Mikä saa teidät rakastumaan?

Mitkä asiat on niitä mitä rakastuminen edellyttää? :)

273

3184

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Se että on kiltti, auttavainen, iloinen, huomioonottava, välittävä, hauska ja miellyttävä silmälle.

      • Tykkäät lempeästä ihmisluonteesta? :)


      • PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Tykkäät lempeästä ihmisluonteesta? :)

        Kyllä. Sellaisesta joka tulee lähelle ja pitää huolta. :)


      • PalstaRinssi kirjoitti:

        Kyllä. Sellaisesta joka tulee lähelle ja pitää huolta. :)

        Kivoja piirteitä minustakin nuo. :)


      • PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Kivoja piirteitä minustakin nuo. :)

        Tulee rakastettu olokin, kun toinen tulee ja viihtyy lähellä ja pitää huolta.


      • PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Kivoja piirteitä minustakin nuo. :)

        Niin. Sellaiset kovikset taasen ei sytytä ollenkaan. Jos ei ole yhtään lämpöä, se saa niskakarvat pystyyn.


      • PalstaRinssi kirjoitti:

        Niin. Sellaiset kovikset taasen ei sytytä ollenkaan. Jos ei ole yhtään lämpöä, se saa niskakarvat pystyyn.

        Piin kovat on kyllä aika luotaantyötäviä kaikenkaikkiaan. Itse tykkään kyllä siitä ominaisuudesta, että osaa pitää puolensa ja puolustaa tarvittaessa toisiakin, jos joku yrittää vääryydellä toista nujertaa.

        Tientynlaista jämäkkyyttä arvostan, vaikken varsinaisesti kovismaista olemusta pidäkkään viehättävänä.


    • Anonyymi

      Jaa ... sitä on vaikea yksinkertaistaa noin. Voi kertoa millaiset miehet vetävät minua minua puoleensa tai millaisista miehistä tykkään tai millaiseen mieheen voin tykästyä tai vähän ihastua. Vaan rakastuminen, se vaatii sen jonkin elementin, jota ei voi sanoiksi pukea, jota on vaikea edes järjellä ymmärtää. Joku voi olla periaatteessa täydellinen ja ihana, mutta tunteet eivät silti vain syty.

      • Aivan. Vähän tuota juuri hainkin, että miten hankalaksi ihmiset kokee pukea sen tunteen sanoiksi. Helppoa on luetella ehtoja ja kriteereitä, mutta se rakastuminen onkin jotain muuta.


      • Anonyymi

        Kerro millaisiin olet rakastunut


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Aivan. Vähän tuota juuri hainkin, että miten hankalaksi ihmiset kokee pukea sen tunteen sanoiksi. Helppoa on luetella ehtoja ja kriteereitä, mutta se rakastuminen onkin jotain muuta.

        Niin no, ilman niiden kriteerien täyttymistä on omalla kohdallani varma, että rakastumista ei tapahdu. Se niiden täyttyminen ei kuitenkaan tarkoita, että automaattisesti rakastuisin. Vaan siis mihinkään muuhun on turha edes tuhlata aikaa, sillä se ei tule etenemään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kerro millaisiin olet rakastunut

        Sellaisiin kiltteihin ja hiljaisiin, vähän ujoihin nörttipoikiin pääasiassa olen ihastunut. Ne rakastumiset ovat tuossa samassa porukassa.

        Olen itekin vähän ujo, hiljainen, kiltti ja hieman syrjään vetäytyvä. Tosin osaan tarvittaessa hyvin uskottavasti esittää myös sosiaalista yksilöä. Tietynlainen nopea tilanneäly ja looginen ongelmanratkaisukyky ovat sellaisia asioita, joihin ihastun.

        Yksi ongelma tuossa miesryhmässä tosin usein on. Sosiaalisissa taidoissa on usein ymmärrettävästi paljon puutetta ja se on joskun ongelma.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Niin no, ilman niiden kriteerien täyttymistä on omalla kohdallani varma, että rakastumista ei tapahdu. Se niiden täyttyminen ei kuitenkaan tarkoita, että automaattisesti rakastuisin. Vaan siis mihinkään muuhun on turha edes tuhlata aikaa, sillä se ei tule etenemään.

        Ok. :)


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Ok. :)

        Tosi kyse ei tietenkään ole mistään tarkastuslistan rastimisesta, vaan sisäsyntyisestä prosessista. Sitä vaan kiinnostuu vain tietyntyyppisistä ihmisistä ja loppujen kanssa on ihan sama kuinka paljon mahdollisuuksia heille antaa. Kun ei kiinnostu, niin ei kiinnostu.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tosi kyse ei tietenkään ole mistään tarkastuslistan rastimisesta, vaan sisäsyntyisestä prosessista. Sitä vaan kiinnostuu vain tietyntyyppisistä ihmisistä ja loppujen kanssa on ihan sama kuinka paljon mahdollisuuksia heille antaa. Kun ei kiinnostu, niin ei kiinnostu.

        Juu, ymmärrän. Eik riitä, että on kiva, pitää olla enemmän.


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Juu, ymmärrän. Eik riitä, että on kiva, pitää olla enemmän.

        Öh ei, en mä tarkoittanut lainkaan tuota. Vaan sitä, että vaikka joku pitkä hunks komistus ... ihan sama vaikka olisi mitä, niin en kiinnnostu. Kun ei napostele, niin ei napostele lainkaan.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Öh ei, en mä tarkoittanut lainkaan tuota. Vaan sitä, että vaikka joku pitkä hunks komistus ... ihan sama vaikka olisi mitä, niin en kiinnnostu. Kun ei napostele, niin ei napostele lainkaan.

        Aa, no selvä. Ulkonäkö juttu.


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Aa, no selvä. Ulkonäkö juttu.

        Öh ei sitäkään, vaan esimerkki. Vääränlainen tyyppi ja kiinnostumista ei tapahdu. Voi olla ulkoista, voi olla käytöstä, voi olla luonnetta (esim. äänekkäät ekstrovertit no thanks), voi olla arvoja, voi olla ajattelutapaa, voi olla logiikkaa, voi olla maailmankuvaa tai what ever. En ole koskaan elämässäni ihastunut kuin tietyntyyppisiin yksilöihin, vaikka tarjolla on muitakin ollut ja olen jopa yrittänyt ihastua toisenlaisiin.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Öh ei sitäkään, vaan esimerkki. Vääränlainen tyyppi ja kiinnostumista ei tapahdu. Voi olla ulkoista, voi olla käytöstä, voi olla luonnetta (esim. äänekkäät ekstrovertit no thanks), voi olla arvoja, voi olla ajattelutapaa, voi olla logiikkaa, voi olla maailmankuvaa tai what ever. En ole koskaan elämässäni ihastunut kuin tietyntyyppisiin yksilöihin, vaikka tarjolla on muitakin ollut ja olen jopa yrittänyt ihastua toisenlaisiin.

        Heh, okei. Mitäs sitten jos niitä ei enää löydy?


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Heh, okei. Mitäs sitten jos niitä ei enää löydy?

        Sitten ei löydy. Sitten ollaan ilman, Kiinnostumista ei voi pakottaa.


      • PALSTANVALTAAJA
        Anonyymi kirjoitti:

        Sitten ei löydy. Sitten ollaan ilman, Kiinnostumista ei voi pakottaa.

        Ja jos löytyy vaan 1 kpl ja häntä et saa?


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Ja jos löytyy vaan 1 kpl ja häntä et saa?

        Sama kuin edellä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Sama kuin edellä.

        Mutta aika riipivää.


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Mutta aika riipivää.

        Miten niin? Vielä riipivämpää olisi olla suhteessa sellaisen ihmisen kanssa, josta ei ole kiinnostunut. Sehän olis todella syvältä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Miten niin? Vielä riipivämpää olisi olla suhteessa sellaisen ihmisen kanssa, josta ei ole kiinnostunut. Sehän olis todella syvältä.

        Mut jos on kiinnostunut ihan issekseen.


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Mut jos on kiinnostunut ihan issekseen.

        Mitä tuo tarkoittaa? Jos kiinnostaa niin kiinnostaa, jos ei niin ei. Ei siinä ole mitään välimuotoja. Ihan kiva = täysin perceestä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Mitä tuo tarkoittaa? Jos kiinnostaa niin kiinnostaa, jos ei niin ei. Ei siinä ole mitään välimuotoja. Ihan kiva = täysin perceestä.

        Oukkei. :)

        Tää lähtee nyt repii rehuja pihalle.


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Aa, no selvä. Ulkonäkö juttu.

        Ulkoisesti täysin yllättäviin yksilöihin olen kyllä ihastunut. Sellaisiin, joista en ole aluksi ajatellut oikein mitään. Vaan korvienväli on kaikilla ollut lopulta hyvin samanlainen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sellaisiin kiltteihin ja hiljaisiin, vähän ujoihin nörttipoikiin pääasiassa olen ihastunut. Ne rakastumiset ovat tuossa samassa porukassa.

        Olen itekin vähän ujo, hiljainen, kiltti ja hieman syrjään vetäytyvä. Tosin osaan tarvittaessa hyvin uskottavasti esittää myös sosiaalista yksilöä. Tietynlainen nopea tilanneäly ja looginen ongelmanratkaisukyky ovat sellaisia asioita, joihin ihastun.

        Yksi ongelma tuossa miesryhmässä tosin usein on. Sosiaalisissa taidoissa on usein ymmärrettävästi paljon puutetta ja se on joskun ongelma.

        Vain pöljä rakastuu johonkin nörttiin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vain pöljä rakastuu johonkin nörttiin.

        En ole tainnut hetkeäkään vaittää olevani jotain muuta kuin pöljä.


    • Sen se edellyttää, että kohdekin on ihastunut minuun. Sitten on vaikeaa enää painella jarruja. 😁

      • Molemminpuolinen ihastus ja sokat lähtee lipettiin polvista? :D


      • PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Molemminpuolinen ihastus ja sokat lähtee lipettiin polvista? :D

        Joo. Näin siinä käy. 😁


    • Anonyymi

      Siinä ei kysellä edellytyksiä,ei valmiuksia, kykenyvyyttä, se kun tapahtuu niin se tapahtuu, mitään et voi.
      Elämässä ei näin useasti käy, ja sen kyllä erottaa tavallisesta ihastumisentunteesta.

      • Toden totta, ei paljon kriteeritkään paina, kun rakkaus syttyy. Ja rakkaus ei sammu käskystä, ihastumista voi vielä vähän ohjaillakin. Yrittää sivuuttaa, mutta rakkaus ei tottele.


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Toden totta, ei paljon kriteeritkään paina, kun rakkaus syttyy. Ja rakkaus ei sammu käskystä, ihastumista voi vielä vähän ohjaillakin. Yrittää sivuuttaa, mutta rakkaus ei tottele.

        Juuri niin. Se on tavallaan aika pelottavaakin, koska se on niin kokonaisvaltainen tunne.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Juuri niin. Se on tavallaan aika pelottavaakin, koska se on niin kokonaisvaltainen tunne.

        Onhan se ja rakkaus osaa myös tehdä kipeää pahasti, jos siinä tulee loukatuksi tai rikotuksi. Se tekee rakkaudesta myös "uhkapelin".


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Onhan se ja rakkaus osaa myös tehdä kipeää pahasti, jos siinä tulee loukatuksi tai rikotuksi. Se tekee rakkaudesta myös "uhkapelin".

        Niin. Se myös kasvattaa ihmistä enemmän kuin mikään muu maailmassa. Ymmärtämään oman pienuutensa ja heikkoutensa toisaalta myös vahvuutensa ja kauneutensa.

        Rakastetun julmat sanat ovat kuin pahin isku vasten kasvoja.
        Rakkaudelliset sanat kuin makein hunaja mitä ajatella saattaa.
        Mikään ei voi parantaa enemmän kuin rakkaus ja toisaalta haavoittaa pahiten.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Niin. Se myös kasvattaa ihmistä enemmän kuin mikään muu maailmassa. Ymmärtämään oman pienuutensa ja heikkoutensa toisaalta myös vahvuutensa ja kauneutensa.

        Rakastetun julmat sanat ovat kuin pahin isku vasten kasvoja.
        Rakkaudelliset sanat kuin makein hunaja mitä ajatella saattaa.
        Mikään ei voi parantaa enemmän kuin rakkaus ja toisaalta haavoittaa pahiten.

        Se on näin. 👍


    • Anonyymi

      Mikähän se on lopulta syy miks rakastuu, en osaa sanoo yhäkään. Mut oon huomannu, et rakastettavaks ihmisen tekee jokunen seikka. Esimerkiks rehellisyys, huomaavaisuus, ajattelevuus, keskinäinen avoimuus, keskustelutaito ja että omaa oman tahdon, tuntee itsensä, tietää olevansa arvokas kuten on. Tavallisia ominaisuuksia kaikki.

      • Hyviä ominaisuuksia kaikki mitkä mainitsit. 👍

        Se on joku, että toisessa on jotain magiaa mikä saa lumoutumaan.


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Hyviä ominaisuuksia kaikki mitkä mainitsit. 👍

        Se on joku, että toisessa on jotain magiaa mikä saa lumoutumaan.

        Älä muuta sano, suotta edes vislata. Joku pirun käsittämätön on koko projekti nimeltään rakkaus. Sitä mikään selitä, mut synnyttää kyllä. Alan olla synnytyksissä jo keskivertoa kokeneempi, mut kiitos silti ettei jokainen oo tullu alateitse. 😅


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Hyviä ominaisuuksia kaikki mitkä mainitsit. 👍

        Se on joku, että toisessa on jotain magiaa mikä saa lumoutumaan.

        Kemiaa tai energiaa joka saa sut syttymään jota et voi hallita.Tekee itsestä outolinnun.


    • Anonyymi

      Naiset rakastuu jännämiehiin koska haluavat elää vaarallisesti.

      • PALSTANVALTAAJA

        Mahtaako se olla rakkautta välttämättä, jos kaipaa vaan jännittävää seuraa? Jännitystä.


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Mahtaako se olla rakkautta välttämättä, jos kaipaa vaan jännittävää seuraa? Jännitystä.

        Sähän olet se vaalea "blondi" miten ny olet mies ja joku reuhka päälaella!


      • Anonyymi kirjoitti:

        Sähän olet se vaalea "blondi" miten ny olet mies ja joku reuhka päälaella!

        Pikkusen miehistin piirteitä. Hiukset nyt on ollukki tuollaset ja välillä toisenlaiset. Suosin miesten hiusmalleja leikkauksissa.


      • PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Pikkusen miehistin piirteitä. Hiukset nyt on ollukki tuollaset ja välillä toisenlaiset. Suosin miesten hiusmalleja leikkauksissa.

        Mansikkablondi oikeestaan.


      • "Jos suhde päättyy, pääset hänestä yli, saatat jopa unohtaa hänet – jos olit vain ihastunut.

        Rakkautta on, että vaikka suhde päättyisikin, tulet aina rakastamaan häntä tavalla tai toisella."

        Täsmälleen näin minäkin koen. Silleen olen erotellut entiset suhteenikin tietäen eron ihastusten ja rakastumisen välillä.


    • Anonyymi

      Uudet super saknarit ovat;: Tumppu-Tuomas sekä... hirviä ... Pekka-Peikko!

    • Anonyymi

      käteinen rahsa. setelit kouraan miljoonast.

      • Uskot rahan tuovan rakkautta?


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Uskot rahan tuovan rakkautta?

        Mitenkä sinä uskot rakkauden syttyvän ? Vastaa itse omaan kysymykseesi.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Mitenkä sinä uskot rakkauden syttyvän ? Vastaa itse omaan kysymykseesi.

        Sydämessään tunnistaa jonkun rakastettavaksi ja poff. 😍


      • PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Sydämessään tunnistaa jonkun rakastettavaksi ja poff. 😍

        Yht'äkkiä hän on kaikki mitä haluaa ja tajuaa, ymmärtää ja käsittää.


    • Anonyymi

      No joo kuule ja hyvä kun kysyit tätä erittäin tähdellista asiaa. Minut saa rakastumaan sellainen nainen johonka myös Uuno Turhapuro rakastuisi.

      Tosi TV:ssa tavataan joko alttarilla tai nakuna tai lasta siittäen. Mitä siellä kauppakorkeakoulussa oikein opetetaan kun ihmissuhteetkin on kaupallistettu kysyen: mikä saa teidät rakastumaan.

    • Anonyymi

      Se, että mies on lämminsydäminen, luotettava, huolehtiva (esim huolehtii lapsistaan, jos on isä), huumorintajuinen, suoraselkäinen ja sellainen sopivan kypsä aikuinen, jonka kanssa voi sekä keskustella vakavammin kaikesta mahdollisesta, että myös hassutella ja tehdä joskus myös jotain spontaania. Pehmeän matalasta äänestä ja lempeästä katseesta ei ole haittaa 😄

      • Anonyymi

        Muuten natsaa, mutta meikäläinen on varustettu julmilla viirusilmillä :)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Muuten natsaa, mutta meikäläinen on varustettu julmilla viirusilmillä :)

        Voi ei, kyllä se meidän orastava rakkaustarina nyt sitten tyssäsi tähän 😅


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Voi ei, kyllä se meidän orastava rakkaustarina nyt sitten tyssäsi tähän 😅

        Pullonpohjakakkulat vois tietty parantaa vaikutelmaa, johan katse pehmenisi kertaheitolla kun lookki muuttuis tarhapöllön suuntaan...siinä on kyllä se vaara että katsottava kohde rupeais näyttämään huuhkajalta?? No ei oikeastaan pöllömpi ajatus :)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pullonpohjakakkulat vois tietty parantaa vaikutelmaa, johan katse pehmenisi kertaheitolla kun lookki muuttuis tarhapöllön suuntaan...siinä on kyllä se vaara että katsottava kohde rupeais näyttämään huuhkajalta?? No ei oikeastaan pöllömpi ajatus :)

        Kaikkea kannattaa kokeilla rakkauden nimissä 😄 Huuhkaja on kyllä vaikuttavan näköinen lintu ja katselin pysäyttävä, joten ehkei se olisi niin paha asia muistuttaa huuhkajaa 😄 Ehkä silti mieluummin muistuttaisin vaikka kissaa, jos nyt jokin eläin pitäisi valita 😻


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaikkea kannattaa kokeilla rakkauden nimissä 😄 Huuhkaja on kyllä vaikuttavan näköinen lintu ja katselin pysäyttävä, joten ehkei se olisi niin paha asia muistuttaa huuhkajaa 😄 Ehkä silti mieluummin muistuttaisin vaikka kissaa, jos nyt jokin eläin pitäisi valita 😻

        No jos valita saisi tässä elämän kiertokulussa itselleen uuden hahmon niin kyllä se olisi kissa nimenomaan, ehkei ihan sylikissa mutta melkein


    • Anonyymi

      Ei voi tietää. Rakastuu jos rakastuu. Rakastuminen on ennenkaikkea kehollinen tapahtuma. Elämäntilanne ym. ratkaisee, onko rakastuminen ok, ja myöhemmin jatkuuko suhde vai ei, tai tuleeko ylipäänsä mitään suhdetta.

      - Sheena

    • Ei rakastuminen edellytä mitään, se vain tapahtuu, jos tapahtuu! Kriteerit liittyvät parisuhteen muodostamiseen, ei tunteeseen. Ja ainakin itsellä rakastuminen on yksi tärkeä parisuhteen aloittamisen kriteeri. Huomioitava sin, että vaikka rakastuisi, silti ei välttämättä halua suhteeseen.

      Rakastuminen on TUNNE, joka tulee kysymättä onko itse tunne tai tilanne sopiva. Rakastuminen voi tulla tuntemiseen kautta ilman kummankaan taka-ajatuksia esim. yhdessä töitä tehdessä tai vaikka lasten aktiviteetteja seurattaessa ja juteltaessa. Yhtähyvin rakastuminen voi sattua perinteissä parin etsimisessä. Rakastumista ei saa toivomalla esiin, vaikka kuinka toinen olisi muodollisesti miten sopiva tahansa.

      Itse olen huomannut, että rakastun vain ”oikean” hajuisiin miehiin. Mitä oikea haju sitten on, en tiedä. Joitain tiede- tms. lehden juttua olen lukenut, missä sanotaan että nenä tunnistaa feromonit ja feromonit taas kertovat geneettisestä yhteen sopivuudesta. Geenien pitää olla riittävän samanlaiset ja riittävän erilaiset, että se kumma kliksahdus päässä tapahtuu. 💘

      • Anonyymi

        Tuo tuoksu on muuten itsellenikin hyvin tärkeä asia, eikä kyse ole hajusteista. Sama tuoksukin tuoksuu aivan erilaiselta riippuen tyypistä kenen iholla se on. Joidenkin miesten tuoksu vaan pistää pään ihan sekaisin. :D


      • Mä en ole varma tuosta geenien samanlaisuudesta, kun saman sukupuolen edustajatkin rakastuu eikä he lisäänny keskenään. Voisko se tuoksu olla kuitenkin oleellista sittenkin? :)

        Oon minäkin yhden naisen tuoksusta menny ihan ulalle, mutta mä olin jo muutenkin ihastellut häntä fyysisenä olentona. Summa summarum.


      • PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Mä en ole varma tuosta geenien samanlaisuudesta, kun saman sukupuolen edustajatkin rakastuu eikä he lisäänny keskenään. Voisko se tuoksu olla kuitenkin oleellista sittenkin? :)

        Oon minäkin yhden naisen tuoksusta menny ihan ulalle, mutta mä olin jo muutenkin ihastellut häntä fyysisenä olentona. Summa summarum.

        Tuoksu merkitsee oli sitten lisääntymässä tai ei. Vaikka olisi sitä mieltä ettei enää koskaan, silti tunteet ei vaan tule ilman, että tuoksu huumaa. Ja kyse ei ole hajusteesta (se voi jopa vaikeuttaa ihon tuoksun toteamista).


      • PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Mä en ole varma tuosta geenien samanlaisuudesta, kun saman sukupuolen edustajatkin rakastuu eikä he lisäänny keskenään. Voisko se tuoksu olla kuitenkin oleellista sittenkin? :)

        Oon minäkin yhden naisen tuoksusta menny ihan ulalle, mutta mä olin jo muutenkin ihastellut häntä fyysisenä olentona. Summa summarum.

        Sama vietti voi vaikuttaa oli sitten hetero, lesbo, homo tai bi. Itse tunnistan tuon oikean hajun rakastumisen takana (on toki luultavasti muitakin tekijöitä kuten oksitosi). Käytännössä suuri rakkaus tuntuu vahvalta yhteydeltä, sielunkumppanuudelta, selittämättömästä tuttuudelta ja silti riittävältä jännitteeltä ja erilaisuudelta, että intohimo on mahdollinen.

        Mitä mielestäsi saa rakastumaan, jo et tunnista ihon tuoksua yhdeksi tekijäksi? Mitä ne tekijät on juuri sinulla?


      • Citrinella kirjoitti:

        Tuoksu merkitsee oli sitten lisääntymässä tai ei. Vaikka olisi sitä mieltä ettei enää koskaan, silti tunteet ei vaan tule ilman, että tuoksu huumaa. Ja kyse ei ole hajusteesta (se voi jopa vaikeuttaa ihon tuoksun toteamista).

        Entäs, kun tykkää toisesta jo ilman tuoksua? :P


      • Citrinella kirjoitti:

        Sama vietti voi vaikuttaa oli sitten hetero, lesbo, homo tai bi. Itse tunnistan tuon oikean hajun rakastumisen takana (on toki luultavasti muitakin tekijöitä kuten oksitosi). Käytännössä suuri rakkaus tuntuu vahvalta yhteydeltä, sielunkumppanuudelta, selittämättömästä tuttuudelta ja silti riittävältä jännitteeltä ja erilaisuudelta, että intohimo on mahdollinen.

        Mitä mielestäsi saa rakastumaan, jo et tunnista ihon tuoksua yhdeksi tekijäksi? Mitä ne tekijät on juuri sinulla?

        En ole erityisemmin tykännyt ihontuoksusta aina, mutya olen silti voinut tykätä ihmisestä valtavasti. Mä luulen, että mulla se kaikki on psyykkistä mieltymystä toiseen psyykkiseen olentoon.


      • PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        En ole erityisemmin tykännyt ihontuoksusta aina, mutya olen silti voinut tykätä ihmisestä valtavasti. Mä luulen, että mulla se kaikki on psyykkistä mieltymystä toiseen psyykkiseen olentoon.

        Esim. kumppanini haisi suorastaan vastenmieliselle alkuun. Pahalle. Nyt löydän hyvänkin tuoksun( imelä makeahko) tietystä kohtaa rintakehää, mutta yhä hänen hiki haisee järkyttävän pahalle.

        Edellisiä en ole edes älynnyt nuuskia. :)


      • PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Entäs, kun tykkää toisesta jo ilman tuoksua? :P

        Jos on nähnyt IRL, yleensä ihon tuoksun haistaa kauempaa vaikkei ole iholla ollut koskaan. Haastaminen. Ei ole tietoista, mutta nenä silti haistaa.

        Jos kyse on muunlaisesta sopimisesta, siitä että viehättyy aivoista. Voihan silti tykätä. Tunteet ei vaan kasva ihan samanlaiseksi kuin oikean hajuisen kanssa. Tai oikean hajuinen voi olla muuten parisuhteeseen sopimaton.


      • PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Esim. kumppanini haisi suorastaan vastenmieliselle alkuun. Pahalle. Nyt löydän hyvänkin tuoksun( imelä makeahko) tietystä kohtaa rintakehää, mutta yhä hänen hiki haisee järkyttävän pahalle.

        Edellisiä en ole edes älynnyt nuuskia. :)

        Joidenkin ihmisten ominaishaju tökkii pahasti, vaikka haju ei olisikaan paha.


      • PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Esim. kumppanini haisi suorastaan vastenmieliselle alkuun. Pahalle. Nyt löydän hyvänkin tuoksun( imelä makeahko) tietystä kohtaa rintakehää, mutta yhä hänen hiki haisee järkyttävän pahalle.

        Edellisiä en ole edes älynnyt nuuskia. :)

        Ehkä vielä jäin pohtimaan. Ehkä se ihon ominaistuoksu on parisuhteessa suurien tunteiden ja intohimon tae. Jos toisen tuoksu ei tunnu miellyttävältä, tapailuissa en ole historiassa edennyt makuuhuoneen puolelle ollenkaan. Ihminen voi herättää vietit ja silti olla täysin sopimaton itselle pariksi (päihdeongelmat, varattu, liian iso ikäero, liian erilaiset elämäntilanteet, yksipuoliset tunteet jne).

        Tuo mielenmaiseman miellyttäminen, sielunkumppanuus, saman suuntaiset arvot, toisilleen sopivat luonteet jne. taas on toinen ihan erilainen näkökulma siihen miten ihmisten pitää osua toisilleen, jotta pidemmälle suhteelle olisi aineksia. Itsellä noiden kyseisten asioiden perusteella voi ihastua ja syvempi tutustuminen sitten ratkaisee muuttuuko se takastumiseksi.

        Näin tämän koen omakohtaisesti. Olemme erilaisia, eli se miten koe ei välttämättä päde seuraavaan.


      • Citrinella kirjoitti:

        Jos on nähnyt IRL, yleensä ihon tuoksun haistaa kauempaa vaikkei ole iholla ollut koskaan. Haastaminen. Ei ole tietoista, mutta nenä silti haistaa.

        Jos kyse on muunlaisesta sopimisesta, siitä että viehättyy aivoista. Voihan silti tykätä. Tunteet ei vaan kasva ihan samanlaiseksi kuin oikean hajuisen kanssa. Tai oikean hajuinen voi olla muuten parisuhteeseen sopimaton.

        Niin en tiedä miten haju lopulta ohjaa valikoimaan kumppanin vai sivuuttaako sen ja valitsee aivojen mukaan sitten?

        Nykyään kuitenkin löydän hyvän hajun puolisoni iholta, vaikka enimmäkseen hänestä tuoksuu kitkerä hiki. Puhtaana tai yöunien jälkeen hän tuoksuu hyvälle.


      • PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Niin en tiedä miten haju lopulta ohjaa valikoimaan kumppanin vai sivuuttaako sen ja valitsee aivojen mukaan sitten?

        Nykyään kuitenkin löydän hyvän hajun puolisoni iholta, vaikka enimmäkseen hänestä tuoksuu kitkerä hiki. Puhtaana tai yöunien jälkeen hän tuoksuu hyvälle.

        Koen, että se mitä yleensä kuvataan sanalla kemia on aika pitkälle sama kuin ihon ominaistuoksu. Itselleni, vaikka toinen olisi miten ihana ja järjellä ajatellen oikea, jos kemiaa ei ole, ystävyys on toimivampi vaihtoehto kuin parisuhde.


      • Citrinella kirjoitti:

        Koen, että se mitä yleensä kuvataan sanalla kemia on aika pitkälle sama kuin ihon ominaistuoksu. Itselleni, vaikka toinen olisi miten ihana ja järjellä ajatellen oikea, jos kemiaa ei ole, ystävyys on toimivampi vaihtoehto kuin parisuhde.

        Ok. Mä taasen koen kemian psyykkiseksi henkilökemiaksi. Ensisijaisesti.


    • Anonyymi

      Kommentoin jo ylempänä tähän, mut jos teen sen vielä erilailla, vastaako alottaja samaan tyyliin, omalla vivahteellaan? Eli onko sussa yllytyshullua puolta ;)

      • Mussako? Mitä multa nyt odotetaan? :P


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Mussako? Mitä multa nyt odotetaan? :P

        Kuka tietää...
        Mutta hetken joutuu nyt jännittämään. Pitää lähtee kokeilemaan, onko musta apua synnyttäjälleni. Eli, miten on, otatko haasteen?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kuka tietää...
        Mutta hetken joutuu nyt jännittämään. Pitää lähtee kokeilemaan, onko musta apua synnyttäjälleni. Eli, miten on, otatko haasteen?

        Ensin pitäis tietää haasteen sisältö. :D

        Ehkä..


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Ensin pitäis tietää haasteen sisältö. :D

        Ehkä..

        Haaste on tämä, eli vedetään sisäinen runoilija esille. Runollista vähän rakastumista tunteena. Mä koitan kans, otan pienen hetken ja lyön ruudulle rakkauden niin kauniisti ku suinkin taidan. Eikä jänistellä yhtään.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Haaste on tämä, eli vedetään sisäinen runoilija esille. Runollista vähän rakastumista tunteena. Mä koitan kans, otan pienen hetken ja lyön ruudulle rakkauden niin kauniisti ku suinkin taidan. Eikä jänistellä yhtään.

        Heh, juuuust olin menossa nukkumaan. :P


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Heh, juuuust olin menossa nukkumaan. :P

        Selityksen makua, mihinkään nukkumaan nyt mennä. Mä alotan, sain nopeen värkkäiltyä. Ootko valmis?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Selityksen makua, mihinkään nukkumaan nyt mennä. Mä alotan, sain nopeen värkkäiltyä. Ootko valmis?

        Ei mulla nyt runoiluta. Mun tarttis olla ihastunnu, että lähtis taas proosat lentoon.


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Ei mulla nyt runoiluta. Mun tarttis olla ihastunnu, että lähtis taas proosat lentoon.

        No ihastu daami hyvä. Sä runoilet kun sitä tulee, en mä kiusaa sua tällä enempiä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        No ihastu daami hyvä. Sä runoilet kun sitä tulee, en mä kiusaa sua tällä enempiä.

        En nyt ihan käskemällä onnistu ihastumaan. :)

        Pitää törmätä johku joka kolahtaa. Ehkä taas 10 vuoden päästä. On pruukannu olla pitkät välit..


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        En nyt ihan käskemällä onnistu ihastumaan. :)

        Pitää törmätä johku joka kolahtaa. Ehkä taas 10 vuoden päästä. On pruukannu olla pitkät välit..

        Juu ei käskien mitään tapahdu. Turvavälit on hyvä pitää niin ihastumisessa ku autoilussakin. Jokseenkin työlästä olla ihastunu, sitä kun tahtoo olla itestäänki karvanverran pimee sillon.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Juu ei käskien mitään tapahdu. Turvavälit on hyvä pitää niin ihastumisessa ku autoilussakin. Jokseenkin työlästä olla ihastunu, sitä kun tahtoo olla itestäänki karvanverran pimee sillon.

        No jos ihan rehellinen olen, niin en nyt kaipaa mitään uutta ihastumista. Oli ihan tarpeeksi selviämistä edellisestäkin järjissään.


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        No jos ihan rehellinen olen, niin en nyt kaipaa mitään uutta ihastumista. Oli ihan tarpeeksi selviämistä edellisestäkin järjissään.

        Ymmärrän erittäin hyvin.
        Enkä itekään koe näitä tunteita nyt, mutta joskus on joku kumma ilmiö päällänsä ja leikittelee ajatuksilla ja sanoilla. Siitä tuli tällanen leikki.

        Huulet vetäytyy hymyyn,
        yhä siihen nään mä syyn.
        Katson hetken, siitä iloitsen,
        tunnen hymys niin lämpöisen.
        Kädet kun ympärilles kiedon,
        tunnet saman, tunteen niin hienon.
        Silmistäs loistaa onnellisuus,
        katseista yhteinen tulevaisuus.
        Kätesi kiedotut ympärilläin,
        koskaan en uskonut tuntevain näin.
        Vastakkain sydämet kilvan sykkivät,
        toisilleen tunnetta vahvaa viestivät.
        Huulet saan huulilles hellästi painaa,
        tunnen on meillä ikuisuus aikaa.
        Sydämet lyö tahdissa suudelman hellän,
        Tältä tuntuu rakkaus läpi elämän.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ymmärrän erittäin hyvin.
        Enkä itekään koe näitä tunteita nyt, mutta joskus on joku kumma ilmiö päällänsä ja leikittelee ajatuksilla ja sanoilla. Siitä tuli tällanen leikki.

        Huulet vetäytyy hymyyn,
        yhä siihen nään mä syyn.
        Katson hetken, siitä iloitsen,
        tunnen hymys niin lämpöisen.
        Kädet kun ympärilles kiedon,
        tunnet saman, tunteen niin hienon.
        Silmistäs loistaa onnellisuus,
        katseista yhteinen tulevaisuus.
        Kätesi kiedotut ympärilläin,
        koskaan en uskonut tuntevain näin.
        Vastakkain sydämet kilvan sykkivät,
        toisilleen tunnetta vahvaa viestivät.
        Huulet saan huulilles hellästi painaa,
        tunnen on meillä ikuisuus aikaa.
        Sydämet lyö tahdissa suudelman hellän,
        Tältä tuntuu rakkaus läpi elämän.

        Tunteikasta, kaunista. 💓


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Tunteikasta, kaunista. 💓

        Kaunis kiitos ❤️


    • Anonyymi

      Isopyörä pitää olla vinksallaan samaan tyyliin, juu juu ja tiedän ettei tuostakaan taas kukaan mitään tajua, tärkein kuitenkin on se että oikeasti viihdyt toisen lähellä ja se oikea rakastumisen tunne tulee pitkälti siitä että olette yhdessä enemmän toistenne summana kuin erikseen yhteenlaskettuna, taas mä sotken tähän matikkaa vaikken siitä mitään ymmärräkään. Oisko tuo nyt sitten multiromantiikkaa?

      • No ei ihan helppo kaava avata, heh. Mutta pureskelen. :)


    • Anonyymi

      Mutta jos ei halua rakastua tai sitten jos pelottaa jos rakastuu ja pitäisi pitää huolta siitä kohteesta.

      Kuin teräsmies pitäisi houlta wonder womanista.

      • Pelottaa se, että kykeneekö pitämään huolta? No mutta, kun parhaansa tekee, muuta ei voi. Vai?


    • Anonyymi

      peoplet ovat ihmeelisiä siiskin peopppeli eli people.

    • Anonyymi

      Ehdottomasti molempien tulla olla sinkkuja. Jonka jälkeen edellytys rakastumiselle voi alkaa.

      • Yym, niinhän se viisainta olis.


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Yym, niinhän se viisainta olis.

        Miä pidän huolta ittestäni

        Oot vain kunnolla

        Se riittää


      • Anonyymi kirjoitti:

        Miä pidän huolta ittestäni

        Oot vain kunnolla

        Se riittää

        Mä olen aina kunnolla, sehän minusta niin helkkarin tylsän tekeekin.


      • Anonyymi

        Rakastumisen tunne ei katso ollaanko sinkkuja vai ei.

        - Sheena


    • Entä jos rakastumisen syyt löytyisivät varhaislapsuudesta? Lapsi on kokenut jotain euforian kaltaista mielihyvää ollessaan vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa.

      Eli rakastumisen sytyttäisi aikaisempi kokemus hyvästä vuorovaikutussuhteesta.

      • Voi olla. Itse muistan vain lapsuudesta sen miten isäni silitti hiuksiani ja kantoi sylissä. Keksi hellyttely nimiä mulle. En muista euforiaa.


      • PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Voi olla. Itse muistan vain lapsuudesta sen miten isäni silitti hiuksiani ja kantoi sylissä. Keksi hellyttely nimiä mulle. En muista euforiaa.

        Muistan kuitenkin, että isäni huomio oli minulle tärkeää. Tunsin itseni rakastetuksi aina, kun hän huomioi minut.


      • PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Muistan kuitenkin, että isäni huomio oli minulle tärkeää. Tunsin itseni rakastetuksi aina, kun hän huomioi minut.

        Ehkäpä siksi yhäkin tykkään osoittaa tunteita itsekin halaamalla ja käyttämällä hellyyttelynimiä, puhumalla tunteista. Opin sen isältäni ja koska se tuntui hyvältä teen niin itsekin toivoen, että ihmisestä jotta hellin tuntuisi yhtä hyvältä.

        Minusta tuntuu yhä itsestäkin hyvältä, kun mua halataan tai katsotaan rakastavasti ja kerrotaan tunteista.


      • PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Ehkäpä siksi yhäkin tykkään osoittaa tunteita itsekin halaamalla ja käyttämällä hellyyttelynimiä, puhumalla tunteista. Opin sen isältäni ja koska se tuntui hyvältä teen niin itsekin toivoen, että ihmisestä jotta hellin tuntuisi yhtä hyvältä.

        Minusta tuntuu yhä itsestäkin hyvältä, kun mua halataan tai katsotaan rakastavasti ja kerrotaan tunteista.

        Ja olen "tartuttanut" saman rakkausgeenin lapsiinikin. Luultavasti hekin halii, paijaa ja höpöttää tunteistaan kumppaneilleen ja mahdollisille lapsilleen. Ainakin he mua paijailee ja vuolaasti kertoo tunteistaan. :)

        Rakastaa mua koko avaruuden ympäri asti.


      • PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Voi olla. Itse muistan vain lapsuudesta sen miten isäni silitti hiuksiani ja kantoi sylissä. Keksi hellyttely nimiä mulle. En muista euforiaa.

        En minäkään muista euforiaa, enkä paljon muutakaan. Nämä pohdiskelut ovat ajatusleikkejä, eikä tarkoitus ole väittää mitään.

        Mielihyvää kokiessaan lapsi ei pysty käsittelemään sitä tunnetta tietoisella tasolla ja tämän vuoksi siitä ei ole muistikuvaa.
        Tunteita on vaikeampi palauttaa mieleen kuin muistikuvia.


      • Gattino kirjoitti:

        En minäkään muista euforiaa, enkä paljon muutakaan. Nämä pohdiskelut ovat ajatusleikkejä, eikä tarkoitus ole väittää mitään.

        Mielihyvää kokiessaan lapsi ei pysty käsittelemään sitä tunnetta tietoisella tasolla ja tämän vuoksi siitä ei ole muistikuvaa.
        Tunteita on vaikeampi palauttaa mieleen kuin muistikuvia.

        Varmaan niin. Eihän sitä hirmu pienestä edes muista asioita, saati ymmärrä.


      • PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Ehkäpä siksi yhäkin tykkään osoittaa tunteita itsekin halaamalla ja käyttämällä hellyyttelynimiä, puhumalla tunteista. Opin sen isältäni ja koska se tuntui hyvältä teen niin itsekin toivoen, että ihmisestä jotta hellin tuntuisi yhtä hyvältä.

        Minusta tuntuu yhä itsestäkin hyvältä, kun mua halataan tai katsotaan rakastavasti ja kerrotaan tunteista.

        "Minusta tuntuu yhä itsestäkin hyvältä, kun mua halataan tai katsotaan rakastavasti ja kerrotaan tunteista."

        Hyvin kiteytit kaipuusi tuossa lauseessa. :)
        Pidän persoonasi rakastavasta puolesta.


      • Gattino kirjoitti:

        "Minusta tuntuu yhä itsestäkin hyvältä, kun mua halataan tai katsotaan rakastavasti ja kerrotaan tunteista."

        Hyvin kiteytit kaipuusi tuossa lauseessa. :)
        Pidän persoonasi rakastavasta puolesta.

        Heh, mä taidan olla vähän sellainen joutsen tyyppinen, kylki kyljessä, kaulatusten ihminen. :)


      • PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Heh, mä taidan olla vähän sellainen joutsen tyyppinen, kylki kyljessä, kaulatusten ihminen. :)

        On sun rakkaudessa paljon hömppääkin, mutta niissä syvissä tunteissa on jotain koskettavaa. :)


      • Gattino kirjoitti:

        On sun rakkaudessa paljon hömppääkin, mutta niissä syvissä tunteissa on jotain koskettavaa. :)

        Mä oon kuullut tuosta hömpästäkin. Kuulemma elän ihan omassa maailmassani, eikä normaalit ihmiset elä niin. No, mielummin oon epänormaali kun jotain muuta kuin itseni. :)


      • PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Mä oon kuullut tuosta hömpästäkin. Kuulemma elän ihan omassa maailmassani, eikä normaalit ihmiset elä niin. No, mielummin oon epänormaali kun jotain muuta kuin itseni. :)

        Sen tiedän, ettei samanlaista hömppää ole vielä vastaan tullut.


      • PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Mä oon kuullut tuosta hömpästäkin. Kuulemma elän ihan omassa maailmassani, eikä normaalit ihmiset elä niin. No, mielummin oon epänormaali kun jotain muuta kuin itseni. :)

        Kaikissa naisissa asuu pieni tyttö, romanttinen hupsu, joka rakastaa pehmoeläimiä.
        Toiset tuo vaan sitä vähemmän esille.

        "Kuulemma elän ihan omassa maailmassani"
        Taitaa olla sun miehes kommentti. Mies joka pelaa joka päivä omassa maailmassa.


      • Gattino kirjoitti:

        Kaikissa naisissa asuu pieni tyttö, romanttinen hupsu, joka rakastaa pehmoeläimiä.
        Toiset tuo vaan sitä vähemmän esille.

        "Kuulemma elän ihan omassa maailmassani"
        Taitaa olla sun miehes kommentti. Mies joka pelaa joka päivä omassa maailmassa.

        Mutta kun mun iskä on samanlainen, hupsu pieni tyttö. :D

        Ei ole, kun yhden Antin teinivuosilta, kaveripiirissä pyöri. Hän suorastaan inhosi mua ja mun saippuakuplaani.


      • PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Mutta kun mun iskä on samanlainen, hupsu pieni tyttö. :D

        Ei ole, kun yhden Antin teinivuosilta, kaveripiirissä pyöri. Hän suorastaan inhosi mua ja mun saippuakuplaani.

        Ja silloinen exä inhosi myös minun kuplaani, oli tämän Antin kaveri.

        On siitä mulle myöhemminkin vittuiltu usein ja urakalla, mutta en välitä. Pidän pääni ja säilytän itseni, en muuta itseeni muitten takia joksikin mitä itse pidän kalpeana.


      • PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Ja silloinen exä inhosi myös minun kuplaani, oli tämän Antin kaveri.

        On siitä mulle myöhemminkin vittuiltu usein ja urakalla, mutta en välitä. Pidän pääni ja säilytän itseni, en muuta itseeni muitten takia joksikin mitä itse pidän kalpeana.

        Tai aneemisen kalpeana.


      • PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Tai aneemisen kalpeana.

        Tiedän toki etten ikinä löydä ihan kaltaistani. Enemmistö kun näkee munlaiset höppänöinä ja hupsuina. :)


      • PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Mutta kun mun iskä on samanlainen, hupsu pieni tyttö. :D

        Ei ole, kun yhden Antin teinivuosilta, kaveripiirissä pyöri. Hän suorastaan inhosi mua ja mun saippuakuplaani.

        "Mutta kun mun iskä on samanlainen, hupsu pieni tyttö. :D"

        Raavas rekkamies joka hupsuttelee kuin pieni tyttö?

        Minulla on poika ja meillä oli poikien leikit. Toki me hupsuteltiin, mutta miesmäisesti.
        Erityisesti poikani piti siitä, kun keksin hänelle tarinoita Tikusta, Takusta ja Aku Ankasta.
        Niissä Akulle kävi muksismoksis ja oravat oli nokkelia.
        Poika piti eniten juuri näistä Disneyn animaatioista.

        Tyttöä kasvattaessa saattaisin ottaa naismaisemman roolin. :)


      • PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Tiedän toki etten ikinä löydä ihan kaltaistani. Enemmistö kun näkee munlaiset höppänöinä ja hupsuina. :)

        Mun mielestä tällä palstalla sä et elä kuplassa.

        Ehkä oikeassa elämässä sä käyttäydyt erilailla. Pidät välimatkaa muihin, etkä ota yhteisössä tilaa itsellesi. Olet kuitenkin ujo ja hämmentynyt omasta persoonasta ja sen asemasta sosiaalisessa hierarkiassa.


      • Gattino kirjoitti:

        Mun mielestä tällä palstalla sä et elä kuplassa.

        Ehkä oikeassa elämässä sä käyttäydyt erilailla. Pidät välimatkaa muihin, etkä ota yhteisössä tilaa itsellesi. Olet kuitenkin ujo ja hämmentynyt omasta persoonasta ja sen asemasta sosiaalisessa hierarkiassa.

        Okei. :)

        Mä olen melko tilaa antava, korrekti, asiallinen, mutta osaan ottaa myös tilani itsevarmasti ja olla äänessäkin. Ihan kuten täälläkin. Olen yleensä ihan pidetty irl. Useammin käynyt niin, että joku haluaa ystävyyttäni, mutta minä en päästä elämääni. Pidän hyvän etäisyyden päässä.

        Mutta tosiaan en päästä kovin lähelle ketään, enkä solmi suhteita ja tykkään pitää kotini vierailta rauhoitettuna alueena, siis en kutsu puolituttuja kotiini. Tykkään pitää myös työn ja yksityiselämäni erillään. Oon oikeasti erakko luonnoltani. Ihan harva ihminen pääsee niin lähelle minua, että kotiini asti ja aktiivisen vuorovaikutuksen alueelle.

        Tykkään säilyttää oman rauhani.


      • Gattino kirjoitti:

        "Mutta kun mun iskä on samanlainen, hupsu pieni tyttö. :D"

        Raavas rekkamies joka hupsuttelee kuin pieni tyttö?

        Minulla on poika ja meillä oli poikien leikit. Toki me hupsuteltiin, mutta miesmäisesti.
        Erityisesti poikani piti siitä, kun keksin hänelle tarinoita Tikusta, Takusta ja Aku Ankasta.
        Niissä Akulle kävi muksismoksis ja oravat oli nokkelia.
        Poika piti eniten juuri näistä Disneyn animaatioista.

        Tyttöä kasvattaessa saattaisin ottaa naismaisemman roolin. :)

        Iskä on todella tunteellinen mies. En ole nähnyt toista niin avoimesti tunteellista miestä elämässäni. Hän leikkii poikien leikkejä, kaahaa autolla, remppaa kulkuneuvoja, taloja. Kaikkea mitä miehet yleensä tekee, mutta mulle hän on aina sydän auki. Me ollaa samikset mitä tulee syvään tunteellisuuteen.


      • PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Okei. :)

        Mä olen melko tilaa antava, korrekti, asiallinen, mutta osaan ottaa myös tilani itsevarmasti ja olla äänessäkin. Ihan kuten täälläkin. Olen yleensä ihan pidetty irl. Useammin käynyt niin, että joku haluaa ystävyyttäni, mutta minä en päästä elämääni. Pidän hyvän etäisyyden päässä.

        Mutta tosiaan en päästä kovin lähelle ketään, enkä solmi suhteita ja tykkään pitää kotini vierailta rauhoitettuna alueena, siis en kutsu puolituttuja kotiini. Tykkään pitää myös työn ja yksityiselämäni erillään. Oon oikeasti erakko luonnoltani. Ihan harva ihminen pääsee niin lähelle minua, että kotiini asti ja aktiivisen vuorovaikutuksen alueelle.

        Tykkään säilyttää oman rauhani.

        Sanotaan näin, että kavahdan takertuvia ihmisiä, jotka haluaa liikaa minua elämäänsä, kaverina. Jotla roikkuu jatkuvasti kintereilläni, odottaa hyvä veli verkostoitumista. Mä kun en ole sellainen yhtään. Jengihenkinen.


      • PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Sanotaan näin, että kavahdan takertuvia ihmisiä, jotka haluaa liikaa minua elämäänsä, kaverina. Jotla roikkuu jatkuvasti kintereilläni, odottaa hyvä veli verkostoitumista. Mä kun en ole sellainen yhtään. Jengihenkinen.

        Se mitä kaipaan, niin yhden hyvän ja läheisen ystävän jonka kanssa jakaa ajatuksia ja nähdäkin joskus. Käydä yhdessä jossain. Mutta vain yhden, en laumaa.


      • PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Se mitä kaipaan, niin yhden hyvän ja läheisen ystävän jonka kanssa jakaa ajatuksia ja nähdäkin joskus. Käydä yhdessä jossain. Mutta vain yhden, en laumaa.

        Riittävän samanlaisen eli pohtivan, kotona viihtyvän, mutta myös tykkää käydä jossain muuallakin kun ravintoloissa kupilla, läsnäolevan, savuttoman, avarakatseisen, humaanin, luotettavan, avoimen, aidon, joka osaa puhua ja kuunnella, jonka huumori kohtaisi omani kanssa ja joka ei karsasta persoonaani. :)


      • PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Riittävän samanlaisen eli pohtivan, kotona viihtyvän, mutta myös tykkää käydä jossain muuallakin kun ravintoloissa kupilla, läsnäolevan, savuttoman, avarakatseisen, humaanin, luotettavan, avoimen, aidon, joka osaa puhua ja kuunnella, jonka huumori kohtaisi omani kanssa ja joka ei karsasta persoonaani. :)

        Ja mielellään rauhallinen luonne, ei räiskyvä. :)


      • PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Ja mielellään rauhallinen luonne, ei räiskyvä. :)

        Ei sun "omituisuutesi" ole kuitenkaan niin outoa, etteikö sulle löytyisi soulmatea.
        Tietysti jos sä asut pienessä konservatiivisessa yhteisössä, sellaisen löytyminen on vaikeampaa.

        No nyt mä näen sunt paremmin. Tekisi mieli laittaa tuo asia muistiin, etten unohda ja taas uudelleen ihmettelisi sitä. :)

        Pitäisi perustaa rekisteri kirjoittajista :P


      • Gattino kirjoitti:

        Ei sun "omituisuutesi" ole kuitenkaan niin outoa, etteikö sulle löytyisi soulmatea.
        Tietysti jos sä asut pienessä konservatiivisessa yhteisössä, sellaisen löytyminen on vaikeampaa.

        No nyt mä näen sunt paremmin. Tekisi mieli laittaa tuo asia muistiin, etten unohda ja taas uudelleen ihmettelisi sitä. :)

        Pitäisi perustaa rekisteri kirjoittajista :P

        Ehkä semmoinen voisi löytyä, mutta olen liian laiska etsimään ja liian tottunut olemaan "yksin".

        Miestä ei nyt lasketa mukaan.

        Ja olen hänenkin kanssa yksin. Ajatustenkin tasolla usein.

        Nooo, ehkäpä ei haittaa jos unohdat. :)


    • Anonyymi

      KAikki toiset valehtelevat, ainosastaan minä puhun totuuden.

      Ystävällisin T3rfevisin...

      Eerikki-Inkire Puoli-nainen,

      Philipst Von **Barayn :D

    • Anonyymi

      Tissit ja vagina saa rakastumaan❤️

      • Prööt..


      • PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Prööt..

        Ne voi saada kyllä sekoamaan, mutta rakastumaan niin..


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Ne voi saada kyllä sekoamaan, mutta rakastumaan niin..

        Tulepas vähän näyttämään niitä :)

        Iaskin..väärin


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tulepas vähän näyttämään niitä :)

        Iaskin..väärin

        Äläpä taas leiki siinä.


    • Anonyymi

      höperö olotila ja aja lamborginisini betoiin kuin daneiel atai siis tuo leo Leopardi Capri.

      • Jep, makarooniloota uunissa. Äiti pöydällä, lankattu kenkä kaapissa, kissa repii sohvaa. Siskolla on päänsärky. Taivas tiputtelee pilviään.


    • Anonyymi

      Ollos olotilasi sekä höperäinen että hyper-aktiivinen yhtä aikaa,

      Mutta ei kuitenkaan intergalaktinen olotila.

    • Olen vain kaksi kertaa rakastunut. Ensimmäisellä kerralla vanhemmat riitelivät ja heille oli tulossa avioero. Sen myötä minusta tuli oma yksikköni, joka irtautui vanhemmista ja samalla halusi löytää elämäänsä naisen. Hain monta kuukautta sitä naista ja sitten sopivan kohdalle tullessa rakastuin. Hän oli nuori, melko kaunis, terve ja kiva ihminen. Olin 20 vuotta ja risat.

      Toisella kertaa ihastuin lukion tokaluokkalaiseen yli 40-vuotiaana. Tajusin viikossa, että se oli mahdoton suhde ja ei realistinen. Mutta koska tunteet olivat lähteneet liikkeelle niin aloin etsiä uutta tunteitten kohdetta. Meni alle kuukausi lukiolaiseen ihastumisen jälkeen, että rakastuin yhdessä kerhossa reilusti yli 20-vuotiaaseen, joka oli jossain määrin realistisempi, mutta mielestäni en sopinut hänelle ja jätin lähestymättä. Sen sijaan tämän lukiolainen, joka oli siirtynyt kolmannelle luokalle abiksi, lähestyi minua ja tarjosi puhelinnumeroaan. Hän ihastui minuun, mutta en ottanut vastaan hänen puhelinumerooan, sillä olin epävarma monen asian suhteen: ensinnäkin hän oli minua yli 20 vuotta nuorempi, toisekseen viihdyin sillä hetkellä sinkkuna ja kolmanneksi olin juuri rakastunut toiseen naiseen. Abille annoin sähköpostiosoitteeni (joka ilmeisesti väärinkirjoitettu, niin muistelen) ja hän ei koskaan ottanut yhteyttä minuun. Tämä tapahtui kaksi viikkoa ennen ylioppilaskirjoituksia, joten toinen selitys oli se, että hän valitsi kirjoitukset ihastuksen sijaan, jos se sähköpostiosoite oli oikein kirjoitettu. Abi oli vain suuri ihastus, joka sysäsi liikkeelle rakastumisen toiseen naiseen, joka oli aika tavanomaisen näköinen, nuori, terve ja palavasti uskovainen. Pyysin Jumalalta naivina uskovaisena, että saisin jutella hänen kanssaan Taivaassa (uskoin silloin, että molemmat pääsemme kuoleman jälkeen Taivaaseen). Kovin paljon en hänen kanssaan jutellut tässä elämässä ja hän muutti pääkaupunkiseudulle töihin valmistuttuaan yliopistosta. Mielestäni olin väärä mies hänelle, siksi en ottanut häneen yhteyttä, mutta oli ihana olla rakastunut häneen. Kaksi kuukautta olin pääpyörällä onnessani, vaikka se oli kaukorakkautta.

      • Rakkaus on aikamoinen tunne, eikö? :)


      • PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Rakkaus on aikamoinen tunne, eikö? :)

        "Rakkaus on aikamoinen tunne, eikö? :)"

        Se on kävelyä liikennevaloissa, joissa kaikki kolme vaihtoehtoa on vaaleanpunaisia. Jalat ylittäessä katua eivät kosketa maata, sillä koko ihminen on kohoitettu arjen yläpuolelle. Siis onnellisimmillaan. Valitettavasti rakastumisen huuma kestää vain viikosta muutamiin kuukausiin. Jos ihmiset ovat paljon erossa rakastumisen huumavaihe voi kestää noin kaksi vuotta. Rakkaus taitaa olla osin eri asia kuin rakastuminen. Se on jotain pysyvämpää ja toteutuu perheessä aina lapsiin saakka. Siitähän sinä tiedät enemmän! :)


      • Usko.Toivo.Rakkaus kirjoitti:

        "Rakkaus on aikamoinen tunne, eikö? :)"

        Se on kävelyä liikennevaloissa, joissa kaikki kolme vaihtoehtoa on vaaleanpunaisia. Jalat ylittäessä katua eivät kosketa maata, sillä koko ihminen on kohoitettu arjen yläpuolelle. Siis onnellisimmillaan. Valitettavasti rakastumisen huuma kestää vain viikosta muutamiin kuukausiin. Jos ihmiset ovat paljon erossa rakastumisen huumavaihe voi kestää noin kaksi vuotta. Rakkaus taitaa olla osin eri asia kuin rakastuminen. Se on jotain pysyvämpää ja toteutuu perheessä aina lapsiin saakka. Siitähän sinä tiedät enemmän! :)

        Tuo kuulosti kivalle, kuvaus ja vertaus liikennevaloista. :)

        Rakastaminen on tahtotilakin. Ei enää vaaleanpunaista höttöä. Kiintymystä enimmänkin.


      • PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Tuo kuulosti kivalle, kuvaus ja vertaus liikennevaloista. :)

        Rakastaminen on tahtotilakin. Ei enää vaaleanpunaista höttöä. Kiintymystä enimmänkin.

        Onnea rakkauteen ja hyvää yötä! :) Itse alan katsomaan uutisia, urheiluruutua ja "Elämäni Biisiä". Öitä! :)


      • Usko.Toivo.Rakkaus kirjoitti:

        Onnea rakkauteen ja hyvää yötä! :) Itse alan katsomaan uutisia, urheiluruutua ja "Elämäni Biisiä". Öitä! :)

        Kiitos, sitä tarvitaan. Hyvää yötä. :)


      • Anonyymi

        "Toisella kertaa ihastuin lukion tokaluokkalaiseen yli 40-vuotiaana. Tajusin viikossa, että se oli mahdoton suhde ja ei realistinen."

        Sama kävi minulla. En hetkeäkään miettinyt parisuhdetta. Mutta suhde on säilynyt vuosikausia.


    • Huumorintajuinen...hyväksyy ihmiset sellaisenaan kuin on 😊 kiltti!
      Ne saa syttymään. Ei toki kaikki enkä tässä viittaa ulkonäköön.
      Olisin muuten rakastunut kaikkiin c:
      En tykkää ilkeistä tyypeistä ne saa mut vetäytymään pois. Ahdistavia ovat.

    • Anonyymi

      Olen hölmistyttänyt sen toisen ja se tilanne sai minut rakastumaan.

      • Anonyymi

        Toivon teille upeeta tulevaisuutta yhdessä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Toivon teille upeeta tulevaisuutta yhdessä.

        Totta kai.


      • Menikö hällä pää pyörälle ja suu ymmyrkäiseksi? :D


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Menikö hällä pää pyörälle ja suu ymmyrkäiseksi? :D

        Hän oli hyvin hölmistyneen näköinen kun reagoi minuun :D Siitä näin, että sai minusta reaktion, vähän kuin ihminen, joka luuli nukkuvansa antiallergisella untuvatyynyllä, mutta sisällä oli kuitenkin sulkia :)


    • Anonyymi

      Tarkoitat ilmeisesti paholaisparia palstalta jotain, ellet sitten tarkoita rakkausparia Ilkka Kanerva ja Sanna MArin.

    • Anonyymi

      Ei mikään enää, ihastumaan ehkä jotkut ominaisuudet ihmisessä saisivat.

      AV

      • Et enää rakastu?

        En varmaan minäkään. Olen ymmärtänyt, että kaipaan jotain yliluonnollista ihmisiltä, kestävää rakkautta ja tunnetta, enkä sitä tule ikinä löytämään enkä saamaan. Joudun hyväksymään sen, että olen ihan ok ja minusta tykätään, vaikkei palavasti rakastettaisikaan.


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Et enää rakastu?

        En varmaan minäkään. Olen ymmärtänyt, että kaipaan jotain yliluonnollista ihmisiltä, kestävää rakkautta ja tunnetta, enkä sitä tule ikinä löytämään enkä saamaan. Joudun hyväksymään sen, että olen ihan ok ja minusta tykätään, vaikkei palavasti rakastettaisikaan.

        En tunne tarvetta rakastumiseen, viihdyn tosi hyvin myös yksin tai monen ihmisen seurassa.
        Rakkaus rajoittaa, sitoo ja kaventaa mahdollisuuksia.
        Meillä molemmilla on myös jälkikasvua, tuskin on aikaa tai "oikea hetki" rakastumiseen.
        Ihastuminen ja toisen ihmisen kunnioittaminen on nyt tunneskaalaltaan riittävästi.

        AV


      • Anonyymi kirjoitti:

        En tunne tarvetta rakastumiseen, viihdyn tosi hyvin myös yksin tai monen ihmisen seurassa.
        Rakkaus rajoittaa, sitoo ja kaventaa mahdollisuuksia.
        Meillä molemmilla on myös jälkikasvua, tuskin on aikaa tai "oikea hetki" rakastumiseen.
        Ihastuminen ja toisen ihmisen kunnioittaminen on nyt tunneskaalaltaan riittävästi.

        AV

        Yym, mä tunnen tarvetta olla rakastettu. Nyt en aina tunne olevani. Mutta ymmärrän ettei pelkkiä tunteita voi jahdata.

        Siksi koen, että täytyy osata olla tyytyväinen siihen mitä on.


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Yym, mä tunnen tarvetta olla rakastettu. Nyt en aina tunne olevani. Mutta ymmärrän ettei pelkkiä tunteita voi jahdata.

        Siksi koen, että täytyy osata olla tyytyväinen siihen mitä on.

        Ei kaikki ihmiset osaa näyttää rakkauttaan, ainakaan vanhempana.
        Lapset osaavat näyttää että tykkäävät mutta aikuiset eivät aina osaa.
        Pitää kaivaa ne merkit arkisten asioiden joukosta:)

        AV


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ei kaikki ihmiset osaa näyttää rakkauttaan, ainakaan vanhempana.
        Lapset osaavat näyttää että tykkäävät mutta aikuiset eivät aina osaa.
        Pitää kaivaa ne merkit arkisten asioiden joukosta:)

        AV

        Ei osaa, eikä aina välttämättä tunnekkaan rakkautta. Lapset on ihania. :')


    • Anonyymi

      Eivät mitkään asiat, koska huorat eivät hurmaa, eikä linna lannista.

      • Aha...


    • Anonyymi

      Viimeksi se oli paljon voimaa pienessä koossa, vahva rakenne ja pehmeä mutta tasaisen varma ääni.

      -keinovaginamies-

      • Anonyymi

        Ehkä se vaikutti myös, että se oli dieseli.

        -keinovaginamies-


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ehkä se vaikutti myös, että se oli dieseli.

        -keinovaginamies-

        Hidas syttymään?


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Hidas syttymään?

        Joo,. Vaatii pitkän hehkun, ikärouvia kun on.
        Mutta elinikäinen luottopeli, nyt kun ensin saatu hankittua.

        -keinovaginamies-


      • Anonyymi kirjoitti:

        Joo,. Vaatii pitkän hehkun, ikärouvia kun on.
        Mutta elinikäinen luottopeli, nyt kun ensin saatu hankittua.

        -keinovaginamies-

        Heh. Älä päästä ilmaa putkistoon. :D


    • Anonyymi

      Anneli Saarikko onko sopiva masasn määrä sinulle? Yerveysministeriöstä åäivää!

      Käveleviä palloja minun mielestä, laihdutuskuurille kahdeksi vuodeksi kokaan kaikki naisministerit, sanoisin...Kansanterveydenkin kannalta järkeväää olisi.

    • Anonyymi

      Niih... syvällinen kysymys... ehkä sellainen suojelu vietti että haluaisin suojella toista ihmistä josta pidän, mutta että rakastumaan.... en tiedä enää.

      Rakkaus on myytti jos sen kerran kokenut ja menettänyt.

    • No jos rakastumisen edellytyksia miettii niin yksi rajapyykki on minusta se että pystyt ääneen sanomaan toiselle "minä rakastan sinua". Jos molemmat pystyy tämän toisilleen sanomaan niin tarvinneeko tuo enempää edellytyksia jos molemmat tunnustukset tulevat aidosta sydämestä.

      Se mikä saa minut rakastumaan on vaikea jos ei mahdoton eritellä. Olen joskus verrannut ajatuksissani rakkautta muistisairauteen. Ei siinä osaa sanoa milloin se on alkanut mutta oireiden kehittyessä tilanne alkaa seljetä. Rakkauden kanssa samoin; on ensin mukava jutella treffeillä, sitten kulkea käsikkäin jne ja kun aikanaan nämä oireet laitetaan nippuun niin saadaan se diagnoosi. Siitä sitten jatketaan eteenpäin.

      • Tämä on mainio vertaus, kiitos. :)

        "Olen joskus verrannut ajatuksissani rakkautta muistisairauteen. Ei siinä osaa sanoa milloin se on alkanut mutta oireiden kehittyessä tilanne alkaa seljetä. Rakkauden kanssa samoin;"


    • Anonyymi

      En osaa kertoa, koska en ole yli kymmeneen vuoteen ollut rakastunut. Ehkä en vain ole kohdannut sopivaa, tai sitten en enää koe tarvetta rakastumiseen. Kiinnostunut olen ollut muutamasta, mutta ensin pitäisi tutustua, jotta tietää tuleeko tunteita enemmän.

      • Niin, tutustumistahan nuo aina vaatii, että tietää miten todella käy yksiin.


    • Anonyymi
    • Anonyymi

      ..mmmm hmmmm "olet IDOOTI", tarkoite3llen lempimielesti idiootti jossain mielipiteessä tytöön, tämä jäi mieleen IDOOTI ;:d

    • Anonyymi

      Onkin tosiaan uusi hyvä oma lempinimi jällleen kerran, einitytöjen keksimä;: "ISOOTI"

      IDOOOTI IDOOTI..

      • Idioottiko? No kiitos.


    • Anonyymi

      Jotta voisi vastata, niin ensixi pitäisi tunnistaa oireet erotuksella ihastumisesta, eikä silläkään loppujenlopuksi ole väliä, kun näen rakastumisen etupäässä sitoutumisena....ja siinä vaiheessa tekee mieli nostaa kytkintä. Se on tuo v-a-p-a-u-s niin voimakas ja hyväxihavaittu olotila sekä tunne ja siitä en luovu. - cu-*fain jang kannipoolssia*

      • Se on se vapaus mukava tunne itselläkin, mutta kun niin mukavaa on nähdä sitä sydänkäpystäkin ja touhottaa yhdessä. Siinä tulee sellainen molempi parempi tilanne eteen.

        Kyllä se vaan sydäntä lämmittää, kun saa kietoa kädet toisen ympärille ja kunnolla halata ja rakastaa toisen koko olemusta siinä itseään vasten. :')

        Ihanin tunne mitä voi olla, kun se hyvä energia ihan virtaa läpi kehon siinä rakkaan kanssa nyhjätessä.


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Se on se vapaus mukava tunne itselläkin, mutta kun niin mukavaa on nähdä sitä sydänkäpystäkin ja touhottaa yhdessä. Siinä tulee sellainen molempi parempi tilanne eteen.

        Kyllä se vaan sydäntä lämmittää, kun saa kietoa kädet toisen ympärille ja kunnolla halata ja rakastaa toisen koko olemusta siinä itseään vasten. :')

        Ihanin tunne mitä voi olla, kun se hyvä energia ihan virtaa läpi kehon siinä rakkaan kanssa nyhjätessä.

        Vaikka se olis valehdellut sulle?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Vaikka se olis valehdellut sulle?

        On varmasti joskus valehdellutkin.


      • PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        On varmasti joskus valehdellutkin.

        Tai kaunistellut totuutta, moni ihminen harrastaa sitä. Kertoo nätimmän version asioista, ettei paljasta asioita mitkä arvelee vaikuttavan kuulijaan negatiivisesti.

        Munatonta touhua, mutta ihmiset on. 🤷🏻‍♂️


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Tai kaunistellut totuutta, moni ihminen harrastaa sitä. Kertoo nätimmän version asioista, ettei paljasta asioita mitkä arvelee vaikuttavan kuulijaan negatiivisesti.

        Munatonta touhua, mutta ihmiset on. 🤷🏻‍♂️

        Vaan silloin ei luultavasti tee mieli halia toista.


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        On varmasti joskus valehdellutkin.

        Silloin virtaa huono energia.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Vaan silloin ei luultavasti tee mieli halia toista.

        Kyllä mä halin niin kauan kun rakastan. Ja osaan antaa myös anteeksi.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Silloin virtaa huono energia.

        Niin tekee, mutta on elämässä hetkiä kun sekin täytyy kestää ja yrittää muuttaa energian laatua.


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Kyllä mä halin niin kauan kun rakastan. Ja osaan antaa myös anteeksi.

        Niin rajansa pitää määrittää. Toiset kärsii halia pahankin valheen jälkeen.


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Kyllä mä halin niin kauan kun rakastan. Ja osaan antaa myös anteeksi.

        Valheet eivät horjuttaneet rakkautta?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Niin rajansa pitää määrittää. Toiset kärsii halia pahankin valheen jälkeen.

        Ja ne tulee vastaan usein määrittämättäkin. Ihminen on erehtyväinen.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Valheet eivät horjuttaneet rakkautta?

        Ei rakkautta, vain luottamusta hetkellisesti.


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Ja ne tulee vastaan usein määrittämättäkin. Ihminen on erehtyväinen.

        Annatko esim pettämisen anteeksi?


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Ei rakkautta, vain luottamusta hetkellisesti.

        Onko täysi luotto?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Annatko esim pettämisen anteeksi?

        Olen antanut anteeksi pettämisenkin.


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Olen antanut anteeksi pettämisenkin.

        Silloin et arvosta itseäsi.


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Olen antanut anteeksi pettämisenkin.

        Onko nyt hyvä ja vakaa olo?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Silloin et arvosta itseäsi.

        Miten niin?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Onko nyt hyvä ja vakaa olo?

        Joo, ihan jees. Ukkonenkin loppui.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Onko täysi luotto?

        Joo on.


    • Anonyymi

      En todellakaan enää muista!!!

    • Anonyymi
    • Anonyymi
    • Anonyymi

      ei enää mikään.

      olen saanut tarpeekseni nykynaisoletetuista tässä maassa.

      • Anonyymi

        Luuletko että naiset ovat jotenkin erilaisia muissa maissa?,)


    • Anonyymi

      Paskominen

    • Anonyymi

      Iso k*rpä.

    • Anonyymi

      Hyvät tissit ja tuhma halukas katse.

      • Rakastumaan oli kysymys? Himot on eri asia.


    • Anonyymi

      Tietynlainen samalla alltopituudella olo ja samaistuminen. Se että tunnistan toisessa itseäni. Se että toinen ymmärtää minua, ymmärtää mistä puhun ja esittää ajatuksia, joihin minun on helppo yhtyä. Samantyyppinen huumorintaju ja se että toinen tajuaa minun huumorini. Kaikesta ei tietenkään tarvitse olla samaa mieltä, mutta sopiva samankaltaisuus on viehättävää ja lisäksi se, että vaikka ollaan eri mieltä jostakin, niin niille erilaisille ajatuksille osaa antaa tilaa ja kuunnella niitä. Lisäksi kohteliaisuus ja huomioonottaminen, kyky kuunnella, keskustella ja olla läsnä.

      • Hyviä ominaisuuksia tuli sinultakin siinä kaikki. Helppo olla samaa mieltä kanssasi. :)


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Hyviä ominaisuuksia tuli sinultakin siinä kaikki. Helppo olla samaa mieltä kanssasi. :)

        Mä en ole koskaan ymmärtänyt sanontaa "vastakohdat viehättävät". Omalla kohdallani ei ole koskaan pitänyt paikkaansa. En ole koskaan viehättynyt kovin erilaisista miehistä. Samankaltaisuus on aina ollut se, joka vetää mua puoleensa.

        Tietysti tuossa on vuosien varrella tullut myös tehtyä virhearviointeja ja samankaltaisuutta on ollut joskus liikaakin tai ainakin väärissä asioissa. Esimerkikisi viimeisimmän eksäni kanssa ollaan molemmat vähän samalla tavalla herkkiksiä ja se aiheutti todellisia ongelmia. Me nostetaan molemmat toisissamme pintaan tiettyjä epävarmuuksia ja se teki yhteiselosta tosi vaikeaa. Me yritettiin useamman kerran ja ne samat ongelmat nousivat aina pintaan. Se on aika jännä, miten saman ihmisen kanssa voi olla välillä ihan äärimmäisen hyvä olla ja joskus taas sitten ei. Tietyllä tavalla ne samat tunteet olisi edelleen erittäin helppo sytyttää häntä kohtan, mutta onneksi molemmilla järki toimii ja sen tajuaa, ettei se siitä muuttuisi.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Mä en ole koskaan ymmärtänyt sanontaa "vastakohdat viehättävät". Omalla kohdallani ei ole koskaan pitänyt paikkaansa. En ole koskaan viehättynyt kovin erilaisista miehistä. Samankaltaisuus on aina ollut se, joka vetää mua puoleensa.

        Tietysti tuossa on vuosien varrella tullut myös tehtyä virhearviointeja ja samankaltaisuutta on ollut joskus liikaakin tai ainakin väärissä asioissa. Esimerkikisi viimeisimmän eksäni kanssa ollaan molemmat vähän samalla tavalla herkkiksiä ja se aiheutti todellisia ongelmia. Me nostetaan molemmat toisissamme pintaan tiettyjä epävarmuuksia ja se teki yhteiselosta tosi vaikeaa. Me yritettiin useamman kerran ja ne samat ongelmat nousivat aina pintaan. Se on aika jännä, miten saman ihmisen kanssa voi olla välillä ihan äärimmäisen hyvä olla ja joskus taas sitten ei. Tietyllä tavalla ne samat tunteet olisi edelleen erittäin helppo sytyttää häntä kohtan, mutta onneksi molemmilla järki toimii ja sen tajuaa, ettei se siitä muuttuisi.

        En kanssa edes usko väittämään vastakohdat täydentävät. Ihan hyvä on olla vähän erilainen, mutta senhän nyt jo jokaisen yksilöllinen persoona takaa, että on erilaiset keskenään vaikka olisi yhteistäkin

        Ihan vastakohta olisi itselleni totaalinen ei käy, en edes harkitse.

        Samankaltaisen kanssa "leikki" sujuu paremmin, kun ei tarvita ratakiskoa joka ikiseen asiaan ja puolustella kantojaan. Helpompaa, kun toinen ymmärtää ne syyt kantaan helposti ja pitää jopa oikeina.

        Joo, periaatteessa hyvät toisilleen voi aktivoida esiin jotain liika arkaakin, jotain mitä ei jaksa alituiseen kohdata.


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        En kanssa edes usko väittämään vastakohdat täydentävät. Ihan hyvä on olla vähän erilainen, mutta senhän nyt jo jokaisen yksilöllinen persoona takaa, että on erilaiset keskenään vaikka olisi yhteistäkin

        Ihan vastakohta olisi itselleni totaalinen ei käy, en edes harkitse.

        Samankaltaisen kanssa "leikki" sujuu paremmin, kun ei tarvita ratakiskoa joka ikiseen asiaan ja puolustella kantojaan. Helpompaa, kun toinen ymmärtää ne syyt kantaan helposti ja pitää jopa oikeina.

        Joo, periaatteessa hyvät toisilleen voi aktivoida esiin jotain liika arkaakin, jotain mitä ei jaksa alituiseen kohdata.

        Joo, se on aika mielenkiintoista miten sitä kyllä tajuaa miksi toinen toimii miten toimii, mutta silti ne asiat on niin kovin vaikea ottaa vastaan. Esimerkiksi meillä oli hyvin usein seuravanlainen, monen muun korviin varmaan suorastan naurettavakin ongelma, että me yritettiin miellyttää toisiamme, mutta se toiselta saatu palaute oli "vääränlaista". Se, että haluaisi tietää toisen ilahtuvan, kun tekee jotain nimenomaan hänen vuokseen. Ei niin, että odottaisi kiitosta ja kiitollisuutta, vaan että haluaisi tietää toisen pitävän siitä ja ymmärtävän sen välittämiseksi.

        Tuo kyseinen eksäni esim. aina välillä ehdotti sellaisia tekemisiä, joihin tiesin hänen lähtevän ihan vain minun takiani. Ne olivat mun juttujani, joista hän ei itse saanut kauheammin irti muuta kuin sen, että minä olin niistä tyytyväinen. Jos hän ehdotti jotain tollaista ja mä vastasin vain jotain tyyliin "ok", niin hän kysyin aina, että "niin mutta HALUATKO sinä". Mä tiesin järjellä ajatellen hänen kaipaavan vahvistusta sille, että kyseinen asia on minun mieleeni ja ilahduttaa minua, mutta se nosti minussa alitajuisesti tunteen siitä, että "mikä juju tässä on" ja "mitä tämä mulle myöhemmin maksaa". Noin siitä huolimatta, että mä tiesin sen kysymyksen olevan vilpitön ja toimin jopa itsekin ihan samalla tavalla. Mun oli jotenkin ihan järjettömän vaikea antaa yksinkertainen "kyllä kiitos haluan" vastaus, siis aivan järjettömän vaikeaa. Sama oli myös toisinpäin, että kun minä yritin ilahduttaa, niin oli aivan tolkuttoman vaikeaa saada yksinkertaista vastausta. Me oikesti riideltiin ihan kunnolla mm. aiheesta, että mä halusin laittaa hänelle jotain sellaista ruokaa tai leipoa, jotain mistä hän todella pitää. Jotenkin siihen oli aivan mahdoton saada vastausta, vaan se oli tyyliin tee mitä haluat ja kaikki kelpaa. Ihan typerää. :D


      • Anonyymi kirjoitti:

        Joo, se on aika mielenkiintoista miten sitä kyllä tajuaa miksi toinen toimii miten toimii, mutta silti ne asiat on niin kovin vaikea ottaa vastaan. Esimerkiksi meillä oli hyvin usein seuravanlainen, monen muun korviin varmaan suorastan naurettavakin ongelma, että me yritettiin miellyttää toisiamme, mutta se toiselta saatu palaute oli "vääränlaista". Se, että haluaisi tietää toisen ilahtuvan, kun tekee jotain nimenomaan hänen vuokseen. Ei niin, että odottaisi kiitosta ja kiitollisuutta, vaan että haluaisi tietää toisen pitävän siitä ja ymmärtävän sen välittämiseksi.

        Tuo kyseinen eksäni esim. aina välillä ehdotti sellaisia tekemisiä, joihin tiesin hänen lähtevän ihan vain minun takiani. Ne olivat mun juttujani, joista hän ei itse saanut kauheammin irti muuta kuin sen, että minä olin niistä tyytyväinen. Jos hän ehdotti jotain tollaista ja mä vastasin vain jotain tyyliin "ok", niin hän kysyin aina, että "niin mutta HALUATKO sinä". Mä tiesin järjellä ajatellen hänen kaipaavan vahvistusta sille, että kyseinen asia on minun mieleeni ja ilahduttaa minua, mutta se nosti minussa alitajuisesti tunteen siitä, että "mikä juju tässä on" ja "mitä tämä mulle myöhemmin maksaa". Noin siitä huolimatta, että mä tiesin sen kysymyksen olevan vilpitön ja toimin jopa itsekin ihan samalla tavalla. Mun oli jotenkin ihan järjettömän vaikea antaa yksinkertainen "kyllä kiitos haluan" vastaus, siis aivan järjettömän vaikeaa. Sama oli myös toisinpäin, että kun minä yritin ilahduttaa, niin oli aivan tolkuttoman vaikeaa saada yksinkertaista vastausta. Me oikesti riideltiin ihan kunnolla mm. aiheesta, että mä halusin laittaa hänelle jotain sellaista ruokaa tai leipoa, jotain mistä hän todella pitää. Jotenkin siihen oli aivan mahdoton saada vastausta, vaan se oli tyyliin tee mitä haluat ja kaikki kelpaa. Ihan typerää. :D

        Heh, kuulostaa tosiaan "huvittavalta" tavallaan, miten hyvä tarkoitus äityy kääntymään konfliktiksi. Ehkä teidän ei olisi pitänyt yrittää miellyttää toisianne? :)

        No mussa on kyllä tuota miellyttämisen vikaa, tarvetta koittaa ilahduttaa toista huomioimalla jotenkin ja mun kumppanilla taas ei ole yhtään sellaista tarvetta, tippaakaan. Eikä hän ikinä ymmärrä edes ilahtua mun jostain vaivannäöstä, saattaa jopa marista kun joku asia ei ole kuten pitäisi. Turhauttavaa yrittää viestiä, että hei mä yritän näyttää sulle, että välitän... Yritän tehdä sun ilahtumiseksi, mutta saan murinaa tai ei edes huomaa koko juttua.

        Että näinkin päin vois olla.

        Mutta osaa olla vaikeeta välillä helpotkin asiat. :D


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Heh, kuulostaa tosiaan "huvittavalta" tavallaan, miten hyvä tarkoitus äityy kääntymään konfliktiksi. Ehkä teidän ei olisi pitänyt yrittää miellyttää toisianne? :)

        No mussa on kyllä tuota miellyttämisen vikaa, tarvetta koittaa ilahduttaa toista huomioimalla jotenkin ja mun kumppanilla taas ei ole yhtään sellaista tarvetta, tippaakaan. Eikä hän ikinä ymmärrä edes ilahtua mun jostain vaivannäöstä, saattaa jopa marista kun joku asia ei ole kuten pitäisi. Turhauttavaa yrittää viestiä, että hei mä yritän näyttää sulle, että välitän... Yritän tehdä sun ilahtumiseksi, mutta saan murinaa tai ei edes huomaa koko juttua.

        Että näinkin päin vois olla.

        Mutta osaa olla vaikeeta välillä helpotkin asiat. :D

        Varmasti noin, että se olisi toiminut paremmin, kun ei olisi yrittänyt miellyttää. Silloin olisi vaan pitänyt olla vastakkain kaksi hyvin erilaista ihmistä kuin mitä me olemme. Kun toi tietty toisen ilahduttaminen on molemmissa sitä ydintä, niin ei sitä voi poistaa. Ehkä jos me oltais tavattu tyyliin kymmenen vuotta aikaisemmin (oltiin molemmat silloin kolmekymppisiä), eikä elämä ja muut ihmiset (ei vain parisuhteet) olis ehtineet luoda tuota tiettyä pahan odottamista ja kyynisyyttä. Ehkä silloin olisi osannut ottaa nuo toisen teot vilpittömämmin vastaan


      • Anonyymi kirjoitti:

        Varmasti noin, että se olisi toiminut paremmin, kun ei olisi yrittänyt miellyttää. Silloin olisi vaan pitänyt olla vastakkain kaksi hyvin erilaista ihmistä kuin mitä me olemme. Kun toi tietty toisen ilahduttaminen on molemmissa sitä ydintä, niin ei sitä voi poistaa. Ehkä jos me oltais tavattu tyyliin kymmenen vuotta aikaisemmin (oltiin molemmat silloin kolmekymppisiä), eikä elämä ja muut ihmiset (ei vain parisuhteet) olis ehtineet luoda tuota tiettyä pahan odottamista ja kyynisyyttä. Ehkä silloin olisi osannut ottaa nuo toisen teot vilpittömämmin vastaan

        Mahdollista joo, ei olis vielä muovaantunut kokemusten kautta ennakoimaan. Toisaalta tuo olis harmonista, jos kumpikin oppis tekemään yllärin niin ettei ota asiaa edes puheeksi. Tekee vaan sen pohjalta mitä on laittanut merkille toisen lemppareiksi?


      • PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Mahdollista joo, ei olis vielä muovaantunut kokemusten kautta ennakoimaan. Toisaalta tuo olis harmonista, jos kumpikin oppis tekemään yllärin niin ettei ota asiaa edes puheeksi. Tekee vaan sen pohjalta mitä on laittanut merkille toisen lemppareiksi?

        Mulla ne ilahdutus jutut on usein jotain lempiruokia, paikkoja josta toinen on puhunut pitävänsä, joku lahja josta on puhunut pitövänsä muttei ole saanut itse vielä hankituksi jne. Kuuntelen tarkkaan mitä toinen kertoo ja mistä pitää, sitten joku päivä kyhään yllätyksenä sen toiselle.

        Ja nautin suunnattomasti ilosta, jonka se toiselle tuottaa.


      • PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Mulla ne ilahdutus jutut on usein jotain lempiruokia, paikkoja josta toinen on puhunut pitävänsä, joku lahja josta on puhunut pitövänsä muttei ole saanut itse vielä hankituksi jne. Kuuntelen tarkkaan mitä toinen kertoo ja mistä pitää, sitten joku päivä kyhään yllätyksenä sen toiselle.

        Ja nautin suunnattomasti ilosta, jonka se toiselle tuottaa.

        Olen ostanut omakotitalonkin tietystä paikkaa, ilahduttaakseni silloista kumppania, vaan hänpä vaan vittuuntui tempusta. :D

        Toiselle kustansin A-kortin ja moottoripyörän. Hän oli iloinen. :)


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Mulla ne ilahdutus jutut on usein jotain lempiruokia, paikkoja josta toinen on puhunut pitävänsä, joku lahja josta on puhunut pitövänsä muttei ole saanut itse vielä hankituksi jne. Kuuntelen tarkkaan mitä toinen kertoo ja mistä pitää, sitten joku päivä kyhään yllätyksenä sen toiselle.

        Ja nautin suunnattomasti ilosta, jonka se toiselle tuottaa.

        Kyllä, ruoka se oli itsellenikin. Vaan kun toisesta ei vaan lypsämälläkään saa irti mistä hän pitäisi tai pitää. Tietysti voi tehdä vain jotain hyvää, mutta ei se ole sama asia, kun haluaa nimenomaan ilahduttaa sitä toista.

        Mä en ylipäänsä ole isojen spektaakkeleiden ihminen, vaan nimeomaan pieniä juttuja. Jotain mitä tiedän toisen haluavan, mutta kun ei tiedä niin se on kauhean vaikeaa.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä, ruoka se oli itsellenikin. Vaan kun toisesta ei vaan lypsämälläkään saa irti mistä hän pitäisi tai pitää. Tietysti voi tehdä vain jotain hyvää, mutta ei se ole sama asia, kun haluaa nimenomaan ilahduttaa sitä toista.

        Mä en ylipäänsä ole isojen spektaakkeleiden ihminen, vaan nimeomaan pieniä juttuja. Jotain mitä tiedän toisen haluavan, mutta kun ei tiedä niin se on kauhean vaikeaa.

        Silloin se on vaikeaa, jos toinen ei puhu auki mistä pitää. Ja ylläri menee vähän pilalle, jos niitä pitää lypsää.


      • PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Silloin se on vaikeaa, jos toinen ei puhu auki mistä pitää. Ja ylläri menee vähän pilalle, jos niitä pitää lypsää.

        En itsekkään isoja juttuja enää laadi, mutta nuorena kun elämä oli vielä avoin ja mahdollisuuksia tulin tehneeksi isojakin päätöksiä. Nyt olen liian vanha velkaantumaan toisen mieliksi. :)


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Olen ostanut omakotitalonkin tietystä paikkaa, ilahduttaakseni silloista kumppania, vaan hänpä vaan vittuuntui tempusta. :D

        Toiselle kustansin A-kortin ja moottoripyörän. Hän oli iloinen. :)

        Mä olen ostanut mm. bonuksillani pirun kalliin telkkarin. Sellaisen, josta toinen oli puhunut, mutta jota ei itse ostanut. Tuo silloinen kumppani kyllä ilahtui siitä. Myös tietokoneeseen olen ostanut osia ja pelejä myös ja aikanaa pleikkarin. Tosin se pleikkari oli myös itselleni, mutta vain itselle olisin odottanut halvempaa hintaa.

        Sitten olen ostanut kerran tuliaisiksi todella kalliin viskipullon. Tuossa tuliaisessa merkillepantavaa oli se, että sen silloisen kumppanini alkoholinkäyttötapa vitutti mua. Eli tuo oli monella tavalla merkittävä juttu, mutta ei hän sitä tajunnut. Sen kyseisen pullon juominen ei mua vituttanut, sillä siitä ei vedetty kaksin käsin. Hän ihan itse piti sen siinä "maistelen yhden lasillisen".

        Vaatteista olen ostanut tosi usein. Nimenomaan sellaisia, joista olen tiennyt toisen pitävän, mutta joita hän ei itse saa aikaiseksi ostaa. Koskaan en ole yrittänyt pukea miestä oman makuni mukaan. Silloin kun olen ollut parisuhteessa niin ruokakaupastakin on tullut lähes aina ostettua jotain ihan vaan toisen mieliksi.


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Silloin se on vaikeaa, jos toinen ei puhu auki mistä pitää. Ja ylläri menee vähän pilalle, jos niitä pitää lypsää.

        Niin ja kun se, ettei toinen kertonut, kuului siihen samaan "oirekuvastoon". Ei halua olla vaivaksi, ei halua vaatia, ei halua olettaa ja odottaa. Mä olen itse ihan samanlainen ja juuri se oli kai sen suhteen suurin ongelma - eli siis se liiallinen samankaltaisuus "väärissä" asioissa. Molemmat sellaisia, jotka pyrkivät ilahduttamaan ja olemaan mieliksi, mutta eivät itse halua olla toiselle vaivaksi. :D


      • Anonyymi kirjoitti:

        Mä olen ostanut mm. bonuksillani pirun kalliin telkkarin. Sellaisen, josta toinen oli puhunut, mutta jota ei itse ostanut. Tuo silloinen kumppani kyllä ilahtui siitä. Myös tietokoneeseen olen ostanut osia ja pelejä myös ja aikanaa pleikkarin. Tosin se pleikkari oli myös itselleni, mutta vain itselle olisin odottanut halvempaa hintaa.

        Sitten olen ostanut kerran tuliaisiksi todella kalliin viskipullon. Tuossa tuliaisessa merkillepantavaa oli se, että sen silloisen kumppanini alkoholinkäyttötapa vitutti mua. Eli tuo oli monella tavalla merkittävä juttu, mutta ei hän sitä tajunnut. Sen kyseisen pullon juominen ei mua vituttanut, sillä siitä ei vedetty kaksin käsin. Hän ihan itse piti sen siinä "maistelen yhden lasillisen".

        Vaatteista olen ostanut tosi usein. Nimenomaan sellaisia, joista olen tiennyt toisen pitävän, mutta joita hän ei itse saa aikaiseksi ostaa. Koskaan en ole yrittänyt pukea miestä oman makuni mukaan. Silloin kun olen ollut parisuhteessa niin ruokakaupastakin on tullut lähes aina ostettua jotain ihan vaan toisen mieliksi.

        Kiva kuitenkin, kun toinen ilahtuu niistä. Silloin ne hankinnat ketuttaa, jos toinen ei piittaa niistä tai nurisee. Itsekin ostin talon itsellenikin, mutta ajankohta ja sijainti oli täysin kiinni siitä, mitä kumppani oli puhunut kaipaavansa. Mutta kun naisena ostin talon, niin se taisi käydä miehisyyden päälle.

        Hän puhuikin kylillä siitä omanaan, vaikkei ollut euroakaan kiinni laittanut. Eli joku miehisyys juttu. 🤷🏻‍♂️


      • Anonyymi kirjoitti:

        Niin ja kun se, ettei toinen kertonut, kuului siihen samaan "oirekuvastoon". Ei halua olla vaivaksi, ei halua vaatia, ei halua olettaa ja odottaa. Mä olen itse ihan samanlainen ja juuri se oli kai sen suhteen suurin ongelma - eli siis se liiallinen samankaltaisuus "väärissä" asioissa. Molemmat sellaisia, jotka pyrkivät ilahduttamaan ja olemaan mieliksi, mutta eivät itse halua olla toiselle vaivaksi. :D

        Kuulostaa oikealta diagnoosilta tuo liian samankaltainen. :P


      • PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Kiva kuitenkin, kun toinen ilahtuu niistä. Silloin ne hankinnat ketuttaa, jos toinen ei piittaa niistä tai nurisee. Itsekin ostin talon itsellenikin, mutta ajankohta ja sijainti oli täysin kiinni siitä, mitä kumppani oli puhunut kaipaavansa. Mutta kun naisena ostin talon, niin se taisi käydä miehisyyden päälle.

        Hän puhuikin kylillä siitä omanaan, vaikkei ollut euroakaan kiinni laittanut. Eli joku miehisyys juttu. 🤷🏻‍♂️

        Olis vissiin pitänyt älytä jo tuolloin seurustella naisen kanssa, ehkä nainen olis kokenut vähemmän uhkana sen, että toinen nainen ostaa hällekin kodin. Tai piru tiiä...


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Olis vissiin pitänyt älytä jo tuolloin seurustella naisen kanssa, ehkä nainen olis kokenut vähemmän uhkana sen, että toinen nainen ostaa hällekin kodin. Tai piru tiiä...

        Paha sanoa. Tosin itsekin olisin ehkä kokenut talon liian isoksi jutuksi ostaa tuolla tavalla (vaikka olen nainen). En kylläkään siksi, että kokisin sen uhkaksi, vaan koska kokisin sen (ehkä) hieman omavaltaiseksi päättää yksinään minunkin asumisestani. Ehkä jos kyse olis talosta, jota on vaikka yhdessä kuitenkin käyty katsomassa, niin olisi eri juttu.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Paha sanoa. Tosin itsekin olisin ehkä kokenut talon liian isoksi jutuksi ostaa tuolla tavalla (vaikka olen nainen). En kylläkään siksi, että kokisin sen uhkaksi, vaan koska kokisin sen (ehkä) hieman omavaltaiseksi päättää yksinään minunkin asumisestani. Ehkä jos kyse olis talosta, jota on vaikka yhdessä kuitenkin käyty katsomassa, niin olisi eri juttu.

        Juu. Hän kyllä mainitsi itse kyseisestä talosta, meidän kotikylältä. Että tiesi sen paikan olevan myynnissä ja valitti meidän vuokrakodista, kun ei viihdy siellä. Mutta se mies oli pelkkää näytelmää alusta loppuun, en vaan osannut sitä epäillä sinisilmäisenä.

        Mä häntä pyysinkin mukaan katsomaan, mutta kieltäytyi. Kun olin ostanut talon hän arvosteli sitä vaikka miten, kun ensin oli kehunut. Ongelma oli siis se, että mä ostin sen ja mä peruskorjasin sen omilla rahoillani. Hänellä kun ei ollut töitä.

        Sitten alkoi hänen pettämisputki... Naisia pitkin kyliä.


      • PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Juu. Hän kyllä mainitsi itse kyseisestä talosta, meidän kotikylältä. Että tiesi sen paikan olevan myynnissä ja valitti meidän vuokrakodista, kun ei viihdy siellä. Mutta se mies oli pelkkää näytelmää alusta loppuun, en vaan osannut sitä epäillä sinisilmäisenä.

        Mä häntä pyysinkin mukaan katsomaan, mutta kieltäytyi. Kun olin ostanut talon hän arvosteli sitä vaikka miten, kun ensin oli kehunut. Ongelma oli siis se, että mä ostin sen ja mä peruskorjasin sen omilla rahoillani. Hänellä kun ei ollut töitä.

        Sitten alkoi hänen pettämisputki... Naisia pitkin kyliä.

        Ehkäpä naissuhteessa naiskumppani olis lähtenyt mukaan kum pyydetään katsomaan ja ostopäätös oltas tehty yhdessä, eikä narinan pohjalta. 🤷🏻‍♂️


      • PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Ehkäpä naissuhteessa naiskumppani olis lähtenyt mukaan kum pyydetään katsomaan ja ostopäätös oltas tehty yhdessä, eikä narinan pohjalta. 🤷🏻‍♂️

        Jotenkin nään miehet tässä asiassa tyhmiksi.


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Juu. Hän kyllä mainitsi itse kyseisestä talosta, meidän kotikylältä. Että tiesi sen paikan olevan myynnissä ja valitti meidän vuokrakodista, kun ei viihdy siellä. Mutta se mies oli pelkkää näytelmää alusta loppuun, en vaan osannut sitä epäillä sinisilmäisenä.

        Mä häntä pyysinkin mukaan katsomaan, mutta kieltäytyi. Kun olin ostanut talon hän arvosteli sitä vaikka miten, kun ensin oli kehunut. Ongelma oli siis se, että mä ostin sen ja mä peruskorjasin sen omilla rahoillani. Hänellä kun ei ollut töitä.

        Sitten alkoi hänen pettämisputki... Naisia pitkin kyliä.

        No sitten syy ei ollut tuo. Jos kysyisestä talosta/asunnosta on yhdessä puhuttu tai muutosta tiettyy paikkaan tai käyty yhdessä katsomassa tai jotenkin muuten ilmaistu sitä asiaa, niin en mä siitä silloin nokkiini ottaisi. Oikeastaan se, jos toinen tuolloin olisi ottanut huomioon niitä mun toiveitani ja selkeästi miettinyt myös niitä valintaa tehdessään, niin se olisi vain positiivista. Vaan jos olisi tyyliin "YLLÄTYS, ostin talon ja nyt sinäkin muutat sinne!!!", niin se olis liian omavaltaista.


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Ehkäpä naissuhteessa naiskumppani olis lähtenyt mukaan kum pyydetään katsomaan ja ostopäätös oltas tehty yhdessä, eikä narinan pohjalta. 🤷🏻‍♂️

        Kaipa naisissakin on eroja. :)


      • Anonyymi kirjoitti:

        No sitten syy ei ollut tuo. Jos kysyisestä talosta/asunnosta on yhdessä puhuttu tai muutosta tiettyy paikkaan tai käyty yhdessä katsomassa tai jotenkin muuten ilmaistu sitä asiaa, niin en mä siitä silloin nokkiini ottaisi. Oikeastaan se, jos toinen tuolloin olisi ottanut huomioon niitä mun toiveitani ja selkeästi miettinyt myös niitä valintaa tehdessään, niin se olisi vain positiivista. Vaan jos olisi tyyliin "YLLÄTYS, ostin talon ja nyt sinäkin muutat sinne!!!", niin se olis liian omavaltaista.

        Asiasta oltiin puhuttu ja itse otti asian puheeksi ja kiire oli päästä asumaan omaan kotikylään. Metsästysmaiden luokse maalle. No mä ajattelin, että miksipä ei.

        Nyt en enää tekis samaa. Sain opetuksen.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kaipa naisissakin on eroja. :)

        On varmasti. Mutta en mä mitään nirppanokkaa huolisi, joka puhuu yhtä ja tekee toista. :)

        Kuten se kundi oli..


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Kuulostaa oikealta diagnoosilta tuo liian samankaltainen. :P

        Tää on sellanen asia, jolle mä itsekseni taas kerran naureskelin tuossa itseasiassa eilen. Me ollaan tuon kyseisen eksäni kanssa tavattu aikanaan nettipelien parissa. Päädytty pelaamaan samaan porukkaan eri pelejä jo varmaan 15 vuotta sitten. Pelattu jotain peliä ja sitten osa porukasta häipyy ja sitten taas törmätty jossain muualla. Oltiin molemman silloin parisuhteissa eikä toisiamme sen kummemmin siinä mielessä noteerattu. Se toinen oli vain yksi siitä porukasta. Sitten kymmenisen vuotta sitten tapahtui asioita, jotka johti siihen, että yhtäkkiä huomattiin toisemme siinäkin mielessä. Oltiin molemmat sillon sinkkuja ja sitä yhteistä juttua yritettiin saada toimimaan useamman vuoden ajan. Kun ollaan erossa kaikki on hyvin, mutta yhdessä siitä ei tule mitään.

        Vaan siis tosiaan viimeksi eilen mietin, että ilman sitä yhteistä historiaa mä ihan taatusti ihastuisin häneen uudestaan jossain kohtaa. Tosiaan eilen istahdin illalla hetkeksi pelin ääreen ja sieltä tuli heti viesti, että täällä on tää (peliin liittyvä) juttu, jota sä kaipailin, tule hakemaan (siis virtuaalisesti pelin sisällä). Ja taas kerran se mun ensimmäinen (ilkeä) reaktioni on miettiä mikä on motiivi. Siitä huolimatta, vaikka tiedän kyllä, ettei siellä ole mitään sen kummempaa juonta takana.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tää on sellanen asia, jolle mä itsekseni taas kerran naureskelin tuossa itseasiassa eilen. Me ollaan tuon kyseisen eksäni kanssa tavattu aikanaan nettipelien parissa. Päädytty pelaamaan samaan porukkaan eri pelejä jo varmaan 15 vuotta sitten. Pelattu jotain peliä ja sitten osa porukasta häipyy ja sitten taas törmätty jossain muualla. Oltiin molemman silloin parisuhteissa eikä toisiamme sen kummemmin siinä mielessä noteerattu. Se toinen oli vain yksi siitä porukasta. Sitten kymmenisen vuotta sitten tapahtui asioita, jotka johti siihen, että yhtäkkiä huomattiin toisemme siinäkin mielessä. Oltiin molemmat sillon sinkkuja ja sitä yhteistä juttua yritettiin saada toimimaan useamman vuoden ajan. Kun ollaan erossa kaikki on hyvin, mutta yhdessä siitä ei tule mitään.

        Vaan siis tosiaan viimeksi eilen mietin, että ilman sitä yhteistä historiaa mä ihan taatusti ihastuisin häneen uudestaan jossain kohtaa. Tosiaan eilen istahdin illalla hetkeksi pelin ääreen ja sieltä tuli heti viesti, että täällä on tää (peliin liittyvä) juttu, jota sä kaipailin, tule hakemaan (siis virtuaalisesti pelin sisällä). Ja taas kerran se mun ensimmäinen (ilkeä) reaktioni on miettiä mikä on motiivi. Siitä huolimatta, vaikka tiedän kyllä, ettei siellä ole mitään sen kummempaa juonta takana.

        Eli joku kiinnitys teissä on. :)
        Ehkä te ootte ystävinä paras tiimi?

        Kävin ulkona purkamassa nuo riippumattotelineet ja varastoin ne ja puutarhaletkun kerin varastoon, pikkasen ehtis sade kastella. Vaan eikös sade tee hyvää hiuksille? ;}

        Eilen just lyhensin pitempiä hiuksia reilun 10 cm. Ja nyysin pään millin siiliksi muuten, tuntuu mahtavalle taas kun päänahka hengittää.


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Eli joku kiinnitys teissä on. :)
        Ehkä te ootte ystävinä paras tiimi?

        Kävin ulkona purkamassa nuo riippumattotelineet ja varastoin ne ja puutarhaletkun kerin varastoon, pikkasen ehtis sade kastella. Vaan eikös sade tee hyvää hiuksille? ;}

        Eilen just lyhensin pitempiä hiuksia reilun 10 cm. Ja nyysin pään millin siiliksi muuten, tuntuu mahtavalle taas kun päänahka hengittää.

        Mulle tulis kylmä noin lyhyissä hiuksissa. Oon tottunu tällaseen pitkään kuontaloon. :P

        Tiedä mitä toi vesisade enää nykyään tekee, kun sadevedestäkin kuulemma nykyään löytyy kaikenlaista. Vaan juu, niinhän ne ainakin aikanaan sanoivat, että sadevesi olis parasta hiustenpesuvettä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Mulle tulis kylmä noin lyhyissä hiuksissa. Oon tottunu tällaseen pitkään kuontaloon. :P

        Tiedä mitä toi vesisade enää nykyään tekee, kun sadevedestäkin kuulemma nykyään löytyy kaikenlaista. Vaan juu, niinhän ne ainakin aikanaan sanoivat, että sadevesi olis parasta hiustenpesuvettä.

        Kaikkeen tottu tai olen sitten vaan höyrypää. :)

        Mulle tulee kuuma pitkissä hiuksissa, nytkin oli jo niskaan asti ehtinyt pituudet kasvaa, mutta talveksi haluan ihan lyhyet, pipon alla helpompi kun letit. :)

        Ties vaikka syöpyy hiukset irti kokonaan nykysateissa. :'D

        No sitten ollaa munanpäitä. :P


      • Anonyymi
        PALSTANVALTAAJA kirjoitti:

        Kaikkeen tottu tai olen sitten vaan höyrypää. :)

        Mulle tulee kuuma pitkissä hiuksissa, nytkin oli jo niskaan asti ehtinyt pituudet kasvaa, mutta talveksi haluan ihan lyhyet, pipon alla helpompi kun letit. :)

        Ties vaikka syöpyy hiukset irti kokonaan nykysateissa. :'D

        No sitten ollaa munanpäitä. :P

        No mä olen tottunut tälläsiin puoleen selkään oleviin ja "pahimillaan" perspitusiin suortuviin. Vaan mä käytänkin talvella hyvin harvoin pipoa. Lähinnä vain pelkkää huppua. :)


      • Anonyymi kirjoitti:

        No mä olen tottunut tälläsiin puoleen selkään oleviin ja "pahimillaan" perspitusiin suortuviin. Vaan mä käytänkin talvella hyvin harvoin pipoa. Lähinnä vain pelkkää huppua. :)

        Pitkät hiukset on kyllä kauniit ja lämpöiset. Joku muistikuva on jäänyt. :)


    • Anonyymi

      magneetto kuin Laakson Tutttö.

      • Niin lerpun lärpyn, hiisi lentää. Meni täpärästi pihakoivun ohi ja koukkasi katajan kautta katukivetykseen, tuli naarmu polveen.


    • Anonyymi

      Jozs olisi kuin vastakohtahtana joku paratamies-mageetti ja Valley Girl, jot weicät aocwllu..... :S

    • Anonyymi

      partasxetä eli viiksivallu.... itse leikkaan kyllä naamaa höylillä joskus voi tulla pieni haav<.

      • Mulla ei parta kasva, mutta pulisongit kyllä. Ne pitää ajaa aina pois samalla, kun hiuksetkin.


    • Anonyymi

      eivät kai tytöt leikkaile jotain jalkojen karva gltkukkpö hitjyt eggjö viuvatm utse jasviusta jyb ahab oartiha hbe,

    • Anonyymi

      NIIN JOO VOI OLLA TYTTÖJEN MIELESTÄ JO VAARALLISTA JOS leuankin ala yrität ajella karvoja pis

    • Anonyymi

      Paksu rahapussi

    • Mielestäni rakastuminen etenee vaiheittain, Aluksi on tietenkin ihastuminen, Minuun vetoaa katseet ja kuten nimerkistänikin saattaa arvata, toinen on tanssiminen, ylipäätään sulava liike ja erityisesti naisen lantion liike ovat niitä ihastuselementtejä, jotka sytyttävät minut. Sitten tulee keskustelutaito, samanlainen huumorintaju ja suuteleminen.
      Rakastumiseen johtaa tietysti hyvä seksi ja elämänarvojen riittävä yhtenäisyys. Jos elämäntilanteetkin kohtaa, niin ollaan jo hyvällä tiellä rakastumiseen, kuten itsellenikin on tapahtumassa.
      Vaikka olin ihan tyytyväinen sinkkuna enkä ollut parisuhdetta hakemassa, niin em. rataa pitkin sellainen näyttää nyt väistämättömältä. No en pyristele vastaan.

      • Mainiota. Onnea rakkaudentiellä sinulle ja hänelle. :)


    • Anonyymi

      Rakkaus. Tietty ulkonäkö luonne käyttäytyminen

    • Anonyymi

      Ei mikään enää.

    • Anonyymi

      Tuskin rakastun enää koskaan. Ihastumisetkin menevät nopeasti ohitse.

    • Anonyymi

      sellainen ihminen joka antaa läheisyyttä.itse menetin juuri elämäni rakkauden joten olen sinkku,toivon että löytäisin uuden,jonka kanssa olisi kiva olla.

      • Toivottavasti en ole töykeä kysyessäni, mitä tarkoitat menettämisellä? Ei kai?


    • Anonyymi

      Rakastumiseen tarvitaan enemmän tunnetta kuin mitä ihastumiseen. Kun on toisen lähellä ja katsoo sitä toista syvälle silmiin, se rakkaus tuntuu koko kehossa ja sydämessä. Itsellä rakastumiseen on vaikuttanut ehdottomasti toisen luonne, käyttäytyminen ja tavat.
      Ja tietty yhteiset kiinnostuksen kohteet elämässä jotka jollakin tavalla yhdistävät. Hymy ja pilke silmäkulmassa sulattaa kyll sydämen. Söpöstelyä ja hauskanpitoa on tottakai oltava. Haen toisessa hieman sitä samanlaisuutta; vahvuutta elämässä ja myös tiettyä herkkyyttä.

      • Söpöstelyä ei passaa unohtaa. :)

        Ja toisesta lumoutuminen on arjessakin hyvä voimavara. Käsitys, että mulla on tässä edessäni ja elämässäni jotain näin ihanaa ja ainutlaatuista, ihminen jota rakastaa ja joka rakastaa.


    • Anonyymi

      Ääni silmät luonne

    • Anonyymi

      herkkyys ja sen tunnistaminen ja hyväksyminen itsessä.

    • Anonyymi

      Huolenpito. Tämä on tärkein, mutta puuttuu itsekkäiltä.

      • Huolenpito on tärkeää minustakin, ettei jätä toista pulaan ja muutenkin arjessa yhdessä toistensa olon helpottaminen ja auttaminen.

        Siivouskin sujuu kaksin sukkelammin, kun jakaa työt. Eikä toinen kuormitu yksinään.


    • Anonyymi

      Jännämies, hyvä suutelija, joka vie jalat alta, siihenhän sitä rakastuu....ja sit se on lopulta kusipää.

    • Anonyymi

      Eläin rakkaus, tomaatin kasvatus::) siitä on hyvä ponnistaa:) olen mies:)

    • Anonyymi

      Kiinnostuksen herättää oman ikäiset miehet ja heissä tummemman tukkaiset. Myös jos joku on jo entuudestaan tuttu. Ei itseä paljon pidemmät.

    • Anonyymi

      tuollainen voisi olla tjenkin mieles hassua jos päällystää jalajollain gelette-partavaahdolla :D

      Kuluu monia purkkeja partavaahtoa.

    • Anonyymi

      Jos päällystää jalat kokonan jollain par6abaahfolls yullrr4 bslkoidry jslsy sdiyern

    • Anonyymi

      Ei sitä voi tietää mistä se rakkaus syttyy.

    • Anonyymi

      vittujen kevät

    Ketjusta on poistettu 9 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Pekka Aittakumpu ja Jenni Simula kiistävät väitetyn aviorikoksen

      "Y­lei­ses­sä tie­dos­sa oleva asia”, sanovat Kalevan lähteet https://www.kaleva.fi/pekka-aittakumpu-ja-jenna-simula-ki
      Maailman menoa
      174
      5068
    2. Et olisi piilossa enää

      Vaan tulisit esiin.
      Ikävä
      100
      4959
    3. Onko jollakin navetassa kuolleita eläimiä

      Onko totta mitä facebookissa kirjoitetaan että jonkun navetassa olisi kuolleita eläimiä? Mitä on tapahtunut?
      Puolanka
      91
      4414
    4. Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan

      Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä
      Ikävä
      118
      2723
    5. Miksi olet riittämätön kaivatullesi?

      Mistä asioista tunnet riittämättömyyden tunnetta kaipaamaasi ihmistä kohtaan? Miksi koet, että et olisi tarpeeksi hänell
      Ikävä
      139
      2708
    6. Hymysi saa tunteet

      Pintaan❤️ jos et tarkoita niin älä tee sitä
      Ikävä
      44
      2237
    7. Tiedän, että emme yritä mitään

      Jos kohtaamme joskus ja tilaisuus on sopiva, voimme jutella jne. Mutta kumpikaan ei aio tehdä muuta konkreettista asian
      Ikävä
      32
      2154
    8. Aloitetaan puhtaalta pöydältä

      Mukavaa iltaa mukaville. 😊 ❤️ ⚜️ Minusta ei kaikki täällä tykkää, eikä tarvitsekaan. Kun eivät ymmärrä, niin sitten ei
      Ikävä
      227
      1908
    9. Kuvaile kaivattusi

      ulkonäköä?
      Ikävä
      90
      1836
    10. Näin pitkästä aikaa unta sinusta

      Oltiin yllättäen jossain julkisessa saunassa ja istuttiin vierekkäin, siellä oli muitakin. Pahoittelin jotain itsessäni
      Ikävä
      12
      1821
    Aihe