Suomi asutettiin Ruotsin vallan aikana

Tyhmä kysymys,mutta hyvä,että säilytät tasosi.

Anonyymi kirjoitti:

Tyhmä kysymys,mutta hyvä,että säilytät tasosi.

Kiitos kehuista, eipä kestä.

Ruotsi ei kohdellut Suomea mitenkään vuoden1809 jälkeen.

Venäjän vallan alla suomenkielen oikeudet vähitellen kasvoivat suomenruotsalaisen sivistyneistön ja myöhemmin myös suomenkielisten ponnistuksilla. Samalla alkoi suomalainen kansalistunto kehittyä.
Potkua antoi erityisestisortokaudet ja siirtyminen 1906 yksikamariseen eduskuntaan,mikä lopetti säätyvallan. Se oli ollut ruotsinkielisten linnake.

Anonyymi kirjoitti:

Ruotsi ei kohdellut Suomea mitenkään vuoden1809 jälkeen.

Venäjän vallan alla suomenkielen oikeudet vähitellen kasvoivat suomenruotsalaisen sivistyneistön ja myöhemmin myös suomenkielisten ponnistuksilla. Samalla alkoi suomalainen kansalistunto kehittyä.
Potkua antoi erityisestisortokaudet ja siirtyminen 1906 yksikamariseen eduskuntaan,mikä lopetti säätyvallan. Se oli ollut ruotsinkielisten linnake.

Lue lisää

Ruotsalaiset yrittivät kaikin keinoin estää suomenkielen virallistamisen Suomessa.

vedottiin viikinkiesi-isiin ja germaaniseen rotuun.[16] Germaanisen rodun ylemmyyteen tarjosi tukea ruotsalaisen August Sohlmanin ja norjalaisen P. A. Munchin kirjoitukset, joiden mukaan suomalaiset olivat mongolien ja tataarien kanssa samaa rotua ja kykenemättömiä luomaan arjalaisen tasoista sivistystä.[17]

Jotkut svekomaanit, kuten ruotsalaisen liikkeen perustajiin kuuluva Axel Olof Freudenthal, saivat virikkeitä näistä rotuteorioista.[14] Freudenthalin kirjoituksissa ja hänen perustamassaan Vikingen-lehdessä suomenkieliset leimattiin toiseksi roduksi; suomessa oli kaksi kansallisuutta, joilla ei ollut verisiteitä toisiinsa. Suomenkielisten rodullisella alemmuudella perusteltiin sitä, miksi suomenkielisten ei kuulunut saada tasavertaisia oikeuksia. Suomen kielen katsottiin olevan alemmalla kehitysasteella, eikä se siksi kelvannut hallinnon ja kulttuurin kieleksi.[18] Freudenthal näki ruotsinkielisen väestönosan tulevaisuuden päämääränä, että se kehittäisi ja vahvistaisi tietoisuutta omasta kansallisuudestaan (ruotsalainen) ja oikeudestaan elää kansallisuusperiaatteen nojalla.

keisari Aleksanteri II antoi 1. elokuuta 1863 kielireskriptin eli -asetuksen, jossa virallistamisen määräajaksi säädettiin 20 vuotta.[1]

Kohti kahden kansalliskielen mallia
Keisarin asettaman aikarajan alkaessa tulla vastaan Suomen slavofiilinen kenraalikuvernööri Fjodor Logginovitš Heiden pyrki asetusteitse saattamaan suomen toiseksi viralliseksi kieleksi. Hän kuitenkin törmäsi senaatin ruotsinmielisten senaattorien ja lakimiesten, ennen kaikkea prokuraattori Robert Montgomeryn, näkemykseen, jonka mukaan suomi oli vieras kieli, jota ei voitu käyttää oikeusistuimissa. Heiden kärsi asiassa tappion ja vuoden 1883 kieliasetuksen muutos sisälsi vain joitain tarkennuksia virkamiesten kielitaitovaatimuksiin, mutta suomea ei julistettu viralliseksi kieleksi. Virallisen kielen asema toteutui vasta vuoden 1902 kieliasetuksella

Ruotsin valtion politiikka nimenomaan Kustaa Vaasan ajoista lähtien oli asuttaa Pohjanlahden rannikkoa maata viljelevällä ja veroa maksavalla väestöllä kohti pohjoista. Samoin valtio edisti muuttoa kohti sisämaata.

Tämä merkitsi käytännössä sitä, että uusille alueille muutti ruotsinkielistä väestöä Pohjanlahden länsipuolella ja suomenkielistä väestöä itäpuolella. Vastaavasti saamelaisten elintila supistui.

Anonyymi kirjoitti:

Ruotsin valtion politiikka nimenomaan Kustaa Vaasan ajoista lähtien oli asuttaa Pohjanlahden rannikkoa maata viljelevällä ja veroa maksavalla väestöllä kohti pohjoista. Samoin valtio edisti muuttoa kohti sisämaata.

Tämä merkitsi käytännössä sitä, että uusille alueille muutti ruotsinkielistä väestöä Pohjanlahden länsipuolella ja suomenkielistä väestöä itäpuolella. Vastaavasti saamelaisten elintila supistui.

Lue lisää

Kyllä myös Pohjanlahden länsipuoli oli vanhastaan hyvin suomenkielistä,joskin sitä ruotsalaistettiin kiivaasti.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä myös Pohjanlahden länsipuoli oli vanhastaan hyvin suomenkielistä,joskin sitä ruotsalaistettiin kiivaasti.

Ai ruotsalaistettiin kiivaasti? Vanhana kielirajana on pidetty perinteisesti Kainuu/Kalix aluetta.

Länsi-Pohjan kielikysymys on myöhäisempi ja oikeastaan eri asia. Siinä ei ollut kyse asutuksen siirtymisestä, vaan aika lailla asenteista suhteessa Venäjän puolelle jääneeseen suomalaisuuteen. Myös uskonnolliset asenteet ja valtion määräämään kansakoulun (oletettu) sekulaarisuus vaikuttivat paljon.

Ensimmäiset asukkaat Ruotsiin tulivat lännestä ja etelästä, nämä olivat tummaihoisia, myöhemmin idästä saapui vaaleaihoisia metsästäjiä.
Maanviljely Ruotsiin levisi Suomesta.

Anonyymi kirjoitti:

Ensimmäiset asukkaat Ruotsiin tulivat lännestä ja etelästä, nämä olivat tummaihoisia, myöhemmin idästä saapui vaaleaihoisia metsästäjiä.
Maanviljely Ruotsiin levisi Suomesta.

Lue lisää

Hölynpölyä.

Maanviljelys tuli Ruotsiin Tanskalta,jolle Ruotsin eteläosa kuului 1600-luvulle asti.

Anonyymi kirjoitti:

Hölynpölyä.

Maanviljelys tuli Ruotsiin Tanskalta,jolle Ruotsin eteläosa kuului 1600-luvulle asti.

Valehtelet, ei tullut, vaan idästä eli Suomesta!