkoituksen pystyy väärillä päätöksillä muuttaan, mutta mutta, onko se enään slloin oikeusistuin?